HENKILÖSTÖRAPORTTI KATSAUS VUOTEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖRAPORTTI 2004... 1 KATSAUS VUOTEEN 2004... 1"

Transkriptio

1 6LSRRQNXQQDQ +(1.,/g67g5$32577,

2 HENKILÖSTÖRAPORTTI KATSAUS VUOTEEN (1.,/g67g5$32577,-$+(1.,/g67g675$7(*,$ Mikä on henkilöstöraportti?... 2 Sipoon kunnan henkilöstöstrategia... 3 Vuoden 2005 henkilöstöpoliittiset toimenpiteet (1.,/g67g3$12.6(7 Henkilöstömäärän kehitys... 5 Henkilöstön kielijakauma... 6 Henkilöstön sukupuolijakaum a... 6 Henkilöstön keski-ikä ja ikärakenne... 7 Yleisimmät tehtävänimikkeet... 8 Henkilöstömäärä sopimusaloittain... 8 Henkilöstön palvelusaika... 9 Henkilöstökulut (1.,/g67g17,/$ Henkilöstön työkyky Työtapaturmat Eläkkeelle siirtyminen Eläköitym isen kustannukset... 13,19(672,11,7+(1.,/g67gg Henkilöstön koulutus ja kehittäminen Työhyvinvointi Työilmapiiri Henkilöstön palkitseminen Yhteistyökomitea ja yhteistyösopimus Välitön yhteistoiminta Luottamusm iestoim inta Työsuojelutoiminta Sisäinen tiedottaminen... 18

3 +(1.,/g67g5$32577,.$76$869827((1 Tämä on Sipoon kunnan ensimmäinen henkilöstöraportti, joka aikaisempien vuosien henkilöstötilinpäätökseen verrattuna sisältää huomattavasti enemmän analysoitua tilastotietoa, mutta myös muuta tietoa kuntamme henkilöstöstä. Raportin tiedot perustuvat henkilöstöhallinnon tieto- ja kirjanpitojärjestelmän tietoihin kuntamme henkilöstöresursseista ja niiden kehittämisestä. Vertailukuntia mietittäessä yhteistyökomitea painotti alueellisuutta, eli sijaintia Itätai Keski-Uudellamaalla, sekä kaksikielisyyttä ja kokoluokkaa. Tältä pohjalta päätettiinkin ottaa hieman aiempaa laajempi kirjo kuntia vertailukohteeksi ja sovittiin, että vertailukuntina toimivat Mäntsälä, Tuusula, Vantaa, Kirkkonummi, Porvoo ja Mustasaari. Joitakin tietoja on verrattu myös kunta-alan keskiarvoon vuonna Vuosi 2004 on jälleen ollut vauhdikas ja tapahtum arikas vuosi henkilöstöasioiden parissa. Sekä yksiköissä että henkilöstötoimistossa on viety läpi monia pienempiä henkilöstöhallinnollisia projekteja, lisäksi kaksi suurta arviointiprojektia on toteutettu. KVTES-alan reilun 700 henkilön työn vaativuuden arviointi saatiin vuoden lopussa päätökseen ja arviointitulosten pohjalta arvioitujen ryhmien peruspalkkoja tarkistettiin. Lisäksi saman alan henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi toteutettiin loppusyksystä ja harkinnanvaraiset henkilökohtaiset lisät saatiin maksuun vuoden 2004 viimeisenä päivänä. Esimiesten, arvioitavien ja arviointiryhmien ansiosta pystyimme suorittamaan arvioinnit suunnitelmien m ukaisesti, vaikka aikataulut olivatkin tiukkoja. Toinen vuoden 2004 aikana käynnistynyt iso projekti on yhteistyöprojekti Järvenpään ja Keravan kaupunkien sekä Tuusulan kunnan kanssa. Aloitimme mittavan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän hankintaprosessin keväällä 2004 tekemällä ydinprosessien prosessikuvaukset ja syksyllä valmistelimme siirtymistä uuteen palkkahallinnon ohjelmaan, joka otettiin käyttöön Palkkasihteerit ja henkilöstösihteeri ovat tehneet suuren työn osallistumalla aktiivisesti kehittämistyöhön samalla kun he ovat hoitaneet oman työnsä yhtä m oitteettomasti kuin ennenkin, suurkiitos heille siitä. Sipoon kunnan m enestykseen vaikuttaa se, miten motivoitunut, työkykyinen ja osaava henkilöstömm e on. Kuten vuonna 2004 myös tulevina vuosina tulemme panostamaan hyvään työilmapiiriin, henkilöstön jaksamiseen, hyvään johtamiseen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Sipoossa Anne Iijalainen henkilöstöpäällikkö 1

4 +(1.,/g67g5$32577,-$+(1.,/g67g675$7(*,$ 0LNlRQKHQNLO VW UDSRUWWL" Henkilöstöraportin tarkoituksena on antaa eri sidosryhmille tiivistettyä tietoa henkilöstövoimavarojen määrästä ja rakenteesta nyt ja tulevaisuudessa. Henkilöstöraportti eroaa aiemmin tehdyistä henkilöstötilinpäätöksistä sillä tavalla, että se on kuvailevampi ja siinä analysoidaan lukuja ja tilastoja tarkemmin kuin henkilöstötilinpäätöksessä. Siinä, missä henkilöstötilinpäätös keskittyi ainoastaan antamaan menneen vuoden määrä- ja kustannustietoja, henkilöstöraportti keskittyy myös annettujen tietojen tulkitsemiseen ja katsoo tuleviin vuosiin. Henkilöstöraportin tarve pohjautuu entistä tehokkaampaan henkilöstöstrategiseen suunnitteluun. Henkilöstö nähdään palvelujen tuottajaroolin ohessa myös kunnan investointina, voimavarana ja kilpailuedun lähteenä. Henkilöstöjohtamisella kehitetään jatkuvasti työelämää, henkilöstöä, palveluja ja niiden tuottamisen m enetelmiä sekä kuntaa organisaationa siten, että se saavuttaa strategiansa mahdollisimman tuloksellisesti ja menestyy palvelujen tuottajana myös pitkällä aikavälillä. Tässä kehittämistyössä henkilöstöstrategialla ja henkilöstöpoliittisilla toimenpiteillä on keskeinen rooli ja sen myötä myös raportointi ja tulosten arvioinnin rooli korostuvat. Tämän henkilöstöraportin sisältö perustuu kuntatyönantajien vuoden 2004 henkilöstöraporttisuositukseen. Ennen kaikkea henkilöstöraportti on johdon ja esimiesten henkilöstötyön seurannan ja kehittämisen apuväline. Henkilöstön tavoitteellinen johtaminen ei ole mahdollista, ellei henkilöstöstä ja sen tilasta ole käytössä monipuolista tietoa. Tavoitteena onkin vuosi vuodelta, pikkuhiljaa kehittää raportointia ja arviointia siten, että niistä muodostuu johdon ja esimiesten johtamisen ja henkilöstöhallinnon työkalu ja pohja päätöksenteolle. 2

5 6LSRRQNXQQDQKHQNLO VW VWUDWHJLD Kunnan henkilöstöstrategiaan, joka on osa Sipoo tavoitesuunnitelmaa, on kirjattu pitkän aikavälin henkilöstöpoliittiset toimintatavoitteet. Toimintatavoitteet on jaettu neljään pääryhmään: kilpailukyky, johtaminen, osaaminen ja työympäristö. Näiden toimintatavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty henkilöstöpoliittisia toimenpiteitä, jotka löytyvät alla olevasta viisitoista kohtaa käsittävästä luettelosta:.xqqdqkhqnlo VW SROLWLLNND±WRLPHQSLWHHW 1. Osaava henkilöstö sitoutetaan kehittäm ällä palkkaus-, työaika- ja palkitsem isjärjestelm iä kilpailukykyisiksi yhdessä m uiden henkilöstöetujen kanssa. Henkilöstölle järjestetään työsuhdeasuntoja. 2. Rekrytointia selkiytetään ja tehostetaan. 3. Uusi henkilöstö perehdytetään asianm ukaisesti ja riittävän tarkasti tehtäviinsä. 4. Kunta panostaa resursseja jatkuvaan, suunnitelm alliseen esim iestaitoja kehittävään koulutukseen. 5. Työilm apiirikartoituksen tulosten pohjalta tehdään toim enpidesuunnitelm a ja ryhdytään tarvittaviin toim enpiteisiin. 6. Säännöllisesti toteutettavissa kehityskeskusteluissa esim ies ja työntekijä sopivat työtä kehittävistä tavoitteista ja toim enpiteistä. 7. Esim iestyötä tuetaan m m. työnohjauksen, vertaisryhm ien ja täydennyskoulutuksen avulla. 8. Osaam iskartoituksen avulla pystytään huom ioim aan henkilöstön kokem us ja laaditaan koko henkilöstön koulutussuunnitelm a, joka huom ioi sekä henkilöstön yksilölliset että kunnan palvelustrategian tarpeet. 9. Työntekijöiden lisä-, täydennys- ja pätevöitym iskoulutus m ahdollistetaan ja siihen varataan resursseja. 10. Työntekijän kouluttautuessa am m atillisesti vaativam piin tehtäviin luodaan m ahdollisuus edetä uralla. 11. Yhteistoim intaa parannetaan selkeyttäm ällä yhteistyökom itean ja yhteistoim intaryhm ien roolia. 12. Sisäistä tiedotusta kehitetään avoim em m aksi ja tehokkaam m aksi. 13. Työyhteisöjä tuetaan uusien toim intatapojen kehittäm isessä ja toteuttam isessa. 14. Työhyvinvointia edistetään tukem alla työntekijöitä työssään. 15. Työkykyä ylläpitävien toim enpiteiden avulla henkilöstön viihtyvyyttä lisätään. Henkilöstön työkyky pyritään säilyttäm ään eläkeikään asti hyvänä. 3

6 9XRGHQKHQNLO VW SROLLWWLVHWWRLPHQSLWHHW Henkilöstöpoliittisten toimenpiteiden pohjalta työryhmä, joka koostui sekä työntekijöiden että työnantajan edustajista, kirjasi yksityiskohtaisen suunnitelman vuoden 2005 aikana toimeenpantavista toimenpiteistä sekä teki alustavan suunnitelman vuosien toimenpiteistä. Kun syksyllä 2005 analysoimme vuoden aikana toteutuneita toimenpiteitä, teem me myös yksityiskohtaisen suunnitelman vuodeksi 2006 ja alustavan suunnitelman vuosiksi Toiminnan kehittyessä myös henkilöstöstrategian tulee elää ja muuttua ja tämä vaikuttaa luonnollisesti myös henkilöstöpoliittisiin toimenpiteisiin. Vuonna 2005 toteutettavista toimenpiteistä tärkeimpiä ovat esimiestaitojen kehittäminen ja esimiestyön tukeminen, työkyvyn ylläpito ja sisäisen tiedottamisen parantaminen. (VLPLHVWDLWRMHQNHKLWWlPLQHQMDHVLPLHVW\ QWXNHPLQHQ Esimiestaitojen kehittämiseen ja esimiestyön tukemiseen tullaan vuoden 2005 aikana panostamaan. Esimiehille on edelleen tarjolla mahdollisuus suorittaa johtamisen erikoisammattitutkinto, m utta myös muita esimieskoulutusvaihtoehtoja kartoitetaan. Vuoden 2005 alusta otamme käyttöön neljä kertaa vuodessa toistuvat esimiestapaamiset. Tapaamisten tavoitteena on antaa esimiehille tietoa ajankohtaisista henkilöstöhallinnollisista asioista, kuten palkankorotuksista, sopimusmuutoksista ja soveltamisohjeista. Samalla tapaamiset toimivat kunnan yhteisenä esimiesfoorumina, jossa oppii tuntemaan ja voi vaihtaa ajatuksia muiden kunnan esimiesten kanssa. Jokaisella esimiestapaamisella on oma teemansa, joka liittyy esimiestyöhön ja johtamiseen. Vuoden 2005 aikana esimiestyön työkaluksi luodaan kunnan sisäisiä toimintaohjeita ja opas, jotka auttavat esimiehiä ehkäisemään ongelmatilanteita, puuttumaan niihin ja ratkaisemaan näm ä heti niiden syntyessä. 7\ N\Y\Q\OOlSLWR Koko henkilöstön työkyvyn ylläpidon kannalta ennalta ehkäisevä toiminta on etusijalla. TYKY-rahoituksen hakemiselle luodaan uusi järjestelmä, joka sisältää valinnaisia, valmiiksi suunniteltuja TYKY-paketteja. Työelämän kehittämisohjelmasta anotaan projektirahoitusta eläköitymis- ja työkiertojärjestelmän luomiseen. Työkykyä ylläpitävästä toiminnasta tiedotetaan koko henkilöstölle. Henkilöstön yhteinen koulutuspäivä on vuonna 2005 virkistysiltapäivä, jonka aikana järjestetään leikkimielisiä kilpailuja ja henkilöstölle mahdollisuus tutustua erilaisiin kuntoilumuotoihin. Sairauslom iin puut ut aan viim eist ään silloin, kun 30 sairauslom apäivää kalent erivuosittain täyttyy, ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa lisätään. 4

7 6LVlLQHQWLHGRWXV Sisäisestä tiedotuksesta pyritään tekemään entistä avoimempaa ja henkilöstön edustajat otetaan entistä laajemmin mukaan erityisesti henkilöstöasioiden valmisteluprosessiin. Kunnan oman Info-lehden jakelun ja yleisen kehittämisen kautta pyrimme tavoittamaan sellaiset henkilöt, jotka eivät ole aiemmin saaneet tietoa ajankohtaisista henkilöstö- ja m uista asioista. +(1.,/g67g3$12.6(7 +HQNLO VW PllUlQNHKLW\V Sipoon kunnan palveluksessa oli vuoden 2004 lopussa yhteensä henkilöä, mikä on 24 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstön määrän väheneminen johtuu pelastuslaitoksen henkilöstön siirrosta Itä-Uudenmaan pelastuslait oksen palvelukseen sekä päivähoidon uudelleenj ärj est elyist ä. Päivähoidossa olevien lasten lukumäärän vähennyttyä päivähoidon sisällä sekä siirrettiin että jätettiin väliaikaisesti palkkaamatta henkilöstöä, yksi ryhmäperhepäiväkoti lakkautettiin.!" #$$&% Muut määräaikaiset Työllistämistuella palkatut Vakituiset Muiden osastojen henkilöstömäärän pysyessä ennallaan tai vähentyessä sivistysosaston henkilöstö on vuoteen 2003 verrattuna lisääntynyt yhteensä 21 henkilöllä. Myös vuonna 2005 sivistysosaston henkilöstömäärän kasvu tulee olemaan kunnan suurin. Syynä tähän on varsinkin suomenkielisten oppilaiden määrän lisääntyminen, mikä vaatii lisää resursseja suom enkieliseen koulutustoimeen. Lisäksi uusi Sakarinmäen koulu aloittaa toimintansa Vuoden 2005 talousarvioon sisältyy yhteensä 18 uutta virkaa tai tointa, näistä 13,2 tulee sivistysosastolle. Sivistysosaston nopeimmin kasvava yksikkö on suomenkielinen koulutustoimi, johon on suunnitteilla 6,9 uutta virkaa tai tointa. On siis odotettavissa, että henkilöstömäärä lisääntyy vuonna

8 9 9? 9 9 Koko kunta-alalla on odotettavissa, että henkilöstö vähenee hitaasti siten, että vuoteen 2010 mennessä kunta-alan palveluksessa olisi 1,9 % vähemmän henkilöstöä kuin tällä hetkellä. ')( *+(, -. *&/&0, 1 0(2, , * :;11, < =, '>( *+(, *+8 /*, 1, ABB&CDB*+0 / *&/ - 9 E :11, -( 2F 1-( 0H. *&/0 W *&/ 2+XX 2ZY[[6\, :BB&CDB&*&0 / 9 G Hallinto-osasto & kj IJ 3 % % 0 % Tekniikka- ja ympäristöosasto J6IK 12 % % 19 % Sosiaali- ja terveysosasto KJ6I 54 % % 21 % Sivistysosasto IKL 32 % % 35 % M>N O6NPO&QR&S T JJVU L 100 % % 25 % Huom. Sivistysosaston henkilöstömäärään ei ole laskettu mukaan kansalaisopiston sivutoimisia tuntiopettajia. Vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstömäärästä on 856 henkilöä, eli 75 %. Vakinaisesta henkilöstöstä 12,6 % (108 henkilöä) teki osa-aikatyötä. Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä on 25 %. Suhteessa vakinaiseen henkilöstöön lisäystä on vuoteen 2003 verrattuna 0,8 %. Koko kuntasektorilla keskim äärin 24,5 % henkilöst öst ä on m ääräaikaisessa t yösuht eessa. Sivist ysosastolla oli suhteessa koko osaston henkilöstöön eniten määräaikaisia (35 % ). Tämä johtunee osittain toiminnan laadusta, oppilaita ei voi jättää ilman opetusta opettajan sairastuessa, mutta osittain myös perhe- ja vanhem painvapaiden määrästä. Määräaikaisen henkilöstön lukumäärään vaikuttaa mm. pitkien, sijaisia vaativien perhe-, virka- ja työvapaiden määrä. Henkilöstömäärältään suurin osasto oli vuonna kuten aikaisempinakin vuosina - sosiaali- ja terveysosasto, jonka alaisuuteen kuuluu m yös ruokapalvelut. Koko kunnan henkilöstöstä 54 % on sosiaali- ja terveysosaston palveluksessa. Vuodenvaihteessa henkilöstömäärä asukasta kohti oli 61,8. Koko kunta-alan vastaava luku on viime vuosina ollut noin 62. Vertailukuntien vastaavat luvut ilmenevät alla olevasta taulukosta. Vertailukunta Henkilöstö/1000 asukasta Vantaa 62,9 Tuusula 52,4 Mäntsälä 53,1 Kirkkonummi 60,8 Mustasaari 71,5 Porvoo 71,9 +HQNLO VW QNLHOLMDNDXPD Vuonna 2004 vakinaisesta henkilöstöstä 61,6 % oli ruotsinkielisiä ja 38,4 % oli suomenkielisiä. Edelliseen vuoteen verrattuna ruotsinkielisen henkilöstön osuus on lisääntynyt 0,01 %, kun se vielä kaksi vuotta sitten oli vähentynyt 2 %. +HQNLO VW QVXNXSXROLMDNDXPD Vuonna 2004 Sipoon kunnan vakinaisista työntekijöistä 85 % oli naisia ja 15 % miehiä. Vuoteen 2003 verrattuna naisia on nyt 2 % enem män. Suurin syy miesten 6

9 lukumäärän vähenem iseen on miesvaltaisen pelastushenkilöstön siirto Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelukseen. Koska kuntamme ylivoimaisesti suurin osasto on naisvaltainen sosiaali- ja terveysosasto, luku tulee tulevaisuudessakin säilymään suunnilleen nykyisellään. Koko kunta-alalla naisten osuus henkilöstöstä on 77 %. +HQNLO VW QNHVNLLNlMDLNlUDNHQQH ]Z^`_a b`^`a c>dzbfè dzbg_>a h ì cjkilbm_ dgcg_a noa _ prq`c>^scjkqza jtjt^`a bvu>wwu)nduwwsx 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Hallinto-osasto & kj Tekniikka- ja ympäristöosasto Sosiaali-ja terveysosasto Sivistysosasto Koko henkilöstö v ,4 46,7 40,5 44,4 42,7 v ,7 46,9 42,7 44,4 44,1 v ,8 48,5 43,0 44,8 44,4 Vuoden 2004 lopussa Sipoon kunnan vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 44,4 vuotta. Sipoossa, kuten kunta-alalla yleisestikin, keski-ikä on nousussa. Vuoteen 2003 verrattuna Sipoon kunnan palveluksessa olevien keski-ikä on noussut 0,3 vuodella, mutta vuoteen 2002 verrattuna keski-iän nousu on kuitenkin huomattavasti hidastunut. Kunta-alalla henkilöstön keski-ikä on korkeampi kuin m uilla työmarkkinasektoreilla. Vuoden 2004 vertailulukuja kunta-alalta ei ole vielä saatavissa, mutta vuonna 2003 kunta-alalla vakituisesti työskentelevän henkilöstön keski-ikä oli 46,6 vuotta. 7

10 2VDVWR.HVNLLNl Y DY Y Y Y Y <KW Hallinto-osasto & kj 49, Tekniikka- ja ympäristöosasto 48, Sosiaali-ja terveysosasto 43, Sivistysosasto 44, RNRKHQNLO VW Kunta-alan henkilöstöstä yli puolet on vuotiaita ja runsas kolmannes vähintään 50-vuotiaita. Sipoon kunnan ikärakenne vastaa kunta-alan yleistä tilannetta, vuotiaita on 55 % ja yli 50-vuotiaita 35 %. Sipoossa suurimman yksittäisen kymmenvuotisryhmän muodostavat vuotiaat. Osastoittain tarkasteltuna korkein keski-ikä on hallinto-osastolla sekä tekniikka- ja ympäristöosastolla. <OHLVLPPlWWHKWlYlQLPLNNHHW Sipoon kunnassa on käytössä yhteensä noin 180 eri tehtävänimikettä. Tavallisin tehtävänimike Sipoossa on peruskoulun luokanopettaja. Vertailtaessa Sipoon kymmentä yleisintä tehtävänimikettä kunta-alan yleisimpiin tehtävänimikkeisiin huomaa, että Sipoo on kasvukunta, jossa lasten päivähoito ja koulutus painottuvat. <OHLVLPPlWWHKWlYlQLPLNNHHW 6LSRRVVD 1. Peruskoulun luokanopettaja 2. Lastenhoitaja 3. Lähihoitaja 4. Lastentarhanopettaja 5. Perhepäivähoitaja 6. Laitoshuoltaja 7. Peruskoulun lehtori 8. Siivooja 9. Koulunkäyntiavustaja 10. Sairaanhoitaja, kanslisti <OHLVLPPlWWHKWlYlQLPLNNHHW NXQWDDODOOD 1. Sairaanhoitaja 2. Peruskoulun luokanopettaja 3. Lähihoitaja 4. Perhepäivähoitaja 5. Lastenhoitaja 6. Tuntiopettaja 7. Lehtori 8. Siivooja 9. Lastentarhanopettaja 10. Kodinhoitaja +HQNLO VW PllUlVRSLPXVDORLWWDLQ Sipoon kunnan henkilöstö sijoittuu viiden eri työ- ja virkaehtosopimuksen sopimusalalle: kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), kunnallinen lääkärien virkaehtosopim us (LS) ja kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). Sipoon kunnan henkilöstön sijoittuminen eri sopimusten piiriin noudattaa koko kunta-alan keskiarvoa. 8

11 yzz{> } ~ sƒ) )} ˆ~ƒ`} ˆ} { šo t tœ t V +Œ ` k 6 t tš +Œ `Ž D &Š 6Œ +HQNLO VW QSDOYHOXVDLND Vakinaisen henkilöst ön palvelusaika kuvaa välillisest i henkilöst ön vaiht uv uut t a. Koko kunnan tasolla henkilöstön palvelusaika on pidentynyt hieman 11,9 vuodesta 12,2 vuoteen. Keskimääräinen palvelusaika piteni hallinto-osastolla, sosiaali- ja terveysosastolla sekä tekniikka- ja ympäristöosastolla. Sivistysosastolla luku säilyi kutakuinkin ennallaan, lyhentymistä oli ainoastaan 0,1 vuotta. 9DNLQDLVHQKHQNLO VW QSDOYHOXVDLNDRVDVWRLWWDLQ 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Hallinto-osasto & kj Tekniikka- ja ympäristöosasto Sosiaali- ja terveysosasto Sivistysosasto Koko henkilökunta v ,9 12,4 11,4 12,1 11,8 v ,7 12,5 11,5 11,3 11,9 v ,1 13,3 12,1 11,2 12,2 +HQNLO VW NXOXW Tulopoliittisen sopimuksen m ukaan kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin sisältyi yksi yleiskorotus vuonna 2004, tämä toteutettiin maaliskuussa. Maaliskuun yleiskorotus nosti palkkoja keskimäärin 1,9 %. Korotukset riippuvat sopimusalasta ja joissakin palkkahinnoitteluryhmissä korotukset olivat keskiarvoa huomattavasti suuremmat. Paikallisia j ärj est elyvaraeriä oli vuonna 2004 käyt össä kaksi. Maaliskuussa lääkärien ja tuntipalkkaisen henkilöstön järjestelyvaraerät olivat 0,7 % ja 0,5 %. Syyskuussa 0,5 0,7 % : n järjestelyvaraerä oli käytössä yleisen, teknisen ja tuntipalkkaisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusten aloilla. Järjestelyvaraeristä neuvo- 9

12 tellaan paikallisesti ja ne on tarkoitus käyttää peruspalkan palkkausepäkohtien korjaamiseen ja henkilökohtaiseen palkitsemiseen. Sipoon kunnassa valtaosa paikallisista järjestelyvaraeristä vuonna 2004 on käytetty palkkausepäkohtien korjaamiseen. Kunta-alan palkkausjärjestelmien suurimm at muutokset toteutettiin , jolloin henkilökohtaisen palkitsemisen osuutta palkkauksesta lisättiin. Kokemuslisät muuttuivat vuosisidonnaisiksi henkilökohtaisiksi lisiksi. Aiemmin 4, 10 ja 15 hyväksi laskettavan palvelusvuoden jälkeen m yönnettävä kokem uslisä myönnetään uuden järjestelmän mukaan henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisena osana 5 ja 10 hyväksi laskettavan palvelusvuoden jälkeen. Lisäksi syyskuussa otettiin käyttöön myös harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä, joka perustuu henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin. Virka- ja työehtosopimusten sisältämien erilaisten korotuserien lisäksi Sipoon kunnassa käytettiin työn vaativuuden arvioinnin tulosten m ukaisiin peruspalkan korotuksiin yhteensä runsaat euroa. Koko Sipoon kunnan tasolla palkat ovat vuoden 2004 aikana nousseet keskimäärin noin 130 euroa/ henkilö, mikä on hieman valtakunnallista palkannousua enemmän. Kunta-alan palkankorotukset ovat vuonna 2005 keskimäärin 2,4 % ja vuonna 2006 keskimäärin 1,3 %. 3DONNDPHQRWYXRVLWWDLQHXURD Palkan sivukustannukset Palkat yhteensä Koko kunnan tasolla nettopalkkamenot kasvoivat vuonna 2004 yhteensä 2,8 %. Nettopalkkam enot suhteutettuna asukaslukuun olivat euroa, kun vastaava luku vuonna 2003 oli euroa, lisäystä oli yhteensä 2,5 %. 10

13 Kokonaishenkilöstökulut, jotka sisältävät koulutus-, terveydenhuolto- ja muut henkilöstömenot, pysyivät vuonna 2004 lähes samansuuruisina kuin vuonna Henkilöstökulujen osuus kaikista toimintakuluista oli vuonna 2004 ensimmäistä kertaa 2000-luvulla alle 40 %. Suurimpana syynä tähän on pelastuslaitoksen henkilöstön siirto Itä-Uudenmaan aluepelastuslaitoksen palvelukseen. Aiemmin henkilöst ök uluissa olleet palkkakulut ovat nyt ost opalvelukuluina m uissa t oim int akuluissa. Vuoden 2005 talousarvion mukaan henkilöstökulut kasvavat 34,5 milj. euroon, mutta henkilöstökulujen osuus kaikista toimintakuluista säilyy edelleen alle 40 prosentin (39,7 % ). ž>ÿÿž Ÿ D sª Dª «s ± ²> ³ Henkilöstökulut Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Henkilöstökulujen osuus +(1.,/g67g17,/$ +HQNLO VW QW\ N\N\.RNRKHQNLO NXQQDQVDLUDXVSRLVVDRORW 9XRVL SY SY SY \OLSY <KW Muutos % -4 % 25 % 44 % -34 % Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä on vuoteen 2003 verrattuna lisääntynyt. Vuonna 2004 sairauslomia oli yhteensä päivää. Eniten ovat lisääntyneet päivää kestävät sairauslomat, kun taas lyhyet (1 3 päivää) ja pitkät (yli 180 päivää) sairauslomat ovat vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen m äärä suhteutettuna koko henkilöstöön merkitsee, että keskimäärin jokainen työntekijä olisi vuoden 2004 aikana ollut poissa 14,9 päivää. Kunta-alalla sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2003 keskimäärin runsaat 15 päivää. 6DLUDXVSRLVVDRORSlLYlW NHVNLPllULQKHQNLO , , Koko henkilöstömäärästä 326 henkilöä, 28,7 %, ei ollut ollenkaan poissa työstä sairauden takia. Vakinaisesta henkilöstöstä 310 henkilöllä, 36 % : lla, ei ollut lainkaan sairauslomapäiviä. 11

14 Hyvin yleisesti tarkasteltuna valtaosa 1 3 päivän pituisista poissaoloista kuvastaa lähinnä influenssien tms. epidemioiden kulkua, yli 60 päivän mittaiset sairauspoissaolot kuvastavat henkilöstön ikääntymistä ja sen vaikutusta terveydentilaan, m utta myös lisääntynyttä työmäärää. Valtaosa 4 59 päivää kestävistä sairauslomista on sellaisia, joiden vähentämiseen voidaan parhaiten vaikuttaa työhyvinvointitoiminnalla ja työyhteisön kehittämistoimenpiteillä. Henkilöstön ikääntyessä sairauspoissaolot yleensä lisääntyvät. Lisäksi kunta-alalla on monia suuria ammattiryhmiä, joiden työ on fyysisesti kuormittavaa. Sairauslomapäivien vähentämiseksi tulee kuitenkin tehdä kaikki voitava, ja vuonna 2005 työkyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen panostetaan entistä enemmän. Samalla myös henkilöstön omaa vastuuta työkyvyn ylläpitämisestä painotetaan. Tämä investointi näkyy kuitenkin vasta muutaman vuoden viiveellä. Myös sairauspoissaoloj en seurant aan j a analysoint iin kiinnit et ään vuoden 2005 aikana erityistä huomiota. Esimiehet seuraavat sairauspoissaolopäivien määrää ja tekevät yhteistyötä työterveyshuollon kanssa sairauslomapäivien vähentämiseksi. 7\ WDSDWXUPDW Työssä Työmatkalla 8 12 <+7((16b Vuonna 2004 työtapaturmien määrä oli 43, näistä 12 tapahtui työmatkalla ja 31 työssä. Edelliseen vuoteen verrattuna työtapaturmat lisääntyivät 23 %, mikä osittain johtuu siitä, että tapaturmien ilmoittaminen tehostui keväällä olleen koulutuksen jälkeen. Työtapaturmista aiheutui yhteensä 670 poissaolopäivää. Kaikista työtapaturmista 15 oli sellaisia, jotka eivät johtaneet poissaoloon. Ilmoitettuja läheltä piti -tilanteita oli vuoden 2004 aikana koulu- ja päivähoitopuolella yhteensä 14. Ilmoitusten yleisin syy oli hoitajaan kohdistuva väkivalta (9), muut olivat liukastumiseen tai kaatumiseen liittyviä läheltä piti -tilanteita. Vaarojen arvioinnin päivityksen yhteydessä työpaikat käyvät läpi myös läheltä piti -tilanteet ja niiden osalta sovitut toimenpiteet. Työpaikat tehostavat työssä tapahtuneiden tapaturmien selvittämistä yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Työpaikat toteuttavat aktiivisesti vaarojen arvioinnin pohjalta sovittuja toimenpiteitä työympäristön turvallisuuden parantamiseksi. Vuoden 2005 aikana valmistuu sosiaali- ja terveystoimelle sekä sivistystoimelle toimintamalli väkivalta- ja uhkatilanteiden hallintaan. (OlNNHHOOHVLLUW\PLQHQ Vuonna 2004 Sipoon kunnan palveluksest a j äi vanhuuseläkkeelle 16 henkilöä, m i- kä on 50 % enem män kuin vuonna Myös työkyvyttömyyseläkkeiden määrä lisääntyi huomattavasti. Eläketapahtumista 70 % on myönnettyjä vanhuuseläkkeitä. 12

15 (OlNHPXRWR Myönnettyjä vanhuuseläkkeitä Myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä Myönnettyjä yksilöllisiä varhaiseläkkeitä Myönnettyjä työttömyyseläkkeitä <KWHHQVl Osa-aikaeläkkeellä olleita Osatyökyvyttömyyseläkkeellä vuoden aikan olleita Kuntoutustukea vuoden aikana saaneita Kuntien eläkevakuutuksen tilaston m ukaan vanhuuseläkkeiden m äärä pysyy vuonna 2005 samalla tasolla kuin vuonna Huomattava lisäys tapahtuu vuosina Tilastotietoihin sisältyvät myös opettajien tiedot Uuden eläkelain myötä eläkkeelle siirtymisen ennustaminen vaikeutuu. Jokainen työntekijä voi itse valita, jääkö eläkkeelle vuotiaana vai haluaako jatkaa työntekoa ja eläkkeen kartuttamista jopa 68 ikävuoteen asti. (OlN LW\PLVHQNXVWDQQXNVHW Eläkemaksuja maksettiin vuonna 2004 yhteensä euroa, mikä on euroa enemmän kuin vuonna Työttömyys-, työkyvyttömyys- ja varhaiseläkkeiden omavastuuosuus oli vuonna 2004 yhteensä euroa, eli euroa eläketapahtumaa kohden, vuonna 2003 vastaava luku oli euroa. Eläkem enoperusteisten työnantajamaksujen kulut olivat euroa (vuonna 2003: euroa).,19(672,11,7+(1.,/g67gg1 +HQNLO VW QNRXOXWXVMDNHKLWWlPLQHQ Henkilöstökoulutuksen välittömät kustannukset olivat vuonna 2004 yhteensä euroa, mikä on 119 euroa vakinaista työntekijää kohden ja noin 0,4 % palkkasummasta. Sekä käytetty koulutusraha/ vakinainen työntekijä että prosenttiluku palkkasum masta ovat pienempiä kuin vuonna 2003, mikä ei kuitenkaan kerro koko totuutta koulutuksista. Koko kunnan tasolla palkat ovat nousseet ja sisäisiä koulutus- ja tiedotustilaisuuksia on järjestetty edellisvuotta enemmän. 13

16 KOULUTUSKUSTANNUKSET Koulutuskustannukset (t¼ ¼YDNLWXLQHQW\ QWHNLMl % palkkasummasta 0,58 0,45 0,32 0,46 0,39 Syys- ja lokakuussa koko henkilöstölle järjestettiin kaksi samansisältöistä koulutusiltapäivää, joiden teemoina olivat motivaation m etsästäminen, työssä jaksaminen, hyvä olo ja ilo työpaikalla sekä uutta potkua työelämään. Iltapäivien tavoitteena oli hauskalla tavalla lähestyä hyvinkin vaikeita asioita työelämässä, ja tämä tavoite m yös saavutettiin. Kahden iltapäivän osallistujamäärä olikin lähes 500 henkilöä. Tilaisuuksien vetäjinä toimivat Ritva Enäkoski ja Marco Bjurström. He toivat esille mm. seuraavia asioita: Kaikkien panos hyvän tunnelman luomisessa työpaikalla on tärkeä. Asiakas ei ole aina oikeassa, m utta hän on aina asiakas. Rentous on avain huippusuoritukseen. Kateus syö sosiaalista pääomaa. Hyvästä voi tehdä parempaa. Mitä teen, jos itsellä tai työkaverilla on ruttuturpapäivä. Vuonna 2005 koko kunnan henkilöstölle on suunnitteilla yhteinen virkistysiltapäivä: leikkimielisiä kilpailuja, mahdollisuus tutustua erilaisiin kuntoilumuotoihin ja tietoa hyvinvoinnista. Marraskuussa 12 esimiehen ryhmä päätti johtamistaidon erikoisammattitutkinnon (JET) opinnot. Kaikki osallistujat saivat myös ammattitutkintotodistuksen. Koulutus toteutettiin monimuotoisena oppisopimuskoulutuksena. Uusi JET-koulutus on suunnitteilla syksylle Vuonna 2004 kunnassa oli yht eensä 19 oppisopim uksella palkat t ua henkilöä. Valtaosa näistä henkilöistä opiskeli laitoshuoltajaksi, lastenhoitajaksi, lähihoitajaksi tai koulunkäyntiavustajaksi. Vuoden 2004 aikana järjestettiin yhteensä 11 koulutus-/ tiedotustilaisuutta. Nämä tilaisuudet kohdistuivat tiettyyn ryhmään ja niiden teemoina olivat uusi kunnallinen viranhaltijalaki, työn vaativuuden arviointi ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi. Uuden henkilöstön perehdyttämistilaisuudet järjestettiin maalis- ja syyskuussa Vastaavien tilaisuuksien päivämäärät vuodelle 2005 on jo lyöty lukkoon, ja niistä on tiedotettu henkilöstölle. Vuoden 2004 alussa tuli voimaan terveydenhuollon täydennyskoulutusta koskeva lainsäädännön muutos. Kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolain m ukaan terveydenhuollon ammattihenkilöstölle tulee vuosittain järjestää keskimäärin 3 10 päivää täydennyskoulutusta peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvan m uuttumisesta riippuen. Täydennyskoulutuksen toteutumisen, vaikutuksen arvioinnin ja tiedon jakamisen seurantaa varten luotiin oma raporttipohja, joka on kuluneen vuoden aikana ollut koekäytössä. 7\ K\YLQYRLQWL Työkyvyn ylläpitoa (TYKY) varten myönnettiin TYKY-avustusta 19 työyhteisölle. Toiminnan kokonaismenot olivat yhteensä euroa, edelliseen vuoteen verrattuna summa on noin euroa suurempi. Avustusrahaa saaneeseen TYKYtoimintaan osallistui noin 230 henkilöä. Lisäksi yksiköillä on omakustanteisesti ollut 14

17 mahdollisuus järjestää henkilöstölle yksi palkallinen virkistysiltapäivä vuodessa ja monet työyhteisöt ovatkin tehneet sen. Työntekijöiden säännöllistä liikuntaharrastusta ja kunnon ylläpitoa tuettiin vuoden 2004 aikana eurolla. Liikuntaedusta henkilö maksaa itse puolet ja kunta maksaa toisen puolen. Liikuntaetua voi käyttää kansalaisopiston ja vapaa-ajantoimen liikuntakurssien osallistumismaksuihin tai liikuntaseteleihin. Tätä mahdollisuutta käytti hyväkseen yhteensä 262 henkilöä. Liikuntaedun enimmäismäärä oli vuonna euroa, vuodelle 2005 sitä on korotettu 100 euroon. TYKY- avustuksen määrä (¼ Liikuntaedun määrä (¼ Liikuntaedun käyttäjät (hlö) Työnantaja maksoi myös henkilöstön osallistumiset Susihiihtoon ja Kunniakierrokselle. Susihiihtoon osallistui 41 henkilöä ja Kunniakierrokselle 35 henkilöä. Työterveyshuollon palvelujen kustannukset vuonna 2004 olivat euroa. Näistä kuluista Kansaneläkelaitokselta anotaan 50 % : n korvaus, joten nettokustannukset ovat euroa, mikä on noin 91 euroa/ työntekijä. Edellisenä vuonna työterveyshuollon kustannukset olivat 66,30 euroa/ työntekijä. Kustannusten lisäys johtuu palvelutarjonnan parantumisesta, m utta myös sairauslomien lisääntymisestä. Osasyynä on myös tehtyjen työpaikkaselvitysten lisääntyminen sekä osallistuminen muutaman kohteen sisäilman selvittämisestä johtuviin jatkotoimenpiteisiin. Työterveyshuollon palvelujen sisältö ei muuttunut edelliseen vuoteen verrattuna. Tällä hetkellä työterveyshuollon kuluista 33 % on ennalta ehkäisevää toimintaa, kun sen tulisi olla yli 50 %. Vuonna 2005 lisätään työterveyshuollon kustannusten seurantaa. Fyysisen työympäristön parantamiseen tähtääviä hankintoja tehtiin sosiaali- ja terveystoimen eri yksiköissä, mm. toimistotiloihin, terveyskeskuksen sairaalaan ja asumis- ja hoivapalveluiden kohteisiin. Osastoilla potilassänkyjen vaihtaminen sähkösänkyihin jatkui, tähän liittyen asumis- ja hoivapalveluiden työntekijöille järjestettiin potilaan siirron kertauskoulutusta. Tekniikka- ja ympäristöosastolla ja keskushallinnossa jatkettiin toimistotyöpisteiden m uuttamista ergonomisiksi. Muutostöitä jatketaan vuonna Sivistystoimeen suunniteltu työpisteiden kartoitus ja toimenpiteet siirtyivät vuodelle Työnohjausta voidaan käyttää, kun työyksikköä on kohdannut jokin ongelma tai kriisi tai jos esiintyy vuorovaikutusongelmia tai uupumista liian suuren työmäärän vuoksi. Usein työnohj austa käytetään myös foorumina, jolla on mahdollista käydä läpi kaikkia työhön ja työpaikan vuorovaikutussuhteisiin liittyviä asioita ja tuntoja. Vuonna 2004 työnohjausta on saanut kuusi työyksikköä, lisäksi on käytetty myös 15

18 yksilöllistä työnohjausta. Usein työnohjaus alkaa työyhteisöselvityksellä, ja vuonna 2004 tehtiin yhteensä neljä työyhteisöselvitystä. ASLAK- ja TYK-kuntoutuksessa oli vuonna 2004 yhteensä 23 työntekijää. Kunnan järjestyksessään toiseen kuntoremonttiin osallistui 10 henkilöä ja vuonna 2003 aloitetun kuntoremontin treffiviikonloppuun osallistui 9 henkilöä. 7\ LOPDSLLUL Edelliset henkilöstön työilmapiirikyselyt tehtiin marras-joulukuun vaihteessa 2002 ja syksyllä Kyselyn kysymykset oli ryhmitelty kolmeen osa-alueeseen: osallisuus, työorganisaatio ja johtaminen sekä sosiaaliset taidot. Vuoden 2005 keväällä ilm apiirikysely t ehdään uudelleen. Vert ailt avuuden t akia kyselyssä käyt et ään samaa kyselylomaketta kuin edellisissä kyselyissä. Jatkossa työilmapiirikysely tehdään joka toinen vuosi ja sen tulosten yhteenveto, tulkinta ja tulosten aiheuttamat toimenpiteet tulevat olemaan yksi osa henkilöstöraporttia. +HQNLO VW QSDONLWVHPLQHQ Vuonna 2004 kehitettiin uusi palkitsemisjärjestelmä, joka huomioi pitkän palveluksen Sipoon kunnassa sekä m erkkipäivät. Uusi muistamissääntö otetaan käyttöön vuoden 2005 alusta. Huhtikuussa jaettiin 40 kunnallista ansiomerkkiä seuraavasti: 40 vuoden kunnallisesta palvelusta: 1 30 vuoden kunnallisesta palvelusta: vuoden kunnallisesta palvelusta: 22. Vuonna 2005 jaetaan 31 kunnallista ansiomerkkiä. Vuonna 2004 palkittiin ensimmäistä kertaa vuoden työntekijä ja vuoden esimies. Toiselle ja kolmannelle sijalle sijoittuneet saivat lohdutuspalkinnot ja kaikki ehdokkaaksi esitetyt saivat kunniakirjat. Raati, johon kuuluivat Caj-Gustav Lydman (kunnanhallitus), Stefan Lönnqvist (Veritas), Birgit Mäkilä (esimiesedustaja), Lena Mikander (työntekijöiden edustaja) ja Markku Luoma (kunnanjohtaja), valitsi Anne Nurmen 11 ehdokkaan joukosta vuoden työntekijäksi. Vuoden esimiesehdokkaita oli yhteensä 9 ja heidän joukostaan tekninen johtaja Ilona Nokela valittiin vuoden esimieheksi. Vuoden työntekijän ja esimiehen valinnasta tehdään uusi perinne Sipoon kuntaan. <KWHLVW\ NRPLWHDMD\KWHLVW\ VRSLPXV Yhteistyökomitea on se kunnallinen elin, jossa käsitellään kaikki henkilöstöä koskevat asiat. Sipoossa yhteistyökomitea toimii myös työsuojelutoimikuntana. Yhteistyökomitea kokoontuu vähintään kuusi kertaa vuodessa. Sekä työntekijät että työnantaja ovat edustettuina komiteassa. Lisäksi jokaisella osastolla on oma yhteistyöryhmänsä, joka käsittelee osaston henkilöstöä koskevia asioita. 9lOLW Q\KWHLVWRLPLQWD Välitöntä yhteistoimintaa ovat mm. kehityskeskustelut sekä toimisto- tai tiimikokoukset ja osastokokoukset. Jokaisella työyhteisöllä on omat vakiintuneet, hyväksi koetut kokouskäytännöt ja -ajat. 16

19 Vuosi vuodelta kehityskeskustelujen käyminen on yleistynyt ja niiden tulosten hyödyntäminen on parantunut. Vuonna 2004 yhteensä 90 % vakinaisesta henkilöstöstä kävi esimiehensä kanssa kehityskeskustelun. Ne vakinaiset työntekijät (10 % ), joiden kanssa ei käyty kehityskeskustelua, olivat lähinnä uusia työntekijöitä sekä pitkällä perhe-, virka- tai työvapaalla olevia henkilöitä. /XRWWDPXVPLHVWRLPLQWD Pääluottam usmiehet, ammattijärjestöjen puheenjohtajat, henkilöstösihteeri ja henkilöstöpäällikkö pitivät vuoden 2004 aikana neljä kokousta, joissa käsiteltiin yhteisiä henkilöstöä koskevia asioita, mm. sopimusmuutoksia, järjestelyvaraerien käyttöä, työn vaativuuden arviointia, henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia ja luottam usmiesten ajankäyttöä. Lisäksi luottamusmiehet tai ammattijärjestöjen edustajat ovat olleet mukana erilaisten henkilöstöä koskevien asioiden valmistelussa, kuten henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmän kehittämisessä, henkilöstöpoliittisten tavoitteiden määrittelemisessä ja uuden m uistamissäännön laatimisessa. 7\ VXRMHOXWRLPLQWD Esimiehille pidettiin joulukuussa 2003 neljä koulutustilaisuutta vaarojen arvioinnista. Mukana oli myös jokaisen työpaikan työntekijäedustaja. Vaarojen arviointi suoritettiin työpaikoilla esimiesten toimesta pääsääntöisesti vuoden 2004 alussa. Tänä vuonna ei tehty kattavaa yhteenvetoa arvioinneista, mikä johtui osaksi aikapulasta ja osaksi palautettujen yhteenvetojen vähyydestä. Vaikka palautuksia ei tullut, työpaikoilla on kuitenkin tehty vaarojen arviointeja. Tämä on tullut esiin työterveyshuollon j a t y ösuoj elun y ht eisillä t yöpaikkakäynneillä. Vaaroj en arvioinnit päivitetään keväällä Päivitetyn työsuojelun toimintaohjelman lähtökohtana on vaarojen arvioinnin korostaminen ja työturvallisuusvastuun kohdentaminen eri tasoille sekä työturvallisuuden liittäminen kiinteästi kunnan henkilöstöstrategiaan. Esimiehille järjestettiin yhteistyössä vakuutusyhtiö Veritaksen, työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa puoli päivää kestänyt koulutustilaisuus työtapaturmista ja ammattitaudeista. Koulujen teknisten töiden työturvallisuushanke alkoi vuonna 2003 ja jatkui vuoden 2004 ajan. Ulkopuolinen asiantuntija tarkasti koulujen teknisten töiden tilat, koneet ja laitteet. Muutostyöt suoritettiin ja kohteet, jotka vaativat mittavampia muutoksia, huomioitiin seuraavan vuoden suunnitelmissa. Työsuojelupiirin tarkast aj a kävi kesällä 2004 kahdella koululla, käynnit k oskivat valt akunnallist a kouluhanketta. Sosiaalitoimiston ja koko Kuntalan henkilöturvajärjestelmä otettiin käyttöön. Sosiaalitoimiston työhyvinvoinnin ja työympäristön kehittämishanke eteni osastopäällikön johdolla. Kunnan sisäilmatyöryhmä kokoontui kuusi kertaa ympäristöterveydenhuollon johdolla. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa parannettiin lisäämällä yhteistä suunnittelua sekä sopimalla työpaikkakäynneistä riittävän aikaisessa vaiheessa. Yhteisiä työpaikkakäyntejä oli

20 Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöä lisättiin alkuvuonna 2004, lisäämisen perusteena oli henkilökuntamäärän tarkistaminen. Opetus- ja päivähoitohenkilöstön työsuojeluvaltuutetun osalta työajan lisäys tuli käyttöön syksyllä Työsuojeluvaltuutettujen omia työpaikkakäyntejä oli 29. 6LVlLQHQWLHGRWWDPLQHQ Joka kuukausi ilmestyy paperiversiona kunnan sisäinen I nfo-lehti. Lehti jaetaan jokaiseen työpisteeseen ja se sisältää ajankohtaisia henkilöstöä koskevia asioita. Info-lehti sisältää myös kaikki ne tiedotteet, jotka on kuukauden aikana lähetetty henkilöstölle sähköpostitse. Vuoden 2005 aikana kartoitetaan I nfo-lehden ja intranetin käytön kehittämistä. 18

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.5.2009 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 24.11.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.5.2009 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä 1.9.2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 21.2.2008 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.9.2007

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 5 2.4.

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna 2003 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 19.5.2004 Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna 2003 Yleistä: Vuonna 2003 kunnissa ja kuntayhtymissä oli

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö.

Tilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö. Tilastoesite syyskuu 2011 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kuntatyonantajat.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2010 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Palkkaus perustuu työn vaativuuteen Tehyläisiin sovelletaan kunta-alalla kunnallista

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 Kunnanhallitus 2.5.2016 109 Yt-toimikunta SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI... 3 JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 Henkilöstö hallinnonaloittain... 4 Henkilötyövuodet...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 SISÄLLYS 1. Katsaus raportointivuoteen 2015... 3 2. Sipoon kunnan henkilöstöstrategian painopistealueet... 5 3. Henkilöstöresurssit... 6 Henkilötyövuodet... 6 Henkilöstömäärän kehitys...

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Käyttäjäfoorumi klo13.00-13.30 Markku Kivioja, Valtiokonttori Henkilöstöjohtamisen tarpeet ja valmiudet Kiekun erilaiset roolit henkilöstötiedon

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2016 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto Maakuntahallitus 21.3.2016, Erillisliite 3 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 1 TIIVISTELMÄ 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...3 1.1 Palvelussuhteen luonne...3 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet vastuualueittain...4

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ LIITE 16.10.2012 SIIRTOSOPIMUS HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ 31.12.2012 1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Sovellettavat määräykset: Kuntalaki (365/1995)

Lisätiedot

Henkilöstöraportti Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti Henkilöstöraportti 2015 Henkilöstöraportti 2015 Henkilöstöraportti 2015 1 2 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 2016 3 Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 615 541 Faksi 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi Kuva

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Yhteistoimintaelin 19 13.10.2014 Kunnanhallitus 267 27.10.2014 Kunnanhallitus 13 18.01.2016 Sairauspoissaolojen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 121 251/01.01.01.00/2016 Vakansseista luopuminen Kuntayhtymän hallitus 121 Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen@kuh.fi,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus

Työhyvinvointikysely Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus Työhyvinvointikysely 2015 Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus 20.6.2016 Työhyvinvointikyselyn 2016 toteutus Työhyvinvointikysely toteutettiin 1.-30.4.2016 sähköisenä kyselynä (Webropol). Henkilökohtainen

Lisätiedot

(6) Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, JHL ry, JUKO ry ja JYTY ry

(6) Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, JHL ry, JUKO ry ja JYTY ry 28.11.2016 1(6) Paikallissopimus Sopijapuolet Tällä paikallissopimuksella määritellään Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä maksettavasta työsuorituksen arviointiin perustuvasta henkilökohtaisesta lisästä.

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus kehittäminen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2017 Yt-ryhmä 7.12.2016 30 Kunnanhallitus 2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Henkilöstösuunnitelma... 4 Henkilöstörakenne... 4 Osa-aikaiset työntekijät...

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 1.12.2010 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.1.2010 ja 1.2.2010 Yleistä Kunnallinen työmarkkinalaitos

Lisätiedot

Helsingin kaupunki PÖYTÄKIRJA 1 Kaupunginkanslia

Helsingin kaupunki PÖYTÄKIRJA 1 Kaupunginkanslia Helsingin kaupunki PÖYTÄKIRJA 1 TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA KAUPUNGINKANSLIASSA n työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta perustuu Helsingin kaupungin 3.3.2008 allekirjoittamaan

Lisätiedot

Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla

Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla Tiedotustilaisuus KT:n henkilöstömenosäästötiedustelun tuloksista 17.12.2014 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT:n henkilöstömenosäästötiedustelu

Lisätiedot

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3

Lisätiedot