KANSANOPETUKSEN TILASTO FOLKUNDERVISNINGEN

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK X SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO 55 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULULAITOKSEEN LUKUVUONNA X STATISTIK ÖVER FOLKUNDERVISNINGEN FINLAND i 55 STATISTISK ÖVERSIKT AV FOLKSKOLVÄSENDET I FINLAND FÖR LÄ SÄ RET HELSINKI 1926 HELSINGFORS

2 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO STATSRÄDETS TRYCKER1

3 Sisällysluettelo: Teksti, siv Tauluja. Seminaarit. Sivu I. O p ettajien ja oppilaiden luku... 2 IL O ppilaiden äidinkieli, kotip aikka ja sosialinen lu o k itu s... 4 III. Oppilasluvun m uutokset ja oppilaiden siirto luokalta to is e lle... 6 IV. Sem inaarien talous... 8 V. R ahastot, kirjasto t y. m VI. K u u n telija o p p ila at VII. H arjo itu sk o u lu t Kaupunkien kansakoulut. V III. K o ulu luokat ja o p e tta jis to IX. O p p ilaat X. Jatk o lu o k at, erikoiskoulut y. m XI. K oulujen t a l o u s Maalaiskuntien yläkansakoulut. X II. Y leisiä tieto ja k u n n ittain X III. O pettajisto k u n n ittain X IV. O ppilaat k u n n ittain Maalaiskuntien alakansakoulut. XV. XVI. K iin teät alakansak oulut... K iertävät» X V II. Tietoja kansanopistoista X V III. Tietoja kiertokoulu nopettajasem i- n a a re ista X IX. V alm istavat k o u lu t In n eh ällsförteck n in g: Text, sid Tabeller. Seminarierna. Sid. I. L ärare ock elever... 2 II. E levernas modersm äl, hem ort,ständ 4 III. F öräudringar i elevantalet ock elevern as fö rfly ttn in g... 6 IV. L äroverk ens ekonom i... 8 V. Skolfonder, -bibliotek m. m VI. H o sp ita n ter VII. Ö vningsskolor Städernas folkskolor. V III. K lasser ock lärarp erso nal IX. E le v e r X. E ortsättningsskolor, specialsk. m. m. 20 X I. Skolornas ekonom i Landskommunernas högre folkskolor. X II. A llm änna uppgifter kom m unvis.. 24 X III. L ärarp erso nalen kom m unvis X IV. E lev ern a k o m m u n v is Landskommunernas lägre folkskolor. XV. F asta läg re folkskolor XVI. F ly ttande läg re folkskolor X V II. Uppgifter om folkhögskolor XVIII. Uppgifter om sm äskollärarsem inarier 104 X IX. F ö rberedand e s k o l o r

4 Table des matières: Texte, pages Tableaux. Écoles normales primaires. Page 1. P rofesseurs e t élèves... 2 II. L an gue m atern elle e t dom icile des élèves... 4 III. V ariations du nom bre des élèves; leu r passage à la classe suivan te... 6 IV. É conom ie des sém inaires... 8 V. F onds scolaires et bibliothèques etc. 10 VI. C a n d id ats-stag ia ires V II. É coles-annexes des sém inaires Écoles primaires des villes. VIII. IX. C lasses et in stitu te u rs... É lèves Page. X. Cours supplém entaires e tc X I. E conom ie des éco les Écoles primaires des communes rurales. X II. Données générales par com m unes 24 X III. P erso n n e l en seig n an t de chaque com m une XIV. R enseig n em en ts détaillés sur les é lè v e s Écoles primaires élémentaires des communes rurales. XV. E coles primaires élém entaires des com m unes ru rales (local fixe) XVI. Écoles prim aires élém entaires ambulatoires des communes ru ra le s.. 92 X V II. Écoles supérieures populaires X V III. Sém inaires d instituteu rs d écoles e n fa n tin e s X IX. É coles p ré p a ra to ire s

5 Esipuhe. L u k uv u oden k an sa n o p e tu stilasto on la a d ittu pääasiallisesti sam an suunnitelm an m ukaan kuin aikaisem pienkin lukuvuosien. L ähinn ä edellisessä kansanopetustilastossa t a vattav ien tau lujen lisäksi sisältyy täh än ju lk a i su un ta u lu (N:o X III), jossa y k sity iskohtaisesti esite tä ä n tied o t m a alaisk u n tie n y läkan sak o u lu jen o p e tta jis ta k u n n itta in ; n ä m ä tie d o t ju lk a ista a n n y k y ä ä n v a in jo k a to ise lta v u o d elta. T a u lu N :o X IX, jo k a sisältää tieto ja valm istavista kouluista, on aik aisem m in, viim eksi lu k u v u o d elta , ju lk a istu o p p ik oulu tilasto ssa. A ineiston ep ätäy d ellisy y d en vuoksi la k a ttiin v äliaikaisesti n ä itä tie to ja ju lk aisem asta, k unnes T ilastollinen P äätoim isto on uusien tilastokaavakkeiden m u k a a n to im e en p an n u t tied u ste lu n v alm istavien koulujen toim in nasta luku vuon na Seuraavan tekstiesityksen on la a tin u t ylim ääräinen ak tuaari, f il. m aisteri A rv i Raivio. H elsingissä, Tilastollisessa Päätoim istossa, elokuu lla Förord. S tatistik e n över folkundervisningen u n d e r lä säre t h a r u p p g jo rts en lig t i h u v u d - sak sam m a plan som för de föregäende läsären. U to m de i n ä rm a st föregäende S tatistik över folkundervisningen förekom m ande tafcellerna in gär i d enna P u b lik atio n en tab ell (N:o X III), v a ri d e taljerad e u p p g ifter m eddelas om lä ra rn a v id de högre folk sk olorna i lan d sk o m m u n ern a kom m unvis; dessa u p p g ifter publiceras m im era en d ast v a rta n n a t är. T a te il N :o X IX, inneh allan de u p p g ifter över de förb ered ande skolo rn a h a r tid ig are, sen ast fö r lä säre t , in g â tt i S tatistik en över lärdom sskolorna. E n ä r d e tta m a terial v a r m y c k et ofu llständigt, inställdes pub liceringen av ifrä g av aran d e u p p g ifter tillsvidare och ä te ru p p to g s fö rst, efter d e t Statistisk a C en tralb y rä n m edelst n y u p p g jo rd a forinulär an ord nat en enquête rörande de förbered ande skolornas v e rk sam h et u n d er lä säre t D en i d e t fö ljan d e in ta g n a tex tredogörelsen h a r u tarfcetats av e. o. ak tu arien, filosofiem a- gister A rvi Raivio. H elsingfors â S ta tistisk a C e n tra lb y rä n i aug u sti Martti Kovero. Toivo T. Kaila.

6 Seminaarit. S em inaa reja oli lu k u v u o n n a sam a m ä ä rä k u in ed ellisenäkin v u o n n a, n im ittä in 6 suom en- ja 2 ru o tsin k ielistä. S uo m enkielisistä sem in aareista oli kaksi, R aah e n ja H einolan, y k sin o m aan n a iso p p ila ita, m u u t sekä m ies- e ttä n a iso p p ila ita v a rte n. R uotsin k ielisistä to im i to in en v a in nais- ja to in en v a in m ieso p p ilaita v arten. O ppilaita oli suom enkielisissä sem inaareissa y h te en sä 1 207, n iis tä 363 m ie stä ja 844 n a ista, ru o tsin k ielisissä 193, n iis tä 113 m ies- ja 80 n a isp u o lista. K a ik k ia a n oli siis o p p ilaita 1 400, v a s ta a v a n lu v u n ed ellisenä v u o n n a ollessa L u k u v u o d e sta alk aen oli sem in aarien, sekä suom en- e ttä ru o tsin k ielisten oppilasluku säännöllisesti ja voim akkaasti k a s v a n u t, lisä ä n ty e n k oko o p p ilasm äärä viiden lu ku - vuoden aik an a lähes kaksinkertaiseksi. M ieso p p ilaita oli lu k u v u o n n a kaikissa sem inaareissa yhteensä 476 eli lähes 1/3, n a iso p p ila ita ta a s 924 eli ru n saasti 2/a (66 %). N a iste n suhteellinen lu k u oli k u ta k u in k in sam a k u in edellisenä lu k u v u o n n a. U u sia o p p ilaita o te ttiin k a ik k ia a n 402, n iis tä 340 suom en- ja 62 ruotsinkielisiin sem in aareihin. T äydellisen o p p im äärä n su o ritta n e in a sai suom enkielisistä sem inaareista päästö todistuksen 230 ja ru o tsin kielisistä 30, kaikkiaan siis 260 oppilasta. L u k u vuoden a ik a n a kuoli ja o p p im äärä ä p ä ä ttä m ä ttä erosi y h te en sä 29 oppilasta. K uuntelijaoppilaista. y h te en sä 220, 188 suom en- ja 32 ru o tsin k ie listä, sai k elp oisu usto distuksen k a n sa n k o u lu n o p e ttaja n virkaan sekä 18, 14 suom en- ja 4 ru o tsin kielistä, k äsitö id en ta i m u u n h arjo itu sain een o p e tta ja n toim een. T äydellisen o p p im ää rä n su o ritta n e ita oli 85 en em m än k u in edellisenä lu k u v u o n n a, jo ta v a sto in sem inaareissa hospitan ttik u rssin suorittaneiden lu k u vähentyi 36:11a. Sem inaarien m enot arv ioitu a vuo kraa lu k u u n o tta m a tta o liv a t k ysy m yksessä o levana lu k u v u o n n a m a rk k a a, jo sta Seminarierna. A n ta le t sem inarier v a r u n d er läs&ret d etsam m a som föreg&ende &r, n äm ligen 6 fin sk sp räkig a och 2 svenskspräkig a. A v de fin sk sp räkig a sem in ariern a voro tv ä, B ra h estad s och H ein o la sem inariu m, av sed d a e n b a rt fö r k v in n lig a elever, de övrig a b äde fö r m anliga ooh k vin n liga elever. Av de sv ensk spräkig a v a r d e t e n a a v so tt e n b a rt fö r kvin nliga och d e t a n d ra fö r m anlig a elever. A n ta le t elever i de fin sk sp räk ig a sem in ariern a v a r sam m a n lag t 1 207, d ä ra v 363 m ä n och 844 kvin nor, i de sven sksp räk ig a 193, d ä ra v 113 m ä n och 80 kvinnor. D e t to ta la a n ta le t elever v a r sälu n d a m o t u n d er föregäende är. 1 iä n och m od läsaret ökades a n ta le t elever säväl i de fin sk sp räkig a som de svensk spräkig a sem in ariern a regelb u n d et i av sev ärd m än, i d e t hela ele v a n ta le t u n d er fem lä sä r fö rd u b b lats. Av m anlig a elever funnos i sam tlig a sem in arier Iäsäret in alles 476 eller in em o t lj 3, kvin nliga äte r 924 eller d ry g t 2/ 3 (66 %). D et re la tiv a a n ta le t k v in n o r v a r u n g efär d e t sain m a som u n d er f öregäende läsär. N y a elever int ogos tili e tt an tal av inalles 402, d ä ra v 340 tili de fin sk spräkiga och 62 tili de svenskspräkiga sem inariern a. F rä n de fin sk sp räkig a sem in ariern a erhöllo 230 elever avgängsbetyg efter genom gängen fu llstän d ig kurs, frä n de sv enskspräkig a 30, sam m a n lag t alltsä 260 elever. U n d er läsä re t avledo eller avgingo u ta n a t t h a gen o m g ätt fu llstän d ig k u rs sa m m a n la g t 29 elever. A v inalles 220 hospitanter erhöllo 188 fin sksp räkig a och 32 sv en sk sp räk ig a k o m p ete n sin ty g fö r fo lk sk o llä ra rtjä n st sam t, 18, 14 finsk- och 4 svenskspräkiga, fö r lä r a r tjä n s t i h a n d a rb e te n eller övriga övningsäm nen. A n ta le t elever, som g e n o m g ätt fu llstän d ig kurs, översteg m ed 85 m o tsv a ra n d e a n ta l fö r föregäende läsär, da därem ot a n talet av dem, som genom gätt hospita n tk u rs vid sem inarierna, m inskades m ed 36. U tgifterna fö r sem in ariern a o a v se tt b eräkn a d h y ra stego u n d er ifrä g av aran d e lä sär tili H m a rk, v a ra v m a rk k om p ä

7 2 m ark k aa tuli suom enkielisten ja ru o t sinkielisten sem inaarien osalle. E dellisenä lu k u v u o n n a k aik kien sem inaarien m en o t olivat m a rk k a a, sitä ed ellisenä ja lu k u v u o n n a m a rk k a a. L u k u vuodesta ovat palkkausm enot k o honneet ru n sa a sti 13-kertaisiksi, m u u t m enot 10-kertaisiksi ja kokonaism enot 12-kertaisiksi. P aitsi sem inaareista valm istui kansakoulu n o p e tta jia kysym yksessä o levan a lu k u v u o n n a m yösk in H elsingin väliaikaisesta ylioppilassem i- naarista ja Jyvä skylä n väliaikaisesta ylioppilassem inaarista. H elsingin sem in aarik u rssit o v at to im in eet lu k u v u o sin a ja sek ä ja , viim eksi m a in itu n vuoden k ahtena rinnakkaisosastona. Jy v ä sk y lä n ylioppiiassem inaari, j o ta J y v ä sk y lä n yliopistoy h d isty s v a ltio n av u stu k sella y llä p itä ä, on ollut to im in n assa v a s ta lu k u v u o d esta läh tien. N äillä kursseilla oli luku vuon na oppila ita y h te en sä 116, joista. 113 sai kelpoisuustodistuksen k a n sa k o u lu n o p e tta ja n v irk aan. K a ik k i oppilaat olivat suom enkielisiä naisia. de fin sksp räkig a ooh m a rk pä de svensksp räk ig a sem in ariern as del. U nder föregäende läsär voro u tg ifte rn a fö r sam tlig a sem inarier inalles m k., fö r ä re t d ä rfö rin n a n m k s a m t fö r lä sä re t m k. S edan lä sä re t h a v a u tg ifte rn a fö r av lö n in g ar stigit, tili d ry g t d e t 13-dubbla, övriga u tg ifte r tili d e t 10-dubbla och to talu tg iftern a 12-faldigt. U to m vid sem inariern a u tb ild a d e s folkskollärare under ifrä g av aran d e läsär äv en v id >H elsingfors in terim istiska studentseminarium>> och»jyvä skylä interim istiska studentseminarium.i> V id sein in ariekursem a i H elsingfors ha u tb ild a ts lä rare u n d er läsären och sam t och , och h a dessa kurser u n d er sistn äm n d a är a r b e ta t in e d tv ä p arallella avdelningar. S tu d en tsem in ariet i Jy v ä sk y lä, v ilk e t underh& lles av Jy v ä s k y lä u n iv ersite ts - förening m ed u n d erstö d av sta te n, h a r a te r v ä rit i v erk sam h et fö rst frä n lä säre t U n d er läsäret deltogo i dessa kurser inalles 116 elever, v a ra v 113 fingo k o m p etensin ty g fö r fo lk sk o llä ra rtjä n st. S am tliga elever voro finsksp räk iga kvin nor, Alkukouluseminaarit. A lkukoulusem inaareja oli käsiteltäv än ä olev a n a lukuvuonna, kuten edellisenäkin, to im in n a ssa neljä. O p p ilaita oli y h te en sä 323, jo ista 254 suom en- ja 69 ru o tsin k ie listä, k aik k i n aisia. E dellisenä v u o n n a oli alk u koulu sem in aareissa y h teen sä 277 ja lu k u v u o te n a o ppilasta. U usia o p p ilaita o te ttiin lu k u v u o n n a kaikkiaan 188; edellisenä v uo nna v a s ta a v a m ä ä rä oli 140 ja s itä ed ellisenä 141. P ä ä stö todistuksen sai n ä in ä lu k u v u o sin a 140, 131 ja 96 oppilasta. K elpoisuustodistuksen k a n sak oulu n o p e ttaj an v irk a a n sai lu k u v u o n n a k aik k iaan 67 kuuntelijaoppilasta, v a sta a v a n luvu n k ahtena edellisenä luku vuon na ollessa 21. A lkukoulusem inaarien m enot nousivat lu k u v u o n n a y h te en sä m a rk k a a n ; lä h in n ä edellisinä lu k u v u o sin a o liv at m en o t ja m a rk k a a. S u u rim m an erän näidenkin oppilaitosten m enoissa m u o do sti o p ettajien p a lk k au s, jo hon m eni yllä m a in ittu in a v u o sin a , ja m a rk k aa. Smäskollärarseminarierna. Sm ctskollärarsem inarier funnos u n d er d e t ifrägav aran d e läsäret, likasom u n d er d et fö re gäende, tili e tt a n ta l av 4. A n talet elever v a r inalles 323, av v ilk a 254 finsk- och 69 sv en sk - spräkiga, sam tlig a kvinnor. F öreg äend e är fan n s d e t i sm äsk o llärarsem in ariern a inalles 277 och lä säre t elever. N y a elever intogos läsäret tili e tt a n ta l av inalles 188; föregäende läsär v a r m o tsv a ra n d e a n ta l 140 och äret d ä rfö rin n a n 141. JH m issionsbetyg erhöllo u n d e r dessa läsär 140, 131 och 96 elever. K o m p ete n sin ty g fö r folk skollärarv erksarn h et fingo läsäret inalles 67 hospitanter, dä m otsvarande an tal under de tv ä fö regäende ären voro 21. U tgifterna fö r sm äsk o llärarsem in ariern a stego u n d er lä säre t tili in a lles m a rk ; under de n ärm ast föregäende läsären voro u t g iftern a och m ark. D en s tö rsta posten äv en i dessa läro v erk s u tg ifte r utg jo rd es av lä ra rn a s av löningar, som u n d er o v a n n ä m n d a är stego tili , och m ark.

8 3 Seminaarien harjoituskoulut. K ansakoulunopettajasem inaarien harj o itu sk o u - lu issa oli lu k u v u o n n a k a ik k ia a n o p p ilasta, edellisenä lu k u v u o te n a ja sitä edellisenä O p p ilaista oli y llä m a in ittu in a v u o sin a suom enkielisiä 1 275, j a sek ä ru otsin k ielisiä 255, 267 ja 286. A lkukoulusem inaarien harjoituskoulujen o p p i lasm äärä luku v uon na oli 175 ja k a h te n a ed ellisenä lu k u v u o te n a 207 ja 155. N ä istä oli kysym y ksessä o levina v u o sin a suom enkielisiä 141, 159 ja 105 sekä ruotsinkielisiä 34, 48 ja 50. Kaupunkien kansakoulut. A lla o le v asta asete lm asta n ä k y y k a u p u n k ien kansakoululuokkien ja oppilaiden lu k u lu k u v u o n n a ja k a h te n a edellisenä lu k u v u o n n a y n n ä lu k u v u o n n a Seminariernas dvningsskolor. O v ningsskolorna v id folkskollárarsem inarierna h ade u n d er la sá re t inalles elever, u n d er foregáende Iasár och á re t d á rfó rin n a n A v elevern a v oro u n d e r o v a n n a m n d a ár resp , och fin sk sp rákig a sa m t resp. 255, 267 och 286 svenskspr& kiga. E lev n u m eraren v id sm askóllararsem m ariernas óvningsskolor v a r la s á re t och u n d er de tv á fo reg áen de lasaren resp. 207 och 155. A v d essa v oro u n d er de ifrá g a v a ra n d e áren 141, 159 och 105 finsksprákiga sam t 34, 48 och 50 svenskspr&kiga. Stádernas folkskolor. U r fóljande tab ell framg& r an talet folkskolk lasser och elever i s tá d e rn a u n d e r la sá re t och de tv á foregáende lás&ren s a m t la sáre t L u o k k ia A n ta l k l a s s e r O p p ilaita k a ik k ia a n A n ta l elever i n a l l e s Suom enk. o p p ilaita F in sk sp rák ig a elever R u o tsin k. o p p ilaita S vensksp rákiga elever L u o kkie n lu k u m ä ä rä ssä ei viim e lu k u v u o sin a ole ta p a h tu n u t su u ria m u u to k sia. L u k u v u o d e sta k ä site ltä v ä n ä olevaan lu k u v u o teen lis ä ä n ty i luokkien lu k u 35:llä, sen sijaan e ttä se v u o d e sta lu k u v u o te en vähenty i ll:llä. O ppilaita oli kaupunkien kansakouluissa lu k u v u o n n a k a ik k ia a n , jo k a on 106 o p p ilasta en em m än k u in edellisenä lu k u v u o n n a. N ä in ollen on siis lu k u v u o n n a to d e ttu oppilasm äärän vähentym inen kysym yksessä olev a n a lu k u v u o n n a p y s ä h ty n y t. L u k u v u o d e sta lukuvuoteen lisäänty i oppilaid en lu k u ain o a sta a n 1 846:11a eli 4.4 %. O p p ilasm äärän k a sv u on o llut suhteellisesti p a ljo n pienem p i k u in koulu iässä olevien la ste n luku m äärän lisääntym inen : kym m env uotiskaute n a lisäänty i kaupunkien kansakoulujen oppilasm äärä vain 12.7 %, vaikka kou luiässä olevien la ste n lu k u s a m a n a a ja n ja k so n a k asv o i %. K o k o o p p ilasm äärä n k a sv u a on h id a s tu tta n u t se, e ttä sam alla aik a a k u in su o m enkielisten o p p ilasten lu k u on jo kseenkin ta s a i sesti k a sv a n u t, ru o tsin kielin en oppilasaines on tu n tu v a s ti v ä h e n ty n y t. L u k u v u o n n a I a n ta le t klasser h a r u n d er de señaste lásáren ej s k e tt n á g ra stö rre fö rän d rin g ar. J-'rán läs&ret till fö ljan d e lä sä r ö kades a n ta le t klasser m e d 35 i s tä lle t fö r a tt frá n läs& ret tili la sá re t h a n e d g á tt m e d 11. Elever funnos i städernas folkskolor under la s á re t till e t t a n ta l a v inalles , v ilk e t u tg ö r 106 elever m e ra ä n foregáende lásár. S&lunda h a r den läs& ret k o n sta te ra d e m in sknin gen a.v e le v a n ta le t u n d e r ifrá g av aran d e läs&r a v sta n n a t. F rá n la sá re t till läs& ret ökades elevernas a n ta l m ed e n d a st eller 4. 4 %. Ö kningen h a r v a rit fö rh allandev is m y c k et m in d re ä n ökningen av a n ta le t h a rn i skoláldem : u n d e r tioársperioden ökades an ta le t elever i städernas fo lk skolor m ed en d a st 12.7 %, fa s tä n a n ta le t b a rn i skolald ern u n d er sa m m a tid sp erio d ökades m ed 22.3 %. Ö kningen av h ela elevnum erären h a r g á tt lán gsam m are genom a tt, sam tid ig t som a n ta le t fin sk sp rákig a elever jäm förelsevis s ta d ig t stig it, d e t sv en sk a ele v m ate ria let k ä n n b a rt m in sk ats. L a sá re t v a r a n ta le t svensktalan d e elever, s&som av tabellen syncs, 8 205, K unso.nopetustilasto F o lk sko lsia tistik

9 4 oli ru otsin k ielisiä o p p ilaita, k u te n a sete lm asta n ä k y y, 8 205, 1922 *23 v a in ja O sittain tä m ä kaupunkien kansakouluje n o p p ilasm äärä n v e rra te n p ieni k asv am in en ja vieläpä taan tu m in en saa selityksensä v a l m istav ien k ou lu jen o p p ilasm äärä n m elkoisesta lisään ty m isestä v a sta a v a lla k a u d ella (o p p ilaita lu k u v u o n n a k a ik k ia a n 949, lu k u v ). T ä m ä n k asv am isen ei olisi k u ite n k a a n ta rv in n u t e s tä ä m y ö sk in k a n s a koulujen oppilasm äärää lisäänty m ästä, k u n k e r ra n su urim pien k au p u n k ien ik ävuosien välillä olevasta väestö stä vuo nna 1920 keskim ä ä rin v a in n o in 65 % oli s a a n u t v ä h in tä in kansakoulun oppim äärää v astaav an sivistyksen. O p pilaiden ja k a a n tu m is ta iä n ja van h em p ien säädyn m u k aan valaisee seuraava taulukko: e n d a st oeh D el vis fa r d e n n a jám fórelsevis rin g a okning eller d ire k ta m insk n ing i e le v a n ta le t v id sta d e rn a s folkskolor sin fo rk larin g i den a v sev árd a okningen i de forb ered ande skolornas ele v an ta l u n d e r m o tsv a ra n d e p erio d (elever u n d er la sáre t inalles 949, la s á re t ). D e n n a okning hade dock ej b e h o v t fó rh in d ra en tillv áxt av en i folkskolornas elevnum erár en ar ár 1920 av de storre stadernas befolkning i en álder m e l la n 15 och 20 ár i g enom sn itt e n d a s t c:a 65 % e rh á llit en bild n in g m o tsv a ra n d e folk skolkurs eller d a ru to v er. E lev ern as förd elnin g efter áld er s a m t efter í ör - äld ram as stân d belyses i följande tabell. Lukuvuosi. Lâsâr. Année scolaire. j Kaikkiaan. Inalles. Nombre total. Oppilaita. Elever. Élèvet. Iän mukaan. Efter âlder. Âge. 7 8 vuotiaita. 7 8 âr. 7 8 ans vuotiaita âr ans vuotiaita âr ans. ' 15 vuotta täyttäneitä. Fyllda 15 ár. : Au-dessus de 15 ans. Vanhempien säädyn mukaan. Efter föräldrarnas stând. État social des parents. Virkamiesten ja suurliikkeen harj. lapsia. Barn tili tjänstemän o. större näringsidk. Fonction publique, nigoce, grande Industrie. i Petit commerce, petite in - dustrie, commis. Pikkuliikkeen harj. ja palvelusmiest. lapsia. Barn tili * mindre näringsidkare och I betjänte, Työväen lapsia. Barn till arbetare. Ouvriers K u n oppilaiden koko lu k u m ä ä rä lu k u v u o n n a oli jokseenkin y h tä suuri kuin edellisenä lu k u v u o n n a ei m y ö sk ään oppilaiden ikäry h m ity k se ssä v a sta a v a n a a ik a n a ole ta p a h tu n u t su u rem p ia m u u to k sia. S am oin k u in edellisenä lu k u v u o n n a on n y tk in ta p a h tu n u t v äh en em istä n u o rem m issa ik älu o k issa (7 8 ja 9 12 v u o tia a t) jo ta vastoin vuotiaiden oppilasten lu k u m ä ärä on jonk u n v erran kasvanu t. Sam aan t u lokseen tu lla a n, jos v e rra ta a n o p p ilasm äärää m olem pina lukuvuosina vuosiosastoittain : v oli I. vuosiosaston oppilasm äärä v ä h e n ty n y t v v e rra ttu n a sta 6 850:een, II. vuosiosaston oppilasm äärä s a m o in 7 652:sta 7 185:een, I I I. vuosio sasto n oli k a s v a n u t h iu k a n eli 8 085:stä 8 159:ään, IV. vuosiosaston jälleen v äh en ty n y t 8 377:stä D â den to ta la elev n u m eraren la s â re t v a r p a ra nog densam m a, som fôregâende lâsâr, h a ej heller i âldersfôrdelningen under m o tsv a ra n d e perio d n â g ra stô rre fo ra n d rin g a r â g t rum. L iksom u n d er fôregâende lâ sâr gjorde sig aven n u en m insk n ing g àllande i de lâgre àldersklassern a (7 8 och 9 12 âr), d â d â re m o t a n ta le t elever i ârsâld ern i n âgon m â n stigit. Till sam m a ré s u lta t kom m er m an, om m a n jâm fô r elev n u m eraren fo r bâgge dessa lâ sâr àrsklass fo r ârsklass: la sâre t h ade ele v an ta let vid. ârsk u rs I. n e d g â tt i jâm fôrelse m ed âr frâ n till 6 850, e le v a n ta le t v id ârsk urs II. lik a sâ frâ n till 7 185, v id ârsk u rs I I I. hade det okats litet eller frâ n till 8 159, vid â rsk u rs IV. â te r m in sk a ts frâ n till 7 970, v a r- em ot elevantalet vid ârskurs V- ôkats frân 5 664

10 7 970:een, jo ta vastoin, V. vuosiosaston oppilasm ä ä rä oli lis ä ä n ty n y t 5 664:stä 6 525:een ja V I. v uosio sasto n 4 828:sta 4 956:een. T y ö v äen lap sia k ä v i k au p u n k ien k an sakoulu issa lu k u v u o n n a enem m än kuin edellisenä lu k u vuonna; lu ku vuod esta seuraavaan lu k u vuoteen heidän lu ku m äärän sä sen sijaan oli v ä h e n ty n y t 1 143:11a. M yöskin virk am iesten ja suurliikkeen h arjo ittajien lasten luku k ansakoulu issa oli lu k u v u o n n a h iu k an suurem p i kuin edellisenä lukuvuonna, jo ta vastoin keskim m äisen ry h m ä n, p ik k uliikkeen h a rjo itta jie n ja p alv elusm iesten la ste n lu k u m ä ä rä v a sta a v a n a a ik a n a h u o m a tta v a s ti väheni. Päästötodistuksen sai 4 956:sta V I:n vuosio sasto n o p p ilaasta E d ellisenä lu k u v u o te n a oli p ä ä stö to d istu k se n saan e ita 4 828:sta y lim m än luokan oppilaasta 4 734, sitä aikaisem pana lu k u v u o te n a o liv a t v a s ta a v a t m ä ä r ä t ja V arsinaisia luokkaopettajia oli lu k u v u o n n a y h te en sä 1 311, n iis tä 354 m ie stä ja 957 n aista. L uku v uonn a olivat v a s ta a v a t lu v u t 1 291, 333 ja 958 ja lu k u v u o n n a , 308 ja 892. N a iso p e tta jie n lu k u kaupunkien kansakouluissa on siis vuosikym m enen kuluessa lisään ty n y t suhteellisesti v ä h e m m än (7.3 % ) k u in m ieso p ettajien (15. o % ). Virkakelpoisuus-todistusta v a illa olevia o p e tta jia oli lu k u v u o n n a v a in 43. K u n n iitä edellisenä lu k u v u o n n a oli 50 j a k y m m e n tä v u o tta aik aisem m in, , 80, on siis ep äp äte v ien o p e ttajav o im ien k ä y ttö tu n tu v a s ti v ä h e n ty n y t. K aupun kien kansakoulujen m enot olivat k a len terivuonn a m k., m k. ja m k. P a lk k a u s, su u rin m e n o ry h m ä, oli m k., m k ja m k. K o k o n a ism e n o t lis ä ä n ty iv ä t v u o d esta 1921 v u o tee n %, jo ta v a sto in p a lk k au sm e n o t sam a n a a ik a n a k a sv o iv a t suhteellisesti p a ljo n en em m än, %. M enoista p e ite ttiin v % k u n tie n, % v a ltio n varo illa ja lo p u t, 1.9 %, saatiin o ppilasm ak su ista ja m u ista tu lo ista. V. 1923" oliv at v a s ta a v a t lu v u t 72.3, 2 6 a) ja 1.7 %. V oli v altio n av u stu s m k, v m k ja v m k. V altion avustus on kolm essa vuodessa k asv a n u t 41.9 %, siis suhteellisesti paljo n enem m än kuin kansakoulujen kokon a ism e n o t v a s ta a v a n a aik an a. tili och v id ârsk u rs V I. frä n tili A rb e tarb arn en s a n ta l i stä d e rn a s folkskolor v a r lä sä re t högre än föregäende läsär; frä n lä sä re t tili fö ljan d e lä sär h ade deras a n ta l d ä re m o t m in sk a ts m ed Ä ven a n ta le t b a rn till tjä n ste m ä n och stö rre näringsid k a re i fo lk sk o lo rn a v a r u n d e r lä sä re t n a g o t stö rre ä n föregäende läsär, v a re m o t a n ta le t i den m ellersta g ruppen, b a rn till m in d re n ärin g s- id k a re och b e tjä n te m ä rk b a rt m in sk a ts u n d er m otsvarande tid. D im issionsbetyg erhöllo av V I:te ärskursens elever. U n d er föregäende lä s ä r erhöllo av elever p ä högsta klassen dim issionsb ety g, u n d er lä sä re t d ä rfö rin n a n v o ro m o ts v a ra n de siffror och E g en tlig a klasslärare fu nnos lä sä re t tili e tt a n ta l av sam m a n lag t 1 311, a v v ilk a 354 m ä n och 957 kvin nor. F ö r lä sä re t voro m o tsv a ra n d e siffror 1 291, 333 och 958 s a m t fö r lä sä re t , 308 och 892. A n ta le t k v in n lig a lä ra re i stä d e rn a s folkskolor h a r sä lu n d a u n d e r d e tta decennium ö k a ts re la tiv t ta g e t m in d re (7. 3 % ) ä n a n ta le t m anlig a lä rare (15.0 % ). L ärare, som sak n ade ko m petensintyg, fu nnos u n d er lä sä re t tili e tt a n ta l av e n d a st 43. D ä d eras a n ta l fö r föregäende läsär v a r 50 och tio ä r tid igare, , 80, h a r b ru k e t av in k o m p ete n ta lä ra rk ra fte r alltsä k ä n n b a rt av tag it. U tgifterna fö r stä d e rn a s folkskolor stego fö r k a lenderä re t 1923 tili m k., är 1922 tili m k och ä r 1921 tili m k. A v lönin garna, d en s tö rs ta u tg iftsp o sten, fcelöpte sig fö r ä r 1923 tili m k, är 1922 tili m k och ä r 1921 tili m k. T o ta lu tg ifte rn a ökades frä n är 1921 tili 1923 m ed 25.8 %, v a re m o t av lö n in g a rn a u n d er sam m a tid stego p ro p o rtio n sv is m e ra eller m ed 31.4 %. A v u tg ifte rn a b estred o s är % m ed k o m m u n a la m edel, % m ed statsm edel och resten, 1.9 %, genom elevavgifter och a n d ra inko m ster. Ä r 1923 voro m o tsv a ra n d e proeentsiffror 7 2.3, 2 6 1) och L 7 %. Ä r 1923 u tg ic k s ta te n s u n d erstö d m e d m k, är 1922 m ed m k och ä r 1921 m ed m k. S tate n s u n d e rstö d h a r u n d e r tre är stig it m ed 41.9 %, säledes p ro p o rtio n sv is m y c k et m or än skolornas to talu tg ifter för sam m a tid. ) Kansakoulujen kustannuslain mukaan, joka astui voimaan elokuun 1 p:nä 1921, saavat kaupungit 1/ i osan kansakoulumenoista»yleisistä varoista». 1) Eni. lagen om folkskolomas ekonomi, vilken trädde i kraft den l:sta augusti 1921, erhälla städerna /4 av utgiftema för folkskoloma ur»allmänna medel».

11 Maalaiskuntien ylemmät kansakoulut. A lla olevasta asetelm asta selviää m aalaiskuntien, ylem pien kansakoulujen luku opetuskielen m u k aan sekä koulupiirien lu k u lu k u v u o n n a ja k a h te n a lä h in n ä edellisenä v u o te n a y n n ä lu k u v u o n n a De högre folkskolorna i landskommunerna. U r n e d an stäe n d e sam m anställn in g fram g är a n ta le t högre f olkskolor i lan d sk o m m u n ern a efter u nd erv isn in g ssp räk lä sä re t och u n d er de tv enne n ä rm a st föregäende ären sam t lä säre t B K o u lu p iirejä S k o ld is tr ik t K o u lu ja k a ik k ia a n Skolor, inalles S uom enkielisiä k o u lu ja F in sk sp rak ig a skolor R u o tsin k ielisiä k o u lu ja S vensksp räkiga s k o l o r Suom en-ruotsink. kouluja Finsk -svenskspr. skolor V enäjänkielisiä k o u lu ja R y sk sp rä k ig a skolor K o u lu jen lu k u lisään ty i lu k u v u o sien ja välisenä kym m env uotiskautena k o ko m aassa % ; suom enkielisten kou lu jen lisäys oli 38.9 %, m u tta ru o tsin k ie liste n v a in %. K o u lu jen o p p ilasm äärä y le m p än ä m a in ittu in a v u o sin a ry h m ite tty n ä iän, opetuskielen ja v a n hem pien sääd y n m u k a a n n ä k y y seu raavasta tau lu k o sta. Lukuvuosi. Läsär. Année scolaire. Kaikkiaan. Inalles. ' Nombre total vuotiaita är ans. Iän mukaan. Efter Aider. Age vuotiaita är ans. A n ta le t skolor okades u n d e r tioarsperioden m ellan lasaren s a m t i hela la n d e t m ed % ; okningen av de fin sk sp rakig a skolornas a n ta l u tg jo rd e 38.9 %. av de svensksprakig as d a re m o t e n d a st %. E le v a n ta le t i sk olorn a u n d e r o v a n n a m n d a ar g ru p p e ra t efter ald er, underv isn in g ssp rak och e fter fo rald rarn a s s ta n d fra m g a r a,v foljan d e ta b ell. Oppilaita. Klever vuotta täyttäneitä. Fyllda 15 är. Au-dessus de 15 ans. Opetuskielen mukaan. Efter undervisningsspräk. Par langue d enseignement. Suomenkielisiä. Finsksprâkiga. Finnois. Ruotsinkielisiä Svenskspräkiga. Suédois. Élèves. Vanhempien säädyn mukaan. Efter föräidrarnaa atänd. État social des parents. Virkamiesten, suurtilall. ja suurliikk. harj. lapsia. Barn tili tjänstemän, större jordägare o. näringsidkare. Fonction 'publique, propriétaires ruraux, négoce. Pikkutilall. ja pikkuliikk. harj. lapsia. Barn till mindre jordâgare o. nàringsidkare. Petits agriculteurs, petits commerçants. Torpparien, työväen y. m. lapsia. Bam tili torpare, arbetare m.fl. Petits fermiers, ouvriers etc M aalaisk an sak o u lu jen oppilaiden k o k o n aism ä ä rä on lu k u v u o d e sta lu k u v u o te en vä h en tynyt 4 993:11a eli 2. i %. V asta a v a ilm iö on lu k u v u o d e sta läh tien, s. o. koko sin ä aja n jak so n a, jo lta lu o te tta v ia tila s to tie to ja k a n sa k o u lu laito k sesta m aassam m e on olem assa, esiin ty n y t a in o a sta a n kaksi k e rta a, n im. lu k u v u o sin a ja edellisiin lukuvuosiin v errattu n a. L ukuv uonna T o talan talet elever vid folkskolorna i lan d s k o m m u n ern a h a r fra n la sa re t till las a re t m in sh a ts m e d eller 2. l %. M o tsv aran d e foreteelse h a r sed an la sare t , d. v. s. u n d e r h ela d en tidsp erio d, fo r v ilk en tillfo rlitliga s ta tis tisk a u p p g ifter over folkskolv a sen d et i v a rt la n d finnes, fo rek o m m it en d ast t v a ganger, n am lig en lasaren sam t i fo rhallande till foreg aen de lasar.

12 7 to d e ttu v äh en n y s koski m elkein y k sistään v a in suom enkielisiä oppilaita, jo id en lu k u oli pienem p i k u in edellisenä v u o n n a. V ä h en ty m istä on ta p a h tu n u t kaik issa ik älu o k issa en iten k u i te n k in k ahdessa n u o rim m assa (9 12 ja v u o tia a t). Y h tä p itä v ä ä n tulok seen tu lla a n v e r ra te ssa oppilasm äärä ä v u o sio sa sto itta in : I. v u o sio sasto n o p p ilasm äärä oli lu k u v u o n n a v ä h e n ty n y t lu k u v u o te e n v e rra ttu n a :sta :ään, II. vuosiosaston oli v ä h e n ty n y t vielä en em m än, :stä :een, I I I. v uo sio saston oli k a sv a n u t :sta :een ja n e ljän n e n sam oin k a sv a n u t :sta :aan. O ppilasm äärän v äh en e m in en on su u rim m aksi osaksi a ih e u tu n u t m a a seu d u n v ä e stö n ik ä ry h m ity k sessä ta p a h tu n e is ta m uutoksista : vuoden 1923 lopussa oli m aaseu d u lla 9 12 v u o tia ita la p sia ja v u o tia ita v ä h em m än k u in v u o tta a ik a i sem m in. L isäksi on, k u te n tu n n e ttu a, m a a h am m e ja erikoisesti m aaseudulle viim e v u o sin a p e ru stettu paljon uusia oppikouluja ja on opp i k o u lu jen koko o p p ilasm äärä o llu t v o im ak k a asti kasvam aan päin, m ikä ei ole voinut olla v ä h i tellen v a ik u tta m a tta kansakoulujen oppilasm ä ä rä ä n. O ppilaiden v an h em p ien sääd y n m u k a a n o te ttu n a on v ä h e n n y stä ta p a h tu n u t kaikissa ryhm issä. Sekä absolutisesti e ttä su h teellisesti su u rin on vähenn y«k u ite n k in o llut torpparien ja ty ö v äen lasten ryhm ässä. K y m m en essä vuo dessa on m a alaisk an sakoulu - jen oppilaiden k o k o n aism ä ärä lis ä ä n ty n y t 54. 9%, siis suhteellisesti m o n ta k e rta a en em m än k u in k au p u n k ien k a n sa k o u lu jen opp ilasluku. S u o m en kielisten o p p ilaiden lu k u on k a sv a n u t 59. o %, ru o tsin k ie liste n v a in %. S ite n oli m a a laisk an sa k o u lu je n o p p ilaista lu k u v u o n n a % suom enkielisiä ja a in o a sta a n 9.2 % ru o tsinkielisiä, k u n v a s ta a v a t su h d e lu v u t v u o sik y m m en tä aik aisem m in o liv a t 88.4 ja 11.6 %. O p pilaid en ik ä ry h m ity s on. pu h een a olevan vuosik ym m en en a ik a n a p y s y n y t jokseenkin m u u ttu m a tto m a n a. L u k u v u o n n a oli 2. 8 % k aik ista oppilaista virkam iesten, su u r tilallisten j a suurliikkeen h a rjo itta jie n, % p ik k u tilallisten ja p ik k u liik k een h a rjo itta jie n sek ä 50. o % to rp p a rie n, ty ö v ä e n y. m. lap sia. V a sta a v a t lu v u t o liv a t k y m m e n tä v u o tta a ik a i sem m in 2.9, 39.4 ja 57.7 %. N ä in ollen on siis p ik k u tilallisten ja p ik k u liik keen h a rjo itta jie n la ste n p ro sen tti m elkoisesti k a sv a n u t, to rp p a rie n j a ty ö v ä e n ta a s v ä h e n ty n y t, jo ta v a sto in v irk a m iesten, suurtilallisten ja suurliikkeen h a rjo itta jie n la ste n p ro se n tti on p y s y n y t jokseenkin sam ana. D en lä säre t k o n sta terad e m inskningen k o m n ä s ta n e n b a rt p ä den fin sk sp rakig a delen av eleverna, v ilk as a n ta l v a r m in d re än föregäende är. M inskning h a r fö rek o m m it i alla äldersklasser, m e st d ock i de tv ä lä g sta (9 12 och äriga). Till m o tsv a ra n d e re s u lta t k om m er m a n v id en jäm förelse av elevnum erären ärsklass fö r ärsklass: ele v a n ta le t v id ärsk u rs I. h ade lä säre t i jäm förelse m ed läsäret nedg&tt frän tili ,. vid ärsk u rs I I. än n u m era, frä n tili , v id ärsk u rs I I I. s tig it frä n tili och v id ärsk u rs IV. lik a sä frä n tili N edgängen i a n ta le t elever h a r tili s tö rsta delen fö ro rsa k ats av de fö rän d rin g ar, som s k e tt i befolkningens p ä lan d sb y gden äldersfördelning: v id s lu te t av är 1923 fu nnos p ä lan d sb y g d en b a rn i äld ern 9 12 är s a m t i äld ern ä r m indre ä n e tt ä r tidig are. D ä rtill h a r, som känt, i v ä rt lan d och särskilt p ä lan d s b y g d en u n d er de sen aste ären g ru n d ats e t t avse v ä rt a n ta l n y a lärdom sskolor och h a r to ta l- a n ta le t elever v id lärd o m ssk o lo m a v a rit i s ta rk tillv ä x t, v ilk e t icke k u n n a t v a ra u ta n a t t sm ä- ningom in v e rk a p ä elev n u m erären v id folkskolo rn a. Om m a n b e a k ta r fördelningen efter fö rä ld ra rn a s sta n d h a r m in sknin g fö rek o m m it i alla k ategorier. S äväl a b so lu t som re la tiv t ta g e t ä r dock m inskningen stö rst fö r b a rn till to rp a re och arb e tare. T o ta la n ta le t elever v id fo lksk olorn a i landsk o m m u n ern a h a r p ä tio är ö k ats m e d %, säledes proportionsvis m ycket m er än elevnum e rä re n v id stad sfolk skolom a. A n ta le t finsksp räk ig a elever h a r ö k ats m e d 59. o %, a n ta le t sven sksp räk ig a m e d e n d a st 22.6 %. S älu nda voro a v elevern a i lan d sk o m m u n ern as folkskolor läsäret % finsksprakiga och e n d a s t 9.2 % sv en skspräkig a, m e d a n m o tsv a ra n d e re la tio n sta l e tt ärtio n d e tid ig are v oro 88.4 och %. E le v e m a s äldersfördeln ing h a r u n d er ifrä g av aran d e decennium fö rb liv it n ä g o rlu n d a oförändrad. L äsäret voro av s a m t lig a elever 2. 8 % b a m tili tjä n ste m ä n, stö rre jo rd - äg are och n ärin g sid k are, % b a rn till m indre jo rd äg äre och n ä rin g sid k are s a m t % b a rn till to rp a re, arb e ta re o. a. M o tsv aran d e siffror fö r tio är tillb a k a voro 2.9, 39.4 och %. S älu n d a k a n en av sev ärd ökn ing ia k tta g a s beträ ffa n d e p ro centsiffran fö r b a rn e n tili m in d re jo rd äg äre och n ärin g sid k are, en m insk n ing fö r barnen tili to rp are och arbetare, v arem ot p ro centsiffran fö r b a rn e n tili äm b etsm än, stö rre jo rd äg äre och n ärin g sid k are fö rb liv it u n g efär d ensam m a.

13 8 A lla oleva ta u lu k k o o so ittaa, m issä m ä ä rä ssä k o u lu m a tk a t vuosikym m enen, a ik a n a on u u sia k o u lu ja p e ru sta m a lla s a a tu ly h enem ään. N edan stâende ta b e ll u tv isar, i vilken m à n län g d en av v ägen till skolan u n d e r ârtio n d e t k u n n a t n e d b rin g as genom g ru n d an d e t av n y a sko] or. Lukuvuosi. Lasâr. Année scolaire. Oppilaita, joiden koulumatka oli : Elever, vilka tili skolan hade en väg pä: Élèves, dont la distance entre Vécole et le domicile était : Yhteensä oppilaita. Summa aile 3 km. mindre än 3 km. m oins de 3 km. 3 5 km. 3 5 km. entre 3 et 5 km. yli 5 km. mera än 5 km. plus de 5 km. elever. Nombre total des teres T au lu k k o o so ittaa, e ttä k o u lu m a tk a t o v a t k ym m enessä vuo dessa jo n k u n v e rra n ly h e n ty neet. L y h y im m än m a tk a n ry h m ä on n im ittä in lis ä ä n ty n y t % :s ta 72. o % :iin ja pisim m än m a tk a n ry h m ä v ä h e n ty n y t 7. 3 % :sta 5.8 % :iin, jo ta v a sto in keskim m äinen ry h m ä on p ro s e n t te in a la u s u ttu n a p y s y n y t jo k seen k in en tisellään. M aalaisk an sakoulu jen o p e tta ja k u n n a n lu k u m ä ä rä (yksity isk o h taiset tie d o t on v a in jo k a to ise lta v u o d elta) viim eksi k u lu n ein a v u o sin a näk y y seuraavasta asetelm asta. / /o / / T abellen u tv isa r, a t t län g d en av vägen till sk o lan u n d e r d essa tio á r i n â g o n m à n n e d g â tt. A n ta le t av dem, so m h ade d e n k o rta ste vägen, h a r n äm lig en ö k a ts frâ n % till 72. o % och h a r a n ta le t av sà d a n a m e d d en lä n g sta v ägen n e d g â tt frâ n 7.3 % till ñ. 8 %, v a re m o t den m e llersta g ru p p en p ro cen tu e llt ta g e t fö rb liv it n ä g o rlu n d a o fö rän d rad. L ä ra rk ä re n s n u m e ra r v id la n d sk o m m u n e rn a s folk skolor (d etaljerad e u p p g ifter fin n as a t t tillg ä e n d a st fö r v a rta n n a t ár) w id e r de señaste áren fram gâr av följ ande sam m anställning V arsinaisia o p e tta jia k a ik k ia a n E g en tlig a lä ra re inalles M ieso p ettajia M anliga lä ra re N a iso p e tta jia K v in n lig a lä ra re O p ettajie n k o k o n aism ä ärä on kym m enessä vuodessa lis ä ä n ty n y t %. siis jo n k u n v e rra n v ä h em m än k u in oppilaiden. M ieso pettajien lu k u on tä n ä a ik a n a lis ä ä n ty n y t v a in 20.4 %, k u n ta a s n a iso p e tta jie n lu k u on k a sv a n u t 83. s %. L u k u v u o n n a tu li o p e tta ja a k o h ti k e sk i m äärin 36 oppilasta, vuosikym m entä aikaisem m in oli v a s ta a v a lu k u 35. V arsin aisista o p e tta jis ta oli lu k u v u o n n a eli n o in kym m enesosa virkakelpoisuustodistusta v ailla. Ivaksi v u o tta aikaisem m in oli v irk a k e lp o isu u tta v a illa olevia o p e tta jia 573, lu k u v u o n n a ja lu k u v u o n n a K e h ity s on siis tä s s ä su hteessa m a a la is - k ansakoulu issa viim e v u o sin a k ä y n y t p ä in v a s taiseen su u n taan kun kaupungeissa. K u ite n kaan ei epäpätevien opettajien luku m aalaiskan - T o ta la n ta le t lá ra re h a r u n d e r tio á r o k ats m ed %, sálu n d a i n ágon m á n min.dre an a n ta le t elever. A n ta le t m anlig a lá ra re h a r u n d er d e n n a tid o k ats m ed e n d a st %. m e d a n á te r a n ta le t k v in n lig a lá rare o k ats m ed 83.5 %. L a sá re t kom p á v a rje lá ra re s andel i m e d eltal 36 elever, tio ár tillb a k a v a r m o tsv a ra n d e siffra 35 Ȧ v de eg en tlig a la ra rn a sak n ade la sáre t eller u n g efár tio n d ed elen kompetensintyg. T v á á r tid ig are u tg jo rd e a n ta le t in k o m p e te n ta lá ra re 573, la s á re t och la sáre t U tv eck lin gen v id lan d s- o rtssk o lo rn a h a r sálu n d a i d e tta avseende u n d e r de señaste á ren g á tt i m o ts a tt rik tn in g m o t folkskolorna i stád em a. D ock v a r a n talet in kom petenta lárare vid folkskolorna p á lands-

14 9 sakouluissa luku vuon na ollut su h teellisesti s a n o tta v a s ti su urem p i k u in kaksi v u o t t a aikaisem m in. O pettajien ryhm ity s sen m ukaan, kuinka suuressa koulussa k u k in o p etti, n ä k y y se u ra a v a sta ta u lu k o sta. o rten lä s a re t ej p ro p o rtio n sv is n ä m n - v ä r t stö rre än, tv â ä r tidigare. O m lä ra rn a g ru p p eras efter lärarp erso n alen s sto rlek v id den skola d ä r de tjä n stg jo rd e, erhalles fö ljan d e tab ell. L ääni. Län. Département. ainoastaan johtaja tai johtajatar, endast en fôrestândare eller föreständarinna., seulement d un directeur (ou directrice). johtaja (-tar) sekâ 1 apuopettaja (-tar). en fôrestândare (-inna) och 1 bitr. I. d un directeur et d un instituteur auxiliaire. johtaja (-tar) sekâ 2 apuopettajaa (-tarta). en fôrestândare (-inna) och 2 bitr d un directeur et de 2 institut, auxiliaires. \ Kouluja, joissa opetti: I skolorna undervisade: Écoles dont le presonnel enseignant se composait: johtaja (-tar) sekâ 3 apuopettajaa (-tarta). en fôrestândare (-inna) och 3 bitr. 1. d un directeur et de 3 institut, auxiliaires. johtaja (-tar) seka 4 apuopettajaa (-tarta). en fôrestândare (-inna) och 4 bitr. 1. d un directeur et de 4 institut, auxiliaires. johtaja tar) sekä 5 apuopettajaa (-tarta). en fôrestândare (-inna) och 5 bitr. 1. d un directeur et de 5 institut, auxiliaires. johtaja (-tar) sekâ 6 apuopettajaa (-tarta). en fôrestândare (-inna) och 6 bitr. 1. d un directeur et de 6 institut, auxiliaires. johtaja'(-tar) sekâ 7 apuopettajaa (-tarta). en fôrestândare (-inna) och 7 bitr. I. d un directeur et de 7 institut, auxiliaires. johtaja (-tar) sekâ 8 apuopettajaa (-tarta). en fôrestândare (-inna) och 8 bitr. 1. d un directeur et de 8 institut, auxiliaires. johtaja (-tar) sekâ# 9 apuopettajaa (-tarta). en fôrestândare (inna) och 9 bitr. 1. d un directeur et de 9 institut, auxiliaires. johtaja (-tar) sekâ 10 apuopettajaa (-tarta). en fôrestândare (-inna) och 10 bitr. 1. d un directeur et de 10 institut, auxiliaires. johtaja (-tar) sekâ 11 apuopettajaa (-tarta). en fôrestândare (-inna) och 11 bitr. 1. d un directeur et de 11 institut, auxiliaires. Uudenmaan N ylands Turun-Porin Äbo-Björneborgs Ahvenanmaa Aland Hämeen T avastehus Viipurin Viborgs î Mikkelin S:t M ichels Kuopion Kuopio î Vaasan Vasa Oulun Uleâborgs Yhteensä koul. Summa skol Yhteensä opettajia näissä koul. Summa lärare vid dessa skolor L u k u v u o n n a a lo ittiv a t to im in ta n sa alla m a in itu t u u d et koulut. ^ Yhteensä. Summa. Total. L ä s a re t b e g y n te n e d a n n ä m n d a n y a skolor sin verksam het. Lääni, kunta ja koulu. Län, kommun och skola. Département, commune et école. Suomenkielisiä. Finsksprákiga. Finnoises. R uotsinkielisiä. Svensksprákiga. Suédoises. Lääni, kunta ja koulu. Län, kommun och skola. Département, commune et école. Suomenkielisiä. Finsksprákiga. Finnoises. Ruotsinkielisiä. Svensksprákiga. Suédoises. Uudenmaan lääni. Nylands län. Degerby, Strand... Bromarv, Täcktom Östra b y... Nummi, Mäntsälä... Helsinge Helsingin mlk., Pitäjänmäki»» Jollas... Haagan kp. Haga kp. Haga svenska skola.... i i i i i i Mäntsälä, Kaanaa... Strömfors Ruotsinpyhtää, Haavisto.. Yhteensä Summa Turun-Porin lääni Äbo-B:borgs län. Laitila, Kodjala... Mynämäki (Virmo), Lemmi... i i 4 f 1 4

15 10 Lääni, kunta ja koulu. Län, kommun och skola. Département, commune et école. Suomenkielisiä. Finskspràkiga. Finnoises. Ruotsinkielisiä. Svenskspräkiga. Suédoises. Lääni, kunta ja koulu. Län, kommun och skola. Département, commune et école. Suomenkielisiä. Finskspràkiga. Finnoises. Ruotsinkielisiä. Svenskspiâkiga. Suédoises. Karjala, Kalela... Merimasku, Iskola... i Nagu Nauvo, K irjais... i Piikkiö, Niemenkulma... Perniö (Bjerno), Tuulhattu... Uskela, Villilä...«Pertteli (S:t Bertils), Ihamäki... Pomarkku (Pâmark), Laitila... Rauman mlk. Raumo lk. Kortela.. Hinnerjoki, Kivijärvi... i Kankaanpää, K yynärjärvi... i Karvia, Ämmälänkylä... i Karkku, Karkunkylä... i» Rainio... i Vammalan kp. Vammala kp... i Huittinen (Hvittis), S u ttila... i Punkalaidun, Palojoki... i Pöytyä. Oja... i Yläne, Rannanmäki... i 20 i Yhteensä Summa i Ahvenanmaan maakunta Landskapet Äland. Eckerö, Torp... Hammarland, Strömma... i Yhteensä Summa 2 Hämeen Iäähi. Tavastehus län. Vilppula, Rajala... Kuru, Kaitajärvi... Teisko, Asuntila... Somero, Uusi-Kaskisto... Sääksmäki, Terinen... Hattula, Salimäki... Janakkala, Joki-Mallinkainen... Loppi, Metsäkylä...» R uotsinkylä... 1 Jämsä, Oksjärvi... Kuhmalahti, Pajula... Hollola, Heinlammi... 1 Nastola, Villähti...» Metsäkulma... 1 Yhteensä Summa 14 Viipurin lääni. Viborgs län. Viipurin mlk. Viborgs lk., Esisaari.. 1»»»» Karisalmi.. 1 Nuijamaa, R a p a ttila... 1 Koivisto (Björkö), R ö m p ötti... 1 Johannes (S:t Johannes), Päätilä... 1 Vehkalahti (Veckelaks), Kolsila... 1 Valkeala, Pukkila... 1 Luumäki, Hermunen... 1 Luumäki, Niemi... Lapvesi, M uuhonniemi...» Tirilä... Ruokolahti, K irkonkylä... Jääski, Kivioja... Vuoksela, Vuoksela... Sakkola, Lupra... Räisälä, Hytinlahti... Käkisalmen mlk., Kexholms lk., Pämä Kaukola, Multamäki...» Tervola...t. Parikkala, Syväoro...» Peruspohja... Lumivaara, Kuhkaa...» H a rv ia... Uukuniemi, Härkälä.....» Matri.... Salmi, V arpaselkä... Korpiselkä, Tsiipakka... i Yhteensä Summa 27 Mikkelin lääni S:t Michels län. Anttola, Kääriälä... 1 Kangasniemi, K aihlam äki... 1» K auppila... 1 Hirvensalmi, Hämeenmäki... 1» Pöyrynkylä... 1 Juva (Jockas), Paatela... 1 Pieksämäki, T oikkala... 1 Virtasalmi, Tikkalanmäki Jäppilä, Tihusniemi... 1 Haukivuori, Paloselkä Joroinen, Katajamäki... 1 Sääminki, Saaristo... 1 Kerimäki. Häivä... 1 Punkaharju, N aaranlahti f Heinävesi, Koivumäki... 1 Yhteensä Summa 15 Kuopion lääni. Kuopio län. Juuka, Pohjoispää... Nurmeksen kp. Nurmes kp... Värtsilä, Kenraalinkylä... Kiihtelysvaara, R aatevaara... Ilomantsi, Huhus... Tuupovaara, Kannunniemi... Kuusjärvi, Vuonnos... 1 Iisalmen mlk. Iisalmi lk., Jokela...»»»» Kihlovirta. Tuusniemi, H iidenlahti... Kuopion mlk. Kuopio lk. Kotasalmi. Rötikkö..»»»» Kasurila.. Maaninka, Tavinsalm i... 1 Konnevesi, K ellonkoski...

16 11 Lääni, kunta ja koulu. Län, kommun och skola. Département, commune et école. m Suomenkielisiä. Finskspräkiga. Finnoises. Ruotsinkielisiä. Svenskspràkiga. Suédoises. Lääni, kunta ja koulu. Län, kommun och skola. Département, commune et école. Suomenkielisiä. Finskspräkiga. Finnoises. Ruotsinkielisiä. Svenskspràkiga. Suédoises. Vesanto, Son kari... i Leppävirta, Palokangas... i. Suonnejoki, Rieponlahti... i Yhteensä Summa 18 Viitasaari, Komu- Rasila... i Konginkangas, R äihä... i. Yhteensä Summa 15 n 2 s Vaasan lääni. Vasa län. Lappfjärd Lapväärtti, Korsbäck... 1 Isojoki (Stora), Suojoki... 1 Närpes Närpiö, Näveräs... Övermark Ylimarkku, T u v a s... Petalaks Petolahti, Arnossa... Replot Raippaluoto, Brändövik...»» Söderudden... 1 Laihia, L ounaala... Isokyrö (Storkyro), N aarajoki... 1 Oravais Oravainen, Brännars... 1 Nykarleby lk. Uudenkaarlepvyn mlk., Kyrkoby... Munsala, Kantlaks... Esse Ähtävä, överlappfors... 1 Veteli (Vetil), H aukilahti... Haisua, Meriläinen... 1 Nedervetil Alaveteli, Längbacka... 1 Himanka, Lahdensuo.... Alajärvi, Kaartunen...» Myllykangas... Petäjävesi, K u m p u... Saarijärvi, H ä n n ilä...» L euh u.... Kivijärvi, Taipale... Pihtipudas, Uutinen... 1 Oulun lääni. Uleàborgs län. Temmes, H aurukylä... 1 Muhos, H u ik o la... 1 Kiiminki, Hannus... 1 Haukipudas, Martinniemi... 1 li (Ijo) Yli-Olhava... 1 Kalajoki, Etelänkylä... 1 Reisjärvi, Leppälänlahti... 1 Pyhäjärvi, Ruhkala... 1 Kestilä, J ä rv ik y lä... 1 Vuolijoki, Saaresmäki... 1 Suomussalmi, Piispajärvi... 1 Kemin mlk. Kemi lk. Itä k o sk i...»»» K iv a lo... Alatomio (Nedertomea), Kantojärvi... Ylitornio (Övertomea), Ylipää... Turtola, Matinlompolo... Î 1 Kuolajärvi, Vuorikvlä... 1 Savukoski, M artinkylä... 1 Yhteensä Summa 21 Kaikkiaan Totalsumma L isäksi on k o u lu ista m a in itta v a seuraavaa. T o im in n asta o v a t la k a n n e e t Im p ilah d en R a n n a n koulu, R uokolahden H ärskiänsaaren koulu, O u laisten L aulum aan koulu sekä Iisalm en Y liv iesk an ra u ta tie n k o u lu K iu ru v ed ellä, K o n tio m ä en ra u ta tie n k o u lu P a lta m o ssa j a O ulun N u rm eksen ra u ta tie n k o u lu K a ja a n in m a a la iskunnassa. M aaningan H ökösen koulu ja S o t k a m o n L a a k a n koulu e iv ä t ole to im in eet lu k u v uoden aik a n a. K a n g a sra n n a n, Ivolikkoinm äen ja T iiliruukin k ou lut on siirretty V iipurin m a a la is k u n n a s ta V iipurin k a u p u n k iin. M yrskylässä on B ack b ö le-k ankbölen suom en-ruotsin kielinen koulu ja e ttu kielen peru stu k sella. Ala- j a Y lä- V uokin koulu S uom ussalm ella on a lk a n u t u u d e s ta a n to im ia. L aih ia n L o u n a a la n koulu on ennen erehdyksestä lask ettu alakansakoulujen jo u k koon. R ö ra n d e skolorn a b ö ra ä n n u fö ljan d e o m stän - d igh eter p äpek as. F ö lja n d e skolor h a u p p h ö rt m e d sin v erk sam h et: i Im p ilah ti, R a n ta skola, i R u o k o lah ti H ä rsk iä n sa a ri skola, i O ulainen L a u lu m a a skola sam t Iisalm i Y liv ieska jä m - vägs sk ola i K iu ru v esi, K o n tio m ä k i jä m v ä g s skola i P a lta m o och U leaborg N u rm es järn v ä g s skola i K a ja n a lan dsk o m m u n. H ö könen skola i M aan in k a s a m t L a a k a skola i S o tk am o h a icke v ä rit i v e rk sam h et u n d e r läs&ret. K a n g asr a n ta, K o lik k o in m äk i och T iiliru ukki sk olor h a fr&n V ihorgs lan d sk o m m u n h iiv it överf ö rd a tili V iborgs stad. I M örskom h a r B ackb öle K a n k - b öle finsk- och sv en sk sp räk ig a sk ola u p p d ela ts p ä sp rak lig gru nd. Ala- och Y lä-v uokki sk o la i S uom ussalm i h a r an yo u p p ta g it sin v erk sam h et. L o u n a a la sk ola i L a ih ia h a r tid ig are av m isstag rä k n a ts h ö ra tili g ru pp en läg re folkskolor. Kansanopetustilasto Folksholstatistik

17 12 AI a olevassa y hd istelm ässä on m a a la isk u n n a t r y h m ite tty sen m u k a a n, k u in k a m o n ta to im iv aa y le m p ä ä k a n sa k o u lu a n iissä oli lu k u v u o n n a I nedanst& ende sam m a n ställn in g h a lan d s- k o m m u n ern a g ru p p erats efter a n ta le t i dem befin tlig a högre folkskolo r lä s ä re t Lääni. Län. Département. sr S» s «pr pr 5" Kuntia joissa oli seuraa va määrä kouluja: Kommuner med nedanstäende antal skolor: Communes avec le nombre suivant d*écoles :.. B Uudenmaan Nyrands... 2) Turun-Porin Abo- Björneborgs 3)112 9; _ 1 Ahvenanmaa Aland Hämeen Tavastehus... hfio _ Viipurin Viborgs 5) i Mikkelin S:t Michels « Kuopion Kuopio U i Vaasan V asa f i Oulun Uleäborgs 8) Yhteensä Summa ' i 1 1 L u k u v u o n n a m a ase u d u n ylem m issä k a n sa k o u lu issa p id e ty is tä jatk o k u rsse ista, n iid en tu n ti- ja o p p ila sm ä ä rä stä e site tä ä n tie d o t seuraav assa taulukossa. U p p g ifter om u n d e r lá s á re t a n o rd n a d e fo rtsá ttn in g sk u rse r v id de hogre folksko lo m a, o m tim a n ta le t v id d em och d e ra s elev num erar, m eddelas i fóljand e -tabell. Lääni. Län. Département. 100-tuntisia. 100-timmars. de 109 leçons. Jatkokursseja: Fortsáttningskurser: Cours supplémentaires : 125-tuntisia. 125-timmars. de 125 leçons. 150-tuntisia 150-timmars. de 150 leçons. Yhteensä. Summa. Total. Oppilaita. Elever. Élèves Uuudenmaan N y la n d s i Turun-Porin Abo-Bjömeborgs Ahvenanmaa A la n d Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleäborgs Yhteensä Summa x) Nombre total äes communes. 2) Uusia kuntia. Nya kommuner. Keravan kaupp. Kervo köp. 3) # Vammalan kaupp. Vammala köp., Loimaan kaupp. Loimaa köp. 4)» Aitolahti, Koijärvi, Säynätsalo. ä) *. Vuoksenranta, Simpele, Lumivaara. 6)» Punkaharju.. 7) i)»» Nurmeksen kaupp. Nurmes köp., Säyneinen. 8)»»»» Yli-Ii..

18 13 L u k u v u o n n a p id e ttiin y h te en sä 495, ed ellisenä lu k u v u o n n a 420 ja lu k u v u o n n a ja tk o k u rssia. O p p ilaita oli kursseilla y llä m a in ittu in a v u o sin a 9 109, j a K u n kouluhallituksen kiertokirje jatk o -o p etu k sesta sy y sk u u n 22 p iitä 1922 on m u u tta n u t t ä m ä n o petu ksen p e ru s te ita m. m. siin ä su h teessa e t t ä ly h y im m ä t k u rssit asetuksen m u k a a n o v a t 100-tuntisia, sen sijaan e ttä n e en n en oliv at 75- tu n tisia, ei y k sity isk o h taisem p aa v e rta ilu a eri vuosien v älillä v o id a su o ritta a. L ä sare t an o rd n ad e s inalles 495, föreg&ende lä s ä r 420 och lä s a re t fo rtsättn in g sk u rser. E le v a n ta le t i k u rsern a v a r u n d e r de o v a n n ä m n d a áren 9 109, och D a genom skolstyrelsens c irk u lä r av den 22 Septem ber 1922 an g äen d e fo rtsä ttn in g su n d e r- visningen g ru n d ern a fö r den.na underv isn in g ä n d ra ts bl. a. i d e t av seendet a t t de k o rta ste k u rsern a en lig t fö ro rd n in g en b e stá a v 100 lärotin u n a r i stä lle t fö r tid ig are 75 lä ro tim m ar, är en d e ta lje ra d jäm förelse m ellan de olika áren ej m öjlig. Maalaiskuntien alakansakoulut. E n sim m äisen k e rra n k e rä ttiin tila sto tie to ja k u n n allisista a la k an sak o u lu ista lu k u v u o d elta A lakansakoulujen kehitys siitä lä h tien n äk y y seuraavastu asetelm asta. De lägre iolkskolorna i landskommunerna. S ta tistisk a u p p g ifter om de lägre k o m m u n ala fo lksk olo rna in sam lades fö rsta gängen fö r lä sare t U tv ecklin g en fö r de läg re folkskolorn a s v id k o m m ande belyses av fö ljan d e sam m anställning. Suomen- ja ruotsinkielisiä. Finsk- o. svenskspràkiga. Finnoises et suédoises. Ruotsinkielisiä. Svenskspràkiga. Suédoises. Suomenkielisiä. Finskspràkiga. Finnoises. Kiertäviä kouluja. Flyttande skolor. Écoles ambulatoires Kiinteitä kouluja. Fasta skolor. Écoles fixes. Alakansakouluja kaikkiaan. Lägre folkskolor inalles. Écoles primaires prèvwatoires, total. Lukuvuonna. Läsäret. Année scolaire A lakansakoulujen lu k u on siis kuudessa v u o d essa k a sv a n u t yli k uusin kertaiseksi. K iin teid en ja kiertävien koulujen lu k u on lisään ty n y t jo k seen k in sam assa suhteessa. Suom enkielisten k o u lu jen lu k u on e n e n ty n y t 15-kertaiseksi, m u tta ru o tsin k ie liste n v a in tu sk in 3-kertaiseksi. K iinteiden alakansakoulujen oppilaiden j a k a a n tu m in e n opetuskielen, iän, vanhem pien sä ä d y n ja k o u lu m a tk a n m u k a a n eri v uosin a selv iää s e u ra a v a sta ta u lu k o sta, jossa lu k u v u o tta ei ole v o itu o tta a huom ioon, koska s iltä ei ole tarp e ek si y k sity isk o h taisia tieto ja. A n ta le t lägre folkskolor h a r sälu n d a u n d er sex &r ö k a ts m er än sex dubbelt. D e fa s ta och de am b u leran d e sk olorn as n u m e rä r h a r re la tiv t ta g e t ö k ats i ungefärligen sarnrna grad. A n talet fin sk sp räkig a skolor h a r ö k a ts 15-faldigt, de svenskspräkiga därem ot k n a p p t trefaldigt. F ö rd elnin gen av de fa s ta läg re fo lkskolornas elever efte r u n d ervisn in gsp räk, aid er, fö räld - ra rn a s s ta n d och län g d en av vagen tili skolan u n d e r olika ar fra m g ä r av fö ljan d e tabell i vilken em ellertid lä sare t icke k u n n a t b e a k ta s, e n ä r tillräck lig t d etaljerad e u p p g ifter icke föreligga för d e tta är.

19 14 Lukuvuosi. Lâsàr. Année scolaire. Opetuskieli. Ûndervisningsspràk. Langue d en, geignement. Suomi. Finska. Finnois. ltuotsi. Svenska. Suédois. 7 8 vuotta. 7 8 àr. 7 8 ans. t Ikä. Âlder. Âge vuotta àr ans. Yli 11 vuotta. Over 11 àr. Au-dessus de 11 ans. L Koulumatkan pituus. Skolvägens längd. Distance entre l école et le domicile. Aile 3 km. Under 3 km. Moins de 3 km. 3 5 km. Entre 3 5 km. Yli 5 km. Over 5 km. i Plus de 5 km. 1 Vanhempien sääty. Föräldram as stând. État social des parents. Torpparien, työväen y. m. lapsia. Barn tili torpare, arbetare m. f], Petits fermiers, ouvriers etc. Pikkutilall. ja pikkuliikk. harjoitt. lapsia. Bam till mindre jordbrukare och nàringsidkare. Petits agriculteurs, petits commerçants. Virkamiesten, suurtilan, suurliikk. harj. lapsia. Barn tili tjänstemän, större jordbrukare o. näringsidkare. Fonction publique, propriétaires ruraux, négoce K u te n ta u lu k o s ta n ä k y y, on suom enkielisten oppilaiden lu k u k a sv a n u t viidessä v uo dessa läh es viisinkertaiseksi, m u tta ru o tsin k ielisten v a in v a ja a lla kolm anneksella, ollen se lu k u v u o d esta läh tien v ä h en e m ään p ä in. O p pilaiden ik ä ry h m ity s tä tark a ste llessa h u o m a ta a n, e ttä n u o rim p ien ry h m ä on k a s v a n u t suhteellisesti jo n k in v e rra n en em m än k u in m u u t ry h m ä t: 7 8 v u o tia ita o p p ila ita oli lu k u v u o n n a %, ja v iittä v u o tta aik aisem m in %. K o u lu m a tk a n p itu u s on jo n k in v e rra n lis ä ä n ty n y t, sillä ly h im m än m a tk a n ry h m ä on v ä h e n ty n y t 88.4 % :ista 84.6 % :iin. L u k u v u o n n a oli o p p ilaista to rp p a rie n, ty ö v ä e n y. m. la p sia 63.o %, p ik k u tilallisten ja p ik k uliikkeen h a rjo itta jie n la p sia 32. i % j a v irk am iesten, s u u r tilallisten ja suurliikkeen h a rjo itta jie n lap sia 4.9 %. Viisi v u o tta aik aisem m in o liv at v a s ta a v a t lu v u t 66. 5, 29.0 ja 4. 5 %. K iertävien alakansakoulujen oppilaiden ja k a a n tu m ista v a sta a v iin ry h m iin e s ittä ä se.uraava ta u lu k k o. S äsom av tah ellen synes, h a r a n ta le t finsksp räkig a elever p ä fern ä r ö k ats in.emot fem - fald ig t, de svenskspr& kiga d ä re m o t m ed icke fü llt en tred jed el och u tv isad e senare en ten d en s tili m in sknin g sed an lä sä re t V id gran sk n in g a v eievernas äld ersfördeln ing k a n fö rm ärk as, a t t d en lä g sta äld ersgru p pen re la tiv t ta g e t ö k ats n ä g o t m e ra ä n de övriga g ru pp ern a: a n ta le t elever i ald ern 7 8 är v a r läsäret % och fern ä r tillb a k a %. L än g d en av v ägen tili sk o lan h a r ö k ats i n ägon m an, t y den gru p p som hade den k o rta ste vägen, h a r m in sk a ts frä n % tili %. L äsäret voro av ele v em a % h a rn tili to rp a re, a rb e ta re m. fl., 32.1 % b a rn till m in d re jo rd b ru k a re och närin g sid k are sa m t 4.9 % b a rn till tjän stem än, större jo rdbruk are och näring s id kare. F ern ä r tillb a k a voro m o tsv a ra n d e siffror 66.S, 29.0 och 4.5 %. F ö rdeln in g en av de am b u leran d e lägre folksk olornas elever p ä m o tsv a ra n d e g ru pper m eddelas i fö ljan d e tab ell.

20 i 15 Opetuskieli. Under visningsspràk. Langue d enseignement. Ikä. Aider. Âge. Koulumatkan pituus. Skolvägens längd. Distance entre l école et le domicile. Vanhempien sääty. Köräldramas stând. État social des parents. Lukuvuosi. Läsär. Année scolaire. Suomi. Finska. Finnois. Ruotsi. Svenska. Suédois.! 7 8 vuotta. 7 8 âr. 7 S ans. j 9 10 vuotta âr ans. Yli 11 vuotta. över 11 âr. Au-dessus de 11 ans. Aile 3 km. XJnder 3 km. Moins de 3 km. 3 5 km. Entre 3 et 5 km. Yli 5 km. över 5 km. Plus de 5 km. Torpparien, työväen y. m. lapsia. Barn till torpare, arbetare m. f l. Petits fermiers, ouvriers etc. Pikkutilall. ja pikkuliikk. harjoitt. lapsia. Bam till mindre jordbrukare och nâringsidkare. Petits agriculteurs, petits commerçants. Virkamiesten, suurtilall. suurliikk. harj. lapsia. Barn tili tjänstemän, större jordbrukare o. näringsidkare. Fonction publique, propriétaires ruraux, négoce M yöskin n ä issä kou luissa on suom enkielisten o ppilaid en lu k u lis ä ä n ty n y t suhteellisesti p a ljo n en em m ä n k u in ru otsin kielisten: edellinen on viidessä vuo d essa k a s v a n u t yli viisinkertaiseksi, jälkim m äinen taa s vain noin yhdellä kuu desosalla o n p a se edelliseen v u o teen v e rra te n h u o m a tta v a s ti p ienen ty n y tk in. O p pilaiden ikäry h m ity k se ssä on ta p a h tu n u t sam an su u n tain en, m u tta v ielä jy rk em p i m u u to s k u in kiinteid en alak an sak o u lu jen oppilaiden ikäryhm ity ksessä: nuorim pien oppilaiden ryhm ä on viidessä v u o dessa k a sv a n u t % :sta % :iin. K iin teid en ja kiertävien ala k an sak o u lu je n opettajien luku, sukupuolen m u k aan ry h m i te tty n ä, ilm enee seuraavasta asetelm asta. Lukuvuosi. Läsär. Année scolaire. Ä ven i dessa skolor h a r a n ta le t fin sk talan d e elever ökats proportionsvis m ycket m er an a n ta le t sv en sk ta lan d e elever: d e t föreg& ende h a r p ä fern ä r ö k ats fem fald ig t, d e t señ are d ä re m o t e n d a s t m ed om k ring en s jä tte d e l i jäm förelse m ed foregáende ár k a n t. o. m. en icke r in g a m insknin g ia k tta g a s. 1 elevernas äldersfördeln in g k a n en fö rsk ju tn in g i sam m a rik tn in g som fö r de fa s ta läg re folkskolorna, m en m y c k et m e ra iögonenfallande, ia k tta g a s: gruppen y n g sta elever h a r p ä fern ár ö k ats frä n 51.4% tili %. A n ta le t lä ra re v id fa s ta och am b u leran d e lägre folkskolor framg&r, fö rd e la t efter kön, av följan d e sam m anställning. Kiinteiden alakansakoulujen Kiertävien alakansakoulujen opettajia. opettajia. Lärare vid de fasta lägre Lärare vid de flyttande folkskoloma. lägre folkskoloma. Instituteurs des écoles primaires Instituteurs des écoles primaires préparai, ambulatoires. Miehiä. Naisia. Miehiä. Naisia. Män. Kvinnor. Män. Kvinnor. Hommes. Femmes. Hommes. Femmes A lakansak oulujen o p e tta ja k u n ta a n on siis a lu n p itä e n k u u lu n u t m elkein y k sin o m aan naisia. O p ettajie n lu k u on k a sv a n u t suhteellisesti h iu k a n n op eam m in k u in o ppilasm äärä: k u n lu k u v uo nna o p e ttajaa kohti oli kiinteissä L ä ra rk ä re n v id de lägre fo lksk olo rna h a r sälu n d a a n d a frá n b ö rja n best& tt n ä rä nog e n b a rt av kvin nor. A n ta le t lä ra re h a r ö k ats p ro p o rtio n sv is lite t h a stig a re än elevnum erären: da läsäret p ä varje lärare i de fasta

21 16 a lakan sak o u lu issa k esk im äärin 23 ja k ie rtä v issä alakan sak o u lu issa 41 o p p ilasta, o liv a t v a s ta a v a t lu v u t viisi v u o tta aik aisem m in 27 j a 47. _ Kansanopistot. K a n san o p isto ja oli m aassam m e lu k u v u o n n a k a ik k ia a n 50, jo is ta 35 suom en- ja 15 ruotsinkielistä. Syksyllä 1923 a lo ittiv at to i m in ta n sa se u ra a v a t 4 u u tta k ansanopisto a: Suom en N uoriso-opisto, S avon ja Y lito rn ion kristilliset kan sanop istot sekä L apin k a n sa n opisto. L u k u v u o n n a oli 27 suom enja 14 ru o tsin k ie listä k a n sa n o p isto a, jo te n siis edellisten lu k u kym m en en v u o den a ik a n a on lisään ty nyt kahdeksalla ja jälkim äisten yhdellä. K a n san o p isto je n o p e tta ja - ja o pp ilasm ääriä oso ittaa seuraava asetelm a: Miehiä. Man. Horn. Suomenkieliset kansanopistot. Finskspräkiga folkhögskolor. Écoles supérieures populaires Opettajia. Lärare. Instituteurs. Naisia. Kvinnor. Fem. finnoises. Oppilaita. Elever. Élèves. Miehiä. Män. Horn. Naisia. Kvinnor. Fem. skolom a kom i m edeltal 23 och i de am la d e ran d o 41 ele ver, voro m o tsv a ra n d e ta i fern à r tillb ak a 27 och 47. Folkhögskolorna. A n ta le t folkhö gsk olor i v á rt la n d u n d e r lä s ä re t v a r inalles 50, av v ilk a 35 fin skoch 15 svenskspräkig a. H ö ste n 1923 b e g y n te. f ölj an de 4 n y a f olkhögskolor m e d sin v erk sam h et: Suom en N uoriso-opisto, S av olax och Ö verto rn e ä k ristlig a folkhö gsk olor sam t L appi an d s folkhögsk ola. L ä sä re t fu nnos 27 finskoch 14 sv ensksp räk ig a folkhögskolor, och h a r alltsä a n ta le t av de fö rstn ä m n d a u n d er ti o &r ökats m ed ä tta och de señare m ed en. A n ta le t lä ra re och elever v id fo lk högsk olo rna fram gär av f ölj ande sam m anställning. R uotsinkieliset kansanopistot. Svenskspräkiga folkhögskolor. Écoles supérieures populaires Opettajia. Lärare. Instituteurs. Miehiä. Män. ßom. suédoises. Naisia. Kvinnor. Fem. Oppilaita. Elever. Élèves. Miehiä. Naisia, Män. Kvinnor. Kaikkiaan Inalles. Total. Opettajia. Lärare. Instituteurs. Oppilaita. Elever. Élèves. Horn. Fem I l l O p ettajien lu k u ei lu k u v u o d e sta lukuvuoteen ole k asv an u t kuin n i m eksi. L u k u v u o n n a oli o p e tta jia asete lm a n m u k a a n 33 en em m än k u in edellisenä ty ö k a u te n a. T ä m ä poikkeuksellisen su u ri lisäys jo h tu u, p a itsi u usien opisto jen p e ru stam ise sta, m yö sk in siitä e ttä käsillä o levassa tila sto ssa on ensi k e rra n o te ttu huom ioon k aik k i o p e tta ja t, jo ta vastoin aikaisem pien vuosien lu v u t ta rk o itta v a t varsinaisia opettajia. Suom enkielisten kan sanopisto jen o p p ila slu ku kasvoi kym m envuotiskautena 51.5 %, jo ta v a s to in ruotsinkielisten kansanopistojen oppilasm ä ä rä n lisäys oli v a in 17 %. J o lu k u v u o n n a oli oppilaiden en em m istö n a isia, ja on naispuolisten oppilaiden lu k u m äärä sen jä l keen k a sv a n u t suhteellisesti p a ljo n en em m än k u in m iespuolisten: lu k u v u o n n a oli k aik k ien k a n sanopisto jen o p p ilasm äärä stä 58.7 % n aisia, m u tta k y m m e n tä v u o tta m yöhem m in 69.o %. S ekä suom en- e ttä ruotsinkielisissä kan sanopisto issa oli lu k u v u o n n a m iesoppilaita h u o m attav asti vähem m än kuin edellisen ä ty ö k a u te n a. A n ta le t lä ra re h a r fra n lä s ä re t tili lä sä re t ej ö k ats a n n a t ä n tili n a m n et. L ä sä re t funno s en lig t sam m a n ställn ing en 33 lä ra re m er än föregäende arb etsperio d. D e n n a ex cep tio n ellt s to ra ö kning h a r sin gru n d u to m i g ru n d a n d e t av n y a folkhögskolor, även d ä ri, a t t i föreliggande S tatistik fö r fö rsta gängen m e d tagits sam tlig a lärare, v a re m o t siffrorn a för tidigare är b erö ra en dast egentliga lärare. Elevnum erären v id de fin sksp räkig a folkhögskolorn a ökades u n d er tioärsperioden m ed 51.5 %, v arem ot ökningen av elevantalet vid de svensksp räk ig a folkhögsk o lo rna u tg jo rd e e n d a st 17 %. R e d a n lä sä re t u tg jo rd es fle rta le t elever av k vin nor, och h a r a n ta le t k vin n liga elever d ä re fte r stig it p ro po rtio n sv is m y c k et m e ra än a n ta le t m a n lig a elever: lä sä re t v a r a v a n ta le t elever v id sam tlig a folkhögskolor 58.7 % kvin nor, m en tio ár señare 69. o %. S äväl v id de fin sk sp räkig a som vid de sv en sk sp räk ig a folkhögsk olorna v a r a n ta le t m anlig a elever lä säre t m ä rk b a rt rnindre ä n föregäende verksam hetsär.

22 17 K a n san o p isto illa oli lu k u v u o n n a m enoja yh teensä m k, siitä suom enkielisillä m k ja ruotsin kielisillä m k. L u k u v u o n n a o liv a t v a s ta a v a t lu v u t , ja , lu k u v u o n n a , ja sek ä lu k u v u o n n a , ja K y m m en essä v uo dessa o v a t k ansan o p isto jen m e n o t nousseet v a in n o in 9-kertaisiksi, siitä h u o lim a tta e ttä opistojen lu k u m ä ä rä sam aan a ik a a n on lis ä ä n ty n y t y h deksällä, oppilasm äärä noussut 43 % ja h in ta ta s o k o h o n n u t 11-kertaiseksi. M enot o p p ilasta k oh den o liv a t lu k u v u o n n a m k ja lu k u v u o n n a m k, m ik ä n o u su ei lähesk ään v a staa rah an arvon alenem ista. K a n san o p isto je n m e n o t p e ite ttiin lu k u v u o n n a seu raav alla ta v a lla : v a ltio a p u a s a iv a t o p isto t m k, k u n n a t a v u s tiv a t m k:lla, k a n n a tu sy h d isty k se t m k:lla, o p p ilasm ak su ja k e rty i m k ja m u ita tu lo ja oli m k. P rosentteina kok onaism en o ista oli v a ltio a p u 51. l, k u n tie n av u stu s 4.6, k a n n a tu sy h d isty ste n a v u stu s 4.8, oppilasm a k su t 6.1 ja m u u t tu lo t %. L u k u v u o d e sta oli v a ltio a p u n o u ssu t läh es 8 72-kertaiseksi, k u n tie n av u stu s y li 4 1/2-k ertaiseksi, k a n n a tu sy h d isty ste n a v u stu s yli 9 -kertaiseksi ja oppilasm aksut yli 15-kertaisiksi. Kiertokoulunopettajasem inaareja oli toim inn assa vain kaksi, n im ittäin Helsingin ru o tsin kielinen ja K a rk u n suom enkielinen. N iissä oli 14 o p e tta ja a ja 70 o ppilasta, v iim e m ain itu t k aik k i naispuolisia. L u k u v u o n n a oli m yö sk in kaksi sem in aaria to im in n assa, niissä 14 o p ettajaa ja 82 oppilasta. Valmistavat koulut. V alm istavia k o u lu ja, jo is ta on s a a tu tieto ja, oli lu k u v u o n n a k a ik k iaan 68, n iistä 27 suom en-, 40 ru o tsin - ja 1 saksankielinen. L ähinn ä edellisen v alm istavista kouluista ju l k a istu n tila sto n m u k a a n oli n ä itä k o u lu ja lu k u v u o n n a to im in n assa v a in 39, n iistä 16 suom en- ja 23 ru otsin k ielistä. N ä in ollen n ä y ttä ä jo m a in itu n v u o d en tila sto olleen siinä m ä ä rin ep ätäy d ellistä (kts. esip u h etta), e tte i lu k u v u o sien ja lu k u ja v o id a v e rra ta toisiinsa. I olkhogskolornas u tg ifte r la sa re t h elo p te.sig till inalles m k, d a ra v fo r de finsk sp rakig a m k och fo r de svensksp rak ig a m k. L a sa re t voro m otsvarande siffror , och , la sa re t , och sa m t la s a re t , och U n d er dessa tio ar h a u tg ifte rn a fo r folkhogskolorna stig it endast. om kring 9-faldigt, o a k ta t hogskolornas a n ta l sam tid ig t o k ats m ed 9, elevnum eraren stigitm ed 43 % och prisnivan steg rats 11-faldigt. U tg ifte rn a p e r elev voro la sare t m k och lasaret m k, vilk en stegring ej ens narm elsevis m o tsv a ra r nedgangen i p en n in g v ard et. F o lk hogskolo rnas u tg ifte r b e ta c k te s la sare t p a fo ljan d e sa tt: i u n d e rsto d av s ta te n erhollo hog skolorna m k, av kom m u- n e rn a m k, av g a ra n tif orenin g arn a m k, elevavgifter in flo to till e tt belopp av m k och an d ra inkom ster stego till m k. I p ro cent av to ta lu tg ifte rn a u tg jo rd e sta tsu n d e rsto d e t 51. l, k o m m u nern as u n d ersto d 4.6, g aran tif o renin g arna 4.8, eleva v g iftern a 6. l sa m t ovrig a in k o m ster 33.4 %. S edan la sare t h a r u n d ersto d et fra n s ta te n s sida o k ats n a ra p a 8 U -dubb elt, k o m m u n e rn a s u n d ersto d m er a n 4% -dubbelt, g a ra n tifo ren in g arn as m er an 9 -d ub belt sa m t elevavgiftern a over 15-faldigt. Sem inarierna for larare vid anibulatoriska skolor voro e n d a st tv a till a n ta le t, nam ligen e tt sv ensk sprakig t i H elsin gfors och e tt fin sk sp rakig t i K a rk k u. A n talet la rare v id dem v a r 14 och a n ta le t elever 70, de sistn am n d a sam tlig a k v in - nor. L a sa re t voro av en tv a sem inaxier i verksam het, m ed 14 larare sam t 82 elever. De förberedande skolorna. F ö rb e re d an d e skolor, fö r v ilk a u p p g ifter erhällits, funno s lä sä re t tili e tt a n ta l av inalles 68, d ä ra v 27 finsk sp räkig a, 40 svenskspräk iga och 1 ty sk sp räk ig. E n lig t n ä rm a st föregäende S tatistik över de fö rb ered ande skolorna voro av dessa skolor läsäret i v erk sa m h e t e n d a st 39, av v ilk a 16 finsk- och 23 svenskspräkig a. S ta tistik e n fö r n ä m n d a är synes salu n d a v a ra tili den g rad ofullständig (se fö ro rd et), a t t n ä g ra jäm förelser m ellan siffro rn a fö r läsären och icke k u n n a ifrägakom m a.

23 18 Opettajia oli luku vuon na suom enkielisissä v a lm ista v issa k oulu issa 84, ru o tsin - kielisissä 148 ja saksank ielisessä 9. O ppilaita oli suom enkielisissä kouluissa 2 171, ru o tsin kielisissä ja saksankielisessä 116. Ä idinkielen m u k a a n ry h m ite tty n ä ja k a u tu iv a t o p p i la a t jossain m ä ärin toisella tav alla: suom i oli 2 230:n, ruotsi 2 142:n ja m uu kieli 195:n opp i la a n äidinkieli. A n ta le t lärare v id de fin sksp rakiga förbered a n d e sk o lo m a v a r lä s a re t , v id de svenskspr& kiga 148 s a m t v id d en ty sk sp ra k ig a 9. A n ta le t elever v id de fin sk sp rakig a sk olo rn a v a r 2 171, v id de sv ensk spräkig a sa m t v id den ty sk sp rak ig a 116. V id uppdeln in g p a g ru n d av m odersm äl fördelades eleverna n a g o t an norlunda: h ade fin sk a tili m od ersm äl, sven ska och 195 övriga spräk.

24 TAULUJA. TA B ELLER. TABLEAUX. K ansa nop etustilasto F olkskolstatistile /-.

25 I. K ansakoulunopettaja-sem inaarit helm ikuun 1 p:nä Opettajien ja oppilaiden luku. I. Folkskollärar- och -lärarinneseminarier den 1 februari A ntal lärare och elever. Séminaires d'instituteurs et d institutrices prim aires au 1er février Nombre de maîtres et d élèves. Sem in aaripaikkakunta. ; Sem inarii-ort. j Localités.! Jyväskylä Sortavala Sordavala... 3 R a u m a R aum o... 4! R aahe B rah estad... 5I H einola... 6) K a ja a n i R a ja n a...! 7! Y h te e n s ä S u m m a T o tal 8; E kenäs T a m m isa a ri j 9 N y k a r le b y U u sik a a rlep y y! 10 Y h te e n s ä Sum m a T o ta l m K a ik k iaa n Inalles ; E n se m b le... ;12 S u is t a m o...\ 13 Hämeenlinna Tavastehus j 14 Tornio Tomeä j 15 Yhteensä Summa T o ta l 16 V a a s a V asa K a ik k iaa n Inalles E n se m b le... ) Keskikouluiuokka. Mellanskolklass.

26 II. Kansakoulunopettaja-seminaarit helmik. 1 p:nä Oppilaiden äidinkieli, kotipaikka ja sosialinen luokitus. II. Folkskollärar- och -lärarinneseminarier den 1 îebr Elevernas modersmâl, hemort samt iöräldrarnas ständ. Séminaires d instituteurs et d institutrices primaires au 1er février Langue maternelle et domicile des élèves; position sociale de leurs parents. Sem in aaripaikkakunta. Sem in arii-ort. Localités. i_! I j 1 J y v ä s k y l ä... 2 So rtavala S o r d a v a la R aum a R aum o... i 4 R aahe B rah estad... 5 H e in o la... 6 K a ja a n i K a ja n a... 7 Yhteensä Sum ma Total 8 E ken äs T am m isaari... 9 N y k a r le b y U u sik a arlep yy [10! Y h tee n s ä Sum m a Total ii K a ik k ia a n Inalles : E n sem b le...j j 12 S u is ta m o..., ' 13 Hämeenlinna Tavastehus ; 14 T ornio T o r n e à ; 11 s j Y hteensä Sum ma Total j i ; V aasa V a sa... j 17 K a ik k iaa n Inalles j I [ E n sem b le...

27 1923_ III. Kansakoulunopettaja-seminaarit lukuvuonna Oppilasluvun muutokset ja oppilaiden siirto. III. Folkskollärar- och -lärarinneseminarier under läsäret Förändringar i elevantalet och elevernas îôrîlyttning. Séminaires d instituteurs et d institutrices prim aires (année scolaire > Variations du nombre des élèves et promotions. i för : Ca! épi Sem in aaripaikkakunta. d < Sem inarü-ort. Localités. \ ' $ i j 1; J y v ä s k y l ä...! 2j Sortavala Sordavala... 3 R aum a R aum o... i i 4 R aah e B rah estad... si H einola... 6 Kajaani Kajana j 7 Y h te e n s ä Sum m a Total',! 8j Ekenäs Tammisaari... 9 N ykarleby U usikaarlepyy 10 Yhteensä Summa Total : 1 1 K a ik k iaan Inalles j E n s e m b le S u is ta m o...i 13i Hämeenlinna Tavastehus 114 T ornio T o r n e a...j 15 Yhteensä Summa T o ta l 16 V aasa V asa K a ik k iaan Inalles I E n s e m b le... ') N ä is tä 35 n a is o s a s t o n U l i l t a lu o k a lt a. D ä r a v 35 fr. k v in n l. a v d k l. 2)» 34»»» 34» 3) Näistä erotettuja 2. Därav förvisade 2. 4)»» 3.»» 3.». 1.,» 1.

28 IV. Kansakoulunopettaja-seminaarien talous lukuvuonna IV. Folkskollärar- och -lärarinneseminariernas ekonomi under läsäret Séminaires di instituteurs et di institutrices primaires (année scolaire ). Économie des séminaires. i j Sem inaaripaikkakunta. Seminarii-ort. ' Localités. \ [! 1 J y v ä s k y l ä... 2 S o rtavala S o rd avala... I 3 R a u m a R aum o... j 4 R aahe B rah estad... 5 H einola... 6 K a ja a n i K a ja n a... I 7 Y h teen sä Summa Total] 8 E ken äs T a m m is a a r i 9 N ykarleby Uusikaarlepyy! 10 Yhteensä Sum ma Totall 1 1 K a ik k iaan Inalles E n sem b le... I 12 S u is t a m o... I 13 Hämeenlinna Tavastehus 14 T orn io T o r n e a... j 15 Yhteensä Sum ma Total\ 16 V aasa V asa K a ik k iaa n Inalles E n s e m b le... K a n sa n o p e tu stila sto Folle sh olst at ist ih k-

29 V. Sem inaaritaloihin sijoitetut pääomat, sem inaarien rahastot ja kirjastot. V. I seminariebyggnaderna placerai kapital, sem inariernas îonder och bibliotek. Capitaux placés dans les immeubles des séminaires; leurs fonds et bibliothèques. : S em in aaripaikkakunta : Sem inarii-ort. Localités.!. i 1 J y v ä s k y l ä... 2 Sortavala Sordavala... 3 R a u m a R aum o... 4 R a ah e B rah estad... j 5 H e in o l a... 6 K a ja a n i K a ja n a... ; 7 Yhteensä Summa T o ta l 8j E ken äs T am m isaari... i 9; N y k a r le b y U u sikaarlep yy ; loj Y h tee n sä Sum m a T o ta l 11 K a ik k ia a n Inalles : E n s e m b le... j 12 S u is t a m o... j 13 Hämeenlinna Tavastehus I j 14 Tornio Tom eä Yhteensä Summa T o ta l 16 V aasa V a sa... n K a ik k ia a n Inalles E n s e m b le...

30 VI. K ansakoulunopettaja-sem inaarit lukuvuonna Tietoja tutkinnon suorittaneista kuuntelijaoppilaista. VL Folkskollärar- och -lärarinneseminarier under läsäret Uppgiît om hospitanter, som avlagt exam en. Séminaires d instituteurs et d institutrices primaires (année scolaire ). Candidats-staqiaires ayant passé l'examen. ' 1 Sem in aaripa ikkakunta, Sem inarii-ort. Localités. j I ; j lj J y v ä s k y lä... ; 2 Sortavala Sordavala.. I 3 i R a u m a R aum o... 4[ R aahe B ra h e s ta d H e in o la... j 6 K a ja a n i K a ja n a ; 7! Y h te e n s ä Su m m a T o ta l sj E ken äs T am m isaari.. i 91 N y k a r le b y U u sikaarlep yy! lû! Y h te e n s ä Su m m a T o ta l! i n i Kaikkiaan Inalles!! E n sem b le...!!!! 12! S u istam o 1)...j 1 31 Hämeenlinna Tavastehus lii Tomio T om eâ1) 1 5 j Yhteensä Sum ma T otal 16 V a a sa V a s a K a ik k ia a n -Inalles I i Ensem ble... ') K a len te riv u o sitta in. L ä säret sam m anfaller nied kalenderâret.

31 VII. Seminaarien harjoitus- koulut lukuvuonna VII. Seminariernas övnings- skolor läsäret Écoles-annexes des séminaires (année scolaire ). i i S em in aaripaikkakunta. Sem inarii-ort. Localités. I 1 J y v ä s k y l ä...j 2 Sortavala Sordavala j 3 R a u m a R aum o... j 4 R a ah e B rah estad... i 5 H e in o la... j 6 K a ja a n i K a ja n a... I 7 Yhteensä Sum ma Total \ I 8 E ken äs T a m m is a a r i----- i 9 N y k a r le b y U u sikaarlep yy j 1 0 Yh teen s ä Sum m a T o ta l l i K aikk iaan Inalles E n s e m b le...! I j 12 S u is t a m o... I 13 Hämeenlinna Tavastehus l4 T orn io T o m e â... j is Yhteensä Summa Total jl6 V aa sa V asa j K aikk iaan Inalles ) I i E n s e m b le...

32 VIII. Kaupunkien kansakoulut helm ikuun 1 p:nä Tietoja luokista ja opettajista. VIII. Städernas folkskolor den 1 februari Uppgifter om klasserna och lärarpersonalen. Ecoles prim aires des villes au 1er février Classes et instituteurs. K au p u n k i Stad. Villes. \! i i i '!r 1 Helsinki, suom. k. finska sk. ' 2 H:fors, ruots. k. svenska sk. 3 B o rg ä P orvoo... 4 L o v isa L o v iisa... 5 Ekenäs T a m m isa a ri 6 H angö H anko... 7 T u rk u Ä b o...j : 8 N aantali Nädendal... 9 Uusikaupunki Nystad.. 10 R aum a R aum o P ori (yn n ä R eposaari) B jörneb org (o. R äfsö).. 12 M arieham n M aarianham in a Hämeenlinna Tavastehus 14 T am pere Tam m erfors.. 15 L a h ti V iip u ri V ib org H am ina F re d rik s h a m n.. 18 Lapp een ran ta V illm an - s t r a n d K ä kisa lm i K e x h o lm j 20 So rtavala S o rd avala...! 2 1 K o tk a M ikkeli S:t M i c h e l j 23 Savonlinna N yslott H einola K u opio Joensuu...j 27 I is a lm i...j 28 V aa sa V a sa K ristin estad K ristiin an - : k a u p u n k i... ; 30 K a sk ö K a s k in e n j Jakobstad P ietarsaa ri.. '32 Gamlakarleby Kokkola.. ;33 J y v ä s k y l ä... \ 34 O ulu U leäborg Raahe Brahestad j 36 K a ja a n i K a ja n a T ornio T orneä...[ 38 K em i (ja L a it a k a r i) j 3 9 Y h teen sä Sum m a Total 1 * Kansanopetustilasto FolTcskolstatislik

33 IX. Kaupunkien kansakoulut luku- vuonna Tietoja oppilaista. IX. Städernas folkskolor under las- äret Uppgifter om eleverna. Écoles primaires des villes (année scolaire ). Élèves. j Kaupunki. Stad. Villes. I i 1 Helsinki, suom. k. finska sk. 2 H :fors, ru ots. k. svenska sk. j 3 B orgä- P o rv o o...j 4 L o v isa L o v iisa... j 5 E ken äs T a m m is a a r i 6 H angö H anko... 7 T u rk u Ä b o... 8 N aa n tali N äd endal Uusikaupunki Nystad R aum a R aum o... I l P ori (yn n ä R eposaari) B jö rneb org (o. R äfsö)..,12 M arieham n M aarian- h a m in a H äm eenlinna T avastehus!1 4! T a m p e re -Tam m erfors.. i 15: L a h ti V iip u r i -V ib o rg H a m in a F red riksh am n.. 18] L appeen ran ta V illm an - Strand...j il9 Käkisalm i Kexholm 20: S o r ta v a la S o r d a v a la i 21 K o tk a M ik k e li S:t M ichel...!23 Savonlinna Nyslott H einola K u opio Joensuu... j2 7i.I i s a lm i V aasa V a sa...\ 29 K ristin e stad K ristiin an -: k a u p u n k i... 30! K a s k ö - K a s k in e n... j 31 Jakobstad Pietarsaari.. 32 Gamlakarleby Kokkola.. ] 33 J y v ä s k y l ä O ulu U leaborg... j 35 R aahe B rah estad... j36 K a ja a n i K a ja n a Tornio T orneä... 38i K em i (ja L a itak ari)... 39j Yhteensä Sum m a Total \

34 X. Kaupunkien kansakoulut lukuvuonna Tietoja jatkokouluista, erikoiskouluista y. m. i) X. Städernas ïolkskolor under läsäret Uppgiîter om fortsättningsskolor, specialskolor m. m. i) Écoles primaires des villes (année scolaire ). Cours supplémentaires, écoles spéciales etc. K au p u n k i. Stad. v a ie s. ; j j ;! j H elsinki, snom. k. fin ska sk. H :fors, ru ots. k. sv en ska sk. T u rk u A b o... P o ri (ynnä R eposaari) B jö rn eb org (o. R ä fs ö )... Tampere Tammerfors... W iip u ri W ib o r g... H a m in a F red riksb am n.. L appeen ran ta V illm anstran d... K o tk a... Savonlinna N yslott... K u o pio... Joensuu... V a a s a -V asa... O ulu U leäborg... Yhteensä -Sum m a Total: 1) T au lussa m a in itsem a tta jä tety issä kaup u ngeissa ei o llu t ja tk o - t a i erikoiskou lu ja. 1 de städ er som ej u p p ta g its i tab ellen, förekom icke fo rtsättn in g s- eller specialskolor. 2) N ä istä 22 lu kuk au silu okk aa. D ä ra v 22 term m skurser.

35 j j XI. Kaupunkien kansakoulut vuonna Tietoja koulujen taloudesta. XI. Städernas folkskolor är Uppgifter om skolornas ekonomi. Ecoles pnm aires des villes (1923), vu >o ypo pppipq! K au p u n k i.! Stad. Villes.! j H elsinki, suom.k. fin ska s k j. I H :fors, ruots.k. svenska sk./! 2 B o rg ä P orvoo... i 3 L o v is a L o v iisa... j 4 E ken äs T a m m is a a r i s H an gö H anko... j 6 T u rk u Ä b o... 7'N aantali N ädendal... 8 Uusikaupunki N ystad.. j 9 R a u m a R aum o (Pori (yn n ä R eposaari) I j B jörneb org (o. R äfsö).. llm a rie h a m n M aarianham in a Hämeenlinna Tavastehus 13 Tampere Tammerfors.. 14 L a h ti V iip u r i -V iborg H am in a F r e d r ik s h a m n.. 17 (Lappeenranta Villm an- I strand K äkisalm i K e x h o lm 191Sortavala Sordavala... 20:K o tk a... 2l M ik keli S:t M ichel Savonlinna N vslött 23 H einola Kuopio... 25jJoensuu I is a lm i V aasa V asa ;K ristinestad K ristiin an kaup u n ki K asko K a s k in e n... 30;Jakobstad Pietarsaari.. 31 Gamlakarleby Kokkola.. 32 J y v ä s k y l ä O ulu U leäborg R aahe B rah estad K a ja a n i K a ja n a (T ornio T orneä K em i (ja L a itak ari) Yhteensä Summa T ota l\4

36 XII. Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna Yleisiä tietoja kunnittain. XII. Landskommunernas folkskolor under läsäret Allmänna uppgifter kommunvis. Ecoles prim aires des communes rurales (année scolaire ). Données générales. Lääni ja kunta. Län och kommun. Uudenmaan 1. Nylands 1.1 Inga In k oo... D egerby... Karis K a rja... S varta Mustio... i Karjalohja (Karislojo)... Sammatti... Pojo P o h ja... Ekenäs lk. Tammisaaren! mlk... : Snappertuna... i Tenala T enhola... B rom arv... Esbo E s p o o... Grankulla kp. Grankullan kp... Kyrkslätt Kirkkonummi Sjundeä Siuntio... Lohja L o jo... Nummi... P u su la... V ih ti... P y h äjärvi... Helsinge Helsingin m lk.. Hoplaks Huopalahti Haagan kp. Haga kp... Oulunkylä Äggelby N urm ijärvi... H y v in k ä ä... M äntsälä... Sibbo S ip o o... Pornainen (Borgnäs)... Traduction des rubriques. Col. 1. Départements et communes. Col. 2. Districts scolaires. Col Groupement des écoles primaires (1er févr.) : Col par langue d'enseignement: col. 3. finnoises; col. 4. suédoises; col. 5. bilingues. Col situées: col. 6. dans un bâtiment scolaire spécial; col. 7. dans un local loué. Col. 8. Instituteurs proprement dits (1er févr.). Col Groupement des élèves (1er févr.): Col par sexe: col. 9. garçons; col. 10. filles; col. 11. total. - - Col selon la distance entre l'école et le domicile: col. 12. moins de 3 km; col. 13. entre 3 et 5 km; col. 14. plus de 5 km. Col. 15. Nombre des élèves des cours préparatoires au début de l année scolaire. Col. 16. Elèves de ces cours pas encore admissibles à l école primaire proprement dite. Col. 17. Élèves nouveaux inscrits à l école primaire proprement dite. Col. 18. Nombre total des élèves de l école primaire proprement dite au début de l année scolaire. Col. 19. Élèves ayant quitté l école avec certificat d étudesi 1) Sitäpaitsi 1 huoneisto ilmaiseksi. Dessutom 1 hyresîritt upplâten lokal.

37 1924. i Lääni ja kunta. Län och kommun. Tuusula (Tusby)... Keravan kp. Kervo kp.. Borgä lk. Porvoon mlk.. A sk o la... P u k k ila... Perna P ernaja... L iljendal... Myrskylä M örskom... Artjärvi (Artsjö)... Strömfors Ruotsinpyhtää Lappträsk... E lim ä k i... A n ja la... Iitti... Kuusankoski... Jaala... Orimattila... Yhteensä Summa Total ;4 Turun Porin lään. Äbo Björneborgs län. V ehm aa... Lokalahti... Taivassalo (T öfsala)... V elkua... Iniö... K u sta v i... I Uusikirkko (Nykyrko)... Uudenkaupungin mlk. Nystads lk... L a itila... Kodisjoki... yhäranta... P yhäm aa... Mynämäki (V irm o)... Karjala... Mietoinen... L em u... Askainen (Villnäs)... Rymättylä (Rimito)... Merimasku... Nagu Nauvo... Korpo... Houtskär Houtskari... j 4) Sitäpaitsi 1 huoneisto ilmaiseksi. Dessutom 1 hyresfritt uppläten lokal. 2) Sitäpaitsi 5 huoneistoa ilmaiseksi. Dessutom 5 hyresfritt upplätna lokaler. K a n s a n o p e t u s t i l a s t o F o l T c s k o l s t a t i s t i k

38 1923 i. j Lääni ja kunta, i Län och kommun. j i P iik k iö... Kuusluoto (K u stö )... : Kaarina (S:t K a rin s)... K akskerta... IPaimio (Pem ar)... i Sauvo (Sagu)... I Karuna...: IPargas Parainen ; Kimito Kemiö... j Dragsfjärd... Yestanfjärd... Perniö (Bierno)... Finby... \ K isk o...; Suom usjärvi... j Kiikala... Halikko... I A ngelniem i...j j U sk ela... ISalon kp. Salo kp... M uurla... Pertteli (S:t B ertils)... K u usjoki... Hitis lliittinen... Ulvila (U iv sb y )... : Porin mlk. Björneborgs ; J k....! N a k k ila... K u lla a..., Noormarkku (Norrmark).. Ahlainen (Hvittisbofjärd).. Pomarkku (Pamark)... Merikarvia (Sast.mola)... : Siikainen... I Eura... j K iukainen...! Honkilahti......! Eurajoki (EuTaaminne)... ; u v ia... L a p p i... Rauman mlk. Raunio lk. : Hinnerjoki... ; Ikaalinen... j.liimijärvi... Parkano... 1K ih n iö... ankaanpää... : K arvia... J) Sitäpaitsi 1 huoneisto ilmaiseksi. Dessutom 1 hyresfritt uppläten lokal.

39 i Lääni ja kunta. Län och kommun. Honkajoki... Hämeenkyrö (Tavastkvro) IV iljakkala... K ark k u... Suoniem i... Mouhijärvi... Suodenniem i... L a v ia... T yrvää... Vammalan kp. Vammala kp... Iviikka...! Kiikoinen... : Huittinen (H v ittis)... j Keikyä... V am pula... Kauvatsa... IPunkalaidun... j Loimaan kp. Loimaa! kp... : Loimaa... j M ellilä... IM etsäm aa... Alastaro... ; O ripää... 1Kokemäki (Kumo)... Harjavalta... Köyliö (Kjulo)... I S ä k y lä... i Marttila (S:t Martens)... j I K o sk i... Karinainen... i Tarvasjoki... Lieto (Lundo)... i Paattinen... I Pöytya... ;Y lä n e... Aura...! Raisio (R e so )... Räntäniäki (S:t M arie)! i Naantalin mlk. Nädendals lk... Masku...! Rusko... i Yahto... : Nousiainen... Yhteensä Summa Total j *) Sitäpaitsi 1 huoneisto ilmaiseksi. Dessutom 1 hyresfritt uppläten lokal. 2) Sitäpaitsi 4 huoneistoa ilmaiseksi. Dessutom 4 hyresfritt upplätna lokaler.

40 Lääni ja kunta. Län och kommun. Ahvenanmaan maakunta. Landskapet Äland. Sand... Värdö... S a ltv ik... F inström... G e ta... E ckerö... Hammarland... Lemland... Lumparland... Jomala... F ö g lö... Sottu n ga... Kökar... Kumlinge Brändö... Yhteensä Summa Total Hämeen 1. Tavastehus 1. R u ovesi... Vilppula... Mänttä... Kuru... Teisko... O rivesi... Juupajoki... Pohjois-Pirkkala Norr- Birkkala... Etelä-Pirkkala Söder- Birkkala... Ylöjärvi... Vesilahti... Tottijärvi... Lempäälä... K angasala... M essukylä... A ito la h ti... P älkän e... Sahalahti... Tam m ela... Forssan kp. Forssa kp. Jokioinen... H u m pp ila... Ypäjä... Urjala... Koi järvi... Akaa... l) Sisältyy Tammelan ja Urjalan piirijakoon. Ingär i Tammela och Urdiaia distriktsindelning.

41 Lääni ja kunta. ; j Län och kommun. : f K ylm äkoski... Somero... Somerniemi (Sommarnäs).. K a lvola... Sääksmäki... Valkeakosken kp. Valkeakoski kp...i H a u h o... T u u los... H a ttu la... T vrväntö... Hämeenlinnan mlk. Tavastehus lk... Vanaja (V a n a)... Janakkala... Loppi... Renko... H ausjärvi... Riihimäen kp. Riihi- ] mäki kp... Jämsä... K orpilahti...j M uurame... Säynätsalo... 1 Längelm äki... ' K uorevesi... Eräjärvi... Luopioinen... Kuhmalahti... uhm oinen K ärkölä... Hollola...; Nastola... Asikkala... Padasjoki... L am m i... K o sk i... Yhteensä Summa Total { Viipurin 1. Viborgs I. Viipurin mlk. Viborgs lk. V ahviala... Nuijamaa... Koivisto (B jörk ö)... L avansaari... Seiskari (Seitskär)... Johannes (S:t Johannes).. Uusikirkko (Nvkvrka)... 1) Sisältyy Muuramen piirijakoon Ingär i Muurame distriktsindelning.

42 Lääni ja kunta. Län och kommun. i K uolem ajärvi... Pyhtää P y ttis... Kymi (Kymmene)... H aapasaari... Vehkalahti (Veckelaks)... Virolahti (V ederlaks)... Miehikkälä... Säkkijärvi... Sippola... Suursaari (H ogland)... Tytärsaari... Valkeala... Kouvolan kp. Kouvola kp... u um äki... L a p v esi... Lemi... T aipalsaari... Savitaipale... Suomenniemi... Joutsen o... R uokolahti... Rautjärvi... Kirvu..... Jääski... 1Antrea (S:t A ndreae)... IVuoksenranta... Muola... j Kyvrölä... i Heinjoki... j Kivennapa (Kivinebb)... T erijoki...! Valkjärvi... V uoksela... Rautu... S ak kola... Metsäpirtti... Pyhäjärvi... Räisälä...! Käkisalmen mlk. Kex- holms lk... Kaukola... H iito la... Kurkijoki (Kronoborg)... Parikkala... S im p ele... j Jaakkima... Lumivaara... ) Sitäpaitsi 1 huoneisto ilmaiseksi. Dessutom 1 hyresfritt uppläten lokal. 2) Näistä 3 venäjänkielistä koulua. Därav 3 ryskspräkiga skolor. 3) Näistä 1 venäjänkielinen koulu. Därav 1 ryskspräkig skola.

43 Lääni ja kunta. Län och kommun. Ruskeala... Sortavalan mlk. Sordavala lk... H a rlu... Uukuniemi... Impilahti & Kitelä... Soanlahti... Suistam o... S a lm i... Suojärvi... Korpiselkä... Yhteensä Summa Tota 11 [ Mikkelin 1. S:t Michels 1. Heinolan mlk. Heinola lk. Sysmä... Hartola (Gustav Adolfs)..! Luhanka... J o u tsa... Leivonmäki... Mäntyharju... Mikkelin mlk. S:t Michels lk... Anttola... Kangasniemi... R istiin a... Hirvensalmi... Juva (Joekas)... Pieksäm äki... V irtasalm i... Jäppilä... H aukivuori... Joroinen... P uu m ala... R antasalm i... Kangaslampi... Sulkava...i Sääm inki... K erim äki... Punkaharju... Savonranta... Enonkoski... Heinävesi...j Yhteensä Summa Total Kuopion 1. Kuopio 1. Pielisjärvi... Juuka... N urm es... *) Sitäpaitsi 1 huoneisto ilmaiseksi. Dessutom 1 hyresfritt uppläten lokal. 2) Sisältyy Kerimäen piirijakoon. Ingär i Kerimäki distriktsmdelning.

44 I Lääni ja kunta. ; Län och kommun. Nurmeksen kp. Nurmes kp... Valtimo... Rautavaara... Eno... Tohmajärvi... V ärtsilä... P älkjärvi... K iihtelysvaara... I Ilomantsi...! Tuupovaara... Kaavi... Säyneinen... Liperi (L ibelits)... K ontiolahti... Pielisensuu... Polvijärvi... Kuusjärvi... Kitee... Rääkkylä... K esälahti... Iisalmen mlk. Iisalmi lk. Sonkajärvi... Vieremä... Lapinlahti... Kiuruvesi... N ilsiä... Varpaisjärvi... M uuruvesi... P iela v e si... K eite le Tuusniem i... Kuopion mlk. Kuopio lk. Vehmersalmi... Karttula... Maaninka... Rautalampi... K onnevesi... V esanto... j Leppävirta & Varkaus... Suonnejoki... Hankasalmi... IYhteensä Summa Total Vaasan lääni. Vasa län. ; Jalasjärvi... Peräseinäjoki... Kauhajoki...

45 j Lääni ja kunta. ; Län och koni mu n. Kurikka... Ilmajoki... Seinäjoki... Lappf järd Lapväärtti.. T jöck... Sideby S iip y y... Isojoki (Stora)... Karijoki (Bötom)... Närpes Närpiö... Teuva (Österm ark)... K orsn äs... Övermark Ylimarkku..!Malaks M aalahti... i Petalaks P eto la h ti... B e rg ö... Solv S u lv a... Pörtom Pirttikylä... Mustasaari... Kvevlaks Koivulahti.. Replot Raippaluoto... Laihia... Jurva... V Vähäkyrö (L illkyro)... Isokyrö (Storkyro)... Y listaro... Vörä Vövri... Oravais Oravainen... Maksmo Maksamaa... Nykarieby lk. Uudenkaarlep. m lk... Jeppo J e p u a... M unsala... Y lihärm ä... Alahärmä... Kauhava... Lapua... N urm o... Pedersöre. P etarsaaren mlk... P u rm o... Larsmo L u o to... Esse Ähtävä. :... Kronoby Kruunupyy.. Teri j ä r v i... Veteli (Vetil)... P erh o... H a isu a... Kaustinen (K austb y)...

46 Lääni ja kunta. Län och kommun. Gamlakarleby lk. Kokkolan m lk... Nedervetil Alaveteli... K ä lv iä... UUava... L o h ta ja... H im anka... Kannus... Toholampi... Lestijärvi... Lappajärvi... V im p eli... Evijärvi... K ortesjärvi... : A lajärvi... S o in i... Lehtim äki... Kuortane... Alavus... Töysä... Virrat... Atsäri... Laukaa... Ä änekoski... Uurainen... P etäjävesi... Jyväskylän mlk. Jyväskylä lk... Toivakka... Keuru... Pihlajavesi... M u ltia... Saarijärvi... Pylkönmäki... Karstula... ivijärvi... K in nula... Pihtipudas... Viitasaari... Konginkangas... Sum iainen... Yhteensä Summa Total Oulun 1. Uleäborgs 1. L im inka... Kempele... Tyrnävä... Temmes... Lum ijoki... Oulujoki...

47 Lääni ja kunta. Län och koramun. Oulunsalo... Muhos... Utajärvi... K iim in k i... Y likiim inki... Haukipudas... li (Ijo)... Yli - li... K uivaniem i... Pudasjärvi... Ranua... : T aivalkoski... Kuusamo... Alavieska... Kalajoki... R a u tio... Y liviesk a... S ie v i... P yhäjok i... M erijärvi... O ulainen... P a ttijo k i... Saloinen... Vihanti... S iikajoki... Revonlahti... P aavola... Rantsila... Hailuoto -(Karlö)... H aapajärvi... R eisjärvi... P y h äjärvi... Kärsämäki... H aapavesi... Nivala... Piippola... Pyhäntä... Pulkkila... K estilä... Paltamo... Kajaanin mlk. Kajana lk. V uolijoki...!... Säräisniem i... H yrynsalm i... Ristijärvi... P uolanka... Suomussalmi... 3) Sisältyy Iin piirijakoon. Ingär i Ijo distriktsindeling. 2) Sitäpaitsi 1 huoneisto ilmaiseksi. Dessutom 1 liyresfritt uppläten lokal.

48 j Lääni ja kunta. i j Län ocli kommun. jj j j I i 1Sotkamo... Kuhmoniemi... Kemin mlk. Kemi lk. Sim o... Tervola... Alatornio (Nedertorneä) K arunki.... Ylitornio (Övertorneä). Turtola... Kolari... Rovaniemi... K em ijärvi... Kuoiajärvi... Muonio... Enontekiö... K ittilä... Sodankylii... Pelkosenniemi... Savukoski... In ari... U tsjoki... Petsamo... Yhteensä - Summa - Total Kaikkiaan Inalles Ensemble... *) 11 oppilasta opetettiin lapin kielellä. 11 elever undervisades pa lappska spräket. 2) Sitäpaitsi 1 huoneisto ilmaiseksi. Dessutom 1 hyresfritt uppläten iokal. 3) Sitäpaitsi 12 huoneistoa ilmaiseksi. Dessutom 12 hyresfritt upplätna lokaler.

49 XIII. Maalaiskuntien kansakoulut helmikuun 1 p:nä Tietoja opettajista kunnittain. XIII. Landskommunernas ïolkskolor den 1 februari kommunvis. Uppgiîter om lärarpersonalen Renseignements détaillés sur le personnel enseignant des écoles prim aires des communes rurales (1er février 1924)., Lääni ja kunta. Län ocli kommun. Uudenmaan 1. Nylands 1. Inga In k o o... i D egerby...! Karis K a rja... i Svarta Mustio... Karjalohja (Karislojo)... Sammatti... Po jo P ohja... Ekenäs lk. Tammisaaren mlk... Snappertuna... Tenala T enhola... j B rom arv... Esbo Espoo... Grankulla kp. Grankullan kp... Kyrkslätt Kirkkonummi Sjundeä Siuntio... Lohja L o jo... Nummi... P u su la... V ih ti... Pyhäjärvi... Helsinge Helsingin mlk.. Hoplaks Huopalahti.... Haagan kp. Haga kp... Traduction des rubriques. Col. 1. Département et commune. Col. 2. Nombre d'écoles. Col Nombre d instituteurs proprem ent dits. Col. 3. N om bre total. Col. 4. H om m es. Col. 5. Femmes. Col Compétents. Col. 6. A ya n t reçu le certificat du séminaire. Col. 7. Autres. Col. 8. Sans certificat de compétence. Col. 1). O rdinaires. Col. 10. N om m és à l essai. Col. 11. E xtraordinaires. Col N om bre de m aîtres de travaux m anuels. Col. 12. N om bre total. Col M a îtres de, travaux m anuels en bois. Col..13. Compétents. Col. 14. S a n s certificat de compétence. Col M aîtresses de travaux m anuels proprem ent dits. Col. 15. Compétents. Col. 16. S a n s certificat de compétence.

50 Lääni ja kunta. Län och kommun. Oulunkylä Aggelby... N urm ijärvi... H y v in k ä ä... M äntsälä... Sibbo S ip o o... Pornainen (Borgnäs)... Tuusula (Tusby)... Keravan kp. Kervo kp.. Borgä lk. Porvoon mlk.. A sk o la... P u k k ila... Perna Pernaja... L iljendal... Myrskylä Mörskom... Artjärvi (Artsjö)... Strömfors Ruotsinpyhtää Lappträsk... E lim ä k i... Anjala... Iitti... Kuusankoski... Jaala... Orimattila... Yhteensä Summa Total Turun Porin lääni. Abo Björneborgs län. V ehm aa... Lokalahti... Taivassalo (T öfsala)... V elk ua... Iniö... K u sta v i... Uusikirkko (N ykyrko) Uudenkaupungin mlk. Nystads lk... Laitila... Kodisjoki... P yhäranta... P yh äm aa... Mynämäki (V irm o)... Karjala... Mietoinen... L em u... Askainen (Villnäs)... Rymättylä (R im ito )... Merimasku... Nagu Nauvo...

51 - j Lääni ja kunta. 1 Län och koinnmn. i j Korpo... ; Houtskär Houtskari... P iik kiö... ; Kuusluoto (K u stö )... j Kaarina (S:t K a rin s)... I K akskerta... ; Paimio (Pem ar)... I Sauvo (Sagu)... ; Karuna... Pargas Parainen... Kimito Kemiö... Dragsfjärd... Vestanfjärd... Perniö (Bjerno)... j Finby... I K isk o... Suom usjärvi... Kiikala..., Halikko... A ngelniem i... U sk ela... Salon kp. Salo kp... M uurla... Pertteli (S:t B ertils)... K uusjoki... Hitis Hiittinen... Ulvila (U lv sb y )... Porin mlk. Bjömeborgs lk N a k k ila... K u lia a... Noormarkku (Norrmark).. Ahlainen (Hvittisbofjärd).. Pomarkku (Pämark)... Merikarvia (Sastm ola) Siikainen... Eura... K iukainen... Honkilahti... Eurajoki (Euraäminne)... L u v ia... Lappi... Rauman mlk. Raumo lk. Hinnerjoki... j Ikaalinen... I Jämijärvi... Parkano... j ih n iö... i K ankaanpää...

52 Lääni ja kunta. Län och kommun. I K arvia... Honkajoki... Hämeenkyrö (Tavastkyro) V iljakkala... K ark k u... Suoniem i... Mouhijärvi... Suodenniem i... L a v ia... T yrvää... Vammalan kp. Vammala kp... K iik k a... Kiikoinen... i Huittinen (H v ittis)... Keikyä... V am pula... : Kauvatsa... Punkalaidun..... Loimaan kp. Loimaa kp... Loimaa... ellilä... M etsäm aa... Alastaro... O ripää... Kokemäki (K u m o )... Harjavalta... Köyliö (Kjulo)... S ä k y lä... Marttila (S:t Martens)... o sk i... K arinainen... Tarvasjoki... Lieto (Lundo)... Paattinen... Pöytyä... Y lä n e... Aura... Raisio (R e so )... Rantamäki (S:t Marie)... Naantalin mlk. Nädendals lk... Masku... Rusko... Vahto... Nousiainen... Yhteensä Summa Total

53 Lääni ia kunta. Län och kommun. Ahvenanmaan maakunta. Landskapet Äland. Sund... Värdö... S a ltv ik... F inström... G e ta... E ckerö... Hammarland... Lemland... i Lum parland... Jomala... F ö g lö... Sottu n ga... Kökar... Kumlinge... Brändö... Yhteensä Summa Total Hämeen 1. Tavastehus 1. R u ovesi... Vilppula... Mänttä.... Kuru... Teisko... O rivesi... Juu pajoki....'. Pohjois-Pirkkala Norr- Birkkala... Etelä-Pirkkala Söder- Birkkala... Ylöjärvi... V esila h ti... Tottijärvi... Lempäälä... K angasala... M essukylä... A ito la h ti... P älkän e... Sahalahti... Tam m ela... Forssan kp. Forssa kp. Jokioinen... H u m pp ila... Ypäjä... Urjala... Koi järvi...

54 Lääni ja kunta. Län och kommnn. ] Akaa... Kylmäkoski... Somero... Somerniemi (Sommamäs).. Kalvola... Sääksmäki... Valkeakosken kp. Valkeakoski kp... Hauho... T u u lo s... H a ttu la... ; T yrvän tö... j Hämeenlinnan mlk. Ta I vastehus lk... Vanaja (V ä n ä )... Janakkala... L o p p i... Renko... H ausjärvi... Riihimäen kp. Riihimäki kp... Jämsä... K orpilahti... M uurame... Säynätsalo... Längelm äki... K uorevesi... Eräjärvi... Luopioinen... Kuhmalahti... K uhm oinen... K ärk ölä... Hollola... Nastola... Asikkala... Padasjoki... L am m i... K o sk i... Yhteensä Summa Total Viipurin 1. Viborgs 1. Viipurin mlk. Viborgs lk. V ahviala... Nuijamaa... Koivisto (Björkö)... L avansaari... Seiskari (Seitskär)... Johannes (S:t Johannes).. Uusikirkko (N ykyrka)

55 Lääni ja kunta. Län och kommun. Kuolema jä r v i... Pyhtää P y ttis... Kymi (Kymmene)... H aapasaari... Vehkalahti (Veckelaks)... Virolahti (V ederlaks)... Miehikkälä... Säkkijärvi... 1 Sippola... Suursaari (H ogland)... Tytärsaari... Valkeala... Kouvolan kp. Kouvola kp... u um äki... L a p v esi... Lemi... Taipalsaari... Savitaipale... Suomenniemi... Joutseno... R uokolah ti... Rautjärvi... Kirvu... Jääski... Antrea (S:t Andreae)... Vuoksenranta... Muola... Kyyrölä... Heinjoki... Kivennapa (Kivinebb)... T erijoki... alkjärvi... V uoksela... Rautu... S ak kola... M etsäp irtti... P y h ä järvi... Räisälä... ; Käkisalmen mlk. Kexholms lk... Kaukola... H iito la... Kurkijoki (Kronoborg)... Parikkala... S im p ele... Jaakkima... Lumivaara... R usk eala...

56 Lääni ja kunta. Län och koni mun. Sortavalan mlk. Sortavala lk... H a rlu... Uukuniemi Impilahti & K ite lä... Soanlahti... Suistam o... S a lm i... Suojärvi... Korpiselkä... j Yhteensä Summa Total Mikkelin 1. S:t Michels I. Heinolan mlk. Heinola lk. i S y sm ä... Hartola (Gustav Adolfs).. Luhanka... Joutsa... Leivonmäki... Mäntyharju... Mikkelin mlk. S:t Michels lk... Anttola... Kangasniemi... R istiin a... H irvensalm i... Juva (Jockas)... P ieksäm äki... V irtasalm i... Jäppilä... H aukivuori... Joroinen... P u u m ala... R antasalm i... Kangaslampi... Sulkava... Sääm inki... K erim äki... Punkaharju... Savonranta... Enonkoski... Heinävesi... Yhteensä Summa Total * Kuopion 1. Kuopio 1. P ielisjärvi... Juuka...

57 Lääni ja kunta. Län och kommun. N u rm es... Nurmeksen kp. Nurmes kp... Valtimo... Rautavaara... Eno... Tohmajärvi... V ärtsilä... Pälkjärvi... K iihtelysvaara... Ilomantsi... Tuupovaara... Kaavi... Säyneinen... Liperi (L ibelits)... K ontiolahti... Pielisensuu... Polvijärvi... uusjärvi... K it e e... Rääkkjlä... K esälahti... Iisalmen mlk. Iisalmi lk. Sonkajärvi... Vieremä... L apinlahti... Kiuruvesi... N ils iä... Varpaisjärvi... M uuruvesi... Pielavesi... K eite le... Tuusniem i... Kuopion mlk. Kuopio lk. Vehmersalmi... Karttula... Maaninka... Rautalampi... K onnevesi... Vesanto... Leppävirta & Varkaus... Suonne j o k i... Hankasalmi... Yhteensä Summa Total j Vaasan lääni Vasa län. : i Jalasjärvi..., j Peräseinäjoki...'... I

58 Lääni ja kunta. Län och kommun.. j Kauhajoki... Kurikka... Ilmajoki... Seinäjoki... Lappfjärd Lap väärtti.. T jö ck... Sideby S iip y y... Isojoki (S to ra)... Karijoki (Bötom)... Närpes Närpiö... Teuva (Österm ark)... i K orsnäs... Övermark Ylimarkku.. Malaks M aalahti... Petalaks P eto ia h ti... Bergö... Snlv S u lv a... Pörtom Pirttikylä... Mustasaari... Kvevlaks Koivulahti.. Replot Raippaluoto... Laihia... Jurva... Vähäkyrö (L illkyro)... Isokyrö (Storkyro)... Y listaro... Vörä Vövri... Oravais Oravainen... Maksmo Maksamaa... Nykarlrby lk. Uudenkaarlep. mlk... Jeppo J e p u a... M unsala... Y lihärm ä... Alahärmä... K auhava... Lapua... N urm o... Pedersöre Pietarsaaren mlk... P u rm o... Larsmo L u o to... Esse A h ta v a... Kronoby Kruunupyy.. Teri j ä r v i... Veteli (Vetil)... P erh o... H a isu a... Kaustinen (K austb y)...

59 Lääni ja kunta. Län och kominun. Gamlakarleby lk. Kokkolan mlk... Nedervetil A laveteli K ä lv iä... U lla v a... L oh taja... H im anka... K a n n u s... Toholampi... Lestijärvi... L appajärvi... V im p eli... Evijärvi... K ortesjärvi... Alajärvi... S o in i... Lehtim äki... Kuortane... Alavus... Töysä... Virrat... Ätsäri... Laukaa... Ä änekoski... U urainen... P etäjävesi... Jyväskylän mlk. Jyväskylä lk... Toivakka... Keuru... Pihlajavesi... Multia... Saarijärvi... Pylkönmäki... a rstu la... ivijärvi... K in n u la... Pihtipudas... Viitasaari... Konginkangas... Sum iainen... Yhteensä Summa Total Oulun 1. Uleäborgs 1. Lim inka... Kempele... Tyrnävä... Temmes... L um ijoki...

60 : Lääni ja kunta. ; Län och komnuin. ; i ' i i \ _ j Oulujoki... i Oulunsalo... j Muhos... i Utajärvi... j K iim in k i... ' Y likiim inki... I Haukipudas... ; Yli b (ho) li K uivaniem i... ; Pudasjärvi... R a n u a... j i Taivalkoski... Kuusamo... Alavieska... Kalajoki... ' i R a u tio... I j Y livieska... i S ie v i... I P yhäjok i... M erijärvi... I Oulainen... P a ttijo k i...! Satoinen.... Vihanti... Siikajoki... ; Revonlahti... P aavola... Rantsila... i Hailuoto (Karlö)... H aapajärvi... j R eisjärvi... I P y h ä järv i... Kärsämäki... H aapavesi... Nivala... Piippola... Pyhäntä... Pulkkila... K e stilä... Paltamo... Kajaanin mlk. Kajanalk. V uolijoki... Säräisniem i... H yrynsalm i... Ristijärvi... P uolanka... Suomussalmi... Sotkamo... Kuhmonicmi...

61 Lääni ja kunta. Län osh konimun. Kemin mlk. Kemi lk... S im o... Tervola... Alatornio (Nedertomeä).. Karunki... Ylitornio (Övertorneä)... Turtola... Kolari... Rovaniemi... K em ijärvi... Kuola järvi... M uonio... E nontekiö... j K ittilä... Sodankylä... I Pelkosenniemi... i Savukoski... I In a ri... Utsjoki... Petsamo... Yhteensä Summa Total Kaikkiaan Inalles I Ensemble...

62 XIV. M aalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna Tietoja oppilaista kunnittain. XIV. Landskom munernas folkskolor under läsäret Uppgiiter om eleverna kom m unvis. Renseignements détailles sur les élèves (année scolaire ). ; Lääni ja kunta. Länochkommun. j U udenm aan 1. N ylands 1. 1 In g a I n k o o... 2 D e g e r b y... 3 K a ris K a r j a... 4 S v a r t a M ustio... 5 Karjalohja ( K arislo jo ) 6 S a m m a tti... 7 P ojo P o h j a... 8 E k e n äs lk. T am m isaaren m lk... 9 S n a p p e r tu n a T en a la T e n h o la B r o m a r v... 12; E sbo Espoo G ran ku lla kp. G ran ku l- la n k p K v r k s lä tt K irkko n u m m i 15 S ju n d e ä S iu n t io L o h ja L o j o N u m m i P u s u l a V i h t i P y h ä j ä r v i... 2 lj H elsinge H elsingin m lk.. 22; H o p lak s H u o p a la h ti ; H a ag an kp. H a g a k p 24' O ulunkylä Aggelby 2 5 j N u r m ij ä r v i H y v in k ä ä M ä n t s ä lä...! 28 Sibbo Sipoo...i 129 P ornainen ( B o r g n ä s ) T u u su la (T u sby) K e ra v a n kp. K e rv o k p.. T ra d u c tio n des ru b riq u es. Col. 1. D épartem ents et com m unes. Col N om bre d'élèves au 1er févr: Col. 2 N om bre total. Col Age: col. 3 entre 9 et 13 ans; col 4. entre 13 et 15 ans; col. 5 au-dessus de 15 ans. Col. 6 7 : L a n gue col. 6 finnois ; col. 7 suédois. Col État social des parents; col. 8 fonction publique, propriétaires ru - raux, négoce; col. 9 petits agriculteurs, petits commerçants; col. 10. petit fermiers, ouvriers etc. Col P a r années scolaires. Col Élèves ayant été absents: col. 15. de 1 à 10 jours; col. 16 de 11 à 30 jours; col. 17 de 31 à 60 jours; col. 18 plus de 60 jours. Col Élèves ayant quitté Vécoles avant la fin de l'année scolaire, ou sans terminer le cours de Vécole: col. 19 sans notification; col. 20 d après le souhait des parents ou du tuteur; col. 21 renvoyés pour mauvaise conduite; col 22 décès. Col Cours su p p lém en ta ires: col. 23 nom bre de leçons; col. 24 total des élèves. Col. 25 N om bre d élèves a p p a rten a n t à 1 l É g lise grecque.

63 j j r i 1 Borgä lk. Porvoon mlk., j 2 A sk ola... j 3 P u kkila...j 4 Perna Pernaja... ; 51 Liljen d al...! 6 j Myrskylä Mörskom ; j 7j Artjärvi (Artsjö)... i 8: Strömfors Ruotsinpyhtää I 9 Lappträsk... ; lo Elim äki ; l ii A n ja la...j 12 Iitti... i 13' Kuusankoski Jaala... ; lal Orimattila... ; 16 Yhteensä Summa Total I Turun Porin lääni. Abo Björneborgs län. j 171Vohm a a Lokalahti... i 19 j Taivassalo (Töfsala) j 20 Velkua... >21 Iniö K u stavi Uusikirkko (Nykyrko)... ; 24 Uudenkaupungin mlk. j Nystad s lk...j 25 Laitila...j 26 Kodisjoki Pyhäranta Pyhäm aa...! 29 Mynämäki (Virm o ) ; 30 Karjala Mietoinen...!32 L em u Askainen (Villnäs) Rymättylä (R im ito ) Merimasku Nagu Nauvo Korpo Houtskär Houtskari P iik k iö Kuusluoto (Kustö) Kaarina (Sri K a rin s) Kakskerta Paimio (P em ar)... j I

64 l_ lj S au vo ( S a g u )...! 21 K a ru n a...; 3 P argas P a r a in e n... 4 K in iito K em iö... 5 D ragsfjärd... o V e s t a n fjä r d...; 7 Perniö (B jerno)... 8 F in b y...! 9 K i s k o... 10' S u o m u s jä r v i...j l i K iik a la H a lik k o A n g e ln ie m i i U s k e l a Salon kp. Salo k p... 16! M u u r la P e rtte li (S :t B e r t i ls ) 18 K u u sj o k i H i t is H iittin en... 20: U lv ila ( U l v s b y )... l i i! P orin m lk. B jörneb orgs i ; I l k N a k k ila... j j23i K u l l a a... : 24; N o orm ark ku (N orrin ark).. 25: A h lain en (H v ittis b o fjä r d ).. 26; P o m ark k u (P am ark )... 27! M erikarvia (Sastm ola) 28 j S iik a in e n... 29! E u ra K i u k a i n e n H o n k ila h ti E u ra jo k i (E uraäm inne) L u v i a L a p p i... i 35 R a u m an m lk. R a u m o lk. 36 H in n e rjo k i I k a a lin e n J ä m ijä r v i P arkan o K i h n i ö K a n k a a n p ä ä K a r v i a H o n k a jo k i H äm een kyrö (T a v a stk y ro ) 45 V ilja k k a la... : 46 K a r k k u... 47' S u o n ie m i...!

65 1 M o u h ijärv i... j 2 S u o d e n n ie m i... 3 L a v i a... 4 T y r v l i ä... I 5 V am m alan kp. V am m ala i k p... 6 R i i k k a... i 7 K iiko in en... 8 H u ittin en ( H v it t i s )... 9 K e ik y ä V a m p u la... II K a u v a ts a P u n k a la id u n L o im a an kp. L o im a a T k P L o im a a M ellilä M etsäm aa A lasta ro O r ip ä ä K o k e m ä k i ( K u m o ) H a r ja v a lta K ö y liö (K ju lo ) S ä k y l ä M a rttila (Sri M a r t e n s ) 24 K o s k i... i 25 K arin ain en T a rv a sjo k i L ieto (Lundo) P aa ttin e n P ö y tv ä Y lä n e A u ra R aisio ( R e s o ) R ä n tä m ä k i (Sri M a r ie ) 34 N aa n talin m lk. N ädendals l k M asku R u sko V ah to N ousiainen Y h tee n sä S u m m a T o ta l A h ven an m aan m aaku n ta. Landskapet Ä lan d. 40 Sund V ärd ö...

66 1 1 S a l t v i k... 2 F in s t r ö m... ; ; 3 G e t a... I il E c k e r ö... H am m arian d... öi Lem lan d...; 6; Lum p arland... 7 Jom ala... j 8; F ö g l ö... \ 9 S o t t u n g a... 10j K ö k a r... jlllk u m lin g e... ; 12! B rän d ö...[ 13* Yhteensä Sum m a Total i Hämeen 1. Tavastehus 1. II R u o v e s i... i s V ilp p u la M ä n ttä K u ru...! 18 T eisko... ; 19 O r iv e s i J u u p a jo k i P o h jo is-p irk k ala N orr- B irk k a la E te lä -P irk k a la Söder- B irk k a la Y lö jä r v i V esilah ti T o ttijä r v i... 26* L e m p ä ä lä... 27j K a n g a s a la M e s s u k y lä... 29' A i t o l a h t i P ä l k ä n e S a h a la h t i T a m m e la F orssan kp. F orssa kp. 34 Jokioinen H u m p p i la Y p ä jä U rja la K o ijä r v i...; 39 A k a a K y lm ä k o s k i Som ero...!

67 l Som erniem i (So m m arn äs).. J 2j K a l v o l a...j 3i S ä äksm äk i... 4 V alkeako sken kp. V ai-1 k e a k o sk i k p... 5 H a u h o... 6 T u u l o s... 7 H a t t u l a... 8 T y r v ä n t ö... 9; H äm eenlinnan m lk. Tai vastehus lk V a n a ja ( V ä n ä ) J a n a k k a la L o p p i...! 13* R enko... 14i H a u s j ä r v i R iih im äen kp. R iih i- j j m ä k i k p... lei Jäm sä... 17! K o r p i la h t i M u u r a m e... 19; S ä yn ä tsalo L ä n g e lm ä k i K u o r e v e s i... 22; E r ä jä r v i... 23] L u o p io in e n... 24! K u h m a la h ti K u h m o in e n... ' 26; K ä r k ö l ä H o llo la... :28 N asto la A s ik k a la P ad asjo k i... 'El! L a m m i K o s k i j Y h teen sä S u m m a T o ta l! j V iipurin I. V iborgs 1. 34] Viipurin m lk. Viborgs lk V a h v i a l a N u ija m aa... #...! 371K o iv is to (B jörkö) *...\ :38i L a va n sa a ri j Seiskari ( S e it s k ä r )... 40! Johannes (Sri Johannes).. j4i U u sikirkko ( N y k y r k a ) 42 K u o le m a jä x v i...

68 I 1 Pyhtää P y ttis... j 2 Kymi (Kymmene)... I 3 Haapasaari...! 4 Vehkalahti (Veckelaks)... 5 Virolahti (Vederlaks) Miehikkälä... 7; Säkkijärvi... 8j Sippola... 9 Suursaari (H oglan d)... 10i Tytärsaari... i l Valkeala... 12i Kouvolan kp. Kouvola kp Luum äki Lapvesi Lemi Taipalsaari Savitaipale Suomenniemi Joutseno Ruokolahti... 2i!Rautjärvi Kirvu Jääski Antrea (S:t Andreae) Vuoksenranta Muola Kyyrölä Heinjoki Kivennapa (Kivinebb) 30 Terijoki V alkjärvi Vuoksela Rautu Sakkola Metsäpirtti Pyhäjärvi Räisälä Käkisalmen mlk. Kex- ; hoims lk Kaukola... 40! H iito la... 4ii Kurkijoki (Kronoborg) ] Parikkala... ') N ä istä 136 v en ä jän kielisiä. H ä ra v 136 rysk sp ra k ig a elever. 2)» 43»» 43»» 3)» 45 >» 45»»

69 1 Sim pele... 2j J a a k k im a... 3 L u m iva ara... 4 R u s k e a l a... 5 S o rtavalan m lk. S o r t a v a la l k... : oj H a r l u... i 7 U u k u n ie m i... 8j Im p ilah ti & K ite lä... 9 S o a n la h t i S u is ta m o S a l m i S u o jä rv i K o r p is e lta... j l i ; Y h teen sä S u m m a T ota l I I! Mikkelin 1. S:t Michels 1. 15! Heinolan m lk. H einola lk. 16] S y s m ä... j H a rto la (G u sta v A d o lf s).. 18! L u h a n k a J o u t s a... 20; L e iv o n m ä k i... 2lj M ä n tyh arju M ikkelin m lk. Sri M ichels l k A n tto la K an gasn iem i R i s t i in a H irven salm i J u v a (Jo ckas) P ie k s ä m ä k i V ir t a s a lm i J äp p ilä H a u k iv u o r i Joroinen P u u m a l a R a n t a s a lm i K a n g aslam p i S u l k a v a S ä ä m in k i K e r im ä k i P u n k ah arju... N äistä 224 v en ä jän kielisiä. H ä ra v 224 rysk sp ra k ig a elever.

70 j 1 Sa v on ran ta... 2 E n o n k o sk i... 3 H ein ävesi... ] i Yhteensä Sum m a T otal K u o pion 1. K u opio 1. 5 P ie l is jä r v i... 6 J u u k a... 7 N u r m e s... 8 N urm eksen kp. N urm es k p... 9 V altim o R a u ta v a a ra E no T o h m a jä rv i V ä r t s i lä P ä l k j ä r v i K iih t e ly s v a a r a Ilom an tsi T u u p o v aa ra... 18; K a a v i... 19; S ä y n e in e n L ip e ri ( L ib e lit s ) ! K o n t io la h t i P ielisensuu... ;23 P o l v i j ä r v i K u u s j ä r v i K i t e e..., R ä ä k k y lä... j 27 K e s ä l a h t i... i 28 Iisalm en m lk. Iisalm i lk. 29 S o n k a järv i... j. 30 V ierem ä...\ 31 L a p in la h ti... i 32 K iu ru v e s i N i l s i ä V a r p a is j ä r v i M u u r u v e s i P ie lavesi K e ite le T u u s n ie m i...] 39 K u o p ion m lk. K u o p io lk. j 10 V eh m ersalm i K a r ttu la M aan inka R a u ta la m p i...

71 l; K o n n e v e s i... 2! V e s a n t o... 3; L e p p ä v irta & V arkaus... 4! S u o n n e jo k i... 5 H ankasalm i... o! Yhteensä Sum m a T o ta l i Vaasan lääni Vasa län. 7; J alasjä rv i... 8 j P e r ä s e in ä jo k i... 9! K a u h a jo k i... 10] K u rik k a... l i i Ilm a jo k i S e in ä jo k i ! L a p p fjärd L a p v ä ä r tti.. 14 j T j ö c k... 15; Sid eby S iip y v... 16! Iso jo k i (Stora)... 17' K a r ijo k i (B ötom )... IS N ärpes N ärp iö T eu v a (Ö sterm ark) * K o r s n ä s ; Ö verm ark Y lim a rk k u.. 22 M alaks M a a la h t i P eta lak s P eto lah ti B e r g ö Solv S u l v a P örtom P ir ttik y lä M u stasaari K v c v la k s K o iv u la h ti.. 29' Replot Raippaluoto L a ih ia J u r v a V äh äk y rö ( L illk y r o ) Isok yrö (Sto rkvro ) Y l i s t a r o V iira V ö yri O ra v ais O r a v a in e n... 37j M aksm o M a k sa m a a '38! N y k a rle b y lk. U udenkaarlep. m lk... 39: Jeppo J e p u a... 4 o M u n s a la Y l ih ä r m ä... 42! A lah ärm ä... 43! K a u h a v a...

72 ! I 1 L a p u a... 2 N u r m o... 3 Pedersöre P ietarsaaren m lk... 4 P u r m o... 5 Larsm o L u o t o... o E sse Ä h t ä v ä... 7 K ro n o b y K ru u n u p y y.. 8 T e r i j ä r v i... a V e te li (V etii) Perho H aisu a K a u stin e n ( K a u s t b y )... ; 1 3 j G am lak a rle b y lk. K o k k o - j iä n m lk... lii Nedervetil Ala veteli... 15: K ä l v i ä U l l a v a ' L o h t a j a... j 18 H im a n k a K a n n u s T oh olam p i L e s tijä r v i L a p p a jä rv i V i m p e li E v ijä r v i K o r t e s j ä r v i A l a j ä r v i... 27; S o in i... 28: L e h t im ä k i K u o rtan e A l a v u s T ö ysä V irrat Ä ts ä ri L a u k a a... '35 Ä ä n e k o s k i U u r a in e n P e tä jä v e si J y v ä s k y lä n m lk. J y v ä s-! k y lä l k : ; i391t o i v a k k a K e u ru P ih la javesi...j 4 2 j M u ltia... j43[ S a a rijä rv i P y lk ö n m ä k i K a rstu la...

73 I I i l K i v i j ä r v i...! 2 K i n n u l a... 3 P ih tip u d as... I 4 V iitasaari... i 5 K o n gin kan gas...! 6 S u m ia in e n...j j 7 Yhteensä Sum m a T otal O ulun 1. U leäborgs 1. ' 8 L im in k a... 9 K em p ele T y rn ä v ä... II Tem m es L u m ijo k i O u lu joki O ulunsalo M uhos U ta jä rv i K i i m i n k i Y lik iim in k i H aukip u d as li (Ijo ) Y li- l i K u iva n i i m i P u d a sjärv i R a n u a T a iv a lk o s k i K u u sam o A la v iesk a K a la jo k i R a u t i o Y l iv i e s k a S i e v i P y h ä j o k i M e r ijä r v i O ulainen P a t t i j o k i Salom on V ih a n ti S iik a jo k i ! R e vo n lah ti... 4o! P a a v o l a... U p R a n t s ila... 42j H ailu oto (K a rlö ) H a a p a jä r v i... 44; R e is jä r v i...

74 1 P y h ä jä rv i... 2 K ä rs ä m ä k i... 3 H a a p a v e s i...! 4 N i v a l a... 5 P iippola... 6 P y h ä n tä...! 7 P u lk k ila... j 8 K e s t i l ä...! 9 P altam o K a ja a n in m lk. R a ja n a lk. 11! V u o l ij o k i S ä r ä is n ie m i H y r y n s a lm i R istijä r v i... lä] P u o la n k a... I6j Suom ussalm i Sotkam o... il8 K u h m on iem i K e m in m lk. K e m i lk S i m o T erv o la A latorn io (N edertorneä).. 23 K a r u n k i Y lito rn io (Ö vertorn eä)... 2 ä T u rto la K o la ri R o va n ie m i K e m i jä r v i K u o la jä rv i M u o n io E n o n t e k iö K i t t i l ä S o d an k y lä P elkosenniem i S a v u k o s k i J n a r i U tsjo k i P etsam o Yhteensä Sum m a T otal l K a ik k ia a n Inalles j E nsem ble... j

75 XV. M aalaiskuntien kiinteät alakansakoulut lukuvuonna Tietoja kouluista, opettajista ja oppilaista. XV. Landskom munernas fasta lägre ïolkskolor under läsäret Uppgifter om skolorna, lärarna och eleverna. Écoles prim aires élémentaires des communes rurales (local fixe): année scolaire Renseignements sur les écoles, le personnel enseignant et les élèves. U udenm aan 1. N ylands 1. 1 In ga In koo... 2 D e g erb y... 3 K a ris K a r ja... 4 K a rja lo h ja (K arislo jo )... 5 P ojo P o h ja... 6 E k e n äs lk. T am m isaaren m lk... 7 Snappertuna... 8 T en ala T e n h o la... 9 B r o m a r v E sbo Espoo Grankulla kp. Grankullan kp K y rk s liitt K irkkonum m i 13 S ju n d e ä Siuntio... 14! L o h ja L o jo N u m m i P u s u l a V ih ti P y h ä jä rv i H elsinge H elsingin m lk. 20 H oplaks H u o p alah ti H a ag an kp. H aga k p O u lu n k ylä Ä g g e lb y.. 23 N u r m ij ä r v i H y v in k ä ä M ä n t s ä lä Sibbo Sipoo P ornainen (B orgn äs) T uu su la ( T u s b y ) K e ra v a n kp. K e rv o kp. T raduction des rub riques. Col. 1. Départements et communes. Col Groupement des écoles (1er févr.): col par langue d enseignement: col. 2. finnoises; col. 3. suédoises; Col. 4. bilingues. Col situées: col. 5. dans un bâtiment scolaire spécial; col. 6. dans les locaux d une école primaire; col. 7. dans un local loué. Col Groupe- ment des maîtres (1er févr.): Col par sexe: col. 8. hommes; col. 9. femmes. Col par compétence: col. 10. certificat de plus d une année d études dans une école normale; col. 11. certificat d une année d études dans une école normale; col. 12. sans certificat de compétence. -Col Groupement des élèves (1er févr.): Col par sexe: col. 13. garçons; col. 14. filles. Col selon la distance entre l école et le domicile: col. 15. moins de 3 km.; col. 16. entre 3 et 5 km.; col. 17. plus de 5 km. Col par âge: coi. 18. entre 7 et 9 ans; col. 19. entre 9 et 11 ans; col ans révolus. Col par langue d enseignement: col. 21. finnois; col. 22. suédois; Col selon l état social des parents: col. 23. petits fermiers, ouvriers etc.; col. 24. petits agriculteurs, petits commerçants; col. 25. fonction publique, propriétaires ruraux, négoce. Col par années scolaires: col Ire année; col e année.. Col. 28. Nouveaux élèves. Col. 29. Élèves ayant obtenu le certificat d études primaires élémentaires. Col. 30. Nombre des semaines scolaires. Col. 31. Nombre des jours scolaires_ ') itäp aitsi 1 huoneisto ilm aiseksi. D essutom 1 h y re sfritt u p läten iokal. -) S itäp aitsi 2 h uoneistoa ilm aiseksi. D essutom 2 h y re sfritt u p p lä tn a lokaier.

76 lj B orgit lk. Porvoon m lk. zi A s k o l a... 3j P ern a P ern a ja... 4i L i lj e n d a l M y rsk ylä M örskom... 6] S trö m fo rs R u o tsin p y h tää I 7 j L a p p t r ä s k... j 8 E l im ä k i... 9 A n ja la Iit ti... I I K u u san k o sk i J aala O r im a t t ila Yhteensä Sum m a Total T uru n Porin lään i. Aho B jörneborgs län. 15 V e h m a a U u sikirkko (N y k y rk o ) L a i t i l a! M y n äm äk i ( V ir m o ) N a g u N au v o K o rpo P iik k iö P iik k is K u u slu o to ( K u s t ö ) K a a rin a (Sri K a r i n s ) P aim io ( P e m a r ) Sauvo (Sagu) P argas P a r a i n e n K im ito K e m i ö D ra gsfjärd V e s t a n fjä r d P erniö ( B je r n o ) F in b y K i s k o H a li k k o U s k e la Salon k p. Salo k p P e rtte li (Sri B e r t i ls ) H itis H iittin en U lv ila ( U l v s b y ) K u l l a a N o orm ark ku (N orrm ark).. 14lj M erikarvia (Sastm ola)... U S itäp aitsi 1 huoneisto ilm aiseksi. D essutom 1 h y resfritt u pp läten lokal. 2) S itä p a its i 5 h u o neistoa ilm aiseksi. D essutom 5 h y resfritt upplfttna lokaler

77 1 E u r a... 2 L u v i a... 3 R a u m an m lk. R aum o lk. 4 H in n erjoki... 5 I k a a lin e n... 6 H o n k a jo k i... 7 H äm een kyrö (T a va stk yro ). 8 K a r k k u... 9 L a v i a V am m alan kp. V am m ala! k p H u ittin en (H v ittis)... i l 2 K e i k y ä P u n kalaid u n Loim aan kp. Loim aa 15 L o im aa M e l li l ä A lasta ro K o k e m ä k i ( K u m o ) K ö y liö (K ju io ) K o s k i K a l in a i n e n P ö y ty ä Y l ä n e A u r a R aisio ( R e s o ) R a n ta m ä k i (Sri M a r ie ) 27 N aa n talin m lk. N äd end als l k M asku R u sko Y h teen sä Sum m a T o ta l! A h ven an m aan m aakunta. L andskapet Ä lan d. 31 Sund S a l t v i k F in s t r ö m G e t a E c k e r ö S o t t u n g a... \ 37 Y h tee n sä S u m m a T ota l x) S itä p a itsi 1 huoneisto ilm aiseksi. D essutom 1 h y resfritt u ppläten lokal.

78 H äm een 1. T avastehus 1. l V ilp p u la... 2 M ä n t t ä... [ 3 O r iv e s i... j 4 J u u p a jo k i... 5 P oh jo fs-p irkkala N orr- B irk k a la... 6 E te lä -P irk k a la Söderi B irk k a la... 7 V e s i l a h t i... 8 K a n g a s a la...j 9 M e s s u k y lä A i t o l a h t i P ä l k ä n e T a m m e la F orssan k p. F orssa k p Jokioinen H u m p p ila Y p ä jä U rja la... ;18 K o ijä r v i A k a a K y lm ä k o s k i Som ero Som em iem i (Som m arn äs).. 28 K a l v o l a V alkeako sken kp. V a l k e a k o s k i k p H a t t u l a H äm eenlinnan m lk. T a- v asteh u s l k V a n a ja ( V ä n ä ) J a n a k k a la... ;29 L o p p i H a u s j ä r v i R iih im äen kp. R iih im ä k i k p J äm sä Säyn ätsalo Luopioinen K u h m o in e n K ä r k ö l ä H o llo la A s ik k a la P a d a sjo k i... T o K o s k i Y h teen sä S u m m a T o ta l! i

79 V iipu rin 1. V iborgs 1. 1 V iip u rin m lk. V ib orgs l k... 2 V a h v i a l a... 3 K o iv isto (B jörkö)... 4 L a v a n s a a r i... 5 Johannes (Sri J o h a n n e s )... 6 U u sikirkko (N ykyrk a) 7 P y h tä ä P y ttis... 8 K y m i ( K y m m e n e )... 9 Veh kalahti (Veekelaks) 10 V iro la h ti (V ed erlak s) M ieh ikkälä S ä k k i jä r v i... ; 13 Sippola Suursaari ( H o g la n d ) V alk e ala K o u vo lan kp. K o u v o la T k P L u u m ä k i L a p v e s i...> 19 Joutseno R u o k o la h t i R a u tjä r v i K ir v u J ä ä s k i M uola K iv en n a p a (K ivin eb b ) T e r ij o k i V a l k j ä r v i V u o k s e la M etsäp irtti K a u k o la H i it o la Sim pele...j 33 Sortavalan m lk. Sorda- j v a l a l k...i 34 H a r lu Im p ilah ti & K it e lä S o a n la h ti S u is t a m o S a l m i S u o jä rv i Y h te e n s ä S u m m a T o ta l

80 M ikkelin 1. S ri M ichels 1. i 1 H a rtola (G u sta v A d o lf s).. : 2 J o u t s a... 3 L e iv o n m ä k i... 4 M ä n tyh arju... 5 M ikkelin m lk. Sri Michels l k...! 6 A n tto la... 7 K a n g asn iem i... 8 R i s t i i n a... 9 H irven salm i J u v a ( J o c k a s )...! 11 P ie k s ä m ä k i...! 12 J ä p p ilä Joroinen... #>.. 14 P u u m a l a...] 15 R a n t a s a lm i...! 16 S u l k a v a S ä ä m in k i K e r im ä k i...' 19 Yhteensä Sum m a T otal j K u opion ]. K u opio J u u ka N urm eksen k p.- N u r m e s kp. 22 N urm es...j 23 T o h m a jä r v i V ä r t s i lä K a a v i L ip eri ( L ib e lit s ) P ielisen suu P o lv ijä r v i K i t e e R ä ä k k y lä J ja p in la h ti K iu ru v e s i... : 33 N ilsiä M u n r u v e s i... : 35 P ielavesi...j 36 K u o p ion m lk. K u o pio lk. 37 K a rttu la... i 38 R a u t a la m p i V e s a n t o L e p p ä v irta & V a r k a u s 41 Suonne j o k i H ankasalm i... ; 43 Y h tee n sä S u m m a T o ta l

81 V aa san 1. V asa 1. l P e r ä s e in ä jo k i... j I 2 S e in ä jo k i...j 3 L a p p fjärd L a p v ä ä rtti.. 4 T j ö c k...! ' 5 S id eb y S iip y y... 6 Iso jo k i ( S t o r a )...j : 7 N ärp es N ärp iö... I 8 K o r s n ä s... I 9 Ö v erm a rk Y lim a rk k u..! 10 M alaks M a a la h t i... I I P eta la k s P e t o la h t i B e r g ö S o lv S o i v a...j 14 P örtoni P i r t t i k y l ä M u stasaari...j 16 Kvevlaks K oivulahti 17 Replot Raippaluoto L a ih ia... j 19 V ä h ä k y rö ( L illk y r o ) j 120 Isok yrö (S to rk y ro )...I 21 Y l i s t a r o V övä V ö y r i... \ 2 3 O ravais O ra v a in e n M aksm o M aksam aa N y k a rle b y lk. U udenj kaarlepvjt i m lk J e p p o Jep ua M unsala A lah ärm ä K a u h a v a L a p u a N u r m o Pedersöre P ietarsaaren m lk ] P u r m o Larsm o L u o t o E sse A h ta v a K ro n o b y K ru u n u p y y.. 37 T e r i j ä r v i G a m lakarleb y lk. K o k kolan m lk N edervetil A laveteli K ä l v i ä H im a n k a K a n n u s Toh olam pi E v ijä r v i S o in i... H Sitäp aitsi 1 huoneisto ilm aiseksi. D essutom 1 h y resfritt u p p lä ten lokal.

82 I!! j ' [ l K u o r t a n e... 2 A l a v u s... 3 V irrat...! -t A ts ä ri... j 5 Ä ä n e k o s k i... I 6 U u r a in e n... 7 P e t ä jä v e s i... : 8 Jvväskvlän m lk. J yväsk y l ä l k... :... ; 9 K e u ru... i 10 M ultia... II S a a rijä rv i... ; 12 P ih tip u d as...i 1 3 V iita sa a ri... I 14 Yhteensä Sum ma Total O u lu n 1. U leäborgs 1. jiä ll im in k a T y r n ä v ä L u m i jo k i... i 8 O u lu joki M uhos... j 20 U ta jä r v i H aukip u d as Y l i - I i T a iv a lk o s k i K u u s a m o K a la jo k i... *26] S i e v i P a t t i j o k i Saloinen P a a v o l a H a ap a v esi N iv a la P iip p o la P u lk k ila lp u o la n k a Suom ussalm i... 3fi'K u hm oniem i K em in m lk. K e m i lk S i m o Tervola... U o ja lato m io (N ed erto m eä)... jlt R o v a n ie m i... j +2 P etsam o... j 4 31Y h teen sä Sum m a T otai I K aikkiaan -In alles-e n sem b ie1 j I x ) x o S itä p a its i 1 huoneisto ilm aiseksi. D essutom 1 h y resfritt u p p lä ten lokal. 2> Sitäpaitsi 7 huoneistoa ilmaiseksi. Dessutom 7 hyresfritt upplätna lokaler.

83 XVI. M aalaiskuntain kiertävät alakansakoulut lukuvuonna Tietoja kouluista, opettajista ja oppilaista. XVI. Landskom m unernas îlyttande lägre îolkskolor under läsäret Uppgifter om skolorna, lärarna och eleverna, Écoles prim aires élémentaires ambulatoires V des communes rurales: année scolaire Renseignements sur les écoles, le personnel enseignant et les élèves. i ; Uudenm aan 1. N ylands 1. j i l L o h ja L o j o... 2 H y v i n k ä ä... l 3 B o rg ä lk. P orvoo n m lk.. : 4 P u k k i l a...! 5 P ern a P e r n a ja... 6 Strömfors Ruotsinpyhtää j i 7 E l i m ä k i... s Iit ti...: 1 9 J a a la O r im a t t ila Y h tee n sä Sum m a T o t a l! i T uru n Porin lään i. A bo B jörneborgs län. 12 V e h m a a... ; 1 3 T aivassa lo (T öfsala)... S14 L a i t i l a... i 15 M ietoinen... ; 16 M erim asku...i 117 N ag u N au v o K im ito K e m i ö j F i n b y K i s k o A n g e ln ie m i...j 22 U s k e l a... j 23 K u u s jo k i... ;24 K u l l a a... 25[ N o orm ark ku (N orrm ark).. j T ra d u c tio n d e s ru b riq u e s. * Col. 1. Départem ents et com m unes. Col. 2. N om bre des écoles. Col G roupem ent des écoles par lan-,,.,...,..., ambulatoires. - Col Groupement des maîtres (1er févr.): Col par sexe; col. 7. hommes; col. 8 femmes. 8 " d enseignement: col. 3. finnoises; col. 4 suédoises; col. 5.bilingues. - Col. 6 Nombre des stations des ecoles année d'études à une école norm ale; col. 11. sans certificat de compétence. Col Groupement des élèves Par. compétence, col. 9. certificat de plus d une annee d études a une ecole normale; col. 10. certificat d une par sexe: col. 12. garçons; col. 13. filles. Col par distance entre l'école et le domicile: col. 14. m oins de comptes un mois après le commencement de chacun des différents cours compris dams l annee scolaire: Col et 11 a n s; col a n s révolus. Col p a r langu e d'enseignem ent: col. 20. fin n o is ; col. 21. suédo is. f, ej}ir.e et 5 k m. col. 16. p lu s de 5 k m. Col p a r i âge: col. 17. entre 1 et 9 a n s; col. 18. entre m erçants; col. 24. fo n ctio n publique, propriétaires ru ra u x, négoce. Col p a r années scolaires: col. 25. Ir e Col p a r état social des paren ts: col. 22. p etits ferm iers, ouvriers etc.; col. 23. petits agriculteurs, p d its c o m - ves des différents cours ayant obtenu le certificat d'études prim aires élémentaires. Col. 29. Nombre des semaines an^ e.i co e annee Col. 27. Nombre des éleves nouveaux inscrits aux différents cours. Col. 28. Ele- 3 e scolaires. Col. 30. N o m b re des p u r s scolaires. 3) S e déplaçant selon les besoins des p o p u la tio n s.

84 1 L u v i a... 2 I k a a lin e n... ; 3 K a n k a a n p ä ä...i 4 K a r k k u...! 5 L a v i a...! 6 T y r v ä ä... j 7 K iik o in e n... 8 L o im a a...; I 9 M e t s ä m a a... Uo A lasta ro... l i K o k e m ä k i ( K u m o ) M a rttila (Sri M a r t e n s ) 13 T a rv a s jo k i... j 114 L ieto (L u n d o )... j 15 Y lä n e...j 16 M asku... j 17 Y h tee n sä Su m m a T o t a l! A h ven an m aan M aaku nta. Landsk apet A lan d. 118 Sund S a l t v i k F in s t r ö m G eta H am m arland L u m p arlan d J o m a la K ö k a r Yh teen sä Su m m a T o ta l H äm een I. T avasteh u s M ä n t t ä J u u p a jo k i V esilah ti K a n g a s a la P ä l k ä n e T a m m e la...j 33 Y p ä jä... j 34 U rja la K o ijä r v i...i 36 A k a a Som ero H auho...j 39 T y rv ä n tö....! 40 J a n a k k a la...

85 1 lj L o p p i... 2 H a u s j ä r v i... 3 L u o p io in e n... 4 K ä r k ö l ä... ' 5 A s ik k a la... 6 Y h tee n sä Su m m a T o ta l V iipurin 1. V iborgs 1. : 7 V a h v i a l a... ; 8 S ä k k i jä r v i...! 9 Sippola V alk e ala R u o k o la h t i K ir v u... j 13 Antrea (Sri Andreae) I 14 T e r ij o k i M e t s ä p ir t t i... 16j K u r k ijo k i (K ro n o b o rg )... '17! J aak k im a... : X 81 S a l m i... 19) S u o järv i Y h te e n s ä S u m m a T o ta l M ikkelin 1. S :t M ichels H einolan m lk. H einola lk. ;22 J u v a (J o ck a s) P ie k s ä m ä k i V ir t a s a lm i Y h teen sä S u m m a T o ta l 1 K u opion 1. K uopio K i ih t e ly s v a a r a...! 2 7 K u o p io n m lk. K u o p io lk. 28 Yhteensä Sum m a Total V aasan 1. V asa K a u h a jo k i... i30 S e in ä jo k i N ärpes N ärp iö K o r s n ä s P örto m P ir t t i k y l ä V ä h äk y rö ( L illk y r o ) Isokyrö (S to rk y ro )...! ; 36 Y l is t a r o...

86 1 V ö rä V ö v r i... 2 M u n s a la... 3 A lah ärm ä... i Pedersöre P ietarsaaren m lk... 5 P u r m o... 6 Larsm o L u o t o... 7 E sse Ä h tä v ä... S K ro n o b y K ru u n u p y y... 9i H a is u a... l(t K a u stin en (K a u s tb y )... 11; E v i jä v v i... i i 2j K o r t c s jä r v i A l a j ä r v i L e h t im ä k i V irra t M u ltia Y h te e n s ä S u m m a T o ta l Oulun 1. U leäborgs L u m i jo k i V ih a n ti H a a p a v e s i N i v a l a P y h ä n tä A latorn io (N edertorneä) K u o la jä r v i Yh teensä Sum m a T o ta l K a ik k ia a n Inalles E nsem ble...

87 XVII a. Kansanopistot ynnä isäntä- ja emäntäkoulut lukuvuonna XVII a. Folkhögskolorna samt lantmanna- o. husmodersskolorna under läsäret Ecoles supérieures populaires, écoles d'agriculteurs et de ménagères; année scolaire \ j V Sörnäisten kristillinen kansan opisto (H elsinki)... 2 T uusu lan» (Järvenpää)... 3] R adansuun E va n kelin en» (K ausala)... 4 Länsi-Suom en» ( H u it t in e n )... ; 5 V arsin ais-suom en» (P a im io )... 6 P oh jo is-sataku n n an» (K an kaan pää)... 7 N o kian E va n kelin en» (K a rk k u )... 8 L ahden» ( L a h t i)... 9 H äm een» (Sääksm äki) K eski-h äm een ja» (O rivesi)... H i O riveden T oisviiotinen»» Jäm sän» ( J ä m s ä ) ] U ud en kirkon» (U udenkirkon a s. ) L o u n ais-k arjalan» ( V ir o la h ti) j K vm in laak son» (Inkeroinen) Itä -K a rja la n» (Im pilahti)... 17] R ä isälän» ( R ä i s ä lä )... 18; R a ja -K a rja la n» (Sortavalan m lk.)... 19] K e sk i-s avon» (O tavan a s. ) Itä-H äm een» ( H a r to la ) j Suom en N uoriso opisto ( O t a v a )...] 22; P o h jo is-k arja lan kansanopisto (N iittylah ti)...! 23] Pohjois-Savon» (Pitkälahden a s. ) : 24; Savon kristillinen» ( L a p in l a h t i) E telä-p o h ja n m aan suom.» (ilm ajok i) K eski-s uom en» (Suolahti) K arh u m äen kristillinen» ( L a p u a ) P oh jo is-p o hjan m aan ensim.» (Lim inka)... 29; K eski-p o h ja n m aan» (H aapavesi) P erä-p o hjo lan» (Tornion a s. ) Itä-P o h jan m aan» (K uusam o) K a m u u n» (K a jaa n i, M ieslahti)... ; 33 K a lajo k ilaa k so n kristillinen» (Y liv ieska)... 34] Y lito rn io n kristillinen» ( Y lito r n io ) L a p in» (Sodankylä) Yhteensä Summa T o ta l j 37 E lias Lönnro tin e m än n yyskoulu ( S a m m a t t i) F olkh ögsko lan i B o rg â ( B o r g â )... [ 39 M ellersta N ylan d s folkhögskola (K ö k lak s, F io n s ) Ö stra N ylan d s» (K u g g om )... I 41 V ä s tr a N ylan d s» (P ojo, Skuru st.) V e sta n k v arn lantm. o. husm.-skola (In ga st.) Sven ska fo lkakadem in ( M a lm )... I... '44 S y d v ä stra F inlands sv. folkhögsk ola (P argas) Ä lan ds folkhögsk ola (P älsböle, M arieham n) K ro n o b y» ( K r o n o b y ) L a p p fjä rd folkhögsk ola (Lap pfjärd )... '48 V ö rä lantm. o. h u sm.-skola (V örä)... 49] N ärp es»»» (Y tte rm a rk )... 50; B reid a b lick folkhögskola (V asa, S u n d o m )... 51] K ris tlig a F olkh ögskolan (N yk a rle b y)... 52] M ellersta Ö sterbottens vandr. folkhögskola. (Bennäs s t. ) 53 Yhteensä Summa To ta l T ra d u ctio n d es ru b riq u es. Col. 1. N om et adresse de V école. Col. 2. Année de la fondation. Col Nombre de maîtres (1er févr ) ; col. 3 nombre total, col. 4 hommes : col. 5 femmes. Col Nombre d élèves ( 1er févr. 1924) : col. 6 nombre total ; col. 7 hommes; col. 8. femmes Durée de la fréquentation scolaire: Col Nombre d élèves ayant fréquenté Vécole toute l'année scolaire: col. 9. hommes ; col. 10. femmes. Col, Nombre d'élèves ayant fréquenté l école seulement vendant une partie de Vannée scolaire: col au moins 6 mois: col au moins 4 mois : col moins de 4 mois. col De tous les élèves inscrits, le nombre suivant avait: col fréquenté auparavant une école supérieure; col fréquenté quelque temps l'école supérieure populaire: col suivi toutes les classes de l écolc primaire ; cou fréquenté Vécole primaire pendant quehjue semestre ou quelque année scolaire; col n avait fréquenté aucune école primaire. Col Age des élèves: col au-dessous de 18 ans; col entre 18 et 22 ans; col au-dessus de 22 ans.

88 XVII b. Kansanopistot ynnä isäntä- ja emäntäkoulut lukuvuonna XVII b. Folkhögskolorua, samt lantmanna- och husmodersskolorua under läsäret Ecoles supérieures populaires, écoles d agriculteurs et i de ménagères: année scolaire il Sörnäisten kristillinen k a n s a n o p is to...i 2 j T uusu lan» ;... 3 R adansuun E van kelin en» i 4 Länsi-Suom en»... 5 V arsinais-suom en»... 6 P oh jois-sataku nnan»... 7 N o kian E van kelin en»... 8 L ahden» H äm een»... lo: K eski-h äm een ja»... IX: O riveden T oisvuotinen» J äm sän» U u d enkirkon»...,14 L o u n ais-k arjalan» K y m in la akso n» Itä -K a rja la n» R ä isälän» R a ja -K a rja la n» K eski-s avon» Itä-H am een» Suom en N uoriso-opisto P oh jo is-k arja lan kansanopisto P oh jois-savon» Savon kristillinen» E telä-p o h jan m aan suom.» K eski-suom en»... ;27 K a rh u m äen kristillinen» P oh jois-pohjanm aan e n s im.» K eski-p o h jan m aan» P erä-p o hjo lan»... i Itä-P o h jan m aan»... : 32 K a in u u n» Kalajokilaakson kristillinen» ' 34 Y litorn io n kristillinen! 35 L a p in» 36 Yhteensä Summa Total j 3 71 E lias L önnrotin e m ä n n y y s k o u lu... 38] F olkh ögsko lan i B o rg ä... 39] M ellersta N ylan d s fo lk h ö g s k o la... 4oi Ö stra N ylan d s» V ä s tra N ylan d s» ; 42] V e s ta n k v a m lantm. o. husm.-skola...j 43] Sven ska fo lk a k a d e m in...] 441 S y d v ä stra F inlands sv. fo lk h ö g s k o la...i 45] Ä lan ds» i 46, K ro n o b y»... 48; V ö rä lantm. o. husm.-skola N äip es»»»... 50' B reid a b iick fo lk h ö g s k o la... 5l] K ristlig a F olkh ögskolan... 52; M ellersta Ö sterb otten s van d r. fo lk h ö g s k o la Yhteensä Summa T o ta l T ra d u ctio n d es ru b riq u es. Col. 33. Nom de l école. Col Nombre d élèves appartenant aux classes sociales suivantes: Col I ',, 7... *. j» * 7» 7 oq on a d autres métiers ou classes. Col Dépenses en marcs ronds : col. 40. Appointements des maîtres; col. 41. Loyer ; col. 42. Autres dépenses *! <*la classe des paysans: col. 34. hommes, col. 35. femmes. Col a la classe des petits fermiers et a d autres classes ouvrmes. Col de garantie; col. 47. Taxes scolaires des élèves; col. 48. Autres recettes; col. 49. Total. Col. 50. Valeur en capital de l immeuble de l école au 31 I co1-43- Total. Col Recettes en marcs ronds; col. 44. Subvention de l Etat; col 4o. Subvention communale; col. 46. Subvention des sociétés j déc Col Élèves payants. Col Boursiers. Col Internes. Col. 57. Total des bourses (marcs).