HE laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta (YM9/400/2015) YVK:n ja FK:n lausunto ympäristöministeriön lausuntopyyntöön

Transkriptio

1 Vastaus lausuntpyyntöön 1 (5) HE laiksi ympäristönsujelulain muuttamisesta (YM9/400/2015) YVK:n ja FK:n lausunt ympäristöministeriön lausuntpyyntöön Ympäristöministeriö n pyytänyt ta (YVK) ja Finanssialan Keskusliitta (FK) antamaan lausunnn lunnksesta hallituksen esitykseksi laiksi ympäristönsujelulain muuttamisesta. YVK ja FK esittävät yhteisenä lausuntnaan seuraavan. Yhteenvet Viranmaisten timivaltuuksien lisääminen ja määrittely n kannatettavaa. Lainmuutksella ei katsta levan välitöntä vaikutusta ympäristövahinkvakuutuksen krvauspiiriin. Timivaltuuksien ja vastuunjan sekä päätöksentekmenettelyn ehdtettu tarkempi rajaaminen jhtaisivat yhdenmukaisempaan ratkaisukäytäntöön ja helpttavat tissijaisten ympäristövastuujärjestelmien kehittämistä jatkssa. Vahinkvakuutukseen perustuvan krvausjärjestelmän n jatkssakin perustuttava yhdenvertaisuuteen ja ennakitavuuteen. Viranmaisten nykyisen timivallan (lupavalvnta) käyttöä tulisi tehstaa. Mral hazard ilmiön trjumiseen tulee kiinnittää enemmän humita. 1. Ehdtettu ympäristönsujelulain 182 a YVK yhtyy ympäristöministeriön kantaan siitä, että viranmaisella tulee lla tehkkaat keint puuttua timintaan, jsta aiheutuu tai uhkaa aiheutua vakavaa vaaraa ihmisten terveydelle tai vakavia ja humattavia haittavaikutuksia ympäristölle. Ehdtetun ympäristönsujelulain 182 a :n sveltuvuuden edellytyksenä lisi, että jkainen seuraavista kriteereistä täyttyy: Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta timinnasta aiheutuu vakavaa vaaraa ihmisten terveydelle tai siitä uhkaa aiheutua vakavia ja humattavia haittavaikutuksia ympäristölle; viranmaisen surittamat ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä tai rajittamista kskevat timenpiteet vat välttämättömiä terveyden tai ympäristön sujelemiseksi eivätkä ne pelastuslain (379/2011) 32 :n njalla kuulu pelastustimintaan; se, jnka velvllisuutena timenpiteiden surittaminen n, n ilmeisesti maksukyvytön tai; sitä, jnka velvllisuutena timenpiteiden surittaminen n, ei viivytyksettä saada selville. Edelleen timivaltaa rajaisi HE:n perustelujen mukaan suhteellisuusperiaate ja vaaran knkreettisuuden vaatimus. Omaisuusvahinkn tai sen uhkaan säännös ei sveltuisi. HElunnksen terminlgiaa visi lla syytä selventää tältä sin, sillä juridisesti myös

2 Vastaus lausuntpyyntöön 2 (5) ympäristövahingt vivat lla ainakin saksi maisuusvahinkja (VahL:n mukainen esinevahink). Säännöksen tarkitus n täydentää viranmaisten timivaltaa sillin, kun pelastuslaki eikä ympäristövastuulaki svellu eikä hallintpakkmenettely le riittävän tehkas. Nyt ehdtettu säännös tulisi HE-lunnksenkin mukaan svellettavaksi vain harvin. YVK kats, että kska kyseessä n pikkeuksellinen timivaltasäännös, jka puuttuu vimakkaasti asiansaisten ikeuksiin ja velvllisuuksiin, tulee sveltamiskynnyksen lla krkealla. Erityissäännöstä tulee tulkita suppeasti siten, ettei sen sveltuvuudesta yksittäistapauksessa le epäselvyyttä. Ehdtettu säännös antaisi valtin valvntaviranmaiselle ikeuden timia säännöksen mukaisissa tilanteissa mutta velvllisuutta tähän ei lisi. Tämä pikkeaa esimerkiksi ympäristönsujelulain hallintpakkmenettelystä, jssa viranmaiselle n asetettu velvllisuus timia. Timivaltasäännökselle asetettujen kriteerien perusteella kyse n kuitenkin aina vakavasta vaarasta jk ihmisten terveydelle tai ympäristölle, jllin vidaan kyseenalaistaa, nk viranmaiselle syytä jättää ikeus lla timimatta. Lisäksi tteamme, että säännöksessä mainittu aikamääre päätöksen tekemisestä viivytyksettä jää myös merkityksettömäksi, js kyse n vapaaehtisesta timinnan alittamisesta. 2. Ympäristöluvan nudattamiseen liittyvä viranmaisten ennakk- ja jälkivalvnnan tehstaminen sekä vakuusjärjestelmän kehittäminen HE-lunnksessa tdetaan, että ympäristölupavelvllisuuteen perustuva pilaantumisen vaaraa aiheuttavan timinnan ennakkvalvnta täydennettynä ympäristönsujelulain mukaisilla jälkivalvntakeinilla yleensä riittää timinnasta jhtuvien vaaratilanteiden hallitsemiseen. Esityksen mukaan viranmaisten ympäristönsujelulakiin perustuvat timivaltuudet ryhtyä välttämättömiin timiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tai rajittamiseksi vat kuitenkin eräissä tilanteissa puutteellisia. YVK:n käsiteltävänä levat tapaukset vat sittaneet, että ympäristövahinkn tai sen knkreettiseen uhkaan n usein myötävaikuttanut jälkivalvnnan puutteellisuus ja erityisesti lupamääräysten ehtjen laiminlyönti (esim. vaarallisten kemikaalien ylikapasiteetti). Katsmme, että lupavalvntaa tehstamalla ympäristövahinkja vidaan ennaltaehkäistä ja näin säästää myös viranmaisten resursseja. YVK kiinnitti j tissijaisia ympäristövastuujärjestelmiä kehittävän työryhmän mietintöä kskevassa lausunnssaan humita tissijaisen krvausjärjestelmän ja vakuusjärjestelmän suhteen tarkempaan määrittelyyn. YVK:n näkemyksen mukaan vakuudet lisivat usein timivin ja ikeudenmukaisin järjestelmä yrityksen liiketimintaan kuuluviin tyypillisiin kustannuksiin varautumiseen kuten krvaamaan knkurssiin ajautuneen yritystiminnan lpettamis-

3 Vastaus lausuntpyyntöön 3 (5) kustannuksia. Humattavaa n, että vakuusvaatimusten tulee lla riittävät, ne tulee panna tehkkaasti timeen ja niitä tulee myös valva tehkkaasti. 3. Aiheuttajavastuu ja mral hazard - ilmiö Kuten HE-lunnksessa tdetaan, tulee aiheuttamisperiaatteen lla pääsääntö myös jatkssa. Ympäristönsujelulain vimassalevien säännösten mukaisesti valvntaviranmaisen tulee kehttaa ja tarvittaessa velvittaa timinnanharjittaja tai muun vastuutah täyttämään velvllisuutensa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tai rajittamiseksi. Js tämä laiminlyö velvllisuuksiaan, määräystä vidaan tehstaa uhkasaklla, teettämis- tai keskeyttämisuhalla. Edelleen aiheuttamisperiaatteen mukaisesti viranmaisille aiheutuneet kustannukset perittäisiin mahdllisuuksien mukaan jälkikäteen takaisin siltä, jnka velvllisuutena timenpiteiden surittaminen lisi llut. Timivaltasäännös tulisi kuitenkin svellettavaksi ainastaan tapauksissa jissa timinnanharjittaja/vastuussa leva tah n maksukyvytön, tavittamattmissa tai jää kknaan tuntemattmaksi. Näissä tilanteissa aiheuttajavastuu ei lähtökhtaisesti vi tteutua. Lunnksen mukaan kustannusten takaisinperintää kskevan säännöksen tarkituksena lisi varmistaa kustannusvastuun ikea khdentuminen ja se, ettei sääntely jhda timijiden riskintn lisääntymiseen ja ansittman hyödyn tavitteluun. Muutin säännös tai sen perustelut eivät humii mahdllista yleisestävyyden heikentymistä ja riskintn lisääntymistä. Lainsäädännöllä n varmistettava, ettei ympäristövahinkriskin sisältävää timintaa harjittava vakuutuksenttaja tai muu tah vi hyötyä ympäristövelvllisuuksien laiminlyönnistä. Timivaltasääntöjen n ltava täsmällisesti rajattuja ja kynnyksen säännösten mukaisten timien alittamiseen ja kustannusten perimiseen tissijaisesta ympäristövastuujärjestelmästä n ltava riittävän krkealla. Edelleen jälkikäteisten perimistimien esimerkiksi knkurssiin menneeltä yhtiöltä tulee lla tehkkaita (timinnan myöhempi jatkuminen, maisuuden realisinti, kiinteistön arvn nusu). 4. Säännöksen asettamat timivaltakriteerit, vaikutus ympäristövahinkvakuutusjärjestelmään ja jatkkehitys HE-lunnksen mukaan ehdtetun pykälän mukaiset timet rahitettaisiin ensisijaisesti valtin varista (kappale ilmeisesti kesken). Lpullinen vastuunjak säännöksen mukaisen timinnan kustannuksista jätetään pääsin avimeksi. Lunnksen mukaan..tdennäköisesti ainakin sa näistä viranmaistimista jhtuvista kustannuksista lisi perittävissä vastuutahlta ympäristövahinklain mukaisessa järjestyksessä. Js kustannuksista vastaava tah n maksukyvytön, tuntematn tai tavittamattmissa, kustannukset ympäristövahinklain mukaan krvattavista vahingista sekä ympäristövahinkjen trjunnasta ja ennallistamisesta katetaan

4 Vastaus lausuntpyyntöön 4 (5) tietyin edellytyksin paklliseen ympäristövahinkvakuutukseen perustuvasta tissijaisesta ympäristövastuujärjestelmästä. kats, ettei nyt ehdtetulla sääntelyllä le välitöntä vaikutusta ympäristövahinkvakuutuksen krvauspiiriin eikä se laajenna esim. ympäristövahinkjen krvaamisesta annetun lain 6 :n sveltamisalaa. Kysymys n timivaltasäännöksestä, jnka tarkitus n mahdllistaa viranmaisten välttämättömät timet säännöksessä kuvatuissa tarkasti rajatuissa tilanteissa. Viranmaistimet vat samat tai vastaavat, kuin mitä viranmaisella lisi ikeus vaatia hallintpakkmenettelyssä timinnanharjittajan itse tekemään. Ehdtuksen mukaan vastuukysymysten selvittely vidaan tehdä sen jälkeen, kun akuutti vaaratilanne n hi. Lunnksessa viitataan vastuunjan salta tissijaisten ympäristövastuujärjestelmien keskeneräiseen uudistamistyöhön: Viranmaisten timivaltasäännösten täydentäminen n edellytys mahdlliselle vakuutusjärjestelmän kehittämiselle, jta harkitaan sana tissijaisten ympäristövastuujärjestelmien uudistamistyötä. Kysymyksessä n siis eräänlainen välivaihe laajemmassa TOVA-valmistelussa. Nyt ehdtetussa timivaltasäännöksessä viranmaisen erityistimivalta edellyttää, että uhka n niin knkreettinen, että timintavelvllisuuden laiminlyönti jhtaisi tdennäköisesti riskin aktualisitumiseen. Edelleen timien n ltava välttämättömiä ja suhteessa sujeltaviin etuihin. Jka tapauksessa timenpiteisiin ryhtymisen edellytysten täyttymisen arviinti lisi tapauskhtaista ja lsuhdesidnnaista. Lpullista krvausvastuuta arviitaessa harkinnanvaraisuutta edellyttävät seikat tulisi lainsäädännöllä minimida. Nykyisin epäselvyydet krvausperusteissa vat liittyneet erityisesti knkurssipesien jätteiden hävittämiseen ja ympäristövahingn vaaran välittömyyteen. Nyt ehdtettu timivaltasäännös ei humii esimerkiksi vahingn tai sen uhan kriittisyyttä/välittömyyttä ja ajallista läheisyyttä. Uhka vi hyvinkin lla knkreettinen, tdennäköinen (sen aiheutuminen vi lla jpa varmaa) mutta silti se ei välttämättä le akuutti. Timivallan laukaisema vahinktapahtuma visi näin llen syntyä hyvinkin pitkän ajan jälkeen esimerkiksi ympäristölle vaarallista ainetta sisältävän säilytysastian rustumisen seurauksena. Ympäristövahinkvakuutuslainsäädäntöä uudistettaessa n tettava humin vahingnkrvausikeudelliset perusperiaatteet. Vahingnaiheuttajan (vakuutuksenttajan) timinnan ja vahinktapahtuman välisen tdennäköisen syy-yhteyden määrittelyssä svellettavan differenssipin perusteella ankaraan vastuuseenkaan perustuvasta vahinkvakuutuksesta ei vida krvata sellaista ennakitavissa llutta tapahtumaa, jnka seuraukset vat lleet tiedssa timinnan aikana. Esimerkiksi tellisuusjätettä säilöttäessä n varsin tdennäköistä, että säiliöitä judutaan jssain vaiheessa timintaa uusimaan ja jätteitä

5 Vastaus lausuntpyyntöön 5 (5) realisimaan/hävittämään. Tällaisessa tapauksessa kyse ei le vakuutus- ja vahingnkrvausikeudessa tarkitetusta vahinktapahtumasta. Krvattavuuden edellytyksenä tulee lla aiheutunut laissa määritelty ympäristövahink tai sen knkreettinen ja välitön uhka. Timinnan lppumiseen varautuminen n mahdllista esimerkiksi ympäristöluvan saamisen edellytyksenä vaadittavalla vakuudella, jnka suuruus n arviitavissa tapauskhtaisesti ja ikeudenmukaisemmin kuin ympäristövahinkvakuutuksella, jnka tariffinnin tulee perustua timinnan yleiseen riskivastaavuuteen. YVK tteaa, että ympäristövahinkvakuutusjärjestelmän kehitystyötä n syytä jatkaa. Erikseen n arviitava, vidaank viranmaisten timien kustannuksia tulevaisuudessa krvata nykyistä vakuutusturvaa laajemmin vakuutuksesta. Se, että viranmaisille ludaan timintamalli ja timivaltakriteeristö, vi kuitenkin edesauttaa timien sisällyttämistä vakuutuksen piiriin. Vahinkvakuutukseen perustuvan krvausjärjestelmän n jatkssakin perustuttava laissa määriteltyihin bjektiivisiin ja tarkin määriteltyihin krvausperusteisiin, yhdenvertaisuuteen ja ennakitavuuteen. Nyt esitetty timivaltasäännös n jka tapauksessa miaan edesauttamaan tissijaisten ympäristövastuujärjestelmien jatkkehitystä. 5. Vimaantul- ja siirtymäsäännökset HE-lunnksen mukaan lain ehdtetaan tulevan vimaan mahdllisimman pian sen hyväksymisen jälkeen. Lunnksessa ei teta kantaa mahdlliseen siirtymäaikaan. YVK kats, että säännöstä ei tule sveltaa takautuvasti eli ennen sen vimaantula harjitetusta timinnasta jhtuneen vahingn tai sen uhan trjumiseen. Erityisen tärkeäksi siirtymäsäännös mudstuu sillin, kun arviidaan suritettujen timenpiteiden kustannusten jaka ja khdentumista. YMPÄRISTÖVAKUUTUSKESKUS Timitusjhtaja Ulla Niku-Kskinen Esittelijä, lakimies Visa Krnbäck FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Jhtaja Lea Mäntyniemi Lakimies Outi Aalt