ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 42/12/1 Dnro PSAVI/307/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 42/12/1 Dnro PSAVI/307/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Sääskisuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Ranua Turveruukki Oy Teknologiantie Oulu

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Yleiskuva toiminnasta... 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 4 Pöly, melu ja liikenne... 8 Varastointi ja jätteet... 9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 9 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Kalasto ja kalastus Pöly, melu ja liikenne Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset Hakijan vastine A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu Porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen ehkäiseminen Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKASTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen KORVATTAVA PÄÄTÖS PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

3 3 HAKEMUS Turveruukki Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella hakenut Ranuan kunnassa sijaitsevan Sääskisuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 69/01/1 lupamääräysten tarkistamista. LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE Sääskisuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman ympäristölupapäätöksen nro 69/01/1 määräykseen, jonka mukaan luvan saajan on vuoden 2010 loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 69/01/1 myöntänyt Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Sääskisuon turvetuotantoon ja turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Iso-ojan ja Suoperänojan kautta Luiminkajokeen ja edelleen Siuruanjokeen. Ympäristölupa on myönnetty tuolloin 314 hehtaarin tuotantoalalle. Alueella saadaan lisäksi varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita. Ennalta arvioiden hankkeesta ei ole katsottu aiheutuvan vesistöön tai sen käyttöön, tuotantoalueen ympäristöön tai lähialueiden käytölle kohdistuvaa vahinkoa. Sääskisuon turvetuotantoalue sijaitsee kokonaan vuokratulla maalla. Hakija on tehnyt sopimukset vesien johtamisesta ja teiden käytöstä maanomistajien kanssa ennen edellisen ympäristöluvan hakemista. Rovaniemen maakuntakaavassa Sääskisuon turvetuotantoalue on merkitty tuotannossa olevaksi turvesuoksi. Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä

4 4 Toiminta Yleiskuva toiminnasta Sääskisuo sijaitsee Ranuan kunnassa noin 13 kilometriä kuntakeskuksesta kaakkoon. Turvetuotantoalue muodostuu 21 lohkosta, joiden tuotantoala on 311,7 hehtaaria, sekä kahdeksasta auma-alueesta, joiden yhteisala on 7 hehtaaria. Auma-alueita ei oteta turvetuotantoon. Koko eristysojan rajaama alue on noin 370 hehtaaria. Hakemukseen ei sisälly uutta tuotantopinta-alaa. Sääskisuo on kunnostettu turvetuotantoon ensimmäisen vaiheen osalta vuosina ja toisen vaiheen osalta Tuotanto alueella on aloitettu vuonna Tuotantopinta-alan arvioidaan olevan 305 hehtaaria vuonna 2015 ja 290 hehtaaria vuonna Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2040 saakka, minkä jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen. Sääskisuolla tuotetaan jyrsin-, pala- ja kuiviketurvetta. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 turvetta. Tuotantoalueella käytetään Haku-menetelmää, jonka päävaiheet jyrsinturvetuotannossa ovat turpeen irrottaminen suon pinnasta, kuivaus, keräily ja varastointi aumoihin. Polttoturve toimitetaan ensisijaisesti Oulun, Kemin ja Rovaniemen seudun voimalaitoksille. Kuivaturve toimitetaan Rovaniemen kaupungin jätevesipuhdistamolle kompostin tukiaineeksi ja lähialueen maatalouden kuivikekäyttöön. Sääskisuolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita hakkuutyömailta ja puunjalostuslaitoksilta. Niiden määrä on alle tonnia vuodessa. Ne toimitetaan haketettuina tai murskattuina lämpö- ja voimalaitoksille, samoin kuin tuotannon yhteydessä kertyneet kannot ja liekopuut. Lupakauden aikana Sääskisuolla on varastoitu ja käsitelty energiapuuta yhteensä noin tonnia. Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen. Vesienkäsittelyä jatketaan, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Jälkihoitovaiheen tarkkailu toteutetaan Lapin ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Sääskisuo ei siirry jälkihoito- tai jälkikäyttövaiheeseen lähimmän 10 vuoden aikana Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Vesien käsittely Sääskisuon tuotantoalueen vedet johdetaan kolmelle pintavalutuskentälle (kentät 1, 2 ja 4). Neljännelle pintavalutuskentälle (kenttä 3) johdetaan Sääskisuon länsipuolisen eristysojan vedet. Pintavalutuskentän 1 pintaala on noin 7,5 hehtaaria, joka on noin 6,3 % kentän valuma-alueesta (120 ha). Pintavalutuskentälle 1 vedet johdetaan tuotantolohkoilta 1 8 (tuotantopinta-ala 104,4 ha) kolmen laskeutusaltaan kautta. Pintavalutuskentän 2 pinta-ala on noin 3,6 hehtaaria, joka on noin 2,9 % kentän valuma-alueesta (124 ha). Pintavalutuskentälle 2 vedet johdetaan tuotantolohkoilta 9 14 (tuotantopinta-ala 103,9 ha) neljän laskeutusaltaan kautta.

5 Pintavalutuskentän 4 pinta-ala on noin 7,8 hehtaaria, joka on noin 6,7 % kentän valuma-alueesta (117 ha). Pintavalutuskentälle 4 vedet johdetaan tuotantolohkoilta (tuotantopinta-ala 103,4 ha) kolmen laskeutusaltaan kautta. Pintavalutuskenttien (lukuun ottamatta kenttää 2) laskeutusaltaiden mitoitukset vastaavat teoksessa Turvetuotannon vesiensuojeluohjeisto (Mirja Savolainen, Kaisu Heikkinen, Raimo Ihme, Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus, 1996) esitettyjä suosituksia. Tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alaosiin on rakennettu lietesyvennykset sekä päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin sekä lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Tuotantoaikaisten tuotantoalueen ympäristövesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vedenpuhdistusrakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Suoperänojan ja sitä lähellä sijaitsevan kokoojaojan väliin on rakennettu tulvavesien varalta penger. Laskeutusaltaat puhdistetaan viimeistään tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa, kun altaan lietetila on täynnä lietettä. Sarkaojien lietesyvennykset puhdistetaan lietteestä tarpeen mukaan tuotantokauden aikana. Veden laadun tarkkailu Sääskisuon tuotantoalueelta lähteneen veden laatua on tarkkailtu kesällä 2004, 2007 ja Verrattaessa Sääskisuolta lähtevän veden laatua Lapin alueen pintavalutuskentällisiltä tuotantosoilta lähtevän veden laatuun vuosina , lähtevän veden laatu Sääskisuolla on ollut tuotantokaudella raudan, kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta normaalia pintavalutuskentälliseltä suolta lähtevää vettä vastaavaa. Sääskisuolta lähtevän veden keskimääräinen ammoniumtyppipitoisuus on ollut selvästi alhaisempi kuin Lapin alueen turvetuotantoalueilla keskimäärin. Tulosten mukaan Sääskisuolta johdetussa vedessä oli keskimääräistä enemmän kiintoainetta ja humusta. Sääskisuon turvetuotantoalueen keskivaluma ja valumaveden laatu tuotantovaiheessa kesäaikana vuosina 2004, 2007 ja 2011 sekä Lapin alueen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskivaluma ja keskimääräinen vedenlaatu tuotantokaudella vuosina Sääskisuo 2004 Sääskisuo 2007 Sääskisuo 2011 Lapin alue Mq l/s km 2 19, ,9 ph 7,04 6,8 COD Mn mg/l kok. P µg/l PO 4 -P µg/l kok. N µg/l NO 2+3 -N µg/l 17 8 NH 4 -N µg/l Fe µg/l kiintoaine mg/l 5,9 8 8,9 4,5 5 Sääskisuolla pintavalutuskenttä 1:n tehoa on tarkkailtu vuosina 2004, 2007 ja 2011 ottamalla vesinäytteet kentän ylä- ja alapuolelta. Eri kuormitteille kentän toimivuutta on arvioitu tarkkailukertojen keskimääräisten pitoisuuksien erolla kentän ylä- ja alapuolella eli poistumana (%). Kentällä on saatu pienennettyä parhaiten valumaveden ammoniumtypen pitoisuuksia.

6 Kenttä on poistanut vedestä hyvin myös muita ravinteita, mutta se on lisännyt veden kiintoaine- ja humuspitoisuutta vuosina 2007 ja Vuoden 2011 tehon tarkkailun perusteella kentälle tulevan veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 5,0 mg/l ja kentältä lähtevän 5,6 mg/l. Humuspitoisuus oli kentälle tulevassa vedessä keskimäärin 26 mg/l ja kentältä lähtevässä 31 mg/l. Sääskisuon pintavalutuskentän 1 tehon tarkkailun tuloksia vuosilta 2004, 2007 ja 2011 Maastokäynnillä hakija on todennut kentälle johtavassa laskuojassa veden olevan silmämääräisesti hyvälaatuista. Vesi jakaantui kentälle tasaisesti eikä keräilyojissa ollut havaittavissa eroosiota. Hakijan mukaan kiintoaineen reduktiotaso jää kentällä alhaiseksi, koska kentälle johdettava vesi on laadultaan hyvää. Tarkkailutulosten perusteella kenttä on pääsääntöisesti toiminut hyvin kiintoaineen osalta eikä maastokäynnillä kentän toiminnassa ollut havaittavissa epäkohtia. Kentälle tulevan veden laadun voidaan tarkkailutulosten sekä maastokäynnillä tehtyjen havaintojen perusteella todeta olevan hyvälaatuista eli kiintoaineen päästölähde esimerkiksi laskuojassa ei ole todennäköistä. Hakija katsoo, ettei kentän toiminta vaadi tällä hetkellä tehostamistoimenpiteitä. Kentän toimintaa seukiintoaine % kok.n % NH 4 % kok.p % PO 4 % Fe % COD Mn % Sääskisuon kiintoaineen lähteen selvittäminen Koska Sääskisuolta pintavalutuskentältä 1 johdetussa vedessä on ollut keskimääräistä enemmän kiintoainetta ja humusta, hakija on tehnyt selvityksiä kiintoaineen lähteen selvittämiseksi. Vuosina 2004, 2007 ja 2011 toteutettujen päästötarkkailujen perusteella pintavalutuskentältä 1 lähtevän veden kiintoainepitoisuus on ollut pääosin hyvällä tasolla. Yksittäisinä näytteenottokertoina loppukesästä kiintoainepitoisuus on kuitenkin kohonnut kaikkina tarkkailuvuosina, mikä voi johtua sateiden aiheuttamasta valunnasta. Vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailusoiden lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 6,0 mg/l. Luonnontilaisen suon tausta-arvoksi on arvioitu 2 mg/l. Sääskisuon pintavalutuskentältä 1 lähtevän veden kiintoainepitoisuus vuosina 2004, 2007 ja touko 1 2,3 5 0,5 kesä 1 1,5 2 1,3 kesä 2 2,5 2 1,6 heinä 1 3,2 2 5 heinä 2 5,6 4,8 5 elo 1 5, elo 2 7,6 16 5,9 syys 1 6,4 6,2 13 syys syys 3 34

7 rataan myös jatkossa tehtävillä velvoitetarkkailuilla sekä omavalvontaan kuuluvin säännöllisillä tarkastuskäynneillä. Päästöt vesistöön Verrattaessa Sääskisuon vuosien 2004 ja 2007 keskimääräisiä ominaiskuormituksia Lapin pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräiseen ominaiskuormitukseen vuosina , Sääskisuon keskimääräiset ominaiskuormitukset ovat lähes kaikkien kuormitteiden osalta suurempia kuin Lapin tarkkailusoilla keskimäärin. Keskimääräinen ammoniumtypen brutto-ominaiskuormitus Sääskisuolla on kuitenkin Lapin soiden keskiarvoa selvästi alhaisempi. Sääskisuolta lähti vettä kesällä 2007 enemmän kuin kesällä 2004 sekä valuma kesällä 2007 oli selvästi suurempi kuin Lapin alueen pintavalutuskentällisillä turvesoilla keskimäärin. Näin ollen myös Sääskisuon vuoden 2007 ominaispäästöt ovat tavallista suurempia. Sääskisuon päästöt on laskettu päästötarkkailutulosten perusteella silloin kun tuloksia on ollut käytettävissä. Muutoin päästöt on laskettu Lapin ja Iijoen-Siuruanjoen turvetuotannon päästötarkkailun keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla. Sääskisuon turvetuotantoalueen ominaispäästöt tuotantokaudella vuosina 2004 ja 2007 sekä Lapin pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräiseen ominaiskuormitukset vuosina ominaispäästöt g/ha vrk COD Mn kiintoaine kok.n NH 4 kok.p PO 4 Fe vuosi 2004 brutto ,11 1,0 0,46 37 netto ,6 vuosi 2007 brutto ,10 2,2 0,81 66 netto ,8 keskiarvo brutto ,11 1,6 0,64 52 netto ,2 Lappi brutto ,1 0,57 0,3 23 netto 0,2 8,1 0,33 7 Tuotantovaiheessa Sääskisuon päästöt vesistöön ovat olleet suuremmat kuin, mitä edellisessä lupahakemuksessa on arvioitu. Sääskisuon valuma kesällä 2007 oli selvästi suurempi kuin Lapin alueen pintavalutuskentällisillä turvesoilla keskimäärin. Näin ollen myös Sääskisuon päästöt ovat suuremmat, kuin edellisessä lupahakemuksessa arvioidut päästöt. Edellisessä lupahakemuksessa esitetty kuormitusarvio perustui aineistoon, jossa oli tarkkailtu vuosina pintavalutuskentän 1 kautta Iso-ojaan johdettavia vesiä. Kyseisinä vuosina Sääskisuo oli turvetuotantosoiden kuormitustarkkailussa yhtenä tarkkailusuona.

8 8 Sääskisuon tuotantokauden päästöt ja kesän ylivaluman aikaiset päästöt vuosina 2004 ja 2007 sekä edellisessä lupahakemuksessa arvioidut päästöt Brutto Netto COD Mn kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n vuosi 2004 kesä kg/vrk ,3 7,8 0 0,18 4,9 ylivaluma kg/vrk ,3 99 vuosi 2007 kesä kg/vrk ,7 6,5 72,9 0,7 3,4 ylivaluma kg/vrk ,6 37 keskiarvo kesä kg/vrk ,5 7,2 37 0,44 4,2 ylivaluma kg/vrk ,0 68 arviot päästöistä kesä kg/vrk ,3 4,9 10 0,2 3,2 vuosi kg/vrk 7 1,12 ylivaluma kg/vrk ,0 18,7 Sääskisuon tuotantoalueen tulevat päästöt on laskettu 319 hehtaarin pintaalalle, joka koostuu tuotannossa olevassa 312 hehtaarista ja aumaalueiden 7 hehtaarista. Laskelmat on tehty huomioiden, että koko alueelta valumavedet käsitellään pintavalutuksella. Tulevien päästöjen arviointiin on käytetty kesäajalle Sääskisuon vuosien 2004 ja 2007 keskimääräisiä ominaispäästöjä ja muille vuodenajoille Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisessa tarkkailussa olleiden pintavalutuskenttien ominaispäästöjen keskiarvoja vuosilta Sääskisuon valuma kesällä 2007 oli selvästi suurempi kuin Lapin alueen pintavalutuskentällisillä turvesoilla keskimäärin. Tästä johtuen myös Sääskisuon päästöarvio on suurempi kuin tavallisessa virtaamatilanteessa. Arvio Sääskisuon (319 ha) tulevista päästöistä Brutto Netto kiintoaine kg/vrk kok.p kg/vrk kok.n kg/vrk kiintoaine kg/vrk kok.p kg/vrk kok.n kg/vrk talvi 12 0,10 3,8 6,4 0,03 1,9 kevät 64 0,46 12,8 37 0,16 5,1 kesä 63 0,51 7,3 33 0,38 4,5 syksy 19 0,18 7,7 12 0,10 5,4 kg/v Pöly, melu ja liikenne Sääskisuon turvetuotantoalueen pöly- ja melupäästöjä ei ole mitattu. Sääskisuon alueelta ei ole tullut valituksia pölystä tai melusta. Sääskisuon työmaatiet on rakennettu ympärivuotisen täysperävaunuliikenteen kantaviksi. Kantavan työmaatiestön varressa olevien auma-alueiden yhteyteen on rakennettu kääntöpaikat yhdistelmäajoneuvoille.

9 9 Varastointi ja jätteet Tuotantoaikana työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän kuljettajiensa henkilöautoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä tapahtuvaa traktoriliikennettä. Työmaan vetokalustona käytetään 4 6 pyörätraktoria ja aumauskoneena tela-alustaista puskutraktoria. Henkilö- tai pakettiautoliikenteen määrä on keskimäärin 1 10 autoa vuorokaudessa. Satunnaista liikennettä aiheuttavat myös yksittäiset tuotanto- ja kuormauskaluston siirrot sekä hakijan henkilöstön työmaakäynnit. Sääskisuolla tuotetut turpeet on mahdollista toimittaa käyttäjille ympärivuotisesti. Turpeen toimituksen ajankohta määräytyy toimituskausittain laadittavan toimitusohjelman mukaisesti ja toimitus ajoittuu yleensä kahteen jaksoon. Toimitettavien täysperävaunukuormien määrä on kuormaa vuorokaudessa. Mikäli turpeet ajetaan yhtäjaksoisesti, toimitusjakso kestää noin 80 vuorokautta. Tuotannon aikana koneissa käytetään kevytpolttoöljyä. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin litraa. Polttoaineet on varastoitu paloja pelastusviranomaisten vuosittain tarkistamiin säiliöihin. Polttoainesäiliöt on sijoitettu työmaan tukikohtaan. Polttoaineen varastopaikka on sorastettu ja sijoitettu turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Tukikohdassa varastoitavien voiteluaineiden määrät ovat vähäisiä, tavanomaisesti alle 200 litraa. Jätteiden keräämistä varten työmaalla on erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat keruuastiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Voiteluöljyt ja muut voiteluaineet on varastoitu tuotantoalueen tukikohdassa niille erikseen osoitettuun varastoon. Jätteiden lajittelu ja jäteasioiden tyhjennys tehdään Ranuan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen toimittamisesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin, kaatopaikalle tai ongelmajätteen käsittelyyn vastaa Sääskisuon turvetuotannon urakoitsija. Tuotannossa arvioidaan vuodessa syntyvän jäteöljyjä noin litraa, kiinteää öljyjätettä 2 10 kiloa, akkuja ja paristoja 0 3 kiloa, sekajätettä kiloa ja jätemuovia kiloa. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Hakemussuunnitelmaan (s. 24) sisällytetyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan turvetuotannossa syntyy pintamaita m 3, kantoja ja muuta puuainesta 10 m 3, kiviä 15 m 3, kivennäismaita m 3 ja laskeutusaltaiden lietteitä 250 m 3. Kaivannaisjätteet hyödynnetään pääosin maarakennusmateriaalina ja puuaines energiakäytössä, joten niillä ei ole ympäristövaikutuksia. Kivet, kivennäismaat ja laskeutusaltaiden lietteet maisemoidaan ympäristöön sopivalla tavalla. Tuotantoalueella ei ole kaivannaisjätteen jätealuetta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan mukaan Sääskisuon vesienkäsittelyrakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

10 10 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Sääskisuo on ollut tuotannossa vuodesta 1995 alkaen. Toiminnan pääasialliset vaikutukset kasvillisuuteen ja linnustoon ovat jo näkyvissä nykyisillään. Tuotantoalueen alapuolisten vesien eliöstöön syntyy edelleen lieviä heikentäviä vaikutuksia toiminnan jatkuessa ja todennäköisesti vielä toiminnan loputtuakin. Asutus ja maankäyttö Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat Sääskisuon turvetuotantoalueen länsipuolella noin 1,7 kilometrin päässä. Seuraavaksi lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat tuotantoalueen koillispuolella noin 3 kilometrin päässä Luiminkajärven rannalla. Sääskisuon turvetuotanto ei aiheuta vaikutuksia maankäyttöön, koska uusia alueita ei oteta tuotantoon. Tuotannon jälkeen alue siirtyy muuhun käyttöön, esimerkiksi metsätalouteen, jolloin maisemassa tapahtuu muutos. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Sääskisuon turvetuotantoaluetta lähin suojelualue on Asmuntinsuo-Lamminsuon soidensuojelualue (SSA120116), joka sijaitsee tuotantoalueen länsipuolella noin 4,2 kilometrin päässä. Lähin pohjavesialue on tuotantoalueen kaakkoispuolella noin 2,3 kilometrin päässä sijaitseva Alasalmen ( ) III-luokan pohjavesialue. Toiminnan vaikutusten ei arvioida ulottuvan kyseisille alueille. Sääskisuo sijaitsee Luiminkajoen valuma-alueeseen (61.47) kuuluvalla Luiminkajoen alaosan alueella (61.471). Luiminkajoen valuma-alue on 280 km 2 ja järvisyys 3,7 %. Sääskisuon turvetuotantoalueelta vedet johdetaan Suoperänojaan ja Iso-ojaan, joista vedet laskevat Luiminkajoen ja Siuruanjoen kautta Iijokeen. Suoperänoja laskee Luiminkajokeen 7,5 kilometriä Luiminkajärven luusuan alapuolella. Suoperänoja on noin 5 kilometriä pitkä ja Iso-oja noin 6 kilometriä. Iso-oja laskee Luiminkajokeen noin 3 kilometriä Suoperänojan laskun alapuolella, josta matkaa Siuruanjokeen on 3,3 kilometriä. Luiminkajoki saa alkunsa Simojärven Soppananselän länsipuolella sijaitsevista Kallio- ja Saarilammista ja joella on pituutta noin 46 kilometriä. Sääskisuon tuotantoalueelta johdettavien vesien purkureitin Luiminkajoen virtaamia on arvioitu Siuruanjoen Leuvankosken vuosien valumatietojen perusteella. Virtaamat on arvioitu vesistöpisteen Luiminkajoki Taivalk 7 kohdalta (F = 269,62 km 2 ). Luiminkajoen keskimääräiset virtaamat (m 3 /s) MQ keskivirtaama MNQ keskialivirtaama MHQ keskiylivirtaama koko vuosi 3,5 0,6 12,9 joulu-maaliskuu 0,9 0,3 2,7 kesä-syyskuu 2,7 0,6 11,0

11 Sääskisuon lisäksi Luiminkajoen alaosan alueella ei ole muuta turvetuotantoa. Vuonna 2009 koko Siuruanjoen vesistöalueen turvetuotannon kokonaispinta-ala oli hehtaaria, josta alasta kunnostusvaiheessa oli 18 hehtaaria ja tuotannossa hehtaaria. Tuotannosta poistunutta alaa oli yhteensä 243 hehtaaria ja tuotantokunnossa 29 hehtaaria. Vedenlaatu Ympäristöhallinnon vuosien veden laadun perusteella tekemän vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Siuruanjoen pääuoma ja Luimikajoki on luokiteltu tyydyttäväksi. Ekologisen luokituksen mukaan Siuruanjoen ja sen sivujokien tila on tyydyttävä. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelman mukaan Luiminkajoen vedenlaatuaineiston kokonaisfosforipitoisuus ilmentää tyydyttävää tasoa, ajoittain esiintyy myös happamuutta. Suurin este hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus Luiminkajoessa. Suoperänojasta tai Iso-ojasta ei ole tehty ekologista luokittelua. Tällä hetkellä hyvää huonommassa tilassa olevista vesimuodostumista nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden on arvioitu riittävän tilatavoitteen saavuttamiseen ainoastaan Siuruanjoen yläosalla. Sääskisuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien vaikutustarkkailua alapuolisessa vesistössä on suoritettu kolmelta pisteeltä vuosina Tarkkailun ajanjaksolla Luiminkajoki on ollut hyvin rautapitoinen ja tämän seurauksena erittäin tummavetinen. Humuspitoisuudet ovat olleet normaalilla humuspitoisten sisävesiemme tasolla. Tarkkailupisteellä Taivalk 7, joka sijaitsee lähimpänä Sääskisuon turvetuotantoalueen vesien purkupistettä, 1990-luvun loppupuolella väriluku sekä humus- ja rautapitoisuudet ovat olleet selvästi korkeammat kuin 2000-luvulla. Sääskisuon turvetuotantoalue oli toisessa kunnostusvaiheessa juuri vuosina luvulla väriluku sekä rauta- ja humuspitoisuudet ovat olleet lähes samat tuotantoalueen vesien purkupisteen ylä- ja alapuolella. Luiminkajoessa fosforipitoisuudet ovat olleet suhteessa typpipitoisuuksia korkeammat, joten fosforin perusteella joki on ollut rehevä ja typen perusteella lievästi rehevä. Turvetuotantoalueen kunnostusvaihe 1990-luvun loppupuolella näkyy pisteellä Taivalk 7 keskimääräisten ravinne- ja rautapitoisuuksien sekä väriluvun kohoamisena. Ravinnepitoisuudet ovat vaihdelleet voimakkaammin luvun lopulla kuin 2000-luvulla, joten ravinnekuormitus on ollut hetkittäin voimakkaampaa kunnostusvaiheen aikana. Luiminkajoen mineraaliravinnetarkastelun perusteella molemmat ravinteet olivat potentiaalisia minimiravinteita. Vaikutukset vesistöön Sääskisuon turvetuotantoalueen päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu laimenemislaskelmalla, jossa vesistöön johdettava kuormitus suhteutetaan vesistön virtaamaan. Laskelmassa valuma-alueen koko ratkaisee vaikutusten voimakkuuden. Sääskisuon turvetuotantoalueen vesistövaikutuksia tarkastellaan arvioitujen bruttokuormitusten perusteella tuotantokautena ja kesän ylivaluman aikaan. Tässä tarkastelussa tuotantokausi on kesä-syyskuu. Laskelma on teoreettinen eikä vastaanottavissa vesistöissä ole huomioitu tapahtuvaa aineiden metaboloitumista ja sedimentoitumista, joten arvio on yliarvio. Esimerkiksi typen yhdisteiden suhteen vesistöissä tapahtuvan typen vapautumiseen ilmakehään johtavat prosessit ovat jäättömänä aikana tehokkaita ja poistanevat suuren osan ylimääräisestä typestä vesistöissä. 11

12 Laskennallinen arvio Sääskisuon turvetuotantoalueelta johdettujen vesien aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä alapuolisissa vesistöissä COD Mn mg/l kiintoaine mg/l kok.n µg/l kok.p µg/l Luiminkajoki, Taivalk 7 tuotanto 0,9 0,3 30,7 2,1 F = 270 km 2 ylivaluma 1,6 0,5 71,7 3,2 Siuruanjoki Luiminkajoen laskussa tuotanto 0,4 0,1 12,8 0,9 F = 644 km 2 ylivaluma 0,7 0,2 30,0 1,3 12 Kalasto ja kalastus Laskennallisen arvion perusteella Sääskisuon turvetuotantoalueelta johdetut vedet eivät vaikuta Luiminkajoen tai Siuruanjoen veden laatuun tuotantokaudella keskivirtaamalla, mutta typpipitoisuus saattaa hetkellisesti kohota rankkasateella Luiminkajoessa. Vedenlaatutietojen perusteella Luiminkajoen keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli 521 µg/l, joten lisäys 72 µg/l saattaa kohottaa hetkellisesti joen rehevyystasoa lievästi rehevästä reheväksi. Mutta tulee ottaa huomioon, ettei laskennassa ole huomioitu vesistöissä tapahtuvia typpeä poistavia prosesseja. Sääskisuon turvetuotannon jatkamisella ei arvioida vaikeuttavan heikentävästi vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tilatavoitteiden saavuttamista. Hakijalla on ollut vuodesta 1996 lähtien velvoite tarkkailla Sääskisuon turvetuotantoalueen vaikutuksia alapuolisen Luiminkajoen kalastoon ja kalastukseen. Tarkkailua toteutettiin vuosina vuosittaisina sähkökoekalastuksina. Tämän jälkeen kalastuksia harvennettiin ja niitä on tehty 2000-luvulla vuosina 2002, 2004 ja Vuosien sähkökoekalastuksista on tehty vuosiraportit. Vuoden 2007 sähkökoekalastusten tulokset on esitetty Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden vaikutustarkkailuraportissa. Vastaisuudessa sähkökoekalastukset toteutetaan vuosille laaditun Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Seuraava sähkökoekalastus tehdään tarkkailuohjelman mukaisesti suon yläpuolisessa Seipikoskessa ja alapuolisessa Heinikoskessa vuonna Kalataloustarkkailun sähkökoekalastusten perusteella Luiminkajoen tavanomaiset saalislajit ovat kivisimppu ja kivennuoliainen. Lohensukuisista lajeista joessa esiintyy luontaisesti lisääntyvää harjusta. Muita sähkökalastusten saalislajeja olivat mutu, made, ahven, särkikalat ja hauki. Sähkökoekalastusten tulosten perusteella harjuksen luontainen lisääntyminen on Luiminkajoessa pysynyt Sääskisuon turvetuotantoalueen toiminnan ajan hyvällä tasolla. Tiheysvaihtelut selittynevät pitkälti kalastusajankohdan virtaamatilanteilla sekä heikompien ja parempien poikasvuosiluokkien luontaisella vaihtelulla. Muun muassa sähkökoekalastuksessa vuonna 2007 turvetuotantoalueen alapuolisessa Heinikoskessa havaittiin runsaasti harjuksen poikasia. Pohjalla viihtyvien kalojen kuten kivisimpun ja kivennuoliaisten tiheyksissä on havaittavissa Luiminkajoen sähkökoekalastustuloksissa kymmenessä vuodessa kehityssuuntia. Sähkökoekalastussaaliissa lukumääräisesti yleisimmän lajin kivisimput tiheyksissä on pitkällä aikavälillä havaittavissa hienoista kasvua ainakin Sääskisuon alapuolisella koealalla. Sitä vastoin toisen pohjakalan kivennuoliaisen määrät ovat vähentyneet sekä ylä- että

13 alapuolisella koealalla. Osaltaan tähän voi vaikuttaa joen pohjabiotoopissa mahdollisesti tapahtuneet pienet muutokset kuten myös Luiminkajärven rehevöittävä vaikutus, mikä havaittiin jo 1990-luvun loppupuolella järvisätkin kasvustojen runsastumisena sekä 2000-luvun alkupuolella ahvenen ja särjen voimakkaana lisääntymisenä ylimmällä koealalla. Sääskisuon alapuolisella koealalla on ollut joinakin vuosina kohtalaisen runsaasti viherlevää, joskin määrä ei ole huomattavasti poikennut aikaisempien vuosien havainnoista ja on saattanut johtua myös kuivista kesistä. Yleensäkin pohjaan, kivien tai kasvien pinnoille ei ole kalastuskerroilla havaittu kertyneen tavanomaista enempää liettymiä, mitkä kertoisivat voimakkaasta kuormittavasta vaikutuksesta. Vuoden 2011 sähkökoekalastuksen tulokset Sähkökoekalastusten mukaan Siuruanjoen ja sen sivujokien koskikalasto oli pääasiassa pohjakaloja eli kivisimppua ja kivennuoliaista. Näiden lisäksi kalastuksissa saatiin pienin tiheyksin tai satunnaisesti harjusta, haukea, ahventa ja särkikaloja. Siuruanjoen pääuoman koealoilta saatiin yksittäisiä kesänvanhoja harjuksen poikasia. Harjusta esiintyi myös Luiminkajoella, josta saatiin pienin tiheyksin kesänvanhaa ja 1-vuotista harjusta. Harjustiheydet ovat Siuruanjoella pienentyneet 2000-luvulla. Luiminkajoen koskikalasto on ollut vuosina pääasiassa kivisimppua, kivennuoliaista, harjusta, ahventa, mutua sekä särkeä ja seipiä. Näiden lisäksi on esiintynyt satunnaisesti madetta. Taimenta ja haukea on saatu muutamia yksilöitä 1990-luvulla. Ylemmällä Seipikoskella harjusta on esiintynyt vain satunnaisesti. Alemmalla Heinikoskella harjusta on esiintynyt joka vuosi pienin tai kohtalaisin tiheyksin. Joinakin tarkkailuvuosina harjustiheys on ollut hyvä eli vajaa 30 yksilöä aarilla. Harjukset ovat olleet pääasiassa kesänvanhoja luonnonpoikasia. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Luiminkajoessa yleisimmät kalalajit ovat hauki, ahven ja särki. Koski- ja niva-alueilla tavataan myös elinvoimainen ja luontaisesti lisääntyvä harjuskanta. Taimenta ei esiinny luontaisesti Luiminkajoessa. Kalataloustarkkailun sähkökalastusten perusteella harjuksen luontainen lisääntyminen on säilynyt Sääskisuon turvetuotantoalueen toiminnan aikana vakaalla tasolla eikä turvetuotannon voida katsoa heikentäneen harjuksen lisääntymisedellytyksiä. Sääskisuon turvetuotantoalueen ravinne- ja kiintoainekuormitus voi osaltaan lisätä vesistössä esiintyviä erilaisia kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyviä haittoja kuten muun muassa veden tummuutta, pyydysten likaantumista, vesikasvien runsastumista ja pohjan liettymistä. Kalataloustarkkailun tulosten perusteella Sääskisuon turvetuotantoalue ei ole toimintansa aikana merkittävissä määrin heikentänyt alapuolisen vesistön kalaston tilaa. Tuotannon jatkuessa samalla tasolla Sääskisuon tulevat vaikutukset voidaan myös arvioida pysyvän kohtuullisella tasolla. Rapua ei esiinny Luiminkajoessa. 13

14 14 Pöly, melu ja liikenne Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Sääskisuon turvetuotantoalueen ympäristössä ei ole sellaisia kohteita, joihin turvetuotannon pölyllä tai melulla voisi olla vaikutusta. Lähin asutus sijaitsee noin 1,7 kilometrin päässä turvetuotantoalueelta. Myöskään Sääskisuon kuljetus- tai työmaaliikenteestä ei arvioida aiheutuvan haittavaikutuksia. Turvetuotantotoimintaan liittyviä keskeisiä riskejä ovat tulipalot, kuivatus- ja vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi Sääskisuon turvetuotantoalueelle on laadittu sisäasiainministeriön ohjeiden mukainen pelastussuunnitelma. Siinä esitetään muun muassa ajo-ohjeet työmaalle, työmaan sammutusorganisaatio ja palontorjuntakalusto, viestiyhteydet sekä avustavat työmaat hätätilanteessa. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut pudistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnoin jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun altaan lietetila on täynnä. Polttoainesäiliöt on sijoitettu riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on vuodon tukkiminen sekä öljyn pääsyn estäminen ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi hakijan ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. Hakijalla on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. Hakijalla on käytössä toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO mukaiset vaatimukset. Hakemukseen on liitetty esitys Sääskisuon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Sääskisuon käyttö-, kuormitus-, vesistö-, kalasto- ja kalastustarkkailu sekä biologinen tarkkailu esitetään tehtäväksi vuosille laaditun Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Hakija ei ole pitänyt pöly- ja melutarkkailua tarpeellisena. Tarkkailuohjelmat uusitaan vuodesta 2013 alkaen. Tällöin otetaan myös Sääskisuon tuotantoalueen tarkkailutarve huomioon.

15 15 Vahinkoja estävät toimenpiteet Hakija on arvioinut Sääskisuon kuormituksen vesistö- sekä kalasto- ja kalastusvaikutukset sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Sääskisuon voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä luvan saajalle ei ole määrätty kalatalousmaksua tai istutusvelvoitetta. Kalasto- ja kalastustarkkailun mukaan kalaston luonnonpoikastuotanto on Luiminkajoessa Sääskisuon vaikutusalueella edelleen hyvällä tasolla, eikä kalataloudellisia kompensaatioita näin ollen hakijan mukaan tarvita. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty selonteolla Sääskisuon kiintoaineen lähteen selvittämisestä, tuloksilla pintavalutuskentän 1 tehon tarkkailusta vuonna 2011 sekä selvityksellä auma-alueiden mahdollisesta tuottamisesta. Lisäksi hakemusta on täydennetty tuloksilla Sääskisuon päästötarkkailusta vuonna 2011 sekä Siuruajoen ja sen sivujokien sähkökoekalastuksista vuonna Täydennykset on tarpeellisilta osin sisällytetty kertoelmaosaan. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa sekä Ranuan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (jäljempänä ELY-keskus), Ranuan kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että Sääskisuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien kautta Suoperänojaan ja Iso-ojaan, jotka laskevat Luiminkajokeen. Luiminkajoki kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen (612.4) ja Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueeseen. Luiminkajoki on luokiteltu veden laadun perusteella ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa Luiminkajoen tavoitetilaksi on esitetty hyvä tila, joka on arvioitu saavutettavan nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä vuoteen 2015 mennessä. Sääskisuon tuotantopinta-ala on 311,7 hehtaaria, ja sen arvioidaan olevan 305 hehtaaria vuonna 2015 ja 290 hehtaaria vuonna Tuotantopintaalan vähittäisestä pienenemisestä huolimatta Sääskisuon kuormituksen vähentämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota vesiensuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi. Sääskisuolla on toiminnassa yhteensä neljä pintavalutuskenttää, jotka ovat toimineet päästötarkkailun mukaan kohtuullisen hyvin ravinteiden poiston osalta, mutta kiintoaineen ja orgaanisen aineen osalta pintavalutuskenttien poistotehokkuus on ollut heikko tai jopa negatiivinen.

16 2. Ranuan kunta Hakija on aluehallintovirastoon hakemuksen täydennyksenä toimittanut selvityksen, jonka tavoitteena on ollut kiintoaineen lähteen selvittäminen. Tehdyn selvityksen perusteella pintavalutuskentän 1 toiminnassa ei ole ollut havaittavissa epäkohtia eikä keräilyojassa ollut havaittavissa eroosiota. Selvityksen mukaan kiintoaineen reduktiotaso jää alhaiseksi kentälle tulevan hyvälaatuisen veden takia. Hakija on selvityksessä katsonut, että kentän toiminta ei vaadi tällä hetkellä tehostamistoimenpiteitä. Kuitenkin pintavalutuskentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuus on ollut korkea etenkin loppukesän ja syksyn aikana, jolloin pintavalutuskenttä ei ole pidättänyt kiintoainetta. ELY-keskus on katsonut, että vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi Sääskisuon kuormituksen vähentämiseen tulee kiinnittää huomiota. Hakijan tulee edelleen selvittää teknisiä mahdollisuuksia kiintoaine- ja humuskuormituksen vähentämiseksi. Ympäristöhallinnon Eliölajit -tietojärjestelmän tietojen mukaan alueella ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä. ELY-keskus ( asti ympäristökeskus) on tehnyt vuosina 2004 ja 2010 tarkastuskäynnit Sääskisuon turvetuotantoalueelle. Tarkastuksissa on todettu, että työmaan päiväkirjaa on täytetty asiallisesti ja tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapitoon ei ole ollut merkittävää huomauttamista. ELY-keskukselle ( asti ympäristökeskukselle) ei ole tullut valituksia Sääskisuon turvetuotannon toiminnasta. ELY-keskus on katsonut, että Sääskisuon turvetuotannon aiheuttamasta pölystä tai melusta ei aiheudu kohtuutonta rasitusta 1,7 kilometrin etäisyydellä sijaitsevalle lähimmälle asutukselle. Ranuan kunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 3. Rovaniemen ympäristölautakunta Rovaniemen ympäristölautakunnalla Ranuan kunnan terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaisena ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 16 Muistutukset 4. Simojoen kalastusalue Kalastusalue on vaatinut, että hakija tulee velvoittaa korvaamaan aiheuttamansa haitan, vahingon ja muut edunmenetykset vahingon kärsijöille turvetuotantoalueen kuntoonpanosta alkaen, parantamaan turvetuotantoalueelta johdettavien vesien käsittelymenetelmiä ja estämään kiintoainesten joutumisen vesistöön myös rankkasade- ja tulva-aikoina. Siuruanjoen vesistössä on joitakin vuosia sitten toteutettu Siuruanjoki kuntoon -vesistökunnostuksen yhteishanke. Aikaisemmin 1990-luvulla tehty uittoa varten perattujen koskien kalataloudellinen kunnostus uhkaa mitätöityä. Vesienhoitosuunnitelman mukaan Siuruanjoen yläosan tila on tyydyttävä. Hakemuksen mukaan hankkeen ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Kalastusalueen mukaan käytäntö on kuitenkin osoittanut, että turvetuotantoalueiden haittavaikutukset ovat toiminnan jatkuessa lähes poikkeuksetta osoittautuneet merkittäviksi. Nykyisin käytettävät vesienkäsittelymenetelmät ovat olleet riittämättömiä, mikä ilmenee kalastusalueen mukaan ha-

17 kemuksestakin. Turvetuotannon vesistä ravinteita ei voida poistaa nykyaikaisillakaan vesienkäsittelymenetelmillä ilman kemiallista saostusta, joten Luiminka- ja Siuruanjoen rehevöitymiskehityksen kannalta on oleellista, että kaikki käytössä olevat keinot käytetään ravinnepäästöjen hillitsemiseksi. Pintavalutuskentän käyttö sulan maan aikana vähentää haittoja, mutta kevättulva ja runsaammat sateet huuhtovat laskeutusaltaista tehokkaasti kiintoaineen ja ravinteet vesistöön. Huonontavana tekijänä on erityisesti veden korkea fosforipitoisuus ja humusmäärä sekä alhainen ph. Vesienhoitosuunnitelmassa on tavoitteena parantaa Siuruanjoen yläosan tila hyväksi vuoteen 2015 mennessä. Koska haitat ovat olleet ennakoitua suuremmat, on korvaukset määriteltävä myös jälkikäteen tuotantoalueen kuntoonpanosta alkaen. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen lisää humusta Pohjois-Suomen vesistöissä. Kyseissä tutkimuksessa havaittiin, että Simojoen vesistöalueella humuksen eli orgaanisen aineksen huuhtoutuminen lisääntyi 1990-luvulla noin 40 % verrattuna 1980-lukuun. Kalastusalueen mukaan tilanteen Siuruanjoen vesistössä voi hyvinkin arvioida samanlaiseksi. Kalastusalue on katsonut, että hanke heikentää Luiminkajoen ja sen alapuolisen Siuruanjoen tilaa ja se on siten vesienhoidon tavoitteen vastainen. Koska vesistön vedenlaatu on jo tällä hetkellä heikohko, on tärkeää, ettei sitä enää lisäkuormituksella huononneta. Kalastusalue on vaatinut, että hakijan tulee tehdä riittävät päästö-, vesistöja kalataloustarkkailut vahinkojen määrän toteamiseksi, arvioida kalatalousmenetykset ja esittää niiden perusteella korvaukset vesialueiden omistajille Luiminkajoen ja Luiminkajoen yhtymäkohdan alapuoliselle Siuruanjoelle Ranuan kunnan alueelta sekä selvittää vesialueiden omistajat tai niiden edustajat edellä mainitulta vahinkoalueelta. Korvausvaatimukselle kalastusalueella ei ole erillistä valtuutusta haitankärsijöiksi esitetyiltä vesialueiden omistajilta. Korvausvaatimus perustuu vedenlaadun huonontamiseen sekä kalojen ja rapujen lisääntymis- ja elinpaikkojen liettymiseen ja jokiuoman haitalliseen mataloitumiseen. Liettyminen aiheuttaa kutu- ja suojapaikkojen häviämistä ja uoman haitallisesta mataloitumisesta on seurauksena vesialueen kalataloudellisen tuotantoalan menetys. Kalastusalue on katsonut, että alueen vesialueiden omistajille tulee esittää korvaukset erityisesti senkin vuoksi, että ympäristöhaitat ovat olleet suuremmat kuin aikaisemmin on ennakoitu. Sääskisuolta johdettavien vesien sisältämä humus heikentää alapuolisen vesistön veden laatua ainakin Ranuan kunnan alueella. Veden laadun heikkeneminen huonontaa muun muassa kalojen elinoloja ja siten heikentää kalatalouden arvoa. Hakijan tulee määrittää korvaukset, koska vesialueiden omistajat eivät tiedä turvetuotantoalueelta johdettavien vesien vaikutusta alapuoliseen vesistöön ja sen veden laatuun. Vahingon aiheuttaja ei saa käyttää toisen tietämättömyyttä hyväkseen. Kalastusalue on vaatinut, että hakijan tulee tehdä säännölliset uoman sedimentoitumisseurannat Luiminkajoessa tuotantoalueen vesien purkukohdan läheisyydessä sen ylä- ja alapuolella. Kalastusalueen mukaan vesistöön tulevan kiintoaineksen määrä tulee tarkistaa sedimenttikeräimien tai muun luotettavan mittaustavan avulla, koska silmämääräisten havaintojen mukaan tuotantoalueiden alapuoliset suvannot ovat huomattavasti liettyneet ja mataloituneet turvetuotannon alkamisen jälkeen. 17

18 18 Hakijan vastine Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon vastineensa lausunnoista ja muistutuksesta. Lisäksi hakija on täydentänyt vastinettaan muistutuksesta. 1. Lapin ELY-keskus Kesällä 2011 toteutetun pintavalutuskentän 1 tehon tarkkailun perusteella kentälle tulevan veden kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin 5 mg/l ja kentältä lähtevän 5,6 mg/l. Humuspitoisuus on ollut kentälle tulevassa vedessä keskimäärin 26 mg/l ja kentältä lähtevässä 31 mg/l. Luonnonhuuhtoumana pidetään kiintoaineen osalta 2 mg/l. Humusselvityksessä Selvitys turvetuotannon humuspäästöistä ja humuksen merkityksestä vesistöissä (Pöyry 2010) on todettu, että luonnontilaisilta suoalueilta lähtevän veden keskimääräinen COD Mn pitoisuus on 38 mg/l. Tehon tarkkailun perusteella ravinteiden reduktio Sääskisuon kentällä on ollut hyvää tai erinomaista. Hakijan mukaan kentän toiminta on kokonaisuudessaan niin hyvää, ettei ole perusteita lähteä tekemään alueella mitään toimenpiteitä, joilla voitaisiin pahimmassa tapauksessa heikentää kentän toimintaa. Kentältä lähtevät kiintoaine- ja humuspitoisuudet ovat jo nyt lähellä luonnontilaisten soiden päästöjä. Hakijan mukaan vaikutusten kannalta on olennaista se, millaista vettä kentältä alapuoliseen vesistöön pääsee, ei kentän reduktio. Koska kentälle jo tuleva vesi on humus- ja kiintoaineen osalta hyvälaatuista, pelkkä reduktiotarkastelu ei saa johtaa siihen johtopäätökseen, että kenttä olisi huonosti toimiva. Hakija esittää, että päästötarkkailussa otetaan edelleen näytteitä sekä kentälle tulevasta, että sieltä lähtevästä vedestä. Hakija näe tässä vaiheessa teknisiä mahdollisuuksia kiintoaine- ja humuskuormituksen vähentämiseksi edelleen tämänhetkisestä hyvästä tilasta. 4. Simojoen kalastusalue Hakijan mukaan tehtyjen tarkkailujen mukaan ei ole havaittu, että Sääskisuon turvetuotannosta olisi aiheutunut korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa, joten vaatimukset haittojen korvaamisesta tai vesienkäsittelymenetelmien parantamisesta tulee perusteettomina ja perustelemattomina hylätä. Koska kalastusalueella ei ole valtakirjoja vesialueiden omistajilta, kalastusalue ei ole oikeutettu esittämään korvausvaatimuksia asiassa. Uoman sedimentoitumisen seurantaan liittyvästä vaatimuksesta hakija toteaa, että Sääskisuon vedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalutuskenttien kautta Suoperänojaan ja Iso-ojaan, jotka laskevat vasta kuuden ja kolmen kilometrin päässä Luiminkajokeen. Näihin ojiin sekä Luiminkajokeen purkupisteiden väliin tulee vesiä laajoilta metsäalueilta. Sedimentoitumistarkkailut ovat erittäin vaikeita toteuttaa luotettavasti eikä siitä voida eritellä mistä maankäyttömuodosta ovat sedimentit lähtöisin. Hakijan mukaan kalastusalue ei kerro mihin seurantaan/mittaukseen perustuu väite siitä, että tuotantoalueen alapuoliset suvannot ovat huomattavasti liettyneet ja mataloituneet turvetuotannon alkamisen jälkeen. Vaatimus sedimenttitutkimuksen tekemisestä tulee perusteettomana hylätä.

19 19 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Turveruukki Oy:lle myönnetyn Ranuan kunnassa Siuruanjoen vesistöalueella sijaitsevan Sääskisuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 69/01/1 lupamääräykset jäljempää ilmenevästi. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotannossa olevan alueen pinta-ala on 311,7 hehtaaria. Lisäksi auma-alueita on 7 hehtaaria. Lisäksi luvan haltijalla on oikeus varastoida turvetuotantoalueen aumaalueiden yhteydessä puuperäisiä polttoaineita enintään tonnia vuodessa. Kalasto- ja kalastusvahinkojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan haltijan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Iso-ojan ja Suoperänojan kautta Luiminkajokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 3 olevan, päivätyn piirustuksen "Tuotantosuunnitelma" MK 1: mukaisesti laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kolmen pintavalutuskentän (kentät 1, 2 ja 4) avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sääskisuon länsipuolen eristysojan vedet on johdettava neljännen pintavalutuskentän (kenttä 3) kautta. Laskeutusaltaalta 3 vedet on johdettava tuotantolohkon 2 alapuolelle rakennettavan uuden laskeutusaltaan kautta pintavalutuskentälle 1. Uusi laskeutusallas tulee tehdä kahdeksan kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Töiden toteuttamisajankohtaan voidaan tehdä muutoksia Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli se on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Laskeutusaltailta 4 ja 5 vettä johtava oja ja pintavalutuskenttä 2 on rajattava tarvittavassa määrin lisäsuojapenkereellä tai vastaavalla rakenteella Suoperänojasta niin, että estetään tuotantoalueen vesien karkaaminen ennen kenttää ja tulvavesien mahdolliset haitat kentän toimivuudelle ja tarkkailulle. Edellä mainittuun liittyen luvan haltijan tulee esittää selvitys nykytilanteesta ja tarvittaessa suunnitelma rakentamistoimista Lapin ELYkeskukselle hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Mahdolliset rakentamistoimet tulee tehdä kahdeksan kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Töiden toteuttamisajankohtaan voidaan tehdä muutoksia Lapin ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli se on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista.

20 Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomi ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pintavalutuskenttien 1 ja 2 puhdistustehon on vuosikeskiarvona ilmaistuna oltava vähintään seuraava: % Kiintoaine 50 Kokonaisfosfori 50 Kokonaistyppi 20 Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Mikäli tarkkailun perusteella pintavalutuskentän puhdistusteho on kahtena peräkkäisenä vuotena edellä mainittuja lukuarvoja pienempi, on luvan haltijan tehtävä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa. 4. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 5. Luvan haltijan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarvittaessa verhoiltava tukimateriaaleilla eroosion estämiseksi. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 20 Päästöt ilmaan ja melu 6. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turpeen pölyämistä ja melua aiheuttavia koneita ja laitteita. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

21 21 Varastointi ja jätteet 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Ranuan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan haltijan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan haltijan on noudatettava hakemussuunnitelman sivulla 24 esitettyä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. Puupolttoaineiden varastointi ja käsittely on tehtävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön roskaantumista. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan haltijalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Ranuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 11. Käyttö- ja päästötarkkailua on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Vesistö- ja pohjaeläintarkkailussa sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailussa voidaan vuoden 2012 loppuun asti noudattaa vuosiksi laadittua Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Lapin ELY-keskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelman voimassaolon päättymistä. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoi-

22 tetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vaikutustarkkailun vuosiraportit, joiden laadinnassa on soveltuvin osin käytettävä hyväksi Lapin ELY-keskuksen vesistöstä ottamien näytteiden tulokset, on toimitettava Lapin ELY-keskukselle, Ranuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Simojoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Vesistö- ja pohjaeläintarkkailuohjelmaan sekä kalasto- ja kalastustarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 22 Kunnossapitovelvoitteet 13. Luvan haltijan on osallistuttava laskuojien sekä Iso-ojan ja Suoperänojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu Sääskisuon turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Kalatalousmaksu 14. Luvan haltijan on maksettava vuodesta 2012 alkaen vuosittain kalatalousmaksua 960 euroa Lapin ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista erääntyneet (31.1.) maksut on maksettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Muutoin maksu on suoritettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Kalastalousmaksu on maksettava vielä kahtena tuotannon päättymisvuotta seuraavana vuotena, mikäli tuotanto päättyy lupakaudella. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia ja Metsähallitusta. Porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen ehkäiseminen 15. Kokoojaojien ja sarkaojien yläpäät on luiskattava pituussuunnassa vähintään kaltevuuteen 1:1,5 ojiin joutuvien porojen ylöspääsyn helpottamiseksi. Vastaavanlaiset luiskat on tehtävä metrin välein niiden eristys-, reuna- ja kokoojaojien sivuluiskiin sekä sammutusvesialtaiden ja muiden kaivantojen yhdelle sivulle siltä osin kuin niiden liuskat ovat kaltevuutta 1:1,5 jyrkempiä. Toimenpiteitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli luvan saaja sopii asian muutoin asianomaisen paliskunnan kanssa. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta vähintään kahden vuoden ajan ja sen jälkeenkin, kunnes alueet on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai ne ovat kasvittuneet. Tuotannosta poistuneiden alueiden vesienjohtamisessa voidaan tehdä muutoksia ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli se on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista.

23 17. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lapin ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Alueelle voidaan jättää jälkikäyttöä ja vesienkäsittelyä tukevia rakenteita, kuten esimerkiksi päisteputkia. Poltto- ja voiteluaineiden sekä jäteöljyjen varastointi- ja käsittelypaikoilla tulee varmistaa, että maaperä on öljyhiilivedyistä puhdas. Vesien käsittelyä sekä päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan haltijan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. 18. Lapin ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan haltijalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. 23 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole tässä päätöksessä tarkoitetuista toimista ennakoitu aiheutuvan, on vahingon kärsijällä oikeus vaatia korvausta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset Kyseessä on Sääskisuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Lupaharkinta on tehty ja luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 69/01/1. Toiminta ei muutu. Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen Sääskisuon turvetuotanto täyttää ympäristösuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma on otettu huomioon määräämällä käytettäväksi Sääskisuon turvetuotantoalueen olosuhteissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa vesien käsittelyssä. Vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa ei ole esitetty lisätoimenpiteitä olemassa oleville turvetuotantoalueille. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumis-

24 ta eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetussa lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. 24 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään turvetuotantoalueen valumavedet puhdistettavaksi, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 5. Sääskisuolla turvetuotanto on aloitettu vuonna 1995 ja tuotannon arvioidaan kestävän pitkään eli vuoteen 2040 saakka. Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteita ovat sarkaojien lietesyvennykset ja lietteenpidättimet, kymmenen laskeutusallasta ja neljä ympärivuotista pintavalutuskenttää (1, 2, 3 ja 4), joista pintavalutuskentälle 3 johdetaan pelkästään tuotantoalueen eristysojan vesiä. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien mitoitukset vastaavat turvetuotannon vesiensuojeluohjeiston suosituksia lukuun ottamatta pintavalutuskenttää 2. Pintavalutuskenttä Tuotantoalue (ha) 1 104, , ,4 Edellisellä lupakaudella pintavalutuskenttä 1 on ollut tehon tarkkailussa. Tarkkailun mukaan pintavalutuskentän reduktio on hyvä kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta, mutta pintavalutuskenttä lisää kiintoainepitoisuutta erityisesti tuotantokauden lopussa. Pintavalutuskentältä johdettavan veden päästöjen ja erityisesti kiintoainepitoisuuden vähentämiseksi on annettu määräys johtaa laskeutusaltaalta 3 vesi myös toisen laskeutusaltaan kautta ennen pintavalutuskenttää. Toinen laskeutusallas on tarpeellinen, koska laskeutusaltaalta 3 johdettava vesi kulkee tuotantolohkojen (2, 4 ja 5) reunaojassa vielä noin yhden kilometrin matkan ja saa siten vielä lisäkuormitusta ennen pintavalutuskenttää 1. Sääskisuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan Suoperänojan ja Iso-ojan kautta Luiminkajokeen ja edelleen Siuruanjokeen. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelman mukaan Luiminkajoki on luokiteteltu tyydyttävässä tilassa olevaksi. Vedenlaatuaineiston perusteella kokonaisfosforipitoisuus ilmentää tyydyttävää tasoa, ajoittain esiintyy myös happamuutta. Suurin este hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus Luiminkajoessa. Kun otetaan huomioon turvetuotannon jäljellä oleva tuotantoaika, ongelmat vesien käsittelyssä erityisesti kiintoaineen osalta ja Luiminkajoen tila, on tarpeen asettaa pintavalutuskenttien 1 ja 2 vesien käsittelylle puhdistustehovaatimukset. Näin varmistetaan, että kyseiset pintavalutuskentät toimivat riittävän tehokkaasti ja että tuotantoalueelta vesiin johdettavat päästöt alenevat nykyisestä. Pintavalutuskenttää 4 ei ole määrätty tehon tarkkailuun, koska kyseisen kentän läpi kulkeneesta vedestä ei voi ottaa luotettavaa näytettä. Kentän pinta-ala on noin 6,7 % kentän valuma-alueesta, mikä ylittää oleellisesti turvetuotannon vesiensuojeluohjeiston 3,8 %:n suosituksen. Laskeutusaltailta 4 ja 5 vesiä johtava kokoojaoja ja pintavalutuskenttä 2 ovat hyvin lähellä Suoperänojaa. On mahdollista, että toteutetusta

25 pengerryksestä huolimatta osa pintavalutuskentälle 2 tarkoitetuista vesistä ohittaa kentän ja Suoperänojan tulvavedet huuhtelevat pintavalutuskenttää ja vähentävät sen puhdistustehoa. Näin ollen luvan saajan on tarpeen selvittää edellä mainittua vesien johtamista ja vesienkäsittelyä ELYkeskukselle ja tarvittaessa lisäsuojapenkereen tai vastaavan rakenteen avulla estää vesien karkaaminen ohi vesienkäsittelyn, turvata kentän toimivuutta ja mahdollistaa kentän tehon tarkkailu. Lupamääräys 6 on annettu pöly- ja melupäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Koska lähistöllä ei ole häiriintyviä kohteita, ei katsota tarpeelliseksi antaa määräyksiä melutason ohjearvojen noudattamisesta tai tuotannon rajoittamisesta esimerkiksi epäedullisten tuuliolosuhteiden aikana. Määräykset 7 ja 8 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätelain 6.n mukaan jätteen haltija on velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Häiriö- tai poikkeustilanteissa voi aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä. Määräykset 9 ja 10 on annettu päästöjen ja haittojen ehkäisemiseksi. Vahinkojen rajoittaminen sekä ajallisesti että määrällisesti edellyttää ympäristövahinkojen torjuntaan tarkoitettua kalustoa ja toimintasuunnitelmaa. Tiedottamisen sekä ympäristöhaittojen vähentämistoimien ohjaamisen ja valvonnan vuoksi ympäristönsuojelun valvontaviranomaisten on saatava tiedot häiriö- ja poikkeustilanteista viivytyksettä. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11 ja 12 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Sääskisuon päästötarkkailun yhteydessä on määrätty toteutettavaksi pintavalutuskenttien 1 ja 2 tehon tarkkailua kenttien toimivuuden toteamiseksi. Valvonnan perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn tehostamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 14 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon Sääskisuon turvetuotannon ennakoitua suuremmat päästöt. Turvetuotantoalue sijaitsee poronhoitoalueella. Toiminnasta porojen liikkumiselle aiheutuvien haittojen estämiseksi on annettu lupamääräys 15. Lupamääräykset ovat tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi, roskaantumisen ehkäisemiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Oikeus jättää alueen jälkikäyttöä ja vesienkäsittelyä tukevia rakenteita tuotantoalueelle on katsottu tarpeelliseksi määrätä tässä päätöksessä. 25

26 Lapin ELY-keskukselle valvovana viranomaisena on annettu oikeus tarkentaviin määräyksiin toiminnan lopettamisen ja jälkihoidon osalta tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoidon ohjaamista ja valvontaa varten. 26 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ELY-keskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. 4. Simojoen kalastusalueen vaatimus velvoittaa toiminnanharjoittaja tehostamaan vesienkäsittelyä kemikaloinnilla hylätään. Aluehallintovirasto arvioi, että Sääskisuon turvetuotantoalueelta johdettavat vedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti, kun pintavalutukseen perustuvaa vesienkäsittelyä tarkkaillaan ja tehostetaan tämän päätöksen mukaisesti. Kalastusalueen vaatimus kalastolle ja kalastukselle aiheutuneiden haittojen arvioimiseksi ja lopulta korvaamiseksi vesialueiden omistajille jätetään tutkimatta, koska kalastusalue ei ole vesialueen omistaja eikä kalastusalue ole esittänyt muistutuksessa kirjallista valtuutusta vesialueiden omistajilta. Muutoin tarkkailua koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 11 ja 12 sekä tämän päätöksen liitteestä 3 ilmenevästi. Vaatimus järjestää liettymien seuranta Luiminkajoesta hylätään. Aluehallintovirasto arvioi, että Sääskisuon turvetuotannosta mahdollisesti aiheutuvat liettymät rajoittuvat pääosin tuotantoalueen laskuojiin sekä Iso-ojaan ja Suoperänojaan, minkä varalta on annettu lupamääräyksestä 13 ilmenevä kunnossapitovelvoite. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKASTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan haltijan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä yhteenveto vuosittaisista päiväkirjakoosteista, selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.

27 27 KORVATTAVA PÄÄTÖS Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 69/01/1 luparatkaisua lukuun ottamatta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava ympäristölupaviraston päätöksen nro 69/01/1 lupamääräyksiä. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 43 1 ja 3 momentti (506/2002), 44, 45 1 momentti, 45 a, momentit, 50 2 momentti, 52 3 momentti, 55 2 momentti, 90 1 momentti ja 103 a Jätelaki (646/2011) momentti Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Vesilaki (264/61) 2 luku 22 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Käsittelymaksuna peritään euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Maksun määräämisessä sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa ollutta maksuasetusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan yli 300 hehtaarin suuruista turvetuotantoaluetta koskevan hakemusasian käsittelymaksu on euroa. Maksu peritään 50 % taulukon mukaista maksua pienempänä, koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus.

28 28 Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina (1572/2011) 7 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

29 29 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jorma Rantakangas Valtteri Niskanen Tapio Orjasniemi Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Jorma Rantakangas ja ympäristölakimies Valtteri Niskanen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Tapio Orjasniemi. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai TO/am Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Valitusosoitus Kartta Tarkkailuohjelma Päätös Tiedoksi Hakija Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Ranuan kunta Ranuan kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Ranuan kunta / Terveydensuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

30 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

31 Liite 2 1