Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Transkriptio

1 Helsinki Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt valtineuvstn selntesta 4/2012 vp, jka kskee sähköisen median viestintäpliittista hjelmaa. Lausuntnaan liitt tteaa seuraavaa: Pääviestit Sähköisen median viestintäpliittiseen hjelmaan sisältyy useita linjauksia, jtka tukevat mnipulisten ja laadukkaiden televisi- ja radipalveluiden ylläpitämistä ja kehittämistä. Viestinnän Keskusliitt kannattaa erityisesti hjelmistlupamenettelyn keventämistä verkktimilupien jakamista vertailevalla menettelyllä huutkauppjen sijaan vapaasti vastaantettavien lähetysten jakamista nykytekniikalla vuteen 2026 laaja-alaisen työryhmän asettamista valmistelemaan siirtymäsuunnitelmaa sekä ehdtusta timintasuunnitelmasta sumalaisen raditiminnan elinvimaisuuden turvaamiseksi ja kaupallisen viestinnän kielta lyhytaikaiseen raditimintaan sitetuilla taajuuksilla. Taajuusalueen 700 MHz siirtäminen televisitiminnasta matkaviestinkäyttöön vunna 2017 n mielestämme ennenaikainen. Muuts pakttaa maksutelevisitimijat siirtymään uuteen lähetysstandardiin (DVB-T2) tdennäköisesti ennen kuin vastaantinlaitekanta n riittävän suuri mahdllistamaan kannattavan liiketiminnan. Liitt esittää, että taajuusalue säilytetään televisitiminnan käytössä vuteen 2020 saakka. Televisin ja radin hjelmasisältöjen n ltava katsjien ja kuulijiden saatavilla heidän haluamillaan vastaantttavilla. Televisi- ja raditimijiden n vitava tarjta sisältöpalvelujaan perinteisten maanpäällisten ja kaapelilähetysten hella myös IPjakeluna, mikä mahdllistaa innvatiivisten interaktiivisten palvelujen kehittämisen. Tähän tarvitaan niin santtua ryhmälähetystekniikkaa (IP multicast) Liitt esittää, että keinja peraattreiden IP-verkkjen yhteenliittämiseksi ryhmälähetyksiä varten ryhdytään välittömästi selvittämään, esimerkiksi tietyhteiskuntakaaren valmistelun yhteydessä. Krtetuista taajuusmaksuista tulisi lupua. Median haastavassa murrsvaiheessa jakelukustannuksia tulisi pyrkiä supistamaan, ei kasvattamaan.

2 2 Yleistä selntesta Media-ala n yhteiskunnalliselta kannalta merkittävä timiala. Viestintäyritykset tuttavat taludellista hyvinvintia ja tarjavat työpaikkja. Taludellisen hyvinvinnin lisäksi viestintäala edistää myös muunlaisia arvja - demkratian tteutumista ja yhteiskunnallista aktiivisuutta. Media tuttaa ihmisille rakennuspuita heidän mielipiteidensä ja maailmankuvansa mudstamiseen, tarjaa väylän sallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, rikastuttaa arkea ja tarjaa elämyksiä. Viestinnän Keskusliitn mielestä n arvkasta, että hallitus n sähköisen median viestintäpliittista hjelmaa kskevassa selntessa pyrkinyt mnilla keinin edistämään ktimaisen viestintäalan menestymisen mahdllisuuksia tulevaisuudessa. Pidämme tärkeänä, että sähköiseen mediaan liittyviä kysymyksiä tarkastellaan kknaisuutena eikä irrallisina yksittäisalitteina. Liitt n tyytyväinen erityisesti seuraaviin selntessa tehtyihin linjauksiin: Ohjelmistlupamenettelyn keventäminen. Televisin ja radin hjelmistluvat ja niihin sisältyvät lupaehdt rajittavat perustuslain turvaamaa sananvapautta jkaiselle kuuluvaa ikeutta ilmaista, julkistaa ja vastaanttaa tietja, mielipiteitä ja viestejä kenenkään ennaklta estämättä. Sananvapauden kannalta n myönteistä, että selnten peruslähtökhtana n hjelmistlupamenettelyn keventäminen. Televisi- ja raditiminnalle tulisi mahdllisuuksien mukaan sittaa aina niin paljn taajuuskapasiteettia, ettei niukkuutta taajuuksista syntyisi. Muutin hjelman tavite timilupamenettelyn keventymisestä ei käytännössä tteudu. Ei taajuushuutkauppja. On hyvä, ettei hjelmaan le sisällytetty televisi- ja raditaajuuksien taajuushuutkauppja, vaan taajuudet jaetaan vertailevassa menettelyssä niin santulla kauneuskilpailulla. Taajuushuutkaupissa maksetut hinnat päätyisivät viime kädessä sisältötutannn kustannuksiksi tilanteessa, jssa mainspanstusten siirtyminen media-alalta muille alille vaikeuttaa j muutin sisältötiminnan rahitusta. Vapaasti vastaantettavien televisilähetysten jatkaminen nykytekniikalla vuteen Sekä katsjien ja televisitimijiden kannalta n tärkeää, että siirtymä DVB-T lähetysstandardista DVB-T2 standardiin tapahtuu rauhallisesti ja hallitusti. Npea pakksiirtymä uuteen tekniikkaan vähentäisi kknaiskatselua, js kaikki katsjat eivät lisi valmiita investimaan uusiin laitteisiin pelkästään paremman kuvanlaadun vuksi. Tämä pulestaan jhtaisi saatavilla levaa hjelmatarjnnan supistumiseen ja heikentäisi lähettäjäyritysten mahdllisuuksia investida erityisesti ktimaiseen hjelmasisältöön. Laaja-alaisen työryhmän asettaminen siirtymäsuunnitelman valmisteluun lu hyvät edellytykset hitaa siirtymä uuteen lähetystekniikkaan justavasti ja eri sapulten näkemykset yhteen svittaen. Raditiminnan elinvimaisuuden turvaaminen. Radiala n mediamarkkinilla suhteellisen pieni, mutta tärkeä timija. Siihen liittyy erityispiirteitä, jtka n tettava humin jakeluun ja taajuuksiin liittyviä ratkaisuja tehtäessä.

3 3 Pidämme kannatettavana, että mnipulisen raditiminnan timintaedellytysten turvaamiseksi laaditaan erillinen timintasuunnitelma. Myönteistä hjelmassa n lisäksi lyhytaikaiseen raditimintaan tarkitettujen taajuuksien käytön selkeyttäminen niin, ettei kaupallisen viestinnän harjittaminen le näillä taajuuksilla sallittua Lyhytaikaisilla timiluvilla ei tule harjittaa vakinaiseen raditiminaan rinnastettavaa timintaa. 700 MHz:n taajuusalue matkaviestintään vasta 2020 Selnten mukaan taajuusalue 700 MHz siirretään televisitiminnasta matkaviestintään vunna Maksutelevisitiminta juduttaisiin tällöin siirtämään DVB-T2 lähetystekniikkaan. Maksutelevisitiminnan näkökulmasta lisi khtalkasta tteuttaa siirtymä liian aikaisessa vaiheessa, kun T2-vastaanttimien laitekanta n liian suppea kyetäkseen tuttamaan lähetystiminnan kannattavuuden kannalta riittävästi tulja. Tappiiden minimimiseksi tvyhtiöt jutuisivat supistamaan tarjntaansa ja vähentämään henkilöstöä. Tämä ei lisi yhteiskunnan edun mukaista. Arvimme mukaan hjelmassa esitetty vusi 2017 n liian aikainen ajankhta T2-siirtymälle. Myös maksutelevisikanavia tulee vida jakaa edelleen nykyisellä lähetystekniikalla niin kauan kuin se n tarpeellista katsjien saatavilla levan mnipulisen tarjnnan, ktimaisen avkulttuurin ja tv-timijiden kannalta. Taajuusalueen 700 MHz taajuuskrdinintia ja EU-sääntelyä tulisi seurata ja säilyttää alue Sumessa televisitiminnan käytössä vuteen 2020 saakka. Pidämme tätä tarpeellisena, jtta siirtymä vidaan tteuttaa hallitusti ja justavasti ja saavuttaa viestintäpliittisen hjelman tavitteet. Käsityksemme mukaan kansainvälisessä ja EU:n taajuusplitiikassa 700 MHz:n alueen käyttömahdllisuutta llaan laajentamassa siten, että taajuutta vitaisiin käyttää televisilähetysten hella langattman laajakaistan tarpeisiin. Keskusteluissa n krstettu sitä, että taajuuden siirtäminen matkaviestinkäyttöön tisi merkittäviä rasitteita televisitiminnalle juuri kun käynnissä n siirtyminen taajuuskapasiteettia vaativiin frmaatteihin, kuten HD tai 3D. Tähän nähden selntessa mielestämme kiirehditään taajuusalueen siirta matkaviestinkäyttöön turhan npealla aikataululla. Ryhmälähetystekniikka käyttöön avimessa internetissä Katsjat vat yhä kiinnstuneempia vastaanttamaan audivisuaalisia sisältöjä erilaisia jakelukanavia ja päätelaitteita hyödyntäen myös avimessa internetissä. Menestyäkseen yhä kiristyvässä kilpailussa televisitimijiden n vitava jakaa hjelmasisältöjä mnissa eri kanavissa. Lineaariset televisilähetykset maanpäällisissä verkissa ja kaapelitelevisiverkissa vat tällä hetkellä sisältöjen keskeisiä välitystapja. Ei kuitenkaan le ajateltavissa, että televisitimijat jättäisivät avimen internetin ja interaktiivisten palvelujen kehittämismahdllisuudet hyödyntämättä.

4 4 Niin santun ryhmälähetystekniikan (IP multicast) avulla hjelmat n mahdllista siirtää tehkkaasti yhtenä lähetteenä ja mnistaa ne yksittäisiksi lähetteiksi (unicast) vasta mahdllisimman lähellä katsjia. Näin vitaisiin minimida laajakaistaverkkjen ylikurmittuminen, mikä heikentää hjelmien katsjakkemusta ja katsmisen laatua. Ryhmälähetystekniikan hyödyntäminen laajemmin kuin yksittäisten peraattreiden missa verkissa edellyttää kuitenkin sitä, että eri peraattreiden verkt mukataan multicastyhteenspiviksi. Liitt esittää, että keinja peraattreiden IP-verkkjen yhteenliittämiseksi ryhmälähetyksiä varten ryhdytään välittömästi selvittämään. Selvitystyö vitaisiin panna alulle esimerkiksi tietyhteiskuntakaaren valmistelun yhteydessä. Ei krtettuja taajuusmaksuja Liitt vastustaa hjelmassa esitettyjä krtettuja taajuusmaksuja. Verkktimilupien haltijat vyöryttäisivät taajuusmaksut asiakkaidensa eli televisi- ja radiyhtiöiden maksettaviksi ja televisitiminnan kustannusrasitus kasvaisi. Maksut lisivat miaan jhtamaan tarjnnan supistamiseen, mikä ei mielestämme vi lla hyväksyttävä viestintäpliittinen tavite. Vaikka taajuusmaksut näyttävät päältä katsen tuttavan rahaa valtin kassaan, maksuista aiheutuvat dynaamiset vaikutukset vivat jhtaa päinvastaiseen lpputulkseen. Js maksut vat suuruudeltaan merkittäviä, ne aiheuttavat menetettyjen työpaikkjen vuksi vertuljen menetyksiä ja työllisyyskustannusten kasvua. Lunnksessa kaavaillut taajuusmaksut vat suuruudeltaan suhteellisen vaatimattmia taviteltuihin taajuuksien käytön tehstamisvaikutuksiin nähden. Pidämme kuitenkin mahdllisena, että j puhtaasti fiskaalisista syistä maksuja tultaisiin ennen pitkää krttamaan. Krtuspaineita visi aiheuttaa myös se, etteivät maksut tdellisuudessa tehstaisi verkkkapasiteetin käyttöä. Taajuusmaksut jhtaisivat näkemyksemme mukaan kielteiseen kierteeseen, jssa televisi- ja raditimijiden mahdllisuudet investida sisältöihin vähentyisivät. Supistuva tarjnta heikentäisi tulvirtaa ja työllistämismahdllisuuksia. Edellä mainituista syistä esitämme, että krtetuista taajuusmaksuista luvuttaisiin. Viestinnän Keskusliitt ry Satu Kangas jhtaja, lakiasiat ja viestintäplitiikka

5 5 Viestinnän Keskusliitt n jukkviestintäalan ja graafisen tellisuuden kattjärjestö, jka edistää timialan yleisiä timintaedellytyksiä tavitteenaan turvata mnipuliset viestintäpalvelut sumalaisille. Viestinnän Keskusliitt edustaa nin 800 yritystä ja yhteisöä, jtka työllistävät nin henkilöä. Edustettujen yritysten suus jukkviestintämarkkinista n nin 80 %. Keskusliitn jäseniä vat Aikakauslehtien Liitt, Graafinen Tellisuus, Sanmalehtien Liitt, Sumen Kustannusyhdistys, RadiMedia sekä televisialan yritykset MTV MEDIA ja Nelnen Media. Lisätietja lausuntn liittyen antavat tarvittaessa: Valtteri Niiranen Satu Kangas timitusjhtaja jhtaja, lakiasiat ja viestintäplitiikka valtteri.niiranen@vkl.fi satu.kangas@vkl.fi puhelin puhelin matkapuhelin matkapuhelin