Luento 10: Kollektiivinen intentionaalisuus
|
|
- Outi Aro
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luento 10: Kollektiivinen intentionaalisuus Tarkastellaan vielä lähemmin kollektiivista intentionaalisuutta, siis asenteiden ja tekojen attribuointia ryhmille. Vaikka kollektiivinen intentionaalisuus käsittelee ryhmien mentaalisia tiloja, se ei edellytä kollektiivista mieltä vaan yksilöiden mielten suuntautuneisuutta (aboutness) samoihin kohteisiin tai sisältöihin. Ei myöskään välttämättä edellytä ryhmien hyväksymistä agenteiksi. Yhteistoiminnan selittäminen ja ymmärtäminen vaatii kollektiivisen intentionaalisuuden ymmärtämistä: Esimerkki (sade puistossa vs. moderni baletti, John Searle): Ihmiset istuskelevat puistossa nurmikolla. Yht äkkiä alkaa sataa ja kaikki juoksevat puiston keskellä olevan sadekatoksen alle. Tilanteessa ei ole yhteistoimintaa ja kunkin intentiota voisi kuvata lausella Minä juoksen sadekatoksen alle. Täsmälleen sama ulkoinen käyttäytyminen voisi olla tulosta modernista baletista, jossa hajallaan oleva ryhmä tanssijoita kerääntyy samaan paikkaan. Tässä tilanteessa yksilöiden intentiot ovat kuitenkin seurausta yhteisestä intentiosta. 130 / 146 Ryhmäasenteet Mitä yhteisillä intentioilla sitten tarkoitetaan? Arkikielessä halujen, aikomusten ja uskomusten attribuointi ryhmille on tavallista. Esim. EU uskoo, että Suomi pysyy talousruodussa, Suomi haluaa yritysten kasvavan, USA aikoo vastata Venäjän hakkerointiin. Jotkut filosofit (esim. Quinton) väittävät, että ryhmille attribuoitavat asenteet palautuvat yksilöiden asenteisiin: Jos sanotaan, että ryhmä G uskoo että p, niin se tarkoittaa vain, että kaikki tai suurin osa ryhmän jäsenistä uskooettä p. Tällaisia asenteita kutsutaan summatiivisiksi. Jos ryhmällä on summatiivinen uskomus että p, on välttämätöntä että jollakin ryhmän jäsenellä on uskomus että p. 131 / 146
2 Ryhmäasenteet (2) Margaret Gilbert on argumentoinut, että varsinaiset ryhmäuskomukset ovat kuitenkin ei-summativiisia joten niiden reduktio yksilöiden uskomuksiin epäonnistuu: Ryhmille attribuoidaan joskus uskomuksia vaikka yhdelläkään ryhmän jäsenellä ei olisi samansisältöistä uskomusta (esim. hallitus uskoo, että työttömyys puolittuu ensi vuonna ). Toisaalta ryhmille ei voi automaattisesti attribuoida uskomusta jäsenten uskomusten perusteella: vaikka kaikki hallituksen jäsenet uskoisivat että huomenna on pakkasta, tätä uskomusta ei voi suoraan attribuoida hallitukselle (ellei sääennusteen tekeminen jollain tavalla liity hallituksen toimiin). Hänen mukaansa ryhmäasenteissa on kyse siitä, että ryhmän jäsenet päättävät ryhmän kannasta tai tavoitteesta ja sitoutuvat siihen ryhmän jäsenenä toimiessaan. 132 / 146 Ryhmäuskomukset (1) Gilbertin analyysi on seuraavanlainen: Ryhmä G uskoo, että p, joss G:n jäsenet muodostavat yhteisen sitoumuksen (joint commitment) uskoa p yhtenä kokonaisuutena (as a body). Yhteinen sitoumus muodostuu kun jäsenet ilmaisevat muille halukkuutensa muodostaa sitoumus ja tämä on ryhmässä yleistä tietoa (common knowledge). 133 / 146
3 Ryhmäuskomukset (2) Raimo Tuomela on ehdottanut seuraavanlaista analyysia: Ryhmä G uskoo, että p, joss G:ssä on operatiiviset jäsenet H 1,...,H m siten, että 1. jäsenet H 1,...,H m yhteisesti hyväksyvät p:n G:n näkemykseksi toimiessaan tehtävissään G:n jäseninä. 2. Operatiivisten jäsenten keskuudessa on yleinen uskomus (mutual belief) siitä, että Kohdan 1 takia ei-operatiiviset jäsenet ovat taipuvaisia hyväksymään (ainakin implisiittisesti) että p ryhmän G jäseninä. 4. Ryhmässä on yleinen uskomus siitä, että / 146 Mikä ryhmäasenteissa on kollektiivista? Intentionaalisilla asenteilla ajatellaan tavallisesti olevan kolme komponenttia: subjekti, tyyppi (tai moodi) ja sisältö. Jos minä uskon, että 2+2=4,niin tämän intentionaalisen asenteen subjekti on minä, tyyppi on uskomus ja sisältö on 2+2=4. Kun kysytään, mikä kollektiivisesti intentionaalisissa tiloissa on kollektiivista, niin eri filosofit paikallistavat kollektiivisuuden eri tavoin: I Gilbert: subjekti I Tuomela, Searle: tyyppi I Bratman: sisältö Tarkastellaan esimerkkeinä ryhmäaikomuksia eli kollektiivisia intentioita. 135 / 146
4 Ryhmäaikomukset (1) Gilbertin analyysi: Henkilöillä H 1 ja H 2 on jaettu intentio (shared intention) tehdä J joss he ovat yhteisesti sitoutuneet (jointly committed) aikomaan yhtenä kokonaisuutena (as a body) tehdä J Vaihtoehtoinen muotoilu: Henkilöillä H 1 ja H 2 on jaettu intentio tehdä J joss he konstituoivat pluraalisubjektin (plural subject) jolla on intentio tehdä J. Yhteiset sitoumukset ovat samanlaisia kuin yksilöiden sitoumukset, jotka liittyvät intentioihin, mutta niistä ei voi yksipuolisesti irrottautua, vaan niihin liittyy obligaatioita muille ryhmän jäsenille. 136 / 146 Ryhmäaikomukset (2) Raimo Tuomelan analyysi yhteisistä intentioista: Agenteilla H 1...H i...h m on yhteinen intentio (joint intention) tehdä yhteinen teko (joint action) J, joss 1. Jokaisella heistä on me-intentio tehdä J ja 2. Heillä on yleinen uskomus (mutual belief) siitä että 1. Tuomelan analyysi me-intentioista (hieman yksinkertaistettuna): Ryhmän G jäsen H i me-aikoo tehdä kollektiivisen teon J joss 1. H i aikoo tehdä oman osuutensa J:stä, 2. H i uskoo, että J:n tekemisen edellytykset vallitsevat, erityisesti että riittävä määrä G:n jäsenistä tekevät omat osuutensa J:stä, mikä normaaliolosuhteissa johtaa J:n intentionaaliseen tekemiseen, 3. H i uskoo, että G:ssä vallitsee yleinen uskomus (mutual belief) siitä, että J:n tekemisen edellytykset vallitsevat. 4. Kohta 1 on voimassa osittain siitä syystä, että 2 ja 3 ovat. 137 / 146
5 Ryhmäaikomukset (3) Michael Bratmanin analyysi kahden agentin (minä ja sinä) tapauksessa: Me aiomme tehdä teon J, joss 1. a: Minä aion, että me teemme J:n. b: Sinä aiot, että me teemme J:n. 2. Minä aion että me teemme J:n kohtien 1a ja 1b mukaisesti ja niiden sekä niihin liittyvien toisiinsa sopivien osasuunnitelmien takia. Sinä aiot samoin. 3. Kohdat 1 ja 2 ovat meille yleistä tietoa (common knowledge). 138 / 146 Ryhmäaikomukset (4) Eri kantojen kannattajien välillä on jatkuvaa keskustelua kantojen keskinäisestä paremmuudesta. Bratmanin teoria jossa kollektiivisuus rajoittuu intentionaalisten tilojen sisältöihin tekee vähiten ontologisia sitoumuksia, sillä siinä ei tarvita uudentyyppisiä intentionaalisia tiloja sen lisäksi mitä tavanomainen BDI-tyyppinen agenttius edellyttää. Toisaalta Bratmanin on kritisoitu siitä, että se vetoaa epätavallisiin intentiohin joilla on propositionaalinen sisältö, siis intentiohin muotoa intentio että. Yleensä intentioiden ajatellaan kohdistuvan tekoihin, tarkemmin omiin tekoihin, eikä ole aivan selvää kuinka voisi aikoa, että me teemme jotain. 139 / 146
6 Ryhmäaikomukset (5) Searlen ja Tuomelan kannat olettavat erityisiä me-intentioita. Heillä siis kollektiivisuus koskee sisällön lisäksi myös intentionaalisen tilan tyyppiä. Searle ei analysoi me-intentioita vaan väittää että ne ovat sui generis -tyyppisiä tiloja. Niiden ontologinen subjekti on yksilö, mutta intentionaalinen subjekti on ryhmä. Searle on kritisoinut Tuomelaa pyrkimyksestä redusoida me-intentiot tavallisiin intentioihin ja uskomuksiin, mutta tämä kritiikki perustuu väärinymmärrykselle. Gilbertille ryhmä itse on intentionaalisen tilan ontologinen subjekti: Intentio attribuoidaan ryhmälle. Myös aiemmin mainitut ryhmäagenttiutta puolustavat kannat (Pettit, Rovane, Tollefsen) kuuluvat kollektiivisen subjektin hyväksyviin kantoihin. Tuomelakin hyväksyy ryhmäagenteista ja -asenteista puhumisen mutta hänen mukaansa se on osin metaforista, koska ryhmät eivät voi toimia ilman että joku ryhmän jäsen toimii. Gilbertin kantaa on kritisoitu siitä, että sen mukaan yhteistoimintaan liittyy aina obligaatioita. Erityisesti Bratman on haastanut tätä kantaa. 140 / 146 Ryhmäpäättely (1) Tarkastellaan vielä Tuomelan (2013) esittämää argumenttia, jonka mukaan ainoastaan me-moodi-teoriat pystyvät tyydyttävästi ratkaisemaan tietyntyyppisiä usean agentin koordinaatio-ongelmia. Tuomelan mukaan yhteistoimintaa voi tapahtua joko minä-moodissa tai me-moodissa. Minä-moodissa yksilö voi esimerkiksi tavoitella ryhmän yhteistä hyvää, mutta hän toimii vain omien yksityisten intentioidensa perusteella. Me-moodissa hänen intentionsa perustuvat ryhmän yhteiseen intentioon. Ryhmän intentio toimii siis perusteena yksilön intention muodostamiselle ja intentionaaliselle toiminnalle. Eroa voi havainnollistaa tarkastelemalla sosiaalisia dilemmoja, joissa yksityinen ja yhteinen etu ovat ristiriidassa. Tällaisia tilanteita tutkitaan peliteoriassa joka on yhteiskuntatieteissä, erityisesti taloustieteessä, käytetty menetelmä rationaalisen toiminnan teoreettiseen tarkasteluun. 141 / 146
7 Ryhmäpäättely (2) Peliteorian mukaan rationaaliset agentit maksimoivat utiliteettiaan, joka kuvaa kaikkia agenttia motivoivia tekijöitä. Agenteilla on myös yleisiä uskomuksia vuorovaikutustilanteen luonteesta ja toisten agenttien rationaalisuudesta. Vuorovaikutustilanteita voidaan mallintaa pelimatriiseina kuten seuraava dilemmatilannetta kuvaava vangin dilemma (prisoner s dilemma, PD): PD C D C 3,3-4,4 D 4,-4 1,1 Peliteoria osoittaa, että rationaaliset agentit päätyvät aina lopputulemaan D,D, joka on kuitenkin kaikkien kannalta huonompi vaihtoehto kuin C,C. Monet yhteiskunnalliset instituutiot näyttäisivät pinnallisesti katsottuna jakavan PD-tyyppisen rakenteen, mutta ne kuitenkin toimivat ja ihmiset ylläpitävät niitä vapaaehtoisesti ) kuinka yhteistyö selitetään? 142 / 146 Ryhmäpäättely (3) Yksi suosittu tapa selittää yhteistyö perustuu oletukseen, että ihmisiä motivoivat myös muut asiat kuin oma etu. Tätä voidaan mallintaa preferenssitransformaatiolla. Ideaalitapauksessa jokaista motivoi yhteinen etu ja silloin matriisi voidaankin muuttaa (korvaamalla aiemmat luvut kummankin pelaajan utilteetin keskiarvolla) seuraavanlaiseksi Hi-Lo-peliksi: Hi-Lo Hi Lo Hi 3,3 0,0 Lo 0,0 1,1 Mitä tässä tulisitehdä? Useimmat ihmiset valitsevat Hi ja pitävät sitä rationaalisena. Peliteoria ei kuitenkaan pysty suosittelemaan sitä vaan sallii kummankin vaihtoehdon, joten siitä ei ole hyötyä tekojen koordinoinnissa. 143 / 146
8 Ryhmäpäättely (3) Yksi suosittu tapa selittää yhteistyö perustuu oletukseen, että ihmisiä motivoivat myös muut asiat kuin oma etu. Tätä voidaan mallintaa preferenssitransformaatiolla. Ideaalitapauksessa jokaista motivoi yhteinen etu ja silloin matriisi voidaankin muuttaa (korvaamalla aiemmat luvut kummankin pelaajan utilteetin keskiarvolla) seuraavanlaiseksi Hi-Lo-peliksi: Hi-Lo Hi Lo Hi 3,3 0,0 Lo 0,0 1,1 Mitä tässä tulisitehdä? Useimmat ihmiset valitsevat Hi ja pitävät sitä rationaalisena. Peliteoria ei kuitenkaan pysty suosittelemaan sitä vaan sallii kummankin vaihtoehdon, joten siitä ei ole hyötyä tekojen koordinoinnissa. 143 / 146 Ryhmäpäättely (4) Yksilön käytännöllinen päättely, joka aloittaa yksilön asenteista joilla on kollektiivinen sisältö (yhteisen hyvän tavoittelu) ja pyrkii niiden perusteella vastaamaan kysymykseen mitä minun tulisi tehdä? ei näytä riittävän. Ryhmäpäättely (team reasoning) on päätöksentekomenetelmä, jossa ryhmän jäsenet kysyvätkin itseltään ensin mitä meidän tulisi tehdä? (Tätä voi kutsua päättelyn transformaatioksi.) Ratkaisu on tällöin ilmeinen: Meidän tulisi tehdä kollektiivinen teko Hi,Hi, mistä kukin voi päätellä että itse pitäisi tehdä siitä oma osuutensa, siis valita Hi. Ryhmäpäättelyn teoriaa ovat kehittäneet erityisesti taloustieteilijät Robert Sugden ja Michael Bacharach osin filosofisen kollektiivista intentionaalisuutta käsittelevän keskustelun inspiroimina. Ei ole selvää voiko tähän lopputulokseen päästä pelkillä minä-muotoisilla intentioilla joissa kollektiivisuutta esiintyy pelkästään intention sisällössä, mutta me-intentioilla ja ryhmäintentioilla praktinen päättely onnistuu. 144 / 146
9 Ryhmäpäättely (5) Esimerkki (Yhdessä lounastaminen): Oletetaan että olemme sopineet syövämme lounasta yhdessä tiettyyn aikaan, mutta emme ole muistaneet sopia paikkaa emmekä pysty kommunikoimaan. Mahdollisia vaihtoehtoja on kaksi, Hi ja Lo, ja kummankin mielestä Hi on parempi. Ryhmän aikomuksesta voimme kumpikin tahollamme päätellä seuraavasti: Me aiomme lounastaa yhdessä. Me onnistumme lounastamaan yhdessä joss valitsemme ryhmän teoksi joko HiHi tai LoLo. Meidän mielestämme teko HiHi on parempi kuin teko LoLo. Siispä me aiomme tehdä teon HiHi Siispä minä aion tehdä oman osuuteni HiHi:sta, siis Hi:n 145 / 146 Lähteitä Bratman, Michael E Intention, Plans, and Practical Reason. Harvard University Press. Davidson, Donald Actions, Reasons, and Causes. The Journal of Philosophy LX (23): List, Christian, and Philip Pettit Group Agency: the Possibility, Design, and Status of Corporate Agents. Oxford:OxfordUniversityPress. Mele, Alfred R Motivation and Agency. Oxford University Press. O Brien, Lilian Philosophy of Action. Basingstoke, Hampshire: Palgrave Macmillan. Sehon, Scott Teleological Realism. MIT Press. Stoutland, Frederick The Ontology of Social Agency. Analyse & Kritik 30: Tollefsen, Deborah Perron Groups as Agents. Cambridge, UK: Polity Press. Tuomela, Raimo Social Ontology: Collective Intentionality and Groups Agents. OxfordUniversityPress. Williams, Bernard Internal and External Reasons. In Moral Luck, Cambridge University Press. 146 / 146
Luento 7: Filosofinen psykologia
Luento 7: Filosofinen psykologia Tässä tarkastellaan filosofien esittämää mallia siitä minkälaisia psykologisia tiloja toimijoille on attribuoitava intentionaalisen toiminnan ymmärtämiseksi ja selittämiseksi.
LisätiedotErotetaan O Brienia seuraten erilaisia agenttityyppejä heikoimmasta vahvimpaan. Ensimmäinen luokka ei ole kovin mielenkiintoinen:
Luento 9: Agenttius Tässä käsiteltäviä kysymyksiä: Mikä on toimija eli agentti? Minkälaiset agentit kykenevät intentionaalisiin tekoihin? Onko muita agentteja kuin ihmiset? Ovatko agentit aina persoonia?
LisätiedotLuento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla.
Luento 4: Perusteet I Intentionaaliset teot ymmärretään usein teoiksi, jotka tehdään perusteista (reasons). I Joskus intentionaaliset teot yritetään myös määritellä perusteiden avulla. I Riippumatta siitä
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotInhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys. merkityksellisyys. Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan
Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 3. Luento 19.3. 1 Tekeminen vs. tapahtuminen
LisätiedotLuento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat
Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotPohdiskeleva ajattelu ja tasapainotarkennukset
Pohdiskeleva ajattelu ja tasapainotarkennukset Sanna Hanhikoski 24.3.2010 Sisältö Pohdiskeleva ajattelu Nashin tasapainotarkennukset Täydellinen tasapaino Täydellinen bayesiläinen tasapaino Vaiheittainen
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotInhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus
Intentionaalisuus Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 8. Luento 13.2.2009 Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin
LisätiedotIntentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia
Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.
LisätiedotLuento 6: Tekojen selittäminen
Luento 6: Tekojen selittäminen Ihmisten tekojen selittäminen on tärkeää sosiaalisessa kanssakäymisessä. Sitä tarvitaan sekä toisten ihmisten ymmärtämisessä että oman käyttäytymisen ohjaamisessa. Mitä tekojen
LisätiedotLuento 5: Mentaalisesta motoriseen kontrolliin
Luento 5: Mentaalisesta motoriseen kontrolliin Tämän luvun (kirjan luku 5) asiat eivät muodosta temaattista kokonaisuutta, mutta käsiteltävät kysymykset nousevat esiin useilla alueilla toiminnan filosofiassa:
LisätiedotYksilö ja yhteisö. Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja ryhmä. Becker-Stigler malli korruptiosta. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6.
Yksilö ja yhteisö Yksilö ja yhteisö Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6. luento 90-luvun lopulla sveitsiläinen avustusjärjestö toteutti korruption vastaisen ohjelman Pakistanissa. Perustui agentti-päämies
LisätiedotYksilöllinen ja sosiaalinen toimijuus Michael Bratmanin intentioiden suunnitteluteoriassa
Yksilöllinen ja sosiaalinen toimijuus Michael Bratmanin intentioiden suunnitteluteoriassa Miika Haverinen Tampereen yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Filosofian pro gradu -tutkielma Toukokuu 2018
LisätiedotIntentionaalinen psykologia ja toiminnan kausaalinen selittäminen
Intentionaalinen psykologia ja toiminnan kausaalinen selittäminen Yhteiskuntatieteiden filosofia Luento 4 Inhimillisen toiminnan intentionaalisuus ja rationaalisuus Toiminnan intentionaalisuus toiminta
LisätiedotRationaalisen valinnan teoria
Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisuuden teoriat 1) Mihin meillä on perusteita uskoa? 2) Mitä meidän pitäisi tehdä? 3) Mitä päämääriä meillä tulisi olla? Näitä kysymyksiä vastaavat uskomusten rationaalisuus,
LisätiedotLuento 2: Kausaaliset ja antireduktionistiset teoriat
Luento 2: Kausaaliset ja antireduktionistiset teoriat Usein toiminnan teoriat jaetaan kahteen luokkaan: I Kausaaliset teoriat: Teot voidaan ymmärtää kausaalisin termein. I Antireduktionistiset teoriat:
LisätiedotPeliteoria luento 3. May 27, Peliteoria luento 3
May 27, 2015 Dominanssi Mitkä ovat uskottavia tulemia? Ja miksi? Yksi päätösteoreettinen periaate on dominanssi. Kuten lähes kaikkia taloustieteessä kiinnostavia käsitteitä niitä on kahta lajia. Aito ja
LisätiedotStrateginen kanssakäyminen. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Strateginen kanssakäyminen Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Viime viikolla tilanteet joissa valinnat eivät riipu muiden valinnoista Tänään aloitamme valintojen vuorovaikutuksen tutkimisen
LisätiedotStrateginen kanssakäyminen Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
6/9/8 Johdanto Strateginen kanssakäyminen Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Viime viikolla tilanteet joissa valinnat eivät riipu muiden valinnoista Tänään aloitamme valintojen vuorovaikutuksen tutkimisen
LisätiedotSosiaalinen todellisuus ja sen vaikutus yksilöön. Metodologinen individualismi. Perusteita metodologiselle individualismille
Sosiaalinen todellisuus ja sen vaikutus yksilöön Sosiaalinen todellisuus Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) 8. Luento 25.2.2010 Ajatus yksilöstä toiminnan syynä uhattuna kahdesta suunnasta:
LisätiedotPeliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2
May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky
LisätiedotNollasummapelit ja bayesilaiset pelit
Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1
LisätiedotRationalisoituvuus ja yleinen tieto rationaalisuudesta
Rationalisoituvuus ja yleinen tieto rationaalisuudesta Keskeiset termit: Rationalizability rationalisoituvuus ratkaisukonsepti peliteoriassa Rationalizable rationalisoituva Rationality rationaalisuus pelaajat
LisätiedotMS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5
MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien
LisätiedotSEKASTRATEGIAT PELITEORIASSA
SEKASTRATEGIAT PELITEORIASSA Matti Estola 8. joulukuuta 2013 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Ratkaistaan sukupuolten välinen taistelu sekastrategioiden avulla 5 Teksti on suomennettu kirjasta: Gibbons: A Primer
LisätiedotPaljonko maksat eurosta -peli
Paljonko maksat eurosta -peli - Ajattele todellinen tilanne ja toimi oman näkemyksesi mukaisesti - Tee tarjous eurosta: * Korkein tarjous voittaa euron. * Huonoimman tarjouksen esittäjä joutuu maksamaan
LisätiedotSosiaalisten verkostojen data
Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä
LisätiedotPeliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi
Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Helsinki 11.09.2006 Peliteoria Tomi Pasanen HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö
LisätiedotIlpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):
6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotYleinen tietämys ja Nashin tasapaino
Yleinen tietämys ja Nashin tasapaino 24.3.2010 Nashin tasapaino Ratkaisumalli kahden tai useamman pelaajan pelille. Yleisesti: Jos jokainen pelaaja on valinnut strategiansa eikä yksikään pelaaja voi hyötyä
LisätiedotPeliteoria luento 1. May 25, 2015. Peliteoria luento 1
May 25, 2015 Tavoitteet Valmius muotoilla strategisesti ja yhteiskunnallisesti kiinnostavia tilanteita peleinä. Kyky ratkaista yksinkertaisia pelejä. Luentojen rakenne 1 Joitain pelejä ajanvietematematiikasta.
LisätiedotJohdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VII: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Rationaalisen valinnan teoria
Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VII: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisen valinnan teoria
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotStrategiset valinnat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Strategiset valinnat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Viime viikolla tilanteet joissa valinnat eivät riipu muiden valinnoista Tänään aloitamme valintojen vuorovaikutuksen tutkimisen peliteorian
LisätiedotPelien teoriaa: tasapainokäsitteet
Pelien teoriaa: tasapainokäsitteet Salanién (2005) ja Gibbonsin (1992) mukaan Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari Jukka Luoma 1 Sisältö Staattinen Dynaaminen Staattinen Dynaaminen Pelityyppi Täydellinen
LisätiedotLuento 8. June 3, 2014
June 3, 2014 Luokka pelejä, joissa pelaajilla on epätäydellistä informaatiota toistensa preferensseistä ja joissa valinnat tehdään samanaikaisesti. Tämä tarkoittaa, että pelaajat eivät tiedä toistensa
LisätiedotKarteesinen skeptisismi
Karteesinen skeptisismi Markus Lammenranta Karteesinen skeptisismi kieltää sen, että meillä olisi havaintokokemukseen perustuvaa tietoa mielemme ulkopuolella olevasta maailmasta eli ulkomaailmasta. Ensimmäisessä
LisätiedotLuento 5: Peliteoriaa
Luento 5: Peliteoriaa Tässä kappaleessa tutustutaan hieman peliteoriaan. Keskeisiä asioita ovat Nash-tasapaino ja sekastrategia. Cournot n duopolimalli vuodelta 1838 toimii oivallisena havainnollistuksena
LisätiedotStrategiapelit ja Nashin tasapaino. Esitta ja : Sebastian Siikavirta
Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Esitta ja : Sebastian Siikavirta Johdantoa peliteoriaan - ka ytetyt termit Peliteoria tutkii pelaajien toimintaa peleissa. Mika on peli? Mika on pelaaja? Peli tarkasti
LisätiedotOta kantaa. 6. Paras tapa laskea 40 % jostakin luvusta on A: kertoa luvulla 0,40 B: jakaa luvulla 100 ja kertoa luvulla 40 C: jokin muu tapa, mikä.
Ota kantaa (erilliset tehtäväpaperit liitteenä) 1. Oletteko samaa vai eri mieltä erään kansanedustajan mielipidekirjoituksen kanssa: Mikäli kaikki Itämeren yhdeksän ympärysvaltiota onnistuisivat vähentämään
LisätiedotStrategiset valinnat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki. A. Peliteorian alkeet. Johdanto. Johdanto 15/09/19
Johdanto Strategiset valinnat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Viime viikolla tilanteet joissa valinnat eivät riipu muiden valinnoista Tänään aloitamme valintojen vuorovaikutuksen tutkimisen peliteorian
LisätiedotKommunikaatio Visa Linkiö. MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly
Kommunikaatio MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly 2.11.2016 Visa Linkiö The document can be stored and made available to the public on the open internet pages of Aalto University.
LisätiedotSuomalaisen Työn Liitto. Joulun kulutus ja suomalaiset -selvityksen tuloksia 2017 ja 2018
Suomalaisen Työn Liitto Joulun kulutus ja suomalaiset -selvityksen tuloksia 2017 ja 2018 S U OM AL AISEN TYÖN LIITTO Johdanto 2017 ja 2018 tutkimuksiin Tutkimukset on toteuttanut Suomalaisen Työn Liiton
LisätiedotLuento 5: Peliteoria
Luento 5: Peliteoria Portfolion optimointi Sijoittajan tehtävä Nashin tasapaino Vangin ongelma Nashin neuvotteluratkaisu 1 Portfolion optimointi Varallisuus A sijoitetaan n:ään sijoituskohteeseen (osake,
LisätiedotKUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?
KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,
LisätiedotTOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä
Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotTALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT
TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla
LisätiedotEettisten teorioiden tasot
Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona
LisätiedotLuento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987
Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun
LisätiedotLuento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )
Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?
LisätiedotYhteistyötä sisältämätön peliteoria
Yhteistyötä sisältämätön peliteoria jarkko.murtoaro@hut.fi Optimointiopin seminaari Kevät 2003 / 1 Sisältö Johdanto Käsitteistö Työkalut Nashin tasapaino Täydellinen tasapaino Optimointiopin seminaari
LisätiedotJäsenyysverkostot Kytkökset ja limittyneet aliryhmät sosiaalisten verkostojen analyysissä
Jäsenyysverkostot Kytkökset ja limittyneet aliryhmät sosiaalisten verkostojen analyysissä Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-2009 20.3.2009 Jaakko Salonen TTY / Hypermedialaboratorio jaakko.salonen@tut.fi
LisätiedotEssentiat ja niiden ontologinen status
Essentiat ja niiden ontologinen status [25.3 2008] Markku Keinänen Turun Ylipisto 1. Fine ja essentiat Finen mukaan essentioiden ja määritelmien välillä on läheinen suhde Entiteetillä e on essentia identiteettinsä
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotJohdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma
Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten Ratkaisuehdotelma Tehtävä 1 1. Etsi lukujen 4655 ja 12075 suurin yhteinen tekijä ja lausu se kyseisten lukujen lineaarikombinaationa ilman laskimen
LisätiedotPäämies-agentti-malli ja mekanismisuunnittelu
Päämies-agentti-malli ja mekanismisuunnittelu Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari Ilkka Leppänen 22.1.2008 Esityksen rakenne Johdanto: päämies-agentti-malli ja epäsymmetrinen informaatio Haitallinen valikoituminen
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto. maaliskuuta 05 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä. ym.,
LisätiedotJokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.
3 Todistustekniikkaa 3.1 Väitteen kumoaminen vastaesimerkillä Monissa tilanteissa kohdataan väitteitä, jotka koskevat esimerkiksi kaikkia kokonaislukuja, kaikkia reaalilukuja tai kaikkia joukkoja. Esimerkkejä
LisätiedotSekastrategiat ja intensiiviyhteensopivuus
Sekastrategiat ja intensiiviyhteensopivuus Petteri Räty 2010-03-14 God does not play dice with the universe Albert Einstein Agenda Intensiiviyhteensopivuuden käsite Yrittää vastata kysymykseen, mitä sekastrategiat
Lisätiedotb) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.
2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5
LisätiedotLuento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )
Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: onko ihminen egoisti vai altruisti?
LisätiedotGlobal Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14
Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko
LisätiedotPSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET
PSYKOLOGIAN VALINTAKOE 7.6.2010 MALLIVASTAUKSET Mallivastauksissa lueteltujen tietojen hallitsemisen lisäksi arvostelussa on otettu huomioon esseen selkeys ja LAAJA ESSEEKYSYMYS (yhdistele ja erittele
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotMILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?
MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ? Miniopas - Itsearvio Tässä oppaassa on kuvattu hyvän, toimivan ryhmän ominaisuuksia. Arvioi oppaan avulla omien ryhmiesi toimintaa. Verratkaa yhdessä arviointejanne. Millainen
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotPaljastetut preferenssit ja peliteoria. Ks. esim. Grüne-Yanoff & Lehtinen (tulossa) tai Hausman 2000, 2005, Guala 2006
Paljastetut preferenssit ja peliteoria Ks. esim. Grüne-Yanoff & Lehtinen (tulossa) tai Hausman 2000, 2005, Guala 2006 Peruskysymys Voidaanko peliteorian palkkiot ymmärtää paljastettuina preferensseinä
LisätiedotSignalointi: autonromujen markkinat
Signalointi: autonromujen markkinat Mat-.414 Optimointiopin seminaari Klaus Mattila 1.0.008 1 Esityksen rakenne Johdanto Autonromujen markkinat: Akerlofin malli Kustannuksellinen signalointi: Spencen malli
LisätiedotTieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio
LisätiedotBayesin pelit. Kalle Siukola. MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly
Bayesin pelit Kalle Siukola MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly 12.10.2016 Toistetun pelin esittäminen automaatin avulla Ekstensiivisen muodon puu on tehoton esitystapa, jos peliä
LisätiedotTietämisestä ja uskomisesta
Tietämisestä ja uskomisesta MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly 23112016 Kasper Apajalahti Sisältö Johdanto Tietämys Arvoitus: mutaiset lapset Partitiomalli (partition model) Mutaiset
LisätiedotMiten yhteiskuntatutimusta tehdään? YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin MARJA JÄRVELÄ
Miten yhteiskuntatutimusta tehdään? YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin 18.10. MARJA JÄRVELÄ Luentomateriaali http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/ ykp/opiskelu/kurssimateriaalit
LisätiedotIhmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin
Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto. maaliskuuta 05 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä. ym.,
LisätiedotTaloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja
Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja 15.11.2017 Sosiaalityön klubi, Tampere Alustuksen tarkoitus -
Lisätiedot12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu
12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. huhtikuuta 2014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteetesimerkkejä,
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotYhteistyötä sisältämätön peliteoria jatkuu
Yhteistyötä sisältämätön peliteoria jatkuu Tommi Lehtonen Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Bayesilainen tasapaino Täysi informaatio Vajaa informaatio Staattinen Nash Bayes Dynaaminen Täydellinen
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. huhtikuuta 014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteetesimerkkejä,
LisätiedotNeljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan
TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella
LisätiedotA = a b B = c d. d e f. g h i determinantti on det(c) = a(ei fh) b(di fg) + c(dh eg). Matriisin determinanttia voi merkitä myös pystyviivojen avulla:
11 Determinantti Neliömatriisille voidaan laskea luku, joka kertoo muun muassa, onko matriisi kääntyvä vai ei Tätä lukua kutsutaan matriisin determinantiksi Determinantilla on muitakin sovelluksia, mutta
LisätiedotPoissulkemisargumentti. Rakenne ja funktio. Poissulkemisargumentti. Poissulkemisargumentti. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7.
Poissulkemisargumentti Makro1 Makro2 Rakenne ja funktio konstituoi konstituoi Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7. luento Mikro1 aiheuttaa Mikro2 Mikrotaso kausaalisesti täydellinen makrotason selityksellinen
Lisätiedot-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi
-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi -mustavalkoinen: asia joko on tai ei (vrt. humanistiset tieteet, ei
LisätiedotPelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo
Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon
LisätiedotA & K AISTIT JA KOMMUNIKAATIO 5 op
A & K AISTIT JA KOMMUNIKAATIO 5 op Vastuuopettaja Erityispedagogiikan yliopistonlehtori Dosentti Elina Kontu elina.kontu@helsinki.fi 6.9.2017 Elina Kontu ERITYISPEDAGOGIIKKA Helsingin yliopisto 1 Erityispedagogin
LisätiedotKirjoittamisen voima ja kuolintodistuksen performatiivisuus
Kirjoittamisen voima ja kuolintodistuksen performatiivisuus Tekstien valta ihmistyössä -seminaari, Kotimaisten kielten keskus 10.4.2018 Jenni Viinikka kielenhuoltaja, jatko-opiskelija (HY) Kela, Tieto-ja
LisätiedotPUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ
TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotAgentit ja semanttinen web. Pekka Halonen
Agentit ja semanttinen web Pekka Halonen Henkilökohtainen agentti Aika lääkäriin Agentti toteaa, että käyttäjä tarvitsee lääkäriä Pyytää lääkäriaikoja hoitavan agentin kautta pääsyä ko. vaivaa hoitavalle
LisätiedotMatematiikan tukikurssi, kurssikerta 2
Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan
Lisätiedot