OPINTO-OPAS lv

Transkriptio

1 OPINTO-OPAS lv Laukaan luki Saralinnantie Laukaa 1

2 Hyvä Laukaan lukin piskelija! Tämä pas n laadittu avuksi Sinulle, lukilainen. Tutustu siihen hulella ja esittele se myös hultajillesi. Pidä pas saatavillasi kk lukuvuden ajan. Sen, ktisivujemme sekä henkilökuntamme avulla vit etsiä vastauksia pintihisi liittyviin kysymyksiin. Sumalainen luki n hyvä, yleissivistävä ppilaits. Se tarkittaa useiden ppiaineiden piskelumahdllisuutta ja siten laajaa phjaa, jlle perustaa ma käsityksensä yhteiskunnasta ja maailmasta. Tämän merkityksen ymmärrät varmasti j lukin aikana. Opiskelu lukissa vaatii ma-alitteisuutta ja situtumista pitkäjänteiseen työskentelyyn. Tisen asteen ppilaitksena Laukaan luki tarjaa man erittäin laajan kurssitarjnnan lisäksi mahdllisuuden hyödyntää tisen asteen kulutustarjntaa Jyvässeudulla. Opiskelu valmentaa jatkamaan ylipistissa, krkeakuluissa tai muissa tisen asteen ppilaitksissa. Kurssivalintihisi ja pintsuunnitelmiisi saat apua pint-hjaajan ja ryhmähjaajasi lisäksi ainepettajilta ja rehtrilta. Kysy rhkeasti apua pienissäkin asiissa ja hyvissä ajin! Laukaan lukissa n erinmaiset tilat. Vapaatunneilla lukilainen vi piskella mediateekin tilissa, mikäli siellä ei le petusta. Lukusalin vieressä n Peräkammari eli ppilaskunnan hune vapaampaa seurustelua ja kkusten pita varten. Pingispöytä rukala-aulassa n lukilaisten käytettävissä, samin kuntsali kulupäivän aikana, mikäli siellä n tilaa. Kaikkien näiden tiljen siisteydestä hulehdimme yhdessä. Lukilaiset rukailevat kulurukalassa kl Rukalassa timii lisäksi kahvila, paikka iltapäivän maksulliselle välipalalle kl Lukin ppilaskunnan hallitus hulehtii kahviautmaatista, jka n histrian lukan edessä. Mielenkiintista ja antisaa piskeluvutta Laukaan lukissa!

3 NÄIN KOULU TOIMII Sinua palvelevat ensisijaisesti Kulusihteeri Marja Jämsén puh , Rehtri Helinä Patana puh , Opint-hjaaja Päivi Jörgensen puh , Oppitunnit sijittuvat kl välille palkeittain seuraavasti: MA TI KE TO PE Lisäksi kulupäivää rytmittävät päivänavaus kl rukailu kl välipalatauk kl Terveydenhitajan vastaantt ilman ajanvarausta n ma-pe kl 8-9, , sekä välituntisin. Mnien ainevalintayhdistelmien vuksi piskelijiden lukujärjestykseen vi jäädä hyppytunteja. Niiden khdalle kannattaa yrittää etsiä jkin pintsuunnitelmaan spiva kurssi. Js hyppytunteja kuitenkin jää, ne kannattaa käyttää piskeluun, mm. lukilaisten lukusalissa, mediateekissä tai sen kirjast-sassa tai kunnan kirjastssa. Vit myös käyttää hyppytuntisi kuntsalissa, mikäli siellä n tilaa. Opiskelija hulehtii itse kuljetustarpeen ilmittamisesta kansliaan (kl 8 taksia tarvitsevat) rukavaliiden ilmittamisesta emännälle pissalanmuksen timittamisesta ajissa pettajalle/ryhmänhjaajalle/rehtrille äkillisen pissaln ilmittamisesta pettajalle ennen kkeen alkamista (esim. wilman kautta) 3

4 Luki-pintjen rakenne Lukattmassa lukissa vit laatia itsellesi man piskeluhjelman. Vimakkaasti valinnainen tuntijak merkitsee myös sitä, että päätät suuressa määrin itse pintjesi keststa, sisällöstä ja määrästä. Siten saat mahdllisuuden piskella justavasti ja laajasti, kiinnstustesi mukaisesti. Kuitenkin n sääntöjä, jita jkaisen kuuluu nudattaa. Opintjen eteneminen edellyttää tiettyjä järkeviä ratkaisuja, jten valinnilla n tiettyjä rajituksia. Kurssimutisen, lukattman lukin tuntijak: Lukin tuntijakn kuuluu pakllisia, syventäviä ja sveltavia kursseja. Opiskelijan vähimmäiskurssimäärän tulee lla tuntijan mukainen 75 kurssia. Pakllisten ja syventävien kurssien petussuunnitelmat vat valtakunnallisten perusteiden mukaisia. Pakllisia kursseja n suritettava jk 47 (lyhyen matematiikan piskelijat) tai 51 (pitkän matematiikan piskelijat). Syventävät kurssit vat pääasiassa pakllisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkkursseja, jita Laukaan luki tarjaa valittavaksi ainakin valtakunnalliseen tuntijakn merkityn määrän, eräissä aineissa enemmän. Jkaisen piskelijan tulee lukin aikana surittaa vähintään 10 syventävää kurssia. Ylippilaskirjitustehtävät laaditaan pakllisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien phjalta. Sveltavat kurssit vat eheyttäviä kursseja, jtka sisältävät aineksia eri ppiaineista, menetelmäkursseja, muita kulukhtaisia tai muissa ppilaitksissa piskeltavia kursseja. Opiskeluhjeita: Lukissa käsitellään laajja asiakknaisuuksia. Läksyjä ja erilaisia tehtäviä n paljn, samin kkeisiin luettavaa. Itsenäisen työn ja man vastuun suus kasvavat kk ajan. Oppikurssit vat tiiviitä, n edettävä npeasti. Opiskelu lukissa kysyy ammattitaita ja piskelutekniikkaa. Siihen kuuluu seuraavia seikkja: LAADI OPISKELUSUUNNITELMA KOKO LUKION AJAKSI. Kun suunnittelet lukin pint-hjelmaa, n tärkeää, että mietit mia piskelutavitteitasi sekä jatkpintsuunnitelmiesi että myös y-kirjitusten ainevalintjen kannalta. Arvsta itseäsi ja saamista, älä alisurita! VÄLTÄ MYÖHÄSTYMISIÄ. OLE LÄSNÄ JOKAISELLA OPPITUNNILLA. KÄYTÄ OPPITUNNIT TEHOKKAASTI. Kuuntele, tee muistiinpanja, harjittele, sallistu, väitä vastaan, kysy. Opettele käyttämään ppikirjan hella myös muita tietlähteitä. Opiskele kirjasta myös niitä asiita, jita ppitunnilla ei välttämättä le käsitelty. Näin n tehtävä, vaikka pettaja ei siitä erikseen mainitsisikaan. TEE KOTITEHTÄVÄT PÄIVITTÄIN. Säännöllinen työskentely takaa parhaat tulkset kurssin aikana, keviiklla, ylippilastutkinnssa ja myöhemmin jatk-pinnissa. TIEDUSTELE TUKIOPETUSMAHDOLLISUUTTA, js ket sitä tarvitsevasi. Mene rhkeasti mukaan tukipetuskahvilatimintaan, jissa saat neuvja sekä pettajalta että muilta piskelijilta. HUOLEHDI TERVEYDESTÄSI ja jätä aikaa myös HARRASTUKSILLE JA YSTÄVYYSSUHTEILLE. MUISTA NUKKUA RIITTÄVÄSTI, uusimpien tutkimustulsten mukaan riittävä uni n välttämätöntä aiville ja ppimiselle. Luki-pinnissa tärkeitä minaisuuksia vat: MÄÄRÄTIETOISUUS, OMA-ALOITTEISUUS, ITSENÄISYYS, VASTUULLISUUS, PITKÄJÄNTEISYYS, UTELIAISUUS

5 Opiskelun suunnittelu: Kaiken suunnittelun phja n Laukaan lukin valintapas, jka jaetaan ensimmäisen vuden piskelijille. Se tulee säilyttää kk luki-piskelun ajan. Opas n myös peda.net-sivustlla. Kurssitarjtin, jta piskelijat pääsevät tutkimaan wilman avulla, käyttää pääasiassa seuraavia ppiainelyhenteitä: ATK BI DRA EA ENA FI FY GE HI IT KE KU MAA tiettekniikka bilgia draama ja teatteri-ilmaisu espanja englanti filsfia fysiikka maantiede histria italia (IA) kemia kuvataide pitkä matematiikka MAB MU OP PS RB RUB, RUA SB, SAA TE TKS UE VE YH ÄI lyhyt matematiikka musiikki pint-hjaus psyklgia ranska (tai RAB) rutsi saksa (tai SAB) terveystiet tekstiilityö usknt venäjä (tai VEB) yhteiskuntappi äidinkieli ja kirjallisuus Esimerkiksi merkintä BI2.1 kert, että kyseessä n bilgian tinen kurssi, jssa n useampi ryhmä eli pisteen jälkeen tuleva numer kert ryhmän numern. Kurssitarjttimessa ryhmät sijitetaan numerjärjestykseen, eli merkinta BI2.1 kert, että sen jälkeen n vielä tarjlla BI2- kurssi. Esimerkiksi lyhenne HI7 tarkittaa histrian kurssia numer 7, jta järjestetään vain kerran lukuvuden aikana. Opiskelijiden ja piskelun hjaus: Lukin tuntijan mukaan pint-hjaus kuuluu yhteisiin aineisiin. Sitä n yksi pakllinen kurssi lukin aikana: yksi viikktunti kahdessa jaksssa kunakin lukivunna. Kurssin tavitteena n hjata piskelijaa man piskeluhjelman suunnittelussa, tukea häntä luki-pintjen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä jatkkulutusta ja uranvalintaa kskevia valintja. Pääasiallisesti pint-hjaustunnit pitää pint-hjaaja. Tunneilla käsitellään lukipiskeluun liittyviä asiita ja tutustutaan jatk-pintmahdllisuuksiin. Opint-hjaajalta saa aina tarvittaessa henkilökhtaista ja pienryhmähjausta. Mnenlaista tieta löydät pn sivuilta. Ryhmänhjaaja timii man ryhmänsä piskelijiden lähihjaajana. Hän perehdyttää piskelijat lukin käytänteisiin: tuntijakn, valinnaisuuteen, sveltaviin kursseihin massa lukissa ja muissa ppilaitksissa sekä lukujärjestyksen laatimiseen. Ryhmänhjaaja seuraa piskelijiden pintjen etenemistä tarkistaen kunkin piskelijan valinnat aina jaksittain. Ryhmänhjaustukit pidetään viikttain. Ryhmänhjaajaan vi lla yhteydessä myös Wilman kautta tai tapaamalla häntä kululla. Ohjaustiminnan leellisena sana lukissamme vat myös mentrit. He vastaanttavat uudet piskelijat ja tutustuttavat heidät lukielämään. Lisäksi kaikki lukimme aineenpettajat sallistuvat pint-hjaukseen malla erityissaamisellaan. Rehtri tutustuu lukin alittajiin haastattelemalla kaikki lukin ensimmäisen vuden piskelijat. Hän sallistuu myös pintjen hjaukseen. Erityisesti rehtri vastaa kaikista ylippilaskirjituksiin liittyvistä asiista ja niistä tiedttamisesta. 5

6 Lukin pint-hjaukseen liittyvät yhteystiedt: Päivi Jörgensen, pint-hjaaja lukin alittaminen, hjaus pintjen aikana, jatk-pinnt ja ammatinvalinta puh , Helinä Patana, rehtri lukin alittaminen, valintjen hjaaminen ja y-tutkint puh , Lukuvuden rakenne: Lukin ppiaineiden ppimäärä kstuu kursseista, jiden laajuus n (tereettisesti) 38 tuntia. Lukin lukuvusi n jaettu kuuteen jaksn. Kussakin jaksssa piskelijalla n ltava vähintään klmen aineen petusta, yleensä 4-6 kurssia/ainetta yhtä jaksa khti. Jaksjen aikataulut näkyvät tauluksta, jka n ktisivuilla ja kpina tämän ppaan lpussa. Lukikurssiin vi kuulua myös itsenäistä työskentelyä tai se vidaan surittaa täysin itsenäisesti tiettyjen sääntöjen mukaan. Arviintiviikt : Kursseista järjestettävät kirjalliset kkeet ja muu laajempi kurssiarviinti keskitetään kunkin jaksn lppuun, jllin nudatetaan tavallisuudesta pikkeavaa työjärjestystä. Arviintiviikn työpäivinä, jita n viisi, sallistutaan kkeen valmistautumiseen (kl ) ja kkeeseen (kl ). Keaikaa tulee käyttää vähintään 90 minuuttia. Ilman erillistä kepäivää vat aina 7. ja 8. palkin kurssit. Myös jnkin muun palkin ke pidetään tarvittaessa yleensä viimeisellä keviikka edeltävällä kaksistunnilla. Nämä järjestelyt ilmitetaan erikseen Jakst Arviintiviikk Kkeet palautetaan arviintiviikn jälkeen erikseen ilmitettuna aikana, ja sen jälkeen vi ilmittautua uusintakkeeseen. Ilmittautuminen tehdään kirjallisesti kurssia pettaneelle pettajalle määräaikaan mennessä. Lukukauden viimeisenä uusintapäivänä n mahdllisuus uusia myös hyväksyttyjä kursseja..

7 Ketilanteet Opiskelijalla, jka n tehnyt kaikki kurssiin kuuluvat sasuritukset ja jka ei le llut liikaa pissa petuksesta, n ikeus sallistua kurssikkeeseen. Kkeessa piskelijalla saa lla kirjitusvälineet, laskin ja taulukkkirja. Kepaperit hankitaan yhteishankintana ja ne saadaan valvvalta pettajalta. Kynäktelt ym. vastaavat säilytetään repussa/laukussa, ei piskelijan pöydällä. Tätä menettelyä käytetään väärinkäytösten ja ikävien tilanteiden välttämiseksi. Kännykkä n suljettava kkeen ajaksi, ja se n pidettävä repussa/laukussa, jka tudaan lukan eteen. Vilpillinen menettely kkeessa tai kurssin aikana Mikäli vilppiä tai sen yritystä havaitaan ketilanteessa, piskelija ei saa sallistua kkeeseen / ke keskeytetään. Ke siirtyy seuraavaan uusintakkeeseen. Myös muiden kirjittamien tekstien esittäminen mina töinä eli plagiinti katstaan vilpilliseksi menettelyksi. Tällaisessa tapauksessa piskelijan suritus hylätään ja hänen n tehtävä kyseinen työ uudelleen. LUKION OPINTO-OHJELMA JA KURSSIEN SUORITUSOHJEET Kknaiskurssimäärän kertyminen: Kaikki piskelijan lukissa surittamat kurssit ja muualla suritetut rehtrin hyväksymät kurssit lasketaan mukaan piskelijan kknaiskurssimäärään. Lukin kurssimäärässä vat mukana kaikki piskelijan surittamat ja arviidut kurssit, eikä mitään vi jälkikäteen enää pistaa pintsurituksista. Kunkin ppiaineen lpullinen arviinti suritetaan ppimäärän arviintina. Tullin 2/3 aineen kursseista tulee lla hyväksyttyjä (arvsana 5-10 tai S). Opiskelijan pint-hjelma käsittää paklliset kurssit, vähintään 10 syventävää kurssia sekä mahdllisia sveltavia kursseja, yhteensä vähintään 75 kurssia. Opiskelijan tulee laatia vutuinen piskeluhjelmansa ja esittää se ryhmänhjaajalle/pint-hjaajalle. Opint-hjelman tarkistaminen Jkaisen jaksn vaihtuessa piskelijalla n ikeus tarkistaa ja perustelluista syistä muuttaa pint-hjelmaansa. Opint-hjaaja ja ryhmänhjaaja antavat hjeita piskeluhjelman suunnittelusta ja seurannasta. Mahdlliset muutkset n tehtävä ennen seuraavan jaksn alkua. Opint-hjaaja, rehtri ja vararehtri vivat tehdä muutkset teknisesti, jten käänny heidän puleensa valintjen vaihtamiseksi. Matematiikan pint-hjelman tarkistaminen. Matematiikassa piskelija vi valita pitkän tai lyhyen ppimäärän. Niiden tavitteet ja sisällöt pikkeavat tisistaan. Pitkä matematiikka vaatii runsaasti työtä, mutta avaa paljn jatkpintmahdllisuuksia, jten sen valitseminen n useimmiten piskelijan edun mukaista. Opiskelija vi vaihtaa pitkän matematiikan pintnsa lyhyeen matematiikkaan. Tämän susitellaan tapahtuvan viimeistään pitkän matematiikan 5. kurssin jälkeen. Tällöin kurssien krvaavuudesta päätetään tapauskhtaisesti aineenpettajan ja rehtrin kanssa. Aina vi pyytää apua ja tarvittaessa saa tukipetusta. 7

8 Kurssien suritusjärjestys n kunkin ppiaineen salta määritelty ainevalintakrtissa/valintappaassa. Erityistapauksissa vidaan tehdä pikkeuksia. Niistä n keskusteltava pettajan, pint-hjaajan tai rehtrin kanssa. Lisäksi n susitushjeita kirjitusten hajauttamiselle ppiaineittain. Nämä hjeet vaikuttavat myös kurssien suritusjärjestykseen ja valintihin. Keskeneräiset suritukset: Täydennettävä kurssi (T = täydennettävä eli vain jitakin surituksia puuttuu). Js piskelija ei le tehnyt kaikkia kurssilla vaadittavia tehtäviä, kurssista saa T- merkinnän. Opiskelija saa kurssista numern/suritusmerkinnän vasta kun hän n surittanut pettajan ilmittamat puuttuvat tehtävät. Kurssi n täydennettävä seuraavan jaksn aikana. Muussa tapauksessa kurssin surittaminen merkitään keskeytetyksi (K). Keskeytetty kurssi (K = keskeytetty) Js piskelija ei le täydentänyt T-merkinnällä saatua kurssia määräajan puitteissa, kurssimerkintä muuttuu K:ksi. Merkintä K vidaan antaa myös sillin, kun piskelija n alittanut kurssin, mutta ilmittaa jättävänsä sen kesken. Kurssi vi keskeytyä myös aiheettmien pissaljen vuksi. Kurssin surittaminen n alitettava alusta, mikäli piskelija haluaa liittää kyseisen kurssin pint-hjelmaansa. Hylätyn kurssiarvsanan uusiminen Opiskelija vi yrittää krttaa hylättyä kurssiarvsanaa (tdistuksessa numer 4 tai H) kerran surittamalla uusintakuulustelussa kurssikkeen. Hän vi vaihtehtisesti käydä kurssin sallistumalla petukseen uudelleen niin pian kuin mahdllista. Hyväksytyn kurssiarvsanan uusiminen Opiskelija vi krttaa hyväksyttyä kurssiarvsanaa sallistumalla lukukauden viimeiseen uusintakuulusteluun tai piskelemalla kurssin uudelleen petukseen sallistuen. Kurssin arvsana määräytyy tullin paremman kurssisurituksen mukaan. Hyväksytyn kurssin uusimisesta piskelijan tulee aina ennaklta neuvtella a. pettajan kanssa ja jättää hänelle henkilökhtaisesti kirjallinen ilmittautuminen. Uusintakuulusteluja eli uusintakkeita järjestetään keskiviikkisin kl neljä kertaa lukuvudessa, kaksi syksyllä ja kaksi keväällä. Näistä kahdessa n mahdllisuus krttaa myös hyväksyttyjä kursseja. Klmannen jaksn uusinnassa saa krttaa vain saman syksyn ja edellisen kevään viimeisen jaksn kursseja. Tukkuun hyväksyttyjen uusinnassa saa krttaa vain saman kevään ja edellisen syksyn jaksn 3 kursseja. Opiskelijan n ilmittauduttava uusintakuulusteluun kirjallisesti pettajalle annettuna määräaikana. Mikäli piskelija jää ilman pätevää syytä pis kurssin varsinaisesta kkeesta, hän saa yrittää vain yhden kerran k. aineen kkeen surittamista. Siten hän menettää mahdllisuuden sallistua uusintakuulusteluun. Samin uusintamahdllisuus katstaan käytetyksi, mikäli piskelija ilman pätevää syytä jää saapumatta uusintakuulusteluun, jhn n ilmittautunut. Uusintakkeeseen sallistumisen takia piskelijalle ei järjestetä erillistä kuljetusta. Js jstakin syystä et pääse kkeeseen, ilmita siitä aina pettajalle etukäteen!

9 Itsenäinen piskelu: Opiskelija vi surittaa kurssin itsenäisesti spimalla asiasta lähemmin pettajan ja rehtrin kanssa. Spimus tehdään kirjallisesti erilliselle lmakkeelle aina ennen itsenäisen piskelun alittamista. Opiskelija sittaa saamisensa pettajan määräämin surituksin sekä sallistumalla kurssikkeeseen. Itsenäisesti piskeltavan kurssin ke tulisi surittaa pääsääntöisesti siinä jaksssa, jllin kurssia tarjtaan. Mikäli piskelija ei pysy svitussa aikataulussa, spimus raukeaa, ja kurssi n suritettava läsnäl-petuksessa. Hylättyä kurssia ei yleensä vi surittaa itsenäisesti. Lukujärjestykseen päällekkäin sijitettujen kurssien surittaminen: Opiskelija vi rehtrin luvalla piskella kahden ppiaineen kursseja samanaikaisesti, js hänellä n tähän jkin perusteltu syy. Surittamisesta neuvtellaan pettajien kanssa ja siten haetaan piskelijalle paras ratkaisu. Pissalt: Lukilaki määrää, että piskelijan n sallistuttava petukseen. Hyväksytty pissaln syy n sairaus tai rehtrin, ryhmänhjaajan tai pettajan antama lupa, autkulun insinööriaj, liukkaankelin harjitus, mutta ei esimerkiksi autkulun muut tunnit. Kaikki etukäteen tiedssa levat lyhyet pissalt n ilmitettava esim. wilman kautta pettajille ja RO:lle. Etukäteen vi pätevän syyn njalla ana lupaa pissaln: yksittäiseksi ppitunniksi a. pettajalta; enintään klmeksi kulupäiväksi ryhmänhjaajalta sekä pidemmiksi ajiksi rehtrilta. Js piskelijalle kertyy jnkin kurssin kestäessä useampia pissalja, hän ei saa sallistua kkeeseen ja tällöin k. kurssi jää surittamatta. Säännöstä vidaan piketa vain pikkeustapauksissa, mikäli kyseessä n llut jkin hyväksyttävä pissaln syy. Sairauslman pitkittyessä (yli 3 pv) n hyvä ilmittaa ryhmänhjaajalle (puhelin, Wilma tai s-psti) pissaln syy. Alle 18-vutiaan hultaja tekee wilmassa selvityksen pissaln syystä. Täysi-ikäinen piskelija selvittää pissaln ryhmänhjaajalle ja/tai aineenpettajille kirjallisesti. Suritukset muissa ppilaitksissa: Lukilaisille n tarjlla jaksn kestäviä ammatillisia kknaisuuksia eri alilta. Näin hän pääsee tutustumaan itseään kiinnstavaan alaan ja saa surittamansa pintviikt luetuksi hyväkseen sveltavina kursseina lukissa. Tällainen tutustumiskäynti vi lla erittäin hyödyllinen myös jatk-pintjen suunnittelun kannalta. Oman lukin hjelmasta n tällöin ltava tyhjä jaks. Vaihtjaksn suunnittelussa pint-hjaajan apu n välttämätöntä. Lisää tieta saa pn nettisivuilta ja pint-hjaajalta. Laukaan kansalaispist tarjaa kursseja, jtka n suunnattu lukilaisille. Tutki tarjntaa ilmitustauluilta ja nettisivuilta! Klmistutkint lukilaisille: Jyväskylän ammattipist tarjaa lukilaisille 4-vutisen hjelman useissa perustutkinnissa. Klmistutkint n arvkas kknaisuus, jka takaa kk lukin yleissivistävät pinnt ja ammatillisen perustutkinnn. Tällaisia mnisaajia nyky-yhteiskunta tarvitsee entistä enemmän. Valmiudet piskeluun esim. ammattikrkeakulussa kasvavat merkittävästi, kska nurella n sekä tereettiset, yleissivistävät pinnt että käytännön phja. Klmistutkintn haetaan heti lukuvuden alkaessa pint-hjaajan kautta. 9

10 Opintjen väliaikainen keskeyttäminen: Luki-pinnt vi perustellusta syystä keskeyttää lukipaikkaa menettämättä rehtrin luvalla yhden tai useamman jaksn ajaksi tai lukuvudeksi (esim. vaiht-ppilasvusi). Opintjen keskeyttämisestä n tehtävä kirjallinen ilmitus rehtrille. Opintjen lpettaminen ja lukista eraminen Opiskelijan tulee aina ennakkn keskustella ryhmänhjaajansa tai pint-hjaajan sekä lisäksi rehtrin kanssa, js hän paikkakunnalta muutn tai jnkin muun syyn vuksi jutuu eramaan Laukaan lukista. Ertdistuksen saa kirjallista, vapaamutista rehtrille sitettua eranmusta vastaan. Alle 18-vutiaan piskelijan eranmuksessa tulee lla sekä piskelijan että hänen hultajansa allekirjitus. Kulkuneuvt, urheilu- ja piskeluvälineet: Plkupyörät ja muut kulkuneuvt säilytetään lukittuina niille sitetuilla paikilla. Urheiluvälineet n syytä varustaa nimellä ja säilyttää niitäkin erityisesti liikuntavälineitä varten järjestetyillä paikilla. Kulun vahtimestarilta vi lunastaa lkern piskeluvälineitä varten. Samin vahtimestarilta vi tiedustella vapaita autpaikkja. Retket ja vapaa-ajan timinta: Kulussa saattaa timia jitakin kerhja, jista ilmitetaan lukuvuden alussa. Kulu tarjaa tiljaan myös piskelijiden vapaa-ajan timintaan. Vapaatunneillaan piskelijat vivat mennä kuntsaliin, mikäli siellä ei le petusta. Lupa illanvietn järjestämiseen pyydetään rehtrilta. Siivuksesta ja muista käytännön järjestelyistä svitaan vahtimestarin kanssa. Illanvietn valvjiksi tarvitaan vanhempia ja pettajia. Opintryhmän yhteisillä retkillä tulee lla kulun lupa ja kulun pulesta valvja. Muunlaisia retkiä ei kulun nimissä eikä kulun aikana saa järjestää. Lukuvuden vanhempainillat sijittuvat lukuvuteen kullekin vusitaslle mielekkääseen vaiheeseen. Vanhempainiltakutsu lähetetään vielä erikseen piskelijiden välityksellä sekä tiedtteena Wilman kautta ja kulun ktisivuilla. lukin alittajat (15ABC) ke kl ylippilaskirjitukset ja jatk-pinnt ti kl Sähköiset ylippilaskirjitukset ja ppimisympäristöt, t kl Kurssimutisen piskelun arvstelu: Kurssin arvstelu perustuu mahdllisiin kirjallisiin kkeisiin, pintjen edistymisen jatkuvaan havainnintiin ja piskelijan tutsten arviintiin. Kkeet vat yleensä laajja summatiivisia kkeita. Jkainen kurssi arvstellaan itsenäisesti muista saman ppiaineen kurssien arviinneista riippumatta. Paklliset ja syventävät kurssit arvstellaan numerarvsanin, sveltava kurssi pääsääntöisesti suritusmerkinnällä (S). Sveltavien kurssien arviintiin vidaan liittää myös sanallinen arviinti. Numerarvstelun asteikk n Numerarvsanat tarkittavat: 4 (heikk), 5 (välttävä), 6 (khtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä) ja 10 (erinmainen). Opiskelija ja hultaja näkevät kurssiarvsanat Wilmasta.

11 Oppiaineen arviinti ja ppimäärän arvstelu: Oppiaineen arvsana määräytyy pakllisten ja syventävien kurssien perusteella. Oppilas, jka n surittanut hyväksytysti 2/3 valitsemistaan pakllisista ja syventävistä kursseista, n surittanut aineen ppimäärän. Opiskelusuunnitelman mukaisesti piskeltuja pakllisia ja petussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 jista vi lla hylättyjä kurssiarvsanja enintään Oppiaineen arvstelu päättötdistukseen: Oppiaineen päättöarvsana annetaan kurssien arvsanjen aritmeettisen keskiarvn perusteella. Js piskelijan näytöt sitä edellyttävät, pettaja vi arvsanaa antaessaan piketa keskiarvsta ylöspäin. Päättöarvsanan antaa viimeisen kurssin pettaja. Lukiasetuksen määrittämin numerarvsanin arviidaan kaikki paklliset ppiaineet valinnaiset vieraat kielet, mikäli niiden ppimäärä käsittää vähintään klme kurssia. Opiskelijalla n ikeus saada päättöarviintiin suritusmerkintä S liikunnasta yhden kurssin käsittävistä pakllisista ppiaineista 1-2 kurssia käsittävästä vieraan kielen ppimäärästä. Suritusmerkinnät pyydetään kirjallisesti kansliassa täytettävällä lmakkeella viimeistään klme viikka ennen päättötdistuksen saamista.. Opint-hjauksesta annetaan päättötdistukseen aina suritusmerkintä. Lppukuulustelut eli kk ppimäärän tentit Tentit järjestetään kahdessa vaiheessa. Ennen ylippilaskirjituksia järjestetään kirjituksiin valmentavat kuulustelut. Näihin tentteihin sallistuminen n erittäin susiteltavaa. Valmentavissa kuulusteluissa ei vi yrittää ppimäärän arvsanan krttamista. Päättötdistuksen arvsanaa krtetaan kuulustelun perusteella, mikäli piskelija sittaa siinä suurempaa kypsyyttä ja aineen hallintaa kuin kurssinumeriden perusteella annettu arvsana edellyttää. Näihin krtustentteihin ilmittaudutaan erikseen, ja lisätietja saa kunkin ppiaineen pettajalta. 11

12 OPISKELUKUSTANNUKSET LUKIOSSA Opetus lukissa n maksutnta. Oppikirjat ja kulutarvikkeet piskelijan n hankittava itse. Myös laskimen ja tietkneen hankinnasta vastaa piskelija. Kulun kirjalainaamsta vi kuitenkin lainata jitakin kirjja pientä maksua vastaan. Lisäksi kulu kustantaa kepaperit. Jihinkin pintmatkihin, myös ktimaassa, kuuluu matkakustannuksia tai esim. pääsylippuja, jtka piskelija maksaa ainakin sittain. Lukin piskelijalla n mahdllisuus hakea Kelan kulumatkatukea kulumatkjen kustannuksiin. Omavastuusuus n 43 eura kuukaudessa, jnka ylittävän san KELA krvaa sillin, kun yhdensuuntaisen kulumatkan pituus n vähintään 10 km ja kustannukset 54 /kk.. Opiskelijan n täytettävä mahdllisimman pian kulun alkaessa Kelan kulumatkatukihakemus. Kats lisää: sekä kulun ktisivuilta löytyvästä tarkemmasta hjeesta, jka n myös tässä ppaassa. Kuluateriat vat ilmaisia. Kulun rukalasta stettavissa leva välipala n maksullista, mutta edullista. Rukalasta vi staa välipalalippuja 10 kpl vihissa. Viime vunna hinta li 16. Kuluterveydenhult n maksutnta. Kulussa tai kulumatkalla sattuneiden tapaturmien seurauksena syntyneet kustannukset krvataan lukin piskelijille. Opinttukea vi hakea KELAlta siitä annettujen hjeiden mukaan lapsilisäikeuden päätyttyä 17-vutiaana. Opinttuki antaan lukuvusittain, ja tarvittavat lmakkeet vi hakea kulusihteeriltä. Kuljetukset Ei kulumatkatukea alle 10,00 km (yhteen suuntaan) ei vi saada Kelan matkatukea eikä kulun kuljetusta js haluaa käyttää esim. Hkkisen taksia, asia pitää spia suraan liikennöitsijän kanssa ja maksaa kuljetus itse. Takseja vi käyttää, js niissä n tilaa eli asia n svittava jaksittain ja suraan taksin kanssa. Oikeus kulumatkatukeen Js yhdensuuntainen lyhin kulkukelpinen reitti kdin ja lukin välillä n väh. 10,00 km ja matkakustannukset yli 54 kk, let ikeutettu KELAn matkatukeen. Kela tarkistaa lukista säännöllisesti, että piskelet päätimisesti. Kulumatkatukihakemus pitää tehdä aina mahdllisimman pian riippumatta kulkutavasta. Kulumatkatukihakemus tehdään jka lukuvusi. Vit saada kulumatkatukea ensisijaisesti matkihisi julkisella liikenteellä tai kulukuljetuksella. Julkinen liikenne: linja-aut (esim. Leppävesi-Laukaa) ryhmänhjaaja antaa kulumatkatukihakemuksen ja sttdistuksen täytä mlemmat lmakkeet (khdat piskelija/hakija täyttää) ja vie kansliaan, jssa ne tarkistetaan ja täydennetään saat täydennetyn sttdistuksen itsellesi ja sillä vit staa matkakrtin alennettuun hintaan. Kun lippusi hinta ylittää 54 eura kuukaudessa, maksat matkalipusta 43 eura kuukaudessa.

13 Osttdistuksella vit staa kuukautta vastaavalle ajalle halvimman mahdllisen lipun. Linja-autssa se n yleensä 44 matkan kulumatkatukilippu tai 30 päivän piskelijaseutulippu. Osttdistuksen tiedt ladataan Matkahullssa kulumatkatukikrtille, ja sttdistus jää Matkahultn. Taksi tai taksi/linja-aut sekä mnipalveluaut (kunnan kuljetus) Ryhmänhjaaja antaa kulumatkatukihakemuksen Täytä lmake ja vie kansliaan, jssa se tarkistetaan ja täydennetään Kela maksaa kulumatkatuen kunnalle ja kunta laskuttaa 43 mavastuusuuden piskelijalta. Lasku tulee ktisitteeseesi ja se n ulsttkelpinen. HUOM! Käy merkitsemässä kansliassa JOKA JAKSON ALUSSA kuljetustarpeesi, js lukujärjestyksessäsi n kl 8 aamuja. Mikäli jnain päivänä et tarvitse kuljetusta, ilmita siitä välittömästi taksille. HUOM! Js piskelija n hakenut Kelan kulumatkatukea ja kulkeekin massa kuljetuksessa esim. mplla tukkuun ajan (kknainen kalenterikuukausi), tästä pitää ilmittaa välittömästi kulun kansliaan. Ilmituksen jälkeen ei 43 eurn mavastuusuutta peritä kyseiseltä ajalta. Itse järjestetty kulkutapa js julkista liikennettä tai kulukuljetusta ei le käytettävissäsi, vit matkustaa kuluun itse valitsemallasi tavalla (esimerkiksi maa auta käyttäen) ja saada matkakuluihin kulumatkatukea julkisen liikenteen tai kulukuljetuksen jälkeen kulumatkaa jää vielä yhdensuuntaisesti yli 5 kilmetriä julkista liikennettä tai kulukuljetusta käyttäen edestakainen kulumatkasi kestää dtus- ja matkustusajaltaan keskimäärin yli 3 tuntia päivässä kulumatka n vaikea tai rasittava Lisätietja sitteessa: 13

14 YLIOPPILASTUTKINTO Ylippilastutkint n lukin päättötutkint. Ylippilaskkelaan n suritettava neljä pakllista ketta, jtka vat kaikille pakllinen äidinkieli ja klme seuraavista aineista: tinen ktimainen kieli, vieras kieli, matematiikka, reaalike. Vähintään yhdessä pakllisessa kkeessa n suritettava vaativampi A-tasn ke (pitkä matematiikka tai pitkä kieli). Ilmittautumisen yhteydessä piskelijan n ilmitettava, mitkä kkeet hän valitsee pakllisiksi. Tätä valintaa ei vi jälkikäteen muuttaa. Ylimääräisiä kkeita vi surittaa kielissä, reaaliaineissa ja matematiikassaa. Niiden enimmäismäärää ei rajiteta, ja tutkintn kannattaa sisällyttää ylimääräisiä kkeita. Reaalikkeessa piskelija vi ilmittautua yhteen tai useampaan seuraavista ppiaineista: usknt, elämänkatsmustiet, psyklgia, filsfia, histria, yhteiskuntappi, fysiikka, kemia, bilgia, maantiede, terveystiet. Tisen ktimaisen kielen kkeessa ja matematiikassa järjestetään A- ja B-tasn kkeet, vieraissa kielissä A- ja C-tasn kkeet. Opiskelija vi valita kkeen tasn vapaasti riippumatta siitä, minkä laajuisen ppimäärän k. aineessa n piskellut. Tutkinnn hajauttaminen sallii neljän pakllisen kkeen jakamisen klmeen perättäiseen kirjituskertaan (esim. kevät-syksy-kevät), mutta tisaalta paklliset kkeet tulee surittaa enintään klmena perättäisenä tutkintkertana. Tutkinnn vi surittaa myös yhdellä kerralla. Mikäli pakllisista kkeista tulee hylättyjä arvsanja, aika tutkinnn surittamiseen pitenee tutkintsääntöjen mukaisesti. Osallistumisikeus ylippilaskkeisiin Opiskelijalla n ikeus sallistua y-kkeisiin, kun hän ennen kirjalliseen kkeeseen sallistumista n piskellut vähintään asianmaisen ppiaineen paklliset kurssit. Ellei piskelija le ylippilastutkintlautakunnan määräämään päivään mennessä täyttänyt em. ehtja, sallistumisikeus siirtyy seuraavaan tutkintkertaan k. aineen salta. Laukaan lukin ja ylippilastutkintlautakunnan asettamat ajankhdat Syksyn 2015 ylippilastutkint: Tiistaina pakllisten kurssien surittaminen kirjitettavien aineiden salta n ltava selvä. Tiistaina lukin kk ppimäärän surituksesta varmuus kaikissa aineissa heillä, jtka valmistuvat syksyllä Tutkintmaksut (perusmaksu 28, kekhtainen maksu 14 ) n suritettava kunnan laskutuksen mukaan eräpäivään mennessä. Kkelaalle ei anneta tdistusta ennen kuin hän n surittanut maksut. Syksyn 2015 kepäivät: ma 7.9. ti 8.9. ke 9.9. pe ma ke pe ma ke Rutsi/kuuntelu (sekä B- että A-tas) A-kielet/kuuntelu (ENA, VEA) C-kielet/kuuntelu Äidinkieli/tekstitait PS, FI, HI, FY, BI A-kielet/kirjallinen ke (ENA, VEA) Rutsi /kirjallinen ke (sekä B- että A-tas) Äidinkieli/esseeke Matematiikka

15 pe ma UE, ET, YH, KE, GE, TE C-kielet/kirjallinen ke Kevään 2016 ylippilastutkint: Ilmittautuminen kevään 2016 tutkintn tehdään mennessä kirjallisesti wilman kautta ja palauttamalla tulstettu, allekirjitettu ilmittautumislmake rehtrille. Syksyn y-kkeisiin sallistuneilla ilmittautumisaika jatkuu saakka. Keskiviikkna (äidinkieli) / (muut kirjitettavat aineet) paklliset kurssit tulee lla suritettuina kirjitettavien aineiden salta. Keskiviikkna tulee lla varmuus lukin kk ppimäärän (väh. 75 kurssia) surittamisesta kaikissa aineissa. Tutkintmaksut (perusmaksu 28, kekhtainen maksu 14 (hinnat alustavia, vivat lautakunnan päätöksellä vielä muuttua) n suritettava kunnan laskutuksen mukaan eräpäivään mennessä. Kkelaalle ei anneta tdistusta ennen kuin hän n surittanut maksut. Kevään 2016 kepäivät: pe ma ti 16.2 ke ma ke pe ma ke ke pe 1.4. Äidinkieli, tekstitait Vieraat kielet, A-ppimäärä, kuunteluke Rutsi/kuunteluke (sekä A- että B-ppimäärät) Vieraat kielet, C-ppimäärä, kuunteluke Äidinkieli/esseeke UE, ET, YH, KE, GE, TE Vieraat kielet, A-ppimäärä, kirjallinen ke Rutsi /kirjallinen ke (sekä A- että B-ppimäärät) Matematiikka PS, FI, HI, FY, BI C-kielet/kirjalllinen ke Syksyn 2016 ylippilaskkeet Kkeisiin ilmittaudutaan mennessä kirjallisesti wilman kautta ja palauttamalla tulstettu, allekirjitettu ilmittautumislmake rehtrille. J aikaisemmin kirjituksiin sallistuneet vivat ilmittautua saakka. Tivttavaa kuitenkin ilmittautua mahdllisimman aikaisin! 15

16 OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Terveydenhitaja n Virpi Parviainen. Hänet tavittaa puhelimitse , tekstiviestillä , sähköpstitse: virpi.parviainen@seututk.fi tai Wilman kautta. Terveydenhitajan vastaantt ilman ajanvarausta n: ma-pe kl 8-9, , sekä välituntisin. Ensiapua vaativissa tilanteissa vastaantlle vi mennä kl Oppituntien ajat n varattu terveystarkastuksia ja ennalta svittuja tapaamisia varten. Terveydenhitajalla vi käydä: - pienissä hittimenpiteissä varaamalla ajan (mpeleiden pist, krvien huuhtelu) - kun terveydentilassa jku hulestuttaa - kun jaksaminen hulestuttaa - kun haluaa phtia luttamuksellisesti mieltä painavaa asiaa - kun haluaa jutella ehkäisystä - kun tarvitsee neuvja terveyspalveluiden käytöstä Kaikilla lukin ensimmäisen vuden piskelijilla n terveystarkastus, jhn sisältyy mahdllisuus lääkärintarkastukseen. Lääkärintarkastukset vat yleensä tisen piskeluvuden aikana ja pjilla ne ajittuvat ennakkkutsuntatarkastuksen yhteyteen. Terveydenhitaja jakaa piskelijille terveystarkastusajat, mutta halutessaan vi myös itse käydä varaamassa ajan. Kululääkäri tekee kululla tarkastuksia pääsääntöisesti jka tinen tiistai aamupäivisin. Kaikilla piskelijilla n mahdllisuus lääkärintarkastuksen yhteydessä saada maksutn Nurisn terveystdistus, jta tarvitaan ajkrttia ja tulevaa piskelua varten. KOULUKURAATTORI- JA KOULUPSYKOLOGITYÖ Kulukuraattri Minna March/Tiina Kuittinen ( alkaen) puh / etunimi.sukunimi@laukaa.fi Kulupsyklgi Jutta Hakala puh / etunimi.sukunimi@laukaa.fi Kulukuraattri- ja kulupsyklgityön lähtökhtana n varhainen tuki ja ngelmien kasautumisen ehkäiseminen yhteistyössä piskelijan, hultajan, kulun ja muun yhteistyöverkstn kanssa. Mlemmissa keskeisenä tehtävänä n tukea piskelijan kulunkäyntiä ja edistää hyvinvintia, kasvua ja kehitystä. Kulukuraattriin ja -psyklgiin vi ttaa yhteyttä mnenlaisissa hulissa ja kysymyksissä liittyen piskeluun, ikävaiheen kasvuun, tunne-elämään, perhetilanteeseen ja ssiaalisiin suhteisiin. Oppimisvalmiuksia ja -vaikeuksia kskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä kulupsyklgin puleen. Yhteyttä vi ttaa piskelija, vanhemmat, pettajat tai yhteistyökumppanit. Palvelut vat maksuttmia ja luttamuksellisia. Tarvittaessa kulukuraattri tai psyklgi hjaa piskelijan muihin nurille tarjlla leviin palveluihin ja timii yhteistyössä näiden tahjen kanssa. Kulukuraattri ja kulupsyklgi sallistuvat myös kulun ppilashulttyöryhmän työskentelyyn ja tarjavat knsultaatita pettajille.

17 Psyklgipalveluja alle 18-vutiaille tarjaa myös terveyskeskuspsyklgi. Nurten khdalla yhteyttä vi ttaa sellaisissa kehitykseen ja kasvatukseen sekä perhe- ja elämäntilanteisiin liittyvissä kysymyksissä, jtka eivät suranaisesti liity kuluun tai ppimiseen. Vs. terveyskeskuspsyklgi Sanna Paananen, puh / (ke kl 9 11). SUUN TERVEYDENHUOLTO Keski-Sumen seututerveyskeskus järjestää suun terveydenhulln, kats terveydenhult Opiskelijan tai hänen hultajansa n itse hulehdittava tutkimusajan varaamisesta. Hitlasta annetaan Suun mahidn-krtti, mihin kirjataan seuraava tutkimus- ja hit ajankhta, kenelle aika n varattava sekä mahitn liittyviä hjeita. Oma hidn krtti n tärkeä säilyttää siihen merkittyjen tietjen takia ja ttaa mukaan aina vastaanttkäynnille. Js et le aiemmin käynyt Laukaan hammashitlassa tai haluat tarkistaa suunnitellun ajankhdan, ta yhteys keskitettyyn ajanvaraukseen. Js yli 15-vutias ei saavu svitulle ajalle, peruuttamatn käynti laskutetaan. Keskitetty ajanvaraus puh Laukaan hitla timii terveysaseman päärakennuksessa Kiireelliset (päivystys-) ajanvaraukset kl Kiireettömät ajanvaraukset kl Viiknlppu- ja arkipyhäpäivystys vain kiireellistä ensiapua tarvitseville Jyväskylässä, puh ; ajanvaraus kyseisenä aamuna kl 9:00 10:00. 17

18 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1 Kulun järjestyssääntöjen nudattaminen turvaa kulutyön sujumisen kaikkien kannalta parhaalla tavalla. 2 Järjestyssääntöjen tarkittama kulualue n kulurakennus tntteineen, jka rajittuu Jyväskyläntiehen, Laukaantiehen, Kulutiehen ja kulualueella leviin urheilukenttiin, sekä muu kulun ulkpulella annettavaan petukseen varattu alue tai kulkuneuv. 3 Lukilaisella n ikeus ja velvllisuus lla läsnä työjärjestyksensä mukaisessa petuksessa. (Lukilaki 25 Opiskelijan velvllisuudet Opiskelijan tulee sallistua petukseen, jllei hänelle le myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan n suritettava tehtävänsä tunnllisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.) Pitempi pissal n perusteltava kirjallisesti pissalilmituksella/anmuksella mieluimmin etukäteen. Kepäivänä sattuneesta, a. pettajan kanssa ennalta spimattmasta pissalsta n esitettävä terveydenhitajan- tai lääkärintdistus. 4 Sattuneista vahinktapauksista ja ilkivallasta n ilmitettava välittömästi rehtrille, pettajalle tai vahtimestarille. Vahinkjen krvaus määritetään tutkimuksissa. Järjestyssääntörikkmukset käsitellään rangaistussäännösten mukaisesti (Lukilaki 26 Kurinpit Opiskelijalle, jka häiritsee petusta tai muuten rikk järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, vidaan antaa kirjallinen varitus. Js rikkmus n vakava tai js piskelija jatkaa edellä tarkitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varituksen saatuaan, hänet vidaan erttaa ppilaitksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vudeksi (-). Opetusta häiritsevä piskelija vidaan määrätä pistumaan jäljellä levan ppitunnin ajaksi lukkahuneesta tai muusta tilasta, jssa petusta annetaan, taikka ppilaitksen järjestämästä tilaisuudesta. (-) ) 5 Tupakinti ja alkhlin tai muiden huumaavien aineiden käyttö ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen n aina kiellettyä kulun tilaisuuksissa, kulualueella ja sen välittömässä läheisyydessä. 6 Väli- ja vapaatunneilla ulkilu n vapaaehtista; tällöin lukilainen vi pistua kulualueelta tai viettää aikaansa lukilaiselle varatuissa sisätilissa tai kulun alueella 7 Lukilaisella n mielipiteen ilmaisun, yhdistyksen perustamisen ja mien julkaisujen levittämisen vapaus, mutta tällaiset timinnt eivät saa lukata hyviä tapja. 8 Lukin rehtri valv kuluyhteisön jäsenten ikeusturvaa ja ryhtyy timenpiteisiin epäkhtien ilmaantuessa. 9 Järjestyssäännöt ja niihin liittyvät tarkemmat timintahjeet sisältyvät lukin pintppaaseen.

19 JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TOIMINTAOHJE Hyvä käytös n tärkeä sa yleissivistystä. Sivistyneet ihmiset suhtautuvat tisiinsa khteliaasti ja humaavaisesti kaikissa tilanteissa. Yhteistiminnassa ja yhteistyössä Sydän-Laukaan kulun kanssa kunniitamme tistemme pyrkimyksiä. Kaikissa tilanteissa lukilaiset nudattavat kaikkien pettajien ja henkilökunnan jäsenten antamia hjeita. Kuluyhteisömme jäsenet suhtautuvat tisiinsa empaattisesti, lämpimästi, hyväksyen ja kunniittaen. Kulu edellyttää, ja piskelijan ma menestyminen vaatii, että hän tekee työnsä rehdisti ja täsmällisesti. Myöhästelyä ilman pätevää syytä ei vi hyväksyä, jten myöhästyessään piskelija n velvllinen selvittämään syyn. Lukilaki ( 25) määrää, että piskelijan tulee sallistua petukseen, ellei hänelle le myönnetty siitä vapautusta. Vapautuksen eli luvan pissaln myöntää ryhmänhjaaja enintään klmeksi päiväksi, rehtri pidempään pissaln. Js piskelija jutuu sairauden vuksi lemaan pissa kulusta enemmän kuin klme päivää, siitä n ilmitettava ryhmänhjaajalle. Kuluun palattua pissaln syy n selvitettävä kaikille jaksn pettajille. Js piskelija sairastuu kesken kulupäivän, hänen n haettava pistumislupa pettajalta, rehtrilta, ryhmänhjaajalta tai terveydenhitajalta. Lupa n pyydettävä aina etukäteen. Lukilainen pysäköi pyöränsä ja mpnsa lukittuna pyörien pysäköintialueelle. Lukilaisten autjen ja mttripyörien pysäköinti n mahdllista Saralinnan pihalla. Vahtimestarilta vi tiedustella varaamattmia pysäköintipaikkja kulun maksulliselta pysäköintialueelta. Kaikkiin kirjihin, vihkihin, urheiluvälineisiin ym kannattaa merkitä nimi ja yhteystiedt. Lukllisia kaappeja vi varata vahtimestarilta. Näiden hjeiden tarkitus n luda sellaiset selkeät ja turvalliset puitteet kuluyhteisöllemme, että jkainen tuntee vivansa viihtyä malla työpaikallaan. 19

20 LAUKAAN LUKION OPETTAJAKUNTA LUKUVUONNA Patana, Helinä fysiikka, matematiikka, pint-hjaus rehtri Halttunen, Arja englanti, rutsi, mentrhjaus Hautaniemi, Kati filsfia, usknt, psyklgia Hyvönen, Anna-Liisa äidinkieli ja kirjallisuus, ryhmänhjauksen kehittäminen Häkkinen, Sanna venäjä, rutsi, kielistudivastaava Inkilä, Jari fysiikka, matematiikka, ATK virkavapaalla sij. Kutvnen-Lappi, Titta. p Juntunen, Eija bilgia, maantiede Järvinen, Hanna filsfia, psyklgia Jörgensen, Päivi pint-hjaus Kalli, Siru liikunta, terveystiet Kauppinen, Juh liikunta Kekk, Pasi matematiikka, fysiikka Lein, Heli rutsi, englanti Linders, Ilkka saksa, englanti, espanja kansainvälisyysvastaava Manner, Maaria musiikki Matilainen, Senja histria, yhteiskuntappi, talustiet Mnnen Susanna äidinkieli ja kirjallisuus Oksala, Maija kuvataide Puttnen, Mikk-Ville histria Ström, Marjut ranska, englanti, piskelijakunnan hjaaja Vull, Pekka kemia, matematiikka, ATK apulaisrehtri