Eteläpohjalainen perusopetuksen opetussuunnitelma (luonnos)

Transkriptio

1 Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Lunns, eperusteet HUOM! Grafiikka yhtenäistetään ja teksti ikluetaan myöhemmin Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma n julkaistu eperusteet palvelussa: Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma (lunns) & Lappajärven paikallinen petussuunnitelma (hyväksytty siv.ltk ) Kunnat: Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajki, Isjki, Iskyrö, Kauhajki, Kauhava, Kurtane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjki, Sini, Teuva, Vimpeli, Ähtäri

2 Unelmieni kulu. Yli-Rahnast Ringa Alahärmä 2014.

3 Sisällys 1. Eteläphjalaisen petussuunnitelman merkitys ja laadinta Eteläphjalainen tuntijak Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja hjelmat Eteläphjalaiset paintukset Opetussuunnitelman seuranta, arviinti ja kehittäminen Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Eteläphjalainen peruspetus yleissivistyksen perustana Eteläphjalaisen peruspetuksen arvperusta Eteläphjalaisen peruspetuksen ppimiskäsitys Eteläphjalainen kielihjelma Eteläphjalaisen peruspetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö Oppilaanhjauksen hjaussuunnitelma Yhteistyö kunnan ssiaali- ja terveydenhulln viranmaisten kanssa Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Eteläphjalaisen peruspetuksen tehtävä ja tavitteet Laaja-alainen saaminen eteläphjalaisessa petussuunnitelmassa Yrittäjämäinen timintatapa Yrittäjämäinen timintatapa vusilukilla Yrittäjämäinen timintatapa, 7. vusilukan ppiaine Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Yhtenäisen peruspetuksen timintakulttuuri Etelä-Phjanmaalla Oppimisympäristöt ja työtavat Työtavat Opetuksen eheyttäminen ja mnialaiset ppimiskknaisuudet Etelä-Phjanmaalla Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Mnialaiset ppimiskknaisuudet Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Oppimista ja hyvinvintia edistävä kulutyön järjestäminen Etelä-Phjanmaalla Oppilaiden sallisuus Kdin ja kulun yhteistyö Kulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahjen kanssa Kasvatuskeskustelut ja kurinpidllisten keinjen käyttö Opetuksen järjestämistapja... 45

4 5.5.1 Vusilukkiin sitmatn petus Yhdyslukkapetus Etäyhteyksiä hyödyntävä petus Justava peruspetus Opetus erityisissä tilanteissa Opetuksen ja kasvatuksen tavitteita tukeva muu timinta Etelä-Phjanmaalla.. 48 Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Arviintikulttuurin eteläphjalaiset paintukset Käyttäytymisen arviinti ja arviintiperusteet Opintjen aikaisen arviinnin tteuttaminen Arviintimudt eräissä petuksen järjestämistavissa Valinnaisuuden arviinti Arviintikeskustelulmakkeet Päättöarviinnin tteuttaminen Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Oppimisen ja kulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset Yleinen tuki Tehstettu tuki Erityinen tuki Peruspetuslaissa säädetyt tukimudt Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Yleinen tuki Tehstettu tuki Erityinen tuki Pidennetty ppivelvllisuus Timinta-alueittain petus Justava peruspetus Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Oppilashulln paikallisen tteuttamisen tavitteet ja timintatavat Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Kaksikielisen petuksen järjestäminen Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Erityiseen maailmankatsmukseen tai kasvatuspilliseen järjestelmään perustuva peruspetus Valinnaisuus... 90

5 Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Oppilaanhjaus... 95

6 1. Eteläphjalaisen petussuunnitelman merkitys ja laadinta Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Paikallisen petussuunnitelman merkitys ja laadinta Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Etelä-Phjanmaalla n yhteinen maakunnallinen esi- ja peruspetuksen petussuunnitelma. Esipetuksen petussuunnitelma n ma kknaisuutensa. Maakunnallinen petussuunnitelma n laadittu 17 kunnan yhteistyönä (Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajki, Isjki, Iskyrö, Kauhajki, Kauhava, Kurtane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjki, Sini, Teuva, Vimpeli ja Ähtäri). Yhteistyötä n krdininut Etelä-Phjanmaan krkeakuluyhdistys. Eteläphjalainen petussuunnitelma kskettaa yli ppilasta (Lähde: Tilastkeskus Peruskulun ppilaat maakunnittain 2014, ja yli 2200 kuntien petusalan henkilöä. Eteläphjalainen petussuunnitelmatyö n tehty sana Osaajia Etelä-Phjanmaalle (Osaava) - hanketta. Osaava-hankkeen hjausryhmä n timinut petussuunnitelmatyön hjausryhmänä. Jhtryhmä n krdininut petussuunnitelmaprsessin kknaisuutta. Kntiryhmä n knnut maakunnallisesti työstetyt aine- ja aihekknaisuudet. Aine- ja aiheryhmät vat laatineet maakunnalliset ppiainekhtaiset tarkennukset. Ohjausryhmä ja jhtryhmä vat kstuneet pääsin kuntien sivistysjhdsta ja rehtreista. Kntiryhmä n kstunut alueiden petussuunnitelmatiimien puheenjhtajista ja asiantuntijista. Maakunnallisissa aine- ja aiheryhmissä työskenteli n. 200 pettajaa. Tämän lisäksi kuntien/ alueiden petussuunnitelmaryhmät ja kulujen mat ryhmät työstivät petussuunnitelmaa. Opetussuunnitelmatyöhön sallistuivat myös hultajat, ppilaat ja muut sidsryhmät; kaikilla eteläphjalaisilla li mahdllisuus vaikuttaa yhteisesti lutuun arvphjaan. 6

7 Etelä-Phjanmaalla maakunnallinen petussuunnitelmatyö tukee peruspetuksen yhtenäisyyttä ja tasa-arvisen peruspetuksen tteutumista. Eteläphjalainen petussuunnitelma n tehty laajana yhteistyönä esi-, perus-, lisä- ja valmistavan petuksen kesken. Peruspetuksen petussuunnitelma mudstuu seuraavista sista: Valtakunnalliset petussuunnitelman perusteet Eteläphjalainen esi- ja peruspetuksen petussuunnitelma Kulukhtaiset petussuunnitelmat mahdllisin petuksen järjestäjän tasn linjauksin Kulujen vusisuunnitelmat Valtakunnallinen petussuunnitelma hjaa kuluja laatimaan kulukhtaisen petussuunnitelman mahdllisin kuntakhtaisin lisäyksin ja phtimaan kulun timintakulttuuria. Kulukhtaisia petussuunnitelmia päivitetään tarvittaessa. Opetussuunnitelmatyössä n kiinnitetty humita nivelvaiheisiin ja kasvatuksen jatkumn varmistamiseen. Oppilaiden tukeminen, timintatavat, yhteistyö, työnjak ja vastuut eri nivelvaiheissa n kuvattu luvuissa 7 ja 8. Lisäksi kunnilla n mat linjauksensa ja suunnitelmansa nivelvaiheiden yhteistyöhön. Tässä luvussa peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden paikallisesti päätettävissä asiissa viitataan sisältöihin, jtka löytyvät petussuunnitelman muista luvuista. Maakunnallisesti n päätetty, että nämä asiasisällöt kirjataan k. lukuihin. Kirjaamisesta n hjeistus jkaisen luvun lpussa. Lukuun 5: Opetuksen järjestämistapihin liittyvät linjaukset päätetään kulukhtaisissa petussuunnitelmissa (ks. eteläphjalainen OPS luku 5) Yhteistyö ppilaiden, hultajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa (esim. ppilaskunnat, vanhempainyhdistys jne) Opetuksen järjestäminen yhdyslukkapetuksena Opetuksen järjestäminen vusilukittain etenevänä vai vusilukkiin sitmattmasti etenevänä, ppilaiden miin pint-hjelmiin perustuvana piskeluna. 7

8 Lukuun 7: Oppilaiden tukeminen, timintatavat, yhteistyö, työnjak ja vastuut eri nivelvaiheissa n kuvattu eteläphjalaisen petussuunnitelman luvussa 7. Kunta laatii hjaussuunnitelman, jssa kuvataan ppilaanhjauksen järjestämisen rakenteet, timintatavat, työn ja vastuun jak sekä työskentely mnialaisissa verkstissa, kdin ja kulun yhteistyö hjauksessa, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt (kts. myös vusilukkakknaisuuksiin sisältyvä ppilaanhjauksen tehtäväkuvaus). Lukuun 8: Etelä-Phjanmaalla ppilashulln ja kdin ja kulun yhteistyötä käsittelevät suudet n laadittu yhteistyössä kunkin kunnan ppilashulln kasvun ja ppimisen tuki -ryhmän kanssa (ks. eteläphjalainen OPS luku 8). Oppilashulta ja kdin ja kulun yhteistyötä käsittelevien suuksien laatiminen yhteistyössä kunnan ssiaali- ja terveydenhulln viranmaisten kanssa Lukuun 12: Oppilaille tarjttavat valinnaiset aineet ja mille vusilukille niiden petus sijittuu. Maakunnallinen petussuunnitelma n laadittu ja hyväksytty sumenkielellä annettavaa petusta varten. Luvut 10 Kaksikielinen petus ja 9.4 Muut mnikieliset ppilaat n käännetty kknaisuudessaan englanniksi. Lisäksi petussuunnitelmasta n lutu tiivistelmä englanniksi. Maakunnallinen petussuunnitelma julkaistaan Opetushallituksen eperusteet palvelussa. 1.1 Eteläphjalainen tuntijak Eteläphjalainen peruspetuksen tuntijak (hyväksytty hjausryhmässä ) Maakunnallinen tuntijak takaa ppilaille tasavertaiset lähtökhdat ja helpttaa ppilaiden siirtymistä kuntien välillä asuinpaikkaa muutettaessa. Valmistelu n tehty valtineuvstn asetuksen 422/2012 ( ) peruspetuslaissa tarkitetun petuksen valtakunnallisten tavitteiden ja peruspetuksen tuntijan mukaisesti. Kunnat vivat halutessaan resurssida lisää tunteja. 8

9 Maakunnalliseen tuntijakn n lisätty neljä (4) tuntia valtineuvstn tuntijakasetukseen verrattuna: Alkupetuksen paintustunnit: Alkupetukseen n lisätty tunti ensimmäiselle vusilukalle (kunta- tai kulukhtaisesti päätettävissä, mihin ppiaineeseen paintustunti sijitetaan) ja tunti tiselle vusilukalle (tisen vusilukan tunti susitellaan sijitettavaksi englannin kieleen). Yläkulun kahdeksannelle vusilukalle n lisätty tunti B1-kieleen. Yrittäjämäinen timintatapa: Sijitettu yksi tunti seitsemännelle vusilukalle. Muita humiita: Alakulussa taide- ja taitaineiden valinnaisista (T&T-val) tunneista yksi tunti n sidttu käsityöhön vusilukilla 3, 5 ja 6 (eteläphjalainen linjaus). Vusilukilla 4, 5, ja 6 (3h) sekä vusilukilla 8 ja 9 (5h) taide- ja taitaineiden valinnaiset tunnit vi sijittaa: Kulukhtaisella päätöksellä taide- ja taitaineisiin. Vaihtehtisesti vusiviikktunnit tai sa niistä vidaan sittaa ppilaiden valittaviksi taide- ja taitaineiden pinniksi. Valinnaisia tunteja vidaan käyttää paintetun petuksen järjestämiseen. Valinnaiset aineet (VAL) vat ppilaan maa valintaa. 9

10 Yrittäjämäinen timintatapa läpäisee kk peruskulun. Alakulussa yhden tarjnnassa levan valinnaisen aineen (VAL) tulee tukea yrittäjämäistä timintatapaa. Valinnaisuus n linjattu luvussa 12. Etelä-Phjanmaalla A1-kieli n englanti ja B1-kieli n rutsi. Kuntakhtaisesti petuksen järjestäjä määrittelee valinnaisten A2- ja B2- kielten tarjnnan. 1.2 Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja hjelmat Maakunnallisella taslla yhteistyökumppanit vat lunteeltaan yhteisiä, maakunnallisia timijita (esim. Etelä-Phjanmaan liitt, Lapuan hiippakunta, Etelä-Phjanmaan maakuntamuse, Etelä- Phjanmaan maakuntakirjast, Mannerheimin lastensujeluliitt, Phjanmaan Liikunta ja Urheilu, Etelä-Phjanmaan yrittäjät). Lisäksi kulujen, kuntien ja alueiden taslla n luntevia paikallisia yhteistyökumppaneita, jtka kirjataan kulun petussuunnitelmaan. Etelä-Phjanmaan liitn laatimat strategiat tukevat eteläphjalaisen petussuunnitelman sisältöjä. Näihin suunnitelmiin viitataan myös muissa petussuunnitelman luvuissa. Maakunnalliset strategiat: Etelä-Phjanmaan maakuntastrategia Etelä-Phjanmaan kansainvälistymisen timintahjelma Etelä-Phjanmaan kulttuuristrategia Kunnilla n myös mia, peruspetusta tukevia muita strategiita ja suunnitelmia, jtka n humiitu kulukhtaisissa petussuunnitelmissa. 1.3 Eteläphjalaiset paintukset Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Maakunnallisessa petussuunnitelmassa paintettavat teemat vat yrittäjämäinen timintatapa ja sallisuus. Nämä paintukset näkyvät petussuunnitelman sisällöissä, mnialaisissa ppimiskknaisuuksissa ja kulujen timintakulttuurissa. Yrittäjämäinen timintatapa Yrittäjämäinen timintatapa n ennen kaikkea asenne ja tapa timia. Se n kansalaistait, jta tarvitaan elämässä, piskelussa ja tulevassa työssä riippumatta siitä, työskennelläänkö tisen palveluksessa vai itsenäisenä yrittäjänä. Yrittäjämäinen timintatapa n mukana kaikessa kulun timinnassa ja siten se lu phjan kk kulun timintakulttuurille. Luvat timintatavat yhdessä erilaisten verkstjen kanssa rhkaisevat katsmaan myös ympäröivään yhteiskuntaan. 10

11 Yrittäjämäisen timintatavan rakentuminen Oppilas kerää peruspetuksen aikana prtflin, jhn hän kerää itselleen tärkeitä asiita, nnistumisen kkemuksia, mutta myös kehittymisen aiheita. Prtflin avulla ppilas rakentaa identiteettiään, paikkaansa maailmassa, lu suhdetta itseensä, tisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Oman ppimisen pitkäjänteinen seuranta ja dkumentinti lu edellytyksiä elinikäiselle ppimiselle. Prtflita vidaan käyttää ppimisen ja arviinnin tukena kaikissa ppiaineissa. Pääsääntöisesti prtfli tehdään sähköisesti. Se täydentyy ja kulkee ppilaan mukana kk yhtenäisen peruspetuksen ajan. Osallisuus Etelä-Phjanmaalla sallisuus n ppivan yhteisön yhdessä rakentamista. Se n aktiivista kansalaisuutta, sallisuuden edistämistä ja demkraattista timintakulttuuria. Oppilaat sallistuvat kulussa man kehitysvaiheensa mukaisesti timinnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviintiin. Oppilaskuntatiminta tarjaa yhden tärkeän väylän ppilaiden sallistumiselle. Muut timintamudt kuten tukippilas- ja kummitiminta, vapaaehtistyö tai erilaiset kestävän kehityksen timinnat täydentävät sitä. Samalla ne vahvistavat yhteistyötä ja vurvaikutusta kk kuluyhteisössä. Maakunnallisessa petussuunnitelmatyössä n kiinnitetty erityistä humita yhteistyöhön eri hallinnnaljen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden timijiden kanssa. 1.4 Opetussuunnitelman seuranta, arviinti ja kehittäminen Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Opetussuunnitelma nähdään jatkuvana ja kehittyvänä prsessina. Opetussuunnitelma n elävä, yhteiskunnan muuttumiseen justavasti reagiva asiakirja, jta päivitetään tarpeen mukaan. Opetussuunnitelman arviinti n sa tätä prsessia. Maakunnallisen petussuunnitelman tteutumista arviidaan ja päivitetään valtakunnallisten linjausten mukaan. Maakunnallisen petussuunnitelmarganisaatin tehtävänä n krdinida ja kehittää edelleen eteläphjalaista yhteistyötä ja hjata kuntien/kulujen petussuunnitelmatyötä. Ohjausryhmä vastaa edelleen prsessin etenemisestä ja yhteisistä linjauksista sekä verkstista. Jhtryhmä kutsutaan tarvittaessa klle käynnistämään ja hjeistamaan tarvittavia timenpiteitä. Kntiryhmä päivittää petussuunnitelman sisältöjä tarvittaessa yhteistyössä aine- ja aiheryhmien kanssa. Tässä prsessissa pidetään ppilaat, hultajat ja muut yhteistyötaht mukana mahdllisuuksien mukaan. 11

12 Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Lappajärven kunnassa tehdään yksi yhteinen petussuunnitelma kaikille kuluille. Alkupetuksen paintustunnit vahvistetaan kuluittain jk yhdeksi lukuvudeksi kerrallaan tai pidemmäksi aikaa. Vahvistaminen tapahtuu lukuvusisuunnitelmien hyväksymisien yhteydessä sivistyslautakunnassa. Lappajärven kunnan petussuunnitelmaa täydentävät seuraavat suunnitelmat: Opiskeluhulln käsikirja, kuntakhtainen yhteinen suus ja kulukhtaiset käytännön hjeistukset (lain vaatima piskelijahulln suunnitelma) Kulujen turvallisuussuunnitelmat Kriisisuunnitelmat Aamu- ja iltapäivätiminnan suunnitelma Tasa-arvsuunnitelma TVT-suunnitelma Kaikki edellä mainitut suunnitelmat päivitetään jk lukuvusittain tai tarpeen mukaan sana kulujen lukuvusisuunnitelmaa tai peruspetuksen laatukriteereiden kehittämistimintaa. 12

13 2. Eteläphjalainen peruspetus yleissivistyksen perustana Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Peruspetus yleissivistyksen perustana Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Etelä-Phjanmaa n vahva kulttuurimaakunta, missä j 1800-luvulla ymmärrettiin kulttuurin ja sivistyksen merkitys. Ensimmäinen kansakulu perustettiin vunna 1860 Ilmajelle, ja se li kuudes Sumen kansakuluista. Ensimmäiset kansanpistt perustettiin lukujen vaihteessa Ilmajelle ja Lapualle, ja yhteiskulut vunna 1904 Lapualle ja 1913 Seinäjelle. Kansanpistt livat Etelä-Phjanmaalla merkittävä ppilaitsmut talnpikaisnurislle. Niillä li tärkeä yleissivistävä, kasvatuksellinen ja nurten kknaispersnallisuutta kehittävä merkitys. Eteläphjalaiseen lunteenlaatuun n perinteisesti yhdistetty surapuheisuus, ahkeruus, vakavuus, ikeamielisyys ja rhkeus. Ittellisyydellä tarkitetaan vahvaa itsetunta, matimisuutta ja yritteliäisyyttä, jita täällä n aina arvstettu. Etelä-Phjanmaalla yrittäjien suus työikäisistä nkin suurempi kuin muualla Sumessa. (Lähde: Etelä-Phjanmaa Jtakin parempaa. Kulttuuristrategia , s. 5-6). Peruspetuksen tehtävä Etelä-Phjanmaalla n rakentaa yhdessä elinvimaista maakuntaa, jssa ppiminen muuttuu sivistykseksi. Eteläphjalainen kulttuuriperintö nähdään vimavarana muutksessa khti kulttuurisesti mninaista yhteiskuntaa. Lapsista ja nurista kasvatetaan yritteliäitä, sallistuvia, masta ja muiden hyvinvinnista hulehtivia ja ympäristöstä välittäviä aikuisia. 2.1 Eteläphjalaisen peruspetuksen arvperusta Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Eteläphjalaisen petussuunnitelman arvkeskustelu n tteutettu alkuvudesta Eteläphjalaisissa kunnissa järjestettiin avimia keskustelutilaisuuksia, arviltja. Lisäksi kuntalaisilla li mahdllisuus vastata sähköiseen arvkyselyyn helmikuussa Maakunnan peruspetuksen ppilaat saivat sallistua arvtyöhön Unelmieni kulutyöllä (runt, mielipidekirjitukset ja kuvataidetyöt). Oppilaiden töitä n käytetty maakunnallisen petussuunnitelman elävöittämisessä. Arvtyöskentelyn tulksena vat syntyneet eteläphjalaiset arvteemat. Esille nusseet arvt livat Etelä-Phjanmaalla melk yhtenäiset kunnasta riippumatta. Lähes samat teemat nusevat esiin myös Etelä-Phjanmaan liitn maakuntasuunnitelman arvissa: yrittäjyys, uudistumiskyky, kansainvälisyys, yhteistyö, yhteisöllisyys ja kestävä kehitys (Lähde: Etelä- Phjanmaan tulevaisuuden eväät Maakuntasuunnitelma 2040 & maakuntahjelma , s. 22). Eteläphjalaiset arvteemat Opimme Oppilas n aktiivinen tietjen ja taitjen ppija. Opettajan tehtävä n auttaa ja kannustaa ppilasta löytämään erilaisia tapja ja menetelmiä ppia yhdessä muiden kanssa. Elinikäinen ppiminen n jatkuvaa uusien plkujen löytämistä: taitjen ppimista, tiedn hakua ja käsittelyä sekä kriittistä arviintia alati muuttuvassa ympäristössä. 13

14 Tunnemme Kulun n tärkeää tukea ppilaan elämänhallintataitjen kehittymistä yhdessä ktien kanssa. Omien vahvuuksien löytäminen ja tunteminen kehittävät ppilaan tervettä itsetunta ja luttamusta elämässä selviämiseen. Oppilasta petetaan tunnistamaan man timinnan vaikutukset myös tisiin ihmisiin. Timimme Yhteisöllisessä kulussa vurvaikutus ihmisten välillä n ystävällistä ja tasa-arvista. Erilaiset ihmiset timivat yhdessä tisiaan arvstaen. Kestävää tulevaisuutta rakennetaan aktiivisesti, tavitteellisesti ja sisukkaasti yhdessä tehden ja yrittäen. Ilitsemme Kulun timintakulttuuri lu turvallisen ppimisympäristön. Kuluyhteisössä n tilaa uteliaisuudelle ja erilaiselle ppimiselle. Kulussa viihdytään yhdessä kavereiden ja ystävien kanssa. Hyvinvivassa kulussa n il ppia! 2.2 Eteläphjalaisen peruspetuksen ppimiskäsitys Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Maakunnalliset aineryhmät vat käsitelleet ppimiskäsitystä ja arvperustaa kunkin ppiaineen khdalla. Kulujen ma arvtyöskentely ja timintakulttuuri n kuvattu kulun petussuunnitelmaan. Kulun arvt ja ppimiskäsitys näkyvät kulun timintakulttuurissa ja arjessa. Opetussuunnitelman kehittäminen nähdään jatkuvana prsessina. Opetussuunnitelma n elävä, yhteiskunnan muuttumiseen reagiva asiakirja, jta päivitetään tarpeen mukaan. Opetussuunnitelman arviinti n sa tätä prsessia. Eteläphjalaisen petussuunnitelman tteutumista arviidaan ja päivitetään valtakunnallisten hjeiden mukaan. 2.3 Eteläphjalainen kielihjelma Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Etelä-Phjanmaalla A1-kieli n englanti ja B1-kieli n rutsi. Kuntakhtaisesti petuksen järjestäjä määrittelee valinnaisten A2- ja B2- kielten tarjnnan. Valinnaisuus n linjattu luvussa Eteläphjalaisen peruspetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Etelä-Phjanmaalla maakunnallinen petussuunnitelmatyö tukee peruspetuksen yhtenäisyyttä ja tasa-arvisen peruspetuksen tteutumista. Eteläphjalainen petussuunnitelma n tehty laajana yhteistyönä esi-, perus-, lisä- ja valmistavan petuksen kesken. Timintakulttuurilla n keskeinen merkitys peruspetuksen yhtenäisyyden tteuttamisessa. Kulun timintakulttuuri vaikuttaa kulutyön laatuun. 14

15 2.5 Oppilaanhjauksen hjaussuunnitelma Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kunta laatii hjaussuunnitelman, jssa kuvataan ppilaanhjauksen järjestämisen rakenteet, timintatavat, työn ja vastuun jak sekä työskentely mnialaisissa verkstissa, kdin ja kulun yhteistyö hjauksessa, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt (kts. myös vusilukkakknaisuuksiin sisältyvä ppilaanhjauksen tehtäväkuvaus). 2.6 Yhteistyö kunnan ssiaali- ja terveydenhulln viranmaisten kanssa Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Yhteistyö ja käytänteet ssiaali- ja terveydenhulln viranmaisten kanssa n kirjattu kulujen petussuunnitelmiin. Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Kunnan ja kulujen arvtyöskentely n tteutettu maakunnallisen arvtyöskentelyn mukana. Opettajakunta n käsitellyt arvja useaan tteeseen ja phtinut niiden vaikutusta timintakulttuurillemme. Sen lisäksi arvja n käsitelty yhdessä vanhempien ja ppilaiden kanssa. Myös kunnan sivistyslautakunta n llut mukana aktiivisesti arvtyöskentelyssä. Maakunnalliset arvt (Opimme, Tunnemme, Timimme ja Ilitsemme) vat myös Lappajärven kunnan peruspetuksen arvja. Niiden lisäksi kunnan petussuunnitelmaa nstetaan yksi arv lisää: 5. Otamme vastuuta Meillä kaikilla n vastuu masta tekemisestämme, käytöksestämme ja muista ihmisistä. Opimme sen, että vastuu ppimisesta ja kehittymisestä n meillä itsellämme. Ajattelun ja ppimisen kautta hahmtamme, miten pimme parhaiten ja miten haluaisimme ppia. Ohjaamme ppilaitamme tiedn, taidn ja kehittymisen tielle yhdessä. Tisia kunniittava vurvaikutus ja mnipulinen työskentely takaavat meille hyvät vurvaikutustaidt ja työskentelytaidt. Kulujen arvjen tulee lla kk kulun henkilöstön tiedssa. Yhteisiä arvkeskusteluja käydään lukuvuden mittaan henkilöstön, hultajien, ppilaiden ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Arvt tulevat esille kknaisvaltaisesti kulujen arjessa. Arvperustan ja ppimiskäsityksen tteutumista seurataan jkapäiväisessä kulutyöskentelyssä; tarvittaessa niiden tteutumista arviidaan. Arvjen tteutumista seurataan mm. pettajainkkuksissa, vanhempainillissa ja kasvatuskeskusteluissa. Kulujen arvtyöskentelyssä vat mukana henkilökunnan lisäksi ppilaat, hultajat ja eri yhteistyökumppanit. Arvjen eteen tehtävä työ sekä mahdllinen arviinti kirjataan lukuvusisuunnitelmiin. 15

16 3. Eteläphjalaisen peruspetuksen tehtävä ja tavitteet Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Peruspetuksen tehtävä ja tavitteet Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Peruspetuksen tehtävä Etelä-Phjanmaalla n rakentaa yhdessä elinvimaista maakuntaa, jssa ppiminen muuttuu sivistykseksi. Eteläphjalainen kulttuuriperintö n vimavara muutksessa khti kulttuurisesti mninaista ja alati muuttuvaa yhteiskuntaa. Lapsista ja nurista kasvatetaan ja petetaan yritteliäitä, sallistuvia, masta ja muiden hyvinvinnista hulehtivia ja ympäristöstä välittäviä kansalaisia. Perustana n kaikille lähipalveluna tarjttava laadukas peruspetus, jka takaa perussaamisen ja yleissivistyksen humiiden erilaiset ppijat ja heidän tarpeensa. Osaamisen kehittäminen man saamisen rajissa kuuluu jkaisen perusikeuksiin. Ratkaisevaa tässä n pettajien saaminen, mutta myös ympäristön tuki ja arvstus. (Lähde: Etelä-Phjanmaan tulevaisuuden eväät maakuntasuunnitelma 2040 & maakuntahjelma , s. 43). Maakuntasuunnitelmasta 2040 nusee esiin eteläphjalaisen petussuunnitelman käytänteitä tukevia teemja: verkstituminen yhteisöllisyys sallisuus valmiudet kansainväliseen timintaan mdernit ppimismenetelmät ja ympäristöt kestävä kehitys hyvinvinti digitaalisuus yksilöllisten ja justavien ppimisplkujen rakentaminen ja saamisen jatkumn takaaminen. (Lähde: Etelä-Phjanmaan tulevaisuuden eväät maakuntasuunnitelma 2040 & maakuntahjelma ). Unelmien kulu. Palmäki Dita, Peuran kulu, Kurikka. "Työni kuvastaa tulevaisuuden kulua. Ja juuri tällaista kulua haluaisin käydä". 16

17 Eteläphjalaisen petussuunnitelman paikalliset paintukset vat yrittäjämäinen timintatapa ja sallisuus. Yrittäjämäinen timintatapa n mukana kaikessa kulun timinnassa ja siten se lu phjan kk kulun timintakulttuurille. Tämän lisäksi vusilukalla 7 yrittäjämäinen timintatapa n uusi ppiaine. Se n maakunnallinen paintus, jka saa tuntijassa yhden vusiviikktunnin. Osallistamista kehitetään kulun taslla; kuinka petellaan uusia tapja timia avimesti yhdessä? 3.1 Laaja-alainen saaminen eteläphjalaisessa petussuunnitelmassa Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Laaja-alaiset saamiskknaisuudet kulkevat petussuunnitelman ppiaineiden sisällä, mnialaisissa ppimiskknaisuuksissa ja kulujen vusittaisissa teemissa. Näitä sisältöjä tarkennetaan kulujen petus- ja vusisuunnitelmissa. Kulun taslla laaja-alaisen saamisen sisällöt näkyvät kulun timintakulttuurissa knkreettisesti päivittäisessä suunnittelussa ja työssä. Opetukselle ja kasvatukselle asetetuista tavitteista hulehditaan laadukkaan peruspetuksen, riittävän resursinnin ja pettajien saamisen kehittämisen kautta. Kulu kehittyy jatkuvan petussuunnitelmatyön ja ajantasaisen timintakulttuurin kautta. Opetuksen järjestäjä seuraa, arvii ja kehittää laaja-alaisen saamisen tteutumista man arviintijärjestelmänsä mukaisesti. Rehtrit ja kulunjhtajat luvat edellytykset laaja-alaisen saamisen tteutumiselle kulun arjessa. Laaja-alaisen saamisen tavitteiden tteutumista tukevat järjestelyt ja timenpiteet kirjataan kulun petus- ja vusisuunnitelmaan. Arviinti tapahtuu kulun timintakulttuurin taslla pedaggisen kehittämisen kautta. Kulu n ppiva yhteisö. Oppimisessa painpiste siirtyy aktiivisesti timivalle ppilaalle. Vurvaikutuksen merkitys kasvaa. Oleellista ei le enää Miksi? vaan Miten? Kulu n edelläkävijä - Js haluat nähdä tulevaisuuteen, käännä katseesi nurempaan sukuplveen. Kulussa pitaan paljn uusia taitja, vaikkapa laittamaan tukkaan raitja. Kun harjitellaan uusia juttuja, vat ne sitten myöhemmin tuttuja. (Otsnkulu, Ähtäri. 3C-lukan yhteinen run). Laaja-alaisen saamisen tarkemmat tavitteet määritellään vusilukkakknaisuuksittain, ks. peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden luvut

18 3.2 Yrittäjämäinen timintatapa Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Yrittäjämäinen timintatapa Yrittäjämäinen timintatapa n ennen kaikkea asenne ja tapa timia. Se n kansalaistait, jta tarvitaan elämässä, piskelussa ja tulevassa työssä riippumatta siitä, työskennelläänkö tisen palveluksessa vai itsenäisenä yrittäjänä. Luvat timintatavat yhdessä erilaisten verkstjen kanssa rhkaisevat katsmaan myös ympäröivään yhteiskuntaan. Yrittäjämäinen timintatapa n mukana kaikessa kulun timinnassa ja siten se lu phjan kk kulun timintakulttuurille. Tämän lisäksi vusilukalla 7 yrittäjämäinen timintatapa n uusi ppiaine. Se n maakunnallinen paintus, jka saa tuntijassa yhden vusiviikktunnin. Mitä yrittäjämäinen timintapa n? Yrittäjämäinen timintatapa Yrittäjämäinen timintatapa pitää sisällään innvatiivisuuden, hallitun riskintn sekä tavitteellisen timinnan. Yrittäjämäisesti timiva ihminen uskaltaa ttaa uusia askeleita, vaikka niissä visi epännistuakin. Yrittäjämäiseen timintaan liittyy myös vastuullinen suhtautuminen kaikkeen tekemiseen sekä man itsen tavitteellinen kehittäminen. Yrittäjämäistä timintatapaa vidaan tteuttaa ppilaitksissa mnella eri tavalla. Yrittäjämäinen timintatapa tetaan humin mnialaisten ppimiskknaisuuksien suunnittelussa ja tteutuksessa. Kuluissa vidaan valita vusittain erilaisia painpistealueita. Erilaiset tapahtumat, prjektit ja teemapäivät vivat lla sen näkyvimpiä mutja. Timinnan tteutumisessa kulussa n tärkeä ivaltaa, että kyse ei le pelkästään uuden kehittämisestä vaan vanhjen lemassa levien rakenteiden hyödyntämisestä uudella tavalla. Kysy, kuka: idei? suunnittelee? valitsee tteutettavat ideat? pnnistelee? saa elämyksiä? panee itsensä likn? 18

19 harjittelee yhteistyötaitja? harjittelee esiintymistä? harjittelee mielipiteen esittämistä ja kantansa perustelua? hulehtii verkstista? kantaa vastuun tekemisestä? Js vastaus n suurimmassa sassa ppilas, timintaa vidaan pitää ppilaan yrittäjämäisenä timintana. (Lähde: Levn-instituutin Auringnkukka-prjekti) Yrittäjämäinen timintatapa tetaan humin mnialaisten ppimiskknaisuuksien suunnittelussa ja tteutuksessa. Kuluissa vidaan valita vusittain erilaisia painpistealueita. Yrittäjämäisen timintatavan rakentuminen Yrittäjämäinen ppiminen lähtee masta itsestä ja elämän eri sa-alueista. Se laajenee kehämäisesti perheen ja lukan kautta suurempiin yhteisöihin. Mukaan tetaan kuhunkin sa- alueeseen spivat sidsryhmät esimerkiksi yritykset ja klmas sektri. Yrittäjämäinen timintatapa tässä mudssa vi alkaa j varhaiskasvatuksessa. Yrittäjämäinen timinta n yritteliästä asennetta, päättäväisyyttä, vastuuntunta, innvatiivisuutta, tulevaisuussuuntautuneisuutta ja kykyä tehdä ikeita asiita. Yrittäjämäisesti timiva ihminen uskaltaa ttaa uusia askeleita, vaikka niissä visi epännistuakin. Yrittäjämäiseen timintaan liittyy myös vastuullinen suhtautuminen asiihin ja ihmisiin ja man itsen tavitteellinen kehittäminen. Yrittäjämäinen timintapa ei le erillinen, muusta timinnasta irrallinen kknaisuus, vaan se nähdään tapana timia. Se n mukana kaikessa timinnassa. Tavitteena n kknaisvaltaisen asenteen ja taitjen kehittäminen. Oppilaitkset vahvistavat ja kehittävät yrittäjämäistä timintakulttuuria yhdessä erilaisten verkstjensa kanssa samalla rhkaistuen katsmaan myös ympäröivään yhteiskuntaan. Opettajan rli n yhä enemmän keskittynyt hjaamiseen ja valmentamiseen ja ppilas ttaa vastuun mista tekemisistään. Yrittäjämäisen timintatavan rakentuminen Itsetuntemus (T1) Millainen minä len ja millaiseksi haluan kasvaa? Mitä saan, mitä täytyy vielä harjitella? Mitä taitja tarvitaan erilaisissa töissä ja tehtävissä? Mitä taitja tarvitaan yhteiskunnassa? Oppilaan itsearviintitaidt 19

20 Yhteisöllisyys (T2) Hyvät käytöstavat Yhteistyötaidt/vurvaikutustaidt ja tisen ihmisen humiiminen Yhteisten asiiden hitaminen Rakentavan palautteen antaminen ja vastaan ttaminen Jhtaminen ja jhdettavana timiminen Työ ja tekeminen (T3) Oman ja tisten työn arvstaminen, työn suunnittelu, tteutus ja lppuun saattaminen. Oman työn ja man itsensä jhtaminen. Pitkäjänteinen työn tekeminen. Omien ideiden rhkea kkeilu ja hallittu riskintt, sekä pittujen tietjen ja taitjen sveltaminen Ongelmanratkaisutaidt Hallitun riskintn harjittelu Yhteiskunnan rakenteisiin ja timintaan tutustuminen. Laillisuuskasvatus esim. kulun järjestyssäännöt Taludenhallinta Verkstituminen Jka vusi ppilasryhmät tutustuvat jhnkin ammattiin, työpaikkaan tai yritykseen lukilla tutustutaan lähipiirin esim. vanhempien tai isvanhempien työhön ja kulussa timivien henkilöiden ammatteihin ja työtehtäviin lukilla tutustutaan lähialueen yrityksiin lukilla tutustutaan man kunnan alueella leviin yrityksiin ja sallistutaan TET:tiin. Ympäristö (T4) Mnipuliset ppimisympäristöt Kulun ulkpuliset timijat Sidsryhmät ja verkstt Kestävä kehitys Oppimisympäristöihin ja työtapihin liittyvät tavitteet Kulun mnipulisten ppimisympäristöjen ja timintakulttuurin pitää tukea ppilaiden itsetuntemuksen ja minäkuvan rakentumista; mahdllistaa timinnalliset työtavat; pettaa työn arvstamiseen ja lppuun saattamiseen, luvuuteen sekä hallittuun riskinttn. Työtapjen valinnassa keskeistä n luda turvallinen ja avin ppimisympäristö, jssa n lupa kkeilla, nnistua ja epännistua myös lukkahuneen ulkpulella aidissa ympäristöissä. Kun n kivaa, ppii ja kun ppii, n kivaa! Ohjaus, eriyttäminen ja tuki Yrittäjämäisen timintatavan tavitteiden kannalta keskeistä hjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä n ppilaiden mtivaatin, man timinnan hjauksen ja itsehjautuvuuden asteittainen lisääntyminen. Lisäksi lennaista n vahvistaa työskentelyn kehittymistä vurvaikutteiseksi ja pitkäjänteiseksi. Eriyttämisen lähtökhtana vat ppilaiden saamistasjen mukaiset ppimistilanteet ja justavat petusjärjestelyt. Oppilaan ppimisen arviinti ja prtflin rakentaminen Keskeistä n ppilaan itsearviintitaitjen kehittyminen sekä rakentavan palautteen vastaanttamisen ja antamisen taitjen kehittäminen. Vahvuuksia ja saamisen khtia vi nstaa mistä tahansa ppilaan timinnasta. Yrittäjämäinen timintatapa tetaan humin myös mnialaisissa ppimiskknaisuuksissa ja humiidaan ainekhtaisissa arviinneissa. Prtfli n "Opiskelijan tekemistä töistä kstuva mielekäs kkelma, jka kert hänen työskentelystään, edistymisestään ja saavutuksistaan yhdellä tai useammalla alueella, ja jssa n 20

21 mukana piskelijan makhtaisia phdintja." (Paulsn,Paulsn & Mayer: 1991). Nykyisten ppimisnäkemysten mukaan man ppimisen seuranta n lennainen sa ppimistapahtumaa. Kun pittavaa aineista dkumentidaan mnella eri tavalla prtflin, tulee ppimistapahtuma näkyväksi itselle ja muille. Dkumentinnin mutja vat esimerkiksi ppimispäiväkirjat, tallenteet, kuvalliset muistiinmerkinnät kuten valkuvat, videt, piirrkset, kartat, pienismallit ja maalaukset. Prtflita vi käyttää ppimisen ja arviinnin tukena kaikissa ppiaineissa. Oppilas kerää peruspetuksen aikana prtflin, jnka hän saa mukaansa seuraavalle asteelle siirryttäessä, ja jta vidaan käyttää sana ammatinvalinnanhjausta. Oppilas kerää prtflin itselleen tärkeitä asiita, nnistumisen kkemuksia, mutta myös kehittymisen aiheita. Ne vivat lla mitä tahansa, esimerkiksi nnistunut ainekirjitus, kuva tai esimerkillisen käyttäytymisen kkemus. Kehittämisen khteita vidaan nstaa esille yhdessä ppilaan ja hultajan kanssa ja kirjata prtflin. Osan prtflin tulevista töistä valitsee ppilas, san pettaja, san hultaja. Valintaa vidaan tehdä esimerkiksi arviintikeskustelun yhteydessä. Prtflita keräävä ppilas rakentaa identiteettiään, paikkaansa maailmassa, lu suhdetta itseensä, tisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Oman ppimisen pitkäjänteinen seuranta ja dkumentinti lu edellytyksiä elinikäiselle ppimiselle, jka n erttamatn sa hyvän elämän rakentamista. Prtflita vidaan käyttää ppimisen ja arviinnin tukena kaikissa ppiaineissa. Pääsääntöisesti prtfli tehdään sähköisesti. Se täydentyy ja kulkee ppilaan mukana kk yhtenäisen peruspetuksen ajan. Vusilukilla 7-9 aineenpettajat täydentävät yhdessä ppilaan kanssa man ppiaineen salta ppilaiden prtflita. Lukanpettaja/ -hjaaja pitää hulen, että jkainen ppilas saa merkintöjä prtflissa. Oppilasta pastetaan kehittämään käytännön tvt- taitjaan mien tutsten laadinnassa ja dkumentinnissa. Dkumentinnin mutja vivat lla esimerkiksi: ppimispäiväkirjat tallennukset kuvalliset muistiinmerkinnät (valkuvat, videt, piirrkset, kartat, pienismallit, maalaukset). Prtflissa n lennaista sen sisältämä ppilaan ma itsearviinti työskentelystään. Prtfli sisältää myös pettajan ja hultajan arviita. Olennaista n, että prtfli n tekijänsä näköinen. Kun pittavaa aineista dkumentidaan mnella eri tavalla prtflin, tulee ppimistapahtuma näkyväksi itselle ja muille. On tärkeää, että ppilaat ppivat j varhain seuraamaan maa ppimistaan. Oppimisprsessistaan tietinen ja vastuullinen ppilas n aktiivinen timija ja ppii timimaan yhä itsehjautuvammin. Prtfli n yksi työväline yrittäjämäisen timintatavan (nelikenttäkuvi) tavitteiden saavuttamiseen. Vusilukkien 4-6 valinnaisaine Valinnaisaine n timinnallinen ppimiskknaisuus, jssa tetaan humin ppilaiden erilaiset vahvuudet sana tiimityötä. Oppimisessa krstuu ppilaan ma ajattelu, suunnittelu ja rhkea ideiden tteuttaminen. Mahdllisuuksien mukaan käsitellään maa ja yhteisön talutta ja vaikutuksia timintaan. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa sekä työn ja sen tulsten arvstamiseen ja arviimiseen. Valinnaisaine perustuu yrittäjämäisen timintatavan petuksen tavitteisiin. Valinnaisaineen puitteissa tteutetaan esimerkiksi ajankhtaisia lukuvuteen, paikalliseen kulttuuriin, kestävään kehitykseen, kehitysyhteistyöhön, vapaaehtistyöhön, erilaisiin ngelmanratkaisutehtäviin sekä työelämään liittyviä prjekteja. Oppilaiden ja pettajan ma erityissaaminen tetaan käyttöön. Alakulussa yhden valinnaisen (VAL) aineen tulee tukea yrittäjämäistä timintatapaa. Valinnaisaineen nimi n kulukhtaisesti määriteltävissä. Sisällöissä ja tavitteissa n knkreettisesti tultava esille yrittäjämäinen timintatapa. 21

22 Yrittäjämäinen timintatapa valinnaisaineena arviidaan käyttäen mnipulisia menetelmiä jatkuvan arviinnin periaatteella. Valinnaisaine arvstellaan suritusmerkinnällä hyväksytty / hylätty. Tukea yrittäjämäisen timintatavan sisältöjen suunnitteluun ja tteuttamiseen löytyy esimerkiksi: Pikku yrittäjyys Hyvät tavat arkipäivässä prjekti Prjekti kulun ulkpulisen timijan kanssa esim. diaknia, vanhustyö, Unicef, kestävä kehitys, kierrätys, kulttuuri, yrittäjät, myyjäiset, kansainvälisyys Sanmalehti, kulun uutiset prjekti Kuka minä len -viikk tai -päivä. Oppilas saa kerta itsestään, tuda kuluun lelun, lemmikin tms. kutsua vieraan. jne. (Rinnalle kullekin pettajille myös päivä tai viikk, jllin pettaja kert itsestään, harrastuksistaan, jne. Lisätään tieta ja ymmärrystä kllegasta, mtivaatita työhön, man ja tisen työn arvstusta. Vaikka tämä nkin pettajien keskinäinen juttu, siitä pitäisi tihkua jtakin myös kk kululle esim. päivänavauksena, tai erilaisena ppituntina, tai prjektina.) Kirja-, näytelmä, musiikki- tai tapahtuma-prjekti Valinnaisaineessa ja prjekteissa petetaan mahdllisimman paljn myös yrittäjyyden kvaa sisältöainesta eli liiketimintasaamisen alkeita. Pienimutista yritystiminnan harjittamista (materiaalia mm. 4H, NY) Yrityskylä-knsepti (TAT) Yrittäjämäinen timintatapa vusilukilla 1-9 Yrittäjämäisen timintatavan vusilukkaistetut tavitteet Yrittäjämäisen timintatavan tavitteena n edistää ppilaiden kykyä löytää mat vahvuutensa, vahvistaa itsetunta sekä vurvaikutuksen taitja. Oppilasta kannustetaan innvatiivisuuteen ja luvuuteen erilaisissa ppimistilanteissa ja ympäristöissä. Laaja-alaisen saamisen tavitteet kuuluvat kaikkiin yrittäjämäisen timintatavan petuksen tavitteisiin. Tästä jhtuen niitä ei le kirjattu erikseen. Vusilukka 1 Vusilukalla 1 yrittäjämäisen timintatavan petuksen painpiste n ppilaiden itsetuntemuksen sekä yhteistyö- ja vurvaikutustaitjen pettaminen. Oppilaan ajattelua ja tekemistä tukemalla ja arvstamalla vaikutetaan terveen itsetunnn ja myönteisen minäkuvan rakentumiseen. Hyvien käytöstapjen sekä psitiivisen lukkahengen avulla rakennetaan hyvää phjaa yhteisöllisyydelle. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen. rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana. rhkaista kysymään, kyseenalaistamaan, phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti 22

23 kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin ppia suunnittelemaan maa työtään, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä Ympäristö (T4) tutustuttaa hultajien ja kulun ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa Vusilukka 2 Vusilukalla 2 yrittäjämäisen timintatavan petuksen painpiste n ppilaiden itsetuntemuksen sekä yhteistyö- ja vurvaikutustaitjen pettaminen. Oppilaan ajattelua ja tekemistä tukemalla ja arvstamalla vaikutetaan terveen itsetunnn ja myönteisen minäkuvan rakentumiseen. Hyvien käytöstapjen sekä psitiivisen lukkahengen avulla rakennetaan hyvää phjaa yhteisöllisyydelle. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen. rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana. rhkaista kysymään, kyseenalaistamaan, phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin ppia suunnittelemaan maa työtään, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä Ympäristö (T4) 23

24 tutustuttaa hultajien ja kulun ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa Vusilukka 3 Vusilukalla 3 yrittäjämäisen timintatavan petuksen painpiste n ppilaiden itsetuntemuksen sekä yhteistyö- ja vurvaikutustaitjen pettaminen. Oppilaan ajattelua ja tekemistä tukemalla ja arvstamalla vaikutetaan terveen itsetunnn ja myönteisen minäkuvan ja identiteetin rakentumiseen. Hyvien käytöstapjen sekä psitiivisen lukkahengen avulla rakennetaan hyvää phjaa yhteisöllisyydelle. Vahvistetaan ppilaan myönteistä asennetta ja kiinnstusta maa ja tisen työtä sekä työelämää khtaan. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen. rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista kysymään, kyseenalaistamaan, phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja ki kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä Ympäristö (T4) tutustuttaa hultajien, kulun ja lähialueen ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa Vusilukka 4 Vusilukalla 4 yrittäjämäisen timintatavan petuksen painpiste n ppilaiden itsetuntemuksen sekä yhteistyö- ja vurvaikutustaitjen pettaminen. Oppilaan ajattelua ja tekemistä tukemalla ja arvstamalla vaikutetaan terveen itsetunnn ja myönteisen minäkuvan ja identiteetin rakentumiseen. Hyvien käytöstapjen sekä psitiivisen lukkahengen avulla rakennetaan hyvää phjaa yhteisöllisyydelle. Vahvistetaan ppilaan myönteistä asennetta ja kiinnstusta maa ja tisen työtä sekä työelämää khtaan. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) 24

25 hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen. rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista kysymään, kyseenalaistamaan, phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä Ympäristö (T4) tutustuttaa hultajien, kulun ja lähialueen ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa Vusilukka 5 Vusilukalla 5 yrittäjämäisen timintatavan petuksen painpiste n ppilaiden itsetuntemuksen sekä yhteistyö- ja vurvaikutustaitjen pettaminen. Oppilaan ajattelua ja tekemistä tukemalla ja arvstamalla vaikutetaan terveen itsetunnn ja myönteisen minäkuvan ja identiteetin rakentumiseen. Hyvien käytöstapjen sekä psitiivisen lukkahengen avulla rakennetaan hyvää phjaa yhteisöllisyydelle. Vahvistetaan ppilaan myönteistä asennetta ja kiinnstusta maa ja tisen työtä sekä työelämää khtaan. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen. rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista kysymään, kyseenalaistamaan, phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan 25

26 Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä Ympäristö (T4) tutustuttaa hultajien, kulun ja lähialueen ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa Vusilukka 6 Vusilukalla 6 yrittäjämäisen timintatavan petuksen painpiste n ppilaiden itsetuntemuksen sekä yhteistyö- ja vurvaikutustaitjen pettaminen. Oppilaan ajattelua ja tekemistä tukemalla ja arvstamalla vaikutetaan terveen itsetunnn ja myönteisen minäkuvan ja identiteetin rakentumiseen. Hyvien käytöstapjen sekä psitiivisen lukkahengen avulla rakennetaan hyvää phjaa yhteisöllisyydelle. Vahvistetaan ppilaan myönteistä asennetta ja kiinnstusta maa ja tisen työtä sekä työelämää khtaan. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista kysymään, kyseenalaistamaan, phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin 26

27 ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä Ympäristö (T4) tutustuttaa hultajien, kulun ja lähialueen ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa Vusilukka 7 Vusilukalla 7 ppilaat asettavat yhä enemmän itse tavitteensa eri aineisiin ja ppivat ttamaan vastuuta masta timinnastaan. Oppilaiden tulee maksua alitteellisuus ja yritteliäisyys timintatavakseen esim. makhtaisten sallistumis- ja vaikuttamiskkemusten kautta. Tavitteena n, että ppilaille kasvaa luva timintatapa, kyky nähdä ja halu timia jk vähän tai paljn paremmin. Vähän parempi tapa timia vi tarkittaa j lemassa levien asiiden parantamista ja paljn parempi tapa vi lla suuri innvaati, jka muuttaa kk timinnan. Jkainen n itsensä käyntikrtti ; kun hitaa asiansa hyvin, niin tdennäköisesti siitä seuraa jtain psitiivista lisää. Kulun kaikki ppimisympäristöt vat aktiivisessa käytössä. Mahdllisuuksien mukaan hyödynnetään myös lähiympäristöjä kuten liikuntapaikkja ja lunta, yrityksiä, museita, kirjasta jne. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen. rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista uteliaisuuteen ja ihmettelyyn sekä kysymään, kyseenalaistamaan ja phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan harjaannuttaa nnistumisen ja epännistumisen tumien tunteiden käsittelyä ja hyväksymistä sekä hjata jatktimenpiteisiin, uudelleen tai tisella tavalla kkeilemiseen ja yrittämiseen Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin sekä elinkeinelämän rakenteisiin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia, sekä erttamaan kannattava timinta kannattamattmasta harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa 27

28 ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä kannustaa, rhkaista ja pastaa näkemään ngelmia, epäkhtia ja puutteita sekä löytämään niihin pieniä tai suuria ratkaisuja kannustaa rhkeaan kkeiluun ja ideiden kehittelyyn kannustaa tekemään asiat entistä paremmin Ympäristö (T4) tutustuttaa yhteiskunnan ja elinkeinelämän rakenteisiin sekä ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa auttaa ymmärtämään kansainvälisen timinnan mahdllisuudet Vusilukka 8 Vusilukalla 8 ppilaat asettavat yhä enemmän itse tavitteensa eri aineisiin ja ppivat ttamaan vastuuta masta timinnastaan. Oppilaiden tulee maksua alitteellisuus ja yritteliäisyys timintatavakseen esim. makhtaisten sallistumis- ja vaikuttamiskkemusten kautta. Tavitteena n, että ppilaille kasvaa luva timintatapa, kyky nähdä ja halu timia jk vähän tai paljn paremmin. Vähän parempi tapa timia vi tarkittaa j lemassa levien asiiden parantamista ja paljn parempi tapa vi lla suuri innvaati, jka muuttaa kk timinnan. Jkainen n itsensä käyntikrtti ; kun hitaa asiansa hyvin, niin tdennäköisesti siitä seuraa jtain psitiivista lisää. Kulun kaikki ppimisympäristöt vat aktiivisessa käytössä. Mahdllisuuksien mukaan hyödynnetään myös lähiympäristöjä kuten liikuntapaikkja ja lunta, yrityksiä, museita, kirjasta jne. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista uteliaisuuteen ja ihmettelyyn sekä kysymään, kyseenalaistamaan ja phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan harjaannuttaa nnistumisen ja epännistumisen tumien tunteiden käsittelyä ja hyväksymistä sekä hjata jatktimenpiteisiin, uudelleen tai tisella tavalla kkeilemiseen ja yrittämiseen Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin sekä elinkeinelämän rakenteisiin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia, sekä erttamaan kannattava timinta kannattamattmasta harjitella työnhakua ja harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja 28

29 kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä kannustaa, rhkaista ja pastaa näkemään ngelmia, epäkhtia ja puutteita sekä löytämään niihin pieniä tai suuria ratkaisuja kannustaa rhkeaan kkeiluun ja ideiden kehittelyyn kannustaa tekemään asiat entistä paremmin Ympäristö (T4) tutustuttaa yhteiskunnan ja elinkeinelämän rakenteisiin sekä ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa auttaa ymmärtämään kansainvälisen timinnan mahdllisuudet Vusilukka 9 Vusilukalla 9 ppilaat asettavat yhä enemmän itse tavitteensa eri aineisiin ja ppivat ttamaan vastuuta masta timinnastaan. Oppilaiden tulee maksua alitteellisuus ja yritteliäisyys timintatavakseen esim. makhtaisten sallistumis- ja vaikuttamiskkemusten kautta. Tavitteena n, että ppilaille kasvaa luva timintatapa, kyky nähdä ja halu timia jk vähän tai paljn paremmin. Vähän parempi tapa timia vi tarkittaa j lemassa levien asiiden parantamista ja paljn parempi tapa vi lla suuri innvaati, jka muuttaa kk timinnan. Jkainen n itsensä käyntikrtti ; kun hitaa asiansa hyvin, niin tdennäköisesti siitä seuraa jtain psitiivista lisää. Kulun kaikki ppimisympäristöt vat aktiivisessa käytössä. Mahdllisuuksien mukaan hyödynnetään myös lähiympäristöjä kuten liikuntapaikkja ja lunta, yrityksiä, museita, kirjasta jne. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista uteliaisuuteen ja ihmettelyyn sekä kysymään, kyseenalaistamaan ja phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan harjaannuttaa nnistumisen ja epännistumisen tumien tunteiden käsittelyä ja hyväksymistä sekä hjata jatktimenpiteisiin, uudelleen tai tisella tavalla kkeilemiseen ja yrittämiseen Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä 29

30 tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin sekä elinkeinelämän rakenteisiin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia, sekä erttamaan kannattava timinta kannattamattmasta harjitella työnhakua ja harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä kannustaa, rhkaista ja pastaa näkemään ngelmia, epäkhtia ja puutteita sekä löytämään niihin pieniä tai suuria ratkaisuja kannustaa rhkeaan kkeiluun ja ideiden kehittelyyn kannustaa tekemään asiat entistä paremmin Ympäristö (T4) tutustuttaa yhteiskunnan ja elinkeinelämän rakenteisiin sekä ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa auttaa ymmärtämään kansainvälisen timinnan mahdllisuudet Yrittäjämäinen timintatapa, 7. vusilukan ppiaine Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma YRITTÄJÄMÄINEN TOIMINTATAPA OPPIAINE vusilukalla 7 Oppiaineen tehtävä Yrittäjämäinen timintapa ei le erillinen, muusta timinnasta irrallinen kknaisuus, vaan se nähdään tapana timia. Se n mukana kaikessa timinnassa. Tavitteena n kknaisvaltaisen asenteen ja taitjen kehittäminen. Yrittäjämäisen timinnan lähtökhtia vat innvatiivisuus, hallittu riskintt sekä timinnan aikaansaaminen. Innvatiivisuus vidaan määritellä kyvyksi ja haluksi luda ja ttaa käyttöön uusia tai lennaisesti parannettuja tutteita, prsesseja, palveluita tai keksintöjä. Myös timinta itsessään vi lla innvatiivista. Opetuksen tavitteena n pyrkiä edistämään kaikenlaista innvatiivisuutta, yhteistyötä ja vastuullisuutta. Luvaan timintaan sekä uusien ideiden kehittämiseen ja kkeiluun liittyy aina nnistumisen tai epännistumisen riski. Riski vi lla taludellinen, psyklginen tai ssiaalinen. Niin yllättävä tai dtettua suurempi nnistuminen kuin pelätty ja valmistautumatn epännistuminenkin vivat asettaa timijan vaikeaan tilanteeseen. Oppilaiden kanssa käsitellään näiden riskien lemassala siten, että kukin vi ja saa arviida niitä malla khdallaan. Hallittu riskintt perustuu itsetuntemukseen sekä tietn khteesta. Siihen tarvitaan myös tieta ympäristön muista timijista ja timinnan lainalaisuuksista. Oppimisen tavitteena tulisi lla ptimistinen näkemys itsestä, mikä vahvistaa myönteistä minäkäsitystä ja uska miin vaikutusmahdllisuuksiin. Yrittäjämäinen timintatapa pitää sisällään kyvyn nähdä ja ymmärtää eri tekijöiden vaikutus kknaisuuteen sekä kyvyn saada satekijät timimaan tavitteen saavuttamiseksi. Se n myös timinnan lppuunsaattamista. Oppilaita kannustetaan suhtautumaan avimesti ympäröivän yhteiskunnan haasteisiin, ideimaan ja suunnittelemaan, tekemään sinnikkäästi työtä päämäärän saavuttamiseksi sekä kantamaan vastuuta tekemästään. Lähtökhtana vi lla ilmiöphjainen ppiminen. Oppimiskknaisuus vi mudstua pienistä sista, lla kk lukuvuden kestävä prjekti tai kaikkea siltä väliltä. Susiteltavaa kuitenkin n, että petus 30

31 järjestetään vähintään kahden tunnin kknaisuuksina. Tämä mahdllistaa paremmin ppiaineelle lunteenmaisen timinnan. Kaikenlainen yhteistyö klmannen sektrin, yritysten ja muun yhteiskunnan timijiden kanssa n sutavaa. Vusilukalla 7 yrittäjämäinen timintatapa saa tuntijassa yhden vusiviikktunnin uutena ppiaineena. Oppiaineen keskeinen aines n kuvattu nelikenttäkuvissa. Yrittäjämäinen timintatapa ppiaineen keskeinen aines. Oppiaineen tavitteet Yrittäjämäisen timintatavan yleiset tavitteet vusilukalla 7. Näitä tavitteita syvennetään yrittäjämäinen timintatapa ppiaineessa: Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista uteliaisuuteen ja ihmettelyyn sekä kysymään, kyseenalaistamaan ja phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan harjaannuttaa nnistumisen ja epännistumisen tumien tunteiden käsittelyä ja hyväksymistä sekä hjata jatktimenpiteisiin, uudelleen tai tisella tavalla kkeilemiseen ja yrittämiseen Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys 31

32 harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin sekä elinkeinelämän rakenteisiin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia, sekä erttamaan kannattava timinta kannattamattmasta harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä kannustaa, rhkaista ja pastaa näkemään ngelmia, epäkhtia ja puutteita sekä löytämään niihin pieniä tai suuria ratkaisuja kannustaa rhkeaan kkeiluun ja ideiden kehittelyyn kannustaa tekemään asiat entistä paremmin Ympäristö (T4) tutustuttaa yhteiskunnan ja elinkeinelämän rakenteisiin sekä ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa auttaa ymmärtämään kansainvälisen timinnan mahdllisuudet Oppiaineen sisällöt Kurssin tarkennettuja sisältöjä n avattu yrittäjämäisen timintatavan karttaan (kuva alla). Kurssin keskeiset sisällöt n kirjitettu karttaan isilla kirjaimilla, minkä lisäksi kartasta löytyy tteutusesimerkkejä pettajalle hjaamisen tueksi. Keskeiset sisällöt suritetaan kurssin aikana halutussa järjestyksessä: S1 Itsetuntemus S2 Yhteisöllisyys S3 Työ ja tekeminen S4 Ympäristö Esimerkkejä sisältöjen tteuttamiseksi: Oppilaat tutustuvat kulun lähellä sijaitsevaan musealueeseen ja siihen liittyvään histriaan/tapahtumaan sekä käyvät tutustumassa paikanpäällä. Oppilaat kirjittavat histriaa uudelleen jatkamalla tarinaa tsiklla "js asiat lisivatkin menneet...". (Keskeisistä sisällöistä tulee YMPÄRISTÖ-PAIKALLISKULTTUURI suritetuksi ja myös TYÖ JA TEKEMINEN- TIEDONHANKINTA) Oppilaat keräävät lähimetsästä pulukita ja myyvät ne marjanstajille tai lahjittavat paikallisille vanhuksille (Keskeisistä sisällöistä tulee suritetuksi YHTEISÖLLISYYS ja myös YMPÄRISTÖ-VASTUULLISUUS) Oppilaat ideivat ja tteuttavat jnkin prjektin esimerkiksi teemalla näin täällä elettiin 100 vutta sitten ja pitävät yhtenä päivänä jnkinlaisen tapahtumapäivän muille ppilaille tai vaikka kulun ulkpulisille.(tällaisessa prjektissa n mahdllisuus tteuttaa vaikka kaikki keskeiset sisällöt yhdellä prjektilla, riippuen miten valmistelu ja tteutus suritetaan.) Oppilaat järjestävät messut (harraste-, yritys-, julu-) (Prjektissa tteutuvat kaikki sisällöt) Yhteistyöhanke vanhuspalveluiden tai UNICEF:in kanssa (Prjektissa tteutuvat kaikki sisällöt 32

33 Yrittäjämäinen timintatapa ppiaineen keskeiset sisällöt. Oppimisympäristöt ja työtavat Kulun mnipulisten ppimisympäristöjen ja timintakulttuurin pitää tukea ppilaiden itsetuntemuksen ja minäkuvan rakentumista; mahdllistaa timinnalliset työtavat; pettaa ja kannustaa työn arvstamiseen ja lppuun saattamiseen, luvuuteen sekä hallittuun riskinttn. Työtapjen valinnassa keskeistä n luda turvallinen ja avin ppimisympäristö, jssa n lupa kkeilla, nnistua ja epännistua myös lukkahuneen ulkpulella aidissa ympäristöissä. Kun n kivaa, ppii ja kun ppii, n kivaa! Oppilaiden työskentelyssä ajankhtaisuus, vastuullisuus ja paikalliskulttuuri, prjektisaaminen, sallistuminen, vaikuttaminen, tiednhankint ja knkreettinen tuts. Oppilaat vat mukana suunnittelemassa sisältöjen tteuttamistapja ja keskeiset sisällöt käsitellään yhdessä svitulla tavalla, siten että samassa prjektissa vi surittaa yhden tai useamman sisällön kerrallaan. Opettaja hjaa timintaa. Mitä n ppilaan yrittäjämäinen timintatapa? Kysy, kuka: idei? suunnittelee? valitsee tteutettavat ideat? pnnistelee? saa elämyksiä? panee itsensä likn? harjittelee yhteistyötaitja? 33

34 harjittelee esiintymistä? harjittelee mielipiteen esittämistä ja kantansa perustelua? hulehtii verkstista? kantaa vastuun tekemisestä? Js vastaus n suurimmassa sassa ppilas, timintaa vidaan pitää ppilaan yrittäjämäisenä timintana. (Lähde: Levn-instituutin Auringnkukka-prjekti) Ohjaus, eriyttäminen ja tuki Yrittäjämäisen timintatavan tavitteiden kannalta keskeistä hjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä n ppilaiden mtivaatin, man timinnan hjauksen ja itsehjautuvuuden asteittainen lisääntyminen. Lisäksi lennaista n työskentelyn kehittyminen vurvaikutteiseksi ja pitkäjänteiseksi. Eriyttämisen lähtökhtana vat ppilaiden saamistasjen mukaiset ppimistilanteet ja justavat petusjärjestelyt. Kurssin suritustapa lisää ppilaiden maa vastuuta kurssin hyväksytystä surittamisesta. Oppilaan ppimisen arviinti Oppilas täydentää rakentamaansa prtflita. Yrittäjämäinen timintatapa ppiaine arviidaan sanallisesti (hyväksytty/hylätty). Hyväksytyn arvsanan kriteerit Aktiivinen sallistuminen kurssin eri vaiheisiin (suunnittelu, tteutus, raprtinti) Knkreettinen tuts ja sen dkumentinti Vertais- ja itsearviinnin surittaminen Kurssin aikana ppilaat laativat kurssikansin, jhn sisällytetään hyväksytyn arvsanan kriteerien edellyttämät asiat. Lpussa ppilaat tekevät raprtin, jssa he kertvat perustellen miten jkainen vaadittu sa-alue (= kurssin keskeiset sisällöt) n suritettu. Itsearviinnissa ppilaat reflektivat miltä tuntui itse suunnitella kurssin sisältö ja tavitteet, sekä miltä kurssin surittaminen tuntui. Lisäksi pettaja vi vaatia reflektin käsiteltäväksi muita tärkeiksi kkemiaan asiita. Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Yrittäjämäinen timintatapa ja sallisuus näkyvät kulun arvissa ja arjessa kehittyvänä timintakulttuurina, jssa petusmenetelmiä ja ppisisältöjä käytetään ppilaskeskeisemmin. Oppilaat pääsevät itsetuntemuksen lisääntyessä ja vurvaikutustaitjen kehittyessä yhä enemmän vaikuttamaan kulussa tehtäviin valintihin ja päätöksiin. Oppilaita kannustetaan mnipuliseen ajatteluun ja man timinnan suunnitteluun sekä käyttämään erilaisia ppimismenetelmiä. Oppilaiden sallistaminen (tavitteet ja tavat) kirjataan kulujen lukuvusisuunnitelmiin. Yritteliäisyyttä tukevassa ppimisympäristössä annetaan vastuuta ppijalle, kannustetaan tekemään itse ja hjataan matimisuuteen, vahvistetaan ivaltavaa ja keksivää ppimista, tuetaan luttamusta miin taitihin, sudaan mahdllisuuksia riskien ttamiseen, pitaan virheistä ja hjataan tavitteelliseen työskentelyyn tisten kanssa Lappajärven kunnassa paintetaan laaja-alaisen saamisen sa-alueista kahta: Ajattelu ja ppiminen sekä Itsestä hulehtiminen ja arjen taidt. Ajattelun ja ppimisen kautta haluamme kasvattaa ppilaista vastuullisia tulevaisuuden kansalaisia. Oppilaat saavat erilaisia ppimiskkemuksia; he ppivat miten he itse ppivat tai ymmärtävät, miten he vivat itse kehittää ja muuttaa ppimistaan. Itsensä hulehtimisen ja arjen taitjen krstamisella ppilaat halutaan hjata tuntemaan ja ymmärtämään man timintansa ja käyttäytymisen vaikutukset niin heidän maan elämäänsä kuin kulutyöhön ja kk kuluyhteisöön. Kulussa petellaan timimaan yhdessä ja kantamaan vastuuta 34

35 masta ja yhteisestä työstä. Oleellista n tunnetaitjen ja ssiaalisten taitjen kehittäminen. Edellisten saamisalueiden painttuminen näkyy kulutyössä ensimmäiseltä lukalta lähtien: ppilaan vastuuta ja ymmärrystä man timintansa vaikutuksista lisätään ikäryhmän edellytysten mukaan. Painttuminen ilmenee niin ppitunneilla kuin niiden ulkpulellakin. Oppilasta hjataan timimaan niin, että hänen saamisensa tulee käyttöön kknaisvaltaisesti. Paras tapa hulehtia ja seurata näiden saamisalueiden tavitteiden tteutumista n kulutyön justava sujuminen; ppilas saa välitöntä palautetta ja häntä hjataan aina tarvittaessa. Yhteistyö kdin kanssa vahvistaa sa-alueiden tavitteiden tteutumista. Kaikkien laaja-alaisten saamisen sa-alueiden tteutumista vidaan arviida yhdessä arvjen arviinnin kanssa. Arviintisuunnitelmat vat aina sa kulujen lukuvusisuunnitelmaa. 35

36 4. Yhtenäisen peruspetuksen timintakulttuuri Etelä-Phjanmaalla Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Yhtenäisen peruspetuksen timintakulttuuri Eteläphjalainen peruspetuksen petusssuunnitelma Yhteisön timintakulttuuri n sen histriallisesti ja kulttuurisesti mututunut tapa timia. Kulun timintakulttuurin kehittämistä hjaavien yhteisten periaatteiden phdinta n tärkeä sa kulun petussuunnitelmatyötä ja samalla kulun timinnan jatkuvaa kehittämistä ja arviintia. Timintakulttuurilla n keskeinen merkitys peruspetuksen yhtenäisyyden tteuttamisessa. Kulun timintakulttuuri vaikuttaa kulutyön laatuun. Timintakulttuuria vidaan kehittää ja muuttaa. Se n kknaisuus, jka rakentuu Työtä hjaavien nrmien ja timinnan tavitteiden tulkinnasta jhtamisesta sekä työn rganisinnista, suunnittelusta, tteuttamisesta ja arviinnista yhteisön saamisesta ja kehittämisestä pedaggiikasta ja ammatillisuudesta vurvaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja ppimisympäristöistä. Eteläphjalaista ppivan yhteisön timintakulttuuria kehittävät periaatteet. 36

37 Etelä-Phjanmaalla laadukkaan timintakulttuurin keskiössä n kulu, ppiva yhteisö. Sen ympärille rakentuu kknaisuus timintakulttuurin kehittämistä hjaavista periaatteista (ks. peruspetuksen petussuunnitelman perusteet luku 4.2). Maakuntastrategiassa eritellyt tulevaisuuden saamistarpeet n sisällytetty ppivan yhteisön timintakulttuuria hjaaviin periaatteisiin puhekuplien mudssa. Kaiken taustalla vaikuttavat maakunnalliset arvteemat: Opimme, tunnemme, timimme ja ilitsemme (ks. Eteläphjalainen petussuunnitelma, luku 2). Kulut vivat hyödyntää yllä levaa kuvita man kulunsa timintakulttuurin kehittämisessä ja arviinnissa. Kuvin vidaan luda klmas ulttuvuus, missä phditaan timintakulttuuria kulun masta näkökulmasta. Tavitteena n, että eteläphjalaisten kulujen timintakulttuuri tukee lapsen kasvua elinikäiseen ppimiseen, sallisuuteen, elämänhallintataitihin sekä kestävän kehityksen, erilaisten ppimisympäristöjen ja eteläphjalaisen kulttuuriperinnön tuntemiseen. Laadukkaan timintakulttuurin kautta ppilaalle syntyy ehjä kasvatuksen ja petuksen plku esipetuksesta peruspetuksen päättövaiheeseen. Tämä edellyttää pettajien yhteistyötä erityisesti nivelvaiheissa sekä kuntien ja kulujen mien yhteistyöverkstjen hyödyntämistä. Timintakulttuuria arviidaan sana maakunnallisen petussuunnitelman arviintia. Eteläphjalaiset paintukset Eteläphjalainen petussuunnitelmatyö tukee yhtenäistä peruspetuksen timintakulttuuria. Etelä- Phjanmaalla kulujen timintakulttuurin paintukset vat yrittäjämäinen timintatapa ja sallisuus, jtka n humiitava ppimisympäristöjen kehittämisessä ja työtapjen valinnassa. Yrittäjämäinen timintatapa Yrittäjämäinen timintatapa n ennen kaikkea asenne ja tapa timia. Se n kansalaistait, jta tarvitaan elämässä, piskelussa ja tulevassa työssä riippumatta siitä, työskennelläänkö tisen palveluksessa vai itsenäisenä yrittäjänä. Yrittäjämäinen timintatapa n mukana kaikessa kulun timinnassa ja siten se lu phjan kk kulun timintakulttuurille. Luvat timintatavat yhdessä erilaisten verkstjen kanssa rhkaisevat katsmaan myös ympäröivään yhteiskuntaan. 37

38 Oppilas kerää peruspetuksen aikana prtflin, jhn hän kerää itselleen tärkeitä asiita, nnistumisen kkemuksia, mutta myös kehittymisen aiheita. Prtflin avulla ppilas rakentaa identiteettiään, paikkaansa maailmassa, lu suhdetta itseensä, tisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Oman ppimisen pitkäjänteinen seuranta ja dkumentinti lu edellytyksiä elinikäiselle ppimiselle. Prtflita vidaan käyttää ppimisen ja arviinnin tukena kaikissa ppiaineissa. Pääsääntöisesti prtfli tehdään sähköisesti. Se täydentyy ja kulkee ppilaan mukana kk yhtenäisen peruspetuksen ajan. Osallisuus Etelä-Phjanmaalla sallisuus n ppivan yhteisön rakentamista yhdessä. Se n aktiivista kansalaisuutta, sallisuuden edistämistä ja demkraattista timintakulttuuria. Oppilaat sallistuvat kulussa man kehitysvaiheensa mukaisesti timinnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviintiin. Oppilaskuntatiminta tarjaa yhden tärkeän väylän ppilaiden sallistumiselle. Muut timintamudt kuten tukippilas- ja kummitiminta, vapaaehtistyö tai erilaiset kestävän kehityksen timinnat täydentävät sitä. Samalla ne vahvistavat yhteistyötä ja vurvaikutusta kk kuluyhteisössä. Maakunnallisessa petussuunnitelmatyössä n kiinnitetty erityistä humita yhteistyöhön eri hallinnnaljen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden timijiden kanssa. 4.1 Oppimisympäristöt ja työtavat Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Oppimisympäristöt ja työtavat Oppimisympäristöillä tarkitetaan tilja ja paikkja sekä yhteisöjä ja timintakäytäntöjä, jissa piskelu ja ppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, jita piskelussa käytetään. Oppimisympäristöjen kehittämisen tavitteena n, että ppimisympäristöt mudstavat pedaggisesti mnipulisen ja justavan kknaisuuden. Etelä-Phjanmaalla kannustetaan mnipulisten ppimiympäristöjen hyödyntämiseen, esim. kulurakennuksen ulkpulella tapahtuvaan mnipuliseen ppimiseen. Mnimutiset ppimisympäristöt mahdllistavat vurvaikutuksessa tapahtuvan ppimisen, yhdessä tekemisen sekä jaettuun asiantuntijuuteen perustuvan timintakulttuurin. Timintakulttuurin mnipulistamisessa myös tiljen rli n keskeinen. Tärkeää n erilaisten yhteistyömutjen kehittäminen kulun ja kdin sekä muiden yhteistyötahjen kanssa. Piirustus: Uudenlainen ppimisympäristö. Unelmien kulu. Kskiahde Helmi, Männikön kulu,lapua 38

39 Kuluun tultais aamulla varhain, ja petuslaatu is mitä parhain. Unelmien kulu. Köykkä Ona, Paulaharjun kulu, Kurikka Opettaja valitsee työtavat vurvaikutuksessa ppilaiden kanssa. Työtavista tulee keskustella myös hultajien kanssa. Työtapjen valinnan lähtökhtana vat petukselle ja ppimiselle asetetut tavitteet sekä ppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnstuksen khteet. Humin tetaan myös eri ppiaineiden minaispiirteet sekä laaja-alaisen saamisen tavitteet. 4.2 Työtavat Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats edellinen kappale "Oppimisympäristöt ja työtavat" 4.3 Opetuksen eheyttäminen ja mnialaiset ppimiskknaisuudet Etelä-Phjanmaalla Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Maakunnallinen petussuunnitelmatyö, yhteinen tuntijak sekä eteläphjalaiset paintukset, yrittäjämäinen timintatapa ja sallisuus, tukevat esi- ja peruspetuksen yhtenäisyyttä ja petuksen eheyttämistä. Mnialaiset ppimiskknaisuudet tulee suunnitella ja tteuttaa siten, että ppimiskknaisuudet tteutuvat usean ppiaineen sisällä samanaikaisesti eheyttämällä. Etelä-Phjanmaalla jkaisen ppilaan pintihin tulee sisältyä vähintään yksi mnialainen ppimiskknaisuus lukuvudessa. Ohjaavana lähtökhtana vidaan pitää, että mnialaisen ppimiskknaisuuden laajuus vastaa ppilaan viikktuntimäärää. Viikktuntimäärän vi esimerkiksi hajauttaa pidemmälle ajanjakslle, tteuttaa useiden teemapäivien kknaisuutena tai prjektiviikkna. Erilaisia käytännön tteuttamistapja mnialaisten ppimiskknaisuuksien suunnitteluun löytyy peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden luvusta 4. Keskeistä n, että ppilaalla n mahdllisuus syventyä riittävästi ppimiskknaisuuden sisältöihin. Mnialaisten ppimiskknaisuuksien tavitteita, sisältöjä, käytäntöjä ja arviintia suunniteltaessa tetaan humin eteläphjalaiset paintukset ja erityispiirteet sekä laaja-alaisen saamisen teemat. Tteuttamisen tulee ilmentää maakunnan ja kulun arvja sekä ppimiskäsitystä. Lisäksi humiidaan ppiaineiden ja kulun muun timinnan yhteistyötä sekä työnjaka kskevat timintatavat. Mnialaiset ppimiskknaisuudet tteutetaan kulukhtaisesti. Mnialaiset ppimiskknaisuudet linjataan kulujen petussuunnitelmissa. Kulukhtaisissa vusisuunnitelmissa n maininta siitä, mitkä vat lukuvudelle suunnitellut ja valitut mnialaiset ppimiskknaisuudet sekä miten ppilaat sallistetaan ppimiskknaisuuksien suunnittelussa. Kulukhtaisissa vusisuunnitelmissa tarkennetaan mnialaisten ppimiskknaisuuksien järjestämisen käytännöt sekä ppimiskknaisuuksiin liittyvän ppilasarviinnin käytänteet. Oppiaineet vat vurllaan mukana ppimiskknaisuuksien tteuttamisessa kullisenkin kknaisuuden edellyttämällä tavalla. Mnialaisten ppimiskknaisuuksien arviinnissa paintetaan työskentelyn arviintia (ks. Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet luku 6.3): tait työskennellä itsenäisesti tait työskennellä yhdessä tait suunnitella maa työtään 39

40 tait säädellä maa työtään tait arviida maa työtään tait timia vastuullisesti tait timia parhaansa yrittäen tait timia rakentavassa vurvaikutuksessa Oppilaan sittama saaminen humiidaan ppiaineiden sanallista arvita tai arvsanaa annettaessa. Oppilas saa palautetta työskentelystään mnialaisen ppimiskknaisuuden tteuttamisen aikana. Hänelle n annettava mahdllisuus mnipuliseen saamisen arviintiin (ks. Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet luku 6). Oppilaiden työskentelytaitjen kehittäminen n peruspetuksen keskeisiä tavitteita. Opetuksen järjestäjä seuraa, arvii ja kehittää ppimiskknaisuuksien timivuutta man arviintijärjestelmänsä mukaisesti. Piirustus: Mnialaista ppimista unelmien kulussa. Unelmien kulu. Kia P., Sara K., Sanni O., Kurtane. Unelmiemme kulu lisi viihtyisä paikka, jsta saisi ainutlaatuisia kkemuksia, kavereita, ja ennen kaikkea ppia. Siellä ppilaat käyttäytyisivät hyvin ja pettajat antaisivat enemmän vastuuta ppilaille. Unelmien kulu. Alakrtes Henrietta ja Ohlgren Tee, Pukkilan kulu, Kauhajki. Yhdessä tehtäisiin kaikkea kivaa, ei kukaan sillin tista vihaa. Unelmien kulu. Haapaniemi Laura, Teuvan Yhteiskulu, Teuva. Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Lappajärvellä timitaan maakunnallisen timintakulttuurin kuvauksen ja tavitteiden mukaan. Oppivassa yhteisössä kunta haluaa kiinnittää humita khtaan Vurvaikutus ja mnipulinen työskentely. Lappajärvellä siinä halutaan krstaa ppilaiden hyviä vurvaikutustaitja sekä työskentelytaitja. Tämä tukee kk kunnan petustimen timintakulttuuria, jnka taustalla n vahvasti kunnan mat petussuunnitelmalliset paintukset: vastuun ttamista, ajattelua ja ppimista sekä itsestä hulehtimista ja arjen taitja. Nämä vat ne yhteiset periaatteet, jtka hjaavat timintaamme. Oppimisympäristöjä pyritään kk ajan kehittämään ja mnipulistamaan. Samalla työtavat muuttuvat tarpeen mukaan. Yrittäjämäinen timintatapa ja ppilaiden sallistaminen tuvat ppilaat mukaan yhä enemmän ppimisympäristöjen ja työtapjen valintaan sekä kk kulutyön ja pedaggiikan kehittämiseen. Kuluissa kannustetaan rakentavan palautteen antamiseen. 40

41 Timintakulttuurin kehittämistä edistetään ja arviidaan kuluittain. Lukuvusisuunnitelmissa humiidaan kk timintakulttuurin tteutuminen sekä mahdlliset timet timintakulttuurin edistämiseksi. Niistä näkyvät myös tehdyt timintakulttuurin paintukset. Timintakulttuurin arviinti n jatkuvaa ja sa kulun nrmaalia työskentelyä. Timintakulttuurin kehittämisessä tärkeitä yhteistyötahja vat ppilaat, hultajat ja tärkeimmät yhteistyökumppanit Mnialaiset ppimiskknaisuudet Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats edellinen kappale "Opetuksen eheyttäminen ja mnialaiset ppimiskknaisuudet" Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Mnialaiset ppimiskknaisuudet ilmentävät kulun arvmaailmaa. Kknaisuuksien tavitteena n tarjta ppilaille mnipulisia työskentelymenetelmiä ja ppimisympäristöjä. Lisäksi niiden tavitteena n muun muassa tarjta nnistumisen elämyksiä, auttaa ttamaan vastuuta, kehittää vurvaikutustaitja ja hjata tisten huminttamiseen. Yrittäjämäinen timintatapa ja ppilaiden sallisuus vat vahvja ppimiskknaisuuksien timintakulttuuria hjaavia periaatteita. Oppimiskknaisuuksien sisällöt ja tteuttamistavat suunnitellaan vusilukittain, ppilaiden ja pettajien vahvuudet ja saamisalueet humiiden. Tteutuksessa vidaan lisätä ppilaiden mahdllisuutta työskennellä erilaisissa ja eri-ikäisistä ppilaista kstuvissa ryhmissä sekä työskentelyä eri aikuisten kanssa. Oppiaineet ja lukka-asteet vat vurllaan mukana ppimiskknaisuuksien suunnittelussa ja tteuttamisessa. Mnialaisia ppimiskknaisuuksia tarjtaan klmen vuden välein, niin että eri ppiaineet vat vastuussa ppimiskknaisuuksista. Vusittain vaihtuvia teemja Lappajärvellä n klme. Nämä vurttelevat peräkkäin klmen lukuvuden aikana. Halutessaan kulut vivat yhteistyössä valita lukuvusisuunnitelmassaan yhteisen ajankhtaisen man kknaisuutensa, jka spii sen lukuvuden teemaan. 1. Järvi (mm. bilgia, maantiet, kemia, äidinkieli, kuvaamatait; lukka-asteet 5-6) esim. elinkeint, syntyhistria, virkistyskäyttö, järven eklgia, vesistöt. 2. Kulttuuri (mm. englanti, rutsi, histria, usknt, ktitalus, käsityöt, p; lukka-asteet 3-4) esim. teemapäivät, perinnekäsityöt, ktiseutumatkat, perinneruat. 3. Liikunnan riemu (mm. liikunta, terveystiet, musiikki, yhteiskuntappi, fysiikka, matematiikka; lukka-asteet 0-2) esim. lunnssa liikkuminen, urheilukisat, liikkuen virkistäytyminen; Ruskaretki, marjaretki, laskettelureissut, Välkkäritiminta. Tarkemmat sisällöt ja ppiaineiden mukana l kirjataan kulujen lukuvusisuunnitelmiin. Mnialaiset ppimiskknaisuudet tteutetaan eri ppiaineiden yhteistyönä jk teemapäivinä esim. jaksjen vaihtumisien yhteydessä, prjektiviikkna tai ppiaineiden sisään eheytettynä. Oppilaat tetaan mukaan timinnan suunnitteluun mahdllisuuksien mukaan, esim. ajankhdan tai ajankhtien suunnitteluun, valitsemaan teemjen paintukset sekä työskentelytapja. Kulujen välistä yhteistyötä vahvistetaan ja mnipulistetaan yhteisillä tapahtumilla tai teemapäivillä mnialaisia ppimiskknaisuudet vidaan tteuttaa kknaankin kulujen yhteisinä. Teemjen suunnittelu ja tteuttaminen yhdessä vanhempien ja kululle läheisten yhteistyötahjen kanssa antaa aidn yhteistyömahdllisuuden ja avartaa yhteistyötä. Oppilaan arviinnissa paintetaan maakunnallisen linjauksen mukaan työskentelyn arviintia; timintakulttuurin paintusten mukaan arviitavana n myös ppilaan ma käyttäytyminen. Oppilas tekee jk itse- tai vertaisarviintia tai mlempia kk prsessista. Arviinnin apuna vidaan käyttää phjaa, jssa ppilas kirjaa ylös mnialaisen ppimiskknaisuuden teeman sekä käytetyt työskentelytavat. Hän arvii itsearviinnissa, saavuttik hän asetetut tavitteet, miten nnistui, miten sallistui ryhmän timintaan jne. Ryhmäarviintia vidaan tehdä jk niin, että ppilas arvii ryhmän 41

42 työskentelyä itse (ppilaskhtainen vertaisarviinti), tai niin, että ryhmä arvii yhdessä ryhmän työskentelyä (yhteinen vertaisarviinti). Mnialaisten ppimiskknaisuuksien tteutumista seurataan kulujen taslla vusittain. Hyvin timivia käytänteitä jatketaan ja rinnalle nstetaan kulutyötä tukevia timintamalleja ja timinnallisia tapahtumia. Mnialaisten ppikknaisuuksien ja tteutuksen nnistuminen arviidaan ja samalla kirjataan ylös kehittämiskhteet ja ideat seuraavaa tteuttamiskertaa varten. Oppilaiden tutksia pyritään hyödyntämään niin kuluilla kuin kk kunnan alueella (esim. lehtijutut, näyttelyt jne.) Lappajärvellä kulukhtaisiin vusisuunnitelmiin kirjataan: Miten mnialaiset ppimiskknaisuudet ja muu eheyttäminen käytännössä tteutetaan (suunnittelu, tavitteiden ja sisältöjen määrittely, tteuttaminen, seuranta ja kehittäminen) Lukuvudelle valitut ja suunnitellut mnialaiset ppimiskknaisuudet Miten vidaan käyttää mnialaisten ppimiskknaisuuksien tteuttamista tukevia yhteistyösuunnitelmia kulun ulkpulisten timijiden kanssa Miten ppilaat sallistetaan ppimiskknaisuuksien suunnittelussa Mnialaisiin ppimiskknaisuuksiin liittyvä ppimisen arviinti Miten hulehditaan siitä, että k. kknaisuuksissa sitetut työskentelytaidt ja muu saaminen tetaan humin kknaisuuden tteuttamisessa mukana levien ppiaineiden arviinnissa (ks. maakunnallinen OPS luvut 4 ja 6). Mnialaiset ppimiskknaisuudet vidaan kirjata vusisuunnitelmaan alla levan esimerkin mukaan jk lukkakhtaisina tai yhteistyölukkien yhteisenä. Oppimiskknaisuus 1) Järvi Oppiaineet/ tavitteet Keskeisimmät sisällöt vusilukat Työskentelytavat Tteutuminen /prsessin sekä ppilaan arviinti Seuranta ja kehittäminen

43 Yhteinen vastuu kulupäivästä ja yhteistyö Etelä-Phjanmaalla 5. Oppimista ja hyvinvintia edistävä kulutyön järjestäminen Etelä-Phjanmaalla Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet 5. Oppimista ja hyvinvintia edistävä kulutyön järjestäminen Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kuluyhteisön jkainen jäsen kantaa vastuuta turvallisesta ppimisympäristöstä ja ppilaiden hyvinvinnista. Kulun yhteisöllisyys rakentuu eteläphjalaisten arvteemjen phjalta (ks. eteläphjalainen petussuunnitelma, luku 2). Yhteisöllisessä kulussa vurvaikutus ihmisten välillä n ystävällistä ja tasa-arvista. Erilaiset ihmiset timivat yhdessä tisiaan arvstaen. Kulun timintakulttuuri lu turvallisen ppimisympäristön. Turvallista kulupäivää, yhteistyötä ja kestävää tulevaisuutta rakennetaan aktiivisesti, tavitteellisesti ja sisukkaasti yhdessä tehden ja yrittäen. Opettajalla n vastuu petusryhmänsä timinnan, ppimisen ja hyvinvinnin tukemisesta. Oppilailla tulee lla mahdllisuus vaikuttaa kulun timintaan ja sallistua ppimisensa suunnitteluun. Oppilaita sallistavat työtavat ja petusmenetelmät edistävät työrauhaa. Vanhemmat ja muut sidsryhmät tukevat kulun arkea. Kulussa viihdytään yhdessä kavereiden ja ystävien kanssa. Hyvinvivassa kulussa n il ppia. Oppilailla n kuluyhteisön jäseninä ma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä sallistumisena kulutyöhön, reiluna ja arvstavana suhtautumisena kulutvereihin ja kulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen nudattamisena. Tisten ihmisten lukkaamattmuuden sekä työn ja työrauhan kunniittaminen ja svituista tehtävistä hulehtiminen n kulutyössä välttämätöntä. Kulun yhteisöllisyys rakentuu mnesta eri asiasta. Phjalla vaikuttavat yhteiset arvt ja kulun timintakulttuuri. Yhteinen vastuu kulupäivästä edellyttää kulun sisäistä yhteistyötä. Muita vaikuttavia tekijöitä vat mm.: kdin ja kulun yhteistyö tuki- ja kummippilastiminta ppilaskuntatiminta järjestyssäännöt yhteisöllinen ppilashult välituntitiminta aamu- ja iltapäivätiminta kulurukailu kulumatkat ja kuljetukset kulukirjast- kulun kerhtiminta 5.1 Oppilaiden sallisuus Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Yhteinen vastuu kulupäivästä ja yhteistyö" 5.2 Kdin ja kulun yhteistyö Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Yhteinen vastuu kulupäivästä ja yhteistyö" 43

44 5.3 Kulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahjen kanssa Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Yhteinen vastuu kulupäivästä ja yhteistyö" 5.4 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidllisten keinjen käyttö Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kasvatuskeskustelut ja kurinpidllisten keinjen käyttö Kasvatuskeskustelun tavitteena n kulun sääntöjen parempi nudattaminen ja niiden ymmärtäminen, jälki-istuntrangaistusten vähentäminen sekä kulun ja kdin välisen yhteistyön tiivistäminen. Kurinpidllisia keinja vat peruspetuslain mukaan jälki-istunt, kirjallinen varitus ja määräaikainen erttaminen (PL 36 ). Kaikki hjaaminen ja jentaminen eivät jhda kasvatuskeskusteluun. Oppilaita humautetaan asiattmasta timinnasta aina tarvittaessa; ppilaiden hjaaminen ja jentaminen sekä kasvatukselliset keskustelut kuuluvat kulun kasvatustyöhön. Ennen kasvatuskeskustelua kuluilla vi lla käytössä mia käytänteitä hyvän kuluarjen ylläpitämiseksi. Kasvatuskeskustelun paikka n siinä, missä aiemmin harkittiin jälki-istunta. Kyse n tilanteesta, jllin kasvatuksellisesta hjauksesta n tarpeen kirjata ja tiedttaa hultajille. Hultajalle tulee varata mahdllisuus sallistua kasvatuskeskusteluun tai saan siitä, js se katstaan tarpeelliseksi (PL 35a ). Jälki-istunt vidaan antaa tistuvien kasvatuskeskustelujen jälkeen tai ilman kasvatuskeskustelua, js tek n llut törkeä. Jälki-istunnssa saa teettää kasvatuksellisia töitä. Opetuksen järjestäjä hulehtii siitä, että jkaisella sen alaisella kululla n käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitmenettelyjen tteuttamista kskeva suunnitelma. Suunnitelma vidaan laatia sana petussuunnitelmaa tai erillisenä. Se vidaan laatia kknaisuudessaan kulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset timintatapalinjaukset vat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään kulukhtaisesti. Kurinpitkeinja käytettäessä n nudatettava hallinnn yleisiä ikeusturvaperiaatteita. Keinjen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja bjektiivisiin syihin. Samanlaisista teista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekjen tistuminen vidaan ttaa humin raskauttavana tekijänä. Kurinpitseuraamusten tulee lla suhteessa tekn. Myös ppilaan 44

45 ikä ja kehitysvaihe tetaan humin. Kurinpidllisia keinja ei saa käyttää ppilaita häpäisevällä tai lukkaavalla tavalla. 5.5 Opetuksen järjestämistapja Vusilukkiin sitmatn petus Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Vusilukkiin sitmatn petus Vusilukkiin sitmatnta petusta vidaan käyttää kk kulun, tiettyjen vusilukkien tai yksittäisten ppilaiden petuksen järjestämisessä. Vusilukkiin sitmatn piskelu n yksilöllisen pinnissa etenemisen mahdllistava järjestely. Sitä vidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai pintjen keskeyttämistä ehkäisevänä timintatapana. (ks. peruspetuksen petussuunnitelman perusteet, luku 5). Vusilukkiin sitmatn petus mahdllistaa sisäisen yrittäjyyden, eriyttämisen mlempiin suuntiin sekä sallistaa ppilasta ja hultajia. Jkaiselle vusilukkiin sitmatnta petusta saavalle ppilaalle tulee tehdä ppimissuunnitelma, jssa myös käsitellään ppilaan arviinti (ks. eteläphjalainen petussuunnitelma, luku 6) Yhdyslukkapetus Eteläphjalainen peruspetuksen petusuunnitelma Yhdyslukkapetus Maakunnassamme n paljn pieniä kuluja, jissa tteutetaan yhdyslukkapetusta. Mikäli yhdyslukassa järjestetään petusta vurkurssiperiaatteen mukaisesti, parillisina vusina luetaan parillista vurkurssia esim luetaan 2., 4. ja 6. lukan vurkurssia. Eteläphjalaisissa kuluissa vidaan tehdä kulukhtaisia pedaggisia ratkaisuja, jtta vurkurssien tteuttaminen n timivaa ja käytännön kannalta järkevää. Nämä kirjataan kulun petussuunnitelmaan tai vusisuunnitelmaan petuksen järjestän linjauksen mukaisesti. Valtineuvstn tuntijakasetuksessa (422/2012) määritellyistä viikktuntimääristä ei vi piketa. Opetushallitus n tässä petussuunnitelmaprsessissa linjannut, että yhdyslukkapetuksessa 3. ja 4.-lukkien viikktuntimäärää ei vi tasata. Tuntijan käytännön sveltaminen riippuu kullinkin käytettävissä levan tuntikehyksen määrästä. Alla levat ratkaisuesimerkit phjaavat maakunnalliseen tuntijakn. Kunnat vivat halutessaan resursida enemmän tunteja. (Ks. eteläphjalainen petussuunnitelma, luku 1). Yhdyslukkapetuksen haasteet uudessa tuntijassa lukka lukan tuntikehys vi lla suraan maakunnallisen mallin mukainen. Kulun n päätettävä paintustuntien järjestäminen petuksen järjestäjän linjausten phjalta lukan tuntijan ratkaisumahdllisuuksia 3.-4.lk Liikunta Tuntijak: 3.lk:lla n liikuntaa 1 tunti enemmän kuin 4.lk:lla. Ratkaisumahdllisuuksia: 1) Klmaslukkalaiset yhdistetään 1.-2.lukan liikuntaan, jllin 4.lk:n T&T lisi yhdistettynä 5.-6.lk:n kanssa. 45

46 2) Neljäslukkalaisten T&T-valinta n liikunta, jllin 3.-4.lk n mahdllista pitää samassa ryhmässä lk Kuvataide Tuntijak: 3.lk:lla n 1 tunti enemmän kuvataide kuin 4.lk:lla. Ratkaisumahdllisuuksia: 1) Klmaslukkalaisten kuvataide ja neljäslukkalaisten usknt vat samaan aikaan. 2) Neljäslukkalaisten T&T-valinta lisi kuvataide, jllin 3.-4.lk:n kuvataide lisi mahdllista pitää yhtä aikaa. Tässä tapauksessa 3.lk:n 1 liikuntatunti lisi ltava lk:n kanssa yhtä aikaa lukan valinnainen - Pienillä kuluilla ppilaiden valinnan mahdllisuutta saadaan lisättyä järjestämällä petus jaksittain teemapetuksena. Tässä humiitava petuksen järjestäjän linjaukset lukka Tuntijak: Viikktuntimäärä sama lukalla englantia 3 viikktuntia ja matematiikkaa 4 viikktuntia. 6-lukalla englantia 2 viikktuntia ja matematiikkaa 3 viikktuntia sekä rutsia 2 viikktuntia Etäyhteyksiä hyödyntävä petus Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Etäyhteyksiä hyödyntävä petus Eteläphjalainen petussuunnitelmatyö mahdllistaa yhteistyön etäyhteyksiä hyödyntävän petuksen järjestämisessä. Esimerkiksi valinnaisten kielten petuksessa etäyhteyksien hyödyntäminen vi lla tarkituksenmukaista. Kunnat käyttävät etäyhteyksiä hyödyntävää petusta tarpeen mukaan. Etäpetuksella n mahdllisuus edistää ppilaiden yhdenvertaisuutta. Katsmusaineiden petuksessa hyödynnetään etäpetusta yhteistyössä maakunnallisesti Justava peruspetus Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Justava peruspetus Justava peruspetus n työelämäpaintteinen ja timinnallinen tapa surittaa peruskulun yläkulu. Tavitteena n tukea mnipulisesti nuria ja ehkäistä ngelmia puuttumalla niihin varhaisessa vaiheessa. Tarkituksena n kehittää peruspetuksen timintatapja ja petusmenetelmiä niin, että ne vastaavat paremmin nurten yksilöllisiin tarpeisiin. Jkaiselle justavan peruspetuksen ppilaalle laaditaan ppimissuunnitelma, jka sisältää myös ppilaan arviinnin (ks. maakunnallinen OPS, luku 6) Opetus erityisissä tilanteissa Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Opetus erityisissä tilanteissa Sairaalapetus Seinäjen kaupungin ylläpitämässä Ruutipuistn sairaalakulussa annetaan petusta erikissairaanhidssa leville ppilaille, jtka tulevat eri pulilta Etelä-Phjanmaan sairaanhitpiiriä. Sairaalapetus kskee pääasiassa lasten- tai nurispsykiatrisessa sasthidssa tai plikliinisessa hidssa levia lapsia ja nuria. Myös smaattisessa hidssa levat, neurlgisissa tutkimuksissa tai hidssa levat sekä syömishäiriöyksikön peruskuluikäiset ptilaat vat ikeutettuja sairaalapetukseen. Erikissairaanhidssa levan peruspetuksen ppilaan petus järjestetään ensisijaisesti massa 46

47 lähikulussa, jhn ppilas n tettu ppilaaksi. Oppilaan ktikunta päättää ppilaan lähikulusta. Sairaalapetukseen ppilas tetaan, mikäli petuksen järjestäminen ei tukitimista hulimatta le ppilaan edun mukaista. Sairaalakuluun tullaan hidn kautta. Hitn hakeudutaan hultajien timesta. Nurten khdalla hitn vidaan hakeutua myös matimisesti. Lähikulun mnialainen, yksilökhtaisen ppilashultryhmä vi lla lapsen, nuren ja hultajien tukena hitnhjauksessa, mutta ei vi sivuuttaa perheitä ja hultajia. Lähetteen psykiatrian pliklinikalle kirjittaa lääkäri. Sairaalapetuksessa levan ppilaan tulee lla aina sisäänkirjitettuna sairaalaan ja erikissairaanhidn hitkntakti määriteltynä jk sast- tai avhidlliseksi ennen ppilaaksitta. Oppilaaksittpäätöksen tekee sairaalakulun rehtri kuultuaan päätöksen tueksi kaikkia tarvittavia sapulia. Sairaalakulun rehtri ttaa ppilaaksi sekä Seinäjella asuvat että vieraasta kunnasta tulevat sast- ja av-ppilaat. Avhidssa leva ppilas käy lähikulua tai sairaalakulua kta tai sijituspaikasta käsin. Myös hidn jnvaiheessa leva ppilas vidaan ppilastilanteen salliessa ttaa väliaikaisesti sairaalapetukseen avhidllisena ppilaana, mikäli massa lähikulussa annettavat tukitimet eivät riitä. Sairaalapetukseen svelletaan peruspetuslain säännöksiä, mikä edellyttää, että ptilaana levien ppilaiden petus n järjestettävä peruspetuslain 3 :n mukaisesti ppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Sairaalakulussa nudatetaan man kulun tai tarvittaessa sairaalakulun petussuunnitelmaa. Erikissairaanhidssa leva ppilas n myös ikeutettu maksuttmaan kuljetukseen tai riittävään avustukseen sallistuessaan sairaalapetukseen. Oppilaalla n lakiin perustuva ikeus palata lähikuluun sairaalapetuksen jälkeen. Oppilaan ktikunnan petuksen järjestäjän tulee hidsta vastaavan sairaalan kanssa mniammatillisessa yhteistyössä järjestää siirtymisen kannalta välttämätön tuki petuksen järjestämiseksi ppilaan siirtyessä takaisin lähikuluun. Oppilaalle vidaan nivelvaiheessa järjestää esimerkiksi liukuva paluu malle kululle siten, että hän käy vielä hidssa llessaan kulupäiviä massa lähikulussaan tai muu tukitimi. Sairaalakulun piskeluhultryhmänä timivat sastjen hittiimit, jissa n mukana sairaalakulun edustus. Kun ppilashulln mnialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen piskelijan ppilashulln tarvetta, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö kirjaa ryhmän timintatavitteiden kannalta välttämättömät piskelijaa kskevat tiedt ppilashultkertmukseen. Vieraskuntalaisten ppilaiden salta yksilökhtaisessa työssä lain edellyttämistä kirjaamisista ppilashultkertmuksiin vastaavat ppilaan ktikunnan timijat sekä ennen että jälkeen sairaalapetusjaksn. Osastlta sairaalakuluun: Yhteydentt sairaalakuluun tapahtuu lasten- ja nurispsykiatrian sastjen, smaattisten sastjen tai syömishäiriöyksikön timesta. Yhteys tetaan sairaalakulun jhtajaan tai pettajaan. Sairaalakululle annetaan ensimmäiset tiedt lapsesta ja nuresta viikittain pidettävissä kulupalavereissa sastilla. Kulupalavereihin sallistuvat myös ppilaat. Sairaalakulun pettaja sallistuu myös hitsuunnitelmaneuvtteluihin, jissa saadaan lisävalaisua ppilaiden taustihin ja tilanteisiin. Hitsuunnitelmaneuvtteluissa alitetaan yhteistyö myös ppilaiden vanhempien kanssa. Smaattisilta sastilta tetaan yhteys sairaalakuluun ja svitaan petuksen järjestämisestä tapauskhtaisesti. Oppilaan hittiimi sastlla timii yksilöllisen ppilashulttyön asiantuntijaryhmänä sastjaksn ajan. Oppilaan kulupaikka säilyy malla ktikululla. Pliklinikalta sairaalakuluun (av-ppilas): Yhteydentt sairaalakuluun tapahtuu lasten tai nurispsykiatrian pliklinikan timesta, jtka määrittävät hidn piirissä levien sairaalakulupaikan tarpeen. Yhteys tetaan sairaalakulun jhtajaan. Pidetään kuluneuvttelu, jssa kartitetaan kaikki mahdllinen perustaslla annettu tuki, jka n edellytyksenä avpaikalle. Svitaan petuksen järjestämisestä ja jaksn pituudesta tapauskhtaisesti. Oppilaan hittiimi psykiatrian pliklinikalla timii yksilöllisen ppilashulttyön 47

48 asiantuntijaryhmänä sairaalakulujaksn ajan. Oppilaan kulupaikka säilyy malla ktikululla. Sairaalakulun av-ppilaspaikka ei le vaihteht lastensujelullisille timille. Takaisin maan ktikuluun: Järjestetään kuluasiita kskeva neuvttelu, jssa varmistetaan kulun kannalta leellisen tiedn siirtyminen ktikuluun. Nivelvaihe ja siihen valmistautuminen n hyvä lla riittävän pitkä. Nivelvaiheeseen suunnitellaan riittävät ja perustellut tukitimet. Tukitimet ja vastuuhenkilöt kirjataan ylös. Siirtymiseen liittyvät asiat dkumentidaan. Oppilaan arviinti sairaalapetuksessa: Js ppilas piskelee sairaalakulussa vain lyhyen jaksn, tdistuksen antaa ppilaan ma ktikulu. Ktikulun tulee ttaa tdistusta antaessaan humin sairaalakulun antamat tiedt sairaalakulussa piskellusta ajasta. Js ppilas piskelee sairaalakulussa pidemmän jaksn, lukukauden tai sitä pidemmän ajan, tdistuksen antaa sairaalakulu. Päättötdistus annetaan ppilaalle aina ktikulun lmakkeella ja tdistuksen allekirjittaa ktikulun rehtri. Päättöarviinnin surittavat ktikulun ja sairaalakulun ppilasta pettaneet pettajat yhdessä. (ks. maakunnallinen OPS, luku 6). Sairaalakululla n erikissairaanhidn tukena mat tehtävänsä: Tarjtaan sairaalahidssa leville nrmaaleja arjen timintja kuten kulunkäynti. Pyritään ylläpitämään ja tarvittaessa palauttamaan kulunkäyntirutiineja. Alitetaan tarvittaessa krjaava petus esimerkiksi pitkien pissaljaksjen jälkeen. Krjaavalla petuksella tarkitetaan esimerkiksi pissalista jhtuvien pillisten aukkjen paikkaamista. Arviidaan ppilaan psyykkistä timintakykyä yhteistyössä hidn kanssa. Kartitetaan mahdllisia ppimisen ja kulunkäynnin haasteita. Etsitään ppilaan vahvuuksia. Pidetään yhteyttä ja neuvtellaan hidn, ktikulun sekä ppilaiden hultajien ja tarvittaessa lastensujelun kanssa. Nudatetaan man kulun tai tarvittaessa sairaalakulun petussuunnitelmaa. 5.6 Opetuksen ja kasvatuksen tavitteita tukeva muu timinta Etelä-Phjanmaalla Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Opetuksen ja kasvatuksen tavitteita tukeva muu timinta Kasvatuksellinen mniammatillinen yhteistyö vahvistaa turvallista kuluarkea ja tukee yhteisön hyvinvintia. Eteläphjalainen kulu n sa ympäröivää yhteiskuntaa. Esimerkiksi kulun kerht, kulukirjasttiminta, ppilaskuntatiminta, kuluterveydenhult, kulurukailu, kulumatkat ja kuljetukset, retket, juhlat ja tapahtumat kasvattavat ppilasta vastuullisuuteen, matimisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Ne myös saltaan vahvistavat sallisuutta, kkemusta hyvästä ja turvallisesta kulupäivästä sekä mahdllistavat ppilaiden näkökulmasta eheän, vireyttä vahvistavan kulupäivän. Eteläphjalaisessa petussuunnitelmassa paintetaan sallisuutta. Oppilaita sallistetaan kulun timinnan suunnitteluun ja tteuttamiseen. Yhteistyötä n kuvattu myös maakunnallisen petussuunnitelman luvussa 1. Opetussuunnitelmassa kuvataan petuksen ja kasvatuksen tavitteita tukevan muun timinnan yhteistyön timintakäytännöt. 48

49 Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Yhteinen vastuu kulupäivästä ja yhteistyö Lappajärvellä hyvä ja turvallinen kulupäivä lähtee kulujen arvista ja timintakulttuurista sekä erityisesti timintakulttuurin paintuksista. Kulutyön käytännön järjestämisestä päätettäessä kiinnitetään humita siihen, että ratkaisut tukevat kasvatuksen ja petuksen tavitteiden saavuttamista ja edistävät peruspetuksen yhtenäisyyttä rakentavaa timintakulttuuria. Kaikkien tässä käsiteltävien asiiden salta kulukhtaiset ratkaisut, työn- ja vastuunjak sekä muu käytännön tteutus täsmennetään kulukhtaisessa lukuvusisuunnitelmassa petuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Kunnan peruspetuksessa krstetaan maakunnallisten arvjen lisäksi maa arvamme Otamme vastuuta. Vastuu kskee niin ppilaita kuin pettajia ja kk henkilökuntaa. Timinnallamme mahdllistamme kaikille hyvän ja turvallisen kulupäivän. Arvt hjaavat meitä suraan yhteisöllisyyteen ja ennaltaehkäisevään timintaan. Näitä tukevat myös kunnan timintakulttuurin paintukset Ajattelu ja ppiminen sekä Itsestä hulehtiminen ja arjen taidt. Itsensä hulehtimisen ja arjen taitjen krstamisella ppilaat halutaan saltaan lumaan hyvää ja turvallista kulupäivää. Oppilailla n kuluyhteisön jäseninä ma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä sallistumisena kulutyöhön, reiluna ja arvstavana suhtautumisena kulutvereihin ja kulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen nudattamisena. Tisten ihmisten lukkaamattmuuden sekä työn ja työrauhan kunniittaminen ja svituista tehtävistä hulehtiminen n kulutyössä välttämätöntä. Kaikki edellä mainitut paintukset hjaavat jkapäiväistä työskentelyä kuluilla ja vat kiinteä sa kulun arkea. Lappajärvellä n käytössä kaikkien kulujen yhteinen kasvatuskeskustelujen ja kurinpitmenettelyjen tteuttamista kskeva suunnitelma. Suunnitelma n laadittu erillisenä. Se n kknaisuudessaan kulujen yhteinen niin, että suunnitelman rakenne ja keskeiset timintatapalinjaukset vat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään kulukhtaisesti. Kunnassa n piskelijahulln käsikirja, jnka ensimmäinen sa kstuu piskelijahulln suunnitelmasta. Tisena sana n kulukhtainen käsikirja, jssa kuvataan kunkin kulun käytänteitä ja timintatapja. Nämä kulukhtaiset käsikirjat vat sa kunnan petussuunnitelmaa ja niitä päivitetään tarvittaessa, käytännössä lähes jka lukuvusi. Käsikirjissa n muun muassa: järjestyssäännöt ja kurinpidlliset keint yhteisöllinen ppilashult kdin ja kulun yhteistyön järjestäminen (esim. vanhempainvartit) menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa, asiiden selvittämisvastuut, työnjak sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt. henkilökunnan perehdyttäminen ja saamisen varmistaminen kurinpidllisten timivaltuuksien käyttämisessä kasvatuskeskustelujen ja kurinpitmenettelyjen tteuttamista kskeva suunnitelma kuvaus edellä mainitusta suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidllisista keinista tiedtetaan eri tahille (esim. kdit ja muut yhteistyötaht) Edellä mainittujen asiiden lisäksi kulujen käsikirjissa n petuksen ja kasvatuksen tavitteita tukevan muun timinnan yleisiä linjauksia: Yhteistyö ppilaiden ja hultajien kanssa Yhteistyö muiden sidsryhmien kanssa Kerhtiminnan, kulukirjasttiminnan sekä muun petuksen ja kasvatuksen tavitteita tukevan timinnan tavitteet ja järjestämiskäytännöt. Kulurukailun tteuttamista hjaavat periaatteet sekä ruka-, terveys- ja tapakasvatukselliset ja kestävään elämäntapaan liittyvät tavitteet. 49

50 Oppilaiden rukailuun liittyvät erityistarpeet Kulumatkat ja kulukuljetukset järjestäminen ja miten niihin liittyvistä timintatavista tiedtetaan ppilaille ja hultajille. Aamu- ja iltapäivätiminnassa käytetään samja periaatteita ja hjeita kuin peruspetuksessa. Kunnassa n erikseen laadittu valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätiminnan perusteiden mukainen aamu- ja iltapäivätiminnan suunnitelma. Kulukhtaisiin vusisuunnitelmiin kirjataan tarkemmin ja niissä kuvataan käytännön tteutus seuraavista: Kerhtiminta Tukippilastiminta Oppilaskuntatiminta Kulukirjasttiminta Muu vapaaehtistiminta Kulurukailu Välituntitiminta Kulun päivänavaukset Juhlat Retket, pintkäynnit ja leirikulut Kulumatkat ja kuljetukset Oppilaiden sallisuus Oppilaiden sallistuminen man kulutyönsä ja ryhmänsä timinnan suunnitteluun n lunteva tapa vahvistaa sallisuutta. Mnialaisten ppimiskknaisuuksien suunnittelussa ppilaiden suus n tärkeä. Lisäksi ppilaita rhkaistaan vaikuttamaan myös kulun yhteisen timinnan ja ppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaille tulee järjestää mahdllisuus sallistua petussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä kulun järjestyssäännön valmisteluun. Oppilaat vat myös mukana arviimassa ja kehittämässä yhteistyötä. Peruspetuslain mukaan kululla tulee lla sen ppilaista mudstuva ppilaskunta. Oppilaskunnan ja sen timielinten tehtävänä n edistää ppilaiden yhteistimintaa, vaikutusmahdllisuuksia ja sallistumista. Se innstaa ppilaita esittämään näkemyksiään, timimaan ja vaikuttamaan miin ja yhteisiin asiihin. Oppilaskunta sekä kulun ja kunnan muut sallisuutta tukevat rakenteet ja timintatavat tarjavat tilaisuuksia harjitella demkratiataitja käytännössä. Lappajärven peruspetuksessa tuetaan ppilaiden sallisuutta ja sallisuuden kautta hyvää ppimista, ssiaalisten vurvaikutustaitjen kehittymistä ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Osallisuudella tarkitetaan sellaista timintaa, jssa ppilaat asettavat tavitteita, keskustelevat ja phtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Timinta tarjaa sallisuuden kkemuksen kaikille. Oppilailla n mahdllisuus vaikuttaa yhteisiin asiihin ja edistää hyvinvintia kulun arjessa. Oppilaskunnan timinta n tärkeä sa kulun timintakulttuuria ja kansalaisvaikuttamista lasten ja nurten taslla. Oppilaskuntatiminta kehittää ppilaiden valmiuksia timia mien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvtteluun perustuvaan yhteistimintaan. Etäyhteyksiä hyödyntävä petus Lappajärvellä ei le tällä hetkellä etäyhteyksiä hyödyntävää petusta. Opetusta vidaan kuitenkin tarvittaessa järjestää. Ennen etäyhteyspetuksen alittamista tehdään kulukhtainen suunnitelma, jssa vat etäyhteyksien petuskäyttöä hjaavat tavitteet, petuksen järjestämisen käytännöt ja yhteiset timintatavat sekä eri timijiden vastuut. 50

51 Vusilukkiin sitmatn petus Vusilukkiin sitmattmasti edettäessä tetaan humin ppimisen arviintia sekä seuraavalle vusilukalle siirtymistä kskevat erityismääräykset ppimisen arviintia käsittelevässä luvussa 6. Lappajärvellä vusilukkiin sitmatnta piskelua vidaan käyttää tarvittaessa kaikilla kuluilla ja lukka-asteilla auttamaan yksittäisiä ppilaita saavuttamaan peruspetuksen tavitteet. Vusilukkiin sitmattmaan petukseen siirretylle ppilaalle tehdään ma pint-hjelma, jssa määritellään piskeltavat pintkknaisuudet. Oppilaan etenemistä seurataan pint-hjelmaan perustuvalla ppimissuunnitelmalla, jssa n mainittava hjelmassa mainitut pintkknaisuudet, määriteltävä niiden surittamisjärjestys, aikataulu ja mahdlliset erityistavitteet. Opint-hjelmaan valitut pintkknaisuudet perustuvat yleispetuksen ppimääriin ja vat eri ppiaineiden ja mnialaisten kknaisuuksien keskeisiä sisältöjä. Opiskelussa pyritään nudattamaan ppilaan edellytysten mukaisesti nrmaalia vusilukkien tuntijaka, tavitteita ja sisältöjä. Opettajat valitsevat ppilaskhtaisesti ppilaan edellytysten mukaiset paklliset ja valinnaiset pintkknaisuudet, jtka merkitään ppilaan pint-hjelmaan. Opetuksesta vastaavat pettajat seuraavat saltaan pintjen edistymistä. Oman pint-hjelman mukaan etenevä ppilas vidaan jättää vusilukalle vain yleisen heikn kulumenestyksen perusteella. Yhdeksännellä vusilukalla leva ppilas luetaan tämän vusilukan ppilaaksi, kunnes hän surittaa peruspetuksen kk ppimäärän ja saa päättötdistuksen tai hän eraa kulusta. Arviinti suritetaan petussuunnitelman periaatteiden mukaan: - itsearviintina - arviidaan pint-hjelmaan kirjatut ja suritetut pintkknaisuudet - lukuvusitdistus annetaan suritetuista pintkknaisuuksista - päättötdistus annetaan, kun peruspetuksen ppimäärä n suritettu. Yhdyslukkapetus Lappajärvellä järjestetään yhdyslukkapetusta pääsääntöisesti yhdyslukkapetusta järjestetään jk lukille 1. 2., ja tai ja Yhdyslukkapetusta vidaan antaa myös niin että alitetaan jltain yhdyslukka-asteelta ja jatketaan sitä 6. lukan lppuun asti. Kunnassa n tehty keväällä 2016 tuntijan siirtymämuutkset, jtka ttavat humin lukkien siirtymiset uuteen petussuunnitelmaan sekä näiden lukkien ppiaineiden täyttyvät tuntimäärät näiden lukkien ppilaiden päätettyä peruspetuksen. Lappajärvellä tteutetaan yhdyslukkapetusta vurkurssien avulla. Vurkurssin käytännön tteuttaminen kirjataan kulujen vusisuunnitelmiin. Justava peruspetus Oppilaan ppimissuunnitelman tai henkilökhtaisen petuksen järjestämistä kskevan suunnitelman laadintaa kskevat määräykset sisältyvät lukuun 6. Lappajärvellä ei le tällä hetkellä justavaa peruspetusta, mutta sitä vidaan järjestää tarvittaessa. Justavaan peruspetukseen tehdään tarvittaessa kulukhtainen petussuunnitelma, jssa humiidaan seuraavat asiat: Miten justava peruspetus järjestetään ja mitkä vat siinä nudatettavat keskeiset timintatavat? Mitkä vat ppilasvalinnan perusteet ja miten valinta käytännössä tteutetaan? Miten muissa ppilaitksissa, työpaikalla tai muualla kulun ulkpulella tapahtuva piskelu järjestetään ja miten ppilaiden piskelua tällöin hjataan, seurataan ja arviidaan? Miten eri timijiden yhteistyö, vastuut ja työnjak järjestetään? Miten työssäppimisjaksjen työpaikkahjaajat perehdytetään työturvallisuuteen, tietsujaan ja salassapitn liittyviin sekä muihin tarvittaviin säädöksiin. 51

52 6. Arviintikulttuurin eteläphjalaiset paintukset Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Oppimisen arviinti Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Maakunnallinen arviintikulttuuri Arviinti perustuu aina petussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja maakunnallisessa petussuunnitelmassa tarkennettuihin tavitteisiin. Arviinti khdistuu ppilaan ppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Lutettava arviinti edellyttää näiden sa-alueiden mnipulista havainnintia ja dkumentintia. Oppilaita ja heidän surituksiaan ei verrata tisiinsa eikä arviinti khdistu ppilaiden persnaan, temperamenttiin tai muihin henkilökhtaisiin minaisuuksiin. Opettajat hulehtivat, että tavitteet ja arviintiperusteet vat ppilaiden ja hultajien tiedssa. Arviinti tteutetaan maakunnassa yhtenäisin periaattein, jllin ppilaat vat samanarvisessa asemassa. Maakunnallisia painpisteitä vat yrittäjämäinen timintatapa ja sallisuus, jtka humiidaan arviinnissa. Arviinnin periaatteet Arviinti n ppilaan ikätasn mukaista. Arviinti n säännöllistä, mnimutista ja tavitteellista. Arviinnin tehtävänä n hjata ja tukea ppimisprsessia ja edistää ppimaan ppimista. Taulukssa n esitelty useita arviimisen keinja, jiden kest ja tteuttamistapa vivat vaihdella. Opintjen aikaisen arviinnin periaatteet ja tteuttamisesimerkkejä 52

53 Oppilaan itsearviinti ja vertaisarviinti Itsearviinnin avulla kasvatetaan lapsen ja nuren itsetuntemusta ja itseluttamusta. Itsearviinnin pitää lla arkipäiväinen sa kulutyötä, realistista, khtuullista ja ajankhtaista. Erilaiset itsearviintidkumentit vidaan tallettaa esim. ppilaskansin ja niihin vidaan palata lukuvuden aikana, näin ppilaan mat tutkset ja pettajan antamat arviinnit tulevat yhtä merkityksellisiksi. Oppilaan käsitys masta itsestään ppijana vahvistuu. Vertaisarviinnissa ppilaat hjataan arviimaan yhteistä tai tistensa työskentelyä ja valmiita tutksia suullisesti tai kirjallisesti. Vertaisarviinnissa vidaan arviida myös, kuinka ryhmä n saavuttanut asetettuja tavitteita. 53

54 Oppilaita kasvatetaan j alakulussa tekemään itse- ja vertaisarviintia sana ppimistaan ja kulunkäyntiään. Jatkum siirtyy yläkulun pulelle. Itse- ja vertaisarviinti 6.1 Käyttäytymisen arviinti ja arviintiperusteet Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Käyttäytymisen arviinti ja arviintiperusteet Käyttäytymisen arviinnin phjana vat kunnissa/kuluissa käydyt arvkeskustelut, kunnan/ kulun kasvatustavitteet, yhteisön timintakulttuuri ja järjestyssäännöt. Oppilaille ja hultajille tulee antaa mahdllisuus sallistua kulun arvkeskusteluun. Käyttäytymisen arviinti ei saa perustua persnaan, temperamenttiin tai ppilaan henkilökhtaisiin minaisuuksiin. Käyttäytymisen arviinti ei le sa ppiaineen arviintia. Käyttäytymisen arviinnin keskeisinä khteina vat tisen huminttaminen, hyvät tavat, yhteisesti svitut timintatavat ja säännöt sekä tilanteeseen spiva käyttäytyminen. Käyttäytymisen arviinnissa nudatetaan samaa muta kuin ppiaineissa. Arvita ppilaan käyttäytymisestä ei merkitä 9. vusilukalla väli- ja päättötdistuksiin. Tdistukseen vi kuulua liitteenä arvi ppilaan käyttäytymisestä. Liitteestä ei tule mainintaa tdistukseen. Väli- ja päättöarviinnin liitteestä tulee ilmetä ppilaan tunnistetiedt. 54

55 Käyttäytymisestä annettavan arvsanan kriteerit 6.2 Opintjen aikaisen arviinnin tteuttaminen Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Lukuvusi- ja väliarviinti Lukuvusitdistuksen lisäksi kulun tulee antaa arviintipalautetta vähintään kerran lukuvuden aikana. Palaute vi lla välitdistus, arviintitiedte tai arviintikeskustelu. Lukuvusi- ja välitdistuksen tulee nudattaa petussuunnitelman perusteissa ja peruspetusasetuksessa 852/1998 annettuja hjeita. Muusta arviintipalautteesta tulee laatia allekirjitettu, kirjallinen dkumentti. 55

56 Lukuvusiarviinti Oppilaan pint-hjelmassa levat ppiaineet tai ppiainekknaisuudet arviidaan sanallisesti tai numeerisesti. Ne ppiaineet, jita ei arviida numeerisesti tai tarkemmin sanallisesti, arviidaan asteiklla hyväksytty/hylätty. Työskentelytaidt arviidaan ppiaineiden yhteydessä. Opetuksen järjestäjä määrää tdistuksen mudn. Vusilukilla 1-3 lukuvusitdistuksessa käytetään sanallista arviintia. Vusilukilla 4-6 lukuvusitdistuksessa numerarviintia vidaan täydentää sanallisella arviinnilla. Viidennellä vusilukalla arviidaan yhteiskuntappi kuudennelle vusilukalle määriteltyjen arviintikriteerien mukaisesti. Taide- ja taitaineet vidaan arviida pelkästään sanallisesti lukuvusitdistuksessa vusilukilla 4-6 petuksen järjestäjän päätöksen mukaan. Vusilukalla 7 lukuvusitdistuksessa numerarviintia vidaan täydentää sanallisella arviinnilla. Tavitteiden ja sisältöjen vuksi terveystiet arviidaan vusilukan 7 lukuvusitdistuksessa hyväksytty/hylätty. Vusilukilla 8 ja 9 käytetään numerarviintia. Oppilaan, hultajien ja pettajien pitää kyetä tulkitsemaan tdistusta niin, että ppimisen edistyminen ja saaminen tulee selkeästi esille. Väliarviinti Väliarviinti tteutetaan vusilukilla 1-5 arviintikeskusteluna, jhn kutsutaan ppilas ja hultajat. Arvintikeskustelun tavitteena n tukea ja edistää ppilaan ppimista ja kasvua. Arviinnin tteuttaa lukanpettaja. Hän keskustelee muiden lukkaa pettavien pettajien kanssa ppilaan edistymisestä ennen arviintikeskustelua. Tämä palaute välitetään ppilaalle ja hultajalle arviintikeskustelussa. Arviintikeskustelun phjana käytetään lukilla 1 ja 3-5 maakunnassa yhtenäistä lmaketta (liite 1), jnka pettaja kirjaa. Arviintikeskustelu tteutetaan marras-tammikuussa, viikkn 5 mennessä. Arviintikeskustelut tteutetaan kdin ja kulun yhteistyöajalla ppituntien ulkpulella. Kaikki keskusteluun sallistuneet allekirjittavat asiakirjan. Asiakirja arkistidaan petuksen järjestäjän hjeiden mukaisesti. Allekirjitettu alkuperäinen arviintilmake annetaan hultajille. Mikäli hultaja ei kutsusta hulimatta saavu arviintikeskusteluun, pettaja tteuttaa arviintikeskustelun ppilaan kanssa ja lähettää keskusteluun liittyvän arviintiraprtin hultajalle tiedksi. Tisella lukalla arviintikeskustelu tteutetaan kevätlukukaudella viikkn 12 mennessä, jllin se timii samalla nivelvaiheen arviintina (liite 2). Vanhempainvartit ja arviintikeskustelu vidaan yhdistää. Eli käytännössä arviintikeskustelu vi krvata syksyn vanhempainvartin. Mikäli erityistä tarvetta ilmenee, pettaja ja hultajat vivat tarkastella erillisen vanhempainvartin tteuttamista tapauskhtaisesti. Väliarviinti tteutetaan lukuvusilla 6-9 samin periaattein kuin kyseisen vusilukan lukuvusiarviinti. Kuudennen vusilukan väliarviinti annetaan syyslukukauden päätteeksi. Työskentelytaidt arviidaan ppiaineiden yhteydessä. Vusilukalla 7 taide- ja taitaineet vidaan arviida numeerisesti ja/tai sanallisesti petuksen järjestäjän linjauksen mukaisesti. Tavitteiden ja sisältöjen vuksi terveystiet arviidaan hyväksytty/hylätty, kuten 7. vusilukan lukuvusiarviinnissa. Väliarviinti vidaan tteuttaa myös jaksarviintina. (Kats myös eteläphjalainen petussuunnitelma, khta nivelkhtien arviinti) 56

57 Väli- ja lukuvusiarviinti vusilukilla 1-9 Vusilukka 1.lukka Arviintimudt Väliarviinti tteutetaan arviintikeskusteluna ppilas-hultajat-pettaja marrastammikuussa, viikkn viisi mennessä keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 1) Lukuvusiarviinti sanallinen kaikki ppilaan piskelemat ppiaineet arviidaan laajemmin arviidaan ainakin äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka. Muut ppiaineet arviidaan vähintään hyväksytty/hylätty. käyttäytymisestä kirjitetaan sanallinen arvi. Arvi annetaan tdistuksen liitteellä. Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. 2. lukka Väliarviinti / arviinti nivelkhdassa tteutetaan arviintikeskusteluna ppilas-hultajat-pettaja, kevätlukukaudella viikkn 12 mennessä kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 2) Lukuvusiarviinti sanallinen kaikki ppilaan piskelemat ppiaineet arviidaan laajemmin arviidaan ainakin äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka. Muut ppiaineet arviidaan vähintään hyväksytty/hylätty. käyttäytymisestä kirjitetaan sanallinen arvi. Arvi annetaan tdistuksen liitteellä. Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. 57

58 3. lukka Väliarviinti tteutetaan arviintikeskusteluna ppilas-hultaja-pettaja marrastammikuussa, viikkn viisi mennessä kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 1) Lukuvusiarviinti sanallinen kaikki ppilaan piskelemat ppiaineet arviidaan laajemmin arviidaan ainakin äidinkieli ja kirjallisuus, A1-kieli sekä matematiikka. Muut ppiaineet vähintään hyväksytty/hylätty. käyttäytymisestä kirjitetaan sanallinen arvi. Arvi annetaan tdistuksen liitteellä. Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. 4. lukka Väliarviinti tteutetaan arviintikeskusteluna ppilas-hultajat-pettaja marrastammikuussa, viikkn viisi mennessä kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 1) Lukuvusiarviinti numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti kaikki ppilaan piskelemat ppiaineet arviidaan numeerisesti arviidaan ainakin äidinkieli ja kirjallisuus, A1-kieli matematiikka ja käyttäytyminen. Oppiaineiden arviintia vidaan täydentää sanallisesti. Muut ppiaineet arviidaan vähintään hyväksytty/hylätty. Hum! Taide- ja taitaineet vidaan arviida edelleen sanallisesti. valinnaiset aineet (VAL) arviidaan hyväksytty/hylätty Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. 58

59 5. lukka Väliarviinti tteutetaan arviintikeskusteluna ppilas-hultajat-pettaja viikkn viisi mennessä kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 1) Lukuvusiarviinti numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti kaikki ppilaan piskelemat ppiaineet arviidaan numeerisesti arviidaan ainakin äidinkieli ja kirjallisuus, A1-kieli, matematiikka, A2-kieli, yhteiskuntappi ja käyttäytyminen. Oppiaineiden arviintia vidaan täydentää sanallisesti. Muut ppiaineet arviidaan vähintään hyväksytty/hylätty. Hum! Taide- ja taitaineet vidaan arviida edelleen sanallisesti. Hum! Yhteiskuntappi arviidaan 6. vusilukan arviintikriteereillä. valinnaiset aineet (VAL) arviidaan hyväksytty/hylätty Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. 6. lukka Väliarviinti numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti kaikki ppilaan piskelemat ppiaineet arviidaan arviidaan numeerisesti kaikki ppiaineet ja käyttäytyminen. Oppiaineiden arviintia vidaan täydentää sanallisesti. Hum! Taide- ja taitaineet vidaan arviida edelleen sanallisesti. valinnaiset aineet (VAL) arviidaan hyväksytty/hylätty Arviinti nivelkhdassa pettaja antaa ppilaalle palautetta ja tiedttaa hultajaa ppimisen edistymisestä riittävän ajissa ennen lukuvuden päättymistä nivelkhdan arviintitiedt liitetään saksi petuksen järjestäjän käyttämää siirtlmaketta Lukuvusiarviinti numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti petussuunnitelman perusteiden arviintikriteerien mukaisesti (arvsana 8) kaikki ppilaan piskelemat ppiaineet arviidaan arviidaan numeerisesti kaikki ppiaineet ja käyttäytyminen. Oppiaineiden arviintia vidaan täydentää sanallisesti. Hum! Taide- ja taitaineet vidaan arviida edelleen sanallisesti. 59

60 valinnaiset aineet (VAL) arviidaan hyväksytty/hylätty Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. 7. lukka Väliarviinti numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti arviidaan päättyvien kurssien ppiaineet ja käyttäytyminen Hum! Taide- ja taitaineet vidaan arviida edelleen sanallisesti. Hum! Tavitteiden ja sisältöjen vuksi terveystiet arviidaan hyväksytty/hylätty Lukuvusiarviinti numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti arviidaan päättyvien kurssien ppiaineet ja käyttäytyminen Hum! Tavitteiden ja sisältöjen vuksi terveystiet arviidaan hyväksytty/hylätty lukuvuden päätteeksi tehtävä arviinti sisältää arvit siitä, miten ppilas n saavuttanut tavitteet kaikissa piskelemissaan ppiaineissa. HUOM! Päättyvät aineet arviidaan lukuvusitdistukseen päättöarviinnin kriteerien mukaisesti päättyviä numeerisesti arviitavia aineita vat musiikki, kuvataide, käsityö ja ktitalus päättyvä yrittäjämäinen timintatapa arviidaan hyväksytty/hylätty merkinnällä Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. 8. lukka Väliarviinti numeerinen arviidaan päättyvien kurssien ppiaineet ja käyttäytyminen Lukuvusiarviinti numeerinen arviidaan päättyvien kurssien ppiaineet ja käyttäytyminen lukuvuden päätteeksi tehtävä arviinti sisältää arvit siitä, miten ppilas n saavuttanut tavitteet kaikissa piskelemissaan ppiaineissa 60

61 HUOM! Päättyvät aineet arviidaan lukuvusitdistukseen numeerisesti päättöarviinnin kriteerien mukaisesti Oppimäärältään alle 2 vusiviikktuntia käsittävät valinnaiset aineet arviidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. 9. lukka Väliarviinti numeerinen arviidaan kaikki ppiaineet Lukuvusiarviinti numeerinen Päättötdistus numeerinen arvi petussuunnitelman päättöarviintikriteerien mukaisesti (arvsana 8) Oppimäärältään alle 2 vusiviikktuntia käsittävät valinnaiset aineet arviidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty. Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. Mnialaisten ppimiskknaisuuksien arviinti Mnialaisia ppimiskknaisuuksia (Opetussuunnitelman perusteet ja maakunnallinen OPS luku 4) tulee lla vähintään yksi lukuvuden aikana. Se ilmitetaan kulun vusisuunnitelmassa ja sen laajuus vastaa ppilaan viikktuntimäärää. Oppimiskknaisuuden arviinti tetaan humin mukana levien ppiaineiden arviinnissa. Arviinnissa paintetaan työskentelytaitja. Nivelkhtien arviinti lukilla 2 ja 6 Tisen lukan arviintikeskustelu tukee nivelkhdan arviintia. Arviintikeskustelussa tulee humiida erityisesti edistyminen kielellisissä valmiuksissa, työskentelytaidissa ja mista tehtävistä hulehtimisessa. Nivelkhdassa krstuu yhteistyö hultajien kanssa. Liitteen 2 lmakkeen avulla annetaan hjaavaa palautetta. Nivelkhdan arviintilmake tai väliarviintilmake täytetään arviintikeskustelussa. Kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan ja pettaja timii kirjaajana. Pääpain n ppilaan itsearviinnilla. Kuhunkin khtaan kirjattavien asiiden määrää ei le rajattu. Kaikki keskusteluun sallistuneet allekirjittavat asiakirjan ja asiakirja arkistidaan petuksen järjestäjän hjeiden mukaan. Allekirjitettu alkuperäinen arviintilmake annetaan hultajille. Kuudennen lukan lpulla pettaja antaa hjaavaa palautetta ppilaalle. Oppilaan työskentelyn taitjen ja ppimisen taitjen edistymisestä tiedtetaan myös hultajille. Nivelkhta n sa ppilaan siirtprsessia alakulusta yläkuluun. Siinä arviidaan mnipulisesti työskentelyn, ajattelun ja ppimisen taitjen kehittymistä, edistymistä ppiaineissa ja laaja-alaisessa saamisessa sekä piskelumtivaatin tasa. Nivelkhdan arviintitiedt liitetään saksi siirtprsessissa käytössä levaa lmaketta. Tiedt annetaan tiedksi myös hultajille. Tietjen siirtn yläkululle käytetään kunnissa j lemassa levia mutja. (Kats myös eteläphjalainen petussuunnitelma, khta väliarviinti). 61

62 Opintjen eteneminen Oppilas, jka n saanut vusilukan ppimäärään sisältyvissä ppiaineissa vähintään välttäviä tietja ja taitja sittavan numern tai vastaavan sanallisen arvin, siirtyy seuraavalle vusilukalle. Oppilas vi myös siirtyä seuraavalle vusilukalle, vaikka hänen vusilukan surituksensa jssakin ppiaineessa lisi hylätty, js arviidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vusilukan pinnista hyväksytysti. Js ppilas n vaarassa jäädä lukalle, pettajan tehtävä n hyvissä ajin keskustella ppilaan ja hultajan kanssa sekä spia timenpiteistä ppimisen tukemiseksi. Oppilaalle tulee antaa mahdllisuus sittaa hyväksytyt tiedt ja taidt erillisessä kkeessa tai muulla näytöllä, jlla ppilas parhaiten kykenee sittamaan saamisensa. Js ppilas ei suriudu vusilukan ppiaineen ppimäärästä, lukalta siirtyminen n ehdllista. Tällöin annetaan ainekhtaisesti mahdllisuus yhteen erilliseen kkeeseen. Erillisen kkeen ajankhta määritellään lukuvusittain petussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa. Oppilas vidaan myös jättää lukalla, vaikka hänellä ei le hylättyjä surituksia, js sitä n pidettävä hänen yleisen kulumenestyksensä vuksi tarkituksenmukaisena. Oppilaan hultajalle tulee tällöin varata mahdllisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vusilukalle jäävän ppilaan suritukset asianmaiselta lukalta raukeavat Arviintimudt eräissä petuksen järjestämistavissa Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Arviinti yhdyslukassa Opetus yhdyslukassa vidaan tteuttaa kknaan ppilaiden vusilukkien mukaisesti tai sittain vurkurssiperiaatetta nudattaen. Vurkursseittain piskeltaessa tulee hulehtia piskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta ja jhdnmukaisesta etenemisestä. Arviinti suritetaan kyseisen vurkurssin tavitteiden ja sisältöjen mukaan. Mikäli ppilas siirtyy vurkurssiperiaatteen mukaisesta piskelusta vusilukittain etenevään piskeluryhmään, ppilaan petus järjestetään yksilöllisesti mahdllisen puuttuvan ppimäärän tai sen san surittamiseksi. Vusilukkiin sitmatn piskelu Oppilaalla n tarvittaessa siirtymismahdllisuus man pint-hjelman mukaiseen etenemiseen eli vusilukkiin sitmattmaan piskeluun, jsta petuksen järjestäjä päättää. Oman pint- hjelman mukaisella etenemisellä vidaan tarvittaessa edetä npeammin kuin vusilukkiin sidtussa piskelussa tai välttää lukalle jättäminen, jnka myötä ppilaan kaikki pinnt kyseiseltä lukalta raukeaisivat. 62

63 Arviintimudt eräissä petuksen järjestämistavissa 63

64 Arviintikulttuurin eteläphjalaiset paintukset Valinnaisuuden arviinti Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Valinnaisuuden arviinti Valinnaisaineista (VAL) lukilla 4-6 kirjataan ppilaan surittamat valinnaisainekknaisuudet ja ne arviidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty. Lukilla 7-9 alle kahden vusiviikktunnin valinnaisaineet arviidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty. Kahden tai useamman vusiviikktunnin valinnaisaineet arviidaan lukilla 7-9 numeerisesti. Valinnaisten aineiden (VAL) sisällä levat tait- ja taideaineiden valinnaiset ppikknaisuudet / aineet arviidaan valinnaisten aineiden arviintihjeiden mukaisesti.taide- ja taitaineiden valinnaiset tunnit (T&T-VAL) vat sa yhteisinä ppiaineina petettavien musiikin, kuvataiteen, käsityön, liikunnan ja ktitaluden petusta ja ne myös arviidaan sana niiden petusta. Tämä tarkittaa, ettei taide- ja taitaineiden valinnaisista pinnista tule erillistä arvita lukuvusitdistukseen tai päättötdistukseen, vaan ne arviidaan sana kaikille yhteisten taide- ja taitaineiden ppimääriä. Valinnaisuuden arviinti vusilukilla

65 Valinnaisuuden arviinti vusilukilla

66 Arviintikulttuurin eteläphjalais Arviintikeskustelulmakkeet Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Arviintikeskustelu -lmake vusilukille 1, 3-5 (liite 1) sekä väliarviinti ja nivelkhdan arviinti vusilukalla 2 (liite 2) 66

67 67

68 6.3 Päättöarviinnin tteuttaminen Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Päättöarviinti Päättöarviinnin tehtävänä n määritellä, miten ppilas n piskelun päättyessä saavuttanut ppiaineen ppimäärän tavitteet. Päättöarviinti ajittuu maakunnallisen tuntijan mukaisesti vusilukille 7, 8 tai 9. Peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden mukaan ppilaan päättöarvsanaa ei mudsteta suraan ppilaan aiempien kurssi-, jaks- tai lukuvuvusitdistusten arvsanista lasketun keskiarvn perusteella. Kska saamisen kehittyminen n aina kumulituvaa, päättöarvsanan mudstamisen tulee perustua ppilaan pintjen päättyessä sittamaan saamisen tasn suhteessa ppimäärän tavitteisiin ja päättöarviinnin kriteereihin. Päättöarviinnin kriteerit arvsanalle 8 n määritelty peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa. Päättöarviinti n pääsääntöisesti numeerista, paitsi taulukssa 4 mainituissa eräissä petuksen järjestämistavissa. Ne valinnaiset aineet, jtka mudstavat yhtenäisen, vähintään kahden vusiviikktunnin ppimäärän, arviidaan numerin. Oppimäärältään alle kaksi vusiviikktuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista ppimääristä kstuvat kknaisuudet arviidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arviitu valinnainen aine katstaan jnkin yhteisen aineen syventäviksi pinniksi, sen suritus vi krttaa kyseisen ppiaineen arvsanaa. Tarkemmat määräykset päättöarviinnista ja päättötdistuksen mudsta vat peruspetuksen petussuunnitelman luvuissa 6.5. Peruspetuksen päättöarviinti ja 6.6. Peruspetuksessa käytettävät tdistukset ja tdistusmerkinnät. Päättötdistuksen ulkasusta päättää petuksen järjestäjä. Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Lappajärven kunnan peruspetuksessa n käytössä yhteneväiset tdistukset. Alalukille n mat tdistusphjansa ja ylälukille mansa. Arviintikeskustelut kirjataan vusilukilla 1-5 jk manuaalisesti tai sähköisesti. Käytämme tarvittaessa sekä numeerista että sanallista arviintia. Lappajärvellä lukilla 4 ja 5 tait- ja taideaineet arviidaan aina sekä numeerisesti että sanallisesti. Muutin väli- ja lukuvusiarviinnissa timitaan maakunnallisen linjauksen mukaisesti (taulukk 2). Paikalliset päättöarviinnin kriteerit ja päättöarvsanan mudstamisen periaatteet vat samat 6. vusilukan päättyessä kuin valtakunnalliset arviintikriteerit ja periaatteet. Itsearviintia tehdään jka vusilukalla ja se n sa yrittäjämäistä timintatapaa niin alalukilla kuin ylälukillakin. Arviintitavat vaihtelevat ppilaiden ikätasn, ppiaineen ja valittujen arviintimenetelmien mukaan. Tarvittaessa itsearviinnit tallennetaan ja niistä mudstuu ppilaan ma käsitys itsestään ppijana ja ppimisensa kehittymisestä (esim. kasvunkansi/prtfli). Ylälukilla vidaan tteuttaa itsearviinti esimerkiksi siten, että ppilaat asettavat syyslukukauden alussa tavitteensa, tekevät itsearviinnin ja asettavat jatktavitteet välitdistuksen yhteydessä. Kevätlukukauden lppupulella tehdään lpullinen arviinti lukukauden tavitteiden saavuttamisesta. Oppilaiden vertais,- pari- ja ryhmäarviintia tteutetaan lukuvuden aikana eri ppiaineissa niiden mahdllistavalla tavalla. Kulu hulehtii yhteisen arviintikulttuurin kehittämisestä siten, että pettajat perehdytetään lukkaasteen arviintimutihin (taulukk 2) sekä käyttäytymisestä annettavan arvsanan kriteereihin (taulukk 3). Opettajat tutustuvat taulukssa 1 esiintyviin arviinnin eri mutihin ja 68

69 tteuttamisesimerkkeihin sekä tteuttavat niitä mahdllisuuksien mukaan petuksessaan. Opettajia myös kulutetaan uusien arviintimenetelmien käyttäjiksi. Kulujen lukuvusisuunnitelmissa vidaan ttaa jkin tai jitain arviintitapja yhteisesti kkeiltavaksi ja käytettäväksi; myös kk arviinti vi lla kk lukuvuden kehittämiskhde. 7. Oppimisen ja kulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Oppimisen ja kulunkäynnin tuki Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Varhainen puuttuminen Etelä-Phjanmaalla pyrimme vastaamaan tuen tarpeeseen mahdllisimman varhaisessa vaiheessa. Kuntatasisesti ludaan edellytyksiä justavien rakenteiden käyttöön sekä ikea- aikaiseen tukeen. Ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen timintamallit kuvataan petuksen järjestäjän määrittelemällä tavalla. Esimerkkejä varhaisen puuttumisen keinista esitetään seuraavassa taulukssa. Yhteistyö ppimisen ja kulunkäynnin tuessa 69

70 Kdin ja kulun välisessä yhteistyössä kulu n alitteellinen. Kdin kanssa tähdätään keskustelevaan timintakulttuuriin. Yhteys kteihin ludaan j ennen ppimisen ja kulunkäynnin tuen tarpeen ilmenemistä. Mikäli hulta ilmenee, se tetaan rhkeasti puheeksi hultajan kanssa. Myös hultajia kannustetaan lemaan yhteydessä kuluun ppilaan ppimiseen ja kasvuun liittyvissä asiissa. Varhaisella puuttumisella n tarkitus estää ngelmien syntyminen ja kasautuminen. Yhteistyön lisi hyvä perustua ratkaisukeskeisyyteen. Opetuksen järjestäjä määrittelee ppilashullllisen yhteistyön ja tuen järjestämisen timintamallit ppilashultsuunnitelmassa (ks. maakunnallinen petussuunnitelma luku 8). Oppilaan ppimista ja kulunkäyntiä tuetaan ppilaanhjauksella. Oppilaanhjauksesta vastaavat kaikki ppilaan kanssa timivat aikuiset. Ohjaus käsittää muun muassa ppimaan ppimisen, piskelutekniikiden, pintplkujen valitsemisen ja arjenhallinnan taitja. Yläkulussa ppilaanhjaus n ma ppiaineensa. Opetuksen järjestäjä laatii hjaussuunnitelman, jta kulut täydentävät. Ohjaussuunnitelmassa kuvataan ppilaanhjauksen järjestämisen rakenteet, timintatavat, työ- ja vastuunjak sekä työskentely mnialaisissa verkstissa, kdin ja kulun yhteistyö hjauksessa, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt. Tuen tarpeen kartittaminen nivelvaiheissa Kuluissa tehdään suunnitelmallista tuen tarpeen seulntaa ja seurantaa, jka takaa tarpeellisten tukitimien järjestämisen ja siirtämisen nivelvaiheiden yli. 70

71 Oppimisen ja kulunkäynnin tuen jatkum nivelvaiheissa varmistetaan siirtpalavereilla. Siirtpalaverit järjestetään seuraavissa nivelvaiheissa ppilaskhtaisena tai mnialaisena yhteistyöpalaverina: esikulu-1.lukka: viimeistään huhtikuussa, tutkimusprsessien käynnistäminen hyvissä ajin viimeistään julun jälkeen, (esimerkiksi esikulun henkilökunta, kulun erityispettaja/ lukanpettaja, hultajat) siirtyminen 7. lukalle: viimeistään huhtikuussa siirtpalaverit (esimerkiksi lukanpettaja, erityispettaja, ppilas, hultajat, tarvittaessa tuleva lukanhjaaja). Nivelvaiheessa siirryttäessä yläkulun pulelle vidaan käyttää apuna siirtlmaketta. peruspetuksen päätösvaihe (esimerkiksi lukanhjaaja, p/erityispettaja, ppilas, hultaja, pyydetään lupa pedaggisten asiakirjjen ja lausuntjen timittamisesta ppilaan tulevalle ppilaitkselle) Siirtpalaverien järjestämisen vastuu n vastaanttavan kulun rehtrilla (nimeää vastuuhenkilöt). Ennen siirtpalaveria pyritään saamaan käyttöön mahdlliset ajantasaiset lausunnt. Siirtpalaverin yhteydessä käydään läpi päivitetyt pedaggiset asiakirjat. Oppimisen tuki Oppimisen tuen timintaperiaatteet ja kulunkäynnin tukeen liittyvät timivaltuudet kuvataan kulun petussuunnitelmassa. Opetuksen järjestäjä vi määritellä ne myös kttuna esimerkiksi ppimisen tuen ppaaseen. 71

72 Lukkaa pettava pettaja/lukanhjaaja vastaa ppimisen ja kulunkäynnin tukitimista knsultiden mnialaisia ammattilaisia. Timinnallinen vastuu n lukan malla/ainetta pettavalla pettajalla, kknaisvastuu kulunjhtajalla/rehtrilla. Oppimisen tuen eri vaiheissa krstetaan yhteistyötä ppilaan ja hultajan kanssa sekä kuulemisen merkitystä. Hultajia infrmidaan ppimisen tuen käytänteistä. Oppilas ja hultaja tetaan välittömästi mukaan tukitimien laadintaan ja tteuttamiseen. Oppimisen tuen eri vaiheissa knsultidaan eri hallintkuntien asiantuntijita tai pyydetään tarvittaessa asiantuntijalausuntja. Näitä vidaan käyttää hyödyksi tuen tarpeen arviinnissa, suunnittelussa ja järjestämisessä. 72

73 73

74 Opetuksen järjestäjä vi laatia kulujen yhteisen vusikelln ppimisen tuen ja asiakirjjen laatimisen aikatauluista, hessa esimerkki (Lähde: Ilmajen klmiprtaisen tuen suunnitelma, 2014). Peruspetuksessa säädetyt tukimudt Opiskelun erityiset painalueet Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä ja ppimäärän yksilöllistämistä tulee ppilaalle lla määriteltynä piskelun erityiset painalueet. Opiskelun erityisiä painalueita käytetään tehstetussa tuessa ja erityisessä tuessa. Tavitteena n auttaa ppilasta ttamaan haltuun pinnissa etenemisen kannalta välttämättömät sisällöt. Keskittymällä lennaiseen ppilaalle jää vimavarja vahvistaa ppimaan ppimisen taitjaan. Opetusta järjestettäessä tulee humiida ppilaan ppimisedellytykset, jllin petus vi perustua erilaajuisiin ppimääriin. Opiskelun erityiset painalueet mudstetaan petussuunnitelmassa määritellyistä, ppilaan man vusilukan yleisen ppimäärän keskeisimmistä sisällöistä eli niin santuista ydinsisällöistä. Eteläphjalaisessa maakunnallisessa petussuunnitelmassa nämä keskeiset ydinsisällöt nstetaan esiin. Erityisissä painalueissa ppilas pyrkii man vusilukkansa tavitteisiin. Painalueet eivät vi siis lla alempien vusilukkien tavitteita tai sisältöjä. Opiskelun erityisiä painalueita vidaan käyttää vain tehstetun tai erityisen tuen aikana. Painalueet määritellään ppimissuunnitelmassa tai 74

75 HOJKS:ssa niissä ppiaineissa, jiden ppimäärää ei le yksilöllistetty. Sisältöjen lisäksi kuvataan myös mahdllisimman knkreettisesti, miten ppilas työskentelee, mitä muuta tukea hän saa ja minkälaisin tavin hän vi sittaa saamisensa. Painalueiden määrittely n ppilasta pettavan pettajan tehtävä maakunnallisten linjausten mukaisesti (nstetaan esiin ainekhtaisissa suuksissa). Hultajan ja ppilaan tulee kuitenkin tietää, miten suurta saa ppiaineen sisällöistä painalueet edustavat ja miten niiden hallinta suhteutuu hyvän saamisen kuvauksiin tai päättöarviinnin kriteereihin. Opiskelussa käytettävät muut tukimudt ja ulkpulinen timinta Opetuksen järjestäjä / kulu määrittelee kulun käyttämät tukimudt (kts s. 1. taulukk Esimerkkejä varhaisen puuttumisen keinista), tteuttamistavat ja hultajan kanssa tehtävä yhteistyön. Lisäksi määritetään, mikä n kulun tarjamaa tukea ja mikä kulun ulkpulista timintaa (terapiat). Ulkpulisten timijiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Täysin kulun ulkpulinen timinta (esim. terapiat) ei kuulu kulun vastuun piiriin. Terapian tteutuessa kulupäivän aikana, n hulehdittava vastuukysymyksistä sekä petussuunnitelman mukaisen (yleinen, yksilöllistetty, timinta-alueittain tteutettava) petuksen tteutumisesta. Rehtrin vastuulla n, että kulun käyttämissä tukimudissa rlit, työnjak ja vastuut vat kulun mniammatillisen henkilöstön tiedssa. Rehtri vastaa kulun resurssien jakamisesta pririteettien mukaisesti. Oppilaan tuen tarve määritellään pedaggisissa asiakirjissa. Pidennetty ppivelvllisuus Pidennetyn ppivelvllisuuden päätös tehdään pääsääntöisesti j lapsen llessa (viisivutiaana) varhaiskasvatuksen piirissä. Yhteistyö kunnan varhaiskasvatushenkilöstön ja peruspetuksen henkilöstön välillä n erityisen tärkeää. Js pidennetyn ppivelvllisuuden päätös varhaiskasvatuksen aikana n jäänyt tekemättä tai ppilaan tilanne muuttuu esi- tai peruspetuksen aikana, päätös vidaan tehdä myöhemminkin. Tämä päätös vaikuttaa ppilaan petusryhmän kkn, petettaviin ppiaineisiin sekä petuksen järjestäjän saamaan rahitukseen. Opetuksen järjestäjä linjaa myös pidennetyn ppivelvllisuuden timintamallit, mnialaisen yhteistyön ja käytänteet. Opetuksen järjestäjä nimeää henkilöt, jtka timivat nivelvaiheissa yhteistyössä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö pyytää tarvittaessa knsultaatita petustimen henkilöstöltä ppilaan tuen jatkumn varmistamiseksi. Opetuksen järjestäjä kirjaa pidennetyn ppivelvllisuuden ppilaan petuksen järjestämistavat ja timintamallit. Timinta-alueittain piskelevien ppilaiden petuksen järjestäminen kuvataan ppilaan HOJKSissa. 7.1 Yleinen tuki Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Oppimisen ja kulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset" 7.2 Tehstettu tuki Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Oppimisen ja kulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset". 75

76 7.3 Erityinen tuki Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Oppimisen ja kulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset". 7.4 Peruspetuslaissa säädetyt tukimudt Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Oppimisen ja kulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset". 7.5 Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Oppimisen ja kulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset". Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Yleinen tuki Peruspetuslain mukaan petukseen sallistuvalla n työpäivinä ikeus saada petussuunnitelman mukaista petusta, ppilaanhjausta sekä riittävää ppimisen ja kulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. (POL 30 ). Tämä tarkittaa, että esipetuksessa lapsella n ikeus saada varhaista ja ennaltaehkäisevää kasvun ja ppimisen sekä peruspetuksessa ppimisen ja kulunkäynnin tukea. Tuen n ltava laadultaan ja määrältään lapsen kehitystasn sekä yksilöllisten tarpeiden mukaista. Lappajärvellä ennaltaehkäisevä puuttumisen malli perustuu ppilaiden kulutyötä aktiivisestseuraavien pettajien ja kuluavustajien havainnintiin, säännöllisiin seulntatestauksiin, terveydenhitajan timiin ja kuraattrin ennaltaehkäisevään ja ryhmä- tai tapauskhtaiseen timintaan. Lappajärvellä nivelvaiheiden palavereissa saadaan tieta siirtyvistä ppilaista ja vidaan erilaisin käytännön ratkaisuin esim. ryhmävalinnin ja eriyttämällä ennaltaehkäistä mahdllisia tulevia haasteita. Vusittain ppilaille tehdään suunnitelman mukaisesti ryhmäseulntja, jiden tarkituksena n nstaa esille mahdllisia ppimisen ja kulunkäynnin tuen tarpeita. Tuen tarpeen kartituksessa, tuen suunnittelussa, järjestämisessä ja käytännön tteutuksessa tehdään yhteistyötä Kuntayhtymä Kaksineuvisen asiantuntijiden kanssa. Ktien kanssa yhteistyö n välitöntä ja kteihin tetaan yhteyttä aina tilanteen niin vaatiessa. Yleisen tuen antaminen ei vaadi erillisiä hallinnllisia päätöksiä vaan se n kaikille ppilaille tarkitettua tukea. Yleinen tuki n kaikille ppilaille tarkitettua tukea. Sitä vi antaa lukanpettaja, aineenpettaja tai erityispettaja. Yleistä tukea pitäisi antaa heti tuen tarpeen ilmentyessä. Yleistä tukea n esim. tukipetus, sa-aikainen erityispetus tai muut tunnilla annettavat tukitimet (ERIYTTÄMINEN eli menetelmällinen ratkaisu (aika, paikka, materiaali) piskelun surittamista ppilaan vahvuusalueita hyödyntäen ). Yleisessä tuessa pettaja vi tehdä ppilaalle ppimissuunnitelman, js haluaa kirjata humaamiaan asiita ylös. Muutin yleisen tuen antamiseen ei tarvita erillisiä lupia, kaavakkeiden täyttöä tai suunnitelmia. Yleisen tuen aikana lisi j hyvä alitella tiiviimpää yhteistyötä vanhempien kanssa, sillä kti pystyy auttamaan lasta tässä vaiheessa ja jatkssa ei tarvita tehkkaampia tukimutja. 76

77 Tehstettu tuki Js ppilaan haasteet pitkittyvät ja tarvittaisiin pidempiaikaisempia ja säännöllisiä tukitimia, n syytä siirtyä tehstettuun tukeen. Tehstettuun tukeen siirtymistä ennen n tehtävä PEDAGOGINEN ARVIO. Pedaggisessa arvissa kirjataan millaisia tukimutja n ppilaalle j kkeiltu ja millaisista ppilas hyötyisi eli miten jatketaan. Pedaggisen arvin täyttää lukanpettaja tai aineenpettaja. Erityispettaja auttaa tarvittaessa. Pedaggisen arvin phjalta käydään ppilaan vanhempien kanssa keskustelut. Arvin ja keskustelun jälkeen ppilaalle tehdään OPPIMISSUUNNITELMA. Oppimissuunnitelmassa kuvataan niitä timia, jilla ppilasta tuetaan kulussa. Oppimissuunnitelmaan vidaan kirjata esim. sa-aikaisen erityispetuksen lisääminen (säännöllisyys), valikitujen eriyttämisen keinjen käyttäminen ppilaan kulutyössä ja muut ppilaalle suunnitellut tukimudt. Oppimissuunnitelman tekee lukanpettaja tai aineenpettaja yhdessä erityispettajan kanssa. Oppimissuunnitelma ikeuttaa eriyttämiseen mutta ei yksilöllistämiseen. Oppimissuunnitelman mukaan ppilas piskelee yleisen ppimäärän mukaisesti. Tehstetun tuen vaikutukset arviidaan yhteistyössä niiden timijiden kesken, jtka vat lleet suunnittelemassa ja tteuttamassa tehstettua tukea. Arviinti tehdään tehstetun tuen tteutuksesta riippuen jk lyhyemmän tai pidemmän ajanjaksn jälkeen tapauskhtaisesti esim. mikäli tehstettua tukea tarvitaan vain lyhyen aikaa, arviinti tehdään jaksn päätteeksi. Muutin arviinti tehdään ennen lukuvuden päättymistä. Oppilas ja hultaja sallistuvat tehstetun tuen suunnitteluun ja arviintiin sekä seuraavat yhdessä ppilaan edistymistä esim. läksyissä ja kkeissa. Erityinen tuki Mikäli ppilas ei selviä tehstetulla tuella ja haasteet vat niin suuret, että ppilas tarvitsee ppiaineissa ppisisältöjen karsimista eli yksilöllistämistä. Yksilöllistämisessä esim. ppilaalle petettavasta ppimäärästä vidaan sa ttaa pis tai siirtää piskeltavaksi myöhemmässä vaiheessa kuluplkua. Erityiseen tukeen siirtyminen vaatii pedaggisen selvityksen, keskustelut vanhempien kanssa (eli vanhempien kuuleminen), asiantuntijaryhmän kuulemisen ja lpuksi rehtrin tekemän vanhempien hakeman hallinnllisen päätöksen. Pedaggisen selvityksen tekee erityispettaja yhdessä ppilasta pettavien pettajien kanssa. Hultajat timittavat halutessaan ppilasta kskevista lausunnista kululle ne, jilla n ppilaan kulutyön järjestämisen kannalta leellinen merkitys. Näistä lausunnista laitetaan merkintä pedaggiseen selvitykseen ja HOJKS:iin. Pyydettäessä lukanpettaja, aineenpettaja ja erityispettaja laativat ppilaan kulutyöstä tarvittavat lausunnt ppilaan lisätutkimuksia tms. varten. Kaikki lausunnt arkistidaan kululle arkistinnista annettujen hjeiden mukaisesti. Lausunnilla saatuja tietja vidaan luvuttaa vain niille pettajille, jtka ensisijaisesti pettavat kyseistä ppilasta. Hallinnllisen päätöksen jälkeen ppilaalle laaditaan HOJKS eli henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan ppilaan piskeluun liittyvät tavitteet, pedaggiset ratkaisut ja arviinti. HOJKS:in laativat erityispettaja yhdessä ppilasta pettavien pettajien kanssa. Kaikkien ppilasta pettavien pettajien pitää tietää ppilaan HOJKS:in sisältö ja timia yhteisesti svittujen pedaggisten ratkaisujen mukaisesti! HOJKS:in tteutumista seuraa ppilasta pettavat pettajat ja arviinti tehdään yhteistyössä ppilaan ja hultajien kanssa. HOJKS päivitetään tarpeen mukaan. Erityisen tuen päätös tarkistetaan aina 2. lukan ja 6. lukan päättyessä. Muutin erityisen tuen päätöstä tarkastellaan sillin, kun ppilaan piskeluun ja kulutyöhön n ilmennyt sellaisia 77

78 muutksia, jtka edellyttävät tuen tarkastelua. Mikäli erityisen tuen päättämiselle n selkeät perusteet, hultajat hakevat erityisen tuen päättämistä ja rehtri tekee päätöksen. Erityisestä tuesta ppilas siirtyy tehstettuun tukeen jksikin aikaa, jllin hänelle laaditaan pedagginen arvi ja ppimissuunnitelma. Tehstettu tuki vidaan päättää ilman hallinnllista päätöstä tarvittaessa ja ppilas vi siirtyä yleisen tuen piiriin. Asiakirjat vat salassa pidettäviä ja niihin sisältyviä tietja vivat saada vain kyseistä ppilasta pettavat pettajat ja muut tietja työtehtävissään tarvitsevat henkilöt. He vivat saada tietja siinä laajuudessa kuin he työtehtävissään tarvitsevat. Salassa pidettäviä tietja vidaan luvuttaa laajemmin hultajan sustumuksella. Lappajärvellä salassa pidettävät asiakirjat säilytetään kuluilla lukituissa kaapeissa ja kulutimistssa asianmukaisesti lukitussa tilassa. Lappajärveläinen ppimisen tuen vusikell: elkuu lkakuu marraskuutammikuu helmikuutukkuu - Kielellisten taitjen alkukartitus esikululaisille - Puheseula esikululaisille - Matemaattisten taitjen alkukartitus esikululaisille - Kielellisten taitjen alkukartitus 1.lukkalaisille - Lukille 2., 3., 4., 5. ja 6. tarvittaessa kirjituksen kartitus - Lukille tarvittaessa ryhmä- tai yksilötestauksia Puhepetusta jatketaan tarpeen mukaan edellisen vuden puheppilaille (1.-3. lk) Tukitimien käynnistäminen - Klmiprtaisen tuen (tehstetun ja erityisen tuen) tarpeen tarkastelu lemassa levien päätösten salta laskentapäivään mennessä - Uusien ppimissuunnitelmien ja HOJKS:ien laatiminen - Vanhempainillat, vanhempain vartit; arviintikeskustelut - Matemaattisten taitjen kartitus 0., 2., 4., ja 6. lukille tarvittaessa - Kielellisten taitjen kartitus 1., 3. ja 5. lukille tarvittaessa - Siirtpalaverit sekä ryhmämutiset että yksilökhtaiset siirtpalaverit tarvittaessa - Nivelvaiheiden tiednsiirt esim. lastentarhanpettajat, lukanpettajat, lukanvalvjat, pt ja kuraattri sekä rehtri - Erityisen tuen päätösten tarkastelu 2. ja 6.lukalla ja muilla lukkatasilla tarvittaessa. - Kuluun tutustumispäivät ja tarvittavat vanhempainillat Pidennetty ppivelvllisuus Pidennetyn ppivelvllisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä vat muun muassa näkö- ja kuulvammaiset sekä muutin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus vi lla syynä pidennettyyn ppivelvllisuuteen. Pidennetyn ppivelvllisuuden piirissä leva ppilas n aina myös erityistä tukea saava ppilas. Näin llen hänelle n tehtävä hallintpäätös mlemmista sekä pidennetyn ppivelvllisuuden piiriin ttamisesta että erityisen tuen antamisesta. Hallintpäätöksen tekee Lappajärvellä peruspetuksen rehtri. 78

79 Päätös tulee tehdä pääsääntöisesti ennen ppivelvllisuuden alkua, j 5-vutiaana. Sillin ikeus ppivelvllisuutta edeltävään, maksuttmaan esipetukseen vi tteutua sen vuden syksystä, jllin lapsi täyttää 5 vutta eli vutta ennen hänen ppivelvllisuutensa alkua. Yksittäistä ppilasta kskevat päätökset, kuten päätökset erityisestä tuesta ja pidennetystä ppivelvllisuudesta, tulee aina perustella. Oppilaan tilanne tulee arviida hänen vahvuuksiensa ja yksilöllisen tuen tarpeensa phjalta ja päätökset tehdään tämän phjalta. Pidennetyn ppivelvllisuuden ja samalla kertaa tehtävän erityisen tuen ensikertaisen päätöksen perusteluina tulee lla psyklginen tai lääketieteellinen lausunt. Tässä tapauksessa ei tarvita pedaggista selvitystä. Päätös pidennetystä ppivelvllisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen ppivelvllisuuden alkamista. Js päätös n jäänyt tekemättä tai ppilaan tilanne muuttuu esi- tai peruspetuksen aikana, vidaan päätös pikkeuksellisesti tehdä myöhemminkin. Tällöin ppivelvllisuus ei vi enää pidentyä, mutta päätös vaikuttaa ppilaan petusryhmän kkn ja se vi vaikuttaa myös petettaviin ppiaineisiin. Päätös vaikuttaa myös petuksen järjestäjän saamaan rahitukseen. Pidennetyn ppivelvllisuuden piirissä levien ppilaiden erityisen tuen päätös tarkistetaan, kuten muillakin ppilailla ainakin tisen vusilukan jälkeen ja ennen seitsemännelle vusilukalle siirtymistä. Tarkistamista varten myös pidennetyn ppivelvllisuuden piiriin kuuluvasta ppilaasta tehdään pedagginen selvitys. Päätöksen perustelujen tulee sisältyä ppilaalle tehtävään pedaggiseen selvitykseen. Selvitystä vidaan tarvittaessa täydentää psyklgisella tai lääketieteellisellä arvilla tai muulla asiantuntijalausunnlla. Timinta-alueittain petus Opetuksen järjestämisestä ppiainejan sijasta timinta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetussuunnitelmaan kuuluvat timinta-alueet vat mtriset taidt, kieli ja kmmunikaati, ssiaaliset taidt, päivittäisten timintjen taidt ja kgnitiiviset taidt. Opetuksen järjestäminen perustuu kknaisvaltaisten tavitteiden määrittelyyn, ppilasryhmässä tapahtuvan vurvaikutuksen edistämiseen sekä timivan ja mtivivan ppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun lähtökhtana vat ppilaan vahvuudet ja tavitteena ppilaan kk ptentiaalin käyttöön saaminen. Kulupäivän eri timintja hyödynnetään ppimisessa. Timintaalueittain piskelevan ppilaan kunkin timinta-alueen tavitteet ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviinti kuvataan henkilökhtaisessa petuksen järjestämistä kskevassa suunnitelmassa. Tavitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne vat saavutettavissa levia ja ppilaalle mielekkäitä. Timinta-alueet vivat sisältää yksittäisen ppiaineen tavitteita ja sisältöjä, js ppilaalla n vahvuuksia jssakin yksittäisessä ppiaineessa. Opetuksen tteuttamisessa eri timinta-alueiden sisältöjä vidaan yhdistää. Timinta-alueittain järjestettyyn petukseen liittyy aina myös kuntuttavia ja hitavia elementtejä. Opetuksen suunnittelu ja tteuttaminen edellyttää ppilaan pettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijiden välistä yhteistyötä. Timinta-alueittain järjestetyssä petuksessa arviinti tapahtuu timinta-alueittain. Arviinti annetaan aina sanallisena. Mikäli jkin timinta-alue sisältää yksittäisen ppiaineen tavitteita ja sisältöjä, tämä vidaan kuvata sana sanallista arviintia tai tdistuksen liitteessä. Mtristen taitjen ppimisen tavitteena n vahvistaa ppilaan kehn hahmtusta, edistää kknais- ja hienmtristen taitjen kehittymistä sekä antaa mahdllisuuksia mnipulisesti harjitella taitja arjen eri tilanteissa. Mtristen taitjen petuksen tulee sisältää mtristen timintjen suunnittelun ja hjauksen, tasapainn, krdinaatin, rytmin, kestävyyden ja lihasviman kehittämiseen liittyviä sa-alueita. Kmmunikaatitaitjen ppimisen lähtökhtana n kntaktin mudstuminen ppilaan kanssa ja 79

80 sen phjalle rakentuva kmmunikinnin ymmärtämisen ja tuttamisen harjittelu. Tavitteena n, että ppilas n vurvaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän ppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdllisuus käyttää itselleen lunteenmaisia tapja kmmunikida. Oppilaalla tulee lla käytettävissään vaihtehtisia kmmunikaatikeinja. Kielen ja kmmunikaatin petus sisältää kielellistä tietisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarasta, viittmien, merkkien, symblien, kirjainten ja sanjen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä sa-alueita. Kmmunikaatitaitja harjitellaan eri tilanteissa kulupäivän aikana. Ssiaalisten taitjen ppimisen tavitteena n ppilaan vurvaikutustaitjen kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää ssiaalisissa ympäristöissä timimista sekä vurvaikutus- ja tunnetaitjen harjittelua tukevia sa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja ppimismtivaatita tuetaan lumalla edellytykset nnistumisen kkemuksiin ja vahvistamalla myönteistä ssiaalisen ppimisen ilmapiiriä. Kgnitiivisten taitjen ppimisen tavitteena n, että ppilas aktivituu ja ppii käyttämään aistejaan ympäröivän tdellisuuden hahmttamiseen. Opetuksen tulee tukea ppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prsessien kehittymistä. Kgnitiivisten taitjen tulee sisältää aistien stimulintia ja harjittamista, valinnan, lukittelun, ngelmanratkaisun ja päätöksenten sekä syy-seuraussuhteen ppimista edistäviä sa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä vidaan saada aineista kgnitiivisten taitjen ppimiseen. Päivittäisten taitjen ppimisen tavitteena n lisätä ppilaan aktiivista sallistumista elinympäristön timintaan sekä edistää matimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan vietta käsitteleviä saalueita. Päivittäisten taitjen harjittelu lu mahdllisuuksia mtristen taitjen, kielen ja kmmunikaatin, ssiaalisten sekä kgnitiivisten taitjen kehittymiselle ja harjittelulle. Ne pulestaan vahvistavat päivittäisten taitjen hallintaa. Justava peruspetus Justava peruspetus n tarkitettu pääsääntöisesti 8. ja 9. lukan ppilaille, jtka vat vaarassa jäädä vaille peruskulun päättötdistusta. Oppilaiden tavitteena n saada peruskulun päättötdistus ja jatk-pintkelpisuus sekä ppia kantamaan vastuuta masta timinnastaan. piskelussa nudatetaan peruspetuksen petussuunnitelmaa, mutta petusjärjestelyt vat sin perinteisestä pikkeavia. Opiskelu tapahtuu sekä lähipiskeluna että työpaikkapiskeluna. Justavassa peruspetuksessa tehdään yhteistyötä muun muassa tisen asteen ppilaitsten ja nuristimen kanssa. Tiivis yhteydenpit kulun ja kdin välillä kuuluu justavaan peruspetukseen. Lappajärvellä järjestetään justavaa peruspetusta tarvittaessa. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä n tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa lla myös lyhytaikainen. Oikea-aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdllisuus puhetta tukeviin ja krvaaviin kmmunikaatikeinihin tukee ppilaan ppimista ja ehkäisee ppimisvaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen ppilaan tai petusryhmän ppimisen ja kulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla vidaan jskus ehkäistä kknaan tehstetun tai erityisen tuen tarve. 80

81 Oppilas vi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulvamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän vi tarvita myös puhetta tukevia ja krvaavia kmmunikaatikeinja, kuten erilaisia symblijärjestelmiä puutteellisten kmmunikaatitaitjensa vuksi. Kielellisen vurvaikutuksen mahdllisuus ja tukeminen kaikkina kulupäivinä edistää ppilaan kehitystä, ssiaalista kasvua ja sallisuutta kuluyhteisössä. Tavitteena n, että sekä tiset ppilaat että ppilaan kanssa timivat aikuiset tuntevat ppilaan tavan kmmunikida. Oppilaan mien kmmunikaatitaitjen kehittäminen mahdllistaa tasavertaisen vurvaikutuksen muiden kanssa. Kieli n ppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä ppilaan identiteetin mututumiseen. Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kmmunikinnin tuen eri ppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitimet, kuten ppilaan sijittuminen lukkatilassa, yksilölliset ppi- ja petusmateriaalit ja ppilaan mahdllisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö vi tukea ppimistilanteissa yhtä tai useampaa ppilasta samanaikaisesti. Myös pettaja vi tukea ppilaita kmmunikinnissa viittmien tai muiden symblien avulla. Avustajan antaman tuen tulee edistää ppilaan itsenäistä selviytymistä ja matimisuutta sekä myönteisen itsetunnn kehittymistä. Avustajapalvelun tavitteena n tukea yksittäistä ppilasta siten, että hän kykenee ttamaan yhä enemmän itse vastuuta ppimisestaan ja kulunkäynnistään. Avustajan antama tuki vidaan suunnata yksittäiselle ppilaalle tai kk petusryhmälle. Oppilaskhtainen tuki vi lla sa- tai kkaikaista. Opettajan tehtävänä n suunnitella, pettaa sekä arviida ppilaan ja kk ryhmän ppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee ppilasta ppimiseen ja kulunkäyntiin sekä ppimista tukevaan kuntutukseen liittyvien tehtävien surittamisessa pettajan tai terapeuttien hjeiden mukaisesti ja sallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Hän hjaa ppilasta kulun päivittäisissä tilanteissa. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää petuksen järjestäjä. Oppilaan tulkitsemisja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arviidaan ppilaan pettajien ja ppilashulln henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen ppilaan hultajan antamia tietja ja mahdllisten kulun ulkpulisten asiantuntijiden lausuntja. Lappajärvellä tehdään yhteistyötä Kuntayhtymä Kaksineuvisen ssiaali- ja terveydenhulln sekä Etelä-Phjanmaan keskussairaalan asiantuntijiden kanssa ppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelutarpeen kartittamiseksi ja ikean tuen saamiseksi. 8. Oppilashulln paikallisen tteuttamisen tavitteet ja timintatavat Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Oppilashult Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Oppilashulln paikallinen kuvaus maakunnalliseen petussuunnitelmaan (OPS:n perusteet, luku 8.5) Oppilas- ja piskelijahultlaki /1287 määrittelee, miten kuntataslla tteutetaan ppilas- ja piskelijahultlain mukaista ppilashulta. Oppilas- ja piskelijahultlain mukaisella ppilashulllla tarkitetaan piskelijan hyvän ppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä ssiaalisen hyvinvinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää timintaa ppilaitsyhteisössä. Oppilashultlain piirissä vat kaikki esi- ja peruspetuksen ppilaat, 81

82 valmistavan petuksen ppilaat, tisen asteen kulutuksessa levat lukilaiset ja ammatillisen kulutuksen piskelijat. Oppilashultlaki ei kske peruspetuksen aamu- ja iltapäivätimintaa, aikuisten lukikulutusta, eikä ammatillisen kulutuksen yksityispiskelijaa tai ammatillisen aikuiskulutuksen piskelijaa. Oppilashult tteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä kk ppilaitsyhteisöä tukevana yhteisöllisenä piskeluhultna, jka nivutuu saumattmasti yhteen peruspetuslain säädettyjen ppilashullllisten timien kanssa. Kulu tai yksikkö kirjaa yhteisöllisen ppilashultryhmän timintatavat ppilashulln suunnitelmaan. Lisäksi piskelijilla n ikeus yksilökhtaiseen ppilashultn, kuten ppilas- ja piskelijahultlain 5 :ssä säädetään. Oppilashulln kknaisuus kunnissa mudstuu kulutuksen järjestäjän hyväksymän petussuunnitelman mukaisesta ppilashullsta sekä palveluista, jita vat esimerkiksi psyklgi- ja kuraattripalvelut sekä kulu- ja piskeluterveydenhulln palvelut. Oppilashulta tteutetaan petustimen sekä ssiaali- ja terveystimen mnialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä ppilaiden ja heidän hultajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahjen kanssa. Kulutuksen järjestäjät vastaavat siitä, että ppilashulln tteuttamista, arviintia ja kehittämistä varten laaditaan kulu- ja yksikkökhtainen suunnitelma. Suunnitelma laaditaan kaikissa esi- ja peruspetusta tarjavissa yksiköissä. Tarvittaessa suunnitelma vi lla useamman yksikön yhteinen. Oppilaits- ja yksikkökhtaisten suunnitelmien laatimista hjaa kunnissa valtuustkausittain laadittavat ja päivitettävät lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelmat, jtka perustuvat lastensujelulain 12 :ään. Lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma n sa kunnan hyvinvintikertmusta. Ne n laadittava mnialaisesti yhteistyössä. Työn krdinintia varten kunnassa n ltava mnialainen yhteistyöverkst, kuten esimerkiksi nurislain 7a :n mukainen lasten- ja nurten palveluverkst tai ppilas- ja piskelijahultlain 14 :n mukainen mnialainen piskeluhulln hjausryhmä. Kulu- ja yksikkökhtaiset ppilashultsuunnitelmat tarkistetaan vuden kuluessa siitä, kun valtuust n hyväksynyt lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelman. Kulu- ja yksikkökhtaisten ppilashultsuunnitelmien laadinnassa vi hyödyntää maakunnallista phjaa (alla). Laadittaessa ppilashultsuunnitelmaa n samalla kirjattava, millin n päivitetty suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä timintasuunnitelma äkillisissä kriiseissä sekä vaara- ja uhkatilanteissa. 82

83 Oppilashultsuunnitelma -phja 83

84 Oppilashult ja pedagginen tuki Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Lappajärvellä n kk kunnan yhteinen ppilashultsuunnitelma, jta päivitetään tarvittaessa. Oppilashultsuunnitelma n laajennettu jkaisella kululla siten, että jkaisella kululla n ma Opiskelijahulln käsikirja, jnka ensimmäinen si n kk kuntaa kskeva piskelijahultsuunnitelma (yhteinen lukin kanssa) ja tinen si n kulukhtainen Opiskelijahulln käsikirja. Kk Opiskelijahulln käsikirjassa n kunnan kulutimen keskeiset ppilashulln timintatavat ja palvelut sekä kulukhtaiset kuvaukset ppilashulttyöstä kuluilla. 84

85 9. Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma KULTTUURINEN MONINAISUUS Oppilaiden jkapäiväisessä khtaamisessa pyritään mlemminpuliseen kulttuurivaihtn. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien ppilaat sallistetaan ympäröivään kuluyhteisöön. Sumalaisen ja eteläphjalaisen kulttuurin sekä muiden kulttuurien minaispiirteitä ja perinteitä pitaan jkapäiväisessä arjessa. Tässä yhteistyössä hyödynnetään eri asiantuntijita sekä eri yhteistyötahja. Mahdllisia timintatapja: työpajat (ruka, musiikki, vaatteet, kuvataide) teemapäivät tai viikt etnisyys näkyväksi kulun seinille: taidetta, tutksia, tieta elävä kirjast (jnkun alan asiantuntija lainataan lukkaan) kerhtiminta juhlapäivät kummitiminta KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Yhteistyö kdin ja kulun välillä n kahdensuuntaista. Tulkkipalvelua n käytettävä, ellei yhteistä kieltä le. Oppilasta ei saa käyttää tulkkina. Tiet sumalaisesta kasvatuskulttuurista ja Sumen kulujärjestelmästä välitetään hultajille. Perheen kasvatusperinteet sekä kulunkäynnin ppimishistria selvitetään. Maahanmuuttajappilaan kasvua ja kehitystä sekä ppimista tuetaan tarvittaessa mniammatillisesti (kuraattri, terveydenhitpalvelut, psyklgi- ja perheneuvntapalvelut, mahdllinen traumaterapia). OPETUSJÄRJESTELYT Maahanmuuttajappilaat Peruspetukseen valmistava petus Maahanmuuttajappilas sallistuu peruspetukseen valmistavaan petukseen alittaessaan kulunkäynnin Sumessa. Opetushallitus n päättänyt peruspetukseen valmistavan petuksen petussuunnitelman perusteista. Peruspetukseen valmistavan petuksen petussuunnitelma laaditaan maakunnallisena yhteistyönä. Opetuksen järjestäjä/kulu täsmentää valmistavan petuksen petussuunnitelmaa tarvittaessa. Nivellukat Oppilaat, jilla ei valmistavan petuksen jälkeen le riittäviä valmiuksia siirtyä sumenkieliseen peruspetukseen, jatkavat piskelua nivellukassa tai vahvasti tuettuna yleispetuksen lukassa. Maahanmuuttajappilaan ppimissuunnitelma Maahanmuuttajappilaille ja maahanmuuttajataustaisille ppilaille laaditaan tarvittaessa peruspetuksessa maahanmuuttajappilaan ppimissuunnitelma. Sumi tisena kielenä ja kirjallisuus Sumi tisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -ppimäärän mukaan piskelevat ne ppilaat, jiden äidinkieli ei le sumi tai jiden sumen kielen tait ei le kaikilla kielen sa-alueilla äidinkielisen taslla. S2-ppimäärä vidaan järjestää erillisenä petuksena kknaan tai sittain. Peruspetuksen maahanmuuttajappilailla n ikeus S2-petukseen. 85

86 Maahanmuuttajien tukipetus ja erityispetus Oppilaalla n peruspetukseen tuln jälkeen ikeus saada maahanmuuttajien tukipetusta. Maahanmuuttajappilas n ikeutettu saamaan tavallista tukipetusta ja erityispetusta. Oman usknnn petus Katsmusaineiden petus tteutetaan pääsin integridusti. Opetus rakennetaan peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa annettujen tavitteiden ja sisältöjen phjalta. Oppilas arviidaan hänen piskelemansa katsmusaineen, jk usknnn tai elämänkatsmustiedn, tavitteiden perusteella. Opetuksen tteutuksessa hulehditaan kunkin integridun aineen sisältöjen ja tavitteiden tteutumisesta. Oman äidinkielen petus Oman äidinkielen petus n peruspetusta täydentävää petusta. Rutsin kieli Maahanmuuttajappilasta ei vida vapauttaa rutsin kielen piskelusta kuin erityisen painavista syistä. On varmistettava, että ppilas ja hultajat ymmärtävät, mitä vaikutuksia vapautuksella n jatkpintihin, työllistymiseen ja palkkaukseen. Arviinti Maahanmuuttajappilaan arviinti vi lla numeerista tai sanallista. Peruskulun päättöarviinti n ltava numerin. Arviinnissa ei arviida sumen kielen saamista vaan aineenhallintaa. Oppilas vi sittaa saamistaan mnin eri tavin; kirjallisesti, suullisesti, piirtämällä tai elein. Kkeita laadittaessa n humiitava, että ppilaalla n mahdllisuus sittaa saamisensa puutteellisesta kielitaidsta hulimatta. Oppilaan arviinti tapahtuu peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden ja eteläphjalaisen petussuunnitelman luvun 6 mukaisesti petuksen järjestäjän linjaukset humiiden. Rmanippilaat Sumen perustuslaissa n turvattu rmanien ikeus man kielen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Etelä-Phjanmaalla tuetaan suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistämistä sekä rmanikulttuurin tuntemuksen lisäämistä. Kuluyhteisössä edistetään rmanivähemmistön ja valtakulttuurin khtaamista. Rmanilasten kulunkäynnin tukemisessa paintetaan ppilaan ja hänen vanhempiensa vastaantta kulussa sekä rmanikdin ja kulun yhteistyötä. Lakeuden Rmanit ry timii Etelä-Phjanmaan alueella rmanien etujärjestönä. Viittmakieliset ppilaat Viittmakieli n äänetön kieli, millä vi ilmaista itseään samalla tavin kuin muilla puhutuilla kielillä. Siinä n esimerkiksi alueellisia murteita, juhlatyyliä sekä lasten jkeltelua kuten puhutuissa kielissä. Viittmakieliset vivat lla kuurja, hunkuulisia tai kuulevia. Viittmakielisen peruspetuksen tavitteena n vahvistaa man äidinkielen (viittmakielen) avulla ppilaiden sumen kielen taita ja lisätä siten valmiuksia timia erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Kuurjen liitt ry Saamelaiset Saamelaisppilaan identiteettiä tuetaan siten, että ppilaalla n mahdllisuus säilyttää yhteys kieleen ja kulttuuriin. 86

87 Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Lappajärven peruspetuksessa humiidaan kulujen näkyvä ja näkymätön mnikielisyys. Oppilasta tuetaan kasvussa timivaan kaksikielisyyteen ja mnikielisyyteen. Mikäli ppilas piskelee sumi tisena kielenä ja kirjallisuus ppimäärää, humiidaan tämä muiden ppiaineiden sisältöjen eriyttämisessä. Oppilasta tuetaan antamalla tarvittaessa S2-petusta tukipetuksena. Mahdllisuuksien mukaan kuluihin vidaan perustaa ma S2-petusryhmä. Oppilaan man äidinkielen petusta pyritään järjestämään jk lähipetuksena (tarvittava määrä ppilaita) tai etäyhteyksiä hyödyntävänä petuksena. Mnikielisille ppilaille tehdään tarvittaessa henkilökhtainen ppimissuunnitelma. Oppilaalla n myös mahdllisuus surittaa peruspetus justavasti. Peruspetuksen päättövaiheessa maahan tullut ppilas (lukat 7-9) vidaan vapauttaa erityisen painavista syistä tarvittaessa tisen ktimaisen kielen piskelusta; ppimäärän vusiviikktuntimäärä krvataan tällöin englannin tai sumi tisena kielenä petuksella. Eri kulttuurista tulevien ppilaiden vanhemmat perehdytetään kulumme kulttuurista ja sen käytänteistä ja vanhempia rhkaistaan sekä tuetaan kdin ja kulun väliseen yhteistyöhön. Vanhemmat tutustutetaan lapsensa kuluympäristöön sekä järjestetään vanhempainiltja ja -vartteja. Perehdyttämisessä humiidaan vanhempien kieli- ja kulttuuritausta. Myös kulun henkilökuntaa valmennetaan khtaamaan tisesta kulttuurista tuleva ppilas ja humiimaan hänet petuksessa ja kasvatustilanteissa. Kululla n mahdllisuus tilanteen mukaan järjestää mm. puhelintulkkausta. 10. Kaksikielisen petuksen järjestäminen Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Kaksikielinen petus Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kaksikielinen petus Kaksikielinen petus n tarkitettu ppilaalle jka n kiinnstunut piskelemaan eri ppiaineita muullakin kielellä kuin kulun petuskielellä. Kaksikielisen petuksen khdekielestä ja petuksen järjestämisestä päätetään Etelä-Phjanmaalla kuntakhtaisesti. Kaksikielinen petus Etelä- Phjanmaalla perustuu maakunnallisiin arvteemihin (lisätään helakuvin): Opimme - We learn Elinikäinen kielten ppiminen Tunnemme - We feel Vurvaikutus a kielten ja kulttuurien mninaisuuden arvstaminen Timimme - We act Aktiivisuus ja timinnallisuus Ilitsemme - We rejice Mnipuliset työtavat ja ppimisen il Laaja-alainen saaminen kaksikielisessä petuksessa 1. Ajattelu ja ppimaan ppiminen Aiheiden käsittely kahdella kielellä aktivi ppimaan ppimisen taitja. Oppilas yhdistää ppimiaan asiita ja ymmärtää niiden välisiä riippuvuussuhteita. Opettaja hjaa ppilaita uusiin ratkaisuihin ja rhkaisee ppilasta selviämään epävarmuutta aiheuttavista tilanteista. Kaksikielisessä piskelussa krstuu käsitteiden ymmärtämisen tärkeys. Opettajan tehtävänä n tarjta ymmärtämistä edistäviä 87

88 tukirakenteita ja malleja piskelustrategiiden kehittämiseksi. Vurvaikutteiset ja timinnalliset työtavat krstuvat ja vahvistavat ppilaan tietisuutta itsestään ppijana kahdella kielellä piskeltaessa. 2. Kulttuurinen saaminen, vurvaikutus ja ilmaisu Kaksikielinen petus tukee ppilaan kielten ppimista sekä erilaisten kulttuurien arvstamista. Opetuksen suunnittelussa humiidaan aktiivisesti kulttuurisen saamisen merkitys. Opetuksessa krstuu yhteistiminnallisuus; vurvaikutus n lennainen sa ppimista vieraalla kielellä. Kaksikielisessä petuksessa tuetaan ppilasta kehittymään mnipuliseksi kielenkäyttäjäksi sekä äidinkielellä että khdekielellä. Erilaiset ilmaisun mudt, kuten esimerkiksi draaman keint, tukevat tätä tavitetta. 3. Itsestä hulehtiminen ja arjen taidt Oppilaan ma vastuu asiiden ymmärtämisestä krstuu asiasisältöjä piskeltaessa kahden eri kielen kautta yleispetuksen tuntimäärän mukaisesti. Elämänhallintataitjen suus krstuu ja jkainen vaikuttaa timinnallaan maan ja tistensa hyvinvintiin. 4. Mnilukutait Kaksikielisessä petuksessa käytetään runsaasti vieraskielisiä verkklähteitä ja mediaa. Oppilasta kannustetaan kriittiseen ajatteluun ja mnipuliseen tekstien tuttamiseen ja tulkintaan. Mnimutisia tekstejä hyödynnettäessä krstuu kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Oppilas ppii viestinnän käyttämisen, tulkitsemisen ja tuttamisen taitja eri kielillä. 5. Tiet- ja viestintäteknlginen saaminen Tiet- ja viestintäteknlgiset taidt kehittyvät hyödynnettäessä esim. vieraskielisiä ppimispelejä ja verkksivustja petuksen välineinä. Sähköisen materiaalin käyttö krstuu kaksikielisen petuksen sana. Oppilas ppii käyttämään tiet- ja viestintäteknlgiaa myös kansainvälisessä vurvaikutuksessa sekä ymmärtää sen mahdllisuuksia ja riskejä glbaalisesti. 6. Työelämätaidt ja yrittäjyys Yhteistyö muiden ppilaiden kanssa prjektitöiden ja ryhmätiminnan avulla tukee vastuuntta yhteisistä asiista. Tämä n sa yrittäjämäistä timintatapaa ja työelämätaitjen kehittymistä. Oppilasta kannustetaan ja hjataan pitämään yllä yritteliästä tetta kulutyöhön, mikä n tärkeää piskeltaessa kaksikielisellä lukalla. Oppilasta rhkaistaan suhtautumaan muutkseen ja uudenlaisiin tilanteisiin avimesti ja luntevasti. Mahdllisuus vahvaan kielitaitn tukee ppilaan jatk-piskelua ja työllistymistä. 7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Ilmaisun ja vurvaikutuksen merkitys krstuu piskeltaessa kaksikielisellä lukalla, mikä kehittää valmiuksia mien näkemysten ilmaisemiseen rakentavasti. Oppilaat ppivat sallistumaan man piskelunsa suunnitteluun ja yhteisön timintaan. Kaksikielisessä piskelussa krstuu kulttuurinen näkökulma ja glbaalikasvatuksen tavitteet. Näiden tteuttaminen lu edellytyksiä myös kestävän tulevaisuuden rakentamiselle. Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Lappajärvellä ei le psin tekvaiheessa 2016 kaksikielistä petusta eikä kielikylpypetusta. 88

89 11. Erityiseen maailmankatsmukseen tai kasvatuspilliseen järjestelmään perustuva peruspetus Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Erityiseen maailmankatsmukseen tai kasvatuspilliseen järjestelmään perustuva peruspetus Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Etelä-Phjanmaan Steiner-kulu n 9-vutinen yhtenäiskulu Seinäjen Törnävällä. Oppilaat surittavat Sumen lain mukaisen ppivelvllisuuden steinerpedaggiikkaan phjautuvien pintmenetelmien avulla ja vivat kulusta valmistuessaan jatkaa pintjaan missä tahansa tisen asteen ppilaitksessa

90 12. Valinnaisuus Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Valinnaisuus peruspetuksessa Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Taide- ja taitaineiden valinnaiset (T&T) Alakulussa taide- ja taitaineiden valinnaisista tunneista yksi viikktunti n sidttu käsityöhön vusilukilla 3, 5 ja 6. Vusilukille 4, 5, 6, 8 ja 9 taide- ja taitaineiden valinnaiset tunnit vi vapaasti sijittaa kulukhtaisesti taide- ja taitaineisiin tai antaa ppilaan valittavaksi (valinnaisuudeksi kulun tarjamien taide- ja taitaineiden ppimiskknaisuuksina). Valinnaiset aineet (VAL) Oppilaan valinnaisuutta n vusilukilla 4, 5 ja 6 yksi viikktunti. Vusilukilla 8 ja 9 klme viikktuntia. Valinnaiset aineet vat ppilaiden tdellista valintaa. Valinnaiset aineet tarjtaan justavasti kulun vahvuuksien ja resurssien mukaan. Valinnaiset aineet vivat lla eripituisia ja -laajuisia ppikknaisuuksia. Valinnaisia aineita vidaan käyttää paintetun petuksen tteuttamiseen (esim. musiikkipaintteinen petus, yrittäjämäinen timintatapa, sallisuus) Alakulussa yhden valinnaisen aineen tulee tukea yrittäjämäinen timintatapa-ajatusta. Oppilaalle tulee tarjta riittävä tuki valinnaisissa aineissa. Valinnaiset aineet tteutetaan käyttämällä mnipulisia ja ajankhtaisia sisältöjä/ilmiöitä/teemja. Valinnaisuus vi liittyä mihin tahansa yksittäiseen ppiaineeseen myös taide- tai taitaineisiin tai kieliin - useampiin ppiaineisiin tai suraan esimerkiksi laaja-alaiseen saamiseen. Valinnaisten aineiden tteuttamisessa vidaan hyödyntää pettajavaihta eri kulujen välillä. Valinnaiset aineet vi suunnitella tteutettavaksi useamman vusilukan yhdistelmänä. Vieraiden kielten vapaaehtiset ja valinnaiset ppimäärät Opetuksen järjestäjä päättää, tarjaak se kaikille yhteisten kielipintjen lisäksi mahdllisuuden kielten valinnaisiin pintihin. Valinnaisten kielten piskelu n ppilaille vapaaehtista. Valinnaisaineista lukilla 4-6 kirjataan ppilaan surittamat valinnaisainekknaisuudet. Yläkulussa alle kahden vusiviikktunnin valinnaisaineet arviidaan sanallisesti. Kahden tai useamman vusiviikktunnin valinnaisaineet arviidaan yläkulussa numeerisesti. Lappajärven paikallinen petussuunnitelma Lappajärvellä valinnaisten taide- ja taitaineiden tuntien käyttö perustuu ppilaan valintaan. Valinnaisista tunneista n laadittu ma suunnitelmansa erikseen lukille sekä erikseen lukille. Suunnitelmat vat petussuunnitelman liitteenä. Suunnitelmat vat suuntaa-antavia ja kulut päättävät vusisuunnitelmissaan, mitä t&t-aineita tai -tunteja tarjtaan. T&t-aineiden valinnaiset tarjtaan liikunnassa, käsitöissä, musiikissa, kuvaamataidssa ja ktitaludessa. Kulun vivat halutessaan kkeilla myös eri t&t-aineiden ppimiskknaisuuksien tarjamista ja tteuttamista. Nämä kkeilut kirjataan kulujen vusisuunnitelmiin lukkalaisten kahden vusiviikktunnin aineet pidetään kahdeksaslukkalaisille ja 90

91 yhdeksäslukkalaisille yhdessä, jtta useamman aineen ryhmä tteutuisi. Saman t&t-aineen kahden tunnin kknaisuutta ei vi valita sekä kahdeksannella että yhdeksännellä vusitaslle. Tällä pyritään takaamaan se, että ppilas kehittää taitjaan ylälukkien aikana vähintään kahdessa eri taide- ja taitaineessa. 8. lukan ppilas ei myöskään vi valita samaa ainetta kahden ja yhden viikktunnin aineista kahdeksannella lukalla. Kunakin lukuvunna tteutuvien kurssien tarkat kuvaukset löytyvät kulujen vusisuunnitelmista ja seuraavan lukuvuden tarjttavat kurssit kurssitarjttimista. Valinnaisista tunneista n laadittu ma suunnitelmansa erikseen lukille sekä erikseen lukille. Suunnitelmat vat petussuunnitelman liitteenä. Suunnitelmat vat suuntaa-antavia ja kulut päättävät vusisuunnitelmissaan ja kurssitarjttimissaan, mitä valinnaisaineita tarjtaan lukuvusittain. Oppilaat vat sallistuneet niin taide- ja taitaineiden kuin valinnaisaineiden tarjnnan suunnitteluun vastaamalla syksyllä 2015 tehtyyn kyselyyn. Samaan kyselyyn vastasivat myös ppilaiden hultajat. Vastaukset livat saltaan suuntaamassa valinnaisainesuunnitelman teka. Jatkssa ppilaat sallistetaan mukaan kysymällä myös heidän tiveitaan ja kiinnstuksen khteitaan; he vat mukana kurssitarjttimen tekemisessä lukkien valinnaisaineena vi pettaa peruspetukseen sveltavia aineita tai useasta aineesta mudstettuja ainekknaisuuksia. Valinnaisaineita tarjtaan kaikille lukkatasille yhteisinä tunteina, niin että yhdessä valinnaisaineessa vi lla ppilaita jkaiselta lukka-asteelta. Valinnaisaineet vidaan tteuttaa jk niin että sitä n 1 h/ viikk lukuvuden aikana. Tinen vaihteht n tteuttaa se vurviikin 2 t; esim. lukujärjestykssä vurviikin 2 t valinnaisainetta ja 2 t kuvaamataita, jta muuten 1 vusiviikktunti kuten valinnaisaineita. Valinnaisaineita vidaan tarjta myös niin, että ppilaat valitsevat 2 4 valinnaisainetta, jtka tteutetaan eripituisina prjekteina lukuvuden aikana. Valinnaisaineet vat tällöin eripituisia ja -laajuisia ppikknaisuuksia, mutta mudstavat yhdessä 1 vusiviikktunnin verran petusta lukkalaisille tarjtaan yksi kahden tunnin ja yksi yhden tunnin valinnaisaine. Tisin kuin t&taineet valinnaisaineet tarjtaan erikseen ikätasn mukaan. Yhden ja kahden tunnin valinnaisaineen pitää lla samalla lukalla ppilaalla eri aineen. Samalla lukalla myöskään kahden tunnin valinnaisaine ei vi lla sama kuin t&t-valinnaisaine. Yhden vusiviikktunnin valintaa ei rajiteta eikä rajus myöskään kske kun siirrytään lukalta tiselle. Kulun vivat halutessaan kkeilla myös valinnaisaineiden ppimiskknaisuuksien tarjamista ja tteuttamista. Nämä kkeilut kirjataan kulujen vusisuunnitelmiin. Kunakin lukuvunna tteutuvien kurssien tarkat kuvaukset löytyvät kulujen vusisuunnitelmista ja seuraavan lukuvuden tarjttavat kurssit kurssitarjttimista. Lappajärvellä valinnaisten kielten tarjntaan kuuluvat ranska, saksa ja venäjä. Niiden petussuunnitelmat löytyvät maakunnallisesta petussuunnitelmasta. Kulut päättävät kunkin lukuvuden resurssien tai ppilaiden kiinnstuksen mukaan, mitä kieliä minäkin lukuvunna tarjtaan tai tteutetaan. 91

92 92

93 93

94 94

95 13 Oppilaanhjaus ja paikallinen suus Opimme itsestämme, mahdllisuuksista, yhteiskunnasta Ilitsemme kehittymisestä, kkemuksista, nnistumisista, ppimisesta Oppilaanhjaus Yhdessä khti tulevaisuutta Tunnemme itsemme, vahvuutemme, taitmme Timimme yhdessä ppilaiden, hultajien ja lähiympäristön kanssa KUVIO 1 Maakunnalliset arvt hjauksessa Oppiaineen tehtävä Oppilaanhjauksella n keskeinen merkitys sekä ppilaiden, kulun että yhteiskunnan näkökulmasta. Ohjaustiminnan tulee mudstaa kk peruspetuksen ajan kestävä, peruspetuksen jälkeisiin pintihin ulttuva jatkum. Oppilaanhjauksella edistetään ppilaiden kulutyön nnistumista, pintjen sujumista sekä kulutuksen tulksellisuutta ja vaikuttavuutta. Oppilaanhjauksen tehtävänä n edistää ppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että jkainen ppilas pystyy kehittämään piskeluvalmiuksiaan ja vurvaikutustaitjaan sekä ppimaan elämässä tarvittavia tietja ja taitja. Oppilaanhjaus tukee ppilaita tekemään miin valmiuksiinsa, arvihinsa ja lähtökhtiinsa sekä kiinnstukseensa perustuvia arkielämää, piskelua, jatk-pintja sekä tulevaisuutta kskevia päätöksiä ja valintja. Ohjauksen avulla ppilaat ppivat tiedstamaan mahdllisuutensa vaikuttaa man elämänsä suunnitteluun ja päätöksentekn. Oppilaita kannustetaan phtimaan ja kyseenalaistamaan kulutukseen ja ammatteihin liittyviä ennakkkäsityksiä ja tekemään valintansa mia vahvuuksiaan ja kiinnstuksen khteitaan vastaten. Oppilaanhjausta tteutetaan yhteistyössä hultajien kanssa. 95

96 Kulun hjaussuunnitelmassa kuvataan ppilaanhjauksen järjestämisen rakenteet, timintatavat, työn- ja vastuunjak sekä mnialaiset verkstt, jita tarvitaan hjauksen tavitteiden tteutumiseksi. Suunnitelmassa kuvataan myös kdin ja kulun hjausyhteistyö, kulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt. Ohjaussuunnitelman tavitteiden tteutumista arviidaan systemaattisesti. Oppilaiden pintjen sujuvuutta nivelvaiheissa edistetään peruspetuksen aikana ja jatk-pintihin siirryttäessä pettajien välisellä ja pint-hjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa mniammatillisella yhteistyöllä. Opettajat hyödyntävät työssään ajantasaista tieta jatk-pinnista, työelämästä ja työtehtävistä sekä niissä tapahtuvista muutksista. Oppilaanhjaus yhdistää kulua yhteiskuntaan ja työelämään. Sen avulla edistetään ikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvn ja sallisuuden tteutumista sekä ehkäistään syrjäytymistä kulutuksesta ja työelämästä. Oppilaanhjauksessa kehittyvät tiedt ja taidt edistävät saltaan saavan työviman saatavuutta sekä saamisen kysynnän ja tarjnnan yhteensvittamista tulevaisuuden työelämässä. KUVIO 2 Kulussa laadittavien suunnitelmien suhde Kulukhtaiseen petussuunnitelmaan kirjataan hjauksen yleiset timintatavat, jtka tarkennetaan hjaussuunnitelmassa. Opetuksen järjestäjä laatii kk peruspetusta kskevan hjaussuunnitelman, jta tarkennetaan tarvittaessa kulukhtaisesti. Ohjaussuunnitelma sisältää kunta-/kulukhtaiset timintatavat, tarvittavan yhteistyön, työnjan ja vastuut, erityisesti krstaen nivelvaiheita. 96

97 KUVIO 3 Ohjaussuunnitelma ppilaan kuluplulla Lappajärvellä tehdään yksi kuntakhtainen hjaussuunnitelma, jnka laatiminen kuuluu ppilashultryhmälle ja pint-hjaajalle. Ohjaussuunnitelma tehdään erilliseksi asiakirjaksi kuten ppilashultsuunnitelmat ja kulujen lukuvusisuunnitelmat. Kk kuntaa kskeva suunnitelma julkaistaan netissä kuten ppilashultsuunnitelmakin. Suunnitelmassa n mm. hjauksen timintatavat nivelvaiheisssa, TET-jaksjen määrä ja arviinnin käytänteet. Vusilukilla 1 2 ppilaanhjaus tteutuu kiinteänä sana muuta petusta ja kulun timintaa. Oppilaanhjauksesta vastaa lukanpettaja yhdessä muiden pettajien kanssa. Ohjauksella edistetään ppilaiden piskeluvalmiuksien ja -taitjen kehittymistä sekä tuetaan vähitellen kasvavaa vastuuntta kulutyöstä sekä mista tehtävistä ja tavarista. Oppilaiden tulee saada hjausta tavitteiden asettamisessa sekä kannustavaa ja hjaavaa palautetta tavitteiden saavuttamisesta siten, että ppimaan ppimisen taidt vahvistuvat. Oppilaanhjauksen tavitteiden kannalta n tärkeä valita työtapja ja palautteen antamisen tapja, jtka mahdllistavat ppilaiden myönteisen käsityksen mudstumisen itsestään ppijina ja ryhmän jäseninä. Oppilaita hjataan vurvaikutustaitjen harjittelemiseen ja ryhmässä timimiseen. Heitä kannustetaan myös sallisuuteen massa lähiympäristössään. Peruspetuksen alkuvaiheessa ludaan phja kdin ja kulun yhteistyölle ppilaan hjauksessa. Oppilaanhjauksella tuetaan ppilaita ja hultajia tekemään ensimmäisiä kulutukseen liittyviä valintja ja näkemään valintjen merkityksen tulevien pintjen kannalta. Ammatteihin ja työelämään tutustuminen alitetaan lukan tai kulun sisäisistä tehtävistä sekä ppilaan lähipiirin ammateista. VUOSILUOKAT 0 2 Vusilukilla 0 2 ppilaanhjauksessa paintetaan itsestä hulehtimisen ja arjen taitja yrittäjämäisen 97

98 timintatavan hengessä. Oppilaanhjauksen krdininti kuuluu lukanpettajan tehtäviin. Ohjaus n sa arjen timintakulttuuria ja kuuluu jkaisen kulussa timivan aikuisen tehtäviin. Ohjaus n mnimutista ja siihen sallistuu myös muu ppilaan lähiympäristö. KUVIO 4 Oppilaanhjauksen mnimutisuus vusilukilla 0 2. Ohjauksen tehtävät vusilukilla 0 2 Nivelvaihe siirryttäessä ensimmäiselle vusilukalle esikulun pettajan, hultajien ja lukanpettajan välinen yhteistyö ja tiednsiirt tarvittaessa mniammatillinen yhteistyö hjaus kuluvalmiuksien kartitukseen ja tarvittaessa tukipalveluihin Alkupetuksessa: Kululaiseksi kasvaminen lukanpettajan, hultajien ja aamu- ja iltapäivähjaajien välinen tiednsiirt Tutustutaan kulun timintatapihin ja sääntöihin Opetellaan timimaan sekä yksilönä että sana ryhmää Harjitellaan arkielämän taitja Harjitetaan ja ylläpidetään ppimisen ila ja yritteliäisyyttä Harjitetaan ja kannustetaan ppilasta mien kykyjen löytämiseen Opetellaan itsearviinnin taitja Harjitetaan ppimaan ppimisen perustaitja ja -valmiuksia sekä työskentelytaitja Tuetaan erilaisia ppijita käyttämällä mnipulisia petusmenetelmiä Tuetaan yksilöllisyyttä ja pyritään tarjamaan ppilaalle mahdllisuus edetä justavasti mien taitjensa ja kykyjensä mukaan Ludaan phja hultajien kanssa tehtävälle yhteistyölle Tehdään yhteistyötä eri tahjen kanssa tutustuen arki- ja lähiympäristöön Humiidaan hjauksessa ja timinnassa kestävä kehitys Ennaltaehkäistään ngelmia varhaisella puuttumisella Tunnistetaan ppimisvaikeuksia yhdessä erityispetuksen kanssa, etsitään spivia ppimisen tukimutja ja tehdään tarvittavat pedaggiset asiakirjat (klmiprtainen tuki) Ohjataan tarvittaessa ppimisvalmiuksien kartitukseen ja tukipalveluiden piiriin Tarkistetaan vusittain pedaggiset asiakirjat Nivelvaihe siirryttäessä klmannelle vusilukalle Tiednsiirt lukanpettajien ja hultajan välillä siirryttäessä klmannelle lukalle Oppilaiden pedaggisten asiakirjjen tarkistus ja päivitys siirryttäessä klmannelle vusilukalle 98

99 Yhteistyö erityispettajan kanssa ja tarvittaessa mniammatillinen yhteistyö Lappajärven hjaussuunnitelmassa tarkennetaan Miten kululaista tuetaan ppilaaksi kasvamisessa? Miten hjauksen tteutumista arviidaan yksilö- ja yhteisötaslla? Mitkä vat hjauksen timijiden tehtävät ja vastuut? Miten yhteistyötä hultajien kanssa tteutetaan? Miten tehdään yhteistyötä eri tahjen kanssa arki- ja lähiympäristöön tutustuen? Miten nivelvaiheen järjestelyt esipetuksesta ensimmäiselle vusilukalle hidetaan (tiednsiirt, tutustuminen)? Miten nivelvaiheen järjestelyt tiselta klmannelle vusilukalle hidetaan (tiednsiirt, tutustuminen)? Ohjauksellisten tapahtumien aikataulut kirjataan hjaussuunnitelmaan ja tarkennetaan tarvittaessa vusisuunnitelmaan. Vusilukilla 3-6 ppilaanhjaus tteutuu pääasiassa eri ppiaineiden petuksen ja kulun muun timinnan yhteydessä. Oppilaanhjaukseen vidaan myös varata ppitunteja petussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Oppilaanhjauksesta vastaa lukanpettaja yhdessä muiden pettajien kanssa. Oppimisympäristönä man kuluyhteisön ja lähiympäristön lisäksi vivat timia lähiseudun yritykset ja muut yhteistyötaht. Oppilaanhjauksella tuetaan ppilaita piskelustrategiidensa tunnistamisessa ja kehittämisessä, vahvistetaan kykyä asettaa itselle tavitteita ja arviida tavitteiden saavuttamista sekä edistetään ppimaan ppimisen taitjen kehittymistä. Ohjaus auttaa ppilaita maksumaan erilaisia piskelussa tarvittavia ppimisen, työskentelyn, tiedn maksumisen sekä tiednhallinnan taitja ja menetelmiä, tunnistamaan ppiaineiden minaispiirteitä sekä valitsemaan kuhunkin ppiaineeseen sveltuvia piskelumenetelmiä. Ohjauksella tuetaan ssiaalisten taitjen ja ryhmässä timimisen taitjen kehittymistä. Oppilaanhjauksen tuella ppilaat kehittävät elämässä tarvittavia taitja ja vahvistavat myönteistä käsitystä itsestään ppijana. Oppilaita hjataan tunnistamaan ja arvstamaan sekä mia että tisten vahvuuksia, kykyjä ja taitja. Heitä tuetaan ttamaan vastuuta elämästään, piskelustaan, valinnistaan sekä timinnastaan ryhmän ja lähiyhteisönsä aktiivisena jäsenenä ja timijana. Oppilaille tarjtaan mahdllisuuksia sallisuuteen ja vaikuttamiseen massa kuluyhteisössä ja lähiympäristössä, jllin heidän käsityksensä yhteiskunnallisista vaikutusmahdllisuuksista alkaa mututua. Oppilaanhjauksen kautta ppilaat tutustuvat lähiseudun ammatteihin, työpaikkihin ja elinkeinelämään. Mahdllisten tutustumiskäyntien ja vierailujen yhtenä tehtävänä n esitellä ppilaille työelämää, yrittäjyyttä ja erilaisia ammatteja. Niillä myös edistetään ppilaiden ammatillisen kiinnstuksen heräämistä. Oppilaanhjaus tukee ppilaita ja hultajia piskeluun liittyvässä tiednsaannissa ja valinnissa. Heille järjestetään mahdllisuuksia henkilökhtaiseen hjauskeskusteluun ppilaan piskelun ja valintjen tukemiseksi sekä erilaisissa ppimiseen ja kulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä. VUOSILUOKAT 3-6 Vusilukilla 3-6 ppilaanhjauksessa tuetaan ja kehitetään erityisesti ajattelun ja ppimisen taitja. Oppilaanhjauksessa krstuvat yrittäjämäinen timintatapa ja sallisuus. Maakunnalliset ja paikalliset erityispiirteet humin ttaen ppilaat tutustuvat lähialueen ammatteihin ja elinkeinelämään. Ohjauksessa krstuu ennakkluultn suhtautuminen ammatteihin ja työelämään. Oppilaanhjauksen krdininti kuuluu lukanpettajan tehtäviin. Ohjaus n sa arjen 99

100 timintakulttuuria ja kuuluu jkaisen kulussa timivan aikuisen tehtäviin. Ohjaus n mnimutista ja siihen sallistuu myös muu ppilaan lähiympäristö. KUVIO 5 Oppilaanhjauksen mninaisuus vusilukilla 3 6 Ohjauksen tehtävät vusilukilla 3-6 Nivelvaihe siirryttäessä 3. vusilukalle Tiednsiirt lukanpettajien ja hultajan välillä siirryttäessä klmannelle lukalle Yhteistyö erityispettajan kanssa ja tarvittaessa mniammatillinen yhteistyö Pedaggisten asiakirjjen läpikäyminen ja humiiminen petusta suunniteltaessa Vusilukat 3-6: Oppijana kehittyminen Kerrataan kulun timintatapja ja sääntöjä Ylläpidetään ppimisen ila ja sisäistä mtivaatita Ohjataan matimisuuteen ja yritteliäisyyteen Krstetaan ppilaan vahvuuksia ja myönteistä asennetta Tuetaan itseluttamuksen ja itsetuntemuksen kehittymistä Vahvistetaan arkielämän taitja ja psitiivista käytöstä Kehitetään taitja timia sekä yksilönä että sana ryhmää Tarjtaan ppilaille mahdllisuuksia sallisuuteen kulun arjessa Edistetään ppilaiden ammatillisen kiinnstuksen heräämistä mm. tutustumalla lähiseudun ammatteihin, työpaikkihin ja elinkeinelämään Tarjtaan malleja ja ajatuksia arvmaailman lumiseen Harjitellaan erilaisuuden hyväksymistä erilaisissa integrinti- ja inkluusiryhmissä sekä mnialaisissa ppimiskknaisuuksissa Harjitellaan erilaisia piskelustrategiita, jiden avulla ppilasta hjataan löytämään itselle ja ppiaineelle spivimmat työtavat Ohjataan kkeisiin valmistautumista, tarjtaan erilaisia mahdllisuuksia man saamisen näyttämiseen ja vahvistetaan itsearviintitaitja Avataan ppilaalle ja hultajille ppiaineiden ja timinnan tavitteet sekä päämäärät Tuetaan ppilaita ja hultajia piskeluun liittyvässä tiednsaannissa ja valinnissa Tavataan vusittain hultajien kanssa arviintikeskustelussa vusilukilla 1-5 ja muutin vanhempainvarteissa 100