SUHDANNEVAIHTELU, TALOUSTILASTOT JA ENNUSTEET. Markku Lanne TTT-kurssi

Transkriptio

1 SUHDANNEVAIHTELU, TALOUSTILASTOT JA ENNUSTEET Markku Lanne TTT-kurssi

2 Mitä on suhdannevaihtelu? Kokonaistaloudellisen aktiviteetin eli reaalisen bruttokansantuotteen (BKT) vaihtelu trendinsä ympärillä. Yksi suhdannesykli (2-8 vuotta) kestää suhdannehuipulta seuraavalle. Nousu- ja laskusuhdanne vuorottelevat. Laskusuhdanne kestää huipulta pohjalle, noususuhdanne pohjalta huipulle.

3 Bruttokansantuotteen suhdannekomponentti Reaalisen BKT:n aikasarjasta suhdannekomponentti voidaan erottaa useilla eri menetelmillä. Suomen reaalinen BKT neljännesvuosittain 1975:I :II (kausitasoitettu, milj. euroa). Trendi laskettuna ns. Hodrick-Prescottmenetelmällä BKT TRENDI_BKT

4 BKT:n trendikomponentti %-poikkeamina trendistä BKT TRENDI_BKT Suhdannekomponentti ei ole sileä käyrä. Huippujen ja pohjien trendipoikkeaman koko vaihtelee. Nousu- ja laskusuhdanteiden kesto vaihtelee.

5 Suhdanteiden käännepisteet Reaalisen BKT:n suhdannekomponentin avulla voidaan määrittää suhdanteen käännepisteet eli ne vuosineljännekset, jolloin siirrytään laskusuhdanteesta noususuhdanteeseen tai noususuhdanteesta laskusuhdanteeseen. Tavallisin sääntö: Laskusuhdanteen pohjaa edeltää suhdannekomponentin kaksi peräkkäistä laskua ja seuraa yksi nousu. Noususuhdanteen huippua edeltää suhdannekomponentin kaksi peräkkäistä nousua ja seuraa yksi lasku.

6 Mitä eri suhdannevaiheissa tapahtuu? Useat taloudelliset muuttujat vaihtelevat systemaattisesti suhdannetilanteen mukaan. Samoin kuin BKT:sta myös muista makrotaloudellisista muuttujista voidaan erottaa suhdannekomponentti. Verrattuna BKT:hen joidenkin muttujien syklinen vaihtelu on pienempää, joidenkin suurempaa.

7 Mitä eri suhdannevaiheissa tapahtuu? BKT INVESTOINNIT KULUTUS Myötäsyklinen: muuttuja, jonka suhdannekomponentti korreloi positiviisesti BKT:n suhdannekomponentin kanssa Vastasyklinen: muuttuja, jonka suhdannekomponentti korreloi negatiivisesti BKT:n suhdannekomponentin kanssa

8 Mitä eri suhdannevaiheissa tapahtuu? Muuttuja Yksityinen kulutus Yksityiset investoinnit Vaihtelu suhteessa BKT:hen vähemmän enemmän Myötä/vastasyklisyys myötäsyklinen myötäsyklinen Vienti Työllisyys Inflaatio Julkinen kulutus

9 Julkinen kulutus vs. BKT BKT JULK_KULUTUS

10 Taloustilastot Suhdannekuvaus perustuu taloustilastoihin, erityisesti kansantalouden tilinpitoon. Useimpien kokonaistaloudellisten muuttujien, erityisesti BKT:n ja sen komponenttien mittaaminen on epätarkkaa ja lopulliset arvot selviävät vasta pitkän ajan kuluttua. Suomessa kunkin vuosineljänneksen luvut julkaistaan 70 päivää ko. neljänneksen päättymisen jälkeen

11 Taloustilastojen revisiot Taloustilastoluvut voivat muuttua ensimmäisen julkaisun jälkeen paljonkin. Tilastopohja laajenee ajan kuluessa, jolloin tilinpidon eriä pystytään arvioimaan tarkemmin. Laskentamenetelmiä uudistettaessa lukuihin saattaa tulla suuriakin muutoksia.

12 Taloustilastojen revisiot Taloustilastoluvut voivat muuttua ensimmäisen Esimerkki: Suomen reaalisen BKT:n vuosimuutos (%) julkaisun jälkeen paljonkin ,00 % 3,00 % 3,60 % 3,60 % 3,60 % 3,60 % 3,60 % 3,60 % 3,60 % 3,60 % 3,60 % 3,60 % 3,60 % 3,60 % 3,19 % 3,19 % 3,19 % 3,19 % 3,19 % Tilastopohja laajenee ajan kuluessa, jolloin tilinpidon ,90 % 2,90 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 2,70 % 2,80 % 2,80 % 2,80 % 2,80 % ,00 % 2,80 % 3,30 % 3,30 % 3,10 % 3,10 % 3,10 % 3,10 % 3,10 % 3,10 % 3,10 % 3,10 % 3,10 % 3,10 % 3,00 % 3,40 % 3,23 % 3,23 % 3,23 % ,75 % 2,80 eriä % 3,50 % pystytään 3,50 % 3,30 % 3,30 % arvioimaan 3,30 % 3,30 % 3,30 % 3,30 % tarkemmin. 3,30 % 3,30 % 3,30 % 3,30 % 3,40 % 3,10 % 3,10 % 3,42 % 3,42 % ,50 % 2,40 % 2,30 % 2,80 % 2,10 % 2,80 % 2,80 % 2,80 % 2,40 % 2,40 % 2,40 % 2,40 % 2,40 % 2,40 % 2,50 % 2,50 % 2,50 % 2,30 % ,25 % 3,80 % 3,30 % 4,00 % 3,30 % 3,30 % 3,30 % 4,10 % 4,10 % 4,10 % 4,10 % 4,10 % 4,10 % 4,20 % 4,20 % 4,20 % 4,30 % ,00 % 5,20 % 5,40 % 5,40 % 5,40 % 5,40 % 4,90 % 4,90 % 4,90 % 4,90 % 4,90 % 4,90 % 4,70 % 4,70 % 4,70 % 4,75 % ,60 % 5,20 % 5,40 % 5,40 % 5,40 % 5,70 % 5,70 % 5,70 % 5,70 % 5,70 % 5,50 % 5,10 % 5,10 % 5,10 % 4,82 % 1990 Laskentamenetelmiä 1,70 % 0,40 % 0,30 % 0,00 uudistettaessa % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % lukuihin 0,00 % -0,50 % 0,00 % saattaa 0,00 % 0,00 % -0,30 % ,20 % -6,50 % -7,00 % -7,10 % -7,10 % -7,10 % -7,10 % -7,10 % -5,90 % -6,30 % -6,30 % -6,30 % -6,40 % ,00 % -4,00 % -3,60 % -3,60 % -3,60 % -3,60 % -3,60 % -3,20 % -3,30 % -3,30 % -3,30 % -3,80 % tulla suuriakin muutoksia ,00 % -2,00 % -1,20 % -1,20 % -1,20 % -1,20 % -0,60 % -1,10 % -1,10 % -1,10 % -1,20 % ,50 % 4,00 % 4,40 % 4,50 % 4,50 % 3,70 % 4,00 % 4,00 % 4,00 % 3,90 % ,80 % 4,20 % 5,10 % 5,10 % 3,90 % 3,80 % 3,80 % 3,80 % 3,40 % ,50 % 3,30 % 3,60 % 4,10 % 4,00 % 4,00 % 4,00 % 3,90 % ,60 % 6,10 % 5,60 % 6,30 % 6,30 % 6,30 % 6,30 % ,00 % 5,60 % 5,50 % 5,30 % 5,30 % 5,00 % ,70 % 4,00 % 4,00 % 4,10 % 3,40 % ,40 % 5,70 % 6,10 % 5,10 % ,40 % 0,70 % 1,20 % ,60 % 2,20 % ,00 %

13 Taloustilastojen ajantasaisuus Julkaisuviipeistä ja päivittymisestä johtuen suhdannetilanteen arviointi reaaliajassa on vaikeaa. Käsitys nykyisestä ja tulevasta suhdannetilanteesta on tärkeää informaatiota taloudenpitäjien päätöksenteossa. kulutus investoinnit talouspolitiikka

14 Taloustilastojulkistusten vaikutukset Taloustilastoilla on todellista vaikutusta kansantalouteen suoraan tilastoihin perustuvien ennusteiden kautta Oh & Waldman (1990): USA:n ennakoivien indikaattorien indeksin virheet selittävät jopa 20% teollisuustuotannon vaihtelusta. Rodríguez Mora & Schulstad (2008): USA:n BKT:n ensimmäisen julkistuksen virhe vaikuttaa kansantulon kasvuun.

15 Ennakoivat indikaattorit Taloustilastojen informaatiota pyritään täydentämään nopeammin ja tarkemmin mitattavalla tiedolla. nykyisen suhdannetilanteen arviointi (nowcasting) tulevaisuuden ennustaminen (forecasting)

16 Ennakoivat indikaattorit Ennakoivat indikaattorit auttavat ennustamaan BKT:n suhdannekomponentin kehitystä ja suhdanteiden käännepisteitä. Tutkimalla eri muuttujien historiallista kehitystä suhteessa BKT:hen voidaan löytää mahdollisia ennakoivia indikaatoreita. Mm. erilaiset rahoitusmarkkinamuuttujat ennakoivat suhdannekehitystä. Nämä muuttujat havaitaan tarkasti ja erittäin tiheästi.

17 Tuottokäyrä ennakoivana indikaattorina Yksi parhaita ennakoivia indikaattoreita on tuottokäyrä eli pitkien ja lyhyiden korkojen erotus. Pitkät korot: valtion liikkeelle laskemien vähintään vuoden pituisten joukkovelkakirjojen korot. Lyhyt korko: alle vuoden pituisten rahamarkkinarahoituksen korot

18 Korkojen määräytyminen Pitkät ja lyhyet korot eivät yleensä ole yhtä suuret. Lyhyiden korkojen tason määrää oleellisesti keskuspankki. Keskuspankki tavoittelee vakaata inflaatiota. Se nostaa korkoa, jos inflaatio uhkaa kiihtyä, ja laskee korkoa, jos inflaatio on tavoiteltua matalampi. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino joukkovelkakirjamarkkinoilla määrää pitkät korot.

19 Odotushypoteesi Odotushypoteesi on yksi menestyksekkäimmistä pitkien ja lyhyiden korkojen eron selityksistä. Odotushypoteesin mukaan pitkät korot määräytyvät sijoittajien tulevia lyhyitä korkoja koskevien odotusten perusteella. Nouseva tuottokäyrä (pitkä korko korkeampi kuin lyhyt): sijoittajat odottavat lyhyiden korkojen nousevan tulevaisuudessa. Laskeva tuottokäyrä: sijoittajat ennakoivat lyhyiden korkojen laskua.

20 Odotushypoteesi: esimerkki Sijoittaja odottaa saavansa saman tuoton seuraaville sijoituksille: 100 :n sijoitus 12 kuukauden joukkovelkakirjaan. 100 :n sijoitus kahteen perättäiseen 6 kuukauden sijoitukseen rahamarkkinoille Vuosikorko 5% 105 4% Vuosikorko 102? 105

21 Miksi tuottokäyrä ennakoi suhdannevaihteluita? Jos keskuspankki olennaisesti määrää lyhyen koron, nouseva tuottokäyrä ennakoi keskuspankin tulevaa lyhyen koron nostoa. Keskuspankki nostaa lyhyttä korkoa, jos inflaatio on kiihtymässä, ja inflaatio on myötäsyklinen eli se kiihtyy noususuhdanteessa. Nouseva tuottokäyrä ennakoi nousuhdannetta. Laskeva tuottokäyrä ennakoi laskusuhdannetta.

22 Tuotannon suhdannekuvaaja Suomessa Tilastokeskus julkaisee ns. tuotannon suhdannekuvaajaa, joka ilmestyy n. 65 päivää kunkin neljänneksen kahden ensimmäisen ja n. 45 päivää neljänneksen viimeisen kuukauden päättymisen jälkeen. Pyritään ennakoimaan kokonaistuotantoa kuukausitasolla.

23 Kuluttajabarometri Tilastokeskus kerää kuukausittain kyselytietoja 1500 suomalaiselta. Kysymykset koskevat käsityksiä Suomen ja haastateltavan omasta tulevasta taloudellisesta tilanteesta. Mikä on Suomen taloudellinen tila vuoden kuluttua verrattuna tilanteeseen nyt? Miten työttömyystilanne muuttuu Suomessa seuraavan vuoden aikana? Mikä on kotitaloutenne taloustilanne vuoden kuluttua verrattuna tilanteeseen nyt? Mikä on kotitaloutenne rahatilanne tällä hetkellä? Kuinka todennäköisesti pystytte säästämään rahaa seuraavan vuoden aikana?

24 EK:n suhdannebarometri Elinkeinoelämän keskusliitto tekee kuukausittain suhdannetiedusteluja teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden yrityksille. Kysymykset koskevat viime kuukausien toteutunutta ja lähikuukausien odotettua tuotanto-, henkilöstö-, tilausym. suhdannekehitystä. Ns. teollisuuden luottamusindikaattori lasketaan yritysjohtajien vastauksista kolmeen kysymykseen tuotanto-odotus lähikuukausina tilauskanta valmistuotevarastot normaaliin verrattuna

25 Tutkimuslaitosten ennusteet Yksityiset tutkimuslaitokset, liikepankit, Suomen Pankki ja Valtiovarainministeriö tuottavat ennusteita, jotka perustuvat taloustilastoihin, barometriaineistoihin, rahoitusmarkkina- ja muuhun informaatioon. Ennusteissa yhdistyvät ekonometrinen (tilastollinen) malli ja taloustieteellinen asiantuntemus.