Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):"

Arto Leppänen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja D-140, Helsinki Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa (toim.), Argumentti ja kritiikki, Gaudeamus, Helsinki Kriittinen ajattelu LISÄÄ KIRJALLISUUTTA niin & näin 1/1997. Kokoelma retoriikkaan liittyviä artikkeleita. Myös internet-osoitteessa Palonen, Kari, Kootut retoriikat, SoPhi 11, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Palonen, Kari ja Summa, Hilkka (toim.), Pelkkää retoriikkaa, Vastapaino, Tampere Kriittinen ajattelu LISÄÄ KIRJALLISUUTTA Perelman, Chaim, Retoriikan valtakunta, Vastapaino, Tampere Perelman, Chaïm & Lucie Olbrechts- Tyteca, La nouvelle rhétorique: Traité de l'argumentation, Toulmin, Stephen, The uses of argument, Cambridge University Press, Retoriikan synty (1/4): Politiikka, filosofia ja retoriikka ovat kaikki ratkaisevalta osaltaan antiikin Kreikan kaupunkivaltio-kulttuurin tuotteita. Sana politiikka tarkoitti alun perin kreikkalaisen kaupunkivaltion, poliksen hallitsemista. Polisten hallitseminen oli jotakin uutta ja erilaista. Kriittinen ajattelu Kriittinen ajattelu Retoriikan synty (2/4): Kaupunkivaltioissa, korostuneemmin kuin koskaan aikaisemmin tunnetussa maailmanhistoriassa, vapaat ja ainakin jossakin määrin tasaveroiset kansalaiset kokoontuivat harjoittamaan yhteiseen hyvään tähtäävää yhteistoimintaa. Retoriikan synty (3/4): Varsinkin demokraattisissa kaupunkivaltioissa kaikkein olennaisinta oli julkinen keskustelu. Saadakseen tahtonsa läpi ei riittänyt vedota syntyperään, asemaan tai väkivaltaan. Kriittinen ajattelu Kriittinen ajattelu

2 Retoriikan synty (4/4): Oli jollakin tavalla suostuteltava tai vakuutettava muut keskustelun osapuolet siitä, että oma kanta on jotenkin ansiokkaampi kuin muut vaihtoehdot. - Juha Sihvola, Aristoteleen retoriikasta, niin & näin 1/1997 Kreikkalaisen filosofian synty (1/4): Poliittinen käytäntö on myös kreikkalaisen filosofian syntytausta. Varsinkin demokraattisessa Ateenassa keskeiseksi ongelmaksi nousivat uskomusten oikeuttaminen ja mielipiteiden perustelu erilaisissa keskusteluissa. Kriittinen ajattelu 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi 7 Kriittinen ajattelu 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi 8 Kreikkalaisen filosofian synty (2/4): Sokrates pyrki osoittamaan, että vaikka ihmiset esiintyvät asiantuntijoina, jotka tietävät kaikenlaista, ja suostuttelevat toisia hyväksymään kantansa, heidän väitteensä ovat huonosti perusteltuja jos ne ovat ristiriidassa heidän muiden uskomustensa kanssa, ja siten järjettömiä hyväksyä. Kreikkalaisen filosofian synty (3/4): Sokrates julistautui sofistien ja puhetaidonopettajien vastustajaksi. Hän syytti näitä siitä, että he kiinnittävät huomion pelkästään toisten voittamiseen puolelleen, vaikka olennaista on se, ovatko ne asiat tosia, joita vakuuttelu koskee. Kriittinen ajattelu 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi 9 Kriittinen ajattelu 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi 10 Kreikkalaisen filosofian synty (4/4): Tämä karikatyyrinomaisesti esitetty vastakkainasettelu Sokrateen ja sofistien sekä vastaavasti filosofian ja retoriikan välillä on jatkunut nykyaikaan saakka. - Juha Sihvola, Aristoteleen retoriikasta, niin & näin 1/1997 Aristoteleen Retoriikka (1/3) Aristoteles katsoi, että retoriikka tuli perustaa sille yleiselle argumentoinnin teorialle, jota hän oli kehitellyt logiikkaa koskevissa teoksissaan. Hänen esittämänsä jälkivaikutukseltaan huomattavan luokittelun mukaan hyvällä puhujalla täytyy olla hallussaan kolmenlaisia vakuuttamisen välineitä: luonteeseen (ethos), tunteisiin (pathos) ja argumentteihin (logos) liittyviä. Kriittinen ajattelu 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi 11 Kriittinen ajattelu 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi 12 2

3 Aristoteleen Retoriikka (2/3) Näistä viimeinen ryhmä on perustava. Puhujan on kyllä osattava esittää itsensä luonteeltaan arvostusta ansaitsevana ja luottamusta herättävänä henkilönä ja kyettävä herättämään yleisössään asiansa kannalta oikeansuuntaisia tunteita. Aristoteleen Retoriikka (3/3) Tämä ei kuitenkaan onnistu, ellei hän osaa esittää perusteita ja todisteita näkemyksensä tueksi. Siksi puhujan on tunnettava vakuuttavan argumentoinnin keinot ja retoriikan teoria on rakennettava argumentoinnin teorian pohjalle. Kriittinen ajattelu Kriittinen ajattelu tasot (1/5): 1. Argumenttien kriittinen analyysi ja arviointi eli logos-tason arviointi: analysoi yksittäiset argumentit analysoi argumenttien keskinäiset suhteet arvioi argumenttien hyväksyttävyyttä kommunikaatioyhteisössä. tasot (2/5): 1. Psykologinen näkökulma analysoi: ethos-keinoja, joilla puhuja rakentaa suhteen yleisöönsä pathos-keinoja, joilla puhuja vaikuttaa yleisön vastaanottokykyyn. Kriittinen ajattelu Kriittinen ajattelu tasot (3/5): 3. Sosiaalinen näkökulma tekstiin analysoi puhetilanteen tekijöitä: puhujaa yleisöä foorumia keskinäisissä suhteissaan. tasot (4/5): Tekstin kielellinen näkökulma analysoi: metaforia dualismeja konnektiiveja ymv. ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen. Kriittinen ajattelu Kriittinen ajattelu

4 tasot (5/5): 5. Kokonaisuuden näkökulma analysoi: yksittäisen tekstin argumentaation ja yleisemmin tekstin sisällön keskinäisiä painotuksia, toistoa ymv. tekstin kokonaisuuden luoman vaikutuksen kannalta tekstilajin logos-, ethos-, pathos-, sekä kielellisiä vaikutuskeinoja kulttuurin osina ja ilmentäjinä. Kriittinen ajattelu Kielelliset keinot (1/6): Takaus: Lukuohje: Kun luet muiden tekstejä, ole tarkkana. Takaavia ilmaisuja käytetään usein silloin kun perustelu puuttuu, on kiistanalainen, tai heikko. a)on varmaa, että b)jokainen tietää, että c)kukaan läsnäolijoista tuskin kieltää, että Kriittinen ajattelu Kielelliset keinot (2/6): d) Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö e) Ei tule kysymykseenkään, etteikö f) Tässä yhteydessä ei ole mahdollista perustella lähemmin g) Alan huippututkijat esittävät, että h) On erittäin tärkeää huomata, että. Kielelliset keinot (3/6): Suojaus: a) kaikki useimmissa tapauksissa b) useimmissa tapauksissa näissä tapauksissa c) on on todennäköistä, että Kriittinen ajattelu Kriittinen ajattelu Kielelliset keinot (4/6): d) on on melko varmaa, että e) on sikäli kun sanomalehtiin on luottamista f) on ei ole täysin mahdotonta, että g) on saattaa olla, että h) on huhujen mukaan on. Kielelliset keinot (5/6): Vahvistus: a)moni erittäin moni b)suuri hyvin suuri c)on varmasti on d)todennäköisesti erittäin todennäköisesti. Kriittinen ajattelu Kriittinen ajattelu

5 Kielelliset keinot (6/6): Kirjoittamisohje: Seuraavaksi 7. Argumentaatiovirheistä 1. Heikennä tai vahvista perusteluja riittävästi vastaväitteiden välttämiseksi. 2.Älä heikennä perusteluja liikaa niin, etteivät ne enää tue johtopäätöstä. 3.Älä vahvista perusteluja liikaa niin, että ne tulevat liian alttiiksi vastaväitteille. Kriittinen ajattelu Kriittinen ajattelu

Samankaltaiset tiedostot

Argumentaation keinot ja sudenkuopat. Kimmo Lapintie Vuorovaikutus ja päätöksenteko

Argumentaation keinot ja sudenkuopat Kimmo Lapintie Vuorovaikutus ja päätöksenteko Kommunikatiivinen käänne Historiallisia juuria Sokrates. Musei Capitolini. Puhetaidon tärkeys demokraattisen kaupunkimuodon