HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

2 SISÄLLYS 1. Katsaus raportointivuoteen Sipoon kunnan henkilöstöstrategian painopistealueet Henkilöstöresurssit... 7 Henkilötyövuodet... 7 Henkilöstömäärän kehitys... 7 Henkilöstön kielijakauma Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön kotikunta Henkilöstön keski-ikä ja ikärakenne Yleisimmät tehtävänimikkeet Henkilöstömäärä sopimusaloittain Henkilöstön palvelusaika Henkilöstökulut Itse tuotettu ja ostettu palvelu Henkilöstön tila Sairauspoissaolot Muut poissaolot Työtapaturmat Eläkkeelle siirtyminen Eläköitymisen kustannukset Investoinnit henkilöstöön Henkilöstön koulutus ja kehittäminen Työhyvinvointi Työterveyshuolto Työsuojelu ja työhyvinvointityö Fiilis-kysely Lähtöhaastattelu Vuoden työyksikön valinta Henkilöstön muistaminen Yhteistyökomitea ja yhteistyösopimus Välitön yhteistoiminta Luottamusmiestoiminta Täyttöluvat ja rekrytointi Kannustaminen ja palkitseminen Yhteistoimintamenettely... 36

3 1. Katsaus raportointivuoteen 2014 Henkilöstöraportti antaa meille tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstöä koskevista asioista ja henkilörakenteesta raportointivuoden aikana. Vaikka raportti on katsaus menneeseen vuoteen, olemme keskeisten lukujen osalta pyrkineet arvioimaan myös tulevaa kehitystä. Tavoitteena on, että henkilöstöraportti tukee strategista johtamista, ohjaa johdon ja esimiesten työtä sekä tarjoaa henkilöstöstä kattavaa tietoa päättäjiä varten. Toivon, että tästä henkilöstöraportista on johdon, esimiesten ja päättäjien lisäksi hyötyä myös henkilöstölle itselleen. Raportin sisältämät laadulliset ja määrälliset tiedot perustuvat tilanteeseen ja ne on koottu henkilöstöhallinnon järjestelmästä. Tietojen kokoamisesta on vastannut henkilöstösihteeri Birgitta Korpela, tekstien kirjoittamiseen on osallistunut myös työhyvinvointipäällikkö Tiina Salonen ja rekrytointisihteeri Kati Hautakorpi. Henkilöstön kokonaismäärä oli 1 203, tämä oli neljätoista henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Henkilöstömäärä vaihtelee kuitenkin vuoden aikana, keskimääräinen henkilöstömäärä Sipoossa oli vuonna 2014 yhteensä henkilöä. Myös henkilötyövuodet laskivat seitsemällä henkilötyövuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä on säilynyt nyt 22 prosentissa; tavoitteena on kuitenkin, että työt tekisivät vakinainen, kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilöstö ja määräaikaisen henkilöstön osuus vähenisi muutaman vuoden kuluessa noin 20 prosenttiin koko henkilöstön määrästä. Laadukkaiden ja tuloksellisten kuntapalveluiden taustalta löytyy aina hyvinvoiva ja työssään viihtyvä henkilöstö. Sipoossa voimme olla ylpeitä siitä, että vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä on 64,9 v ja kaikkien eläkkeelle jääneiden keski-ikä on 63,5 v, kun se kunta-alalla keskimäärin on 60,8 v. Tämä, jos mikään, on hyvä osoitus siitä, että henkilöstö Sipoossa on sekä voi hyvin ja sekä jaksaa että viihtyy työssään. Sairauspoissaolot olivat hieman nousseet 13,1 päivästä 13,3 päivään. Työympäristöpäällikön ja esimiesten työpanos näkyy kuitenkin selvästi siinä, että pitkien sairauspoissaolojen määrä edelliseen vuoteen verrattuna laski 23 %:lla. Sairauspoissaolojen nousu tuli 1-7 ja yli 7 päivän poissaoloista ja näihin poissaoloihin kohdistetaankin seuraavien vuosien aikana toimenpiteitä. Tavoitteena on edelleenkin varhaisen puuttumisen keskustelujen kautta ja eri tukimuotoja käyttäen, edesauttaa työhön paluu sairauslomalta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen onkin henkilöstöpalveluiden jatkuvan kehittämisen kohde ja tämän avulla pyritään aktiivisesti puuttumaan epäkohtiin ja työn jatkuvaan kuormittavuuteen Vaikka liikunta- ja kulttuuriedun määrää jouduttiinkin taloudellisista syistä vähentämään, edun käyttäjien määrä nousi kuitenkin ensimmäistä kertaa yli viidensadan ja jopa 527 henkilöön, tämä on edellisvuoteen verrattuna noin 9 %:a enemmän käyttäjiä. Sipoossa toimintaa vuonna 2014 kuvaa keittiöteema, vuosi alkoi Operaatio Kattilankannella ja jatkui loppusyksystä Operaatio Induktioliedellä. Näiden välisää julkaistiin vielä kunnan organisaatiovisio "Itseoppiva asiantuntijaorganisaatio". Kun tähän vielä lisätään kuntaselvitykset ja valtakunnallinen SoTeratkaisu, on ymmärrettävää että henkilöstöllä on tekemistä, että pysyvät kärryillä missä milloinkin mennään. Varsinkin Operaatio Induktioliesi on varsin kunniahimoinen projekti mutta se antaa samalla henki- 3 (36)

4 löstölle mahdollisuuden olla mukana luomassa sellaista uutta palveluiden tuottamistapaa, jota muualla Suomessa ei ole kokeiltukaan. Näiden kehittämisprojektien avulla pystymme luomaan turvallisen työympäristön henkilöstölle ja toteuttamaan kunnanhallituksen päätöksen siitä, että lomautuksia ja irtisanomisia ei käytetä säästökeinona. Kaikissa kehittämisprojekteissamme avainasemassa on kuntastrategian mukaisten arvojen, palvelualttius, avoimuus ja kekseliäisyys, toteuttaminen. Arvojen mukaista palvelua tuottaa meidän kunnan henkilöstö, joten henkilöstöstä huolehtiminen on tulevinakin vuosina yksi tärkeimmistä painopistealuista. Sipoossa Anne Iijalainen, henkilöstöpäällikkö 4 (36)

5 2. Sipoon kunnan henkilöstöstrategian painopistealueet Valtuusto hyväksyi kokouksessaan kunnan päästrategian päivityksen. Strategiapäivityksen yhteydessä päästrategiaan liitettiin myös päivitetyt henkilöstöstrategiset painopistealueet. Päivitys on syntynyt henkilöstöhallinnon, kunnan johtoryhmän, yhteistyökomitean ja ammattijärjestöjen edustajien yhteistyönä. Kunnan päästrategiaan sisältyy nyt siis henkilöstöstrategian ydin. Sen pohjalta on tavoitteena laatia yksityiskohtaisempi lyhyen ja pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelma. Henkilöstöstrategisena visiona on edelleen, että Sipoo on Suomen halutuin työnantaja. Strategian päivitetyt viisi painopistealuetta ovat: Painopistealueet vaikuttavat kaikki toisiinsa. Keskiössä ovat johtaminen ja työyhteisötaidot, jotka luovat perustan hyvälle työlle. Kun henkilöstöresursointi on kunnossa, syntyy työhyvinvointia, hyvinvoivassa työyhteisössä on sekä halua että motivaatiota kehittää toimintaa ja työnantaja kannustaa hyviin työsuorituksiin ja palkitsee onnistumisista. Vaikka painopistealueet on kuvattu tietyssä järjestyksessä, ne vaikuttavat myös suoraan toisiinsa, esimerkiksi kannustaminen ja palkitseminen motivoivat uudistumaan tai uudistuminen on mahdollista, kun henkilöstöresursointi on kunnossa. Vuonna 2014 yhteistoimintaneuvotteluiden lopputuloksena laadittiin henkilöstösuunnitelma, joka painottuu säästötoimenpiteisiin mutta sisältää myös elementtejä henkilöstöstrategiasta. 5 (36)

6 Tavoitteena on myös laatia henkilöstösuunnitelma, jossa jokainen painopistealue avataan sekä lyhyen että pitkän aikavälin konkreettisiksi toimenpiteiksi. Henkilöstöstrategisten painopistealueiden toteutumisesta työyksiköiden jokapäiväisessä työssä vastaa kukin esimies. Tämä tapahtuu mm. varmistamalla, että jokaisella työntekijällä on työnkuvaus, hänen perustehtävänsä on selkeä ja oikein mitoitettu ja että jokainen tietää oman roolinsa organisaatiossa. Tämän lisäksi esimies varmistaa painopistealueiden käytännön toteutumisen osallistamalla henkilöstöä kehittämistyöhön, varmistamalla tarvittavan osaamisen ja resurssit sekä mahdollisen urakehityksen ja luomalla yhdessä henkilöstön kanssa hyvän työilmapiirin. 6 (36)

7 3. Henkilöstöresurssit Henkilötyövuodet Henkilötyövuosi kuvaa kokoaikaiseksi muutettuna henkilöstön työpanosta. Henkilötyövuosia laskettaessa huomioidaan siis ainoastaan palkalliset palveluksessaolopäivät, osa-aikaisen henkilöstön työpanos huomioidaan osa-aikaprosentin mukaan. Sipoossa työt tuotettiin vuonna 2014 yhteensä 1 114,2 henkilötyövuoden voimin, joka verrattuna vuoden 2013 vastaavaan henkilötyövuosilukuun 1 121, on 0,6 % vähemmän. Henkilötyövuodet Tot 2012 Tot 2013 Tot 2014 TA 2015 Henkilötyövuodet 1 109, , , ,1 Henkilöstömäärän kehitys Sipoon kunnan palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa yhteensä henkilöä, mikä on 14 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Määräaikaisen henkilöstön osuus pieneni 12 henkilöllä ja työllistämistuella palkattuja oli kaksi enemmän kuin vuonna Henkilöstömäärä on vuoden 2014 aikana vaihdellut joulukuun 1 203:n ja huhtikuun 1 287:n välillä ja oli keskimäärin henkilöä, keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2013 oli Vuoden 2014 viiden ensimmäisen kuukauden aikana henkilöstömäärä vaihteli 1257 ja 1287 välillä kuukausittain kun se tiukennetun täyttölupamenettelyn jälkeen syksyllä oli henkilöä. Kunta-sektorilla työskenteli vuonna 2014 yhteensä henkilöä, joka on n henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kunta-alalla henkilöstöä on keskimäärin 952 työntekijää/kunta ja noin 64 % kunnista on työnantajia, joiden palveluksessa on alle 500 henkilöä. 7 (36)

8 Vuonna 2013 lanseerattua ns. kattilankansiperiaatetta noudatettiin myös vuonna Henkilöstön osalta tämä on tarkoittanut, että henkilöstömäärä ei saa kasvaa, vain kaikista välttämättömimmät uudet toimet tai virat perustetaan ja vakanssien täyttämiseksi tarvitaan täyttölupa. Sama periaate tulee olemaan käytössä myös jatkossa Uusien virkojen ja toimien perustamisen sijaan uudet palvelutarpeet pyritään huomioimaan muuttamalla jo olemassa olevia, vapautuvia virkoja ja toimia osittain tai kokonaan. Vuoden 2015 talousarviossa on arvioitu, että työt voidaan tuottaa samalla määrällä henkilöstöä kuin vuonna 2014, näin ollen henkilöstön määrän pysyisi vuonna 2015, määräaikaisen henkilöstön määrästä riippuen reilussa henkilössä. KT Kuntatyönantajien omien arvioiden mukaan henkilöstön määrä vähenee edelleen lähivuosina, heidän ennusteen mukaan henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän kunta-alalla vuoteen 2015 mennessä :een ja pysyvän tässä tasossa vuoteen Kunnat tiukentavat rekrytointia mm. vähentämällä sijaisten ja muiden määräaikaisten työntekijöiden käyttöä sekä jättämällä virkoja ja toimia täyttämättä. KT Kuntatyönantajien mukaan kuntatalouden tilanne pakottaa kunnat jatkamaan tiukalla rekrytointilinjalla myös tulevina vuosina ja lomautuksilta ja irtisanomisilta ei voida välttyä. Osasto Vakinaiset Työll.tuella Muut Yht. Osasto- Muutos Rakenne 2014 palkatut määräaik. jako ed. vuosi Vakin. Määräaik. Kehitys- ja kaavoituskesk. ja kj % % 0 % Talous- ja hallintokeskus % % 6 % Sosiaali- ja terveysosasto % % 23 % Sivistysosasto % % 24 % Tekniikka- ja ympäristöosasto % % 12 % Koko kunta % % 22 % Huom. Sivistysosaston henkilöstömäärään ei ole laskettu mukaan kansalaisopiston tuntiopettajia. 8 (36)

9 Vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstömäärästä on 942 henkilöä, eli 78 %. Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä on 22 %. Koko kuntasektorilla keskimäärin 20,7 % henkilöstöstä on määräaikaisessa työsuhteessa. Suhteessa koko osaston henkilöstöön määräaikaisia on eniten Sivistysosastolla (24 %) ja Sosiaali- ja terveysosastolla (23 %). Tämä johtuu siitä, että sekä Sivistysosastolla että Sosiaali- ja terveysosastolla toiminta ei kestä useamman päivän poissaoloa ilman sijaisen palkkaamista ja siitä, että päivähoidossa on lakisääteinen henkilöstömitoitus. Määräaikaisen henkilöstön lukumäärään vaikuttavat myös mm. pitkien, sijaisia vaativien perhe-, virka- ja työvapaiden määrä, joka on suuri edellä mainituilla osastoilla. Määräaikaiset työ- ja virkasuhteet sekä määräaikaisuuden perusteet ovat edelleen olleet erityisessä tarkkailussa ja tarkkailua jatketaan myös vuonna 2015 Tavoitteena on, että työt tekisivät vakinainen, kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilöstö ja määräaikaisen henkilöstön osuus vähenisi alle 20 prosenttiin koko henkilöstön määrästä. Vuoden 2014 lopussa henkilöstömäärältään suurin osasto oli Sivistysosasto, jonka palveluksessa on 54 % koko kunnan henkilöstöstä. Vuodenvaihteessa henkilöstömäärä asukasta kohti Sipoossa oli 63,2 (64,3 vuonna 2013). Koko kunta-alan vastaava luku on viime vuosina ollut noin 62. Vertailukuntien vastaavat luvut ilmenevät alla olevasta taulukosta. Henkilöstömäärä/1 000 asukasta Kunta Sipoo 64,5 64,3 63,2 Vantaa 51 51,1 Tuusula 52 50,9 Mäntsälä 62,8 65,3 61,7 Kirkkonummi 61,8 60,2 57,4 Porvoo 74,5 70,7 69,3* *) mukana liikelaitokset ja pelastuslaitos 9 (36)

10 Henkilöstön kielijakauma Vuonna 2014 koko henkilöstöstä 52,2 % oli suomenkielisiä ja 47,8 % ruotsinkielisiä. Kun tarkastellaan vastaavaa lukua vakinaisen henkilöstön osalta, suomenkielisiä on 49,8 % ja ruotsinkielisiä 50,2 %. Vuoteen 2013 verrattuna ruotsinkielisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä on vähentynyt 0,8 %, vakinaisten osalta vähennys on 0,1 %. Henkilöstön sukupuolijakauma Vuonna 2014 Sipoon kunnan koko henkilöstöstä 83,2 % oli naisia ja 16,8 % miehiä. Prosenttiluvuissa on tapahtunut pieni muutos edelliseen vuoteen verrattuna: naisten osuus on lisääntynyt 0,4 %:n verran. Vakinaisen henkilöstön osalta prosenttiluvut ovat 83,7 % naisia ja 16,3 % miehiä. Edelliseen vuoteen verrattuna naisten osuus on vähentynyt 0,4 prosenttiyksikköä. Koska Sipoon kunnan palvelut myös tulevaisuudessa painottuvat kasvatus- ja hoitoalalle, naisten suuri osuus henkilöstömäärästä tulee säilymään. Koko kunta-alalla naisten osuus henkilöstöstä on noin 79 %. Esimiesten osalta sukupuolijakauma on: kunnan johtoryhmä: miehiä 57 % ja naisia 43 % muut esimiehet: miehiä 29 % ja naisia 71 %. Kymmenen tavallisimman ammattinimikkeen osalta sukupuolijakauma on hyvin naisvoittoinen. Yhteensä 417 henkilöstä vain 6,7 % on miehiä. Tavallisimpien ammattinimikkeiden sukupuolijakauma on seuraavanlainen: Nimike Naisia Miehiä Yht Lastenhoitaja Luokanopettaja Lähihoitaja Lastentarhanopettaja Lehtori (peruskoulu) Siivooja Perushoitaja Sairaanhoitaja Laitoshuoltaja Perhepäivähoitaja Yhteensä Henkilöstön kotikunta Vuonna 2014 koko henkilöstöstä 59,1 % oli kotoisin Sipoosta, vakinaisten osalta luku on 60,3 %. Seuraavaksi eniten työntekijöitä asuu: Porvoossa 16,3% Helsingissä 7,2% 10 (36)

11 Vantaalla 3,9% Keravalla 2,7% Yhteensä 10,8 % henkilöstössä asuu muissa kuin yllä mainituissa kunnissa. Henkilöstön keski-ikä ja ikärakenne 60,0 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä osastoittain ,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Kehitys- ja kaavoitus ja kj Talous- ja hallintokeskus Sosiaali- ja terveysosasto Sivistysosasto Tekniikka- ja ympäristöosasto Koko henkilökunta år ,7 47,8 44,7 43,2 47,8 44,6 år , ,8 43,6 47,5 44,7 år ,2 49,3 45,2 44,5 47,6 45,4 Vuoden 2014 lopussa Sipoon kunnan vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 45,4 vuotta. Sipoossa, kuten kunta-alalla yleisesti, keski-ikä on muita työmarkkinasektoreita korkeampi. Vuoteen 2013 verrattuna keski-ikä on noussut Sipoossa 0,7 vuodella. Vuonna 2013 kunta-alalla vakinaisesti työskentelevän henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta. Osasto Keski-ikä v a 30 v v v v. 60 v. - Yht Kehitys- ja kaavoitus ja kj 47, Talous- ja hallintokeskus 49, Sosiaali-ja terveysosasto 45, Sivistysosasto 44, Tekniikka-ja ymp. osasto 47, Vakituinen henkilökunta 45, Kunta-alan henkilöstöstä noin 45 % on vuotiaita, noin 45 % vähintään 50-vuotiaita ja noin 10 % alle 30-vuotiaita. Sipoon kunnan vakinaisen henkilöstön osalta luvut ovat 53 % vuotiaita ja 39 % vähintään 50-vuotiaita ja 8 % alle 30-vuotiaita. Sipoossa suurimman yksittäisen kymmenenvuotisryhmän muodostaa vuotiaat. Naisten keski-ikä oli 45,3 vuotta ja miesten 45,8., koko kunta-alalla naisten keski-ikä on 45,7 vuotta ja miesten 45,5 vuotta. 11 (36)

12 Edelliseen vuoteen verrattuna kaikkien osastojen ja keskusten henkilöstön keski-ikä on noussut 0,1 1,3 vuotta. Osastoittain tarkasteltuna korkein keski-ikä on Talous- ja hallintokeskuksessa sekä Tekniikka- ja ympäristöosastolla. Yleisimmät tehtävänimikkeet Sipoon kunnassa on käytössä yhteensä noin 200 erilaista tehtävänimikettä. Tavallisimmat tehtävänimikkeet Sipoossa ovat lastenhoitaja ja luokanopettaja. Vertailtaessa Sipoon kymmentä yleisintä tehtävänimikettä kunta-alan yleisimpiin tehtävänimikkeisiin huomaa, että Sipoo on kasvukunta, jossa lastenhoito, kasvatus ja koulutus painottuvat. Yleisimmät tehtävänimikkeet Sipoossa Yleisimmät tehtävänimikkeet kunta-alalla (10/13) 1 Lastenhoitaja Sairaanhoitaja 2 Luokanopettaja Lähihoitaja 3 Lastentarhanopettaja Lastenhoitaja 4 Lähihoitaja Peruskoulun luokanopettaja 5 Lehtori (peruskoulu) Lastentarhanopettaja 6 Siivooja Koulunkäyntiavustaja/Koulunkäynninohjaaja 7 Perushoitaja Perushoitaja 8 Laitoshuoltaja Lehtori 9 Sairaanhoitaja Perhepäivähoitaja 10 Perhepäivähoitaja Tuntiopettaja Henkilöstömäärä sopimusaloittain Sipoon kunnan henkilöstö sijoittuu viiden eri työ- ja virkaehtosopimuksen sopimusalalle: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus (LS) ja Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). Sipoossa henkilöstön sijoittuminen eri sopimusten piiriin on vuoteen 2013 verrattuna muuttunut seuraavasti: Opetushenkilöstön osalta sopimuksen piiriin kuuluvien osuus on lisääntynyt 0,6 %. Tuntipalkkaisen henkilöstön osuus on vähentynyt 0,2 %. Yleisen sopimuksen piiriin kuuluvien osuus koko henkilöstöstä on vähentynyt 0,6 % ja teknisen sopimuksen piiriin kuuluvan henkilöstön osuus on lisääntynyt 0,4 %. Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvan henkilöstön osuus on vähentynyt 0,1 %. 12 (36)

13 Kunta-alan vuoden 2013 tilastoon verrattuna Sipoossa on huomattavasti enemmän, eli 6,1 % enemmän, opetushenkilöstöä kuin kunta-alalla keskimäärin. Muilla aloilla henkilöstöä on vähemmän kuin kunta-alalla keskimäärin; KVTES henkilöstöä on 4 %, LS henkilöstöä 1,5% ja TS henkilöstöä 0,7 % vähemmän. Henkilöstön palvelusaika Vakinaisen henkilöstön palvelusaika kuvaa välillisesti henkilöstön vaihtuvuutta. Koko kunnan tasolla vakinaisen henkilöstön palvelusaika on 11,3 vuotta. Vuonna 2013 luku oli 10,8. Henkilöstökulut Kunnan kokonaishenkilöstömenot, kun niihin sisällytetään myös jaksotetut lomapalkat, eläkemenoperusteiset eläke- ja varhemaksut sekä sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset, olivat euroa, kun vuoden 2013 henkilöstömenot olivat euroa, kokonaishenkilöstömenojen lisäystä oli siis yhteensä 0,6 %. Henkilöstömenot asukasta kohden olivat euroa, kun ne olivat euroa, lisäystä 0,07 %. Pelkkien palkkamenojen osalta lisäystä vuoteen 2013 verrattuna oli 0,9%, kokonaispalkkamenot sisältäen palkkojen sivukustannukset olivat vuonna 2014 yhteensä t ( t vuonna 2013). KT Kuntatyönantajien tekemän selvityksen mukaan kunta-alalla on vuonna 2014 leikattu henkilöstömenoista keskimäärin kaksi prosenttia 13 (36)

14 Yllä oleviin palkkamenoihin sisältyvät vuoden aikana maksetut palkat ja kokouspalkkiot ja niihin liittyvät palkkaperusteiset eläkemaksut. Sipoon kunnassa laskennallinen keskipalkka vuonna 2014 oli /htv. Keskimääräinen kokonaisansio Sipoossa oli e. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan kunta-alan keskiansio vuonna 2013 oli euroa. 14 (36)

15 Talousarvioon oli vuodelle 2014 budjetoitu palkkoja ja palkkioita yhteensä t, budjetoidut palkka ja palkkiokulut alittuivat 1,6 %:lla. TILI TOT tammijoulukuu 2014 TA 2014 TOT-% TOT tammijoulukuu 2013 Muutos-% 2014/ Vakinaisten palkat , , Sijaisten palkat , , Opettajien palkat , , Opettajien sijaiset , ,6 Muita palkkoja , ,0 Palkat ja palkkiot yhteensä , ,1 htv 1 114, , ,0-0,6 Htv, vuositasolla Laskennallinen keskipalkka/ /kk/htv Keskimääräinen vuosipalkka /v/htv Tulopoliittisten sopimusten mukaiset tehtäväkohtaisen palkan korotukset sekä paikalliset järjestelyerät nostivat palkkatasoa vuonna 2014 keskimäärin 0,6 %. Uudet virka- ja työehtosopimukset tulivat voimaan Palkkoja korotettiin sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla oli keskimäärin 0,8 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisen henkilöstön sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 20 euroa lukien. Tuntipalkkaisilla (TTES) yleiskorotus toteutettiin tarkistamalla perustuntipalkkoja senttiä tunnilta. Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvarat käytettiin 0,58 prosentin yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokan lähentämiseen. Vuonna 2015 kunnallinen työmarkkinajärjestö arvioi, että sopimuksen mukaisten muutosten ja palkkojen korjausten kustannusvaikutukset ovat yhteensä keskimäärin 0,6% palkkasummasta. Vuonna 2015 KVTES sopimuksen osalta sopimuskorotuserä käytetään keskitetysti ja sen kustannusvaikutus on keskimäärin 0,3 prosenttia KVTES- palkkasummasta. OVTES sopimuksen osalta palkat korotetaan 0,4 prosentin yleiskorotuksella TS sopimuksen osalta osa erästä käytetään keskitetysti ja loput 0,29 prosentin paikallisena järjestelyeränä, kustannusvaikutus on keskimäärin 0,3 prosenttia TS- palkkasummasta. Lääkärisopimuksen osalta maksettiin lähtien 0,3 prosentin yleiskorotus terveyskeskuslääkärille ja 0,81 prosentin yleiskorotus terveyskeskushammaslääkärille. TTES sopimuksen osalta palkkoja korotetaan tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta 0,3 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Harkinnanvaraisten henkilökohtaisten lisien osuus tehtäväkohtaisten palkkojen summasta oli tammikuussa 2014 KVTES:n osalta 1,2 %. KVTES-sopimuksen mukaan harkinnanvaraisten henkilökohtaisten 15 (36)

16 lisien osuus palkkasummasta tulisi olla 1,3 %, uusien lisien myöntämiseen otetaan kantaa yhteistoimintamenettelyssä laaditussa henkilöstöohjelmassa laadinnan yhteydessä. TS-sopimuksen osalta henkilökohtaisen lisän osuus on 3,6 %, lääkärisopimuksen osalta 0,7 % ja TTES:n osalta 2,2 %. OVTES on ainoa sopimusala, jolla harkinnanvaraiset henkilökohtaiset lisät eivät ole käytössä. Kunta-alalla harkinnanvaraisten henkilökohtaisten lisien osuus on keskimäärin: KVTES 1,3 %, TS 6,1 %, LS 5,4 % ja OVTES 0,7 %. Syksyllä 2014 päivitettiin opettajien työn vaativuuden arviointi, jonka perusteella 75 opettajaa sai TVAlisää. TVA-kriteereistä painottuivat erityisopetus sekä työolosuhteisiin liittyvät kriteerit. Itse tuotettu ja ostettu palvelu Alla olevassa taulukossa itse tuotetun palvelun henkilöstökuluja on verrattu ulkoisiin toimintakuluihin ja näiden lukujen suhteesta on laskettu henkilöstökulujen osuus toimintakuluista. Vuoden 2015 talousarvion mukaan henkilöstökulut nousevat 52,7 miljoonaan euroon ja henkilöstökulujen osuus toimintakuluista on 45 %, eli 0,1 % enemmän kuin vuonna Vuonna 2013 henkilöstökulujen osuus oli 44,9% Osuus 1000 euroa ja % Arvio 2015 Henkilöstökulut Toimintakulut yhteensä Henkilöstökulujen osuus 45,8 45,2 44,8 44,9 44,9 45,0 Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista on vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan Järvenpäässä 45,4 %, Tuusulassa 45,8 %, Kirkkonummella 44,6 %, Nurmijärvellä 39,5 % ja Mäntsälässä 42,3 %. Ostopalvelut on alla olevassa tarkastelussa jaettu karkeasti kahteen ryhmään: ensimmäisessä ryhmässä ovat ne kumppanit, jotka tuottavat palveluja vain sipoolaisille ja joiden henkilöstö kokonaisuudessaan palvelee sipoolaisia. Toisessa, eli muut yhteistyökumppanit, ryhmässä on sellaisia kumppaneita, joiden palveluista osa tuotetaan sipoolaisille ja osa muille asiakkaille. Näiden lisäksi käytetään tarvittaessa satunnaisia konsulttipalveluja, joita ei tässä tarkastelussa ole mukana. Yhteensä 75,3 henkilöä eri yhteistyökumppaneiden palveluksessa tuottaa palveluita vain sipoolaisille asiakkaille. 16 (36)

17 Vain sipoolaisille asiakkaille tuotetut ostopalvelut Henkilöstömäärä Päivähoito -6 toimipistettä 31,5 Siivous -6 toimipistettä 5,5 Kiinteistönhuolto -7 toimipistettä 2 Laboratorio 5 Röntgen 1 Lääkärit 3 Ympäristöterveydenhuolto 4 Työterveyshuolto 3,3 Vanhuspalvelut -2 toimipistettä 20 Yhteensä 75,3 Muita ostopalveluja Sipoon kunnalle tuottavista yhteistyökumppaneista on kunnan asianhallintaohjelmaan viety yhteensä 48 palveluhankintasopimusta. Näistä yli puolet ovat eri it-ohjelmien ylläpitosopimuksia tai vastaavia sopimuksia. 17 (36)

18 4. Henkilöstön tila Sairauspoissaolot Koko vuoden 2014 henkilöstömäärästä 449 henkilöä, eli 31,8 %, ei ollut ollenkaan poissa työstä sairauden takia. Vakinaisesta henkilöstöstä sairauslomapäiviä ei ollut lainkaan 324 henkilöllä, eli 32,4 %:lla. Vuonna 2013 koko henkilöstöstä 32,6 % ei ollut lainkaan poissa työstä sairauden takia ja vakinaisesta henkilöstöstä sairauslomapäiviä ei ollut 32,1 %:lla. Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä lisääntyi keskimäärin 13,3 päivään/henkilö, mikä on 0,2 päivää enemmän kuin vuonna Sairauspoissaoloja oli yhteensä päivää, eli 521 päivää enemmän kuin edellisvuonna. Euromääräisesti laskettuna sairauspoissaolopäivien palkkakulut olivat t, joka on noin enemmän kuin vuonna Todellinen summa on kuitenkin huomattavasti suurempi, kun mukaan lasketaan mahdollisen sairauslomasijaisen palkkaamisesta aiheutuvat kulut. Kela maksoi vuonna 2014 yli 9 arkipäivää kestävistä sairauspoissaoloista kunnalle yhteensä Kunta-alalla sairauspoissaolojen määrä on kasvanut 2000-luvulla, vuonna 2000 poissaolopäiviä oli 16,8 päivää/henkilö ja kasvu jatkui vuoteen 2008 asti, jolloin sairauspoissaoloja oli keskimäärin 19,4 päivää/henkilö. Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli kunta-alalla keskimäärin 16,7 päivää/henkilö. SAIRAUSPOISSAOLOT KESKIMÄÄRIN/HENKILÖ ,3 13,1 13,7 14,7 Yllä olevat sairauspoissaolot on laskettu kalenteripäivien mukaan, mutta kun sairauspoissaoloja tarkastellaan työpäivien mukaan, on poissaolopäiviä yhteensä , mikä on keskimäärin 10,1 päivää/henkilö. Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli päivää, mikä on 9,8 työpäivää/henkilö. KUUMA-kunnissa sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2014 seuraavasti: Kunta Mäntsälä Sipoo Tuusula Kerava Järvenpää Hyvinkää Nurmijärvi Kirkkonummi Keskimääräinen poissaolo vuonna 2014/työntekijä 13,0 13,3 15,5 17,5 12,9 12,0 16,5 Sipoon luku ei sisällä työtapaturmia ja määräaikaisia kuntoutustukia. 18 (36)

19 KOKO HENKILÖSTÖN SAIRAUSPOISSAOLOT (kalenteripäiviä) päivää päivää yli 7 päivää yli 180 päivää Vuonna 2014 kaikki sairauspoissaolot lisääntyivät paitsi pitkät yli 180 päivää kestävät sairauspoissaolot, jotka vähentyivät 314 päivällä. Työntekijän omaan ilmoitukseen perustuvat 1 2 päivän sairauspoissaolopäivät, lyhyet 1 7 päivän sairauspoissaolopäivät ja yli 7 päivän sairauspoissaolopäivät lisääntyi yhteensä 835 päivällä vuoteen 2013 verrattuna. Yli 180 päivän sairauspoissaolot vähenivät jo toista vuotta peräkkäin. Vuoteen 2013 verrattuna poissaoloja oli 314 päivää vähemmän ja vuonna 2013 yhteensä 393 päivä edellisvuotta vähemmän. Sairauspoissaolojen väheneminen kahtena vuotena johtuu siitä, että olemme aktiivisesti panostaneet työhön paluuseen pitkiltä sairauslomilta eri tukimuotoja käyttäen. Tulevina vuosina huomiota tulee kiinnittää yhä enemmän yli 7 päivää kestäviin sairauslomiin mutta myös 1-7 päivän sairauspoissaoloihin, jotka määrällisesti olivat eniten nousseet vuoteen 2013 verrattuna. Tämä on mahdollista vuonna 2015, koska työympäristöpäällikön työpanosta kunnassa on lisätty 50 %:sta 100%:iin määräaikaisesti vuoden 2015 loppuun asti. Työympäristöpäällikkö ja henkilöstöpäällikkökäyvät myös vuonna 2015, joka toinen kuukausi, läpi kaikki yli 20 päivän sairauspoissaolot ja tarkistavat, että näiden osalta esimies ja työterveyshuolto ovat yhteistyössä ryhtyneet kohdistettuihin toimenpiteisiin. Tavoitteena on, että kaikki pitkällä sairauslomalla olevat olisivat työterveyshuollon piirissä ja että heidän osaltaan olisi käynnistetty yksilölliset toimenpiteet työhön paluun edistämiseksi. Tämä tavoite on saavutettu hyvin; esimerkkinä voi mainita, että vuoden 2014 aikana oli 65 henkilöllä yli 60 sairauspoissaolopäivää, näistä 61 henkilön osalta oli käynnistetty kohdistetut toimenpiteet ja yli puolet henkilöistä oli vuoden loppuun mennessä palannut työhön eri tukimuotoja käyttäen (mm. osa-aikaisuus, osasairausloma, työkokeilu, osatyökyvyttömyyseläke). Pitkään sairauslomalla olleelle kolmelle henkilölle on vuonna 2014 myönnetty työkyvyttömyyseläke. Pitkien sairauspoissaolojen syitä ovat henkilöstön ikääntyminen, monella alalla fyysisesti raskas työ, leikkauksen odottaminen ja siitä toipuminen sekä vakavat sairaudet. Vuoden 2014 aikana yksi työntekijä oli työkokeilussa. Työkokeilu on työeläkelaitoksen rahoittamaa kuntoutusta, joka voi olla joko täysin uuden työn kokeilemista tai pehmeä paluu omaan työhön pitkän sairausloman jälkeen. Kunnanhallituksen vuonna 2007 tekemän päätöksen mukaan työkokeilussa oleva henkilö saa työkokeilun ajalta täyden palkan ja työeläkelaitoksen kuntoutusraha maksetaan kokonaisuudessaan työnantajalle. Viisitoista henkilöä oli vuonna 2014 osa-aikasairauslomalla. Kahdelle henkilölle myönnettiin kuntoutustukea (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) ja kahdelle myönnettiin ammatillista kuntoutustukea. Sipoossa on käytössä varhaisen puuttumisen malli, jossa on ns. 20 päivän hälytysraja. Tämä velvoittaa esimiestä keskustelemaan työntekijän kanssa, kun sairauspoissaolojen määrä lähenee 20 päivää. 19 (36)

20 Kesäkuun 2012 alusta tuli voimaan laki, joka velvoittaa työterveyshuoltoa ottamaan kantaa työntekijän työkykyyn 90 päivän kohdalla. Ennen sitä työnantajan tulee toimittaa työterveyshuoltoon tieto työntekijän yli 30 päivän sairauslomasta ja KELA ottaa yhteyttä työntekijään hänen oltuaan sairauslomalla 60 päivää. Ainoa tapa pitää sairauspoissaolot mahdollisimman alhaisina on suunnitelmallinen monta vuotta kestävä panostus henkilöstön hyvinvointiin. Tämäntapaisia panostuksia tarvitaan myös jatkossa. Edellisiin vuosiin verrattuna työterveyshuollon tilasto on nyt aiempaa kattavampi, mikä johtuu siitä, että Henkilöstöpalvelut on vuodesta 2013 lähtien ilmoittanut työterveyshuoltoon myös muiden lääkäreiden kirjoittamat sairauslomat ja niiden diagnoosit sekä työntekijän omaan ilmoitukseen perustuvat sairauslomat. Työterveyshuollon tilaston mukaan 34 % poissaoloista johtui tuki- ja liikuntaelinsairauksista tai hengityselinten sairauksista. Vuonna 2013 vastaava prosenttiluku oli 28 %. Ryhmässä muut diagnoosit ovat mm. kasvaimet, hermoston sairaudet ja ruoansulatuselinten sairaudet. Muut poissaolot Muita poissaolon syitä kuin vuosilomat, koulutukset ja sairauspoissaolot ovat erilaiset virka- ja työvapaat. Vuoteen 2013 verrattuna virka- ja työvapaita oli vuonna päivää enemmän mutta vapaita piti 47 henkilöä vähemmän. 20 (36)

21 Poissaolon syy Päiviä Henkilömäärä Äitiysloma Hoitovapaa Vanhempainloma Isyysloma Sairaan lapsen hoito Vuorotteluvapaa Opintovapaa Henkilökohtainen syy -palkaton Kattilankansi talkoovapa Toisen viran hoito muualla Yhteensä Kevään 2014 yhteistoimintamenettelyn yhteydessä ammattijärjestöjen edustajien kanssa sovittiin nk. Kattilankansi talkoovapaasta. Kattilankansi talkoovapaa on seitsemän kalenteripäivän mittainen yhtäjaksoinen vapaaehtoista vapaata, josta pidätetään viiden päivän palkka. Vapaata voi kalenterivuoden aikana pitää enintään kolme viikkoa. Koska talkoovapaa on harkinnanvarainen, esimies ratkaisee tapauskohtaisesti myönnetäänkö vapaa. Hän huomioi myöntämisen yhteydessä työyksikön työtilanteen ja tasavertaisen kohtelun. talkoovapaata piti vuoden 2014 aikana yhteensä 52 henkilöä. Työtapaturmat Vuonna 2014 työtapaturmia sattui yhteensä 55, näistä 8 tapahtui työmatkalla ja 47 työssä. Työtapaturmista 33 oli sellaisia, jotka eivät johtaneet poissaoloon. Tämä osoittaa, että työyhteisöt ovat noudattaneet hyvin ohjetta, jonka mukaan työtapaturmalomake tulee täyttää aina, kun jotakin sattuu, vaikka tapaturma ei vaatisikaan lääkärissäkäyntiä tai poissaoloa. Työtapaturmista aiheutui yhteensä 324 poissaolopäivää, mikä on vuoteen 2013 verrattuna 495 päivää vähemmän. Työtapaturmat Työssä Työmatkalla Sairauspoissaolopäiviä Tapaturmia yhteensä Työtapaturmien vammojen yleisimmät laadut ovat - sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset - haavat ja pinnalliset vammat - pisto ja viiltotapaturmat Ilmoitettuja läheltä piti -tilanteita oli vuoden 2014 aikana 68 kappaletta. Näiden tilanteiden syitä olivat - asiakkaan fyysinen kontakti 34 ilmoitusta - muu syy 34 ilmoitusta. 21 (36)

22 o joista 6 kunnossapitoon liittyvät syyt, 12 työntekijän omasta toiminnasta johtuvaa (5 kompastus tai liukastuminen) Ilmoitetuista läheltä piti -tilanteista 22 ilmoitusta oli kouluista ja päiväkodeista, ja 77 %:ssa näistä ilmoituksista oli syynä asiakkaan fyysinen kontakti tai sillä uhkailu. Työpaikat tehostavat työssä tapahtuneiden tapaturmien selvittämistä yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Lisäksi työpaikat toteuttavat aktiivisesti vaarojen arvioinnin pohjalta sovittuja toimenpiteitä työympäristön turvallisuuden parantamiseksi. Vuoden 2015 aikana tavoitteena on ottaa käyttöön helppokäyttöinen, sähköinen läheltä piti- tilanteiden ilmoittamislomake. Eläkkeelle siirtyminen Vuonna 2014 Sipoon kunnassa jäi vanhuuseläkkeelle 10 henkilöä, mikä on 7 henkilöä vähemmän kuin vuonna Kaikista Sipoon kunnassa myönnetyistä eläkkeistä 76,9 % oli vanhuuseläkkeitä, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 81 %. Eläkemuoto Myönnettyjä vanhuuseläkkeitä Myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä Yhteensä Osa-aikaeläkkeellä olleita Osatyökyvyttömyyseläkkeellä vuoden aikana olleita Kuntoutustukea vuoden aikana saaneita Vuonna 2014 vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 64,9 vuotta, vastaava luku vuonna 2013 oli 64,1 vuotta. Kaikkien eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,5 vuotta (62,8 vuonna 2013). Koko kuntaalalla Kuel- ja Vael-vakuutettujen keskimääräinen eläkeikä vuonna 2014 oli 60,8. Keskimääräinen vanhuuseläkeikä oli vuonna 2014 Kuel-vakuutettujen osalta 64 vuotta Uuden eläkelain myötä eläkkeelle siirtymisen ennustaminen vaikeutuu. Jokainen työntekijä voi itse valita, jääkö eläkkeelle vuotiaana vai haluaako jatkaa työntekoa ja eläkkeen kartuttamista jopa 68 ikävuoteen asti. Arviolta 29,1 % kunnan vakinaisesta henkilöstöstä vuonna 2014 jää eläkkeelle vuosina Suhteessa osaston henkilöstöön eläkkeelle jää eniten henkilöstöä Talous- ja hallintokeskuksesta sekä Kehitys- ja kaavoituskeskuksesta. 22 (36)

23 Kehitys ja kaavoitus Talous ja hallinto Sosiaali ja terveys Sivistys Tekniikka ja ympäristö Yhteensä Yhteensä % osaston henkilöstöstä ,0 % 44,4 % 27,7 % 25,1 % 41,2 % 29,1 % Arviossa on laskettu eläkeiäksi 63 vuotta tai Kevan ilmoittama eläkeikä. Vuoden 2014 lopussa yhteensä 23 vakinaista työntekijää oli täyttänyt 63 vuotta tai oli sitä vanhempia. Vanhimmat vakinaiset työntekijät vuoden 2014 lopussa olivat vuotiaita. Eläköitymisen kustannukset Työnantajan palkkaperusteisia eläkemaksuja maksettiin vuonna 2014 yhteensä euroa, mikä on euroa enemmän kuin vuonna Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteisesta eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Vuonna 2009 ja sen jälkeen alkavat eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta. Näin ollen maksut voivat jakautua neljälle vuodelle. Eläkemaksuista varhe- maksu on ainoa, johon työnantaja toiminnallaan voi suoraan vaikuttaa ja kunnassa hyvin tehty varhe- työ näkyy myös näissä maksuissa, koske ne vähentyivät vuonna 2014 n eurolla eurosta euroon. Vuonna 2014 tämä varhe-maksu oli euroa. Vuonna 2013 varhe-maksu oli euroa. Eläkemenoperusteisten työnantajamaksujen kulut olivat euroa (vuonna 2013: euroa). 23 (36)

24 5. Investoinnit henkilöstöön Henkilöstön koulutus ja kehittäminen Henkilöstökoulutuksen välittömät kustannukset olivat vuonna 2014 yhteensä noin euroa, mikä on noin 160 euroa vakinaista työntekijää kohden ja noin 0,37 % palkkasummasta. Käytetty koulutusraha/vakinainen työntekijä ja prosenttiluku palkkasummasta ovat pienemmät kuin vuonna KOULUTUSKUSTANNUKSET Koulutuskustannukset (1 000 ) /vakinainen työntekijä % palkkasummasta 0,49 0,52 0,43 0,52 0,37 Koulutuspäiviä Vuoden 2014 lopussa kunnassa oli 36 oppisopimusopiskelijaa. Yleisimmät ammatit, joihin opiskellaan oppisopimuksella, ovat edelleen lähihoitaja ja lastenhoitaja. Johtamistaidon erikoisammattitutkintoa suorittavia esimiehiä oli yhteensä 5. Esimiestapaamiset jatkuivat vuonna Tapaamisia oli kaksi, ja niihin osallistui keskimäärin 75 % kaikista esimiehistä. Vuoden 2014 esimiestapaamisten teemoina olivat muutoksen hallinta ja muutosjohtaminen, operaatio kattilankansi, itseoppiva asiantuntijaorganisaatio sekä yhteisiä ajankohtaisia asioita. Säännölliset esimiestapaamiset jatkuvat vuonna 2015kahdella yhteisellä tapaamisella. Esimiestapaamisten lisäksi aloitettiin vuonna 2014 esimiesten teemakoulutussarjaa, koulutustilaisuuksia oli yhteensä viisi ja teemoina olivat rekrytointi ja perehdytys, palkkauspäätöksen ja työsopimuksen laatiminen, työjohdolliset toimenpiteet, erilaiset virka- ja työvapaat ja työsuojelu ja henkilöstön hyvinvointi. Teemakoulutukset jatkuvat samoilla aiheilla vuonna Koska syksyllä 2013 kunnassa oltiin tilanteessa, jossa yhdistymisselvitykset vievät ison ajan kunnan johtoryhmän ajasta ja johtoryhmän mahdollisuudet tukea keskijohtoa ovat merkittävästi heikentyneet, johtoryhmä päätti aloittaa keskijohdon coachingin. Coachingiin osallistui yhteensä 29 keskijohdon esimiestä ja se koostui kolmesta päivän kestävästä workshopista kotitehtävineen sekä kolmesta henkilökohtaisesta tapaamisesta, joiden tavoitteena oli coachattavan tukeminen omassa kehityksessä sellaisissa asioissa jotka liittyvät suoraan työhön. Keskijohdon coachingin osallistujille järjestettiin lisäksi Kuntalassa palaute- ja keskustelutilaisuus koulutuskokonaisuuden loputtua sekä Itseoppivan asiantuntijaorganisaation lanseeramistilaisuus syyskuussa 2014 Lövhyddanilla. Uuden henkilöstön perehdyttämistilaisuudet järjestettiin maalis- ja syyskuussa Näihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 46 henkilöä. Vastaavien tilaisuuksien päivämäärät vuodelle 2015 on jo lyöty lukkoon, ja niistä on tiedotettu henkilöstölle. Työhyvinvointi Vuonna 2011 tyhy-toimintaa muutettiin siten, että kaikki toiminta tapahtuu yhteistyössä Haikon kartanon kanssa. Yhteensä 7 työyksikölle myönnettiin tukea toimintaan, joka koostui kolmesta osasta: kehon ikä - mittaus, puolen päivän toimintapäivä Haikossa sekä työhyvinvointikeskustelu. Yhteensä 129 henkilöä 24 (36)

25 osallistui toimintaan. Vuonna 2015 tyhy- toiminta muutetaan siten, että kahden tyhy- viikon ajan kunnassa järjestetään erilaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista työhyvinvointia edistävää tapahtumaa. Lisäksi yksiköillä on omakustanteisesti mahdollisuus järjestää henkilöstölle yksi palkallinen virkistysiltapäivä vuodessa. Suurin osa työyhteisöistä on näin tehnyt. Sekä tyhy- viikkoihin että virkistysiltapäiviin sovelletaan jo muualla kunnassa käytössä olevaa green carea. Työntekijöiden säännöllisiä liikunta- ja kulttuuriharrastuksia tuettiin vuoden 2014 aikana eurolla. Edusta henkilö maksaa itse puolet ja kunta maksaa toisen puolen. Liikuntaetua voi käyttää kansalaisopiston, Liikuntapalveluiden ja fysioterapian liikuntakurssien osallistumismaksuihin tai liikuntaseteleihin. Kulttuurietua voi käyttää esim. konsertteihin ja elokuviin TYKY-avustus ( ) * 10296* 10811* Liikunta- ja kulttuurietu ( ) Edun käyttäjät (hlö) Kulttuurietu ( ) Kulttuuriedun käyttäjät (hlö) Liikunta- ja kulttuurietu yhdistettiin vuonna 2011 * osa kustannuksista sisältyy työterveyshuollon kuluihin Työterveyshuolto Työterveyshuollon palvelujen kustannukset vuonna 2014 olivat euroa. Näistä kuluista Kansaneläkelaitokselta anotaan 50 %:n korvaus, joten nettokustannukset ovat noin euroa. Työntekijäkohtaiset kustannukset ovat vähentyneet vuodesta 2013 ja olivat nyt noin 136 euroa/työntekijä. Kuluista käytettiin 70,2 % ennalta ehkäisevään toimintaan, mikä on 1,2% vähemmän kuin edellisvuonna, ja 29,8 % sairaudenhoidollisiin toimenpiteisiin. Vuoden 2009 alusta lähtien Sipoon kunnan työterveyshuoltoa on hoitanut Kuninkaantien työterveys - niminen liikelaitos. Kustannusten seuranta jatkuu vuonna 2015 ja työterveyshuollon sopimuksessa pääpainopiste on edelleen ennalta ehkäisevässä hoidossa. Työterveyshuollon kustannukset Kokonaiskustannukset ( ) Kustannukset/henkilö 120,00 144,00 136,00 Ennalta ehkäisevä hoito (%) 66,6 71,4 70,2 Sairaanhoito (%) 33,4 28,6 29,8 25 (36)

26 Työsuojelu ja työhyvinvointityö Työsuojeluyhteistoiminnassa aloitti uutena työntekijöiden kokoaikaisena työsuojeluvaltuutettuna Patrik Lindahl ja toimihenkilöiden edustajana Aarne Alatalo. Osa-aikaisena työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna jatkoi Eva-Stina Törnroos. Uusien valtuutettujen ensimmäiseen vuoteen kuului perehdytystä sekä koulutuksia. Yhteisiä perehdytystilaisuuksia kaikille valtuutetuille ja varavaltuutetuille järjestettiin kauden alussa. Työsuojeluvaltuutettujen toimintaan vaikutti loppuvuoden osalta epäselvä tilanne aluejaoissa sekä ajankäytössä, koska työnantaja neuvotteli pääluottamusmiesten kanssa mahdollisista muutoksista. Työsuojelupäällikön ammattinimike muutettiin syyskuussa työympäristöpäälliköksi ja samalla tehtävä muuttui koko aikaiseksi asti. Tehtävä sisältää lakisääteiset työsuojelupäällikön tehtävä, työssä jatkamisen, jaksamisen ja työhön paluun tukemiseen liittyvät tehtävät sekä muita riskienhallintaan liittyviä tehtäviä. Muutoksen tavoitteena on tuoda lisäpanostusta henkilöstön sairauspoissaolojen vähentymiseen ja työhönpaluun tukemiseen sekä varhaistentukitoimintojen käyttöön. Toimenpiteiden vaatimiin hakulomakkeiden täyttämisiin annettiin myös konkreettista apua, ohjausta ja neuvontaa. Yhteistoiminta työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa jatkui kuukausittaisilla tapaamisilla. Tapaamisissa suunniteltiin työpaikkaselvityskäyntien ajankohtia ja käsiteltiin ajankohtaisia työpaikkojen sekä työyhteisöjen työterveyteen liittyviä asioita. Työsuojelun toiminta suuntautui edellisten vuosien tapaan sisäilmaongelmiin liittyviin asioihin sekä työyhteisötapaamisiin. Uuden sosiaali- ja terveysaseman käyttöönottoon liittyi useita työpaikkaselvityksiä sekä erilaisia turvallisuusasioihin liittyviä tapaamisia ja kehittämistyöryhmiä. Työsuojelu osallistuu Nikkilän Sydämen seurantaryhmään ja työsuojeluvaltuutetut ovat osallistuneet aktiivisesti suunnitteluun yhteistyössä käyttäjien kanssa. Työsuojelu on mukana myös tekniikka- ja ympäristöosastolla käynnissä olevassa kiinteistöhoidon muutoshankkeessa. Aluehallintoviraston työsuojeluosaston tarkastukset suuntautuivat vuoden aikana sosiaali- ja terveystoimeen koskien terveysneuvontaa sekä suunterveydenhuoltoa. Ensimmäiset Zef- vaarojenarvioinnin koulutukset pidettiin sosiaali- ja terveystoimessa jonka jälkeen toteutettiin arviointi. Sipoon kunta osallistui Työterveyslaitoksen ja OAJ:n vetämään Opetus- ja kasvatusalan väkivalta- ja turvallisuuspoikkeamatilannemenetelmän kehittämishankkeeseen. Poikkeamistilanteiden menetelmän pilotointiin osallistui Sipoonjoen koulu sekä Kungsvägens skola, ohjausryhmään osallistui opetuspäällikkö, työsuojeluvaltuutettu sekä työympäristöpäällikkö. Työterveyshuollon henkilöstövahvuuteen kuului kaksi työterveyshoitajaa, työfysioterapeutin ja työpsykologin palvelut sekä kaksi osa-aikaista lääkäriä. Lääkäripalveluita oli saatavilla myös Porvoon toimipisteestä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma uudistettiin seuraavalle toimintakaudelle pienin muutoksin ja lisäyksin. Vuonna 2013 aloitettu Sante-terveyskysely työpaikkaselvitysten yhteydessä sai hyvän vastaanoton henkilöstössä ja vastaus prosentit ovat pysyneet korkealla. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma toteutui pääosiltaan suunnitellun mukaisesti. Henkilöstöpalvelut ja työterveyshuollon johto tapasivat vuoden aikana neljä kertaa jolloin keskityttiin toiminnan seuraamiseen ja kehittämiskohteiden läpikäynteihin sekä tulevan suunnitteluun. Kuninkaantien työterveys teki vuoden lopulla asiakastyytyväisyys kyselyn esimiehille. 26 (36)

27 Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteisiä työpaikkakäyntejä oli vuoden aikana 21 käyntiä. Tarvelähtöiset työpaikkaselvitykset liittyivät sisäilmaongelmiin, muuten työpaikkaselvitykset toteutuivat pääsääntöisesti suunnitelman mukaisesti. Työsuojeluvaltuutettujen omia työpaikkakäyntejä oli yhteensä xx käyntiä. Osa- sairaspäivärahan käyttö työhönpaluun järjestelyinä lisääntyi (12 henkilöä) merkittävästi ja osaaikatyökyvyttömyyseläkkeitä tai osa-kuntoutustukia laitettiin vireille enenevässä määrin (10 henkilöä). Kunnan omassa ASLAKissa aloitti 10 työntekijää ja Porvoon kaupungin kanssa yhteistyössä aloitettiin TYK kuntoutuskurssi 4 työntekijän voimin. Kuntoutuspaikkana toimi työterveyden yhteistyökumppani AVIRE Siuntion kuntoutuskeskus. Unenhuoltokurssille osallistui 10 työntekijää ja se toteutettiin yhteistyössä Haikon kartanon sekä Kuninkaantientyöterveyden kanssa. Varhaiskuntoutusryhmien ja sairaslomaryhmän osalta oli ongelmia toteutumisissa sekä osallistujamäärissä. Työntekijöiden varhaiseen tukemiseen sekä työhön paluun järjestämiseen liittyviä keskustelutilaisuuksia pidettiin noin puolet enemmän kuin edeltävänä vuonna eli 89 tapaamista. Tämän lisäksi käytiin eri yksiköissä läpi henkilöstön työkykyennusteita ja keskusteltiin esimiesten kanssa korjaavista sekä ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä. Ensiapu kursseja järjestettiin sosiaali- ja terveystoimessa, toimitiloissa sekä liikunta- ja vapaaajantoimessa. Sisäilma-asiat Kunnan sisäilmatyöryhmä kokoontui kolme kertaa terveydensuojelun ja toimitilapalveluiden johdolla. Terveydensuojelun edustaja ehdotti, että jatkossa sisäilmaryhmän sihteerinä toimii kunnan edustaja ja puheenjohtajaksi siirtyy toimitilojen kiinteistövastaava. Pääasialliset kohteet olivat koulut ja päiväkodit sekä Kuntala. Kuntalaan perustettiin oma sisäilmaryhmä, joka kokoontui erilaisissa kokoonpanoissa ja jatkaa toimintaansa tulevalla vuodelle. Kungsvägens skolassa jatkui sisäilmatutkimus yhteistyössä toimitilojen, Aaltoyliopiston, työsuojelurahaston sekä Inspector Sec Oy:n kanssa. Yhteistyökomitean listalle on vakiintunut hyvänä käytäntönä toimitilapalveluiden info sisäilma-asioista. Fiilis-kysely Joka toinen vuosi toteutettava Fiilis-kysely ja siihen liittyvä esimieskysely tehtiin edellisen kerran keväällä Varsinainen Fiilis-kysely suoritettiin silloin neljättä kertaa ja esimieskysely kolmatta kertaa. Kyselyn tavoitteena on antaa tietoa työpaikkojen tilasta ja se toimii kehittämisen apuvälineenä. Seuraava kysely tehdään keväällä Keväällä 2015 tehtävä kysely on viimeinen Fiilis- muodossa tehtävä kysely. Kyselyä on tarkoitus uudistaa siten että on mahdollista saada vertailutietoja myös muista kunnista. Yhteistyökumppaneita ja erilaisia kyselymalleja on kartoitettu jo vuoden 2014 lopussa. 27 (36)

28 Fiilis-kysely sisältää yhteensä 22 kysymystä, jotka on ryhmitelty kolmeksi osa-alueeksi. Lisäksi vuodesta 2009 lähtien on tehty erillinen Fiilis-esimieskysely, joka sisältää 19 kysymystä esimiestyöstä ja johtamisesta. Fiilis-kyselyn osa-alueet ovat: 1. Työyhteisön toimivuus 2. Työolot Esimiesfiilis 3. Omat voimavarat ja työkyky Fiilis-kyselyn arviointiasteikko on 1 4: 4 (erinomainen) = ylittää odotukset 3 (hyvä) = odotusten mukainen 2 (kohtuullinen) = ihan ok, parantamisen varaa on, mutta asiat voisivat olla huonommin 1 (huono) = alittaa odotukset Jokainen työyksikkö, jossa vastauksia on annettu vähintään viisi kappaletta, saa oman yhteenvedon kyselyn tuloksista. Tulokset käydään läpi ja niistä keskustellaan henkilöstön kanssa ja yhdessä valitaan vähintään kolme kehittämiskohdetta seuraavalle kahdelle vuodelle. Kehittämiskohteille määritellään myös konkreettiset toimenpiteet sekä vastuuhenkilöt. Sovittujen kehittämiskohteiden toteutumista seurataan osastojen johtoryhmissä ja yhteistyöryhmissä. 28 (36)

29 Lähtöhaastattelu Sipoon kunnassa on käytössä lomake, jolla työ- tai virkasuhteensa päättävä työntekijä voi antaa palautetta Sipoon kunnasta työpaikkana. Palautteen avulla voimme mm. kehittää työyksiköiden työskentely- ja toimintatapoja sekä parantaa työyksiköiden ilmapiiriä ja siksi toivotaan, että kaikki vakinaisesta tai pitkästä määräaikaisesta (vähintään 6 kk) palvelussuhteesta pois lähtevät antaisivat palautetta. Saatu palaute käsitellään luottamuksellisesti ja tiedot kootaan yhteen siten, että yksittäisiä vastauksia ei voida tunnistaa yhteenvedosta. Palautetta käytetään sekä työyhteisöjen että koko organisaation kehittämisaineistona. Palautteen voi antaa joko suoraan esimiehelle lähtöhaastattelun yhteydessä tai täyttää lomakkeen ja lähettää sen henkilöstöpäällikölle. Vuonna 2014 palautteita tuli yhteensä 29 kappaletta, tämä on pieni määrä kaikista työnsä päättäneistä, mutta antaa osviittaa ja arvokasta palautetta toiminnasta ja työyksiköstä. Työ- tai virkasuhteen päättämisen tavallisimpia syitä olivat määräaikaisen työsuhteen päättyminen, uuden työn saaminen, työmatkan lyheneminen, muutto sekä perheeseen liittyvät henkilökohtaiset syyt. Muita syitä olivat opiskelu, halu kokeilla jotakin uutta, työn järjestämiseen tai esimieheen liittyvät syyt, ja terveydelliset syyt. Vuoden työyksikön valinta Vuoden työyhteisön päivitetyt valintakriteerit hyväksyttiin yhteistyökomiteassa Päätöksen mukaisesti vuoden työyhteisön valinnassa huomioidaan mm. seuraavien kriteereiden täyttyminen: työyhteisön kekseliäisyys tuottavuuden parantamiseksi esim. digitalisointiin liittyvien projektien kautta työyhteisön asiakasosaamisen ja asiakkaan omatoimisuuden edistäminen työyhteisön työskentelytapojen ja prosessien kehittäminen toimenpiteet yhteishengen luomiseksi ja hyvän työpaikkailmapiirin kehittämiseksi kannustaminen itseoppivuuteen ja avoimuuteen Vuoden työyhteisön valinnan tekee johtoryhmä, osastojenjohtoryhmien ehdotusten pohjalta. Osastojen johtoryhmät valitsevat omalta toimialaltaan enintään kolme työyhteisöä, jotka ovat ehdolla vuoden työyhteisöksi. Osastojen päälliköt esittelevät kunnan johtoryhmälle omalta toimialalta valitut työyksiköt ja kriteerit miksi työyksiköt ovat valittu ehdolle. Osastojen päälliköiden esitysten jälkeen, johtoryhmä valitsee palkittavan työyhteisön. Johtoryhmä valitsee vuoden 2014 työyksikön uusien valintakriteerien mukaan kokouksessaan (36)

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYS 1. Katsaus raportointivuoteen 2014... 3 2. Sipoon kunnan henkilöstöstrategian painopistealueet... 5 3. Henkilöstöresurssit... 6 Henkilötyövuodet... 6 Henkilöstömäärän kehitys...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 2 SISÄLLYS 1. HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2013... 3 2. SIPOON KUNNAN HENKILÖSTÖSTRATEGIAN PAINOPISTEALUEET... 5 3. HENKILÖSTÖRESURSSIT... 7 Henkilöstömäärän kehitys... 7 Henkilöstön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 SISÄLLYS 1. Katsaus raportointivuoteen 2015... 3 2. Sipoon kunnan henkilöstöstrategian painopistealueet... 5 3. Henkilöstöresurssit... 6 Henkilötyövuodet... 6 Henkilöstömäärän kehitys...

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Lisätiedot

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä. Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen Vakinainen Vakinainen Keskushallinto 205 206 114 65 64 22 270 270 136 Ympäristöterveydenhuolto 27 26 26 9 8 4 36 34 30 Sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 SISÄLLYS 1. HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2012...3 2. SIPOON KUNNAN HENKILÖSTÖSTRATEGIA...5 Sipoon kunnan henkilöstöstrategia 2025...5 Henkilöstöstrategian toteuttaminen käytännön

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 2 SISÄLLYS 1. HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010... 3 2. KUNNAN ORGANISAATION UUDISTAMINEN... 4 3. HENKILÖSTÖRESURSSIT... 4 Henkilöstömäärän kehitys... 4 Henkilöstön kielijakauma...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 2 SISÄLLYS 1. HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010... 3 2. KUNNAN ORGANISAATION UUDISTAMINEN... 4 3. HENKILÖSTÖRESURSSIT... 4 Henkilöstömäärän kehitys... 4 Henkilöstön kielijakauma...

Lisätiedot

1. HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2011... 3 2. KUNNAN ORGANISAATION UUDISTAMINEN... 4 3. HENKILÖSTÖRESURSSIT... 6

1. HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2011... 3 2. KUNNAN ORGANISAATION UUDISTAMINEN... 4 3. HENKILÖSTÖRESURSSIT... 6 2 SISÄLLYS 1. HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2011... 3 2. KUNNAN ORGANISAATION UUDISTAMINEN... 4 3. HENKILÖSTÖRESURSSIT... 6 Henkilöstömäärän kehitys...6 Henkilöstön kielijakauma...8 Henkilöstön sukupuolijakauma...8

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 2 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari 16.8.2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2011 2016 2011 2012

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Henkilöstöraportti Kh Kv

Henkilöstöraportti Kh Kv Henkilöstöraportti 2016 Kh 9.10.2017 64 Kv 16.10.2017 44 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne vuonna 2016... 4 2.1 Henkilöstömäärän kehitys... 4 2.2 Henkilöstö ammattinimikkeittäin...

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.

Lisätiedot

POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 1 Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 4 Vakituiset ja määräaikaiset 31.12....

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 SISÄLLYS 1. Katsaus raportointivuoteen 2016... 3 2. Sipoon kunnan henkilöstöstrategian painopistealueet... 5 3. Henkilöstöresurssit... 6 Henkilötyövuodet... 6 Henkilöstömäärän kehitys...

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2016

Henkilöstöraportti 2016 Henkilöstöraportti 2016 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1 Henkilöstömäärä... 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain... 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika...

Lisätiedot

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET

HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET Kaupunginhallitus 23.01.2017 24 1 Sisällys 1. Täyttölupamenettely 3 Tehtävän vakinainen täyttäminen 3 Tehtävän määräaikainen täyttäminen 3 Sijaisten palkkaaminen 4 Sisäiset

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2013... 3 2 Henkilöstövoimavarat... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 4 2.3 Palvelussuhteen pituus... 5 2.4 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2012 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2011 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 595 3 642 3 016

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2016

Henkilöstötilinpäätös 2016 Henkilöstötilinpäätös 2016 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 2 VAKITUISET JA MÄÄRÄ-AIKAISET... 3 KOKO- JA OSA-AIKAISET... 3 HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2005 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 22.5.2006 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2005 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin ja

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu 1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 Kunnanhallitus 2.5.2016 109 Yt-toimikunta SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI... 3 JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 Henkilöstö hallinnonaloittain... 4 Henkilötyövuodet...

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2013 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2012 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 657 3 732 7 183

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Henkilöstöön panostaminen

Henkilöstöön panostaminen Henkilöstöön panostaminen Tavoitteet vuodelle 2014 Kehitetään sisäisiä toimintamalleja tehostamaan parhaiden käytäntöjen ja osaamisen jakamista. Jatketaan työvälineiden ja järjestelmien kehitystyötä tukemaan

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö.

Tilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö. Tilastoesite syyskuu 2011 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kuntatyonantajat.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2010 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Helsingin kaupunki Henkilöstöraportti. Tilastotiedot 06.06.2016 Henkilöstöraportti Tilastotiedot 2015 www.hel.fi 2 / 35 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä 2015 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö 6 Tuntipalkkainen henkilöstö 7 Koko-

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 30.5.2007 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2006 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin ja

Lisätiedot

KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ

KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ Tilastoesite marraskuu 2008 KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ www.kuntatyonantajat.fi KESKIANSIOT SOPIMUSALOITTAIN Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2007 euroa/kk 7 000 6 000 6 024 5 000 4 000 3 000

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...

Lisätiedot

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä 1 1 Johdanto Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa vuosittain luottamushenkilöille, esimiehille ja henkilöstölle kokonaiskuva henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Se sisältää määrällistä perustietoa henkilöstön

Lisätiedot

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2013

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Hausjärven kunta Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Käsitelty: Kunnanhallitus 25.3.2014, 118 Kehittämistoimikunta 22.4.2014, 13 Tarkastuslautakunta 3.4.2014, 12 Kunnanhallitus 27.5.2014, 205 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015. Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014. Kunnanhallitus 03.11.2014 291

Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015. Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014. Kunnanhallitus 03.11.2014 291 Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015 Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014 Kunnanhallitus 03.11.2014 291 Lautakuntien talousarvioehdotuksessa vuodelle 2015 toimintakate kasvaa -103,7

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 4.2.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2008 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

6LSRRQNXQQDQ. Koko henkilöstön virkist ysilt apäivä 30.8.2005. Monitoimihallissa m enossa Pilat es- tunti.

6LSRRQNXQQDQ. Koko henkilöstön virkist ysilt apäivä 30.8.2005. Monitoimihallissa m enossa Pilat es- tunti. 6LSRRQNXQQDQ +(1.,/g67g5$32577, Koko henkilöstön virkist ysilt apäivä 30.8.2005. Monitoimihallissa m enossa Pilat es- tunti. +(1.,/g67g5$32577,6,6b/7g +(1.,/g67g5$32577,982'(/7$ +(1.,/g67g675$7(*,$ Sipoon

Lisätiedot

Henkilökohtainen palkanlisä, siirtymäkauden lisä ja henkilökohtainen lisä

Henkilökohtainen palkanlisä, siirtymäkauden lisä ja henkilökohtainen lisä KT Yleiskirjeen 17/2007 liite 4 1 (6) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2007 2009) allekirjoituspöytäkirjan soveltamisohjeet Palkantarkistukset, järjestelyerät ja kertaerä

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä 1.9.2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 21.2.2008 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.9.2007

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Henkilöstöraportti Punkalaitumen kunta

Henkilöstöraportti Punkalaitumen kunta Henkilöstöraportti 2016 Punkalaitumen kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Henkilöstömäärä... 2 3. Henkilötyövuosi... 5 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Henkilöstön ikärakenne... 6 6. Henkilöstön

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Sisällys Johdanto... 2 Henkilöstötilinpäätös... 2 Henkilöstösuunnitelma... 2 Henkilöstömäärä... 3 1 Henkilötyövuodet... 3 Henkilöstön ikärakenne... 4 Terveysperusteiset

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32

Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32 Henkilöstöraportti 2014 Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4-6 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 14.4.2005 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Yleistä: Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014 Oulunkaaren kuntayhtymä

Henkilöstöraportti 2014 Oulunkaaren kuntayhtymä Hyvinvointia ihmistä lähellä Henkilöstöraportti 2014 Oulunkaaren kuntayhtymä Hyväksytty / /2015 OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ Henkilöstöraportti 2014 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen Neljän kunnan liitos Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan keinoja hyväksi käyttämällä luoda henkilökunnalle edellytykset hyvän palvelun tuottamiseen

Lisätiedot

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ tilanteesta 31.3. 2013 2014 2015 TAE 2016 Vakinaisen henkilöstön

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot