Miten yhteiskuntatutimusta tehdään? YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin MARJA JÄRVELÄ

Transkriptio

1 Miten yhteiskuntatutimusta tehdään? YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin MARJA JÄRVELÄ

2 Luentomateriaali ykp/opiskelu/kurssimateriaalit

3 Luentotarjontaa Friday, 19 Oct 9.15 Keynote speaker: John Bynner (UK) - "Social capital, identity and leisure lives" Coffee break Keynote speaker: Eric M. Uslaner (USA) - "Corruption, Trust, and Inequality" Saturday, 20 Oct Keynote speaker: Remi Lenoir (France) - "Social capital in the works of Pierre Bourdieu" Keynote speaker: James Côté (Canada) - "Capital ideas: Mass education and Agency" Luennot ovat avoimia kaikille, tervetuloa!

4 Luentotarjontaa ProgrammeYHYS conference 2007, Agora klo12.30 Plenary session: Global Climate Change and Energy Policy: The Hidden Agendas. Keynote speaker: Prof. Michael Redclift. King s College, London klo14.15 Plenary session: Global Energy Governance in the Context of Climate Politics. Keynote speaker: Prof. Joyeeta Gupta. Univ. of Amsterdam klo10.00 Plenary session: Policies for a Transition to Renewable Energy. Keynote speaker: Prof. Frede Hvelplund. Univ. of Aalborg

5 Mistä yhteiskunta koostuu? Ihmiset Ryhmät Instituutiot Alueet, tilat OLIOT Suhteet ja verkostot Toiminta DYNAMIIKAT Rakenteet (mm. riippuvuudet, valta,vuorovaikutus, merkitykset)

6 Mitä tutkitaan? Yksi klassinen tutkinnan idea: Tutkitaan sosiaalisia faktoja. Sosiaalisissa faktoissa on kysymys ryhmän kollektiivisiksi ymmärretyistä uskomuksista, pyrkimyksistä ja tavoista. (Mukaellen Emil Durkheim: Sosiologian metodisäännöt 1977,37; alkup. 1895)

7 Sosiaalinen fakta: täsmennys Sosiaalinen fakta on jokainen kiteytynyt tai kiteytymätön toimintatapa, joka kykenee harjoittamaan yksilöön nähden ulkoista pakkoa; tai myös, joka on kauttaaltaan yleinen tietyssä yhteiskunnassa ja joka samalla kertaa esiintyy itsenäisesti riippumatta yksilöllisestä ilmenemismuodostaan. (Emt. s.42)

8 Yhteiskunnan yhtenäisyydestä C.Wright Mills Kaltaiseni sosiologit haluavat tutkia sitä, mitä ihmiset haluavat ja arvostavat. Halusimme myös selvittää, miksi on monenlaisia arvoja ja miksi ne muuttuvat. Löytäessämme enemmän tai vähemmän yhtenäisen arvojoukon haluaisimme selvittää, miksi jotkut ihmiset mukautuvat siihen ja toiset taas eivät. (Sosiologinen mielikuvitus 1982, 38-39; alkup. 1959)

9 Tarpeet ja arvot Tarpeet ovat eräänlaisia arvojen kiteytymiä, jotka mobilisoivat yhteiskunnallisia toimijoita. Yksilön ja yhteiskunnan sosiaalinen sidos johtaa keskusteluun tarpeiden yhteiskunnallistumisesta. (Järvelä: Palkkatyön ja koulutustarve1991, alkaen s.41)

10 Yhteiskunnan eriytyminen Luokkayhteiskunta Yksilöityminen/yksilöllistyminen Sosiotooppien ominaisuudet (esim. kylä tai kaupunki) Tuotantoareenat Kulutusareenat Perhe, vahvat sosiaaliset sidokset.

11 Sociotope A sociotope is a defined space that is uniform in its use values and social meanings (compare with biotope). It can be described as the collective life world of a place (Greek: topos), its use and meaning, in a specific culture or group of people (Latin: socio). Wikipedia määritelmä

12 Metodologisia valintoja 1 Tutkitaanko toimintaa vai diskursseja? Toiminnan tutkimuksessa pyritään lähelle tapahtumapaikkaa tai sen keskelle. Diskurssien tutkimuksessa pyritään eriyttämään työpöydälle hienosäädetty aineisto ja asetelma. Molemmat vaativat dialogia, jonka luonne erilainen.

13 Metodologisia valintoja 2 Yhteiskuntatutkimus yhteiskuntapolitiikassa 1. Asiantuntijalta instituutioille (päättäjille, kansalaisille, ihmisille) 2. Ihmiseltä ihmisille (kansalaisille, päättäjille, instituutioille). 3. Teoreettinen tiedeyhteisöä rakentava tutkimus. Kaikki nämä saattavat kiinnostaa myös mediaa, millään näistä ei ole etuoikeutettua asemaa nykyisin.