ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 125/11/1 Dnro PSAVI/356/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 125/11/1 Dnro PSAVI/356/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Hukannevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Siikajoki Turveruukki Oy Teknologiantie Oulu

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Pöly, melu ja liikenne... 8 Varastointi ja jätteet... 8 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 9 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennys Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan vastine A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut Kunnossapitovelvoite Kalatalousmaksu Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen KORVATTAVA PÄÄTÖS PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 26

3 3 HAKEMUS Turveruukki Oy on aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut Siikajoen kunnan alueella sijaitsevan Hukannevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 13/04/2 lupamääräysten tarkistamista. LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 13/04/2 mukaan luvan haltijan on, mikäli aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turpeen nostoa ja käsittelyä sekä vesien johtamista vesistöön vuoden 2010 jälkeen, toimitettava vuoden 2010 loppuun mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 13/04/2 myöntänyt Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Ruukin kunnassa sijaitsevan Hukannevan turvetuotantoon ja turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Hukanojan kautta Luohuanjokeen ja edelleen Siikajokeen. Tuotannossa oleva suoala on enimmillään noin 185 ha. Alueella saadaan lisäksi varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 12/05/2 velvoittanut Turveruukki Oy:tä tehostamaan tuotantolohkoilta 2 8 johdettavien vesien puhdistusta rakentamalla virtaamansäätöpato. Hukannevan hankealue on suurimmaksi osaksi vuokrattua aluetta. Hakija on tehnyt sopimukset vesien johtamisesta ja teiden käytöstä maanomistajien kanssa ennen edellisen ympäristöluvan hakemista. Hukanneva on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa merkitty turvetuotantoalueeksi. Hukannevan luoteispuolella kulkee sähkölinja. Hukannevan lähiympäristössä ei ole muita kaavamerkintöjä. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa.

4 4 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Hukanneva sijaitsee Siikajoen kunnan alueella noin 5 km Vihannin Alpuan kylältä koilliseen. Hukannevalla on tuotantopinta-alaa 99,4 ha ja auma-alueita 5,6 ha eli tuotantokuntoinen pinta-ala on yhteensä 105 ha. Lisäksi jo tuotannosta poistunutta aluetta on noin 100 ha. Koko eristysojan rajaama alue on noin 251 ha. Hukannevan kuivatusvedet johdetaan Hukanojan ja Luohuanjoen kautta Siikajokeen. Alue on pantu kuntoon vuosina ja tuotanto on aloitettu vuonna Edellisen luvan haun aikana vuonna 2004 tuotantopinta-ala oli 185 ha, joten lupakauden aikainen poistuma on yhteensä noin 86 ha. Tuotantopinta-alan arvioidaan vuonna 2015 olevan 88 ha ja vuonna 2020 noin 60 ha. Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2028 saakka. Vuosi Tuotantopinta-ala (ha) Poistuma (ha) Hukannevalla tuotetaan jyrsinturvetta hakumenetelmällä. Tuotanto on keskimäärin MWh/v. Lupakaudella on tuotantopäivien määrä vuosittain ollut Päättyvällä lupakaudella Hukannevalla on tehty massansiirtoja tuotantolohkoilla 1 3 ja 5. Massansiirtoaltaat ovat osittain kasvittuneet luontaisesti. Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen. Vesiensuojelua jatketaan, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Jälkihoitovaiheen tarkkailu toteutetaan ELYkeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille vuokrasopimuksessa määritellyssä kunnossa. Toiminnanharjoittaja tekee alustavan alueen jälkikäyttösuunnitelman 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Hukannevan tuotantoalueelle on vuonna 2002 laadittu alustava jälkikäyttösuunnitelma, jossa on selvitetty alueen eri käyttömuotojen mahdollisuuksia geologisten sekä maan- ja luonnontieteellisten kriteerien perusteella. Alueelle soveltuvia jälkikäyttömuotoja voisi olla jokin tai jotkut seuraavista: metsitys, maatalous, kuitu- ja energiakasvien tuotanto, siirtonurmen tuotanto, maa-ainesten ja malmien tuotanto, tuhkan sijoitus ja uusi soistaminen. Tuotannosta poistuneelle alueelle on suunniteltu tulva-allasta, jolla on tarkoitus tehostaa vesiensuojelua. Tuotannosta poistuneet alueet ovat pääosin luontaisesti kasvittuneet. Osia Hukannevan tuotantoalueesta voi siir-

5 tyä haettavan lupakauden aikana jälkihoito- tai jälkikäyttövaiheeseen. Todennäköisin jälkikäyttömuoto alueella tulee olemaan peltoviljely tai metsittäminen. Mahdolliset vesienjohtamisjärjestelyihin tehtävät muutokset hyväksytetään ennen toteuttamista ELY-keskuksella. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Hukannevan vesien puhdistamiseen käytetään laskeutusaltaita, haihduntaallasta ja pintavalutuskenttää. Tuotanto- ja syyskunnostusaikana kaikkien lohkojen kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaaseen 2, josta edelleen laskeutusaltaaseen 3 ja edelleen laskeutusaltaaseen 4. Altaan 4 alapuolisesta laskuojasta vedet pumpataan haihdunta-altaaseen, josta kuivatusvedet johdetaan ylivuotona pintavalutuskentälle sekä edelleen Hukanojan kautta Luohuanjokeen ja Siikajokeen. Talviaikaan vedet johdetaan laskeutusaltaan 2 jälkeen settipadon avulla haihdunta-altaan ja pintavalutuskentän ohi. Pintavalutuskentän kokonaisvaluma-alue on noin 262 ha, josta on tuotantoaluetta noin 99 ha, tuotannosta poistunutta aluetta noin 100 ha sekä auma-, reuna-, tie- ja tukikohta-aluetta noin 77 ha. Haihdunta-altaan pinta-ala on noin 0,7 ha ja pintavalutuskentän pinta-ala noin 1,2 ha. Kuluneella lupakaudella Hukannevan vesienkäsittelyä on tehostettu asentamalla kaksi virtaamansäätöpatoa tuotantoalueen kokoojaojiin. Lisäksi vuonna 2008 tuotantolohkon 1 vesiensuojelujärjestelmää muutettiin niin, että lohkon vedet ohjattiin putkialituksen kautta lohkon 4 kokoojaojaan, josta vedet laskevat pumppaamon kautta pintavalutuskentälle. Samassa yhteydessä laskeutusallas 1 jäi pois käytöstä. Vesienkäsittelyn tehostaminen Nykyisen tuotantoalueen vesienkäsittelyä tehostetaan rakentamalla tulvaallas tuotannosta poistuneelle alueelle tuotantolohkoille 2 ja 3. Suunnitellun tulva-altaan pinta-ala on noin 19,5 ha. Koko nykyisen tuotantoalueen vedet on tarkoitus johtaa talvi- ja tulva-aikoina painovoimaisesti tulva-altaaseen, josta vedet laskevat altaan luoteiskulmassa sijaitsevien ylivuotoputkien kautta eristysojaan ja edelleen alapuoliseen vesistöön. Suunnitellun altaan molemmat sivut ja alalaita pengerretään, jolloin tulva-allas toimii myös talvi- ja tulva-aikana laskeutusaltaana. Tulva-allasta voidaan käyttää kesällä runsaiden sateiden aikana ylivirtaamien tasaamiseen. Kesäaikana vesiä ei johdeta ylivuotoputkien kautta, vaan kaikki tulva-altaaseen johdetut vedet johdetaan pumppaamolle ja edelleen pintavalutuskentälle. Tulva-altaaseen kylvetään ruokohelpeä ennen altaan käyttöönottoa. Ennen kylvöä altaan pohja tasataan, kalkitaan ja lannoitetaan kevyesti ruokohelven kasvatusohjeiden mukaisesti. Hukannevalla käytössä olevat vesienkäsittelyrakenteet ja -menetelmät sekä hakijan esittämät vesienkäsittelyn tehostamistoimet edustavat hakijan arvion mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT), joten vesiensuojelun tasoa ei ole mahdollista tehostaa tulva-altaan lisäksi millään teknisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Tarkkailutulosten mukaan Hukannevalta lähtevän veden laatu on ollut parempaa kuin vastaanottavan vesistön eli Luohuanjoen vedenlaatu. Aikaisemmat päästöt vesistöön Hukannevan turvetuotantoalueen päästöjä vesistöön on tarkkailtu vuosina 2006 sekä kesäaikana. Vuosina 2008 ja 2009 on toteutettu 5

6 laaja päästötarkkailu sekä vuosina 2006 ja 2010 suppea päästötarkkailu. Päästöt on laskettu Hukannevan päästötarkkailutulosten perusteella silloin kun tuloksia on ollut käytettävissä. Muutoin päästöt on laskettu Pohjois- Pohjanmaan turvetuotannon päästötarkkailun keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla. Hukannevalta lähtenyt vesimäärä on tarkkailuvuosina ollut lähellä Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantoalueiden keskimääräistä tasoa. Vuosien väliset erot vedenlaadussa ovat olleet jokseenkin pieniä. Hukannevalta lähtenyt vesi on ollut lievästi hapanta. Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) ja fosforipitoisuus ovat olleet turvetuotantoalueiden keskimääräistä tasoa pienempiä. Typpeä, rautaa ja kiintoainetta sen sijaan on ollut turvetuotantoalueelle tavanomainen määrä. Hukannevalta lähteneen veden laatu on ollut parempi kuin Luohuanjoen veden laatu Hukanojan yläpuolella. Hukannevan turvetuotantoalueen keskivaluma ja veden laatu tuotantovaiheessa kesäaikana: 6 n Mq ph COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kpl l/s km 2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l ,1 6, , , , ,0 6, , , ,0 keskiarvo 8,0 6, ,9 Hukannevan tuotantopinta-ala ei ole pienentynyt niin nopeasti kuin edeltävässä lupahakemuksessa on arvioitu. Arvioitua suuremmasta tuotantopinta-alasta johtuen Hukannevan päästöt vesistöön ovat olleet edeltävässä lupahakemuksessa arvioitua suuremmat.

7 Hukannevan turvetuotantoalueen päästöt vesistöön kesällä ja vuositasolla sekä edellisessä lupahakemuksessa esitetty arvio tuotantovaiheen päästöistä: 7 ala BRUTTO NETTO ha COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine kesä 2004 kg/d ,09 2,8 23 0,05 1, kg/d ,06 1,5 6,8 0,03 0,6 3, kg/d ,02 0,7 2,3 0,01 0,4 1, kg/d ,11 2,6 17 0,07 1, kg/d ,11 4,5 23 0,06 3, kg/d ,06 1,7 11 0,03 1,1 8,3 vuosi 2004 kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a keskiarvo kesä kg/d ,08 2,3 14 0,04 1,4 10 vuosi kg/a Arvio edellisessä lupahakemuksessa 2005 kesä kg/d ,07 1,7 6,7 0,03 0,8 1,1 vuosi kg/a , kesä kg/d ,02 0,4 1,6 0 0,2 0,1 vuosi kg/a , , Arvio tulevista päästöistä vesistöön Hukannevan päästöt on laskettu kokonaispinta-alalle 164,6 ha (tuotantoaluetta 99,4 ha, auma-alueita 5,6 ha, poistuneet alueet 59,6 ha). Tuotannosta poistuneet, ei kasvittuneet alueet ovat päästöjen laskennassa mukana, mutta jo kasvittuneita alueita (21,5 ha) ei ole otettu huomioon. Lisäksi tuotannosta poistuneesta alueesta on vähennetty rakennettavan tulvaaltaan osuus eli 19,5 ha. Hukannevan kuivatusvedet käsitellään kesällä pintavalutuksella ja talviaikana laskeutusaltailla. Talviaikaiset ja tulvaaikaiset vedet on jatkossa tarkoitus johtaa rakennettavaan tulva-altaaseen. Tulevien päästöjen arviointiin on käytetty kesäajalle Hukannevan vuosien keskimääräisiä ominaispäästöjä ja muille vuodenajoille Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisessa tarkkailussa olleiden turvesoiden ominaispäästöjen keskiarvoja vuosilta Vuoden 2010 ominaispäästöt on laskettu alustavasti Hukannevalta lähteneen veden laadun tarkkailutulosten sekä keskivalumalla 8,4 l/s km 2. Päästöistä noin 35 % muodostuu jo tuotannosta poistuneelta alalta.

8 8 Arvio Hukannevan tulevista päästöistä: pinta- Brutto Netto ala COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d LA talvi ,24 4,3 19 0,20 3,3 16 LA kevät ,50 9,5 86 0,36 6,1 73 PVK kesä ,05 1,5 6,8 0,02 1,0 4,5 PVK syksy ,09 3,9 9,6 0,05 2,8 6,3 vuosi kg/a poist. ala, vuosi kg/a Turvetuotannon päästöjen arviointiin liittyy aina epävarmuutta. Hukannevalla päästöjä on tarkkailtu neljänä vuotena kesällä. Muille vuodenajoille päästöt on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisessa tarkkailussa olleiden pintavalutuskentällisten ja laskeutusaltaallisten turvesoiden ominaispäästöjen perustella. Pöly, melu ja liikenne Hukannevan turvetuotantoalueen pöly- ja melupäästöjä ei ole mitattu. Hukannevan alueelta ei ole tullut valituksia pölystä tai melusta. Tuotantoaikana työmaaliikenne on pääasiassa henkilöautoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä tapahtuvaa traktoriliikennettä. Toimitettavien täysperävaunukuormien määrä on kuormaa vuorokaudessa. Mikäli turpeet ajetaan yhtäjaksoisesti, toimitusjakso kestää noin 10 vuorokautta. Varastointi ja jätteet Jätteiden keräämistä varten työmaalla on erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat keruuastiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys tehdään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen kuljetuksesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin tai kaatopaikalle vastaa Hukannevan turvetuotannon kokonaisurakoitsija. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin l. Polttoaineet varastoidaan palo- ja pelastusviranomaisten vuosittain tarkistamiin säiliöihin. Polttoainesäiliöt on sijoitettu työmaan tukikohtaan. Polttoaineen varastopaikat on sorastettu ja sijoitettu turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyä alle 200 kg, öljynsuodattimia alle 10 kg, sekajätettä alle 100 kg ja metallia kg. Voiteluöljyt ja muut voiteluaineet on varastoitu myyntipakkauksissaan työmaan tukikohdassa niille erikseen osoitetussa paikassa. Kaivannaisjätteet hyödynnetään pääosin maarakennusmateriaalina ja puuaineksen osalta energiakäytössä. Esteettisen haitan syntyminen ehkäistään maisemoimalla kivet, kivennäismaat ja laskeutusaltaiden lietteet ympäristöön sopivalla tavalla. Tuotantoalueella ei ole kaivannaisjätteen jätealuetta. Kaivannaisjätteiden osalta toteutetaan silmämääräinen tarkkailu.

9 Suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita hakkuutyömailta ja puunjalostuslaitoksilta. Niiden määrä on alle t/v. Ne toimitetaan pelkkänä puupolttoaineena tai mahdollisesti turpeeseen sekoitettuina lämpö- ja voimalaitoksille, samoin kuin tuotannon yhteydessä kertyneet kannot ja liekopuut. Päättyneellä lupakaudella aluetta ei ole käytetty puupolttoaineiden käsittelyyn tai varastointiin. 9 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Asutus ja maankäyttö Hukannevan turvetuotantoalueen ympäristössä ei ole sellaisia kohteita, joihin turvetuotannon pölyllä tai melulla voisi olla vaikutusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat vajaan 2 km:n päässä tuotantoalueelta. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Hukannevan lähiympäristössä ei ole suojelukohteita tai pohjavesialueita. Luohuanjoen valuma-alueen pinta-ala Hukanojasta alavirtaan on noin 100 km 2. Koko Luohuanjoen valuma-alueen pinta-ala on noin 350 km 2. Hukannevan turvetuotantoalueen (105 ha) osuus Luohuanjoen valumaalueen pinta-alasta Hukanojasta alavirtaan on noin 1 %. Vedenlaatu Ympäristöhallinto on luokitellut Siikajoen ekologisen tilan tyydyttäväksi. Vuosien vedenlaatutietoihin perustuva vesien yleinen käyttökelpoisuus oli Siikajoella välttävä. Luohuanjoen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi ja myös Luohuanjoen yleinen käyttökelpoisuus oli välttävä. Hukanojan tilaa ei ole luokiteltu. Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on vesienhoitolain 21 :n mukaan jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus sekä happamuuden aiheuttamat haitat Siikajoen pääuomassa ja Luohuanjoessa. Siikajoen alaosalla fosforin kokonaiskuormitusta tulisi vähentää noin puoleen nykyisestä, jotta kokonaisfosforipitoisuus alenisi tasolle 40 µg/l. Turvetuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta tulee huolehtia niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän vesistökuormitusta ennen alueiden siirtymistä muuhun maankäyttöön (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalue 2009). Vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa esitetään turvetuotannon lisätoimenpiteissä, että happamilla sulfaattimailla sijaitsevien turvetuotantoalueiden loppuvaiheen tuotantotoimenpiteet ja jälkihoitotyöt tehdään erityisen huolellisesti. Hukannevan purkuvesistön vedenlaatua tarkkaillaan Luohuanjoessa Hukanojan yläpuolella ja alapuolella. Vedenlaadun tarkkailu on toteutettu vuosina 2008 ja 2009, jolloin toteutettiin myös Hukannevan laaja päästötarkkailu. Luohuanjoen vedenlaatuun vaikuttaa myös maa- ja metsätalouden kuormitus. Luohuanjoen happitilanne on ollut yleisesti tyydyttävä. Veden ph on useimmiten ollut lähellä neutraalia, mutta ajoittain vesi on ollut hapanta. Alhaisimmat ph-arvot mitattiin heinäkuussa 2008, jolloin ph oli alle kuu-

10 den. Tarkkailupaikkojen välillä ei tuolloin ollut eroa ph:ssa. Sähkönjohtavuus on ollut lievästi koholla ollen Hukanojan alapuolella hieman pienempi kuin yläpuolella. Luohuanjoessa on runsaasti kiintoainetta ja vesi on sameaa ja tummaa. Erot tarkkailupaikkojen välillä ovat olleet pieniä. Luohuanjoen vesi on runsasravinteista. Erityisesti fosforia on kesäaikana ollut paljon. Ravinnepitoisuudet ovat enimmäkseen olleet pienempiä Hukanojan alapuolella kuin yläpuolella. Runsasravinteisuudesta huolimatta a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet lähellä karujen vesien tasoa. Hukannevan turvetuotantoalueelta lähteneen veden laatu on lähes poikkeuksetta ollut parempi kuin Luohuanjoen vedenlaatu. Ainoastaan kemiallinen hapenkulutus on ollut kerran ja typpipitoisuus kaksi kertaa kuudesta suurempi kuin Luohuanojan vastaavan ajankohdan pitoisuus. Siikajoen yhteistarkkailussa on toteutettu pohjaeläintarkkailua Luohuanjoella vuosina 2005 ja Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tehnyt pohjaeläinnäytteenottoa vuosina 2007 ja Luohuanjoella yhteistarkkailun pohjaeläintutkimuspaikat ovat Luohuanjoen yläosalla ja alaosalla. Tarkkailutulosten perusteella Luohuanjoen alaosa on ollut pohjaeläimistön rakenteen ja likaantumisindeksien perusteella heikkokuntoisempi kuin joen yläosa. Selviä ajallisia muutoksia pohjaeläimistön tilassa ei ole ollut pääteltävissä. Vuonna 2008 Luohuanjoella pohjaeläinten vesistön kuormituksen sietokykyä kuvaavan BMWP-indeksin arvo oli melko matala verrattuna Siikajoen pääuomaan, missä arvot olivat kohtalaisella tasolla. Vaikutukset vedenlaatuun Hukannevan turvetuotantoalueen päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu laimenemissuhteen avulla Luohuanjoessa Hukanojan kohdalla sekä Luohuanjokisuulla laskussa Siikajokeen sekä Siikajoessa Luohuanjoen kohdalla. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Laskuojana toimivan Hukanojan pituus Hukannevan alapuolella on noin 2,5 km ja laskuojan suulta on matkaa Luohuanjokisuulle noin 27 km. Luohuanjoen virtaama on yläosallaan melko pieni erityisesti talvella, jolloin myös Hukannevan päästöt ovat kesää suuremmat. Päästöjen laskennalliset vaikutukset ovatkin suurimmillaan juuri talvella. Kesällä Hukannevan päästöjen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset ovat jokseenkin pienet. Käytännössä pitoisuuslisäyksiä ei ole vuosien 2008 ja 2009 vedenlaatutarkkailun perusteella Luohuanjoessa Hukannevan kohdalla juurikaan havaittu ja ravinnepitoisuudet olivat keskimäärin jopa korkeampia Hukanojan ylä- kuin alapuolisella havaintopaikalla. Hukannevan päästöjen voidaan kuitenkin arvioida osaltaan lisäävän Luohuanjoen ravinne- ja humuspitoisuutta. Hukannevan päästöt tulevat pienenemään melko nopeasti alueiden poistuessa tuotannosta. Luohuanjoen suulla Hukannevan turvetuotannon päästöjen laskennalliset vaikutukset ovat pienet, joskin talviaikana ravinteiden osalta vielä mitattavissa. Siikajoessa Hukannevan päästöt laimenevat huomattavan suureen vesimassaan eikä vaikutuksia vedenlaadussa voida käytännössä havaita. 10

11 Arvio Hukannevan päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Luohuanjoessa Hukanojan kohdalla ja jokisuulla sekä Siikajoessa Luohuanjoen alapuolella: 11 Brutto Netto Q COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine m 3 /s mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l Luohuanjoki Hukanojan kohdalla (F=102 km 2 ) joulu-maaliskuu 0,47 1,3 6, ,5 5,0 81 0,4 kesä-syyskuu 0,70 0,5 0,8 25 0,1 0,4 16 0,1 Luohuoanjokisuu (F= 352 km 2 ) joulu-maaliskuu 1,6 0,4 1,8 31 0,0 1,5 24 0,0 kesä-syyskuu 2,4 0,1 0,2 7 0,0 0,1 5 0,0 Siikajoki Luohuanjoen alapuolella (F=3820 km 2 ) joulu-maaliskuu 23 0,0 0,1 2,2 0,0 0,1 1,7 0,0 kesä-syyskuu 22 0,0 0,0 0,8 0,0 0,0 0,5 0,0 Hukanojan valuma-alue on karttatarkastelun perusteella pääosin asumatonta ojitettua metsämaata. Luohuanjoen vesi on tummaa, sameaa ja rehevää. Luohuanjoen vedenlaatuun vaikuttaa myös maa- ja metsätalouden kuormitus, asutus ja muu turvetuotanto. Pelkästään Hukannevan kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta pintavesien käyttöön purkureitillä. Hukannevan päästöt tulevat pienenemään nykyisestä melko nopeasti alueiden poistuessa tuotannosta. Lisäksi rakennettava tulva-allas vähentää erityisesti talven ja kevään päästöjä sekä happamia valumavesiä. Hukannevan päästötarkkailutulosten perusteella turvetuotantoalueelta ei ole kevään tulva-aikaa lukuun ottamatta lähtenyt happamia vesiä vesistöön. Hukannevan päästöjen ei arvioida olevan este tavoitetilan saavuttamiselle Luohuanjoessa vuoteen 2027 mennessä tai Siikajoen alaosalla vuoteen 2021 mennessä. Kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vaikutukset Siikajoessa jäävät muutoinkin erittäin pieniksi. Kalasto ja kalastus Luohuanjoen kalastoa ja kalastusta on tarkkailtu vuosina muutaman vuoden välein sähkökoekalastuksin Siikajoen yhteistarkkailun yhteydessä. Luohuanjoen alueen kalastusta on selvitetty myös kalastustiedusteluin, jotka koskivat vuosia 2000, 2005 ja Luohuanjoen valuma-alueella on happamia sulfaattimaita, jotka ajoittain happamoittavat vettä. Luohuanjoen kalakannoille joen ajoittainen happamuus aiheuttaa suuria ongelmia ja osa joen kalastosta menehtyy tai siirtyy mahdollisuuksien mukaan Siikajoen pääuomaan. Happamat vedet aiheuttavat nimenomaan kalojen lisääntymiselle ja herkille poikasvaiheille tuhoja, sillä ne jäävät alttiiksi vaikutuksille. Sähkökoekalastuksien perusteella Luohuanjoen kalaston tila on heikko. Luohuanjoen sähkökoekalastussaalis koostui joen yläosan koealalla vuonna 2009 kahdesta mateesta. Myös alemman koealan saalis oli vähäinen koostuen muutamista ahvenista ja särjistä, sekä yksittäisestä kivisimpusta. Vuosina 1997, 2000 ja 2002 koealan kivisimppu ja kivennuoliaistiheys on ollut kohtalainen, mutta sittemmin laji on selvästi taantunut mahdollisesti juuri happamuusongelmien vuoksi. Kyseiset lajit ovat varsin paikallisia ja niiden palautuminen koealoille voi kestää kauankin. Vuosina 1997 ja 2000

12 koealalta saatiin muutamia 2-kesäisiä harjuksia, jotka ovat todennäköisesti olleet peräisin luonnonkudusta. Kalastustiedustelujen kohdejoukko on ollut Luohuanjoella rakennettujen rantatilojen omistajat. Vuotta 2005 koskevan kyselyn kohdejoukon koko oli 58 taloutta ja vastaus saatiin 47 rantatilalliselta. Vastanneista 51 % olivat kalastaneet. Luohuanjoen kalastus painottui katiskapyyntiin ja vapavälineisiin, mutta myös verkkoja käytettiin jonkin verran. Tiedustelun mukainen Luohuanjoen kokonaissaalis oli noin 350 kg koostuen pääosin hauesta, särjestä ja kirjolohesta, lisäksi saatiin hieman taimenta, ahventa, lahnaa, madetta ja harjusta. Talouskohtaista saalista (10 kg) voidaan pitää kohtalaisena. Talouskohtainen saalis oli käytännössä yhtenevä vuotta 2000 koskeneen tiedustelun kanssa, sillä vuoden 2000 talouskohtainen saalis oli noin 11 kg. Tiedustelujen mukaan kalastus on kuitenkin vähentynyt Luohuanjoella viidessä vuodessa, sillä kalastaneita talouksia oli vuonna 2000 enemmän (46 taloutta) ja kokonaissaalis selvästi suurempi (500 kg) kuin vuonna Kalastusta haittaavina tekijöinä mainittiin sekä vuonna 2000 että 2005 kalojen makuvirheet sekä pyydysten likaantuminen. Luohuanjokeen on viime vuosina vuosittain istutettu noin 100 pyyntikokoista kirjolohta, jota kalastetaankin melko aktiivisesti. Luohuanjokisuulle istutettiin rapua vuonna 1997, mutta seuraavana vuonna koepyynnissä ei saatu yhtään rapua. Vuonna 2000 yksi kalastaja oli saanut katiskasta yhden ravun ja vuoden 2005 tiedustelussa oli kaksi kalastajaa koeravustanut, mutta he eivät olleet saaneet rapuja. Luohuanjoen kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven, lahna ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Kevätkutuisista kalalajeista vedenlaadun suhteen vaateliain on harjus, jota on esiintynyt Luohuanjoen alaosalla satunnaisesti. Pyyntikokoista kirjolohta istutetaan Luohuanjokeen, mutta sen esiintymiseen kuormitus ei vaikuta. Turvetuotannon vesistövaikutusten on todettu heikentävän ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä. Suo- ja metsäojituksista tulevat valumavedet voivat haitata rapuja lähinnä tukkimalla niiden hienojakoisia kiduksia sekä liettämällä suojakoloja, mutta Luohuanjoella ei nykyisin esiinny rapuja. Hukanojalla ei ole tiedustelujen mukaan kalataloudellista merkitystä. Hukannevan aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Hukanojan ja Luohuanjoen vedenlaatuun. Luohuanjoella lisääntyvän kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten veden tummuutena, pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Näitä haittoja on esiintynyt Luohuanjoella jo pitkään ja niitä esiintyisi ilman Hukannevan kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Hukannevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. Vesistövaikutusarvion mukaan Hukannevan kuivatusvesien vaikutukset Luohuanjoen vedenlaatuun ovat hyvin vähäiset ja siten myös vaikutukset joen kalastoon tai kalastukseen jäävät hyvin vähäisiksi. Hukannevan tuotantopinta-ala vähenee nopeasti ja siten myös kalataloudellisten haittojen arvioidaan olevan jatkossa pienempiä kuin voimassa olevissa lupapäätöksissä on arvioitu. 12

13 13 Ympäristöriskit Muu kuormitus Hukannevan lähiympäristö on metsätalouskäytössä. Alempana Luohuanjoen valuma-alueella on runsaasti maataloutta. Peltoa Luohuanjoen valuma-alueella on ha. Luohuanjoen valuma-alueelle johdetaan Hukannevan kuivatusvesien lisäksi kuivatusvesiä Turveruukki Oy:n Palonevalta (vuonna 2009 oli tuotannossa 61 ha, poistunut tuotannosta 77 ha ja jälkikäytössä 230 ha), Hangasnevalta (2009 tuotannossa 130 ha ja jälkikäytössä 41 ha) ja Honkanevalta (vuonna 2009 tuotannossa 41 ha) sekä Vapo Oy:n Varisnevalta (vuonna 2009 tuotannossa 20 ha, poistunut tuotannosta 76 ha ja jälkikäytössä 9 ha). Koko Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon kokonaispintaala vuonna oli 2009 noin ha, josta kunnostusvaiheessa oli noin 700 ha ja tuotannossa ha. Loput 800 ha oli poistunut tuotannosta. Jälkikäytössä vuonna 2009 oli noin ha. Turvetuotantotoimintaan liittyviä riskejä ovat tulipalot, vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi Hukannevan turvetuotantoalueelle on laadittu sisäasianministeriön ohjeiden mukainen turvallisuussuunnitelma. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaukset ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt on sijoitettu riittävän kauaksi avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on vuodon tukkiminen sekä öljyn pääsyn estäminen ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii annettujen ohjeiden mukaisesti. Hakijalla on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. Hakijalla on käytössä toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO mukaiset vaatimukset. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemukseen on liitetty esitys Hukannevan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Hukannevan vaikutustarkkailu on toteutettu Siikajoen turvetuotantoalueiden vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti, joka on voimassa vuosina Hukannevan kalatalous- ja pohjaeläintarkkailu toteutetaan Siikajoen yhteistarkkailuohjelmaan kuuluvien kalatalous- ja pohjaeläintarkkailuohjelmien mukaisesti. Yhteistarkkailuohjelmat ovat voimassa vuosina

14 14 Hakija ei ole pitänyt pöly- ja melutarkkailua tarpeellisena. Vahinkoja estävät toimenpiteet Luohuanjoen valuma-alueen turvetuotanto kokonaisuudessaan huomioiden Hukannevan kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset arvioidaan sen tasoisiksi, että ne ylittävät kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Kalataloudelliset haitat voidaan kompensoida kalatalousmaksulla. Hukannevan voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaan luvan saajan on maksettava vuotuista kalatalousmaksua 324 euroa. Elinkustannusindeksin muutoksen mukaan korjattuna vuoden 2004 tasosta elokuun 2010 rahanarvoon kalatalousmaksu vastaisi 341 euroa. Pinta-alaa (185 ha) kohden laskettuna maksu on 1,84 euroa hehtaaria kohti. Hukannevan tuotantoala on tämän hakemuksen mukaisesti vähentynyt 105 hehtaariin. Tuotantopinta-alan pienentymisen vuoksi myös mahdolliset kalataloudelliset haitat ovat vähentyneet. Hukannevan suunnitellut vesiensuojelumenetelmät ovat parempaa tasoa kuin voimassa olevassa luvassa määrätyt. Nämä seikat huomioon ottaen Hukannevan vuosittaiseksi kalatalousmaksun suuruudeksi on arvioitu 158 euroa (1,50 euroa/ha) vuoteen 2015 asti. Tuolloin pinta-alasta on jäljellä enää arvion mukaan 88 ha ja silloin kalatalousmaksun suuruus on 132 euroa. Vuonna 2020 tuotantoalaa on arvion mukaan vain 60 ha ja kalatalousmaksu alenee sen jälkeen olleen 90 euroa. Hukannevan turvetuotantotoiminnasta ei arvioida aiheutuvan tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennys Hakija on täydentänyt hakemustaan tarkkailuraporteilla ja käyttöpäiväkirjan vuosiyhteenvedoilla. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Siikajoen ja Vihannin kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Siikajokilaakso-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, Kainuun ELYkeskukselta, Siikajoen kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Vihannin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.

15 15 Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että Hukannevalta lähtevän veden laatua on tarkkailtu vuosina 2006, 2008, 2009 ja Tuloksia on käytetty päästöjen laskennassa. Hakemussuunnitelman taulukkoon 5 olisi ollut hyvä lisätä, minä vuosina päästöjen laskenta perustui suolta mitattuihin tietoihin. Vesistövaikutusten arvioinnissa ei ole huomioitu ylivirtaamatilanteita. Valvontaviranomainen on lupakaudella tehnyt Hukannevalle kaksi tarkastusta (vuosina 2007 ja 2010). Tarkastuksilla on huomautettu muun muassa virtaamansäätöpadon puuttumisesta ja jäteöljyjen säilyttämisestä. Hukannevan toiminnasta ei ole tullut ELY-keskukselle huomautuksia. Lupa voidaan edelleen myöntää. Esitetyn tulva-altaan toiminnasta vesien puhdistuksessa ei ole etukäteen tietoa. Tuotannosta poistuvilla alueilla tulee selvittää pohjamaan laji optimaalista jälkihoitoa ja -käyttöä varten. Polttoaineen varastointipaikoissa tulee varmistaa, että maa-alue on polttoaineesta puhdas. 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä ELY-keskus on katsonut, että Hukanojan ja Luohuanjoen merkitys yleiselle kalatalousedulle on vähäinen, mutta Siikajoen merkittävä. Siikajoella esiintyy tyypillisiä ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä kalataloudellisia haittoja, kuten kalojen makuvirheitä, pyydysten likaantumista ja pohjan liettymistä. Palonevan turvetuotantoalueelta vesistöön johdettava kuormitus vahvistaa haittoja osaltaan. Siikajoen kalataloudellista arvoa nostaa tänä vuonna päätökseen saatava kalataloudellinen kunnostus. Kalataloudellinen kompensaatio ja tarkkailu ovat tarpeen eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi. Kompensaatio voidaan edelleen määrätä kalatalousmaksuna. Nykyisen lupapäätöksen perusteena olleessa hakemuksessa tuotantopinta-alaksi vuonna 2010 arvioitiin 40 ha, minkä mukaan arvioitiin myös kalataloudellisen kompensaation tarve. Tuotannossa on kuitenkin edelleen noin 105 ha. Yhtenäisen tarkkailukäytännön varmistamiseksi tarkkailu on määrättävä tehtäväksi Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Käytännössä tarkkailu voidaan järjestää osana Siikajoen yhteistarkkailuohjelmaa, jossa Hukanneva on jo mukana. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2022 loppuun mennessä. Hakija on määrättävä maksamaan vuodesta 2012 alkaen 370 euron suuruinen kalatalousmaksu. Kalataloudellinen tarkkailu on tehtävä Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 3. Siikajoen kunnanhallitus Kunnanhallitus on todennut, että Siikajoen ja erityisesti sen sivujoen Luohuanjoen vedenlaatu on viime vuosina ollut ajoittain heikko. Vaikka vedenlaatu on Siikajoen yhteistarkkailun mukaan jo pidempään parantunut, on jokiveden happamuus aiheuttanut viime vuosin kalakuolemia. Kaikki syyt kalakuolemiin eivät ole selvillä, mutta turvetuotannolla ja suoalueiden kuivatuksella on osansa asiassa. Merkittävimpänä syynä pidetään happamoitumista aiheuttavaa kuivatusta. Varsinaiselle turvetuotantoalueelle on esitetty entisten vesiensuojelutoimien lisäksi parannuksia tulva-altaan käyttöönotolla, jota voi pitää hyvänä

16 parannuksena. Käyttötarkkailun yhteenvedoista on todettavissa, että häiriötilanteita ei ole suolla ollut kovin usein. Yleisimmät kirjatut häiriötilanteet ovat pumppurikkoja. Kesäkuussa 2008 syntyi tilanne, jossa pumppu ei ehtinyt pumpata vesiä eli mitoitus oli vesitilanteeseen nähden liian pieni. Vesienkäsittelyrakenteiden toimintaa tulee tarkkailla riittävän usein, jotta niiden kunnossapitoon ryhdytään ajoissa. Lieteallas täynnä tai puolillaan lietettä ei enää hidasta virtausta riittävästi eikä tulevan veden mukana oleva kiintoaine ehdi laskeutua. Kokemusten perusteella yksi suurimmista riskeistä alapuolisten vesistöjen kuormitukseen syntyy laskeutusaltaiden seurannan puutteesta ja kunnossapidon laiminlyönneistä. Hukannevan laskeutusaltaiden lietetilan täyttymistä tulee seurata hyvin ja liete tulee tarvittaessa tyhjentää myös tuotantokauden aikana. Tarkastukset ja lietekertymän mittaustiedot tulee kirjata työmaapäiväkirjoihin. Käyttötarkkailun yhteenvedoista ei saa kokonaiskuvaa lietteen kertymisestä. Laskeutusaltaiden vieressä tulee olla läjityspaikat altaista poistettavaa lietettä varten. Puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Myös ojien ja uomien reunojen kaltevuuteen tulee kiinnittää huomiota, ettei tarpeettomia sortumia tapahdu. Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava alueellisen ympäristökeskuksen lisäksi Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Monelta turvetuotantoalueelta saadut kokemukset osoittavat, että huomattavan paljon kiintoainelaskeumaa vesistöihin tulee tuotantoalueen viereisiä ojia pitkin. Näillä ojilla ei yleensä ole lainkaan laskeutusaltaita tai muitakaan vesienkäsittelyrakenteita. Vaikka Hukannevan tuotannossa oleva alue on vähentynyt, edelleenkin on riski, että tuotantoalueelta pölynnyt hienoaines on vaarassa kulkeutua lähiojiin ja sitä kautta Luohuanjokeen ja Siikajokeen. Hienojakoisen pölyn määrä on pidettävä kurissa kaikin mahdollisin keinoin. Suunniteltuun puupolttoaineiden varastointiin ja käsittelyyn alueella ei ole huomautettavaa. Käsittely ja varastointi tulee tehdä siten, ettei siitä ole haittaa ympäristölle ja naapurikiinteistöille. Hyvänä asiana voidaan pitää, että hakemuksessa on esitetty, että jälkihoitotoimista esitetään suunnitelma 3 5 vuotta ennen tuotannon päättymistä. Ympäristöluvassa tulee edellyttää, että vesiensuojelutoimia ei saa kuitenkaan lopettaa ennen kuin turvetuotannon aiheuttama muutos vesistökuormituksessa voidaan todeta loppuneen. Luvan myöntävän viranomaisen ei tule hyväksyä esitetyllä tavalla jälkihoito- ja jälkiseurantavastuun siirtämistä alueen tuleville maanomistajille. Hukannevan turvetuotannon aiheuttamista haitoista ja vahingoista on määrätty ympäristöluvassa korvaus kompensaatiomaksuna kalavesien omistajille tai kalastajille. Kalatalousmaksun suuruus on edellisessä luvassa ollut 324 euro vuodessa ja elokuussa se oli 341 euroa. Hakijan esittämä kalatalousmaksu on pieni. Oikeana periaatteena ei voi pitää sitä, että kasvillisuutta ottaneita alueita ei otettaisi enää huomioon päästölaskelmissa eikä niille maksettaisi lainkaan kalatalousmaksua. Kalatalousmaksua tulee maksaa siihen saakka, kunnes haitallista päästöä ei tuotannosta tai sen lopettamisesta enää synny. Hakemuksessa olevista ilmakuvista on hyvin todettavissa, että turvetuotannosta poistuneista alueista suurin osa on edelleen ilman merkittävää aluskasvustoa. Myös tuotannosta poistuneet alueet aiheuttavat aiemmin tapahtuneesta tuotannosta johtuvaa kuormitusta. Jälkikäyttöä suunnitellessa vaikutukset 16

17 tulee selvittää hyvin. Jälkihoitoon tulevien alueiden vesistörasitus saattaa entisestään kasvaa esimerkiksi happamina kuormituspiikkeinä. 17 Hakijan vastine Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon vastineensa, jossa se on lausunnoista ja muistutuksista esittänyt seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Hakijan näkemyksen mukaan tulva-altaalla on myönteinen vaikutus vedenlaatuun tulva- ja ylivirtaamatilanteissa. Tuotannosta poistuneita alueita pyritään käyttämään vesiensuojelun tehostamiseen niissä paikoissa, missä se on mahdollista. Maanomistaja päättää jälkikäytöstä. Jälkihoitovaiheessa tuottaja poistaa alueelta tuotannossa käytetyt laitteet ja rakenteet. Pohjamaan laji ei vaikuta jälkihoitotoimiin. 2. Kainuun ELY-keskus Kalatalousmaksu on määrättävä hakemuksessa esitetyn mukaisesti. 3. Siikajoen kunnanhallitus Lausunnon antaja ei ole yksilöinyt, mihin perustuu väite siitä, että huomattavan paljon kiintoainelaskeumaa tulee tuotantoalueen viereisiä ojia pitkin. Hakijalla ei ole tiedossa väitteeseen liittyviä selvityksiä tai tutkimuksia. Hakija on esittänyt, että vastuu alueesta siirtyy maanomistajalle, kun alue siirtyy uuteen maankäyttöön. Turvetuotannon vastuut eivät voi ulottua määrättömän kauas. Jälkihoitovastuu on turvetuottajalla. Kalatalousmaksu perustuu aiheutettuun haittaan. Kasvittuneita alueita ei voida kuormituksen osalta verrata tuotannossa oleviin alueisiin. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Turveruukki Oy:lle myönnetyn, Siikajoen kunnassa Luohuanjoen vesistöalueella sijaitsevan Hukannevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 13/04/2 lupamääräykset jäljempää ilmenevästi. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 105 ha. Kalasto- ja kalastusvahinkojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa tai toimenpitein hyvitettävää vahinkoa. Luvan haltijan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.

18 18 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan tuotantosuunnitelmapiirustuksen (mittakaava 1:10 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden ja laskuojan kautta Hukanojaan. 2. Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteinä 6.1 olevan tuotantosuunnitelmapiirustuksen (mittakaava 1:10 000) ja 6.2 olevan vesiensuojelurakennepiirustuksen (mittakaava 1:4 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtaamansäätöpatojen, kolmen laskeutusaltaan, haihdunta-altaan, pintavalutuskentän ja rakennettavan tulva-altaan avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomi ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Pintavalutuksen on oltava käytössä ainakin Tulva-allas on otettava käyttöön viimeistään ennen vuoden 2014 tuotantokautta. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan haltijan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotannosta poistettaville alueille on jätettävä vähintään 20 cm:n paksuinen turvekerros. Sarkaojia, lietesyvennyksiä ja laskeutusaltaita ei saa kaivaa kivennäismaahan niin, että siinä johdettava vesi kaivun seurauksena happamoituu. Mikäli luvan haltija voi tutkimustuloksin osoittaa, ettei tuotantoalue sijaitse happamalla pohjamaalla, voi luvan haltija hakea aluehallintovirastolta tämän lupamääräyksen muuttamista. Päästöt ilmaan ja melu 6. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turpeen pölyämistä ja melua aiheuttavia koneita ja laitteita. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

19 19 Varastointi ja jätteet 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan haltijan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan haltijan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 8. Alueella saadaan turpeen lisäksi varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita enintään t/v. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan haltijalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Jälkihoitovaiheessa käyttötarkkailua on jatkettava vähintään kahden vuoden ajan turvetuotannon päättymisestä ja sen jälkeenkin, kunnes tuotantoalue on kokonaisuudessaan siirretty muuhun käyttöön tai se on kasvittunut. Luvan haltijan on esitettävä Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

20 13. Vuodesta 2012 alkaen vesistötarkkailu on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla ja vuodesta 2013 alkaen kalaston, kalastuksen ja pohjaeläinten tarkkailu Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Kalaston ja kalastuksen sekä pohjaeläinten tarkkailussa voidaan vuoden 2012 loppuun asti noudattaa vuosiksi laadittua Siikajoen yhteistarkkailuohjelman osaa II: Kalataloustarkkailuohjelma ja osaa III: Pohjaeläintarkkailuohjelma. Ehdotukset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä kalaston, kalastuksen ja pohjaeläinten tarkkailun osalta Kainuun ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päättymistä. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle, Kainuun ELY-keskukselle ja Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi ELYkeskuksen vesistöstä ottamien näytteiden tulokset. Kalasto- ja kalastustarkkailun tulokset on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle, Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Siikajoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Vesistö- ja pohjaeläintarkkailuohjelmiin voidaan tehdä muutoksia Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kalasto- ja kalastustarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 20 Kunnossapitovelvoite 14. Luvan haltijan on osallistuttava Hukanojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Kalatalousmaksu 15. Luvan haltijan on vuodesta 2012 lähtien vuosittain maksettava tammikuun aikana kalatalousmaksua 370 euroa Kainuun ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Maksun käytöstä on kuultava päästöjen vaikutusalueella toimivia vesialueen osakaskuntia. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta vähintään kahden vuoden ajan ja sen jälkeenkin, kunnes alueet on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai ne ovat kasvittuneet. Tuotannosta poistuneiden aluei-

21 den vesienjohtamisessa voidaan tehdä muutoksia ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli se on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Jälkihoitovaiheen vesienjohtamisessa ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidossa on noudatettava, mitä edellä lupamääräyksissä 1 5 on sanottu. Luvan haltijan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Alueelle voidaan maanomistajan luvalla jättää jälkikäyttöä ja vesienkäsittelyä tukevia rakenteita, kuten esimerkiksi päisteputkia. Poltto- ja voiteluaineiden sekä jäteöljyjen varastointi- ja käsittelypaikoilla tulee varmistaa, että maaperä on polttoaineista ja öljyistä puhdas. Vesien käsittelyä sekä päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan haltijan on esitettävä ELYkeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan haltijalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 21 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole tässä päätöksessä tarkoitetuista toimista ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen Hukannevan turvetuotanto täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Kyseessä on Hukannevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Lupaharkinta on tehty ja luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 13/04/2. Talvi- ja tulva-aikaista vesienkäsittelyä tehostetaan ottamalla käyttöön tulva-allas. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista.

22 Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat vahingot ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Siikajoen vesistön vesimuodostumien tila on pääosin välttävä tyydyttävä. Suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus sekä happamuuden aiheuttamat haitat Siikajoen pääuomassa ja Luohuanjoessa. Siikajoen alaosan ja Luohuanjoen tilatavoitteiden toteuttamiseen tarvitaan lisätoimenpiteitä. Ehdotuksena vesimuodostumakohtaiseksi lisätoimenpiteeksi on happamien sulfaattimaiden kuivatusten happamuus- ja metallikuormituksen sekä uuden kuormituksen riskin vähentäminen. Toimintokohtaisena lisätoimenpiteenä turvetuotannon kohdalla ehdotetaan, että happamilla sulfaattimailla sijaitsevien tuotantoalueiden loppuvaiheen tuotantotoimenpiteet tehdään erityisen huolellisesti. Toimenpideohjelman tavoitteet on tässä päätöksessä otettu huomioon määräämällä rakennettavaksi tulva-allas. Hukannevan käyttötarkkailuun on lisätty pintavalutuskentän tehon tarkkailua. Tuotannossa on toimittava niin, että happamien pohjamaiden paljastumista tai happamien vesien pääsyä vesistöön ehkäistään. 22 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään turvetuotantoalueen vedet puhdistettaviksi lupamääräyksistä 1 4 ilmenevällä tavalla. Mikäli turvetuotantoalue sijaitsee happamalla pohjamaalla on toimintaa harjoitettava niin, että kaivua ei uloteta happamaan pohjamaahan saakka. Happamuuden ja metallien huuhtoutumista alapuoliseen vesistöön pyritään ehkäisemään lupamääräyksellä 5. Lupamääräys 6 on annettu pöly- ja melupäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Koska lähistöllä ei ole häiriintyviä kohteita, määräyksiä melutason ohjearvojen noudattamisesta tai tuotannon rajoittamisesta esimerkiksi epäedullisten tuuliolosuhteiden aikana ei katsota tarpeelliseksi antaa. Määräykset 7 9 on annettu jätteiden ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen määrätä polttoaineiden ja öljyjen varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Häiriö- tai poikkeustilanteissa voi aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä. Määräykset 10 ja 11 on annettu päästöjen ja haittojen ehkäisemiseksi. Vahinkojen rajoittaminen sekä ajallisesti

23 että määrällisesti edellyttää ympäristövahinkojen torjuntaan tarkoitettua kalustoa ja toimintasuunnitelmaa. Tiedottamisen sekä ympäristöhaittojen vähentämistoimien ohjaamisen ja valvonnan vuoksi ympäristönsuojelun valvontaviranomaisten on saatava tiedot häiriö- ja poikkeustilanteista viivytyksettä. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 12 ja 13 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn tehostamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen, jotta toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat liettymät poistetaan. Lupamääräys 15 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Kalatalousmaksun osittainen pienentäminen tuotantopinta-alan vähenemisen takia ei ole mahdollista, koska tuotannosta poistuvaa alaa ei voida ennakolta edes likimääräisesti arvioida eikä kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haitta poistu välittömästi tuotantoalan pienenemisen jälkeen. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 23 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu pääosin huomioon lupamääräyksistä ja tämän päätöksen liitteestä 3 ilmenevästi. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 13/04/2 myönnetty lupa on edelleen voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan haltijan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

24 Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista sekä niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä, kalatalousmaksuilla tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tuloksellisuudesta sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä. Hakemukseen on myös liitettävä yhteenveto vuosittaisista päiväkirjakoosteista, selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. 24 KORVATTAVA PÄÄTÖS Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 13/04/2 luparatkaisua lukuun ottamatta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava ympäristölupaviraston päätöksen nro 13/04/2 lupamääräyksiä. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1, 2 ja 4 momentti, 50 2 momentti, 52 3 momentti, 55 1 momentti, 90 1 momentti ja 103 a Vesilaki 2 luku 22 1 ja 3 momentti Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.

25 25 Perustelut Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen mukaan turvetuotantoaluetta (tuotantoala ha) koskevan hakemusasian käsittelymaksu on euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta, tässä tapauksessa siis euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

26 26 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Heidi Nyman Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Heidi Nyman. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai HN/am Liitteet 1. Valitusosoitus 2. Kartta 3. Tarkkailusuunnitelma Päätös Tiedoksi Hakija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Siikajoen kunta Siikajoen kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Siikajoen kunta / Terveydensuojeluviranomainen Vihannin kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

27 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

28 Liite 2 Liite