Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (104/2013)

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Oikeudellisten asiiden valikunta ILMOITUS JÄSENILLE (104/2013) Asia: Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuneen perusteltu lausunt ehdtuksesta neuvstn asetukseksi Eurpan syyttäjänvirastn perustamisesta (COM(2013) /0255(APP)) Tissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen sveltamista kskevassa pöytäkirjassa N: 2 levan 6 artiklan mukaisesti kukin kansallinen parlamentti vi kahdeksan viikn kuluessa siitä, kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä kskeva esitys n timitettu, antaa Eurpan parlamentin puhemiehelle sekä neuvstn ja kmissin puheenjhtajille perustellun lausunnn syistä, jiden perusteella se arvii, että kyseessä leva esitys ei le tissijaisuusperiaatteen mukainen. Eurpan parlamentin työjärjestyksen mukaan tissijaisuusperiaatteen nudattamiseen liittyvät asiat kuuluvat ikeudellisten asiiden valikunnan timivaltaan. Jäsenille lähetetään tiedksi Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuneen perusteltu lausunt edellä mainitusta ehdtuksesta. CM\ dc PE v01-00 Mninaisuudessaan yhtenäinen

2 LIITE Alahuneen perusteltu lausunt timitettu Eurpan parlamentin puhemiehelle sekä neuvstn ja kmissin puheenjhtajille tissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden sveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa N: 2 levan 6 artiklan mukaisesti aiheesta Ehdtus neuvstn asetukseksi Eurpan syyttäjänvirastn perustamisesta 1 Tissijaisuusperiaatteen nudattamisen arviimista kskeva spimuskehys 1. Alahune n määritellyt aiemmissa perustelluissa lausunnissaan ikean kntekstin, jssa kansallisten parlamenttien lisi arviitava ehdtuksen tissijaisuusperiaatteen nudattamisesta. Alahune perustaa lausuntnsa yhä tälle kntekstille esittämättä sitä uudelleen. Ehdtettu lainsäädäntö Tarkitus 2. Ehdtetun asetuksen yleisenä tai pääasiallisena tavitteena n kmissin vaikutustenarviinnissaan tiivistämän mukaisesti edistää uninin taludellisten etujen tehkkaampaa sujaamista ja ikeusalueen kehittämistä. Muita tavitteita vat yhdenmukaisen EU:n järjestelmän perustaminen EU:n taludellisiin etuihin vaikuttavien riksten tutkimiseksi ja niitä kskevien syytteiden nstamiseksi (tunnetaan PIF-rikksina, jiden nimitys juntuu taludellisten etujen sujelemista tarkittavasta ranskankielisestä lyhenteestä 2 ) näiden riksten tehkkaamman tutkinnan ja niihin liittyvien syytteiden nstamisen varmistaminen tällaisista rikksista lupuminen syytetimien ja sen myötä myös tumiiden määrän lisääminen sekä vilpillisesti hankittujen uninin varjen takaisinperintä, ja EU:n timijiden ja jäsenvaltiiden timivaltaisten viranmaisten välisen tiiviin 1 COM(2013) Nämä rikkset määritellään vielä neuvteltavana levan uninin taludellisiin etuihin khdistuvien petsten trjunnasta riksikeudellisin keinin annettavan direktiivin (12683/12) (COM(2012)0363) perusteella. Direktiivilunns tunnetaan yleisesti PIF-direktiivilunnksena. PE v /9 CM\ dc

3 yhteistyön ja tehkkaan tiednvaihdn varmistaminen Pyrkimyksenä n näiden tavitteiden saavuttaminen pääasiassa perustamalla Eurpan syyttäjänvirast, jka rakentuu sellaisen hajautetun mallin 2 phjalle, jka kstuu Eurpan syyttäjäviranmaisen pienestä keskeisestä työryhmästä ja neljästä apulaissyyttäjästä, jtka työskentelevät kussakin sallistuvassa jäsenvaltissa timivan valtuutettujen Eurpan syyttäjien järjestelmän välityksellä 3. Timinta 4. Ehdtus asetukseksi perustuu SEUT-spimuksen 86 artiklaan, jssa säädetään, että EU 4 n timivaltainen uninin taludellisia etuja vahingittavien riksten trjumiseksi, ja vi perustaa Eurjustin phjalta Eurpan syyttäjänvirastn. 5. Ehdtuksessa asetukseksi ehdtetaan, että Eurpan syyttäjänvirastlla lisi (sen valtuutettujen Eurpan syyttäjien välityksellä) yksinmainen timivalta tutkia PIF-rikksia ja nstaa niistä syytteitä jäsenvaltiiden alueella, jka lukitellaan tätä tarkitusta varten yhtenäiseksi ikeusalueeksi 5 mahdllisuus hjata timivaltaisia tutkinta- ja syyttäjäviranmaisia jäsenvaltiissa valtuutettujen Eurpan syyttäjien välityksellä PIF-riksasiissa 6 käytössään valtuutettujen Eurpan syyttäjien välityksellä ja tietyin ehdin 7 kattava luettel tutkintatimenpiteistä 8 mahdllisuus saada kaikki asiaankuuluvat tiedt kansallisilta viranmaisilta (rikstutkinnan tai lainvalvnnan tietkannat 9 ) tai Eurjustilta ja Eurplilta 10 ja ltava samat valtuudet kuin kansallisilla syyttäjäviranmaisilla kansallisissa tumiistuimissa 11 ja mahdllisuus valita, mikä järjestelmään sallistuvan jäsenvaltin kansallinen tumiistuin käsittelee asian 12. Tissijaisuusperiaate 6. Kmissi arvii perusteluissaan ehdtuksen nudattavan tissijaisuusperiaatetta seuraavasti (asetusehdtuksen jhdant-san 5 kappaleessa n svellettu samaa 1 Ks. vaikutustenarviinnin s Asetusehdtuksen jhdant-san 13 kappale ja 3 artikla. 3 Asetusehdtuksen 6 artiklan 1 ja 4 khta. 4 SEUT-spimuksen 86 artiklan 1 khta. 5 Asetuslunnksen 11 artiklan 4 khta ja 25 artiklan 1 khta. 6 Asetusehdtuksen 6 artiklan 4 khta. 7 Kuten etukäteen saatu lainkäyttöviranmaisen lupa tai ennakkedellytyksenä perusteltu syy ; ks. asetusehdtuksen 26 artiklan 3 khta. 8 Asetusehdtuksen 26 artikla. 9 Asetusehdtuksen 20 artikla. 10 Asetusehdtuksen 21 artikla. 11 Asetusehdtuksen 27 artiklan 1 khta. 12 Asetusehdtuksen 27 artiklan 4 khta. CM\ dc 3/9 PE v01-00

4 lähestymistapaa): Uninin timille n tarvetta, kska suunnitellulla timella n ilmeinen uninin ulttuvuus. Sen tteuttaminen edellyttää uninin mia taludellisia etuja vahingittavien riksten hjausta ja krdinintia uninin taslla. SEUT-spimuksen 310 artiklan 6 khdan ja 325 artiklan mukaisesti sekä uninin että jäsenvaltiiden edellytetään sujaavan näitä etuja. Tissijaisuusperiaatteen mukaisesti tämä tavite vidaan timinnan laajuuden ja vaikutusten vuksi saavuttaa ainastaan uninin taslla. Kuten edellä n tdettu, uninin taludellisia etuja vahingittavien riksten syytteeseenpan n nykyään kknaan jäsenvaltiiden viranmaisten tehtävänä. Tilanne n epätyydyttävä, kska näin ei pystytä saavuttamaan tulksellisen rikstrjunnan tavitetta riittävän hyvin Vaikutustenarviinnissaan kmissi esittelee kuitenkin seuraavat seitsemän pääasiallista syytä (jita käsittelemme tarkemmin myöhemmin) EU:n timien ikeuttamiseksi: EU:n talusarvin liittyvien petsten trjumiseksi tarvitaan lisätimenpiteitä 2 nykyinen pirstutunut kansallisen tasn lainvalvntajärjestelmä n puutteellinen EU:n petkset eivät le etusijalla kansallisella taslla, eivätkä jäsenvaltit nsta niistä tai OLAF:n sittamista asiista riittävästi syytteitä (tumiiden määrä vaihtelee jäsenvaltiittain ja nin prsentin välillä) 3 EU:n petksista nstettavien syytteiden määrää ei saada nstettua uudistamalla EU:n nykyisiä virastja tai vahvistamalla EU:n nykyisiä timenpiteitä ja alitteita 4 PIF-direktiivilunnksessa puututaan ainastaan sittain EU:n talusarvin liittyviin petksiin 5 yhdenmukaisen EU:n tasn syyttäjäjärjestelmän avulla saavutetaan kansallisen ja rajatylittävän lainvalvnnan ja peltteen yhtäläinen tas kk EU:ssa 6, ja tällä tavin taataan epäiltyjen ikeuksien sujelun krkea tas. Asetuksen khdat, jtka eivät le tissijaisuusperiaatteen mukaisia i) Olennaisten menettelytapasääntöjen nudattamatta jättäminen 1 Perusteluiden 3.2 khta, s Ks. vaikutustenarviinnin s. 7. Kunkin edeltävän klmen vuden aikana tapahtuneiksi epäiltyjen petsten keskimääräinen arv li 500 miljnaa eura / 425 miljnaa puntaa ja havaitsemattmien petsten klme miljardia eura / 2,55 miljardia puntaa vudessa. 3 OLAF:lle ilmitettuja asiita kskevien tumiiden määrä jäsenvaltiissa vusina n ilmitettu vaikutustenarviinnin sivulla 18. Kmissi myöntää, että tilastt vat karkeita arviita. Kmissi tteaa, että jäsenvaltiiden ikeusjärjestelmien timinnan asianmukainen arviinti edellyttäisi syvällisen tutkimuksen surittamista ja kussakin jäsenvaltissa svellettavan ikeudellisen säädöskehyksen ja rikstilanteiden arviimista. Kmissi tteaa kuitenkin, että Eurpan syyttäjänvirastn timinta [...] lisäisi nstettavien syytteiden määrää tällaisten asiiden salta. 4 Kmissin vaikutustenarviinti, s. 26 ja Kmissin vaikutustenarviinti, s Kmissin vaikutustenarviinti, s 26. PE v /9 CM\ dc

5 8. Pöytäkirjassa N: 2 levan 5 artiklan njalla kaikkiin esityksiin, jtka kskevat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä, lisi liitettävä selvitys, jnka sisältämien yksityiskhtaisten tietjen perusteella tissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen nudattamista vidaan arviida. Vaatimus siitä, että kaikkiin esityksiin, jtka kskevat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä, lisi sisällyttävä yksityiskhtaisia tietja sisältävä selvitys, edellyttää, että selvitys lisi sisällytettävä kmissin perusteluihin, jtka vat sa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädösesitystä ja jtka n käännettävä kaikille EU:n virallisille kielille. Kska perustelut käännetään kaikille EU:n virallisille kielille, tissijaisuusperiaatteen (ja suhteellisuusperiaatteen) nudattamista vidaan arviida kaikkien EU:n jäsenvaltiiden kansallisissa parlamenteissa pöytäkirjassa N: 2 levan 5 artiklan mukaisesti. Tätä n verrattava kmissin vaikutusten arviintiin, jka ei sisälly lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävään säädökseen ja jta ei käännetä kaikille EU:n virallisille kielille. 9. Eurpan uninista tehdyssä spimuksessa 1 letetaan, että päätökset lisi tehtävä mahdllisimman lähellä EU:n kansalaisia. Tästä lettamasta pikkeamiseen ei pitäisi suhtautua itsestäänselvyytenä, vaan se lisi perusteltava riittävän yksityiskhtaisesti ja selkeästi, jtta EU:n kansalaiset ja heidän vaaleilla valitut edustajansa vivat ymmärtää laadulliset ja määrälliset syyt, jiden perusteella tdetaan, että uninin tavite vidaan saavuttaa paremmin uninin taslla, pöytäkirjassa N: 2 levan 5 artiklan vaatimusten mukaisesti. Lainsäädäntöä ehdttavan EU:n timielimen velvllisuutena n täyttää kyseiset vaatimukset. 10. Jäljempänä mainituista syistä katsmme, että kmissi ei le esittänyt perusteluissaan riittäviä laadullisia ja määrällisiä perusteluita sen pulesta, että timenpiteitä lisi syytä tteuttaa EU:ssa. Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuneen mukaan tämä n situs siitä, että kmissi ei nudata pöytäkirjan N: 2 5 artiklassa esitettyjä lennaisia menettelytapasääntöjä. 11. Tissijaisuustestin ensimmäisen san mukaan EU vi timia vain tapauksissa, jissa jäsenvaltit eivät riittävässä määrin pysty saavuttamaan ehdtettujen timien tavitteita keskushallinnn taslla eivätkä alueellisella ja paikallisella taslla 2. Alahune kats, että kmissin tissijaisuusanalyysissa ei teta humin, vatk esitetyt tavitteet tarpeellisia, vaan siinä tdetaan ainastaan, että tavitteet vidaan saavuttaa paremmin EU:n taslla, minkä vuksi ne vat tarpeellisia: uninin timille n tarvetta, kska suunnitellulla timella n ilmeinen uninin ulttuvuus (ks. edellä 6 khta). Kska tässä lausunnssa yhdistetään tissijaisuustestin ensimmäinen ja tinen sa, se palvelee vain itseään. Analyysi ei tteudu tteamalla ainastaan, että jäsenvaltiiden surittama syytteiden nstaminen rikksista ei le tyydyttävällä taslla. ii) Tissijaisuusperiaatteen nudattamatta jättäminen 12. Vaikutustenarviinnin salta kmissi tteaa, että jäsenvaltiiden taslla suritettavat kansalliset timet eivät le riittäviä, kska nykyisessä kansallisen tasn lainvalvntajärjestelmässä n puutteita (vaikka sen 1 5 artikla. 2 Ks. SEU-spimuksen 5 artiklan 3 khta. CM\ dc 5/9 PE v01-00

6 tukena n asiaankuuluvien EU:n virastjen OLAF, Eurjust ja Eurpl tekemä työ rajatylittävällä/eu:n taslla), sillä se n pirstutunut jäsenvaltiiden riksikeudellisten järjestelmien ja painpistealueiden erjen vuksi hulimatta siitä, että jäsenvaltiilla n nykyisten EU:n timenpiteiden ja SEUTspimuksen 325 artiklan perusteella mnia ikeudellisia velvitteita trjua EU:n talusarvin liittyviä petksia, jäsenvaltit eivät kykene riittävällä tavalla tunnistamaan ja tutkimaan EU:hun liittyviä petksia ja nstamaan niistä syytteitä, ja suuri sa OLAF:n kansallisille viranmaisille hjaamista tapauksista ei jhda minkäänlaisiin lainvalvntatimiin tai syytteiden nstamiseen 1 ja kansallisella taslla n erilaisia timenpiteiden nnistumisen esteitä, kuten lainsäädännön ert, tapausten mnimutkaisuus, riittämättömät kansalliset resurssit ja tarve kerätä tdisteita kansallisen alueen ulkpulelta Kmissi tteaa myös, että kansallisen tasn timet eivät lisi riittäviä, vaikka niihin yhdistettäisiin vahvistettuina nykyiset EU:n tasn timet ja mekanismit, kska mahdllisuudet ehdtuksen tavitteiden saavuttamiseen kyseessä levien EU:n virastjen uudistamisen avulla vat rajalliset: Eurjustille 3 tai Eurplille 4 ei vida kummallekaan antaa valtuuksia surittaa tutkimuksia, Eurjustille ei vida antaa valtuuksia nstaa syytteitä tapauksista kansallisissa tumiistuimissa, eikä OLAF le timivaltainen rikstutkimusten surittamiseksi eikä se vi taata tutkimustensa seurantaa 5 hulimatta siitä, että kansallisen rikslainsäädännön pirstutuneisuutta krjataan sittain PIF-direktiivillä yhdenmukaistamalla rikksia ja seuraamuksia, kyseisen ehdtuksen avulla ei vida ratkaista EU:n laajuisiin tutkimuksiin ja syytteiden nstamiseen liittyviä ngelmia 6, ja muut nykyiset kmissin timet ja alitteet (kuten petstentrjuntastrategia) 7 eivät riitä tutkimusten ja syytteiden nstamisen salta määriteltyjen ngelmien ratkaisemiseksi Alahune kats, että kmissi ei le surittanut vaikutustenarviintinsa analyysissä riittävällä tavalla tissijaisuustestin ensimmäistä saa, kska se ei le ttanut humin mahdllisuutta vahvistaa nykyisiä tai vaihtehtisia mekanismeja (mukaan lukien EU:n varjen hakemiseen liittyvät 1 Ks. vaikutustenarviinnin s Ks. alaviite edellä. 3 Ks. SEUT-spimuksen 85 artiklan rajitukset. 4 Ks. SEUT-spimuksen 88 artiklan rajitukset. 5 Kmissin vaikutustenarviinti, s Kmissin vaikutustenarviinti, s Myös vunna 1995 yhteisön taludellisten etujen sujaamisesta tehty yleisspimus. Asetus 1073/1999, Eurpan petstentrjuntavirastn (OLAF) tutkimuksista, ja asetus 2185/1996, kmissin paikan päällä surittamista tarkastuksista ja tdentamisista. 8 Kmissin vaikutustenarviinti, s. 27. PE v /9 CM\ dc

7 ennaltaehkäisevät timet), jita vitaisiin panna täytäntöön kansallisella ja EU:n taslla; sen sijaan kmissi lettaa, että ylikansallisen syyttäjän- ja tutkintavirastn perustaminen n aina kein EU:n talusarvin liittyvien petsten ratkaisemiseksi; sen vaikutustenarviinnissa määritellään neljä humin tettavaa vaihtehta (ei timenpiteitä, ainastaan muut kuin sääntelyyn liittyvät timet EU:n taslla, Eurjustin valtuuksien lisääminen ja Eurpan syyttäjänvirastn perustaminen), mutta ainastaan nykyisen ehdtuksen perustana levaa vaihtehta käsitellään merkittävällä tavalla se n timinut liian hätiköidysti eikä le dttanut PIF-direktiivilunnksen vaikutusten arviimista EU:n talusarvin liittyvien petsten kansallisen ja rajatylittävän tutkinnan ja syytteiden nstamisen salta 1, ja kmissi n käyttänyt vaikutustenarviinnissaan kyseenalaisia tietja ja virheellisiä lettamuksia (mukaan lukien muun muassa epälutettavat tumiita kskevat tiedt 2, letus siitä, että Eurpan syyttäjänvirast lisi aina kein petsten estämiseksi, ja ennaltaehkäisevien timenpiteiden tutkimatta jättäminen, muiden kuin sallistuvien jäsenvaltiiden tietjen käyttäminen, ngelmat kustannustenlaskennassa, jka perustuu sille, että Eurpan syyttäjänvirast rahitettaisiin nykyisillä varilla). 15. Lisäksi kmissin arviinnissa tissijaisuustestin ensimmäisen sassa ei käsitellä sitä, lisivatk timet alueellisella tai paikallisella taslla riittäviä, mikä n erityisen tärkeää tilanteissa, jissa hajautetuilla hallinnilla vi lla erillisiä riksikeudellisia järjestelmiä. Alahune kiinnittää kmissin humin tämän perustellun lausunnn liitteeseen 1, jka sisältää Sktlannin parlamentin ikeusasiainvalikunnan 13. raprtin. Kyseinen valikunta ttesi, että sen mielestä Eurpan syyttäjänvirastn perustaminen ei le tarpeen ilmitetun EU:n petsten trjuntaa kskevan tavitteen saavuttamiseksi eivätkä EU:n tasn timet tuttaisi parempia tulksia kuin mitä jäsenvaltit visivat saavuttaa kllektiivisesti. Valikunta n hulissaan siitä, että kmissi ei le tutkinut riittävällä tavalla, vitaisiink timilla ilman ylikansallista virasta saavuttaa riittävä suja EU:hun liittyviltä taludellisilta petksilta. Sktlannin parlamentti hyväksyi 5. syyskuuta ikeusasiainvalikunnan susituksen mukaisesti lausunnn, jnka mukaan asetusehdtus ei nudata tissijaisuusperiaatetta sellaisena kuin siitä määrätään Eurpan uninista tehdyn spimuksen 5 artiklassa. 16. Tissijaisuustestin tisessa sassa edellytetään tdisteita siitä, että asetusehdtuksen tavitteet vitaisiin saavuttaa mittakaavaetujen tai vaikutusten vuksi paremmin EU:n tasn timien avulla. Kmissin mukaan EU:n tasn timien etuja vat yhdenmukainen EU:n tasn syyttäjäjärjestelmä, jnka avulla kyetään trjumaan EU:ta kskeviin petstapauksiin liittyviä rajatylittäviä tekijöitä, takaamaan yhdenmukainen, 1 Jatkuva epävarmuus Yhdistyneen kuningaskunnan sallistumisesta kyseiseen välineeseen ei vie phjaa tältä väittämältä, kska kmissi n melk hyvin valmistautunut esittämään tissijaisuutta pultavat seikat nykyiselle ehdtukselle, jhn eivät kskaan sallistu kaikki jäsenvaltit. 2 Kats alaviite 17. Kmissi myöntää, että tilastt vat karkeita arviita. Kmissi tteaa, että jäsenvaltiiden ikeusjärjestelmien timinnan asianmukainen arviinti edellyttäisi syvällisen tutkimuksen surittamista ja kussakin jäsenvaltissa svellettavan ikeudellisen säädöskehyksen ja rikstilanteiden arviimista. Kmissi tteaa kuitenkin, että Eurpan syyttäjänvirastn timinta [...] lisäisi nstettavien syytteiden määrää tällaisten asiiden salta. CM\ dc 7/9 PE v01-00

8 tehkas ja samantasinen lainvalvnta kk EU:ssa, varmistamaan jäsenvaltiiden välinen yhteistyö ja krdininti sekä takaamaan, että kaikki EU:n taludellisia etuja vastaan khdistuvia rikksia kskevat epäilyt tutkitaan järjestelmällisesti, mikä lisäisi peltevaikutusta 1, ja EU:n tasn lähestymistapa, jnka avulla taataan yksilöiden ja yritysten ikeuksien krkeatasinen kunniitus ja suja EU:hun liittyviä petksia kskevan tutkinnan ja syytteiden nstamisen aikana ikeusvaltiperiaatteen mukaisesti. 17. Alahune ei le vakuuttunut näitä EU:n tasn timien etuja kskevasta kmissin arvista. Syitä tähän vat: käytettyjä laadullisia ja määrällisiä muuttujia vidaan arvstella samista asiita kuin edellä 14 khdassa n esitetty, ja EU:n tasn syyttäjäjärjestelmässä, jhn sallistuu vain sa jäsenvaltiista ja jssa ei mudsteta kk EU:n kattavaa yhtenäistä ikeudellista aluetta, ei saavuteta samantasista lainvalvntaa kk EU:n alueella, ja väite epäiltyjen ikeuksien krkeatasisen sujan saavuttamisesta n perusteetn: n kyseenalaista, hyväksyisivätkö sallistuvat jäsenvaltit, jissa tutkinnan ja syyttäjän timinnt n ertettu juuri vallan väärinkäytön ja epäiltyjen ikeuksien sujan tehstamiseksi, tämän väittämän valtuutettujen Eurpan syyttäjien paineet asettaa etusijalle EU:hun liittyvät petstapaukset ja varmistaa tumiiden antaminen kaikissa tapauksissa tisivat käyttöön mallin päätöksenten pakllisuudesta syytteiden nstamisen yhteydessä (mikä lisi vierasta Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja jäsenvaltiille, jissa svelletaan harkintaan perustuvaa mallia), mikä visi heikentää epäiltyjen ikeuksia muiden riksten uhreiksi jutuneiden EU:n kansalaisten ikeudet visivat kärsiä kansallisten varjen sittamisesta etusijassa EU:hun liittyviin petssyytöksiin tiedt laillisuusvalvntajärjestelyistä vat puutteelliset, mikä kyseenalaistaa ehdtuksen yhdenmukaisuuden ikeusvaltiperiaatteen kanssa, ja yhdenvertaisuutta lain edessä, jka n tinen ikeusvaltiperiaatteeseen liittyvä käsite, ei saavuteta kaksinkertaisilla riksikeusjärjestelmillä, jihin tämä ehdtus väistämättä jhtaisi ja jissa EU:hun liittyvistä rikksista nstettujen, etusijalle asetettujen ja tavitephjaisten syytteiden khteena levilla epäillyillä visi lla suurempi riski tulla tumituiksi kuin muilla epäillyillä. 18. Parlamentin alahune n myös hulestunut muista mahdllisista EU:ssa tteutettaviin 1 Kmissin vaikutustenarviinti, s 26. PE v /9 CM\ dc

9 timiin liittyvistä haittapulista. Kyse ei le ainastaan siitä, että Eurjustin ja OLAF:n PIFrikksiin liittyvien timivaltuuksien vähentämisellä ja puutteellisella keskittymisellä ennaltaehkäiseviin timenpiteisiin visi lla epäsutuisia vaikutuksia järjestelmän ulkpulelle jääville jäsenvaltiille, vaan haitallisia vaikutuksia visi aiheutua myös sallistuville jäsenvaltiille näistä rikksista syytteen nstamista kskevan kansallisen velvllisuuden heikentämisestä ja itsemääräämisikeuden menettämisestä sen suhteen, miten jäsenvaltit painttavat syytteiden nstamista missa riksikeusjärjestelmissään. Päätelmät 19. Edellä mainituista syistä parlamentin alahune kats, että ehdtus ei le tissijaisuusperiaatteen mukainen. CM\ dc 9/9 PE v01-00