+(1.,/g67g5$32577, esipoo ryhmä suunnittelee kunnan sähköisen asiakaspalvelun kehittämistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "+(1.,/g67g5$32577, esipoo ryhmä suunnittelee kunnan sähköisen asiakaspalvelun kehittämistä"

Transkriptio

1 +(1.,/g67g5$32577, esipoo ryhmä suunnittelee kunnan sähköisen asiakaspalvelun kehittämistä

2 2 6,6b//<6 +(1.,/g67g5$32577,982'(/7$ +(1.,/g67g675$7(*,$ Sipoon kunnan henkilöstöstrategia (1.,/g67g3$12.6(7 Henkilöstömäärän kehitys... 5 Henkilöstön kielijakauma... 7 Henkilöstön sukupuolijakauma... 7 Henkilöstön keski-ikä ja ikärakenne... 8 Yleisimmät tehtävänimikkeet... 9 Henkilöstömäärä sopimusaloittain... 9 Henkilöstön palvelusaika Henkilöstökulut Itse tuotettu ja ostettu palvelu (1.,/g67g17,/$ Sairauspoissaolot Muut poissaolot Työtapaturmat Eläkkeelle siirtyminen Eläköitymisen kustannukset... 17,19(672,11,7+(1.,/g67gg1 Henkilöstön koulutus ja kehittäminen Työhyvinvointi Työterveyshuolto Työsuojelutoiminta Fiilis-kysely Henkilöstön palkitseminen Yhteistyökomitea ja yhteistyösopimus Välitön yhteistoiminta Luottamusmiestoiminta Sisäinen tiedottaminen (1.,/g67g+$//,17221/,,77<9b7352-(.7,7 Aina hyvä ikä -projekti Vanhustyön kehittämisprojekti Arvokas vanhuus Sipoossa sujuvilla palveluprosesseilla Sipoosta Suomen halutuin strategisen palkitsemisen projekti Palvelupiste Kuntalaan Sähköinen asiakaspalvelu... 28

3 3 +(1.,/g67g5$32577,982'(/7$ Erilaisia keskeisiä tunnuslukuja sisältäviä raportteja on Sipoon kunnassa laadittu jo 1990-luvun alusta lähtien, mutta tämä on neljäs henkilöstöraportin muodossa annettava raportti. Raportin tunnusluvut kuvaavat Sipoon kunnan henkilöstön määrän, tilan ja rakenteen nykytilaa. Lisäksi raportti sisältää lyhyet kuvaukset tällä hetkellä tärkeimmistä henkilöstöhallinnon projekteista. Uutta tässä raportissa on tieto palveluiden tuottamisesta. Tunnusluvuissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Henkilöstön määrä joulukuun 2007 lopussa oli henkilöä, mikä on noin 1 % vähemmän kuin vuonna Myös vuoden 2007 aikana henkilöstölle on järjestetty runsaasti erilaisia tilaisuuksia, kampanjoita ja kehittämishankkeita, jotka ovat luoneet mahdollisuudet kehittää omaa työtään ja itseään sekä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Tämä viime vuosien määrätietoinen panostaminen henkilöstön työhyvinvointiin on tuottanut tulosta ja sairauspoissaolot laskivat jopa 1,1 päivällä työntekijää kohden. Tavoitteena on, että myös tämä henkilöstöraportti toimisi sekä esimiesten että päätöksentekijöiden johtamisen välineenä. Kasvavassa Sipoossa on erityisen tärkeää hyödyntää henkilöstöraportin tietoja, jotka auttavat meitä edistämään työn tuloksellisuutta, varautumaan tuleviin vuosiin sekä lisäämään henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia. Elämme Sipoossa tällä hetkellä hyvin hektistä kehittämisen ja uudistamisen vaihetta. Toimintatapojen ja toiminnan uudelleenjärjestelyjä on käynnissä, pienempiä ja suurempia muutoksia suunnitellaan, on viety läpi tai ollaan viemässä läpi. Kaikki nämä muutokset voivat tuntua hämmentäviltä ja ahdistavilta, kun työpaikoilla joudutaan luopumaan tutusta ja turvallisesta toimintamallista. Muutos on kuitenkin meille mahdollisuus, näin haastavaa työtilannetta tuskin kovinkaan moni kunta Suomessa pystyy henkilöstölleen tarjoamaan. Nyt jos koskaan meillä on mahdollisuus tarttua uusiin, mielenkiintoisiin haasteisiin, olla mukana kehittämässä omaa työtä ja kasvavaa kuntaamme, oppia uutta sekä saada entistä monipuolisempia työtehtäviä. Näin laajamittainen kehittäminen ja uudistaminen eivät onnistu ilman asiantuntevaa henkilöstöämme, vain yhdessä pystymme kehittämään kunnastamme vielä paremman! Sipoossa Anne Iijalainen henkilöstöpäällikkö

4 4 +(1.,/g67g675$7(*,$ 6LSRRQNXQQDQKHQNLO VW VWUDWHJLD Kunnan yhteistyökomitean nimeämä työryhmä on syksyllä 2007 työstänyt kunnan uudesta kasvustrategiasta johdettua henkilöstöstrategiaa. Työ on nyt loppusuoralla, mutta uutta henkilöstöstrategiaa ei vielä ole käsitelty kunnan päätöksentekoelimissä. Muodoltaan henkilöstöstrategiasta pyrittiin tekemään samanlainen kuin Sipoo strategia. Henkilöstöstrategian visio on, että Sipoo on Suomen halutuin työpaikka ja strategia sisältää viisi painopistealuetta: 88',6780,1(1 7<g<+7(,6g7$,'27.$11867$0,1(1 92,0$9$5$7 7<g+<9,192,17, Kukin painopistealue on avattu henkilöstöstrategian kriittisiksi menestystekijöiksi, jotka sisältävät yleisiä henkilöstöpoliittisia periaatteita. Nämä periaatteet toimivat lähtökohtana kun kunnassa luodaan lyhyemmän aikavälin henkilöstöstrategisia toimintatavoitteita. Jokaisella painopistealueella on oma tavoitetilansa, joka seuraavassa kuvassa on kirjattu pääpainopistealueen otsikon alle.

5 5 +(1.,/g67g3$12.6(7 +HQNLO VW PllUlQNHKLW\V Sipoon kunnan palveluksessa oli vuoden 2007 lopussa yhteensä henkilöä, mikä on 11 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä johtuu osittain siitä, että määräaikaisen henkilöstön osuus on aikaisempia vuosia pienempi, osa palveluista on järjestetty ostopalveluna ja lisäksi virkoja ja toimia on täyttämättä. Röntgenpalvelut, ympäristöterveydenhuolto ja farmaseuttipalvelut siirtyivät vuoden 2007 aikana ostopalveluiksi.

6 6 +HQNLO VW PllUlQNHKLW\V Muut määräaikaiset Työllistämistuella palkatut Vakituiset Yllä olevassa tilastossa määräaikaiseksi henkilöstöksi on tilastoitu 13 oppisopimuskoulutusta suorittavaa vakinaista työntekijää Vuoden 2008 talousarviossa ei ole otettu kantaa yksittäisiin virkoihin ja toimiin, mutta talousarviossa on määrärahat 50 uudelle resurssille. Tämä ei automaattisesti tarkoita uusien toimien tai virkojen perustamista, kukin toimiala ja yksikkö miettivät, miten palvelut parhaiten hoidetaan. Koko kunta-alalla on odotettavissa, että henkilöstö vähenee hitaasti siten, että vuoteen 2015 mennessä kunta-alan palveluksessa olisi 3 % vähemmän henkilöstöä kuin tällä hetkellä. Sipoossa henkilöstömäärä tulee kuitenkin voimakkaan kasvustrategian takia lisääntymään. Hallinto-osaston henkilöstömäärään on laskettu mukaan myös kehittämis- ja elinkeinoyksikön henkilöstö, joten henkilöstön lisäys johtuu tästä. Kaikilla muilla osastoilla henkilöstön määrä on pienentynyt. +!,, $-../! "$# #% # & ' ( ) *# #% # Hallinto-osasto & kj. ja KEY % % 6 % Sosiaali- ja terveysosasto % % 23 % Sivistysosasto % % 29 % Tekniikka- ja ympäristöosasto % % 18 % Koko kunta % % 26 % Huom. Sivistysosaston henkilöstömäärään ei ole laskettu mukaan kansalaisopiston sivutoimisia tuntiopettajia.

7 7 Vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstömäärästä on 865 henkilöä, eli 74 %. Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä on noin 26 %. Koko kuntasektorilla keskimäärin 23,7 % henkilöstöstä on määräaikaisessa työsuhteessa. Suhteessa koko osaston henkilöstöön eniten määräaikaisia oli sivistysosastolla (29 %). Tämä johtunee osittain toiminnan laadusta, oppilaita ei voi jättää ilman opetusta opettajan sairastuessa, mutta osittain myös perhe- ja vanhempainvapaiden määrästä. Määräaikaisen henkilöstön lukumäärään vaikuttavat mm. pitkien, sijaisia vaativien perhe-, virka- ja työvapaiden määrä. Henkilöstömäärältään suurin osasto vuoden 2007 lopussa oli sivistysosasto, jonka palveluksessa on 58 % koko kunnan henkilöstöstä Vuodenvaihteessa henkilöstömäärä asukasta kohti Sipoossa oli 59,8 (61,6 vuonna 2006). Koko kunta-alan vastaava luku on viime vuosina ollut noin 62. Vertailukuntien vastaavat luvut ilmenevät alla olevasta taulukosta. Henkilöstömäärä/1 000 asukasta.xqwd Sipoo 59,8 61,6 61,4 Vantaa 60,0 61,2 61,6 Tuusula 49,8 54,1 50,0 Mäntsälä 55,0 55,6 58,87 Kirkkonummi 58,7 60,8 60,3 Porvoo 75,1 72,9 74,6 +HQNLO VW QNLHOLMDNDXPD Vuonna 2007 koko henkilöstöstä 57,5 % oli ruotsinkielisiä ja 42,5 % oli suomenkielisiä. Kun tarkastellaan vastaavaa lukua vakinaisen henkilöstön osalta, ruotsinkielisiä on 57,8 % ja suomenkielisiä 42,2 %. Vuoteen 2006 verrattuna ruotsinkielisen henkilöstön osuus koko henkilökunnasta on lisääntynyt 0,6 %, vakinaisten osalta vähennys on 1,6 %. +HQNLO VW QVXNXSXROLMDNDXPD Vuonna 2007 Sipoon kunnan henkilöstöstä 85 % oli naisia ja 15 % miehiä. Prosenttiluvut ovat edelliseen vuoteen verrattuna säilyneet ennallaan. Koska Sipoon kunnan palvelut myös tulevaisuudessa tulevat painottumaan kasvatus- ja hoitoalalle, naisten suuri osuus henkilöstömäärästä tulee säilymään. Koko kunta-alalla naisten osuus henkilöstöstä on 78 %. Kymmenen tavallisimman ammattinimikkeen sukupuolijakauma on seuraava:

8 8 1LPLNH 1DLVLD 0LHKLl <KW Lastenhoitaja Luokanopettaja Lastentarhanopettaja Lähihoitaja Lehtori Perhepäivähoitaja Siivooja Perushoitaja Sairaanhoitaja Laitoshuoltaja <KWHHQVl Esimiesten osalta sukupuolijakauma on: kunnan johtoryhmä: miehiä 63 % ja naisia 37 % muut esimiehet: miehiä 34 % ja naisia 66 %. +HQNLO VW QNHVNLLNlMDLNlUDNHQQH 9DNLQDLVHQKHQNLO VW QNHVNLLNlRVDVWRLWWDLQ 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Hallintoosasto&kj&KEY Sosiaali-ja terveysosasto Sivistysosasto Tekniikka-ja ympäristöosasto Koko henkilökunta v ,3 43,6 44,8 48,0 44,7 v ,3 45,5 43,0 47,4 44,6 v ,8 45,6 43,4 48,8 45,0 Vuoden 2007 lopussa Sipoon kunnan vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 45 vuotta. Sipoossa, kuten kunta-alalla yleisesti, keski-ikä on muita työmarkkinasektoreita korkeampi. Verrattuna vuoteen 2006 keski-ikä on Sipoossa noussut 0,4 vuodella. Vuonna 2006 kunta-alalla vakinaisesti työskentelevän henkilöstön keski-ikä oli 47,1 vuotta.

9 : ;<: 9= AB 3DC AE>F? C A ; CG >? H)A ; H G >F? I A ; I G >? JAE>? ; K2L4 Hallinto-osasto&kj&KEY 51, Sosiaali-ja terveysosasto 45, Sivistysosasto 43, Tekniikka-ja ympäristöosasto 48, M9 5NL 7O 9: P QM9R O 43 HIS A T C U G H BI TJ I Kunta-alan henkilöstöstä yli 50 % on vuotiaita, runsas 30 % vähintään 50-vuotiaita ja noin 10 % on alle 30-vuotiaita. Sipoon kunnan henkilöstön ikärakenne vastaa kunta-alan yleistä tilannetta: vuotiaita on 50,8 % ja yli 50-vuotiaita 39,7 %. Sipoossa suurimman yksittäisen kymmenenvuotisryhmän muodostaa edellisistä vuosista poiketen vuotiaat. Osastoittain tarkasteltuna korkein keski-ikä on kuten aikaisempinakin vuosina hallinto-osastolla. <OHLVLPPlWWHKWlYlQLPLNNHHW Sipoon kunnassa on käytössä yhteensä noin 180 erilaista tehtävänimikettä. Tavallisin tehtävänimike Sipoossa on lastenhoitaja ja vuoden 2006 tilaston ensimmäisellä sijalla ollut luokanopettaja on vuonna 2007 toisella sijalla. Vertailtaessa Sipoon kymmentä yleisintä tehtävänimikettä kunta-alan yleisimpiin tehtävänimikkeisiin huomaa, että Sipoo on kasvukunta, jossa lastenhoito, kasvatus ja koulutus painottuvat. Terveydenhoitoalan henkilöstön tarve Sipoossa on pienempi, koska sairaanhoito osittain hoidetaan kuntayhtymien kautta. <OHLVLPPlWWHKWlYlQLPLNNHHW6LSRRVVD <OHLVLPPlWWHKWlYlQLPLNNHHWNXQWDDODOOD 1 Lastenhoitaja Sairaanhoitaja 2 Luokanopettaja Peruskoulun luokanopettaja 3 Lastentarhanopettaja Perushoitaja 4 Lähihoitaja Lastenhoitaja 5 Lehtori Perhepäivähoitaja 6 Perhepäivähoitaja Lähihoitaja 7 Siivooja Tuntiopettaja 8 Perushoitaja Lehtori 9 Sairaanhoitaja Lastentarhanopettaja 10 Laitoshuoltaja Koulunkäyntiavustaja +HQNLO VW PllUlVRSLPXVDORLWWDLQ Sipoon kunnan henkilöstö sijoittuu viiden eri työ- ja virkaehtosopimuksen sopimusalalle: kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus (LS) ja kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES).

10 10 Sipoossa henkilöstön sijoittuminen eri sopimusten piiriin on vuoteen 2006 verrattuna laskenut 0,6 % opetushenkilöstön sopimuksen osalta. Tuntipalkkaisen henkilöstön osuus on myös hieman laskenut. Yleisen sopimuksen osuus koko henkilöstöstä on noussut 1,1 %, kun taas teknisen sopimuksen henkilöstön osuus on laskenut 0,5 %. Lääkärisopimukseen kuuluvan henkilöstön osuus on vuoteen 2006 verrattuna noussut 0,1 %. Sipoossa on enemmän opetushenkilöstöä ja vähemmän lääkärisopimuksen ja teknisen sopimuksen henkilöstöä kuin kunta-alalla keskimäärin. VMWYXZ)[ \ ]^)_]`^FaMb[ ced ^FfY\ am[ <fy[ X Lääk 2,1% OVTES 20,4 % TTES 2,5% KVTES 71 % TS-95 4 % +HQNLO VW QSDOYHOXVDLND Vakinaisen henkilöstön palvelusaika kuvaa välillisesti henkilöstön vaihtuvuutta. Koko kunnan tasolla henkilöstön palvelusaika on 11,5 vuotta. Tämä luku on 0,1 vuotta suurempi kuin vuonna HQNLO VW NXOXW Tulopoliittisten sopimusten mukaiset palkankorotukset nostivat palkkatasoa vuonna 2007 keskimäärin 4,8 %. Vuoden 2008 korotukset ovat keskimäärin 4,4 %. Tulopoliittisen sopimuksen mukaan kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin sisältyi syyskuussa paikallinen järjestelyerä, joka oli lääkäreillä 0,25 % ja muilla sopimusaloilla 0,5 %. Nämä järjestelyerät käytettiin tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin.

11 11 Sopimusneuvottelukierroksen päätteeksi yleisen, opettajien, teknisen ja lääkäreiden sopimuksen piirissä olevan henkilöstön palkkoja korotettiin lokakuun alusta lähtien 3,4 prosentin yleiskorotuksella. Tuntityöntekijöiden palkkoja korotettiin 3,5 prosentin yleiskorotuksella. Koska Tehy ry ei hyväksynyt neuvottelutulosta, yleiskorotukset eivät koskeneet heidän jäseniään. Joulukuussa koko henkilöstölle maksettiin lisäksi kertakorvauksena 270 euroa. Harkinnanvaraista henkilökohtaisen lisän osuus kaikkien sopimusten kokonaispalkkasummasta on noin 1,2 % palkkasummasta. Vuoden 2007 syksyllä toteutettiin opettajien työn vaativuuden arviointi, jonka perusteella 60 opettajaa sai TVA-korotusta. TVA-kriteerejä olivat mm. isot opetusryhmät, erityistä tukea vaativien oppilaiden määrä luokassa, kielikylpyopetus, suunnitteluvastuu, yhteistyö monen eri tahon kanssa, erilaisten projekti- tai muiden työryhmien vetäminen sekä erityisosaamista vaativien tehtävien hoitaminen. Sipoon kunnassa kokoaikaista vakituista työtä tekevän henkilön tehtäväkohtainen keskipalkka on euroa. Kokonaispalkan osalta luku on euroa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan kunta-alan kokonaiskeskiansio on euroa. Vuoden 2006 alusta voimaan tuli laki väliaikaisesta työnantajan matalapalkkatuesta. Matalapalkkatuen saa työnantaja, jonka palveluksessa on 54 vuotta täyttänyt työntekijä, jolle kokoaikaisesta työstä maksettava palkka on yli 900 ja alle euroa kuukaudessa. Matalapalkkatukea maksettiin Sipoon kunnalle yhteensä euroa. Tukeen oikeuttavia työntekijöitä oli keskimäärin 87,5/kuukausi. Vuonna 2006 vastaavat luvut olivat euroa ja 94,5 työntekijää/kuukausi. 3DONNDPHQRWYXRVLWWDLQHXURD Palkan sivukustannuket Palkat yhteensä

12 12 Koko kunnan tasolla nettopalkkamenot nousivat vuonna 2007 yhteensä 6 %. Nettopalkkamenot suhteutettuna asukaslukuun olivat euroa, kun vastaava luku vuonna 2006 oli euroa, lisäystä oli yhteensä 2,1 %.,WVHWXRWHWWXMDRVWHWWXSDOYHOX Alla olevassa taulukossa itse tuotetun palvelun henkilöstökuluja on verrattu ulkoisiin toimintakuluihin ja näiden lukujen suhteesta on laskettu henkilöstökulujen osuus toimintakuluista. Vuoden 2008 talousarvion mukaan henkilöstökulut nousevat lähes 41,4 miljoonaan euroon ja henkilöstökulujen osuus toimintakuluista on 45,6 %, joka on samalla tasolla kuin edellisinä vuosina. 2VXXV $UYLR HXURDMD +HQNLO VW NXOXW RLPLQWDNXOXW\K WHHQVl +HQNLO VW NXOXMHQ RVXXV 47,7 45,8 45,3 45,6 45,9 45,6 Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista on vuoden 2006 tilinpäätöksen mukaan Keravalla 40,4 %, Tuusulassa 58,4 % ja Porvoossa 50,2 %. Ostopalvelut on alla olevassa tarkastelussa jaettu karkeasti kahteen ryhmään: ensimmäisessä ryhmässä ovat ne kumppanit, jotka tuottavat palveluja vain sipoolaisille ja joiden henkilöstö kokonaisuudessaan palvelee sipoolaisia. Toisessa, eli muut yhteistyökumppanit ryhmässä, on sellaisia kumppaneita, joiden palveluista osa tuotetaan sipoolaisille ja osa muille asiakkaille. Näiden lisäksi käytetään tarvittaessa satunnaisia konsulttipalveluja, joita ei tässä tarkastelussa ole mukana. Yhteensä 126 henkilöä eri yhteistyökumppaneiden palveluksessa tuottaa palveluita vain sipoolaisille asiakkaille.

13 13 9DLQVLSRRODLVLOOHDVLDNNDLOOHWXRWHWWXRVWRSDO YHOX +HQNLO VW PllUl Päivähoito - 10 toimipistettä 73 Siivous - 7 toimipistettä 10,5 Sairaankuljetus 11 Laboratorio 5 Farmasia 1 Lääkärit 5 Ympäristöterveydenhuolto 4 Vanhuspalvelut - 1 toimipiste 15,5 Ruokapalvelu 1 <KWHHQVl Muita ostopalveluja Sipoon kunnalle tuottaa 114 yhteistyökumppania. Näistä yhteistyökumppaneista 74 % tuottaa palveluja sosiaali- ja terveysosastolle, 13 % sivistysosastolle, 9 % hallintoosastolle ja 4 % tekniikka- ja ympäristöosastolle. Koko kunnan tasolla ei ole yhteistä rekisteriä ostetuista palveluista ja sen takia yllä olevat luvut ovat vain suuntaa antavia. +(1.,/g67g17,/$ 6DLUDXVSRLVVDRORW Koko vuoden 2007 henkilöstömäärästä 456 henkilöä, eli 34,4 %, ei ollut ollenkaan poissa työstä sairauden takia. Vakinaisesta henkilöstöstä sairauslomapäiviä ei ollut lainkaan 303 henkilöllä, eli 34 %:lla. Edellisvuoteen verrattuna yllä mainitut luvut ovat laskeneet hiukan. Vuonna 2006 koko henkilöstöstä 36,6 % ei ollut lainkaan poissa työstä sairauden takia ja vakinaisesta henkilöstöstä sairauslomapäiviä ei ollut 39 %:lla. Sairauspoissaolopäivien määrä kokonaisuudessaan laski keskimäärin 13,6 päivään/henkilöä, joka on 1,1 päivää vähemmän kuin vuonna Sairauspoissaoloja oli yhteensä päivää, eli päivää vähemmän kuin edellisvuonna.

14 14 Kunta-alalla sairauspoissaolopäiviä on keskimäärin 15 päivää/henkilö. 9XRVL 6DLUDXVSRLVVDRORSlLYlW NHVNLPllULQKHQNLO , , , ,9 Työterveyshuollon tilaston mukaan poissaoloista 78 % johtui tuki- ja liikuntaelinsairauksista, mielenterveyshäiriöstä tai hengitystieoireista. Muut sairaudet 17 % Mielenterveyden häiriöt 20 % Vammat 5 % Hengityselinten sairaudet 18 % Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 40 % Vaikka lyhytkestoiset sairauspoissaolot (1-2 ja 1-5 päivää) ovat vuoteen 2006 verrattuna jonkin verran lisääntyneet, pitkät sairauspoissaolot ovat selvästi vähentyneet. Sairauspoissaolotilastoja seurataan edelleen osasto- ja yksikkötasolla..2.2+(1.,/g67g16$,5$8632,66$2/27 SlLYll RPDLOPRLWXV SlLYll WRGLVWXNVHOOD \OL SlLYll \OL SlLYll Vuosi Kalenteripäivät yht Vuoden 2007 aikana neljä työntekijää olivat työkokeilussa. Työkokeilu on työeläkelaitoksen rahoittamaa kuntoutusta, joka voi olla joko täysin uuden työn kokeilemista tai pehmeä paluu omaan työhön pitkän sairausloman jälkeen.

15 15 Kunnanhallituksen päätöksen mukaan vuodesta 2007 lähtien työkokeilussa oleva henkilö saa työkokeilun ajalta täyden palkan ja työeläkelaitoksen kuntoutusraha maksetaan kokonaisuudessaan työnantajalle. 0XXWSRLVVDRORW Muita poissaolon syitä kuin vuosilomat, koulutukset ja sairauspoissaolot ovat erilaiset työ- ja virkavapaat. 3RLVVDRORQV\\3lLYLl+HQNLO PllUl Äitiysloma Hoitovapaa Vanhempainloma Isyysloma 86 9 Sairaan lapsen hoito Vuorotteluvapaa Opintovapaa Henkilökohtainen syy palkaton Toisen viran hoito muualla <KWHHQVl 7\ WDSDWXUPDW Vuonna 2007 työtapaturmia sattui yhteensä 62, näistä 6 tapahtui työmatkalla ja 56 työssä. Työtapaturmista 41 oli sellaisia, jotka eivät johtaneet poissaoloon. Työtapaturmista aiheutui yhteensä 105 poissaolopäivää, joka vuoteen 2006 verrattuna on 66 % (205 päivää) vähemmän. Tämä osoittaa, että työyhteisöt ovat hyvin seuranneet ohjeistusta täyttää työtapaturmalomake aina kun jotakin sattuu, vaikka tapaturma ei vaatisikaan lääkärissäkäyntiä tai poissaoloa. Työssä Työmatkalla Sairauspoissaolopäiviä DSDWXUPLD\KWHHQVl Työtapaturmien vammojen kaksi yleisintä laatua olivat: - haavat ja pinnalliset vammat - sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset. Ilmoitettuja läheltä piti -tilanteita oli vuoden 2007 aikana 14 kappaletta. Näiden tilanteiden syitä olivat:

16 16 - asiakkaan fyysinen kontakti 6 ilmoitusta - liukastuminen 1 ilmoitus - muu syy 7 ilmoitusta Työpaikat tehostavat työssä tapahtuneiden tapaturmien selvittämistä yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Lisäksi työpaikat toteuttavat aktiivisesti vaarojen arvioinnin pohjalta sovittuja toimenpiteitä työympäristön turvallisuuden parantamiseksi. (OlNNHHOOHVLLUW\PLQHQ Vuonna 2007 Sipoon kunnassa vanhuuseläkkeelle jäi 10 henkilöä, mikä on kolme henkilöä vähemmän kuin vuonna Kaikista myönnetyistä eläkkeistä 56 % oli vanhuuseläkkeitä. (OlNHPXRWR Myönnettyjä vanhuuseläkkeitä Myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä Myönnettyjä yksilöllisiä varhaiseläkkeitä Myönnettyjä työttömyyseläkkeitä <KWHHQVl Osa-aikaeläkkeellä olleita Osatyökyvyttömyyseläkkeellä vuoden aikan olleita Kuntoutustukea vuoden aikana saaneita Vuonna 2007 vanhuuseläkkeen saaneiden keski-ikä oli 61,9 vuotta, vastaava luku vuonna 2006 oli 62,6 vuotta. Kaikkien eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 60,7 vuotta (61,5 vuotta vuonna 2006). Uuden eläkelain myötä eläkkeelle siirtymisen ennustaminen vaikeutuu. Jokainen työntekijä voi itse valita, jääkö eläkkeelle vuotiaana vai haluaako jatkaa työntekoa ja eläkkeen kartuttamista jopa 68 ikävuoteen asti. Arviolta 21 % kunnan vakinaisesta henkilöstöstä vuonna 2007 jää eläkkeelle vuosina Suhteessa osaston henkilöstöön eläkkeelle jää eniten henkilöstöä hallinto-osastolta ja tekniikka- ja ympäristöosastolta.

17 17 +DOOLQWR 6RVLDDOLMD WHUYH\V 6LYLVW\V 7HNQLLNNDMD \PSlULVW <KWHHQVl <KWHHQVl % osaston henkilöstöstä % 23 % 15 % 35 % Arvioon on laskettu eläkeiäksi 63 vuotta. (OlN LW\PLVHQNXVWDQQXNVHW Työnantajan eläkemaksuja maksettiin vuonna 2007 yhteensä euroa, mikä on euroa (4,1 %) enemmän kuin vuonna Vuoden 2006 alusta työttömyys-, työkyvyttömyys- ja varhaiseläkkeiden omavastuuosuudet maksetaan ns. varhaiseläkemenoperusteisena maksuna (varhe-maksu) joka maksetaan kuukausittain ennakkomaksuna, joka perustuu edellisenä vuonna alkaneisiin eläkemenoihin. Vuonna 2007 tämä ennakkomaksu on ollut euroa. Lopullinen maksu määräytyy vuonna 2007 alkaneiden eläkemenojen perusteella ja laskutetaan syksyllä Eläkemenoperusteisten työnantajamaksujen kulut olivat euroa (vuonna 2006: euroa).,19(672,11,7+(1.,/g67gg1 +HQNLO VW QNRXOXWXVMDNHKLWWlPLQHQ Henkilöstökoulutuksen välittömät kustannukset olivat vuonna 2007 yhteensä euroa, mikä on 166 euroa vakinaista työntekijää kohden ja noin 0,56 % palkkasummasta. Sekä käytetty koulutusraha/vakinainen työntekijä että prosenttiluku palkkasummasta ovat suurempia kuin vuonna Tämä johtunee ainakin osittain siitä, että koulutuskulujen tiliöinnissä on enemmän alettu käyttää erittelykoodia, joka mahdollistaa koulutuskustannusten seurannan.

18 18.28/ $118.6(7 Koulutuskustannukset (1 000 ¼ ¼YDNLWXLQHQW\ QWHNLMl % palkkasummasta 0,46 0,39 0,42 0,35 0,56 Syksyllä 2005 johtamistaidon erikoisammattitutkinnon (JET) aloittaneet kahdeksan esimiestä, saivat huhtikuussa 2007 johtamisen erikoisammattitutkinnon tutkintotodistuksen. Uusi johtamistaidon ammattitutkintoryhmä, johon osallistuu 10 esimiestä Sipoosta, aloitti syyskuussa 2007 puolitoista vuotta kestävät opinnot. Vuoden 2007 lopussa kunnassa oli yhteensä 19 oppisopimuksella palkattua henkilöä, jotka opiskelivat mm. lähihoitajaksi, lastenhoitajaksi ja hammashoitajaksi. Vuonna 2007 esimiestapaamiset jatkuivat. Tapaamisia oli yhteensä neljä ja niihin osallistui keskimäärin 68 % kaikista esimiehistä. Toukokuussa koko päivän kestävän tapaamisen aiheena oli Sipoo strategia, jonka vetäjänä toimi johtoryhmän jäsenten lisäksi johdon konsultti Jouko Leino. Esimiestapaamiset jatkuvat vuonna Uuden henkilöstön perehdyttämistilaisuudet järjestettiin maalis- ja syyskuussa Näihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 50 henkilöä. Vastaavien tilaisuuksien päivämäärät vuodelle 2008 on jo lyöty lukkoon, ja niistä on tiedotettu henkilöstölle. Lokakuussa järjestettiin 9 uuden esimiehen perehdyttämisiltapäivä, esimiehet saivat työkalukseen henkilöstöasioiden oppaan, johon on koottu kaikki henkilöstöä koskeva ohjeistus ja toimintatapaohjeet. Opasta pidettiin hyvänä apuvälineenä ja sitä on tarkoitus vielä kehittää ja jatkossa ylläpitää. Elokuun lopussa järjestettiin toisen kerran kahtena iltapäivänä koko henkilöstölle yhteinen virkistysiltapäivä, jonka teemana oli henkilöstön hyvinvointi. Jokainen oli itse saanut 16 erilaisen toiminnan joukosta valita itselleen kaksi lajia, johon halusi tutustua. Lajeja oli laidasta laitaan, suurin osa liittyi kuntoiluun mutta muutamat olivat muuta harrastustoimintaa. Lajivalikoima oli osittain sama kuin edellisenä vuonna: monitoimihallin kuntosaliin tutustuminen, sauvakävely, jousiammunta, Pilates-jumppa, Boccia-kuulapeli, Mölkky, venyttely, luontopolku/suunnistuksen alkeet, allasjumppa, neulahuovutus ja melonta. Uusia lajeja olivat Flexi-Bar, pesäpallo, kuubalaisia rytmejä, opastettu kierros Itäisessä Jokipuistossa sekä luento Terveet elämäntavat. Osa iltapäivän ohjaajista oli kunnan omaa henkilöstöä. Tämä osoitti, miten monipuolista osaamista kuntamme henkilöstöllä on. Virkistysiltapäivään osallistui 298 henkilöä ja se sai erinomaisen palautteen. Myös vuonna 2008 virkistysiltapäivä järjestetään samalla konseptilla.

19 19 7\ K\YLQYRLQWL Työkyvyn ylläpitoa (TYKY) varten myönnettiin TYKY-avustusta 16 työyhteisölle. Toiminnan kokonaismenot olivat yhteensä euroa. Avustuksen saaneiden työyhteisöjen määrä ja myönnettyjen avustusten kokonaissumma on hieman pienempi kuin viime vuonna. Avustusrahaa saaneeseen TYKY-toimintaan osallistui noin 250 henkilöä, joka on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi yksiköillä on omakustanteisesti mahdollisuus järjestää henkilöstölle yksi palkallinen virkistysiltapäivä vuodessa ja suurin osa työyhteisöistä ovat näin tehneet. Työntekijöiden säännöllistä liikuntaharrastusta ja kunnon ylläpitoa tuettiin vuoden 2007 aikana eurolla. Liikuntaedusta henkilö maksaa itse puolet ja kunta maksaa toisen puolen. Liikuntaetua voi käyttää kansalaisopiston, vapaa-ajantoimen ja fysioterapian liikuntakurssien osallistumismaksuihin tai liikuntaseteleihin. Tätä mahdollisuutta käytti hyväkseen yhteensä 335 henkilöä, mikä on 27 henkilöä enemmän kuin vuonna TYKY-avustus (¼ Liikuntaetu (¼ Liikuntaedun käyttäjät (hlö) Työnantaja maksoi myös henkilöstön osallistumiset Kunniakierrokselle ja NaarasSuden- Juoksuun. 57 henkilöä osallistui Kunniakierrokseen, jossa Sipoon kunta voitti yrityskilpailun, eli kuntaa edustaneilla oli suurin määrä kierroksia suhteutettuna osallistujamäärään. Sipoo on nyt voittanut yrityskilpailun kaksi kertaa ja jos voitamme vuonna 2008, saamme kiertopalkinnon omaksi. NaarasSudenJuoksuun osallistui 157 naista Sipoon kunnasta. Kuuden viikon GO 30 -liikuntapeliin osallistui keväällä yhteensä 180 henkilöä 36 joukkueessa. Go 30 on Suomen Kuntoliikuntaliiton liikuntapeli suomalaisille yrityksille. Pelin idea on kerätä joukkueelle liikuntapisteitä, 30 minuuttia kestävä liikuntasuoritus missä tahansa liikuntamuodossa antoi yhden pisteen. Kisaan osallistui yhteensä 238 joukkuetta. 7\ WHUYH\VKXROWR Työterveyshuollon palvelujen kustannukset vuonna 2007 olivat euroa. Näistä kuluista Kansaneläkelaitokselta anotaan 50 %:n korvaus, joten nettokustannukset ovat euroa. Työntekijäkohtaiset kustannukset ovat kuten vuonna 2006, 83 euroa/työntekijä. Ennalta ehkäisevään toimintaan käytettiin 30,5 % ja sairaudenhoidollisiin toimenpiteisiin noin 69,5 % kuluista.

20 20 Kustannusten seuranta jatkuu vuonna 2008 ja työterveyshuollon sopimuksessa pääpainopiste on edelleen ennalta ehkäisevässä hoidossa. 7\ WHUYH\VKXROORQNXVWDQQXNVHW Kokonaiskustannukset (¼ Kustannukset/henkilö 78,59 82,65 82,78 Ennaltaehkäisevä hoito (%) ,5 Sairaudenhoito (%) ,5 Tekniikka- ja ympäristöosaston henkilöstöstä 10 henkilöä osallistuu ASLAK-kurssiin vuosina Kunnan henkilöstön kaikille ammattiryhmille järjestettiin vapaaehtoisia ikäryhmäterveystarkastuksia. Keväällä ja syksyllä järjestettiin henkilökunnalle kaksi Painonvartijat-ryhmää. Kevään ryhmässä oli 25 osallistujaa ja syksyllä osallistujia oli 28. 7\ VXRMHOXWRLPLQWD Työsuojelun ja työterveyshuollon vuoden 2007 painopistealueena oli tekniikka- ja ympäristöosasto. Toimitilapalveluyksikössä valmistui mm. kunnossapitotyössä/puuntyöstössä/metallityössä käytettävien koneiden ja laitteiden vaarojen arviointi. Vuoden aikana selvitettiin eri tiimien työhyvinvointiasioita. Esimiesten vetämiä neuvottelu- ja seurantatapaamisia pidettiin viisi. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöt osallistuivat näihin tapaamisiin. Koneiden ja laitteiden vaarojen arvioinnista järjestettiin yhden päivän koulutus kunnossapitotiimille, aluetiimille, kentänhoitajille sekä talonmiehille/vahtimestareille. Koulutukseen osallistuivat myös esimiehet. Tekniikka- ja ympäristöosaston ASLAK-kurssi käynnistyi (10 henkilöä). Työsuojelu osallistui työyhteisöpäivään osaston esimiesten kanssa. Työsuojelupiirin tarkastus kohdistui tekniikka- ja ympäristöosaston tilaajavastuulain toteutumiseen. Kunnan varikolle tehtiin työpaikkakäyntejä yhdessä työterveyshuollon kanssa. Tällöin tavoitteena oli selvittää konehallin päästöjen vähentämisen mahdollisuudet teknisin keinoin. Toimistotilojen osalta käynnit kohdistuivat Kuntalassa sijaitseviin toimistotiloihin. Kunnan työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitettiin alkuvuodesta vastaamaan sovittua toimintaa.

21 21 Työsuojeluvaltuutetut osallistuivat työterveyshuollon työpaikkakäynteihin, joiden painopiste oli tekniikka- ja ympäristöosaston työpaikoissa. Työpaikkakäyntejä tehtiin myös kouluihin ja päiväkoteihin. Käyntejä tehtiin yhteensä 9. Vuoden aikana työsuojelu ja työterveyshuolto osallistuivat kahden uudisrakennuksen ja yhden saneerauskohteen suunnitteluun. Terveyskeskuksen osastojen saneeraus saatiin päätökseen, mutta seuranta jatkuu sisäilman osalta. Työsuojeluvaltuutettujen omia seurantakäyntejä työpaikoille tehtiin 38. Käynnin keskimääräinen kesto oli n. 1,5 tuntia. Työsuojelu oli mukana selvittämässä ja toteuttamassa kotihoidon työhyvinvointiasioita sekä antamassa neuvoja turvallisuusasioissa. Kotihoitohenkilöstön turvallisuuskoulutus jatkui yhdellä turvallisuuskoulutusiltapäivällä, jonka vetäjänä toimi Nordic Protection. Tasa-arvosuunnitelma valmistui. Selvityksistä kävi ilmi, että perusteettomia palkkaeroja miesten ja naisten välillä ei löytynyt. Pitkällä aikavälillä palkkaeroja miesten ja naisten välillä voidaan kaventaa paitsi rekrytoimalla suunnitelman mukaisesti myös kehittämällä työn vaativuuden arviointia. Tavoitteena on sama palkka samanarvoisesta työstä sopimusalasta riippumatta. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että samapalkkaisuusperiaate koskee kaikkia palkanosia riippumatta työsuhteen laadusta. Suunnitelmassa todettiin, että työnantajan samoin kuin asiakkaiden etu monessa työyhteisössä olisi se, että eri tehtävissä työskentelisi sekä miehiä että naisia. Työhyvinvointikyselyn yhteydessä selvitettiin lisäksi johtamisen ja työtehtävien oikeudenmukaisuutta, työolosuhteita sekä koulutusmahdollisuuksia. Näitä tietoja tullaan käyttämään tasaarvosuunnitelman päivittämisen yhteydessä vuonna Tyky-ryhmä kokoontui yhden kerran käsittelemään tyhy-hakemuksia, joista ryhmä antoi ehdotukset osastojen yt-ryhmille. Kunnan sisäilmatyöryhmä kokoontui viisi kertaa ympäristöterveydenhuollon johdolla. Sisäilmatyöryhmään tuotiin vuoden aikana myös uusia kohteita, mutta muutama kohde on ollut jatkuvasti esillä. Yhtenä kokousaiheena syksyn aikana ovat olleet työpaikkojen radonmittaukset. Työpaikkojen radonmittausten osalta tehdään yhteistyötä tekniikka- ja ympäristöosaston kanssa. Yhdessä työterveyshuollon kanssa osallistuttiin Kuopion Tyky-Helmi -koulutustilaisuuteen. Työsuojeluvaltuutetut osallistuivat lisäksi omiin koulutuksiinsa: yksi 3 päivän kurssi ja yksi 2 päivän kurssi. Työsuojeluasiamiehille järjestettiin lokakuussa puolen päivän kestävä koulutustilaisuus, jonka aiheena oli Ristiriitatilanteiden kohtaaminen, luennoitsijana Iina Virkki. Päivähoidon suunnittelupäivän yhteydessä on pidetty luento alaistaidoista.

22 22 Työsuojelu osallistui vuoden aikana Aina Hyvä Ikä -projektin koulutuspäiviin yhdessä työterveyshuollon kanssa. )LLOLVN\VHO\ Kunnan työilmapiirikartoitus uusittiin kokonaan vuonna 2007 ja uusi kartoitus sai nimekseen FII- LIS -. Tavoitteena on edelleen, että kysely antaa tietoa työpaikkojen tilasta ja toimii kehittämisen apuvälineenä. Uusi kysely suoritettiin ensimmäistä kertaa syys-lokakuussa Kyselyyn oli mahdollista vastata sekä sähköisesti että paperilla. Kysely lähetettiin vakinaiselle ja pidemmässä määräaikaisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle. Vastauksia saatiin 754 kappaletta, eli vastausprosentti oli 74,4 %. Vuoden 2005 ilmapiirikartoituksen vastausprosentti oli 72 %. Kyselyn vastauksista 88 % tuli sähköisessä muodossa. Fiilis-kysely sisältää yhteensä 32 kysymystä, jotka on ryhmitelty neljään osa-alueeseen seuraavasti: 7\ \KWHLV Q WRLPLYXXV 7\ RORW (VLPLHVW\ 2PDWYRLPDYD UDWMDW\ N\N\ Kyselyn arviointiasteikko on 1-4: 4 (erinomainen) = ylittää odotukset 3 (hyvä) = odotusten mukainen 2 (kohtuullinen) = ihan ok, parantamisen varaa on, mutta asiat voisivat olla huonommin 1 (huono) = alittaa odotukset Kyselyn hälytysrajaksi asetettiin 2,5. Koko kunnan kysely-yhteenvedossa oli kaksi kohtaa, jotka alittivat hälytysrajan, nämä olivat ristiriitatilanteiden ratkaiseminen työyhteisössä ja työterveyshuollon tuen riittävyys. Yhteenvedossa oli useampia kohtia, jotka ylittivät keskiarvon kolme, mm. työssä viihtyminen, nykyisessä ammatissa toimiminen kahden vuoden kuluttua ja fyysinen kunto vastaa työn vaatimuksia.

23 23 Kyselyn tulosten käsittelyyn ja niistä johdettaviin toimenpiteisiin kiinnitettiin tällä kerralla erityistä huomiota. Kun kyselyn tulokset oli lähetetty yksiköiden päälliköille, henkilöstötoimisto piti osastokohtaiset valmennukset esimiehille siitä, miten tuloksia tulisi käydä yksiköissä läpi ja miten niistä saadaan johdettua kehittämiskohteet. Kehittämiskohteista raportoidaan säännöllisesti osastojen johtoryhmille ja YT-ryhmille. Seuraava kysely tehdään syksyllä HQNLO VW QSDONLWVHPLQHQ Vuonna 2005 Sipoon kunnassa otettiin käyttöön uusi muistamissääntö, jonka mukaan henkilöstöä palkitaan sekä kunnallisesta palvelusta että palvelusta Sipoon kunnassa. Vuonna 2007 Kuntaliiton ansiomerkkejä jaettiin yhteensä 36 seuraavasti: 40 vuoden kunnallisesta palvelusta: 1 henkilö 30 vuoden kunnallisesta palvelusta: 13 henkilöä 20 vuoden kunnallisesta palvelusta: 22 henkilöä Lahjoja palveluksesta Sipoon kunnassa jaettiin yhteensä 52 kappaletta: 40 vuoden palvelu Sipoon kunnassa: 1 henkilö 30 vuoden palvelu Sipoon kunnassa: 14 henkilöä 20 vuoden palvelu Sipoon kunnassa: 16 henkilöä 10 vuoden palvelu Sipoon kunnassa: 21 henkilöä Vuonna 2008 tulemme jakamaan 47 kunnallista ansiomerkkiä ja 48 lahjaa palveluksesta Sipoon kunnassa. Lisäksi 4 henkilölle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalit. <KWHLVW\ NRPLWHDMD\KWHLVW\ VRSLPXV Yhteistyökomitea on se kunnallinen elin, jossa käsitellään kaikki henkilöstöä koskevat asiat, Sipoossa yhteistyökomitea toimii myös työsuojelutoimikuntana. Komiteassa ovat edustettuina sekä työntekijät että työnantaja. Vuonna 2007 komitea kokoontui 4 kertaa. Jokaisella osastolla on myös oma yhteistyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti käsittelemään osaston henkilöstöä koskevia asioita.

24 24 9lOLW Q\KWHLVWRLPLQWD Välitöntä yhteistoimintaa ovat mm. kehityskeskustelut sekä toimisto- tai tiimikokoukset ja osastokokoukset. Jokaisella työyhteisöllä on omat vakiintuneet, hyväksi koetut kokouskäytännöt ja - ajat. Kehityskeskusteluista on tullut osa esimiesten toimintaa. Vuonna 2007 vakinaisesta henkilöstöstä yhteensä 78,8 % kävi esimiehensä kanssa kehityskeskustelun. Ne vakinaiset työntekijät, joiden kanssa ei käyty kehityskeskustelua, olivat lähinnä uusia työntekijöitä sekä pitkällä perhe-, virka- tai työvapaalla olevia henkilöitä. /XRWWDPXVPLHVWRLPLQWD Pääluottamusmiehet, ammattijärjestöjen puheenjohtajat, henkilöstösihteeri ja henkilöstöpäällikkö pitivät vuoden 2007 aikana neljä kokousta, joissa käsiteltiin yhteisiä henkilöstöä koskevia asioita, mm. järjestelyerien käyttöä, henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia, organisaatioissa tapahtuvia muutoksia ja luottamusmiesten ajankäyttöä. Lisäksi luottamusmiehet tai ammattijärjestöjen edustajat ovat olleet mukana erilaisten henkilöstöä koskevien asioiden valmistelussa. Työryhmä, joka koostui ammattijärjestöjen ja työnantajan edustajista, valmisteli kesän ja syksyn aikana uutta henkilöstöstrategiaa. 6LVlLQHQWLHGRWWDPLQHQ Kunnan sisäinen Info-lehti ilmestyy noin kerran kuukaudessa. Lehti jaetaan jokaiseen työpisteeseen ja se sisältää ajankohtaisia henkilöstöä koskevia asioita ja tiedotteita sekä myös kaikki ne tiedotteet, jotka kuukauden aikana on lähetetty henkilöstölle sähköpostitse. Lehti on luettavissa myös intranetin kautta. Kunnan uusi intranet, Sinetti, otettiin käyttöön keväällä Hallinto-osasto testaa tällä hetkellä Sinetin uusia toimintoja ja vuoden 2008 aikana Sinetti otetaan kokonaisuudessaan käyttöön koko kunnassa. +(1.,/g67g+$//,17221/,,77<9b7352-(.7,7 $LQDK\YlLNlSURMHNWL Työelämän kehittämisohjelman (TYKES) rahoittama Aina hyvä ikä Alltid bra ålder projekti jatkui vuoden 2007 aikana ja siihen osallistui yhteensä noin 140 henkilöä siivouspalvelusta, ruokapalvelusta, toimistopalvelusta ja taloustoimistosta.

25 25 Vuoden 2007 aikana projekti sisälsi kuusi valmennustilaisuutta/ammattiryhmä. Valmennuksissa käytettiin työpajamenetelmää; luennoinnin sijaan osallistujat olivat itse aktiivisesti mukana kehittämässä koko kunnan yhteisiä toimintamalleja. Suurin työ tehtiin kuitenkin työpaikoilla, jossa valmennuksista saatu tieto vietiin jokapäiväiseen työhön ja työpaikalla yhdessä työstettiin ja kehitettiin valmennuksen oppeja omaan toimintaan sopiviksi. Projektivalmennuksista vastasi Adulta Oy ja projektin aikana on tehty tiiviisti yhteistyötä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Vuoden 2007 aikana toteutettiin seuraavat valmennukset: Työhyvinvointi ja jaksaminen omien voimavarojen tunnistaminen ja hyödyntäminen osaaminen ja hyvinvointi oma vastuu työhyvinvoinnin edistämisessä asennoituminen muutokseen työkokemuksen hyödyntäminen muutostilanteissa mitä tekemällä voimme yhdessä vaikuttaa työhyvinvointiin omalla työpaikalla siten, että pääsemme aikanaan toimintakykyisenä eläkkeelle. Ammattiryhmittäiset valmennukset: Ruokapalvelu: Oma ja muiden jaksaminen työkuormituksen arviointi ja tunnistaminen mitä tehdä kun voimavarat eivät riitä? kehitetään keinoja/malleja työssäjaksamisen edistämiseksi toimintakyvyn ylläpitäminen Kehittämistyö: Työhyvinvointiopas. Siivouspalvelu: Työyhteisö toimivaksi työkuormituksen arviointi ja tunnistaminen oma työ näkyväksi ja työhön liittyvien kehittämiskohteiden nimeäminen toimintasuunnitelma oman työn kehittämiseksi hyvien käytäntöjen jakaminen ja yhteisistä käytännöistä sopiminen Kehittämistyö: Toimintasuunnitelma oman työn ja asiakasyhteistyön kehittämiseen. Toimistotyö ja taloustoimisto: Oman ja yhteisen työn kehittäminen miksi kehitetään - muutoksen tarpeet oma työ osana kokonaisuutta hiljaisen tiedon tunnistaminen ja jakaminen osaamisen tunnistaminen ja jakaminen Kehittämistyö: Työprosessien kuvaaminen ja yhteistyön lisääminen yli osastorajojen.

26 26 Projektin päätteeksi tammikuussa 2008 järjestettiin Hyvinvointimessut Vanhalla kunnantalolla. Messuilla esiteltiin pilottiryhmien toiminnan lisäksi projektin tuotoksia, joita olivat mm. Työhyvinvoinnin käsikirja, osaamiskartoitusmatriisi, toimintasuunnitelmia, prosessikuvauksia, perehdyttämisohjeita ja työpaikan pelisääntöjä. Työterveyshuollolla, työsuojelulla ja henkilöstötoimistolla oli messuilla omat esittelypisteet. Messuille kutsuttiin koko kunnan henkilöstö, kävijöitä oli noin DQKXVW\ QNHKLWWlPLVSURMHNWL $UYRNDVYDQKXXV6LSRRVVDVXMXYLOODSDOYH OXSURVHVVHLOOD Työministeriön Työelämän kehittämisohjelma (TYKES) myönsi kesällä 2007 Sipoon kunnan sosiaali- ja terveysosaston vanhustyön tulosyksikköön rahoituksen kolmivuotiselle projektille Arvokas vanhuus Sipoossa sujuvilla palveluprosesseilla Värdig ålderdom i Sibbo genom smidiga serviceprocesser. Projekti toteutetaan Projektiin osallistuvat kaikki vanhustyön yksiköt sekä muita sosiaali- ja terveysosaston yksiköitä. Henkilökuntaa sosiaali- ja terveysosastolla on yhteensä 282 ja kaikki ovat jollakin osuudella mukana tässä projektissa. Projektin keskeiset tavoitteet ovat: - asiakkuuksien ja asiakkaiden tarpeiden syvällinen ymmärtäminen - houkuttelevan työyhteisön rakentaminen - osaston kokonaisuuden hahmottaminen ja johtajuuden edellytysten parantaminen - jokaisen työntekijän työnkuvan kirkastaminen ja työhyvinvoinnin lisääminen - mielekkään ja kustannustehokkaan palvelun tuottaminen sekä poikkihallinnollisen verkostoyhteistyön syventäminen. Projektissa käytettäviä kehittämis- ja analyysimenetelmiä ovat kyselyt ja ryhmähaastattelut, työryhmätyöskentely, ryhmävalmennukset johdolle sekä valituille työyhteisöille, yksilötehtävät, seminaarit ja muutosviestintä sekä arviointi. Projekti toteutetaan yhteistyössä NetEffect Oy:n kanssa. Projektin ensimmäisenä tuotoksena vuonna 2007 valmistui Sipoon uusi vanhuspoliittinen ohjelma seuraavasti: 1. APESTE-analyysi sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmälle ja pienryhmälle helmikuussa 2. Sipoon uuden vanhuspoliittisen ohjelmaa laativan työryhmän asettaminen toukokesäkuussa 3. koko hankkeen lehdistötilaisuus 4. kuntalaiskysely internetissä ja paperiversiona terveysasemilla, kirjastossa ja Kuntalassa, kuntalaisilta Topelius-salissa 5. arvokysely kunnan henkilökunnalle lokakuussa 6. kuntalais- ja arvokyselyn tulosten avausseminaari kunnan henkilökunnalle

27 27 7. sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmätyöskentelyä kolme kertaa syksyllä vanhuspoliittinen ohjelma laajalle lausuntokierrokselle joulukuu 2007 tammikuu työryhmäkokoukset, lausuntojen huomiointi 10. uusi vanhuspoliittinen ohjelma annetaan kesäkuussa 2008 sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi ja syksyllä 2008 kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi 11. TYKES-hanke jatkuu sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmätyöskentelynä, jonka aiheena on Prosessiajattelun perusteet 6LSRRVWD6XRPHQKDOXWXLQ ±VWUDWHJLVHQSDONLWVHPLVHQSURMHNWL Myös tämä projekti on työelämän kehittämiskeskuksen rahoittama ja se syntyi kunnan strategisista haasteista, joista emme selvä perinteisillä kuntatoiminnan keinoilla. Selvää oli, että Sipoon palvelutuotantoa täytyy kehittää ja kunnan tulee löytää sekä uusi ajattelutapa että uusi tapa tuottaa palveluja kuntalaisille. Selvitäkseen kasvustrategian haasteista esimiehet tarvitsivat työkaluja strategian työstämiseen ja toimenpanoon sekä työkaluja johtamiseen ja henkilöstön palkitsemiseen. Projektin tavoitteena on luoda yhtenäinen kasvustrategian toteuttamismalli sekä johtamis- palaute-, kannustus- ja palkitsemisjärjestelmä. Näiden avulla varmistamme Sipoon imagon haluttuna työnantajana ja henkilöstön yhdenvertaisen kohtelun sekä annamme työkalut esimiehille vastata kasvustrategian haasteisiin. Hankkeen aikana tavoitteena on, että henkilöstö oppii osallistumaan kehittämiseen, tuottamaan kunnallispalvelut uudella toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaalla tavalla sekä oppii hyviä käytäntöjä muilta työyksiköiltä. Projekti alkoi syyskuussa 2007 ja se kestää vuoden 2009 loppuun. Projektin pilottiryhmiä on yksi ryhmä/osasto: kotihoidon Pohjois-Sipoon tiimi, Sipoon lukio, rakennusvalvonta ja henkilöstötoimisto. Projekti toteutetaan siten, että asiantuntijaryhmä, joka koostuu pilottiryhmien esimiehistä ja yhdestä työntekijäedustajasta, kehittää Sipoon toimintamallin. Malli koostu yhteisestä strategian toimeenpanomallista, kunnan omasta johtamismallista ja strategisesta palkitsemismallista. Toimintamallia kuvataan käytännönläheisessä työkirjassa. Työkirjan perusrunko muodostuu erilaisista johtamisen kokonaisuuksista sekä konkreettisista esimiehen ja ryhmän työhön liittyvistä tehtävistä, joita yhdessä tekemällä esimies ja ryhmä varmistavat osaamisen ja uusien tapojen siirtymisen organisaation uudeksi johtamismalliksi. Sipoon toimintamalli testataan ja sitä jatkokehitetään pilottiryhmissä siten, että se voidaan viedä koko kunnan toimintamalliksi vuonna Projekti toteutetaan yhteistyössä Joanto Consultingin kanssa ja sitä johtaa ohjausryhmä, joka koostuu kunnanjohtajasta, osastojen päälliköistä, henkilöstön edustajasta sekä kahdesta valmennuskonsultista.

28 28 3DOYHOXSLVWH.XQWDODDQ Kuntalan palvelupistettä on suunniteltu vuoden 2007 aikana, työt alkoivat tiskin ja Kuntalan muutostöiden suunnittelulla. Samanaikaisesti kartoitettiin ja kilpailutettiin uusi asiakastietojärjestelmä ja valmisteltiin henkilöstön siirtoa eri osastoilta yhteiseen palvelupisteeseen. Palvelupiste aloittaa toimintansa maaliskuussa Osana asiakaspalvelun parantamista ulkoista asiakaspalvelua hoitavat yksiköt muuttavat sisääntulokerrokseen heinä-elokuussa lKN LQHQDVLDNDVSDOYHOX Palvelun tehostaminen ja tulosten mittaaminen, kasvustrategian tuomat haasteet, henkilöstön eläköityminen sekä kilpailu ammattitaitoisesta henkilöstöstä työmarkkinoilla ovat haasteita, johon sähköinen asiakaspalvelu tuo apua. Sähköinen asiakaspalvelu on yksi osa Kuntalan palvelupisteen asiakaspalvelua. Kunnan sähköisen palvelun kehittäminen alkoi lokakuussa 2007 yhteistyössä TietoEnatorin kanssa. Tavoitteena on vuoden 2008 aikana ottaa käyttöön yleinen palvelupyyntölomake ottaa käyttöön asiakastili, joka mahdollistaa omien vireillä olevien asioiden seurannan verkossa koko päivähoitoprosessin läpi kulkevan sähköisen päivähoitopaikan hakemuslomakkeen käyttöönotto selvittää rakennusvalvonnan siirtymistä sähköisiin lomakkeisiin luoda mahdollisuudet sähköiseen ajanvarauksen ja ilmoittautumiseen.

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 Kuntalan asiakaspalvelupiste avattiin keväällä 2008 2 SISÄLLYS 1. HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2008... 3 2. HENKILÖSTÖSTRATEGIA... 4 Sipoon kunnan henkilöstöstrategia 2025... 4 3.

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä 1.9.2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 21.2.2008 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.9.2007

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2016 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.5.2009 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 24.11.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.5.2009 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö.

Tilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö. Tilastoesite syyskuu 2011 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kuntatyonantajat.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2010 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna 2003 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 19.5.2004 Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna 2003 Yleistä: Vuonna 2003 kunnissa ja kuntayhtymissä oli

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

http://www.kuntatyonantajat.fi/modules/release/show_release~id~65e40e63427c4342... Page 1 of 1 15.3.2010 www.kuntatyonantajat.fi Yleiskirje 10/2010, 12.3.2010, Ojanen Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille

Lisätiedot

Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla

Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla Tiedotustilaisuus KT:n henkilöstömenosäästötiedustelun tuloksista 17.12.2014 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT:n henkilöstömenosäästötiedustelu

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Helsingin kaupunki Henkilöstöraportti. Tilastotiedot 06.06.2016 Henkilöstöraportti Tilastotiedot 2015 www.hel.fi 2 / 35 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä 2015 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö 6 Tuntipalkkainen henkilöstö 7 Koko-

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt valtion eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji Kaikki eläkeasiat,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Vahvistamme hyvää, ajantasaista ammatillista osaamista ja työn hallintaa. Panostamme erityisesti ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ja ammattitaidon ylläpitoon sekä uuden henkilöstön

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 2 Henkilöstöraportti 2015 Yhteistoimintaelin xx.xx.2016 Kunnanhallitus xx.xx.2016 Valtuusto xx.xx.2016 3 1 Johdanto Henkilöstöraportti on suunnittelun ja johtamisen väline. Raportin perusteella voidaan

Lisätiedot

PALKKAUSJÄRJESTELMÄT KUOPION KAUPUNGISSA

PALKKAUSJÄRJESTELMÄT KUOPION KAUPUNGISSA PALKKAUSJÄRJESTELMÄT KUOPION KAUPUNGISSA Perehdyttämistilaisuus Nilsiän kaupungin valtuustosali 1.11.2012 Raimo Savolainen henkilöstösihteeri Kuopion kaupunki PALKKAUSJÄRJESTELMÄ KVTES: Palkkausjärjestelmän

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 Kunnanhallitus 2.5.2016 109 Yt-toimikunta SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI... 3 JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 Henkilöstö hallinnonaloittain... 4 Henkilötyövuodet...

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 5 2.4.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma: henkilöstöohjelmien toteutuminen

Tuottavuusohjelma: henkilöstöohjelmien toteutuminen Tuottavuusohjelma: henkilöstöohjelmien toteutuminen Marja Hietamäki 25.9.2014 24.9.2014 1 Henkilöstö Nettotyöpanos tammi elokuu 2013/2014 2013 2014 Muutos Ennuste 2014 Kaikki 3009,8 3003,1-6,7-36,3 Vakinaiset

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Pirkkalan kunta Pirkkalan kunta

Pirkkalan kunta Pirkkalan kunta Pirkkalan kunta Pirkkalan kunta Henkilöstökertomus 2008 2 1. JOHDANTO... 4 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 6 2.1 Henkilöstön määrä... 6 2.2 Henkilöstön määrä osastoittain... 6 2.3 Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Kvalt liite 1 Kv 14.6.2016 SUOMUSSALMEN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Hallintopalvelut 2 Sisältö: sivu 1. Henkilöstöraportti henkilöstöstrategian toteutumisen ja arvioinnin välineenä 5 Suomussalmen

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2016-2019 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 3.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TEKSTINKÄSITTELYN SIIRTO HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄLLE (HUS) 1 Yleistä Selvitystyö sosiaali-

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3

Lisätiedot

Arvioinnin toteuttaminen ja kehittäminen päivähoidossa, esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa vuosina

Arvioinnin toteuttaminen ja kehittäminen päivähoidossa, esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa vuosina 1 Arvioinnin toteuttaminen ja päivähoidossa, esi- ja sekä lukiokoulutuksessa vuosina 2012 2015 1. Arvioinnin tarkoitus Arvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa päivähoidon, koululaisten toiminnan ja

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Miten kuntasektorilla säästettiin henkilöstömenoissa 2016? Mitkä ovat säästötarpeet 2017?

Miten kuntasektorilla säästettiin henkilöstömenoissa 2016? Mitkä ovat säästötarpeet 2017? Miten kuntasektorilla säästettiin henkilöstömenoissa 2016? Mitkä ovat säästötarpeet 2017? KT:n tiedotustilaisuus 7.2.2017 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT:n tiedustelu henkilöstösäästöistä Tiedustelussa

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki PÖYTÄKIRJA 1 Kaupunginkanslia

Helsingin kaupunki PÖYTÄKIRJA 1 Kaupunginkanslia Helsingin kaupunki PÖYTÄKIRJA 1 TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA KAUPUNGINKANSLIASSA n työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta perustuu Helsingin kaupungin 3.3.2008 allekirjoittamaan

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Henkilöstökertomus 2010

Kuopion kaupunki Henkilöstökertomus 2010 Kuopion kaupunki Henkilöstökertomus 21 1 (25) HENKILÖSTÖKERTOMUS 21 SISÄLLYS JOHDANTO 2 1. HENKILÖSTÖKATSAUS 3 2. TASA-ARVO 3 3. HENKILÖSTÖPANOKSET 6 3.1 Henkilöstön määrä 6 3.2 Henkilöstön rakenne 7 3.3

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2013

Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2013 Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2013 Sisällysluettelo 1 Henkilöstöraportti 2013... 2 1.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Henkilöstön määrä... 2 Henkilötyövuosi... 3 Työsuhteen laatu ja kesto... 6

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos 29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus! Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007! 1.3.2005 1.6.2006!

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 016 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Ranuan kunnan henkilöstöohjelman kaksi

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot