Kuntoutuksen kohteen siirtyily työn ja yksilön välillä. Työkykyjohtaja Jyri Juusti Ammatillisen kuntoutuksen päivät, Oulu 17.9.

Transkriptio

1 Kuntoutuksen kohteen siirtyily työn ja yksilön välillä Työkykyjohtaja Jyri Juusti Ammatillisen kuntoutuksen päivät, Oulu

2 Mitä asiakasyrityksissäni mietitään? Investointeja tehtävä ja niihin tarvitaan rahaa Pitää kehittää uusia palveluja ja löytää uusia asiakkaita Väkeä eläköityy, samaa määrää ei palkata tilalle Täytyy löytää fiksumpia tapoja tehdä työtä. Prosessien kehittäminen, merkityksellisyys, mukanaoleminen Kova kasvu, nuorta väkeä, mitä rakenteita tarvitsemme vai tarvitsemmeko niitä? Miten olla houkutteleva työpaikka hyville tyypeille? Miten puutumme ongelmien kasautumiseen, sairastamiseen, päihteisiin ja puuttumattomuuden kulttuuriin? Miten hoidamme YT:t ja irtisanomiset kunnialla? Mitä on arkisen hyvä esimiestyö? 2

3 Esitys Polut S Onko mikään siirtyillyt? Kamera Roolit 3

4 Polut 4

5 Suppilo Nivelrikkoa, selkävaivaa, olkapäävaivaa, lonkkavaivaa, ylipainoa, kipuja, unettomuutta, väsymystä, ahdistuneisuutta, masennusta "Muutokset työssä aiheuttavat muutoksia koetussa terveydentilassa" Muutokset elämäntilanteessa Osaamisen varmistaminen Jonottaminen, tutkimuksiin pääsyn odottelu sairauslomalla Matala koulutustaso, kansakoulu tai peruskoulu Työnteko hitaampaa ja vaikeampaa, työkaverit auttavat Esimies ei ole tietoinen työntekijän selviytymisongelmista Kipujen hoito puutteellista Vaikea palautua töiden jälkeen, harrastukset jääneet kipujen vuoksi, kapeutunut elämänpiiri Työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon vastuut epäselvät Varhainen tuki käytännöksi Epäonnistuneet työhönpaluuyritykset Osasairauspäivärahaa ei osata hyödyntää Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet eivät käynnisty tai käynnistyvät vasta vuoden poissaolon jälkeen Erikoissairaanhoitoon katoaminen ja poliklinikoilla pyöriminen Pitkä työhistoria saman työnantajan palveluksessa Ei halua vaihtaa työpaikkaa Vähän huomiota itsestä huolehtimiseen Itsestä huolehtiminen ja vaivojen ehkäiseminen Sinnittelyä, "Itse järjestellyt työtä/vapaata lomien turvin" Yksilöllinen esimiestyö Oman työkyvyn kokeminen huonoksi Elämä keskittyy kipuun ja sen hallintaan Vaivat pahentuneet pikkuhiljaa, hakeutuminen työterveyshuoltoon Työnantajan tahto työssä jatkamisesta ei ohjaa prosessia Katkeruus, pelko työpaikan menettämisestä Tukala taloudellinen tilanne Puutteellinen ohjaus, kuntoutus ja seuranta leikkauksen ja työhönpaluun jälkeen: "4 kk töissä kivuliaana, vaikka ei luutumista". Palveluketjut kuntoon Sairauden ja seuraavan lääkinnällisen toimenpiteen toteaminen ja toimeentulon varmistaminen, erikoissairaanhoidon prosessin seuraaminen "Tavoitteena palata työhön, kunhan vointi paranee." Pitkillä sairauslomilla tai kuntoutustuella olevia ei seurata 5 Osatyökyvyttömyyseläkeratkaisuja ei osata hyödyntää Työkyvyttömyyseläke Työn järjestelymahdollisuudet vähäiset Sopivan työn etsintä ei ulotu konsernitasolle Kapeat toimenkuvat

6 Työkyvyttömyyden polut Raija Gould ym. selvittivät asiakirjojen pohjalta sitä, mitä 300:lle vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneelle oli tapahtunut viiden vuoden aikana ennen eläkepäätöksen myöntämistä Hoitoja ja tutkimuksia paljon, mutta kuntoutustoimenpiteitä vähemmän Hoitosuunnitelmia ja lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelmia oli tehty, mutta ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmia oli niukasti Lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelmat aika yleisellä tasolla Työhön ja työoloihin tehty vähän muutoksia ennen eläkkeen hakemista 6

7 Monisairaus ja monikuormittavuus Noin kolmanneksella oli sekä tuki- ja liikuntaelinsairaus että mielenterveyden häiriö Useita sairauspoissaolojaksoja ja diagnoosien vaihtelua jaksosta toiseen Fyysinen rasitus, kiire ja kireät aikataulut Fyysisten rasitustekijöiden ja työn hallinnan puuttumisen yhteisesiintyminen Työn hallinnan lisääminen on keino vähentää eläkehakemuksia (Baumberg 2014) 7

8 S 8

9 Ihmiset eivät niinkään uuvu työn runsauteen, vaan päämäärän epäselvyyteen ja sen seurauksena tapahtuvaan priorisointikyvyttömyyteen. (Theorell & Kasarek 1996, Martela ja jarenko 2014) 9

10 HR-Barometri 2013 Jos jaksaminen huolettaa, niin mitä jos Työhyvinvointi, jaksaminen Henkilöstön uudistuminen Työtavat Osaaminen Johtaminen Vuorovaikutus Etsitään uusia ratkaisuja Kehitetään työtapoja Luotetaan vähän enemmän Puututaan vähän napakammin. Henry ry. Varma, Vaasan yliopisto, Fountain Park 10

11 S Sparraus 11

12 Hyvä kehä Toimintavapauksien lisääminen Yhteisö antaa lisää resursseja ja vapauksia Uusien haasteiden ja kokemusten etsiminen 12 Mahdollisuus olla tuottava osa yhteisöä Oman osaamisen laajentuminen

13 Tolu 13

14 Mitä tulevaisuudessa Työ muuttuu: Robotit viemässä kolmasosan suomalaisista työpaikoista Polarisaatio: Luovaa työtä tekevä kapea eliitti ja Valtaosa kansalaisista kilpailee vähenevistä matalapalkkatöistä Elanto murusina maailmalta Kansainvälistyminen, lupa innostua, yksilöllisyys, avuksi oleminen, työn omistajuus Ikäännymme Osaaminen, uskon luominen, urapolkujen rakentaminen, työn etsiminen Uusi tapa suhtautua työhön?? Rakenteiden uudistaminen?? Perustulo? 14

15 Asiat tiedetään kyse on toimeenpanosta Kauppias-lehti v

16 Onko mikään siirtyillyt? 16

17 Kiinnostaako yksilö? B to B "Ei paperikonetta pienempää yksikköä." Organisaatiot, järjestelmien työnjako, rakenteet Jähmeys 17

18 Aiemmin näkökulma organisaatioissa, jotka koostuvat ihmisistä. Nyt näkökulmana ihmisten tarkastelu organisaatiossa (Uotila ja Viitala 2014) 18

19 Nyssykät ja tavarakontin rooli Asiakkaat tulivat "hylky niskassaan" "Vähän koulutettuja, raskaassa fyysisessä työssä olevia ihmisiä, joilta oma työ on häipynyt" Työntekemisen ja toimeentulon edellytykset pala palalta hävinneet Sinnittelyä, avun hakemista myöhään Monenlaisissa prosesseissa pyöritelty: "jos alun perin oli niska kipee, niin sitten on luultavasti kehittynyt masennusikin jo siihen mennessä." Odottelua, luovuttamisen tunnelmaa, passiivisen tavarakontin rooli omassa prosessissaan 19

20 Muistelua Mitä tapahtuu tiistaina klo 13? Moniammatillisuus Verkostot Kaksio Hämeenkadulta 20

21 Ihmiskuva Ihminen on toiminnallinen olento, joka aktiivisesti hakeutuu tekemään itseään kiinnostavia ja itselleen merkittäviä asioita (Martela ja Jarenko 2014) 21

22 Haluttu vaikutus 22

23 Kaksi asiaa Säilytän työmarkkinakelpoisuuteni ja työsuhteeni Opiskelen ja työllistyn terveydentilalleni paremmin sopivaan ammattiin 23

24 Kukoistus Työntekijän kokema elinvoimaisuus Missä määrin koen työssäni olevani täynnä energiaa ja tarmoa? Oppiminen ja kehittyminen Missä määrin koen oppivani uutta työssäni ja työni kautta 24

25 Kuntoutuksen tulevaisuudennäkymistä Asko Suikkanen ja Jari Lindh kirjoittivat kuntoutuksen tulevaisuudennäkymistä Kuntoutus-lehdessä vuonna 2012 (Kuntoutuksen tulevaisuudennäkymiä/kuntoutus 2/2012) Alan tutkimuksen yksi keskeinen kohde on ollut kuntoutuksen eri osajärjestelmien välinen yhteistyö Miksi se on edelleen vaikeaa. Lisäksi kuntoutuksessa on pyritty kehittämään asiakaslähtöisyyttä, mutta miksi se kuitenkin on edelleen järjestelmälähtöistä. Uusia palvelutuotteitakin on pyritty kehittämään, mutta ovatko samat entiset palvelutuotteet edelleen käytössä? 25

26 Pakotettu kaveri Kuntoutus on kuin pakotettu kaveri, joka tulee viiveellä mukaan ongelmaa ratkaisemaan siinä vaiheessa kun muut ovat jo siihen väsyneet. Kuntoutuksen keinovalikoimaa ei ole riittävästi rakennetttu ja hyödynnetty ajatellen palkkatyöstä poisjoutumisen ja palkkatyöhön takaisinpaluun tilanteita Hyvät tulokset ovat mahdollisia, jos työsuhde ei ole katkennut, vamma tai sairaus ei ole liian vaikea, panostus työhön paluuseen on riittävä ja toimiva, yksilöllä itsellään on motivaatiota ja realistinen mahdollisuus nähdä uuden työllistymisen toteutuminen 26

27 Ei puhuta kuntoutuksesta Työelämäkuntoutuksessa kuntoutusluotsit, työvoimaneuvojat ja työhön valmentajat eturiviin Motivaation nostamiseen, oppimisen esteisiin ja työllistämisen kynnysten ylittämiseen liittyvät toimenpidekokonaisuudet Tarvitaan paradigman muutos, Pois järjestelmäkeskeisyydestä Ei puhuta lainkaan kuntoutuksesta, Puhutaan kuntoutumisesta ja kuntoutujista Näin päästään paremmin kiinni siihen mistä kuntoutuksessa on kyse kuka ratkaisee kuntoutuksen onnistumisen kuka on siitä vastuussa kenen asiaa siinä ajetaan 27

28 Kompleksisuus on mahdollisuus Kaaos ja kompleksisuus ovat luonnollinen osa minkä tahansa systeemin myös kuntoutusjärjestelmän toimintaa Työ muuttuu Työelämässä uusia riskejä ja vaatimuksia Kuntoutujan palveluiden kiinnittäminen yksilöön ja hänen verkostoonsa muuttuvassa työelämässä Dynaaminen ajattelu verkostoista Tehokas työelämäkuntoutus ja työpaikkayhteistyö 28

29 Työn tuunaaminen Työnkuvan muotoilu, jossa tavoitteena on lisätä työntekijän kokemaa merkityksellisyyttä omasta työstään Työntekijä ottaa muotoilijan penkillä itse vastuuta oman työnsä sisällön suunnittelusta Tehdään mikromuutoksia Tuunataan Tarvittavien taitojen määrää ja laatua Tehtävien eheyttä Tehtävien merkityksellisyyttä päämäärän kannalta Tehtävän suorittajan autonomiaa koskien suorittamisen tapaa ja aikataulua Välittömän palautteen saamista Yksilön halukkuutta ottaa vastaan haasteita ja kehittää itseään Yksilön tietoja ja taitoja 29

30 Työn tuunaaminen Työtehtävien muokkaaminen (task crafting) Muutetaan konkreettisia työnkuvaan liittyviä tehtäviä paremmin vastaamaan taitoja, vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita Työn sosiaalisen ulottuvuuden muokkaaminen (relational crafting) Muutetaan sitä, miten, milloin ja kenen kanssa työntekijä on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Oman ajattelutavan muokkaaminen Muokataan omaa ajattelutapaa mieltää oma työ 30

31 Kamera 31

32 Lyhytelokuva Niklas Modigin ja Pär Ahlström; "This is Lean - Resolving the Efficiency Paradox" 1. Kannattaa kulkea läpi joku keskeinen asiakasprosessi "kamera otsalla". 2. Kun prosessi on dokumentoitu, siitä voi tavallaan leikata lyhytelokuvan siten, että poimii mukaan vain ne vaiheet, joilla oikeasti on asiakkaan kannalta merkitystä. 3. Tätä lyhytelokuvaa kannattaa sitten katsoa ajatuksella. 32

33 Rooleja 33

34 Rooleja Verhojenavaaja Oivalluttaja Merkityksenhakija Tulkki Kiteyttäjä Vahvistaja Rytmittäjä Työn tuunaaja Työnetsijä 34