ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 3/2013/1 Dnro PSAVI/367/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 3/2013/1 Dnro PSAVI/367/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Hangasnevan turvetuotantoalueen lisäalueen ympäristölupa ja aikaisemmin myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Siikajoki Turveruukki Oy Teknologiantie Oulu

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennys Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutus Hakijan vastine Hakemuksen täydennys MERKINTÄ A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu ja ympäristölupa-ratkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut Kunnossapitovelvoite Kalatalousmaksu Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset Lisäaluetta koskevan hakemuksen hylkäämisen perustelut Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen KORVATTAVA PÄÄTÖS PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 35

3 3 HAKEMUS Turveruukki Oy on aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut Siikajoen kunnan alueella sijaitsevan Hangasnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 12/04/2 lupamääräysten tarkistamista ja lisäalueen ympäristölupaa. Vanhaa tuotantopinta-alaa on 121,2 ha auma-alue mukaan lukien ja lisäaluetta 9,8 ha, joten hakemus koskee yhteensä 131,0 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta. LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 12/04/2 mukaan luvan haltijan on, mikäli se aikoo jatkaa päätöksessä tarkoitettua turpeen nostoa ja käsittelyä sekä vesien johtamista vesistöön vuoden 2010 jälkeen, toimitettava vuoden 2010 loppuun mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 12/04/2 myöntänyt Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Ruukin kunnassa sijaitsevalla Hangasnevalla ja turvetuotantoalueen vesien johtamiseen noin 126 ha:n alalta laskuojan ja Ohtuanojan kautta Siikajokeen, noin 36 ha:n alalta laskuojan ja Luohuanjoen kautta Siikajokeen ja noin 13 ha:n alalta laskuojan ja Vesinevanojan kautta Siikajokeen. Tuotannossa oleva suoala on enimmillään noin 175 ha. Alueella saadaan lisäksi varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita. Hangasnevan hankealue on suurimmaksi osaksi vuokrattua aluetta. Sopimukset vesien johtamisesta ja teiden käytöstä on tehty maanomistajien kanssa ennen edellisen ympäristöluvan hakemista. Hangasneva on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa merkitty turvetuotantoalueeksi. Hangasneva sijaitsee kaupunki maaseutu-vuorovaikutusalueella. Lähiympäristössä ei ole muita kaavamerkintöjä. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa.

4 4 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Hangasneva sijaitsee noin 2 km Paavolan taajaman eteläpuolella Liminka Ylivieska-tien varressa. Hangasnevalla tuotannossa olevaa pinta-alaa on 121,2 ha ja auma-alueita 5,1 ha. Tuotannosta on poistunut 49,6 ha, josta suurin osa (39,7 ha) on jo kasvittunut. Lupaa haetaan 9,8 ha:n suuruiselle lisäalueelle, joka rajoittuu tuotannosta poistuneen tuotantolohkon 1 pohjoiskulmaan. Lisäalueen turpeen vahvuus on noin 1,7 m ja hyödynnettävä kokonaisenergiamäärä on noin MWh. Koko eristysojan rajaama alue, lisäalue mukaan lukien on noin 207 ha. Hangasnevan kuivatusvedet johdetaan kolmea eri reittiä Siikajokeen: 1) laskuoja Ohtuanoja Siikajoki, 2) laskuoja Luohuanjoki Siikajoki ja 3) laskuoja Vesinevanoja Siikajoki. Alue on pantu kuntoon vuosina ja tuotanto on aloitettu vuonna Edellisen luvan haun aikana vuonna 2002 tuotantopinta-ala oli 169 ha. Tuotantopinta-alan arvioidaan vuonna 2015 olevan 90 ha ja vuonna 2020 noin 70 ha. Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2025 saakka. Vuosi Tuotantopinta-ala (ha) Poistuma (ha) , , ,2 50, , , ,3 Hangasnevalla tuotetaan jyrsinturvetta hakumenetelmällä. Tuotanto on keskimäärin m 3 /v. Lupakaudella tuotantopäivien määrä on vuosittain ollut Siikajoen kunta on vuonna 2008 Hangasnevalla omistamaltaan alueelta nostanut auma-alueelta 2 savea Paavolan Huumolan kaatopaikan rakenteisiin. Siikajoen kunta on myöntänyt savenotolle erikseen luvan. Aumaalueella 2 on tehty vuosina massansiirtoa viereiselle lohkolle 5. Massansiirtoalue on tarkastettu ELY-keskuksen tekemän tarkastuksen yhteydessä vuonna Samalla on tarkastettu Siikajoen kunnan savenottoalue. Alueelta ei lähde valumavesiä. Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen. Vesiensuojelua jatketaan, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Jälkihoitovaiheen tarkkailu toteutetaan ELYkeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille vuokrasopimuksessa määritellyssä kunnossa. Toiminnanharjoittaja tekee alustavan alueen jälkikäyttösuunnitelman 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen va-

5 pautumista muuhun käyttöön. Hangasnevan tuotantoalueelle on vuonna 2002 laadittu alustava jälkikäyttösuunnitelma, jossa on selvitetty alueen eri käyttömuotojen mahdollisuuksia geologisten sekä maan- ja luonnontieteellisten kriteerien perusteella. Alue soveltuu hyvin metsän kasvatukseen ja uudelleen soistettavaksi. Osia Hangasnevan tuotantoalueesta siirtyy haettavan lupakauden aikana jälkihoito- tai jälkikäyttövaiheeseen. Todennäköisin jälkikäyttömuoto alueella tulee olemaan maa- ja metsätalouskäyttö. Luovutettavien alueiden kuivatusvesien johtamiseen mahdollisesti tehtävät muutokset hyväksytetään ennen niiden toteuttamista ELY-keskuksella. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Lisäalue Lisäalueen vesiensuojelurakenteina käytetään sarkaojien lietesyvennyksiä, laskeutusallasta ja kasvillisuuskenttää. Vedet johdetaan kasvillisuuskentälle painovoimaisesti ympäri vuoden. Kasvillisuuskentältä vedet laskevat Vesinevanojan kautta Siikajokeen. Laskeutusaltaan kaivun yhteydessä siirrettävät kivennäismaat peitetään turpeella mahdollisen happaman vesistöpäästön estämiseksi. Laskeutusaltaan kivennäismaahan ulottuva osa on aina veden alla, mikä estää happamat vesistöpäästöt. Lisäalue on suunniteltu kuivattavaksi ja kunnostettavaksi mahdollisimman pian sen jälkeen, kun lupa lisäalueen kunnostukseen on saatu. Kuivatus toteutetaan niin, että alapuoliseen vesistöön kohdistuva kuormitus on mahdollisimman vähäinen. Kaivutyöt tehdään talviaikana, jolloin kaivunaikainen vesistökuormitus on mahdollisimman pieni. Suunnitellun kasvillisuuskentän pinta-ala on 0,45 ha ja sen kautta on suunniteltu johdettavaksi vain lisäalueen kuivatusvedet. Kentän pinta-alan osuus koko valuma-alueesta on 4,0 %. Vedet johdetaan kentälle laskeutusaltaasta 6 painovoimaisesti ympäri vuoden. Kenttä rakennetaan kaivamalla kentällä oleva turve pois niin, että kenttäalueen pohjalle jätetään noin 15 cm:n turvekerros. Kenttä pengerretään kentän ympärysojista kaivettavilla turv la. Pengerrys tasataan ja annetaan kasvittua luontaisesti. Kentälle kylvetään ruokohelpi ja kylvön yhteydessä alue penkkoineen kalkitaan ja lannoitetaan kevyesti ruokohelven kasvatusohjeiden mukaisesti. Kentän rakentamisen ja ruokohelven kylvön jälkeen ruokohelpikasvuston annetaan kehittyä yhden kesän ajan. Varsinainen lisäalueen kuivatusojitus ja pintojen käsittely aloitetaan ruokohelven kylvön jälkeisen vuoden syksyllä, jolloin aloitetaan vesien johtaminen kasvillisuuskentälle. Kentältä vedet johdetaan mittapadon kautta alapuoliseen laskuojaan. 5 Tuotannossa oleva alue Hangasnevan nykyisen tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistuksessa on käytössä neljä laskeutusallasta ja yksi haihdunta/kasvillisuusallas. Tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alapäihin on rakennettu lietesyvennykset sekä päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin sekä lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Tuotantoalueen ulkopuolisten vesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä ve-

6 denpuhdistusrakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Tuotannosta poistuneen lohkon 1 vedet johdetaan vesistöön reittiä laskeutusallas 3 laskuoja Vesinevanoja Siikajoki. Laskeutusaltaan 3 kokonaisvaluma-alue on noin 14 ha, johon ei sisälly enää tuotannossa olevaa aluetta. Tuotantolohkojen 2 7 vedet ja osa lohkon 9 vesistä johdetaan sulan maan aikana pumppaamon kautta haihdunta/kasvillisuusaltaaseen ja edelleen laskeutusaltaaseen 2. Talviaikana vesiä ei johdeta edellä mainituilta lohkoilta alapuoliseen vesistöön. Laskeutusaltaasta 2 vedet laskevat Ohtuanojaan ja edelleen Siikajokeen. Haihdutus/kasvillisuusaltaan kokonaisvaluma-alue on noin 156 ha, josta on tuotantoaluetta noin 107 ha ja muuta aluetta noin 49 ha. Tuotantolohkojen 8 ja 10 sekä osa lohkon 9 vesistä laskevat laskeutusaltaiden 4 tai 5 kautta laskuojaan, Luohuanjokeen ja edelleen Siikajokeen. Laskeutusaltaan 4 kokonaisvaluma-alue on noin 10 ha, joka on kokonaan tuotannossa olevaa aluetta. Laskeutusaltaan 5 kokonaisvaluma-alue on noin 16 ha, josta tuotannossa olevaa aluetta on noin 4 ha. 6 Happamat alusmaat Päästötarkkailuvuosina Hangasnevalta lähteneen veden ph on vaihdellut 3,1 4,6. Lähtevän veden happamuus johtunee paljastuneiden mineraalimaiden hapettumisesta. Vaikutustarkkailua on tehty suon alapuolisilla pisteillä Ohtuanojassa ja Luohuanjoessa. Vuosina 2008 ja 2009 Ohtuanojan ph oli 5,5 7,5. Heinäkuussa 2008 oli vesi happaminta. Muut pharvot olivat kaikki yli 6,7. Luohuanjoen näytepisteessä olivat samantyyppiset ph-arvot kyseisinä vuosina. Heinäkuussa Luohuanjoen näytepisteessä ph oli 5,3, mutta muut vuosina mitatut arvot olivat kaikki yli 6,2. Johtopäätöksenä voidaan todeta, ettei Hangasnevan kuivatusvesien voida todeta vaikuttaneen vastaanottavien vesien happamoitumiseen. Hangasnevan turpeen alaisen mineraalimaan ph oli vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan 4,1 6,3. Tutkimuksessa todettiin Hangasnevan keskiosan olevan happaminta. Tuotantoalueen pohjoisosassa mineraalimaan ph lohkon 4 näytteessä oli 6,3. Voidaan näin olettaa, että pohjoisen lisäalueen mineraalimaa on myös vähemmän hapanta kuin keskiosan maat. Käytäntö on osoittanut, että happamuushaitat voidaan torjua tuotannon loppuvaiheen suunnittelulla. Turveruukki Oy on ohjeistanut tuotannon niin, että happamille riskialueille jätetään tarpeeksi turvetta puskurikerrokseksi estämään alapuolisen mineraalimaan kontakti ilman ja sateen kanssa. Mikäli vedenpinnan alapuolisia kivennäismaita kaivetaan, voidaan kaivumassat läjittää alueelle, josta valumavesiä ei lähde alapuoliseen vesistöön. Kaivumaat voidaan lisäksi tarvittaessa kalkita. Kivennäismaahan kaivetuissa ojissa voidaan happamuushaittoja vähentää tai välttää myös siten, että niissä pyritään pitämään vettä jatkuvasti esimerkiksi lietteenpidättimien avulla tai muutoin padottamalla, jolloin kivennäismaa ei pääse hapettumaan. Lisäksi lähtevän veden ph:ta seurataan ja mikäli haittoja ilmenee, sovitaan toimenpiteistä ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Vesienkäsittelyn tehostaminen Vesienkäsittelyn tehostamiseksi asennetaan kalkkirouhepato, jonka avulla nostetaan haihdunta-altaalta tulevan veden ph:ta.

7 Kalkkikivirouheen toimivuutta on tutkittu kesällä 2010 Turveruukki Oy:n Konnansuon turvetuotantoalueella, missä ongelmana on ollut pintavalutuskentältä lähtevien valumavesien alhainen ph. Konnansuon tutkimuksessa valumavesien neutralointiin käytettiin kalkkikivirouhetta, jonka raekoko oli 0 35 mm. Kalkkikivirouheet sijoitettiin kalkkikivirouhepatoina pintavalutuskentän keräilyojiin. Kalkkikiven (sammuttamaton kalkki) toiminta valumavesien neutraloinnissa perustuu kalkkikiven reagointiin veden ja hiilidioksidin kanssa. Reaktiossa muodostuu vetykarbonaatti-ioneja ja kalsiumioneja. Vetykarbonaatti-ionit kasvattavat veden puskurikapasiteettia ja näin ollen estävät veden pharvon laskua. Konnansuon tutkimuksessa valumaveden ph:ta mitattiin kenttämittauksin pintavalutuskentän keräilyojissa ennen kalkkirouhepatoja sekä mittapadolta niiden jälkeen. Mittapadolta ph:ta mitattiin sekä kertamittauksin että jatkuvatoimisella ph-mittauksella. Tutkimuksessa myös valumaveden määrää mitattiin mittapadolla jatkuvatoimisella virtaamamittauksella. Mittausten perusteella kalkkirouhepadot toimivat kuivatusvesien ph:n nostamisessa ja nostivat ph-tason keskimäärin arvosta 4,0 arvoon 5,6. Konnansuolla mitattiin jatkuvatoimisesti veden ph:ta ja virtaamaa Veden ph nousi heti pumppauksen käynnistyttyä 19.5., jolloin kuivatusvedet alettiin ohjata pintavalutuskentälle ja siitä edelleen keräilyojissa sijaitsevien kalkkirouhepatojen kautta suotautuen mittapadolle. Mittausjakson aikana virtaama vaihteli sykleittäin pumppauksen seurauksena noin 5 40 l/s. ph reagoi virtaamavaihteluihin lähtemällä laskuun aina virtaaman kasvaessa ja nousuun taas virtaamatason alentuessa, kuten rankkasadejakson yhteydessä elokuun alussa. Virtaaman kasvun aiheuttama ph:n alentuminen johtunee kalkkikiven vaikutusajan lyhenemisestä. Virtaamavaihteluista huolimatta kalkkirouhepatosuodatuksen seurauksena ph-arvo pysyi koko jaksolla keskimäärin välillä 4,5 6,5. Kalkkirouhepatoja on käytetty pienten purojen kalataloudellisissa kunnostuksissa, joissa tavoitteena on ollut sekä vedenpinnan nosto että ph:n lievä nosto. Menetelmä on kuitenkin vielä uusi ja tutkimustuloksia menetelmän laajemmasta käytöstä sulfaattimailla ei ole tiedossa. Konnansuon kalkitustutkimuksen perusteella kalkkirouhepadolla voidaan kuitenkin todeta olevan hyvät edellytykset valumavesien ph:n nostoon. Tutkimuksen perusteella oleelliseksi tekijäksi neutralointitehokkuuden kannalta nousi valumaveden viipymä kalkkirouhepadoissa. Hangasnevalla kalkkirouhepato sijoitetaan haihdunta-altaan purkuojaan laskeutusaltaan 2 yläpuolelle. Purkuojassa virtaus on erittäin rauhallista, sillä alapuolinen laskeutusallas on samalla tasolla kuin haihdunta-altaan purkuoja. Lisäksi yläpuolinen haihdunta-allas säätelee tulevaa virtaamaa. Näin ollen kalkkirouhepatomenetelmän voidaan arvioida nostavan haihdunta-altaalta tulevien vesien ph:ta. Kalkkirouhepadon käyttöönoton jälkeen lähtevän veden ph:ta seurataan ja mikäli havaitaan, että menetelmä ei ole toimiva valumavesien ph:n nostoon, sovitaan täydentävistä toimenpiteistä ELY-keskuksen kanssa. 7 Aikaisemmat päästöt vesistöön Hangasnevan turvetuotantoalueen päästöjä vesistöön on tarkkailtu vuosina 2006 sekä kesäaikana. Vuosina 2008 ja 2009 on toteutettu

8 laaja päästötarkkailu sekä vuosina 2006 ja 2010 suppea päästötarkkailu. Tarkkailunäytteet on otettu välittömästi Hangasnevan haihdunta- ja kasvillisuusaltaan jälkeen sijaitsevan laskeutusaltaan alapuolelta. Päästöt on laskettu Hangasnevan päästötarkkailutulosten perusteella silloin, kun tuloksia on ollut käytettävissä. Muutoin päästöt on laskettu Pohjois- Pohjanmaan turvetuotannon päästötarkkailun keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla. Virtaamamittaus epäonnistui kesällä 2008 padotuksen ja mittalaitteen ongelmien vuoksi sekä kesällä 2010 padotuksen vuoksi. Kesällä 2006 ja 2009 Hangasnevalta lähtenyt vesimäärä oli melko pieni. Kesällä 2006 keskivaluma oli pienempi kuin Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon päästötarkkailukohteilla keskimäärin, mutta vuonna 2009 keskimääräistä tasoa. Hangasnevalta tuleva vesi on ollut hyvin hapanta. Humusta on useimmiten ollut melko vähän, etenkin kesällä Hangasnevan veden fosforipitoisuus on ollut turvetuotantoalueiden keskimääräistä tasoa, mutta typpeä, rautaa ja kiintoainetta kuivatusvedessä on runsaasti. Erityisesti ammoniumtypen pitoisuudet ovat olleet suuria kesää 2006 lukuun ottamatta. Hangasnevan turvetuotantoalueen keskivaluma ja haihdutus-kasvillisuusaltaasta lähteneen veden laatu tuotantovaiheessa kesäaikana: 8 n Mq ph COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kpl l/s km 2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l ,6 4, ) 3, ,1 3, < ) 3,4 6, < ,7 keskiarvo 4,9 3, ) virtaamamittaus epäonnistui Hangasnevan tuotantopinta-ala ei ole pienentynyt niin nopeasti, kuin mitä edeltävässä lupahakemuksessa on arvioitu. Tuotantopinta-ala oli vuonna 2009 suurempi kuin mitä aikaisemmin arvioitiin olevan tuotannossa vuonna Hangasnevalta kesäaikana lähteneet päästöt ovat enimmäkseen olleet edellisessä lupahakemuksessa arvioitua suuremmat. Fosforipäästöt ovat kesäaikana olleet arvioidulla tasolla tai hieman pienempiä.

9 Hangasnevan turvetuotantoalueelta lähteneet päästöt kesällä ja vuositasolla sekä edellisessä lupahakemuksessa esitetty arvio tuotantovaiheen päästöistä: 9 ala BRUTTO NETTO ha COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine Ohtuanoja kesä 2004 kg/d ,05 1,2 5,3 0,03 0,7 3, kg/d 132 2,1 0,01 0,1 0,9 0,00 0,1 0, kg/d ,03 0,7 5,0 0,02 0,5 4, kg/d ,08 4, , kg/d ,07 1,5 7,4 0,05 1,0 5, kg/d ,03 1,6 14 0,02 1,4 13 vuosi 2004 kg/a , kg/a , kg/a , kg/a , kg/a kg/a , keskiarvo kesä kg/d ,04 1,5 13,0 0,02 0,9 11 vuosi kg/a , Luohuanjoki kesä 2004 kg/d 23 2,8 0,009 0,4 4,3 0,005 0,3 3, kg/d 16 2,5 0,008 0,1 1,0 0,006 0,1 0, kg/d 16 1,9 0,003 0,2 0,8 0,001 0,2 0, kg/d 15 7,0 0,020 0,4 3,4 0,010 0,2 2, kg/d 15 3,0 0,010 0,4 3,9 0,004 0,3 3, kg/d 14 1,6 0,003 0,2 1,9 0,002 0,2 1,7 vuosi 2004 kg/a , kg/a , , kg/a , , kg/a , , kg/a , , kg/a , , keskiarvo kesä kg/d 17 3,1 0,01 0,3 2,6 0,005 0,2 2,2 vuosi kg/a , , Vesinevanoja kesä 2004 kg/d 12 1,5 0,005 0,2 2,2 0,003 0,1 2, kg/d 5 0,8 0,003 0,04 0,3 0,002 0,02 0, kg/d 5 0,6 0,001 0,1 0,2 0,000 0,1 0, kg/d 3 2,0 0,004 0,1 0,8 0,002 0,1 0, kg/d 3 1,0 0,002 0,1 0,9 0,001 0,1 0, kg/d 3 0,4 0,001 0,05 0,4 0,001 0,04 0,4 vuosi 2004 kg/a , , kg/a , , kg/a , , kg/a , , kg/a , , kg/a , , keskiarvo kesä kg/d 5 1,1 0,003 0,1 0,8 0,001 0,1 0,7 vuosi kg/a , ,

10 ala BRUTTO NETTO ha COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine YHTEENSÄ kesä kg/d ,06 1,9 16 0,03 1,2 14 vuosi kg/a Arvio edellisessä lupahakemuksessa 2005 kesä kg/d ,05 0,5 2,3 0,04 0,4 0,9 vuosi kg/a kesä kg/d 41 5,6 0,02 0,2 0,8 0,02 0,1 0,3 vuosi kg/a , , Arvio tulevista päästöistä vesistöön Arvion mukaan Hangasnevan lisäalueen kuntoonpanovaiheen bruttokuormitus vesistöön on 390 kg kiintoainetta, 55 kg typpeä ja 4,1 kg fosforia sekä nettokuormitus 310 kg kiintoainetta, 34 kg typpeä ja 3,2 kg fosforia. Hangasnevan tuotantovaiheen päästöt on laskettu kokonaispinta-alalle 146 ha (tuotanto/auma-aluetta 126,3 ha, poistunut 9,9 ha ja lisäalue 9,8 ha). Ei kasvittuneet, tuotannosta poistuneet alueet ovat päästöjen laskennassa mukana, mutta jo selkeästi kasvittuneita alueita (39,7 ha) ei ole otettu huomioon. Päästöt on laskettu erikseen Ohtuanojan (120,6 ha), Luohuanjoen (15,6 ha) ja Vesinevanojan (9,8 ha) kautta laskeville alueille. Vesinevanojaan laskevat vanhat alueet ovat kokonaisuudessaan poistuneet tuotannosta ja kasvillisuuden peittämiä, joten Vesinevanojan osalta arvioon sisältyy ainoastaan Hangasnevan uusi lisäalue. Lisäalue ei kuitenkaan ole tuotantokunnossa vielä vuonna 2011, vaan aikaisintaan vuonna Hangasnevan haihdunta/kasvillisuusaltaalla on tarkkailtu vedenlaatua kesällä vuosina Tulevan kuormituksen arvioinnissa on käytetty Ohtuanojan puolella kesälle ja syksylle Hangasnevan päästötarkkailutuloksia vuosilta Vuoden 2010 ominaiskuormitusta ei ole laskettu, koska Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailun valumakeskiarvot eivät olleet vielä käytettävissä. Keväälle on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisessa tarkkailussa olleiden laskeutusaltaiden ominaispäästöjä vuosilta , joita on käytetty myös Luohuanjoen puoleisen alueen kuormituslaskennassa. Vesinevanojan puolelle laskevan kasvillisuuskentällisen alueen osalta tulevat päästöt on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskenttien keskimääräisillä ominaispäästöillä.

11 11 Arvio Hangasnevan tulevasta kuormituksesta vuonna 2011: pinta- Brutto Netto ala CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Ohtuanojaan talvi 120,6 LA kevät 120,6 90 0,37 7,0 63 0,26 4,5 53 HI kesä 120,6 16 0,04 1,9 17,4 0,02 1,5 16,1 HI syksy 120,6 16 0,07 2,9 7,0 0,04 2,1 4,6 vuosi kg/a , , Luohuanjokeen LA talvi 15,6 4,9 0,02 0,41 1,8 0,02 0,3 1,5 LA kevät 15,6 12 0,05 0,9 8,2 0,03 0,6 6,9 LA kesä 15,6 7,9 0,02 0,4 4,0 0,01 0,3 3,5 LA syksy 15,6 3,7 0,01 0,6 1,6 0,01 0,6 1,4 vuosi kg/a , , Yhteensä Siikajokeen LA talvi 136,2 5 0,02 0,41 1,84 0,02 0,31 1,48 LA kevät 136, ,42 7,88 71,44 0,30 5,04 60,04 HI/LA kesä 136,2 24 0,05 2,30 21,39 0,03 1,80 19,62 HI/LA syksy 136,2 19 0,08 3,51 8,66 0,05 2,63 5,99 vuosi kg/a Lisäalueen päästöt tulevat olemaan jokseenkin vähäisiä. Lisäalueen tullessa tuotantoon vanhalta alueelta on poistunut lisää tuotantoalaa, eikä suon kokonaispäästöjen arvioida kasvavan siitä johtuen. Arvio Hangasnevan lisäalueen tulevista tuotannonaikaisista päästöistä: pinta- Brutto Netto ala CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Vesinevanojaan PVK talvi 9,8 1,8 0,00 0,1 0,4 0,00 0,1 0,2 PVK kevät 9,8 6,1 0,01 0,4 2,0 0,00 0,2 1,1 PVK kesä 9,8 3,2 0,00 0,1 0,5 0,00 0,1 0,3 PVK syksy 9,8 3,7 0,01 0,2 0,6 0,00 0,2 0,4 vuosi kg/a , , Turvetuotannon päästöjen arviointiin liittyy aina epävarmuutta. Hangasnevalla tuotantovaiheen päästöjä on tarkkailtu vain haihdunta- ja kasvillisuusaltaan alapuolella kesäaikana neljänä vuonna, joista kahtena virtaamamittaukset epäonnistivat. Muille vuodenajoille sekä laskeutusaltaalliselle ja pintavalutuskentälliselle alueelle päästöt on arvioitu Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisessa tarkkailussa olleiden turvesoiden ominaispäästöjen perusteella. Pöly, melu ja liikenne Hangasnevan tuotannon yhteydessä on mitattu tuulen suuntaa ja nopeutta rekisteröivällä automaattisella mittauslaitteella sekä tuotantopäivien aikana myös käsimittarilla ja tuulipussin avulla.

12 Pölylaskeuman tarkkailu on tehty ympäristölupapäätöksen mukaisesti havainnoimalla laskeumaa silmämääräisesti noin 250 metrin päässä tuotantoalueen länsipuolella sijaitsevan asuinkiinteistön piha-alueella vuosina Pölylaskeumia ei ole tänä aikana todettu lainkaan. Hangasnevan turvetuotannon aiheuttamaa melua ei ole mitattu. Hangasnevan alueelta ei ole tullut valituksia pölystä tai melusta. Tuotantoaikana työmaaliikenne on pääasiassa henkilöautoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä tapahtuvaa traktoriliikennettä. Toimitettavien täysperävaunukuormien määrä on kuormaa vuorokaudessa. Mikäli turpeet ajetaan yhtäjaksoisesti, toimitusaika on 2 3 viikkoa. 12 Varastointi ja jätteet Jätteiden keräämistä varten työmaalla on erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille ja öljyisille jätteille on omat keruuastiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys tehdään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin l. Polttoaineet varastoidaan palo- ja pelastusviranomaisten vuosittain tarkistamiin säiliöihin. Polttoainesäiliöt on sijoitettu työmaan tukikohtaan. Polttoaineen varastopaikat on sorastettu ja sijoitettu turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Kolmen vetotraktorin ja yhden aumauskoneen voiteluöljyn kulutus on noin 150 kg tuotantokaudessa. Haku-yksikön työkoneiden ja vetokoneiden muiden voiteluaineiden kulutus on noin kg tuotantokaudessa. Turvetyömaalla varastoitavien traktori- ja aumauskaluston sekä työkoneiden voiteluaineiden määrät ovat vähäisiä, tavanomaisesti alle 200 l. Voiteluöljyt ja muut voiteluaineet varastoidaan myyntipakkauksissaan työmaan tukikohdassa lukittavassa varastokopissa tai työmaan kokonaisurakoitsijan muualla sijaitsevassa hallissa. Kaivannaisjätteet hyödynnetään pääosin maarakennusmateriaalina ja puuaineksen osalta energiana. Esteettisen haitan syntyminen ehkäistään maisemoimalla kivet, kivennäismaat ja laskeutusaltaiden lietteet ympäristöön sopivalla tavalla. Suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita hakkuutyömailta ja puunjalostuslaitoksilta. Niiden määrä on alle t/v. Ne toimitetaan pelkkänä puupolttoaineena tai turpeeseen sekoitettuina lämpö- ja voimalaitoksille, samoin kuin tuotannon yhteydessä kertyneet kannot ja liekopuut. Lupakaudella alueelle varastoidun energiapuun määrä on ollut yhteensä noin t. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Lisäalueen nykytila Hangasnevan lisäalueen kasvillisuusselvityksen mukaan lisäalue on valtaosin avohakattua vanhaa metsäojitusaluetta ja reuna-alueiltaan puustoista turvekangasta, jolla ei ole erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja. Alueella ei havaittu luonnontilaisia ja uhanalaisia luontotyyppejä, kasvilajeja tai vesi-

13 Asutus ja maankäyttö lailla tai luonnonsuojelulailla suojeltuja tai metsälain mukaisia luontotyyppejä, joihin turvetuotannolla olisi haitallisia vaikutuksia. Lähimmät kiinteistöt sijaitsevat Hangasnevan turvetuotantoalueesta noin 300 metrin etäisyydellä lännessä. Lohkon 5 länsiosat ovat poistumassa tuotannosta seuraavan neljän vuoden aikana, jolloin etäisyys lähimpään asutukseen kasvaa noin 400 metriin. Hangasnevan länsipuolella sijaitsee kaikkiaan kolme asuttua kiinteistöä alle 500 metrin säteellä ja yhteensä viisi kiinteistöä alle metrin säteellä tuotantoalueesta. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Hangasnevan läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita, joihin turvetuotannolla voisi olla vaikutusta. Hangasnevan lähiympäristössä ei ole suojelukohteita tai pohjavesialueita. Hangasnevan kuivatusvedet johdetaan Siikajokeen Ohtuanojan, Luohuanjoen ja Vesinevanojan kautta. Ohtuanoja virtaa aivan Hangasnevan lounaiskulman vierestä ja Ohtuanojan suulle on matkaa noin 16 km. Luohuanjokeen on Hangasnevalta matkaa laskuojaa pitkin noin 1,2 km ja siitä edelleen Siikajokeen noin 9 km. Vesinevanojaa pitkin on Hangasnevalta Siikajokeen matkaa noin 3 km. Suurin osa Hangasnevan kuivatusvesistä johdetaan Ohtuanojaan. Hangasnevan läheisyydessä ei ole järviä tai lampia. Ohtuanojan valuma-alueen pinta-ala on 260 km 2 ja Ohtuanojan yläosan valuma-alueen pinta-ala 50 km 2. Hangasnevan laskuoja laskee lähelle Ohtuanojan yläosan valuma-alueen alarajaa. Hangasnevan turvetuotantoalueen (112 ha) osuus Ohtuanojan yläosan valuma-alueen pinta-alasta on noin 2,3 %. Luohuanjoen valuma-alueen pinta-ala on 350 km 2 ja valuma-alueen pintaala Hangasnevan laskuojan kohdalla on noin 280 km 2. Luohuanjoki laskee Siikajoen alaosan Ruukin alueelle, laskukohdalla Siikajoen valuma-alueen pinta-alaksi voidaan arvioida noin km 2. Vesinevanojan valuma-alueen pinta-ala ojan laskiessa Siikajokeen on noin 3,3 km 2. Vesinevanoja laskee Siikajokeen noin 200 m Luohuanjoen laskukohdan alapuolella, joten Siikajoen virtaama on lähes sama kuin Luohuanjoen laskukohdalla. 13 Vedenlaatu Ympäristöhallinto on luokitellut Siikajoen ekologisen tilan tyydyttäväksi. Vuosien vedenlaatutietoihin perustuva vesien yleinen käyttökelpoisuus oli Siikajoella välttävä. Luohuanjoen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Ohtuanojan ekologista tilaa ei ole luokiteltu muutoin kuin aivan alaosalta, Vuolunojan laskukohdan alapuolelta, missä tila on välttävä. Ohtuanojan yleinen käyttökelpoisuus oli 2000-luvun alussa huono ja Ohtuanojan alaosan sekä Luohuanjoen yleinen käyttökelpoisuus välttävä. Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on vesienhoitolain 21 :n mukaan jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen

14 2015 mennessä. Suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on esitetty liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus valtaosalla alueesta ja happamuuden aiheuttamat haitat Siikajoen pääuomassa ja Luohuanjoessa. Siikajoen alaosalla fosforin kokonaiskuormitusta tulisi vähentää noin puoleen nykyisestä, jotta kokonaisfosforipitoisuus alenisi tasolle 40 µg/l. Turvetuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta tulee huolehtia niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän vesistökuormitusta ennen alueiden siirtymistä muuhun maankäyttöön. Vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa esitetään turvetuotannon lisätoimenpiteissä, että happamilla sulfaattimailla turvetuotantoalueiden loppuvaiheen tuotantotoimenpiteet ja jälkihoitotyöt tehdään erityisen huolellisesti. Myös uusilla turvetuotantoalueilla esitetään, että pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä otetaan ympärivuotiseen käyttöön. Hangasnevan purkuvesistön vedenlaatua tarkkaillaan Ohtuanojassa ja Luohuanjoessa Hangasnevan laskuojan ylä- ja alapuolella. Ohtuanojan ylempi havaintopaikka sijaitsee noin 2 km Hangasnevan laskuojan suun yläpuolella ja alempi havaintopaikka noin 5 km laskuojan alapuolella. Luohuanjoessa vedenlaadun havaintopaikat sijaitsevat noin 3 km laskuojan yläpuolella ja noin 9 km laskuojan alapuolella. Vedenlaadun tarkkailu on toteutettu vuosina 2008 ja 2009, jolloin toteutettiin myös Hangasnevan laaja päästötarkkailu. Ohtuanojassa vesi on tummaa, humuspitoista, ravinteikasta ja sameaa sekä Hangasnevan ylä- että alapuolella. Ajoittain myös kiintoainetta on runsaasti. Ohtuanojan happitilanne sen sijaan on melko hyvä ja vesi on ollut enimmäkseen lähellä neutraalia. Ravinnepitoisuudet ovat olleet rehevien/erittäin rehevien vesien tasoa. Ohtuanojan vedenlaatu heikkenee Hangasnevan yläpuolelta alapuolelle. Hangasnevalta lähteneen veden kiintoaine- ja typpipitoisuus on enimmäkseen ollut Ohtuanojaa suurempi, mutta humusta (COD Mn ) on ollut yleensä suunnilleen saman verran kuin Ohtuanojassa. Hangasnevalta lähteneen veden fosforipitoisuus on sen sijaan ollut selvästi pienempi kuin Ohtuanojasta Hangasnevan ylä- ja alapuolelta mitatut pitoisuudet. Kokonaistyppipitoisuus on noussut keskimäärin noin 200 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus noin µg/l Hangasnevan yläpuolelta alapuolelle. Hangasnevan päästöt vaikuttavat osaltaan vedenlaadun heikkenemiseen Ohtuanojassa laskuojan kohdalla, mutta muilla tekijöillä lienee suurempi vaikutus ojan vedenlaatuun kuin Hangasnevan päästöillä. Hangasnevan hapan kuivatusvesi ei ole olennaisesti alentanut ph:ta Ohtuanojassa Hangasnevan alapuolella. Luohuanjoen vesi on ollut happamampaa ja tummempaa kuin Ohtuanojan vesi, mutta fosforia Luohuanjoessa on ollut Ohtuanojaa vähemmän. Luohuanjoen happitilanne on ollut enimmäkseen tyydyttävä. Vesi on ollut ajoittain hapanta ph-arvon ollessa alle viiden. Luohuanjoen vesi on ollut erityisesti kesällä hyvin tummaa, mihin on vaikuttanut joen suuri humuspitoisuus. Vesi on ollut myös sameaa ja kiintoainetta on ollut runsaasti. Luohuanjoen ravinnepitoisuudet ovat olleet erittäin rehevien vesien tasoa. Vedenlaatu heikkenee jonkin verran Luohuanjoessa Hangasnevan yläpuolelta Luohuanjoen suulle. Hangasnevan Luohuanjoen puoleisen alueen päästöjä ei ole tarkkailtu. Hangasnevan Luohuanjoen puolelle johdetussa kuivatusvedessä on ollut vähemmän humusta ja fosforia kuin Luohuanjoessa Hangasnevan yläpuolella. Hangasnevalta johdetaan Luohuan- 14

15 jokeen kuivatusvesiä vain pieneltä alueelta, joten Luohuanjoen vedenlaatuun vaikuttaa enemmän muut tekijät kuin Hangasnevan päästöt. 15 Pohjaeläimet Siikajoen yhteistarkkailussa on toteutettu pohjaeläintarkkailua Luohuanjoella vuosina 2005 ja Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tehnyt pohjaeläinnäytteenottoa vuosina 2007 ja Luohuanjoella yhteistarkkailun pohjaeläintutkimuspaikat ovat Luohuanjoen ylä- ja alaosalla. Tarkkailutulosten perusteella Luohuanjoen alaosa on ollut pohjaeläimistön rakenteen ja likaantumisindeksien perusteella heikkokuntoisempi kuin joen yläosa. Selviä ajallisia muutoksia pohjaeläimistön tilassa ei ole ollut pääteltävissä. Vuonna 2008 Luohuanjoella pohjaeläinten vesistön kuormituksen sietokykyä kuvaavan BMWP-indeksin arvo oli melko matala verrattuna Siikajoen pääuomaan, missä arvot olivat kohtalaisella tasolla. Vaikutukset vedenlaatuun Hangasnevan turvetuotantoalueen päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu laimentumissuhteen avulla Ohtuanojan yläosalla ja joen suulla, Luohuanjoessa jokisuulla sekä Siikajoessa suunnilleen Hangasnevan kohdalla. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Ohtuanojan yläosalla lähellä Hangasnevan vesien laskukohtaa Hangasnevan päästöt kohottavat havaittavasti lähinnä veden ravinnepitoisuuksia, etenkin typpipitoisuutta. Kiintoaineen ja humuksen osalta vaikutukset Ohtuanojassa jäävät pieniksi. Luohuanjoessa päästöjen vaikutukset ovat hyvin pieniä, käytännössä Hangasnevan aiheuttamia pitoisuusvaikutuksia ei voida havaita joen vedenlaadussa. Luohuanjoen suulla havaittu fosforipitoisuus on ollut kesällä noin 100 µg/l ja typpipitoisuus noin µg/l. Vesinevanojassa virtaama on hyvin pieni, joten Hangasnevan päästöillä voi olla vaikutusta ojan vedenlaatuun, lähinnä typpipitoisuuksien osalta. Siikajoessa Hangasnevan päästöt laimenevat huomattavan suureen vesimassaan, joten vaikutukset jäävät marginaalisiksi. Laskennallisen arvion perusteella Hangasnevan päästöt eivät vaikuta Siikajoessa heikentävästi vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tilatavoitteiden saavuttamiseen. Hangasnevalta lähteneet happamat valumavedet eivät ole tarkkailutulosten valossa vaikuttaneet merkittävästi Ohtuanojan phtasoon. Myöskään jatkossa erityistä happamoitumisriskiä vesistössä ei arvioida olevan. Hangasnevan uudelta lisäalueelta tulevat kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti kosteikon kautta. Hangasnevan päästöillä ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia lähialueen pintavesien käyttöön.

16 Arvio Hangasnevan tuotantovaiheen päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä: 16 Brutto Netto Q CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine m3/s mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l Ohtuanoja, yläosa kesä-syyskuu 0,24 0,8 1,8 91,5 0,8 1,0 72,9 0,8 Ohtuanoja, jokisuu kesä-syyskuu 1,6 0,1 0,3 13,7 0,1 0,2 10,9 0,1 Luohuanjoki, jokisuu joulu-maaliskuu 1,6 0,0 0,2 2,9 0,0 0,1 2,3 0,0 kesä-syyskuu 2,4 0,0 0,1 1,9 0,0 0,1 1,4 0,0 Vesinevanoja joulu-maaliskuu 0,02 1,4 2,4 88 0,3 0,7 46 0,1 kesä-syyskuu 0,02 2,3 3,5 76 0,4 1,9 37 0,2 Siikajoki, Luohuanjoen alap. joulu-maaliskuu 23,0 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 0,2 0,0 kesä-syyskuu 22,0 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 0,2 0,0 Siikajoki, alaosa (Länkelä) joulu-maaliskuu 25,8 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,2 0,0 kesä-syyskuu 24,7 0,0 0,0 1,1 0,0 0,0 0,9 0,0 Kalasto ja kalastus Ohtuanojan ja Luohuanjoen kalastoa ja kalastusta on tarkkailtu vuosina muutaman vuoden välein sähkökoekalastuksin Siikajoen yhteistarkkailun yhteydessä. Ohtuanojan ja Luohuanjoen alueen kalastusta on selvitetty myös kalastustiedusteluin, joita on tehty vuosille 2000, 2005 ja Ohtuanojaa on perattu voimakkaasti ja uoma on rännimäistä. Sähkökoekalastuksien tuloksien perusteella Ohtuanojan kalasto on ollut niukkaa, koostuen pääasiassa kivennuoliaisista ja kivisimpuista. Lisäksi ojasta on koekalastusten yhteydessä tavattu haukea, madetta, ahventa ja särkeä sekä vuonna 2002 myös harjusta. Koekalastusten perusteella Ohtuanojan kalastoa voidaan pitää kalastuksen kannalta vähämerkityksisenä. Kalastustiedustelujen kohdejoukko on ollut Ohtuanojalla rakennettujen rantatilojen omistajat. Vuotta 2005 koskevan kyselyn kohdejoukon koko oli 25 taloutta ja vastaus saatiin 20 rantatilalliselta. Vastanneista oli kalastanut seitsemän eli 35 %. Ohtuanoja on varsin vähävetinen, mikä yhdessä arvostukseltaan vähäisen saalislajiston kanssa lienee syynä vähäiseen verkkokalastukseen. Kalastus painottui sitä vastoin katiskapyyntiin ja onkimiseen. Kalastus ajoittuu pääosin kevään kutuaikaan sekä alkukesään. Kalat saavat vastaajien mukaan veden lämmetessä mudan maun. Pääosa saaliista oli lahnaa ja haukea, lisäksi saatiin särkeä, harjusta ja ahventa. Pääosa saaliista, erityisesti harjuksen osalta, on ilmeisesti saatu Ohtuanojan alaosilta. Talouskohtaista saalista (9 kg) voidaan pitää kohtalaisen pienenä, etenkin sen muodostuessa osin vähemmän käyttökelpoisista lajeista ja pienikokoisista yksilöistä. Talouskohtainen saalis oli käytännössä yhtenevä vuotta 2000 koskeneen tiedustelun kanssa. Muiltakin osin tiedusteluvastaukset olivat samansuuntaisia kuin vuonna 2000, silloin kokonaissaalis oli 86 kg ja vuonna 2005 noin 78 kg.

17 Vuoden 2006 kalastustiedustelun yhteydessä tiedusteltiin kalastusta ja kalankäyttöä haittaavia tekijöitä. Ohtuanojalla kalastaneista arvioi suurin osa veden samentumisen, veden haju- tai makuhaittojen, pyydyksien roskaantumisen, pyydyksien limoittumisen ja pohjan liettymisen olleen kalastuksen merkittävimmät haittatekijät. Pääsyyllisenä Ohtuanojan huonoon tilaan pidettiin Vihannin perunatehdasta ja sen päästöjä. Tietojen perusteella Ohtuanojan kalastollista ja kalastuksellista arvoa voidaan pitää kohtuullisen pienenä. Jonkinasteista virkistyksellistä arvoa sillä kuitenkin on ja alaosilla esiintyy säännöllisesti harjusta. Rapuja ei Ohtuanojalla esiinny. Luohuanjoen valuma-alueella on alunamaita eli happamia sulfaattimaita. Tästä johtuen Luohuanjoen veden ph laskee ajoittain hyvinkin alas, jolloin suuri osa joen kalastosta menehtyy tai siirtyy mahdollisuuksien mukaan Siikajoen pääuomaan. Luohuanjoen sähkökoekalastussaalis on ollut etenkin yläosan koealalla hyvin niukkaa. Vuonna 2009 saalis koostui kahdesta mateesta. Kivisimppua ei koealalta ole tavattu vuoden 2002 jälkeen. Alemman koealan saalis oli myös vähäinen koostuen muutamista ahvenista ja särjistä, sekä yksittäisestä kivisimpusta. Vuosina 1997, 2000 ja 2002 koealan kivisimppu ja kivennuoliaistiheys on ollut kohtalainen, mutta sittemmin laji on selvästi taantunut mahdollisesti juuri happamuusongelmien vuoksi. Kyseiset lajit ovat varsin paikallisia ja niiden palautuminen koealoille voi kestää kauankin. Vuosina 1997 ja 2000 koealalta on saatu muutamia 2-kesäisiä harjuksia, jotka ovat todennäköisesti olleet peräisin luonnonkudusta. Kalastustiedustelujen kohdejoukko on ollut Luohuanjoella rakennettujen rantatilojen omistajat. Vuonna 2005 kyselyn kohdejoukon koko oli 58 taloutta ja vastaus saatiin 47 rantatilalliselta. Vastanneista 51 % oli kalastaneita. Luohuanjoen kalastus painottui katiskapyyntiin ja vapavälineisiin, mutta myös verkkoja käytettiin jonkin verran. Tiedustelun mukainen Luohuanjoen kokonaissaalis oli vuonna 2005 noin 350 kg koostuen pääosin hauista, särjistä ja istutetuista kirjolohista. Niiden lisäksi saatiin hieman taimenta, ahventa, lahnaa, madetta ja harjusta. Talouskohtaista saalista (noin 10 kg) voidaan pitää kohtalaisena. Talouskohtainen saalis oli käytännössä yhtenevä vuotta 2000 koskeneen tiedustelun kanssa. Vuoden 2005 tiedustelun mukaan kalastus on kuitenkin vähentynyt Luohuanjoella, sillä kalastaneita talouksia oli vuonna 2000 enemmän (46 taloutta) ja heidän kokonaissaalis selvästi suurempi (noin 500 kg) kuin vuonna Kalastusta haittaavina tekijöinä mainittiin vuonna 2000 ja myös vuonna 2005 kalojen makuvirheet sekä pyydysten likaantuminen. Rapu ei menesty Luohuanjoella, sillä Luohuanjokisuulle istutettiin rapua vuonna 1997, mutta seuraavana vuonna koepyynnissä ei saatu yhtään rapua. Vuonna 2000 yksi kalastaja sai katiskasta yhden ravun. Vuoden 2005 tiedustelussa oli kaksi kalastajaa koeravustanut, mutta he eivät olleet saaneet rapuja. Ohtuanojan ja Luohuanjoen lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven ja särkikalat, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Kevätkutuisista kalalajeista vedenlaadun suhteen vaateliain on harjus, jota on ainakin esiintynyt Luohuanjoen alaosalla satunnaisesti. Pyyntikokoista kirjolohta istutetaan Luohuanjokeen, mutta sen esiintymiseen ei kuormitukset vaikuta. Turvetuotannon vesistövaikutusten on todettu heikentävän ainakin lohensukuisten kalalajien menesty- 17

18 mistä kuormitetussa vesistössä. Suo- ja metsäojituksista tulevat valumavedet voivat haitata rapuja lähinnä tukkimalla niiden hienojakoisia kiduksia sekä liettämällä suojakoloja, mutta Ohtuanojalla ja Luohuanjoella ei nykyisin esiinny rapuja. Hangasnevan aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Ohtuanojan ja Luohuanjoen vedenlaatuun. Luohuanjoella ja Ohtuanojalla lisääntyvän kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten veden tummuutena, pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Näitä haittoja on esiintynyt sekä Luohuanjoella että Ohtuanojalla jo pitkään ja niitä esiintyisi myös ilman Hangasnevan kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Hangasnevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. Vesinevanoja on kaivettu oja, jolla ei ole kalataloudellista merkitystä. 18 Muu kuormitus Siikajoen alaosalle laskevien Ohtuanojan, Luohuanjoen ja Vesinevanojan valuma-alueilla sijaitsee useita turvetuotantoalueita. Alueella on ollut lupakäsittelyssä Hukannevan, Palonevan, Hangasnevan ja Honkanevan tuotantoalueiden lupamääräysten tarkistamishakemukset. Hangasnevalle ja Honkanevalle on haettu lupaa myös uusille lisäalueille. Suurimman osan Luohuanjoen ja Ohtuanojan valuma-alueista kattavat metsät ja harvapuustoiset alueet, joiden osuus on kaikilla 70 %. Maatalousmaiden, joista valtaosa on peltoa, osuus on Luohuanjoella 13 % ja Ohtuanojalla 15 %. Avosoiden osuus on %. Turvetuotannon pinta-ala oli vuonna 2010 Luohuanjoella 414 ha ja Ohtuanojalla 161 ha. Arvoissa on mukana tuotannosta poistunut ala, joka ei ole vielä kasvittunut. Turvetuotantoalan osuus valuma-alueen kokonaispinta-alasta oli vuoden 2010 tietojen mukaan Luohuanjoella noin 1 % ja Ohtuanojalla alle 1 %. Turvetuotannon pinta-ala on viime vuosina pienentynyt selvästi Luohuanjoella ja Ohtuanojalla. Vesinevanojalta ei ole maankäyttöaineistoa saatavilla, mutta karttatarkastelun perusteella ojan valuma-alue koostuu yläosallaan pääosin ojitetuista suoalueista ja alempana pääosin peltoviljelystä. Vesinevanojan alaosalla sijaitsee myös Paavolan kylätaajama. Valtaosa kuormituksesta tulee kaikilla kolmella valuma-alueella maataloudesta, jonka osuus kokonaiskuormituksesta on Luohuanjoella ja Ohtuanojalla noin 80 %. Luohuanjoella ja Ohtuanojalla metsätalouden ja pistekuormituksen osuus ravinnekuormituksesta on likimain yhtä suuri. Pistekuormituksen osuus fosforikuormituksesta on Luohuanjoella noin 4 % ja Ohtuanojalla noin 6 %. Typpikuormituksesta pistekuormituksen osuus on Luohuanjoella noin 8 % ja Ohtuanojalla noin 6 %. Ohtuanojan yläosalla pistekuormitusta tulee turvetuotannon lisäksi Profood Oy:n jäteveden puhdistamolta ja lietekentältä. Hakijan tiedossa ei ole muita pistekuormituslähteitä tarkastelualueella. Vesinevanojalle ei kohdistu muuta pistekuormitusta kuin Hangasnevan suunnitellulta lisäalueelta kuntoonpanovaiheen aikainen nettovuosikuor-

19 mitus noin 3 kg fosforia, 34 kg typpeä ja 310 ka kiintoainetta. Hangasnevan Vesinevanojaan laskeva vanhempi tuotantolohko on poistunut tuotannosta ja kasvittunut kokonaan. Luohuanjokeen johdetaan Honkanevan ja Hangasnevan lisäksi kuivatusvesiä Hukannevalta ja Palonevalta, Vapo Oy:n Varisnevalta ja Hellpuri Oy:n Särkelänsuolta. Luohuanjokeen kohdistuva turvetuotannon yhteenlaskettu nettovuosikuormitus on noin 83 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. Ohtuanojaan johdetaan Hangasnevan lisäksi kuivatusvesiä Paavolan Turve Oy:n Ahmanevalta. Ohtuanojaan kohdistuva turvetuotannon yhteenlaskettu nettovuosikuormitus on noin 23 kg fosforia, 670 kg typpeä ja kg kiintoainetta. Profood Oy:n kuormituksen osalta oli käytettävissä tiedot vuodelta 2009, jolloin jätevedenpuhdistamolta ja lietekentältä Ohtuanojaan tuleva kuormitus oli ravinteiden osalta 240 kg fosforia ja kg typpeä. Hangasnevan ja tarkastelluista laskuvesistöistä Vesinevanojan valumaalue on hyvin pieni, jolloin laskennallisesti laimennussuhteen avulla arvioituna turvetuotannon päästöistä aiheutuu merkittäviä pitoisuuslisäyksiä vesistöissä. Lievä ravinnetason nousu voi aiheuttaa lievää rehevyyden lisäystä ja kiintoainekuormitus paikallista liettymää lähinnä kuntoonpanovaiheessa, jolloin kuormitus on suurimmillaan. Vesinevanojaan ei laske vesiä muilta turvetuotantoalueilta kuin Hangasnevan suunnitellulta lisäalueelta. Luohuanjoella ja Ohtuanojalla virtaamat ovat suurempia ja turvetuotannon kuormituksen aiheuttamat laskennalliset yhteisvaikutukset vähäisiä ja vaikutukset rajoittuvat lähinnä turvetuotantoalueiden välittömään läheisyyteen. Luohuanjoella ja Ohtuanojalla turvetuotanto on myös vähentynyt viime vuosina. Siikajoen alaosalle laskettu koko vesistöalueen turvetuotannon kuormituksen laskennallinen pitoisuuslisäys on arvion mukaan hyvin pieni, joskin mittauksin vielä todettavissa. 19 Ympäristöriskit Turvetuotantotoimintaan liittyviä riskejä ovat tulipalot, vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi Hangasnevan turvetuotantoalueelle on laadittu sisäasianministeriön ohjeiden mukainen turvallisuussuunnitelma. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaukset ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt on sijoitettu riittävän kauaksi avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on vuodon tukkiminen sekä öljyn pääsyn estäminen ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n

20 ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii annettujen ohjeiden mukaisesti. Hakijalla on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus sekä käytössä toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO mukaiset vaatimukset. 20 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemukseen on liitetty esitys Hangasnevan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Hangasnevan vaikutustarkkailu on toteutettu Siikajoen turvetuotantoalueiden vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti, joka on voimassa vuosina Hangasnevan kalatalous- ja pohjaeläintarkkailu toteutetaan Siikajoen yhteistarkkailuohjelmaan kuuluvien kalatalous- ja pohjaeläintarkkailuohjelmien mukaisesti. Yhteistarkkailuohjelmat ovat voimassa vuosina Hakija on esittänyt pölytarkkailun jatkamista nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Pölyämistä tarkkaillaan silmämääräisesti tuotantoalueen lähimmän asumuksen piha-alueelle sijoitetun vesialtaan avulla. Hakija ei ole pitänyt melutarkkailua tarpeellisena. Vahinkoja estävät toimenpiteet Ohtuanojan ja Luohuanjoen nykyinen tila ja vesistöalueen turvetuotanto kokonaisuudessaan huomioiden Hangasnevan kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset ylittävät arvion mukaan kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Kalataloudelliset haitat voidaan kompensoida kalatalousmaksulla. Hangasnevan (175 ha) voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaan luvan saajan on maksettava vuotuista kalatalousmaksua 323 euroa eli 1,85 euroa hehtaaria kohti. Elinkustannusindeksin muutoksen mukaan korjattuna vuoden 2003 tasosta elokuun 2010 rahanarvoon kalatalousmaksu olisi nykyisin 340 euroa, eli 1,94 euroa hehtaaria kohti. Hangasnevan nykyiseen vesiensuojelutasoon ei tule oleellisia muutoksia, joten kalatalousmaksu pinta-alaa (146 ha) kohden pysyy ennallaan ja siten vuotuinen kalatalousmaksu olisi 283 euroa. Hangasnevan turvetuotantotoiminnasta ei arvioida aiheutuvan tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennys Hakija on täydentänyt hakemustaan tiedoilla hankkeen yhteisvaikutuksista muiden kuormittavien toimintojen kanssa, tiedoilla kalkkirouhepadon toimivuudesta, selvityksellä tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta ja lupakauden aikana laadituilla tarkkailuraporteilla sekä tarkennuksella tuotannon lopettamisajankohdasta.

21 21 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Siikajoen kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Siikajokilaaksolehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, Kainuun ELY-keskukselta, Siikajoen kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että pölyvaikutuksia on tarkkailtu lähinaapurin kiinteistöllä siten, että kiinteistön omistaja on ilmoittanut aiheutuneista haitoista. Yhtään haittailmoitusta ei ole tullut eikä Hangasnevan toiminnasta ei ole tullut ELY-keskukseen muitakaan huomautuksia. ELY-keskus on tehnyt kuluneella lupakaudella kolme maastotarkastusta, joissa ei ole havaittu vakavia puutteita. Hangasnevan päästötarkkailun (vuosina 2006 ja ) perusteella kuivatusvesi on hyvin hapanta ja siinä on typpeä, rautaa ja kiintoainetta runsaasti. Hakemuksen kuormituslaskelma todennäköisesti aliarvioi vuosikuormitusta, koska se perustuu kesää lukuun ottamatta keskimääräisiin turvetuotantoalueiden ominaiskuormituslukuihin. Lisäalueen kuormitus on arvioitu kokonaan keskimääräisten ominaiskuormitusten perusteella. Kuitenkin on hyvin todennäköistä, että alueen kuormitus tulee olemaan sama tasoa kuin nykyisellä tuotantoalueella. Hakemuksessa on tosin oletettu tehdyn tutkimuksen perusteella, että pohjoisen lisäalueen mineraalimaa on vähemmän hapanta kuin keskiosan maat. Hakemuksessa on todettu, etteivät Hangasnevan kuivatusvedet ole vaikuttaneet alapuolisten Luohuanjoen ja Ohtuanojan happamoitumiseen. Johtopäätökset perustuvat kesien 2008 ja 2009 tarkkailutietoihin. Tarkkailutiedot eivät ole riittäviä kyseisten johtopäätösten tekemiseen. ELY-keskuksen käsityksen mukaan Hangasnevan turvetuotanto voi vaikuttaa yhdessä alueen muun kuivatustoiminnan kanssa vesistöjen happamuushaittojen syntymiseen. Esimerkiksi Ohtuanojassa tavattiin kalakuolemia viimeksi kesällä Kaikki mahdolliset toimenpiteet happamuushaittojen ehkäisemiseksi on tehtävä. Myös vesienhoitosuunnitelmassa on Luohuanjoella lisätoimenpiteenä vähentää sulfaattimaiden kuivatusten happamuus- ja metallikuormitusta ja vähentää uuden kuormituksen muodostumisen riskiä. Talviaikaista vesienkäsittelyä olisi hyvä tehostaa jollakin keinolla. Happamuushaittojen vähentämiseksi tuotannossa vielä olevan ja tuotannosta poistuneiden alueiden vesien ph:ta on nostettava hakemuksen mukaan kalkkirouhepadolla sekä välttämällä lisäkaivua mineraalimaihin asti ja jättämällä tuotannosta poistuville alueille riittävä turvekerros. Maanomistajia on informoitava alueen maaperän laadusta. Lähtevän veden ph-arvoa on seurattava, mieluiten jatkuvatoimisella ph-mittarilla. ELY-keskuksen käsityksen mukaan lupaa lisäalueelle ei tule myöntää alueen happamuusongelmien vuoksi.

22 22 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalousryhmä ELY-keskus on katsonut, että Ohtuanojan, Vesinevanojan ja Luohuanjoen merkitys yleiselle kalatalousedulle on vähäinen, mutta Siikajoen merkittävä. Siikajoella esiintyy tyypillisiä ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä kalataloudellisia haittoja, kuten kalojen makuvirheitä, pyydysten likaantumista ja pohjan liettymistä. Hangasnevan turvetuotantoalueelta vesistöön johdettava kuormitus vahvistaa haittoja osaltaan. Siikajoen kalataloudellista arvoa nostaa tänä vuonna päätökseen saatava kalataloudellinen kunnostus. Kalataloudellinen kompensaatio ja tarkkailu ovat tarpeen eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi. Kompensaatio voidaan edelleen määrätä kalatalousmaksuna. Nykyisen lupapäätöksen perusteena olleessa hakemuksessa vuoden 2010 tuotantopinta-alaksi arvioitiin noin 39 ha, minkä mukaan arvioitiin myös kalataloudellisen kompensaation tarve. Vanhaa pinta-alaa on kuitenkin edelleen tuotannossa yli 120 ha. Yhtenäisen tarkkailukäytännön varmistamiseksi tarkkailu on määrättävä tehtäväksi Kainuun ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Käytännössä tarkkailu voidaan järjestää osana Siikajoen yhteistarkkailuohjelmaa, jossa Hangasneva on jo mukana. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2020 loppuun mennessä. Hakija on määrättävä maksamaan vuodesta 2012 alkaen 460 euron suuruinen kalatalousmaksu. Kalataloudellinen tarkkailu on tehtävä Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Muistutus 3. XX (Lisäpelto RN:o 5:9, Suopelto I RN:o 41:0, Lisäpelto II RN:o 14:33 ja Suopelto II RN:o 22:19) Muistuttaja on vaatinut, että hakijan vanhat luvat perutaan ja ettei uusia lupia myönnetä. Perusteina ovat kiinteistölle aiheutetut vahingot ja häiriöt. Hakijan vastine Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon vastineensa, jossa se on lausunnoista ja muistutuksesta esittänyt seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Hakija on esittänyt kalkkirouhepadon asentamista laskeutusaltaan 2 yläpuolelle happamuushaittojen vähentämiseksi. Kuten hakemusasiakirjoista selviää, talviaikana ei johdeta vesiä vesistöön muualta kuin tuotannosta poistuneelta ja kasvittuneelta lohkolta 1 laskeutusaltaan 3 kautta Vesinevan ojaan sekä tuotantolohkojen 8 ja 10 sekä osalta lohkosta 9 laskeutusaltaiden 4 ja 5 kautta Luohuanjokeen. Näistä alueista on enää tuotannossa 14 ha. Alueen tasaisuuden vuoksi on erittäin vaikeaa saada esimerkiksi virtaamansäätöä toimimaan alueella. Alapuolinen laskuoja padottaa herkästi jo tällä hetkellä. Altaiden 4 ja 5 kautta johdetaan vesiä tuotannossa olevalta alueelta enää noin viiden vuoden ajan. Valtaosalta tuotantoaluetta ei johdeta vesiä talviaikaan lainkaan alapuoliseen vesistöön, vaan ne padotaan tuotantoalueelle. Pumppaus haihduntaja kasvillisuusaltaaseen aloitetaan mahdollisimman aikaisin keväällä ja sitä jatketaan jäätymisolosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman pitkään

23 syksyllä. Talviaikaisen vesien johtamisen tehostamista ei hakijan näkemyksen mukaan näin ollen tarvita. Alueelta lähtevän veden ph:ta tullaan tarkkailemaan tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi niinä vuosina, jolloin alue ei ole päästötarkkailussa, mitataan alueelta lähtevän veden ph:ta käsikäyttöisellä mittarilla vähintään kerran kuukaudessa avovesikaudella. Asennettavan kalkkipadon vaikutus tulee näin myös todennettua. Hakija selvittää lisäalueen maaperän happamuuden kesän 2011 aikana ja toimittaa tuloksen aluehallintovirastoon mennessä. Mikäli alueella ei ole happamia sulfaattimaita, tulee alueelle myöntää tuotantolupa. Alue rajoittuu jo olemassa olevan alueen yhteyteen, sinne on käyttävissä jo olemassa oleva infra ja alue on metsätalouskäyttöön ojitettua, hakattua aluetta. Alueen lähistöllä ei ole asutusta. Lisäalueen käyttöönotolla sen suhteellisen pieni koko huomioiden ei ole vaikutusta alapuoliseen vesistöön Kainuun ELY-keskus Kalatalousmaksu on määrättävä hakemuksessa esitetyn mukaisesti. 3. XX Muistuttajan vaatimus luvan perumisesta ja lisäalueen luvan epäämisestä tulee perustelemattomana hylätä. Muistuttaja ei ole yksilöinyt, mitä vahinkoa ja häiriötä hänelle on turvetuotannosta aiheutunut, joten muistutukseen ei voida ottaa kantaa. Hakemuksen täydennys Hakija on täydentänyt hakemustaan selvityksellä Hangasnevan lisäalueen happamuudesta. Turpeenalaisesta mineraalimaasta on kairattu näytteet kolmesta eri pisteestä heinäkuussa ja toimitettu laboratorioon. Analyysitulosten mukaan pisteessä 1, joka sijaitsi lisäalueen luoteisreunassa, ph oli 4,7 ja rikkipitoisuus 21 mg/l. Pisteessä 2, joka sijaitsi lisäalueen lounaisreunalla, ph oli 5,0 ja rikkipitoisuus 150 mg/l. Pisteessä 3, joka sijaitsi lisäalueen pohjoisosassa, ph oli 4,3 ja rikkipitoisuus 280 mg/l. MERKINTÄ Aluehallintovirastolla on tätä asiaa ratkaistessaan ollut esillä Pohjois- Suomen ympäristölupaviraston antaman Hangasnevan turvetuotantoalueen ympäristölupaa koskevan päätöksen nro 12/04/2 perusteena olleet asiakirjat sekä valvontaviranomaisen tarkastuspöytäkirjat , , , ja sekä pöytäkirjoihin liittyviä valokuvia.

24 24 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu ja ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Turveruukki Oy:lle myönnetyn, Siikajoen kunnassa Siikajoen vesistöalueella sijaitsevan Hangasnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 12/04/2 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 131,0 ha. Lisäaluetta koskeva hakemus hylätään. Kalasto- ja kalastusvahinkojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa tai toimenpitein hyvitettävää vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan haltijan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojassa lohkoilta 2 7 ja osittain lohkolta 9 Ohtuanojaan, lohkoilta 8, 10 ja osittain lohkolta 9 Luohuanjokeen sekä tuotannosta poistuneelta lohkolta 1 Vesinevanojaan. 2. Turvetuotantoalueen lohkoilta 2 7 ja osittain lohkolta 9 johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä olevan tuotantosuunnitelmapiirustuksen (mittakaava 1:10 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, haihdunta- ja kasvillisuusaltaan, laskeutusaltaan sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Vesien pumppaus haihdunta- ja kasvillisuusaltaalle on aloitettava keväällä mahdollisimman aikaisin ja jatkettava syksyllä mahdollisimman myöhään, ainakin Muuna aikana lohkojen vedet padotetaan tuotantoalueelle. Lohkoilta 8, 10 ja osittain lohkolta 9 sekä lohkolta 1 johdettavat vedet on käsiteltävä edellä mainitun piirustuksen mukaisesti lisäalueelle suunnitellut rakenteet pois lukien sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaiden avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomi ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.

25 Tuotantoalueella olevia ojia, lietesyvennyksiä ja laskeutusaltaita ei saa kaivaa kivennäismaahan asti tai nykyistä syvemmälle kivennäismaahan niin, että niissä johdettava vesi kaivun seurauksena happamoituu tai että pohjavedenpinnan alenemisen myötä kivennäismaa hapettuu lisää. Kivennäismaahan jo kaivetuissa ojissa on padotettava vettä, jotta kivennäismaa ei pääse hapettumaan lisää. Tuotannosta poistettaville alueille on jätettävä riittävä, vähintään 20 cm:n paksuinen turvekerros. 3. Haihdunta- ja kasvillisuusaltaan toimintaa on ylläpidettävä ja puhdistustehokkuutta edistettävä. Oikovirtaukset on estettävä. Veden jakautumisesta tasaisesti koko kentälle on huolehdittava. Allasrakenteiden sortumat on ehkäistävä ja korjattava. 4. Hangasnevan tuotantoalueelta Ohtuanojaan johdettavien vesien ph:n tulee olla yli 5. Tuotantoalueelta johdettavien vesien ph:n nostamista varten on haihdunta- ja kasvillisuusaltaalta laskeutusaltaalle 2 johtavaan ojaan asennettava kalkkirouhepato. Kalkkirouhepadon toimivuutta eli vesien ph:n nostamiskykyä on ylläpidettävä. 5. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden kiintoaineita, ravinteita ja metalleja pidättävää tai veden ph:ta neutraloivaa tehoa. 6. Luvan haltijan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Vesienkäsittelyrakenteiden ja ojastojen huoltoa ja puhdistusta suunniteltaessa ja tehtäessä on otettava huomioon happamoitumisriski. 25 Päästöt ilmaan ja melu 7. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueella on keskeytettävä tuotanto ja aumojen käyttö alueilla, jotka ovat alle 500 metrin etäisyydellä asutuksesta silloin, kun tuulee asutukseen päin. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

26 8. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Varastointi ja jätteet 9. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan haltijan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan haltijan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 10. Alueella saadaan turpeen lisäksi varastoida puuperäisiä polttoaineita enintään t/v. 11. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 12. Luvan haltijalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 14. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

27 15. Vuodesta 2013 alkaen vesistötarkkailu on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalaston, kalastuksen ja pohjaeläinten tarkkailu Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä kalaston, kalastuksen ja pohjaeläinten tarkkailun osalta Kainuun ELY-keskukselle. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle, Kainuun ELY-keskukselle ja Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi ELYkeskuksen vesistöstä ottamien näytteiden tulokset. Kalasto- ja kalastustarkkailun tulokset on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle, Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Siikajoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Vesistötarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kalasto- ja kalastustarkkailuohjelmaan sekä pohjaeläintarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 27 Kunnossapitovelvoite 16. Luvan haltijan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Kalatalousmaksu 17. Luvan haltijan on tämän päätöksen lainvoimaiseksitulovuodesta lähtien maksettava kalatalousmaksua Kainuun ELY-keskukselle vuosittain tammikuun aikana 425 euroa vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Sitä ennen on maksettava ympäristölupaviraston päätöksessä nro 12/04/2 määrättyä kalatalousmaksua. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 18. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan haltijan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Selvityksessä on erityisesti esitettävä tiedot poistettujen alueiden happamuudesta. Tämän jälkeen tuotannosta

28 poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. 19. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kaksitoista kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä aluehallintoviraston hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta. Suunnitelmassa on erityisesti esitettävä tarvittavat toimenpiteet happamuushaittojen ehkäisemiseksi. Hakemukseen on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta ja niiden toiminnan päättymisen jälkeen mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta, joista luvan saaja on vastuussa. Vastaava suunnitelma on esitettävä myös, jos lupakauden aikana huomattava osa alueesta poistuu tuotannosta sekä kyseisellä alueella tehdään muutoksia vesien johtamis- ja vesienkäsittelyjärjestelyihin. 28 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole tässä päätöksessä tarkoitetuista toimista ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset Kyseessä on Hangasnevan olemassa olevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Lupaharkinta on tehty ja luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 12/04/2. Hangasnevalta johdetaan vesiä Vesinevanojaan noin 14 ha:n alueelta, Luohuanjokeen noin 26 ha:n alueelta ja Ohtuanojaan noin 156 ha:n alueelta. Pinta-aloihin sisältyy tuotannosta poistuneita alueita. Ohtuanojaan johdettavat vedet käsitellään haihdunta- ja kasvillisuusaltaalla sekä laskeutusaltaalla. Muualle johdettavat vedet käsitellään pelkästään laskeutusaltailla. Haihdunta- ja kasvillisuusallas on otettu käyttöön vuonna Altaan pinta-ala on 1 ha, jolloin altaan pinta-ala on noin 0,6 % sen valumaalueesta. Altaaseen on kylvetty ruokohelpeä syksyllä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus oli edellisen lupavaiheen aikana antamassaan lausunnossa todennut, että vuosien tarkkailutulosten mukaan haihdutusallas ei näyttänyt vielä olevan tehokas puhdistuskeino, mutta että sen käyttöä kannattaisi silti jatkaa ja seurata sen tehoa näytteenoton avulla. Ympäristökeskus oli edelleen todennut, että mikäli haihdunta-allas ei alkaisi toimia nykyistä paremmin, tulisi vesiensuojelua tehostaa, sillä muuten Hangasnevalla olisi käytössä vesiensuojelun perustaso, eikä ravinteita poistavaa menetelmää. Nyt käsiteltävän hakemuksen liitteenä olevassa esityksessä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuksi on todettu, että haihdunta- ja kasvillisuusaltaan tehon tarkkailua ei voida tehdä, sillä vesien altaaseen pumppaamisen takia luotettavaa näytteenottoa ei voida

29 tehdä. Tietoja haihdunta- ja kasvillisuusaltaan vesienpuhdistustehosta ei ole saatavilla. Tuotanto on aloitettu vuonna 1985, jolloin tuotantoalueen pinta-ala on ollut 171,5 ha. Vuonna 2002 pinta-ala on ollut 169 ha, eli poistuma on ollut 2,5 ha. Edellisen lupakäsittelyvaiheen aikaan vuonna 2002 luvan haltija on arvioinut, että tuotantoala vuonna 2005 olisi noin 110 ha ja vuonna 2010 noin 40 ha. Vuonna 2011 tuotantoalueen pinta-ala on todellisuudessa ollut 121,2 ha, eli kolme kertaa suurempi kuin vuonna 2002 arvioitu. Vuonna 2010 tehdyn arvion mukaan tuotantoalueen pinta-ala lisäalue mukaan lukien olisi vuonna 2015 noin 90 ha ja vuonna 2020 noin 70 ha. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna Luvan haltija on edellisen lupakäsittelyvaiheen aikaan antamassaan vastineessa todennut, että alueelle on mahdotonta järjestää muuta ravinteita poistavaa menetelmää kuin silloin toteutettu haihdunta-allas. Ympäristölupavirasto on antaman päätöksen nro 12/04/2 lupamääräysten perusteluissa todennut, että vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi annettavat määräykset ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia, kun otetaan erityisesti huomioon kysymyksessä oleva kauan turvetuotantoon käytetty, vähitellen tuotannosta poistuva alue. Myös kalatalousmaksun määrässä oli otettu huomioon muun muassa arvioidut päästöt vesistöön ja tuotantoalueen poistuma tulevan lupakauden aikana. Edellisessä lupakäsittelyvaiheessa vuodelle 2010 esitettyihin kuormitusarvoihin verrattuna vuoden 2009 päästötarkkailutulosten perusteella arvioidut toteutuneet kuormitusmäärät ovat olleet ravinteiden perusteella vuositasolla yli kolminkertaiset ja kiintoaineen osalta yli nelinkertaiset. Hangasnevalla viimeisen lupakauden aikana harjoitettu tuotantotoiminta ei ole vastannut ympäristöluvassa esitettyä toimintaa tuotantoalueen koon tai aiheutettujen päästöjen osalta. Ympäristölupapäätöksessä on otettu huomioon hakemuksessa esitetty vesienkäsittelyn tehostaminen haihdunta- ja kasvillisuusaltaalla, tuotantotoiminnan nopeahko supistuminen ja vesienkäsittelyn edelleen tehostamisen vaikeudet, jolloin hakemuksen mukaista vesienkäsittelymenetelmää on pidetty parhaana käyttökelpoisena tekniikkana Hangasnevan olosuhteissa, eikä tehostamista ole vaadittu. Päästötarkkailutulosten perusteella Hangasnevalta lähteneissä vesissä on ollut runsaasti kiintoainetta, typpeä ja rautaa. Vesistövaikutustarkkailutulosten perusteella Hangasnevalta tulevilla vesillä voi olla huonontavaa vaikutusta Luohuanjoen ja Ohtuanojan vedenlaatuun ja ne ainakin ylläpitävät sitä. Luvan haltija ei ole esittänyt sellaista tietoa, jonka perusteella voisi olettaa, että haihdunta- ja kasvillisuusaltaan puhdistusteho olisi niin sanottua perustasoa parempaa. Haihdunta- ja kasvillisuusallas on vesienkäsittelyrakenteena melko ainutlaatuinen eikä kirjallisuudesta löydy riittävästi tietoa sen puhdistustehon arvioimiseen. Sen puhdistustehoa ei ole Hangasnevan olosuhteissa tutkittu, joten altaan toiminnalle ei voida määrittää kiintoaineen ja ravinteiden poistuma-arvoja eikä siten antaa siitä määräystä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on edellisen lupavaiheen aikaan antamassaan lausunnossa huomauttanut, että tuotantoalue sijaitsee potentiaalisella alunamaa-alueella ja että kivennäismaahan kaivaminen tai massansiirrot voivat aiheuttaa happamuushaittoja vesistöön. Hangasnevalta lähtevien vesien ph-arvot ovat tarkkailuvuosina olleet erittäin alhaiset. Vuonna 2008 Hangasnevan vesien ph oli keskiarvoltaan 3,7 ja Siikajoen kaikkien tarkkailusoiden 5,5. Vuonna 2009 ph:n 29

30 keskiarvot olivat vastaavasti 3,8 ja 5,8. Siikajoessa ja Luohuanjoessa on 2000-luvulla esiintynyt vesistön liiallisesta happamoitumisesta johtuneita kalakuolemia. Valvontaviranomaisen lausunnossa esitetyn mukaan myös Ohtuanojassa olisi esiintynyt kalakuolemia. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Siikajoen vesistön vesimuodostumien tila on pääosin välttävä tyydyttävä. Siikajoen alaosan nykytila on arvioitu tyydyttäväksi ja Luohuanjoen välttäväksi. Hyvän tilatavoitteen saavuttaminen Siikajoella tai Luohuanjoella vuoteen 2015 mennessä ei ole mahdollista nykykäytännön tai lisätoimenpiteiden avulla, vaan siihen tarvitaan arvion mukaan jatkoaikaa vuoteen 2021 saakka Siikajoen osalta ja vuoteen 2027 saakka Luohuanjoen osalta. Ohtuanojan tilaa ei ole vesienhoitosuunnitelmassa määritetty, mutta Ohtuanojan nykytila ja jatkoajan tarvearvio ovat samat kuin Luohuanjoelle määritetyt. Suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus sekä happamuuden aiheuttamat haitat Siikajoen pääuomassa ja Luohuanjoessa. Siikajoen alaosan ja Luohuanjoen tilatavoitteiden toteuttamiseen tarvitaan lisätoimenpiteitä. Ehdotuksena vesimuodostumakohtaiseksi lisätoimenpiteeksi on happamien sulfaattimaiden kuivatusten happamuus- ja metallikuormituksen sekä uuden kuormituksen riskin vähentäminen. Toimintokohtaisena lisätoimenpiteenä turvetuotannon kohdalla ehdotetaan, että happamilla sulfaattimailla sijaitsevien tuotantoalueiden loppuvaiheen tuotantotoimenpiteet ja jälkihoitotyöt tehdään erityisen huolellisesti. Jotta Hangasnevan turvetuotantoalueen toiminnasta johtuvien happamuushaittojen ja niitä ehkäisemiseksi määrätyt toimenpiteiden vaikutuksia vedenlaatuun voitaisiin paremmin arvioida, on käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaan lisätty toimenpiteet tarvittavien tietojen keruuta varten. Ravinteiden ja kiintoaineen poistamiseen käytettyä vesienkäsittelymenetelmää on myös syytä tarkistaa ja parantaa, mikäli tuotanto Hangasnevalla jatkuu vielä vuoden 2017 jälkeen. Hangasnevalla ei ole aluehallintoviraston arvion mukaan ollut käytössä parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun otetaan huomioon Hangasnevalta tulevien vesien ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä rauta- ja happamuuskuormitus. Toiminta, jota koskevat lupamääräykset on tässä päätöksessä tarkistettu, on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa ottaen huomioon, että päätöksessä on annetut määräykset happamien vesien syntymisen ja kivennäismaan enemmän hapettumisen ehkäisemiseksi sekä jo syntyneiden happamuushaittojen vähentämiseksi ja että luvan määräysten tarkistaminen on määrätty tehtäväksi jo vuonna Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat vahingot ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen Hangasnevan turvetuotanto täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla 30

31 annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma on otettu huomioon antamalla määräykset turvetuotannosta johtuvien happamien vesien vähentämiseksi ja muodostumisen ehkäisemiseksi sekä määräämällä haettavaksi jälkihoitotoimenpiteiden vahvistamista erillisellä lupahakemuksella. 31 Lisäaluetta koskevan hakemuksen hylkäämisen perustelut Hangasnevan suunniteltu 9,8 ha:n suuruinen lisäalue sijaitsee tuotantoalueen pohjoispäässä. Alue on metsäojitettu ja pääosin hakkuuaukkoa. Hakemussuunnitelman mukaan lisäalueen vedet käsiteltäisiin ympärivuotisesti kasvillisuuskentällä, jonka pinta-ala olisi noin 4 % sen valumaalueesta. Vedet johdettaisiin Vesinevanojassa noin 3 km:n matkalta Siikajokeen. Kuormitusselvityksen mukaan Vesinevanojan valuma-alue on maankäyttömuodoltaan enimmäkseen ojitettua suota ja peltoja. Vanhan tuotantoalueen lohkolta 1 johdetaan edelleen vesiä ojaan, mutta lohko on poistunut tuotannosta ja kasvittunut. Lisäalueelle esitetty vesienkäsittelymenetelmä ei ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jota ei myöskään ole ollut käytössä Hangasnevan tuotannossa olevalla alueella. Ei ole myöskään poissuljettua, etteikö suunnitellun lisäalueen kuivattamisesta ja sen ojien kaivusta voisi aiheutua happamuuskuormitusta vesistöön. Epävarmuus esitetyn vesienkäsittelymenetelmän riittävästä puhdistumistehosta ja happamoitumisriski huomioon ottaen lupaa lisäalueen turvetuotantoon ei voida myöntää. Lupamääräysten perustelut Määräykset 1 6 ovat tarpeen vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi ja happamuushaittojen ehkäisemiseksi. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 7 ja melun osalta lupamääräys 8. Lähin asutus on noin 300 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana ja muun muassa määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin 1) kohdan nojalla enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 9 11 on annettu jätteiden ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain (1072/1993) 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen määrätä polttoaineiden ja öljyjen varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Puuperäisten polttoaineiden varastoinnista ei aiheudu haittaa. Häiriö- tai poikkeustilanteissa voi aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä. Määräykset 12 ja 13 on annettu päästöjen ja haittojen ehkäisemiseksi. Vahinkojen rajoittaminen sekä ajallisesti

32 että määrällisesti edellyttää ympäristövahinkojen torjuntaan tarkoitettua kalustoa ja toimintasuunnitelmaa. Tiedottamisen sekä ympäristöhaittojen vähentämistoimien ohjaamisen ja valvonnan vuoksi ympäristönsuojelun valvontaviranomaisten on saatava tiedot häiriö- ja poikkeustilanteista viivytyksettä. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 14 ja 15 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn tehostamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 16 kunnossapitovelvoite on tarpeen, jotta toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat liettymät poistetaan. Lupamääräys 17 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Aluehallintovirasto on kalatalousviranomaisen lausunnossa esitetty huomioon ottaen katsonut, ettei aiemmassa ympäristöluvassa määrätty kalatalousmaksu ole ollut riittävä Hangasnevan päästöt ja vaikutukset huomioon ottaen, minkä perusteella maksua on korotettu. Maksussa on huomioitu lisäalueen ympäristölupaa koskevan hakemuksen hylkääminen. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräykset 18 ja 19 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen ja happamuushaittojen rajoittamiseksi. 32 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja 2. Kainuun ELY-keskuksen lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu pääosin huomioon päätöksestä ja sen perusteluista ilmenevästi. 3. XX:n vaatimukseen vanhan luvan perumisesta ja uusien lupien epäämisestä aluehallintovirasto toteaa, että luvan myöntämisen edellytykset olemassa olevan toiminnan osalta edelleen täyttyvät luparatkaisun perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. Lisäalueen osalta hakemuksen hylkäämistä koskeva vaatimus on otettu huomioon. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa nro 12/04/2 ja tällä päätöksellä tarkistetut lupamääräykset ovat voimassa toistaiseksi.

33 Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. 33 Lupamääräysten tarkistaminen Luvan haltijan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannosta johtuvista happamuushaitoista ja niiden ehkäisemiseksi tehdyistä toimenpiteistä sekä esitys niiden ehkäisemiseksi tehtävistä toimenpiteistä jatkossa, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä, vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön sekä esitys vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Hakemukseen on myös liitettävä jälkihoitosuunnitelma, jossa on otettu huomioon happamuushaittojen ehkäisy, yhteenveto vuosittaisista päiväkirjakoosteista ja selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta. KORVATTAVA PÄÄTÖS Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 12/04/2 luparatkaisua lukuun ottamatta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava ympäristölupaviraston päätöksen nro 12/04/2 lupamääräyksiä. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 1 momentti 3) kohta? 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44 (86/2000), 45 1 momentti, 45 a, 46 1, 2 ja 4 momentti, 50 2 momentti, 52 3 momentti, 55 1 momentti, 90 1 momentti ja 103 a Vesilaki (587/2011) 19 luku 3 1 momentti Vesilaki (264/1961) 2 luku 22 1 ja 3 momentti Jätelaki (646/2011) momentti Jätelaki (1072/1993) 4,6 ja 15

34 34 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Käsittelymaksun määräämiseen sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaan turvetuotantoaluetta (tuotantoala ha) koskevan hakemusasian käsittelymaksu on euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta, tässä tapauksessa siis euroa. Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaan turvetuotantoaluetta (tuotantoala alle 30 ha) koskevan hakemusasian käsittelymaksu on euroa. Käsittelymaksu peritään myös kielteisestä päätöksestä. Käsittelymaksuna peritään euroa euroa, eli euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) 7

35 35 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Heidi Nyman Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Heidi Nyman. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai vaihde HN/es Liitteet Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Tuotantoaluekartta Liite 3 Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Päätös Tiedoksi Hakija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Siikajoen kunta Siikajoen kunnan kaavoitusviranomainen Siikajoen kunnan terveydensuojeluviranomainen / Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto, Raahen toimipiste Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen / Raahen kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus

36 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

37 1 Liite 2 TUOTANTOALUEKARTTA