TYÖHYVINVOINTITYÖ LAITOSHOIDON TUOTANTOALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖHYVINVOINTITYÖ LAITOSHOIDON TUOTANTOALUEELLA"

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelut Julkaisuja 4/2008 TYÖHYVINVOINTITYÖ LAITOSHOIDON TUOTANTOALUEELLA Työhyvinvointisuunnitelma vuosille Kaija Suonsivu LAITOSHOITO

2 TAMPEREEN KAUPUNKI KUVAILULEHTI Hyvinvointipalvelut Kehittämisyksikkö PL 487, TAMPERE TRE: 7240/ /2008 Keskus (03) Tekijä/työryhmä Kaija Suonsivu Julkaisun nimi TYÖHYVINVOINTITYÖ LAITOSHOIDON TUOTANTOALUEELLA TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE Julkaisija (tuotantoalue tai tuotantoyksikkö) Hyvinvointipalvelut, Laitoshoito Sarjan nimi ja numero Hyvinvointipalvelujen julkaisuja 4/2008 ISSN-numero ISBN-numero Tiivistelmä Työhyvinvointi sisältyy laitoshoidon strategiaan vuosille yhtenä menestystekijänä. Työhyvinvointityö nähdään tulevaisuutta ennakoivana ja laaja-alaisena toimintana. Laitoshoidon tuotantoalueen työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteena on henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen, terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja jaksamisen tukeminen. Vuonna 2008 ovat työhyvinvoinnin kehittämisen keskiössä muun muassa johtamisen ja työhyvinvointia edistävien välineiden kehittäminen ja käytäntöön vienti, turvallisuus ja riskien hallinta, verkostoituminen ja työhyvinvointivalmentajien kouluttaminen. Meneillään on myös projekti työstä poissaolojen vähentämiseksi. Tämä laitoshoidon työhyvinvointisuunnitelma on vuosille Sen perustana ovat laitoshoidon strategiassa esitetyt arvot, menestystekijät, painopistealueet ja visio. Työhyvinvointisuunnitelman tavoitteena on koota yhteen keskeisiksi todetut työhyvinvointia edistävät asiat yleisellä tasolla. Kootut asiat esitetään taulukkomuodossa. Taulukoissa tarkastellaan jokaista teema-aluetta siten, että ensin on kirjoitettu kehiteltävien asioiden tämänhetkinen kokonaistavoite, seuraavaksi kehitetyt/kehiteltävät arviointijärjestelmät, toimenpiteet ja mittarit. Viimeiseen sarakkeeseen on nimetty vastuuhenkilö tai -taho. Työhyvinvointisuunnitelma viedään käytäntöön myöhemmin valmisteltavan toimenpideohjelman avulla. Toimenpideohjelma tulee sisältämään kehiteltävien asioiden aikataulutukset. Työssä tapahtuvien muutosten ja työn sisällöllisen muuttumisen myötä työhyvinvoinnin alue tulee jatkuvasti muuttumaan ja laajentumaan. Myös vuosittaiset painopistealueet ainakin osittain vaihtuvat. Tavoitteena on, että kehitetyt/kehiteltävät toimintatavat ja toimenpiteet tuloksineen käsitellään ja arvioidaan suunnitelmallisesti ja yhteistoiminnallisesti johtokunnan, johdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon, henkilöstön edustajien, työhyvinvointivalmentajien sekä työsuojeluasiamiesten kanssa. Työhyvinvointisuunnitelman kokonaisuutta tullaan arvioimaan jatkuvasti ja päivitetään vähintään vuosittain. Työhyvinvointisuunnitelma on tarkoitettu työhyvinvoinnin kehittämiseksi käytävien keskustelujen pohjaksi. Se on väline työhyvinvoiinin kokonaisuuden tarkastelemiseksi ja sitä voidaan käyttää työhyvinvoinnin osaalueitten kehittämistyössä. Suunnitelma on ensimmäinen askel laitoshoidon suunnitelmalliselle työhyvinvoinnin kokonaiskehittämiselle. Avainsanat: Työhyvinvointi, työhyvinvoinnin kehittäminen, johtaminen, strategiset arvot ja työkulttuuri, tasa-arvo, työympäristön kehittäminen, toiminnan laatu, henkilöstövoimavarat, työturvallisuus, palkkaus- ja kannustusjärjestelmät, työn hallinta, osaaminen, yksilön ja työyhteisön hyvinvointi, kestävä kehitys Hinta Julkaisuaika Kokonaissivumäärä 12, alv 8 % sis.hintaan liitteet Julkaisun myynti ja jakelu: Tampereen kaupunki, Hyvinvointipalvelut/kehittämisyksikkö PL 487, TAMPERE Käyntiosoite: Puutarhakatu 2 A Puhelin (03) Painopaikka: Tampereen Yliopistopaino Oy Painatuskeskus

3

4 Sisällys 1 JOHDANTO TYÖHYVINVOINNIN KÄSITE LAITOSHOIDON TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Strategiaan ja toimintatapaan liittyvä työhyvinvoinnin kehittäminen Laitoshoidon tuotantoalueen, tuotantoyksiköiden ja toimintayksiköiden strategiset arvot ja työkulttuuri Tasa-arvo ja yhdenmukaisuus Työyhteisöön-/-ympäristöön ja johtamiseen liittyvä työhyvinvoinnin kehittäminen Johtaminen ja esimiestyöskentely Toiminnan laatu Henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja seuranta Työsuojelu, työturvallisuuden ja riskien hallinnan arviointi ja kehittäminen Palkkaus- ja kannustusjärjestelmät Työntekijöiden terveyteen, osaamiseen ja työn hallintaan liittyvä työ hyvinvoinnin kehittäminen Työn psyykkisen ja fyysisen kuormittavuuden hallinta Osaaminen, osaamisen hallinta, kehittymismahdollisuudet ja uralla eteneminen Henkilöstön ja työyhteisön hyvinvointi Kestävä kehitys osana työhyvinvointia MENEILLÄÄN OLEVAT TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEN HANKKEET Oheiskirjallisuus Liitteet 2

5

6 1 Johdanto Työhyvinvointi sisältyy laitoshoidon strategiaan vuosille yhtenä menestystekijänä. Työhyvinvointia tarkastellaan osana strategista toimintaa, suunnitelmallisena ja pitkäjänteisenä työnä. Työhyvinvointityö nähdään tulevaisuutta ennakoivana ja laaja-alaisena toimintana. Siihen sisältyvät muun muassa henkilöstön jaksaminen, osaaminen, resurssit, johtaminen, työolo- ja ympäristöasiat. Työturvallisuus ja riskienhallinta sekä työsuojelu yhdistetään työhyvinvointityössä yhdeksi kokonaisuudeksi. Lisäksi tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa on avainasioita henkilöstön hyvinvointia edistettäessä. Edellä olevat asiat pyritään kytkemään osaksi laitoshoidon toiminnan laatua ja tuloksellisuutta. Kokemus hyvinvoivasta työpaikasta vaikuttaa motivaatioon, sitoutumiseen, luottamuksen syntymiseen, terveyteen ja stressin hallintaan sekä työtyytyväisyyteen ja työn imuun. Nämä luovat edellytyksiä parempiin työsuorituksiin ja lisäävät halukkuutta jatkaa työssäkäyntiä pidempään. Hyvän kehityksen kehä syntyy siitä, kun ihmiset kokevat tekevänsä tuloksellista työtä, joka puolestaan vaikuttaa työn mielekkyyteen ja työelämän laatuun. Tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaisella kehittämisellä on todettu olevan selvä yhteys toisiinsa. Laitoshoidon tuotantoalueen työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteena on henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen, terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja jaksamisen tukeminen. Vuonna 2008 ovat työhyvinvoinnin kehittämisen keskiössä muun muassa johtamisen ja työhyvinvointia edistävien välineiden kehittäminen ja käytäntöön vienti, turvallisuus ja riskien hallinta, verkostoituminen, lähijohtamisen kehittäminen ja työhyvinvointivalmentajien (21 kpl) kouluttaminen. Meneillään on myös projekti työstä poissaolojen vähentämiseksi. Tärkeimpinä työhyvinvointia edistävinä menetelminä kehitetään mentorointia, työnohjausta, työhyvinvointivalmennusta, riskien ja työturvallisuuden hallintaa sekä työaika-autonomiaa. Osaamisen varmistaminen täydennyskoulutuksen ja nk. täsmäkoulutuksen avulla on tärkeää. Tämä laitoshoidon työhyvinvointisuunnitelma on vuosille Sen perustana ovat laitoshoidon strategiassa esitetyt arvot, menestystekijät, painopistealueet ja visio. Laitoshoidossa työhyvinvointi ymmärretään laajana asiana. Työhyvinvointisuunnitelman tavoitteena on koota yhteen keskeisiksi todetut työhyvinvointia edistävät asiat yleisellä tasolla. Kootut asiat esitetään taulukkomuodossa. Taulukoissa tarkastellaan jokaista teema-aluetta siten, että ensin on kirjoitettu kehiteltävien asioiden tämänhetkinen kokonaistavoite, seuraavaksi kehitetyt/kehiteltävät arviointijärjestelmät, toimenpiteet ja mittarit. Viimeiseen sarakkeeseen on nimetty vastuuhenkilö tai -taho. Taulukoissa esitettyjä monia aihealueita on jo laitoshoidossa työstetty ja mittareita kehitelty. Suunnitelmaan ne on kuitenkin kirjattu samantasoisina kuin nk. ideatasollakin olevat asiat. Työhyvinvointisuunnitelma viedään käytäntöön myöhemmin valmisteltavan toimenpideohjelman avulla. Toimenpideohjelma tulee sisältämään kehiteltävien asioiden aikataulutukset. 3

7 Työssä tapahtuvien muutosten ja työn sisällöllisen muuttumisen myötä työhyvinvoinnin alue tulee jatkuvasti muuttumaan ja laajentumaan. Myös vuosittaiset painopistealueet ainakin osittain vaihtuvat. Tavoitteena on, että kehitetyt/kehiteltävät toimintatavat ja toimenpiteet tuloksineen käsitellään ja arvioidaan suunnitelmallisesti ja yhteistoiminnallisesti johtokunnan, johdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon, henkilöstön edustajien, työhyvinvointivalmentajien sekä työsuojeluasiamiesten kanssa. Tarkoituksena on, että työhyvinvointisuunnitelman kokonaisuutta arvioidaan jatkuvasti ja päivitetään vähintään vuosittain. Eri aihealueita päivitetään tarpeen mukaisesti. Painopistealueet määrittyvät vuosisuunnitelmaa rakennettaessa. Joidenkin aihealueiden seuranta määrittyy tilaaja-tuottaja-välisissä palvelusopimuksissa. Johtokunnalle raportoidaan sovitusti. Seurannan ja arvioinnin toteutumisesta vastaa päällikkö, jonka tehtävä- ja vastuualueena on työhyvinvointityö. Työhyvinvointisuunnitelma on tarkoitettu työhyvinvoinnin kehittämiseksi käytävien keskustelujen pohjaksi. Se on väline työhyvinvoinnin kokonaisuuden tarkastelemiseksi ja sitä voidaan käyttää työhyvinvoinnin osa-alueitten kehittämistyössä. Suunnitelma on ensimmäinen askel laitoshoidon suunnitelmalliselle työhyvinvoinnin kokonaiskehittämiselle. 2 Työhyvinvoinnin käsite Hyvinvointia ja työhyvinvointia kuvaavia määritelmiä ja lähestymistapoja on useita. Työhyvinvointi on yksilöllinen kokemus, johon vaikuttaa organisaatiossa moni tekijä. Hyvinvointi on tyytyväisyyttä omaan elämään ja tasapainoa arjen vaatimusten ja mahdollisuuksien välillä eri elämäntilanteissa. Hyvinvointi on myös osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja ympäristöön. Hyvinvoinnin osa-alueita ovat terveys ja toimintakyky, sosiaalinen turvallisuus, sivistys ja kulttuuri sekä vapaa-ajan toiminta. Hyvinvointi on sekä yksilön itsensä kokemaa elämän laatua että lähiyhteisön ja yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja resursseja. Hyvinvoinnin perustan muodostaa arkielämän sujuminen kuten työ, toimeentulo, terveys, toimintakykyisyys, turvallisuus, sosiaaliset suhteet, työn ja vapaa-ajan tasapaino, asuminen sekä viihtyisä ja terveellinen asuin- ja elinympäristö. Hyvinvointi ja sen osatekijät näyttäytyvät erilaisina eri elämänvaiheessa. Työhyvinvointi on hyvinvoinnin osa-alue. Työterveyslaitoksen työhyvinvoinnin määritelmässä (www.ttl.fi/aihesivut) ihmisen voimavarat työelämässä muodostuvat terveydestä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta työkyvystä, tiedoista, taidoista ja osaamisesta sekä motivaatiosta ja sitoutumisesta. Pysyviä tuloksia saadaan kehittämällä inhimillisiä voimavaroja ja tukemalla työorganisaatioita toimintatapojen uudistamisessa. Työhyvinvointia edistää henkilöstön työn hallinnan tukeminen ja sen sovittaminen yhteen työn vaatimusten kanssa. Työyhteisön jäsenten tulee omalta osaltaan huolehtia henkisestä ja fyysisestä terveydestään ja työnantajan tulee toiminnallaan tukea tätä (kuvio 1). Työhyvinvointi on lopulta työntekijän omalla vastuulla. Jokaisen pitää huolehtia itsestä, esim. riittävän levon saannin varmistamisella. Työhyvinvoinnin käsite on vuosien aikana laajentunut täsmentyen edelleen. 4

8 Yksilön terveyden ja voimavarojen edistäminen Työn ja ympäristön kehittäminen Työyhteisön ja organisaation toimivuuden parantaminen Osaamisen kehittäminen Lähde: TTL, työkykyä ylläpitävän toiminnan osatekijät Kuvio 1. Työkykyä ylläpitävän toiminnan osatekijät Lähde: Kuntien eläkevakuutuksen (www.kuntatyokunnossa.fi) mukaan työhyvinvointi voidaan ymmärtää yksilön kokemuksena työnteon mielekkyydestä, työyhteisön ilmapiiristä, lähiesimiestyöstä ja johtamisesta sekä työyhteisön kokemuksena työn sujuvuudesta ja yhteisestä aikaansaamisen tunteesta. Työnteon mielekkyys riippuu yksilön osaamisen ja työn vaatimusten tasapainosta, yksilön terveydestä ja voimavaroista sekä yksilön asenteista, arvoista ja motivaatiosta. Kunnan eri strategiat, kuten palvelu- ja henkilöstöstrategiat ohjaavat työhyvinvoinnin edistämistä antamalla eväitä organisaation toimintatavalle, johtamiskulttuurille sekä työyhteisön toiminnalle ja perustehtäville. Työhyvinvointi ilmenee yksilö- ja työyhteisötasolla työhön paneutumisena ja yhteistyön sujuvuutena sekä koko organisaation tasolla palvelujen laatuna ja toiminnan tuloksellisuutena (Kuntien eläkevakuutus 2007). Laitoshoidossa työhyvinvointi ymmärretään käsitteenä, joka muodostuu hyvästä johtamisesta ja työympäristöistä, ammatillisesta osaamisesta, organisaation ja työyhteisöjen toimivuudesta, työn hallinnasta, työntekijöiden terveydestä, voimavaroista ja toimintakyvystä sekä organisaation taloudellisesta tilasta. 3 Laitoshoidon työhyvinvointisuunnitelma Laitoshoidon työhyvinvointisuunnitelma perustuu alla olevan työhyvinvointimallin teemoitukselle (kuvio 2). Kaupungin strategiset linjaukset luovat raamit yksilö- ja työyhteisötasoiselle työhyvinvoinnille. Kokemus työhyvinvoinnista on jokaisella työntekijällä subjektiivinen, mutta yksittäiset kokemukset heijastuvat työyhteisötasolle. Työhyvinvointi on monen toimijan yhteistyötä; johto, esimiehet, työyhteisö, henkilöstöhallinto, työterveyshuolto ja työsuojeluorganisaatio ovat keskeisiä toimijoita työhyvinvointiverkostossa. Myös jokaisella työntekijällä on oma osuutensa hyvinvoivan työyhteisön toteutumisessa. 5

9 Työhyvinvoinnin malli perustuu työhyvinvointikäsitteelle, jossa huomioidaan sekä yksilö- että työympäristötekijät laajasti. Malliin on sisällytetty yksilön kokemukset ja työorganisaation eri tasojen edellytykset. Työhyvinvoinnin perusta luodaan kuntastrategiassa. Työhyvinvoinnin mahdollistavat elementit sisältyvät laitoshoidon strategiaan ja organisaation kulttuuri- ja toimintatapojen kehittämiseen. tuloksellisuus laatu Työhyvinvoinnin ilmeneminen työyhteisö/työympäristö + johtaminen yksilöt: osaaminen ja työn hallinta yksilön terveys ja voimavarat Työhyvinvointi arvot asenteet motivaatio Työhyvinvointi on yksilöllinen kokemus työyhteisö/työympäristö + johtaminen Lähde: Kuntien eläkevakuutus 2007 Kuvio 2. Työhyvinvoinnin malli henkilöstöstrategia + organisaation toimintatapa Työhyvinvoinnin organisatoriset ja työyhteisölliset edellytykset kuntastrategia/palvelustrategia Lähde: Kuntien eläkevakuutus 2007 Kuvio 2. Työhyvinvoinninn malli Työhyvinvointiin vaikuttavat yksilön omat edellytykset, terveys ja voimavarat, osaaminen ja työn hallinta. Tärkeitä ovat työntekijän omat asenteet, arvot ja motivaatio työhön. Työhyvinvoinnin kokemus on aina yksilöllinen. Työhyvinvoinnin kehittämisen edellytyksiä ovat organisatoriset ja työyhteisölliset tekijät, kuten kehittyvä työympäristö, työ itsessään ja hyvä johtaminen. Työhyvinvointi ilmenee työtoiminnan laadullisuutena ja työn tuloksellisuutena. Työhyvinvointi on vahva kilpailuetu kilpailtaessa työntekijöistä. 6

10 3.1 Strategiaan ja toimintatapaan liittyvä työhyvinvoinnin kehittäminen Laitoshoidon strategiassa vuosille todetaan, että vanhusten palveluiden palvelujärjestelmän kannalta olennaisin tulevaisuuden muutos on väestörakenteen muutos: väestön vanheneminen ja työikäisten suhteellisen osuuden pieneneminen. Palvelutarpeen määrän kasvun lisäksi on huomioitava ikääntyneiden erilaiset tarpeet. Kotona asumista tukeva strategia ei tule poistamaan laitoshoidon tarvetta, mutta laitoshoito tulee kohdistumaan elämän aivan viimeisiin vuosiin Laitoshoidon luonne muuttuu siten, että laitoshoitoon tulee entistä heikompikuntoisia vanhuksia ja laitoksessa asutaan vain lyhyt aika. Työikäisten määrän väheneminen edellyttää, että kasvava palvelutarve on tyydytettävä uudella tavalla ja pienemmillä henkilöstöresursseilla. Koventuvat haasteet asettavat henkilöstölle entistä enemmän vaatimuksia ja osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Haasteellisuuden kasvaminen edellyttää hyvää työssä jaksamista ja henkilöstön tukemista työhyvinvointiin. Strategiassa on työhyvinvoinnin edistämiselle asetettu kehittämistavoitteita. Laitoshoidon johtamisnäkökulman sisällä yhtenä kriittisenä menestystekijänä on työhyvinvointi ja turvallisuus. Strategian yhdeksi tavoitteeksi on asetettu toimintamallin valmistelu. Mallin avulla pyritään tunnistamaan henkilöstön pahoinvoinnin oireita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja siten työhyvinvointia ja työturvallisuutta voidaan jatkossa parantaa ja seurata. Strategian vision tavoitteena on, että toiminnalla tulevaisuudessa on hyvä imago myös valtakunnallisesti: arvostettu hoitopaikka, hyvä työyhteisö ja kustannustehokas palveluntuottaja. Laitoshoidossa työhyvinvoinnin kehittämistyöllä voidaan osaltaan vaikuttaa myös strategiaan sisällytetyn vision toteutumiseen Laitoshoidon tuotantoalueen, tuotantoyksiköiden ja toimintayksiköiden strategiset arvot ja työkulttuuri Laitoshoidon tuotantoalueella ollaan päivittäin tekemisissä ihmiselämän peruskysymysten kanssa. Arvo- ja tasa-arvokysymykset aktivoituvat silloin, kun tarkastellaan terveyteen, sairauksiin, ikääntymiseen ja kuolemaan liittyviä asioita. Laitoshoidon arjessa keskustellaan myös usein ikäihmisen hyvään elämään liittyvistä sisällöistä, ihmisen haavoittuvuudesta ja elämän rajallisuudesta. Tulevaisuudessa vaatimukset moninaistuvat, esim. omaisten tukemisen vaade tulee lisääntymään. Peruskysymysten pohdintaan sitoutuukin laitoshoidossa työskentelevien jaksamisen kysymykset. Hyvinvoiva henkilöstö kykenee vastaamaan ikäihmisten hoitamisesta nouseviin haasteisiin eri tavalla kuin väsynyt ja sairastava henkilöstö. Laitoshoidon tuotantoalueen arvot perustuvat laitoshoidon johtoryhmän ja johtokunnan yhteisesti hyväksyttyihin arvovalintoihin. Sovittujen arvojen lähtökohtana on välittäminen (Laitoshoidon tuotantoalueen strategia vuosille ). Välitämme potilaistamme, heidän läheisistään, toisistamme, itsestämme ja toiminnastamme. Peruslähtökohtina ovat ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, ihmiselämän suojelu ja terveyden edistäminen sekä ikäihmisten ja vanhusten toimintakyvyn tukeminen (taulukko 1). 7

11 Arvot ovat laitoshoidon työhyvinvoinnin perusta. Arvot, eettisyys ja työhyvinvointi ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Jos työntekijän sisäisten arvojen ja työympäristön arvojen välille on muodostunut ylitsepääsemätön kuilu, vähentää tilanne yksilön voimavaroja ja lisää väsymyksen ja uupumisen kokemuksia. Laitoshoidon hoitotoiminnan pohjana on vahva ammatillisuus ja osaaminen. Toiminnan edellytetään pohjautuvan tieteellisesti tutkittuun tietoon tai vankkaan kliiniseen kokemukseen. Palvelujen saajan edun vaatiessa korostetaan toisen ammattilaisen konsultointia, luottamuksellisten tietojen salassapitoa, kollegiaalisuutta ja muiden ammattiryhmien kunnioittamista. Henkilöstön omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja omien rajojensa tunnistaminen on eettisesti tärkeää. Työntekijällä on velvollisuus ylläpitää ja kartuttaa omia tietojaan ja taitojaan sekä huolehtia työnsä riittävästä laadusta. Laitoshoidon eettiset arvot ja periaatteet ovat: Oikeus hyvään hoitoon, Ihmisarvon kunnioitus ja yksilöllisyys, turvallisuus, itsemääräämisoikeus, ihmisarvon kunnioitus ja yksilöllisyys, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisten palvelujen saatavuus, hyvä ammattitaito ja hyvinvointia edistävä ilmapiiri, perhekeskeisyys ja yhteisöllisyys, vastuullisuus, yhteistyö ja keskinäinen arvonanto. Ne koskevat palvelujen saajia, työntekijöitä, opiskelijoita ja laitoshoidon tuotantoalueella käyviä omaisia ja vierailijoita. Taulukko 1. Laitoshoidon arvot Välittäminen on arvoperustamme Asiakaslähtöisyys Arvostamme asiakkaita, kunnioitamme heidän itsemääräämisoikeuttaan ja kohtelemme heitä tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Henkilöstön arvostaminen Vahvuutemme on hyvä ja monipuolinen ammattitaito sekä aito vuorovaikutus eri osaajien kesken. Arvostamme ja kunnioitamme myös erilaisuutta. Rohkea aloitteellisuus Olemme valmiita kokeilemaan ja ottamaan käyttöön uusia ratkaisuja. Avoin ilmapiiri kannustaa uusiin ideoihin ja sallii virheistä oppimisen. Kumppanuus Kumppanuus pohjautuu molemminpuoliseen luottamukseen ja yhteistyöhaluun. Taloudellisuus Keskitymme oikeiden asioiden tekemiseen tehokkaasti. Yhteisöllisyys ja vastuu ympäristöstä Tunnemme vastuumme yhteiskunnallisena vaikuttajana ja haluamme toiminnassamme edistää kestävää kehitystä 8

12 3.1.2 Tasa-arvo ja yhdenmukaisuus Työhyvinvoinnin perustana ovat terveet ja tasa-arvoiset työyhteisöt, joissa toteutuu oikeudenmukaisuus, osallistuminen ja syrjimättömyys. Tällaisessa työyhteisössä toteutuu sukupuolten tasa-arvo, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, eri-ikäisten huomioon ottaminen sekä eri kulttuuritaustoista tulleiden huomioiminen (Kuntien eläkevakuutus 2007). Tasa-arvolakiin perustuvan tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa erityisesti naisten asemaa työelämässä. Tasa-arvotyön pitää olla jatkuvaa ja arviointi tehdään vuosittain. Tampereen kaupungilla on valmisteltu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Niihin perustuu laitoshoidon tasa-arvotyöskentely (taulukko 2). Laitoshoidossa tasaarvosta huolehtiminen ymmärretään luontaiseksi arjen työskentelyyn sisältyväksi asiaksi. Taulukko 2. Laitoshoidon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus työskentely TAVOITTEET ARVIOINTI JA MITTARIT TOIMENPITEET VASTUU JA SEURANTA Henkilöstön tasaarvon toteutumista on selvitelty Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ja niiden toteutuminen Mittauksen tulokset käsitellään yksiköissä, vastuualueilla ja toimialueella Esimiehet ja johtoryhmät sekä yhteistyöryhmä Toiminnan yhteiset linjaukset ja arvot on määritelty Vuosittain toteutuneet kehityskeskustelut Henkilöstön osaaminen on toteutunut tasa-arvoisesti Hiljaisen tiedon jakamiseen on kiinnitetty erityinen huomio Säännöllisen arvioinnin toteutuminen Kehityskeskustelujen toteutuminen vuosittain seuranta Osaamisen hallinta TÄYSOSUMA/ Sap Mentor arviointitoiminnan mittarit Työyksiköt sisällyttävät työhyvinvointisuunnitelmaansa. Kehityskeskustelut käydään tavoitteen mukaisesti Johtamis- ja esimieskoulutukset Noudatetaan yhteistoimintalakia kaikilla organisaatiotasoilla Johtamis- ja esimiestyössä huomioidaan Ikäjohtaminen sekä hiljaisen tiedon jakaminen. Vastuualueen johtaja vastaa. Toimialueen yhteistyöryhmä ja työhyvinvointivalmentajien työryhmä seuraavat Johtajat ja esimiehet vastaavat. Yhteistyöryhmä seuraa Johtajat ja esimiehet vastaavat. Vastuualueen johtaja ja toimialueen johtoryhmä seuraavat Johtoryhmä vastaa Johto ja esimiehet vastaavat. Prosessipäällikkö seuraa 9

13 3.2 Työyhteisöön-/-ympäristöön ja johtamiseen liittyvä työhyvinvoinnin kehittäminen Hyvä henkilöstöjohtaminen sisältää henkilöstövoimavarojen määrän ja ominaisuuksien varmistamista. Tällöin johtaminen perustuu henkilöstöstrategiaan ja mahdollistaa henkilöstön sitoutumisen työhön. Työhyvinvoinnin edistämiseksi johtamisen tulee sisältää yhteiset toiminnan päämäärät ja tahtotilat työn toteuttamiseksi. Hyvän henkilöstöpolitiikan toteuttaminen turvaa henkilöstön jaksamista ja edistää työssä pysyvyyttä mahdollisimman pitkään. Menestyvässä organisaatiossa työhyvinvoinnin edistäminen on kiinteä osa henkilöstöhallinnon ja esimiesten työtä. Työhyvinvoinnin edistämiseksi on runsaasti keinoja ja menetelmiä, joita yhteistoiminnallisesti voidaan kehittää (liite 1) Johtaminen ja esimiestyöskentely Taulukko 3. Työhyvinvoinnin johtaminen ja esimiestyöskentely TAVOITTEET ARVIOINTI JA MITTARIT TOIMENPITEET VASTUU JA SEURANTA Tilaaja-tuottaja mallin omaksuminen keskeiseksi toiminnaksi. Mallin kehittäminen palvelusopimuksen mukaisesti. Henkilöstön yhteistoimintakyky ja työtyytyväisyys on selvitetty ja kehitetty aiempaan verrattuna Kaikki käytössä olevat mittarit Palvelusopimuksen mittarit Kuntokartoitusmittari Koulutukset Systemaattinen arviointi Mittauksen tulokset käsitellään yksiköissä ja toimialueella. Johtoryhmät Esimiehet Esimiehet ja johtoryhmät sekä yhteistyöryhmä Prosessipäällikkö ja työhyvinvointivalmentajat seuraavat Henkilöstö tietää yhteistoimintalain sisällöt Kehityskeskusutelujen toteutuminen koko henkilöstön osalta Henkilöstö tietää toiminta- ja taloustilanteet oman yksikkönsä osalta Käydyt lakia koskevat informaatiotilanteet Kehityskeskustelujen toteutuminen Käydyt keskustelut Noudatetaan yhteistoimintalakia kaikilla organisaatiotasoilla Kehityskeskustelut käydään tavoitteen mukaisesti Käydään toiminta- ja taloussuunnittelukeskustelut Johtamis- ja esimieskoulutukset Täydennyskoulutukset Laitoshoidon johtaja vastaa. Yhteistyöryhmä seuraa Johtajat ja esimiehet vastaavat. Yhteistyöryhmä seuraa. Laitoshoidon johtaja ja esimiehet vastaavat. Alueiden johtoryhmät seuraavat 10

14 Yksilön osaaminen ja toiminnan vaatimukset tulee olla tasapainossa. Se on edellytys hyvälle työhyvinvoinnille. Rekrytointi, uusien työntekijöiden ja henkilöstön uusiin tehtäviin perehdyttäminen edistävät työssä jaksamista. On huolehdittava siitä, että työpaikalla on osaamisen kehittämistä motivoiva ja kehittymistä tukeva ilmapiiri. Erityisesti toimintaympäristön muutostilanteiden hallinta edellyttää johdon kykyä ennakoida tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista ja henkilöstömäärää. Laitoshoidossa panostetaan osaamisen kehittämiseen, yksilöllisiin ja työyhteisöllisiin kehittämissuunnitelmiin ja niiden toteuttamiseen. Esimiestyössä korostuvat tavoitteiden asettaminen, palaute, osaamisen arvostus ja työsuorituksen arviointi, moninaisuuden johtaminen sekä työn organisointi. Kehityskeskusteluissa voidaan sopia tavoitteista ja kehittymissuunnitelmista myös työhyvinvoinnin suhteen. Myös johdon ja esimiesten hyvinvoinnista on huolehdittava (Henkilöstövoimavarojen hallinta ja muutoksen johtaminen fuusiossa/ actasarja 191, Kuntaliitto). Tutkimuksen mukaan muutostilanteissa työhyvinvointia edistävät esimiehen läsnä oleva johtaminen ja kyky laittaa itsensä likoon, rohkeus tarttua ongelmiin, luottamuksen rakentaminen ja valmentava johtajuus. Työn hallinnalla tarkoitetaan päätöksentekovaltaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön liittyviin olosuhteisiin ja sisältöihin. Hyvä työn hallinta on yhteydessä työhyvinvointiin ja työntekijän terveyteen. Työn hallintaa edistävät osallistumisen mahdollisuudet, sosiaaliset suhteet työpaikalla sekä esimiestyö. Työpaikkaa kehitettäessä on tärkeää arvioida myös itse työtä kokonaisuutena (Henkilöstövoimavarojen hallinta ja muutoksen johtaminen fuusiossa/ actasarja 191, Kuntaliitto). Laitoshoidossa työhyvinvoinnin johtamisen painopisteet ovat muun muassa tilaaja-tuottaja mallin toteutuksen tukeminen, osaamisen kehittäminen, kehityskeskustelujen toteuttaminen, täydennyskoulutusten mahdollistaminen, muutosinformaation kehittäminen, yhteistoiminnan laajentaminen ja erilaisten työhyvinvointi projektien edistäminen ja menetelmien kehittäminen (taulukko 3). 11

15 3.2.2 Toiminnan laatu Taulukko 4. Toiminnan laatu ja työhyvinvointi TAVOITTEET ARVIOINTI JA MITTARIT TOIMENPITEET VASTUU JA SEURANTA Arvioitu hoitotoiminnan ja laitoshoidon kokonaistoiminnan laatu Yksiköissä käytössä CAF- menetelmä toiminnan itsearvioinnin mittaamiseksi Työyksiköt käyttävät auditointia toimintansa kehittämiseksi Hoitotyö on kehitetty systemaattisesti mitattavaksi toiminnaksi Rai arviointijärjestelmän mittarit Itsearviointimittarit (CAF menetelmän mittarit) Laadun mittarit laaja-alaisesti käytössä vuonna 2010 Työhyvinvoinnin itsearviointi mittari Auditointijärjestelmän mittarit Hoitotyön mittarit Rai -arviointijärjestelmän menetelmällinen ylläpito ja kehittäminen sekä laajentaminen jokaisen yksikön toimintamalliksi Seurantojen kehittäminen ja käyttöönotto Koulutus CAF menetelmän käyttöönotto organisaatio ja työyksikkötasolla Auditointikäynnit eri yksiköihin Auditointivalmentajien koulutukset Hoitotyön laatutyöryhmän työstämät toimenpiteet Esimiehet ja johtoryhmät sekä Raiohjaaja vastaavat Yhteistyöryhmä seuraa Johtoryhmät ja vastuuyksiköiden esimiehet vastaavat Hoitotyön laatutyöryhmä seuraa Erikoissuunnittelija ja prosessipäällikkö seuraavat Johtoryhmät ja esimiehet Esimiehet ja johtoryhmät vastaavat Tutkimustyöryhmä seuraa Laitoshoidossa asiakkaan hoitotoiminnan laatua arvioidaan Rai-arviointijärjestelmän avulla. Toiminnan kokonaislaatua arvioidaan CAF- yhteisen arviointimallin (Common Assessment Framework) avulla (taulukko 4). Se on EU-jäsenmaiden yhteistyönä kehitetty julkisen sektorin organisaatioiden laadunarviointimalli. CAF-mallin uudistettu versio CAF 2006 julkistettiin Tampereella järjestetyssä Euroopan unionin neljännessä julkisen sektorin laatukonferenssissa. CAF- itsearviointimalliin on Suomessa tehty erillisiä liitteitä, joita voi käyttää joko varsinaisen CAF-mallin lisänä tai erillisenä pikaisempana arviointivälineenä. Muun muassa viimeisimmässä julkaistussa CAF-liitteessä käsitellään kestävää kehitystä nimenomaan ympäristönäkökulmasta. CAF perustuu erinomaisen suorituskyvyn tunnusmerkkeihin. Näitä ovat: - tulossuuntautuneisuus - asiakaslähtöisyys - tavoitteiden johdonmukaisuus - todennettuun tietoon perustuva prosessien johtaminen - jatkuva toiminnan kehittäminen ja innovatiivisuus - kaikkia osapuolia hyödyntävät kumppanuussuhteet - organisaation yhteiskunnallisesti vastuullinen toiminta 12

16 Julkisen sektorin organisaatioiden johtamisella ja niiden laadun arvioinnilla on joitakin ominaispiirteitä, jotka erottavat ne yksityisen sektorin organisaatioista. Niiden toiminta perustuu hyvän hallinnon periaatteisiin, kuten demokraattinen ja parlamentaarinen legimiteetti sekä toiminnan lainmukaisuus ja eettisyys. CAF:n arviointialueet ovat: 1. Johtajuus 2. Strategiat ja toiminnan suunnittelu 3. Henkilöstö 4. Kumppanuudet ja resurssit 5. Prosessit 6. Asiakas- ja kansalaistulokset 7. Henkilöstötulokset 8. Yhteiskunnalliset tulokset 9. Keskeiset suoritus-kykytulokset Lähde: CAF 2006 Toiminnan laatua voidaan arvioida myös työhyvinvoinnin johtamisen näkökulmasta. Laitoshoidossa työhyvinvointimittarien valmistelun jälkeen vuonna 2010 panostetaan työhyvinvoinnin laadun arviointiin. Tällöin CAF:n alueiden (esim. prosessit) toimintasisältöjen tärkeysjärjestystä arvioidaan 1-5 tärkeysasteikolla nyky- ja tavoitesuorituskyvyn näkökulmasta. Esimerkiksi henkilöstön työkykyä ja turvallisuutta arvioidaan tärkeysasteikolla ja suorituskyvyn näkökulmasta. Tästä esimerkkinä on hyvin hoidettu työyhteisö, jossa on määritelty turvallisuuden hallintaa koskevat tehtävät, toimivallat ja vastuut. Turvallisuusjärjestelmät on luotu ja turvallisuustoiminnan henkilöstösuunnitelma on hyvin resursoitu ja se tarkistetaan systemaattisesti henkilöstösuunnitelman arvioinnin yhteydessä Henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja seuranta Henkilöstösuunnittelu on tärkeää sekä organisaation uudistumisen ja voimavarojen käytön että työntekijöiden jaksamisen kannalta. Laitoshoidossakin vaaditaan yhä suurempaa vaikuttavuutta ja parempaa tuottavuutta. Henkilöstövoimavarojen suunnittelussa on tärkeää oikea henkilöstömitoitus, henkilöstövoimavarojen suunnitelmallinen johtaminen, innovatiivisten ratkaisujen löytäminen ja uudentyyppisten menetelmien ja mallien kehittäminen. Moderni henkilöstövoimavarojen johtaminen (HRM) on myös tiedon ja osaamisen johtamista (taulukko 5). 13

17 Taulukko 5. Henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja seuranta TAVOITTEET ARVIOINTI JA MITTARIT TOIMENPITEET VASTUU JA SEURANTA Vuosittain suunniteltu henkilöstöresurssi Työpanosraportit Henkilöstömitoitukset Poissaolo- tilastot ja vakanssiluettelot Tehdään vuosittain henkilöstöresurssin toimeenpanosuunnitelmat Tilaajalle tilastointi Ennakointitoimenpiteet Johtaja vastaa Johtoryhmät ja esimiehet seuraavat Henkilöstösuunnittelupäällikkö vastaa Henkilöstötilinpäätös Henkilöstön määrä - ikärakenne - eläkkeelle jäänti Henkilöstövaihtuvuus Työsuojelu, työturvallisuuden ja riskien hallinnan arviointi ja kehittäminen Henkilöstön hyvinvointia edistetään kehittämällä sekä fyysistä että psykososiaalista työympäristöä. Työturvallisuuteen, työterveyteen ja työkykyyn liittyvät tekijät tulee ottaa huomioon päivittäisessä toiminnassa. Laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta säädetään työsuojelun yhteistoiminnasta työpaikalla. Yhteistoiminnan osalta lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa sisältyy sen asiapiiriä koskevan perustelutekstin mukaan muun muassa työhyvinvointi toiminnassa noudatettavien periaatteiden yhteistoiminnallinen käsittely. Tämä tapahtuu luontevimmin yhteistoimintaelimessä. Työturvallisuuslaissa määritellään eri osapuolien vastuut ja velvoitteet sekä työlle ja työolosuhteille asetettavat vaatimukset. Työnantajan on laadittava työpaikalle työsuojelun toimintaohjelma sekä selvitettävä ja tunnistettava työstä ja työoloista aiheutuvat vaara- ja haittatekijät. Hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden mukaan tulee tehdä työpaikkaselvitys. Työnantaja voi oman panoksensa lisäksi käyttää työpaikan työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiota, henkilöstöä sekä tarvittaessa työterveyshuoltoa ja muita asiantuntijoita. Työntekijän on puolestaan lain mukaan noudatettava työnantajan määräyksiä ja ohjeita sekä ilmoitettava havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista. Myös jokaisella yksittäisellä työntekijällä on vastuu huolehtia terveydestään ja työkyvystään. Työhyvinvoinnin edistämisen edellytyksenä on yhteistoiminnan toteutuminen kaikilla tasoilla. Esimiesten, työterveyshuollon ja henkilöstön suunnitelmallinen, pitkäjänteinen ja ennakoiva yhteistyö on välttämätöntä. Työterveyshuolto voi sisältää mm. säännölliset terveystarkastukset, ergonomiset palvelut, työpaikan neuvontaa ja ohjausta, päihde- ja muut elintapa-asiat sekä sairaanhoidon. Terveystarkastuksista erityistä sairastamisen vaaraa aiheuttavissa töissä on säädetty erikseen. 14

18 Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttaviin seikkoihin. Laitoshoidossa nimetyt työsuojeluasiamiehet tekevät hyvinvointia edistävää työtä yhteistyössä esimiesten, työsuojeluvaltuutetun ja henkilöstön kanssa. Jatkossa koulutetut työhyvinvointivalmentajat ovat myös yhteistyökumppaneita työsuojeluhenkilöstön kanssa. Työntekijä on oman työnsä sisällön paras asiantuntija ja on siksi tärkeää ottaa hänet mukaan kehittämään työtään ja työympäristöään. Työnantajan tulee myös kannustaa työntekijää aloitteellisuuteen (taulukko 6). Laitoshoidossa on valmisteltu työsuojelun painopisteohjelma vuonna Siinä todetaan, että työsuojelu kuuluu oleellisesti johtamisjärjestelmään Tästä johtuen painopisteohjelman toteuttaminen ja seuranta tulee olla osa normaalia johtamista ja jatkuvasti mukana toiminnassa. Paras tulos saavutetaan silloin, kun asiat ja varsinkin ongelmat hoidetaan välittömästi linjaorganisaation toimesta. Tarvittaessa asiat käsitellään työsuojeluvaltuutettujen avustuksella tai siirretään ylempään johtoryhmään. Painopisteohjelman toteutumista seurataan vastuuyksiköiden ja tuotantoyksikön johtoryhmässä. Lisäksi sen toteutumisesta raportoidaan yhteistyöryhmään. Ohjelmaa päivitetään jatkuvasti. Lähiesimiesten tulee huolehtia, että työntekijöiden tiedossa on, mistä ohjeet löytyvät ja kuinka esimerkiksi työväkivaltatilanteissa toimitaan. Myös työyhteisöllä on vastuu tiedon hankinnasta. Painopisteohjelmassa todettiin ongelma-alueiksi: vuorotyön suunnittelussa työaikaergonomian kannalta epäkohtia vuorotyön ongelmat ikääntyminen (mm. fysiologisen elpymisen hidastuminen julkisuus kokemus työn arvostuksen puutteesta yksintyöskentely kokemustiedon katoaminen työkulttuurin muutos jatkuva muutos Vuonna 2008 työsuojelun painopistealueiksi valittiin ergonomia, työväkivalta ja lähiesimiesten tukeminen. Kyseiset alueet ovat vastuutetut. 15

19 Taulukko 6. Työsuojelun, työturvallisuuden ja riskien hallinnan arviointi ja kehittäminen TAVOITTEET ARVIOINTI JA MITTARIT TOIMENPITEET VASTUU JA SEURANTA Riskitilanteet kartoitettu Työtapaturmien ja riskien työturvallisuuden määrää vähennetty kehittämistyön avulla Fyysisen ja psyykkisen kuormittumisen väheneminen Työaikaergonomian kehittyminen Ergonomia tilat, työvälineet ja työtavat Arvioidaan työn vaarat ja riskit Turvallisuuspoikkeamien ja väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmoitus- ja seurantajärjestelmä Työtapaturma- ja ammattitautitilastot: Tapaturmatilastot (työtapaturmien määrä ja näiden kustannukset), riskianalyysit Kuormitusmittarit TAA-seurannat Yksintyöskentelyn määrä ja ongelmat, nostotilanteet, epäkäytännölliset tilat ja kalusteet, huono sisäilma (home, asbesti yms.) Toteutetaan tarvittavat ennakoivat ja korjaavat toimenpiteet Työsuojeluohjelma ja painopistealueet Riskien hallintaohjelma Valmiussuunnitelma Pandemiasuunnitelma Työvuorosuunnittelun- TAA:n kehittäminen Työnohjaus Henkilöstöresursointi Työnjaon tarkistaminen Omaehtoinen joko yhteisöllinen tai yksilöllinen kunnon ylläpitäminen Yksilön arvostaminen ja huomioiminen ihmisenä Kehityskeskustelut (esimies- ja alaistaidot) Mentorointi Palautejärjestelmän kehittäminen Osastotunnit ja työpaikkakokoukset Lähiesimiesten tukeminen Vaikutusmahdollisuuksien lisääminen mm. apuvälineiden hankinnassa Jatkuvakestoinen koulutus esim. työterveyshuollon toimesta Henkilöstöresursointi omien fysioterapeuttien jatkuva konsultointi Ilmanvaihto, sisäilman laadun tutkiminen ja mahdolliset toimenpiteet Uuden työntekijän perehdytys Työssä jaksamisen tukeminen Työvuorosuunnittelun kehittäminen Työnohjaus Laitoshoidon johtaja ja esimiehet vastaavat Työterveyshuolto laatii Riskienhallinnan työryhmä ja työsuojeluhenkilöstö seuraavat Prosessipäällikkö seuraa ja arvioi Yhteistyöryhmä seuraa Laitoshoidon johtaja ja esimiehet vastaavat Yhteistyöryhmä seuraa Laitoshoidon johtaja ja esimiehet vastaavat Yhteistyöryhmä seuraa 16

20 Työ- ja työmatkatapaturmat Epäasiallinen käyttäytyminen Työväkivalta Työmatkoilla tapahtuvat tapaturmat, pyöräily. Huono valaistus pysäköintipaikoilla. Riittämätön kunnossapito piha-alueilla. Työntekijöiden erilaiset käsitykset työntekotavoista Työssä tapahtuva häirintä (työpaikkakiusaaminen) Mm.huume- tai sekakäyttöasiakkaat, vaikeasti dementoituneet, psyykkisesti vaikeahoitoiset potilaat Tarvittavat pysäköintiluvat ym. työvälineet työntekijöille Auraus, hiekoitus Jatkuva yhteydenpito piha-alueiden kunnossapidosta vastaavaan yksikköön. Valaistuksen parantaminen pihaalueilla. Hoitotyön yhtenäiset linjaukset. Työn organisointi. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen linjauksiin. Täsmäkoulutus Esimiestyön vahvistaminen. Toisten työntekijöiden huomioiminen ja arvostaminen sekä luottaminen. Esimiehellä on velvollisuus puuttua häirintätilanteisiin välittömästi. Koulutukset/ koulutuksessa saatujen tietojen päivittäminen. Yhteiset käytännöt. Työnohjaus Väkivaltatilanteiden purku muun henkilökunnan kanssa Johtoryhmät vastaavat Yksiköstä vastaavat päälliköt seuraavat ja vastaavat Yhteistyöryhmä seuraa Johtoryhmät vastaavat Yksiköstä vastaavat päälliköt seuraavat ja vastaavat Yhteistyöryhmä seuraa Johtoryhmät vastaavat Yksiköstä vastaavat päälliköt seuraavat ja vastaavat Palkkaus- ja kannustusjärjestelmät Tampereen kaupungin henkilöstöpoliittisten tavoitteiden yhtenä painopistealueena on vuodelle 2008 kannustavat palkkausjärjestelmät. Palkka on tärkeä työhön motivoiva kannustin. Osaltaan se ohjaa yksilön tapaa tehdä työtään, halukkuutta kehittää osaamista ja edistää työssä pysymistä. Palkalla on yhteys työhyvinvoinnin kokemuksiin, koska sillä on kannustava vaikutus silloin, kun yksilö kokee työnsä vaativuuden ja hallinnan ja työtulokset vaikuttavat palkan oikeudenmukaisuuteen. Työntekijä kokee palkan määrän olevan yhteydessä hänen tekemäänsä työn tärkeyteen. Laitoshoidossa tavoitteena on edistää toiminnan tuloksellisuutta, motivoida työntekijöitä hyviin työsuorituksiin ja kehittää palkkaus- ja kannustinjärjestelmiä (taulukko 7). 17

21 Taulukko 7. Palkkaus- ja kannustusjärjestelmät TAVOITTEET ARVIOINTI JA MITTARIT TOIMENPITEET VASTUU JA SEURANTA Menestyneiden yksiköiden ja onnistuneiden kehittämishankkeiden sekä hyvien aloitteiden palkitseminen Arvioidaan ja kehitetään käytettäviä palkkaus- ja kannustus-menettelyjä Tuotantoalue laatii hallituksen hyväksymien yleisperiaatteiden pohjalta omat tulospalkkiojärjestelmänsä Työn vaativuuden arviointi Henkilökohtaiset lisät Tehtäväkohtaiset lisät Kehittämishankkeet Aloitepalkkiot Palkkatilastot Kehitettävät mittarit Osaamisen hallintajärjestelmien kehittäminen Rai-arviointijärjelmien kehittäminen Johto, esimiehet Johtoryhmä Yhteistyöryhmä 3.3 Työntekijöiden terveyteen, osaamiseen ja työn hallintaan liittyvä työ hyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvoinnin edistäminen nähdään empowerment-ajattelun mukaisesti niin, että alaisia ei nähdä passiivisiksi kohteiksi vaan aktiivisiksi ja itseohjautuviksi yksilöiksi, jotka haluavat vaikuttaa työhönsä ja sen kehittämiseen. Empowerment tarkoittaakin voiman ja vallan kasvua yksilössä. Organisaatio hyötyy, kun kaikki voimavarat ovat käytössä. Voima ei siis vähenny esimiehiltä vaikka sitä kasvatetaan henkilöstössä (Stenvall 2008). Työntekijät voivat siis työssään hyvin, kun he kokevat työnsä merkitykselliseksi, osaavat ja tuntevat hallitsevansa työnsä ja tulevansa arvostetuiksi, oikeudenmukaisesti kohdelluiksi ja täysivaltaisiksi työyhteisön jäseniksi. Mahdollisuudet autonomiseen työhön ja siihen vaikuttaminen ovat oleellisia työssä jaksamisen kannalta. 18

22 3.3.1 Työn psyykkisen ja fyysisen kuormittavuuden hallinta Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää pyrkiä henkilöstön psyykkisen ja fyysisen kuormittavuuden hallintaan. Nykyinen muutostahti, kiireen kokemukset, työkuormitus ja lisääntyvät vaatimukset ovat muun muassa tekijöitä, jotka vaikuttavat yksilön kokemuksiin työn kuormittavuudesta. Laitoshoidossa paneudutaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa keinoihin, joilla pyritään vähentämään kuormittavuustekijöitä (taulukko 8) ja lisäämään työkykyä (kuvio 3). Kuvio 3. Työkykyä suunnitelmallisella yhteistyöllä Lähde: Tullinkulman työterveys 2008; Hyvinvointipalvelujen työhyvinvoinnin edistämisen suunnitelmaraportti 2008 Tullinkulman työterveyshuollon laatiman mallin mukaan Tampereen kaupungin henkilökunnan sairauspoissaoloja voidaan kuvata henkilökunnan määrää esittävällä pyramidilla, joka jakautuu kolmeen päällekkäiseen osioon. Pyramidin jalustan muodostaa 60 % henkilöstöstä, joiden sairastavuus on alle keskiarvon. Pyramidin keskiosaan asettuu 30 % henkilöstöstä, joiden sairauspoissaolot ylittävät keskiarvon. Määrällisesti ryhmä on niin iso, etteivät työterveyshuollon resurssit riitä sen perusteelliseen hoitamiseen. Tätä osiota voidaan auttaa esim. lisäämällä työhyvinvointiin liittyvää koulutusta ja esimiestyötä. Pyramidin huipun muodostaa 10 % henkilöstöstä, jonka koostumus vaihtelee vuosittain ja jonka osuus sairauspoissaolojen kokonaisuusmäärästä on jopa yli puolet. Työterveyshuollon mallin mukaan juuri tähän 10 %:n osuuteen henkilöstöstä pitäisi työterveyshuollon korjaavassa toiminnassaan pääsääntöisesti pyrkiä keskittymään yhteistyössä työyksikköjen kanssa (Hyvinvointipalvelujen työhyvinvoinnin edistämisen suunnitelmaraportti 2008). 19

23 Pyrkimyksenä on, että jatkossa yhteistyö laitoshoidon ja työterveyshuollon kanssa painottuu ennaltaehkäisevän alueen toimintojen kehittämiseen. Tähän primääriprevention alueeseen valtaosa henkilöstöstä kuulukin. Tavoitteena on, että tunnistetaan riittävän ajoissa mahdollisten ongelmien syntyminen ja paheneminen. Toimenpiteillä tuetaan toimintakykyä vahvistavia asioita yksilössä tai työyhteisössä. Taulukko 8. Laitoshoidon ja työterveyshuollon yhteistyö henkilöstön psyykkisen ja fyysisen työkuormittavuuden hallitsemiseksi TAVOITTEET ARVIOINTI JA MITTARIT TOIMENPITEET VASTUU JA SEURANTA Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa on kehitetty ja arvioitu Henkilöstön terveydentilaa, fyysistä ja psyykkistä kuntoa on arvioitu ja parannusta saavutettu aiempaan verrattuna. Poissaolojen määrän kasvu pysähtyy Osatyökykyisten määrä on tiedossa ja seurannassa Päihteiden liikakäyttäjät ja sekakäyttäjät on tunnistettu Kuormittavuutta on arvioitu ja vähennetty. Kuormittavuutta aiheuttavat tekijät on tunnistettu. Työn ergonomiset tekijät Työterveyshuollon raportit johtoryhmälle. Yksilökyselyt ja -tutkimukset Sairauspoissaolo tilastot Lyhyiden ja pitkien sairauspoissaolojen määrät Kunta 10 tutkimuksen tulokset Absoluuttiset päivät ja eurot (pitkät ja lyhyet sairauspoissaolot) Työkykyindeksi ja oirekyselyt, suorituskykytestit. Osatyökyisten määrällinen ja laadullinen seuranta Päihteiden liiallisen käytön vuoksi työstä poissaolojen määrä Kunta10 kysely Työpaikkaselvitysten/ - käyntien määrä, raportit ja seuranta Mittarin kehittäminen Työterveyshuollon edustaja osallistuu johtoryhmän kokouksiin vähintään vuodessa. Työterveyshuolto osallistuu työyhteisöjen kehittämistyöhön asiantuntijan roolissa. Jokaiseen työntekijään kohdistuva neuvonta ja ohjaus Poissaoloseuranta -projekti: Pelisääntöjen luominen poissaoloja varten, esimiehen käsikirja. Kuntoutustoiminta Työkyky toiminta (ryhmät) Osatyö-kykyisten uudelleen- sijoitusohjeen noudattaminen. Päihdeongelmaisten hoitoonohjausohjeen noudattaminen Mahdollistetaan työnohjauksen saaminen Tuetaan työyhteisöjen kehittämishankkeiden käynnistämistä Seurataan kuormittavuudessa tapahtuvia muutoksia Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Tehdään työpaikkaselvityksiä ja annetaan niiden pohjalta suosituksia sekä seurataan suositusten toteutumista Koulutukset Laitoshoidon johtoryhmä ja työterveyshuolto Esimiehet Johtoryhmät ja esimiehet vastaavat. Työterveyshuolto seuraa Laitoshoidon johtaja ja esimiehet vastaavat. Johtoryhmät huolehtivat osaltaan Esimiehet Työterveyshuolto Johtoryhmät ja esimiehet vastaavat Yhteistyöryhmä seuraa Työhyvinvointivalmentajat seuraavat Esimiehet, työterveyshuolto ja työsuojelu 20

24 Työn itsenäisyys Yhteistoimintakyky ja parantunut työssä vaikuttaminen. Joustavat työajat Työaikaseuranta Selvitykset Edistetään työssä joustavia käytäntöjä (esim. työaikaautonomia, työn sopivuus tekijälleen, työkierto jne.) Huolehditaan henkilöstön osallistumisesta oman työnsä suunnitteluun yhteistoimintalain mukaisesti Erikoissuunnittelija seuraa Esimiehet Esimiehet Osaaminen, osaamisen hallinta, kehittymismahdollisuudet ja uralla eteneminen Tampereen kaupungin henkilöstöohjelman strateginen painopiste vuosille on osaamisen kehittäminen. Strategia ja strategiasta nousevien osaamisvaatimusten vertailu suhteessa osaamiskartoituksen tuloksiin antaa suunnan organisaation ja henkilöstön kehittämiselle. Osaamista kehittämällä pyritään varmistamaan laadukkaat palvelut, kaupungin kilpailukyky ja jatkuva uudistuminen. Osaamisen kehittäminen kytkeytyy tiiviisti esimiestyöhön ja strategiseen henkilöstösuunnitteluun. Myös toimintamallin ja toimintaympäristön muutos vaatii tehokasta strategista henkilöstösuunnittelua. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on tukea organisaation toimintaa siten, että oikeat henkilöstöresurssit ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan käytettävissä. Osaamisen kehittäminen konkretisoituu muun muassa esimiehen ja työntekijän välisiin kehityskeskusteluihin ja henkilöstökoulutukseen. Osaamisen hallinta mahdollistaa esimerkiksi henkilöstökoulutuksen kohdentamisen priorisoituihin tarpeisiin. Osaamista hallinnan keskeisenä työkaluna on kehitettävä toiminnanohjausjärjestelmä, joka edellyttää keskeisten osaamisvaatimusten ja pätevyyksien määrittelyä (intranet Loora). Laitoshoidossa henkilöstön osaaminen on yksi kehittämisen painopistealue (taulukko 9). Johtoryhmätyöskentely on keskeinen osaamisen laajentamisen ja jaetun päätöksenteon keino. 21

25 Taulukko 9. Henkilöstön osaaminen ja arviointi TAVOITTEET ARVIOINTI JA MITTARIT TOIMENPITEET VASTUU JA SEURANTA Henkilöstön osaaminen ja kehittämistarpeet on arvioitu järjestelmällisesti Käydyt kehityskeskustelut koko henkilöstön osalta Osaava henkilöstö Osaamisen hallinta mittarin arviointitulokset: Osaamiskartoitukset Kehityskeskustelujen määrä ja sisällöt Käydyt koulutukset/kulut Osaamisen hallinta /SAPrekisteri Täysosuma seuranta/ SAP Palveluksessa oloaika raportit/ikä Perehdytys Noudatetaan laitoshoidon strategiaa, tasa-arvoohjelmaa ja koulutussuosituksia Hyödynnetään.kehityskeskusteluissa saatu tieto ja otetaan käyttöön v keväällä osaamisen hallinta- arviointimittari Huolehditaan täydennyskoulutusvelvoitteen toteutuksesta osaamisen hallinta mittaristoa hyödyntäen. Kirjalliset koulutusohjelmat Huolehditaan perehdytyskansioiden ajan tasalla pitämisestä. Laitoshoidon johtaja, torganisaatioiden päälliköt, esimiehet ja johtoryhmät vastaavat Johtoryhmät ja vastuuyksiköiden esimiehet Johtoryhmät ja esimiehet Tutkimustyöryhmä seuraa Erikoissuunnittelija koordinoi ja seuraa Lähiesimiehet Laitoshoidon työntekijöiden osaamista ylläpidetään ja kehitetään tukemaan asiakaslähtöistä työntekoa. Osaamisen kehittämisellä vastataan niihin lisääntyviin ja moninaistuviin vaatimuksiin, joita nousee niin toiminnan sisältä kuin tuotantoalueen ulkopuolelta. Laitoshoidon tuotantoalueen osaaminen voidaan jakaa seuraavasti: 1. Ammattiosaaminen: työntekijä tarvitsee ammattiosaamista hoitaakseen työtehtävänsä niin, että se tuottaa lisäarvoa suhteessa tehtävään työhön. 2. Sosiaalinen osaaminen on kykyä viestiä ja olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa niin kielen, tunteiden ilmaisun, verkostoitumisen, dialogin kuin teknisten välineiden avulla. 3. Henkilökohtainen osaaminen luo pohjan itsetuntemukseen perustuvan sosiaalisen osaamisen kehittymiselle. Osaamisalueiden määrittely helpottaa erilaisten osaamislajien erottelua ja luokittelua. Määrittelyn avulla voi nähdä, miten kolmeen eri pääryhmään kuuluvat osaamislajit tukevat toisiaan ja ovat riippuvaisia toisistaan. Laitoshoidon täydennyskoulutuksen suunnittelu edellyttää tietämystä osaamisesta, osaamisen kehittymisestä ja siitä, mitkä osaamisalueet ovat erityisen tärkeitä asiakaslähtöisyyden toteutumiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Täysosumalla tarkoitetaan osaamisvaatimusten määrittelyä ammattiryhmäkohtaisesti. Määrittelyjä hyödynnetään kehityskeskusteluissa ja henkilöstösuunnittelussa. Osaamisen hallinnan työkaluna toimii SAP HR:n osaamisen hallinnan osiosta SAP PD eli henkilöstön kehittäminen (intranet Loora). 22

26 3.3.3 Henkilöstön ja työyhteisön hyvinvointi Laitoshoidossa työhyvinvointia tarkastellaan yksilö- ja yksikkötasoilla. Työpahoinvointi näyttäytyy yksilötasolla väsymisenä, uupumisena, masennuksena, erilaisin sairauksin ja työkyvyttömyytenä. Työyksikön pahoinvointi ilmenee toimimattomuutena, työyhteisöongelmina, kriiseinä, klikkiytyminä, juoruiluna, takana pahan puhumisena, työpaikkakiusaamisena ja huonona ilmapiirinä. Työyksikkötason hyvinvointia voidaan edistää muun muassa kiinnittämällä huomiota perustehtävän eli ydintyön ja työyhteisöjen toimivuuden kehittämiseen (yksilövastuinen hoitotyö, työjako, muutoksen hallinta -koulutusten avulla jne). Työhyvinvoinnin menetelmät ovat osin erilaiset kohdentuessaan yksilöön tai työyhteisöön (taulukko 10). Työyhteisön työhyvinvoinnin tilaan vaikuttaa jokainen ihminen, joka yhteisössä työskentelee tai on läsnä jossain roolissa siellä. Esimiehellä on kokonaisvastuu yhteisönsä työhyvinvoinnista. Nykyisin esimiestaitojen ohella on alettu puhua alaistaidoista sen vastinparina. Kyse ei ole vastakkaisista käsitteistä, vaan toisiaan täydentävistä rooleista ja taidoista. Alaistaidoilla viitataan työntekijän haluun ja kykyyn toimia työyhteisössään rakentavalla tavalla esimiestä ja kanssatoimijoitaan tukien sekä perustehtävää edistäen. Alaistaidoiltaan taitava työntekijä tunnistaa toimintaympäristössään mahdollisuuksia vaikuttaa ja osaa myös käyttää näitä mahdollisuuksia työn kehittämiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Yhteisöllisyys ja moniammatillinen yhteistyö rakentavat myös hyvää työhyvinvointia. Moniammatillisessa yhteistyössä pyritään tietojen, taitojen, tehtävien, kokemusten ja/ tai toimivallan jakamisella jonkin yhteisen päämäärän saavuttamiseen. Käsitteellä voidaan viitata organisaation sisäiseen tai organisaatioiden väliseen yhteistyöhön, yhteistyön satunnaisiin ja vakiintuneisiin muotoihin sekä ammattirooleissa pitäytyvään tai uutta synteesimäistä ajattelutapaa etsivään yhteistyöhön (Määttä 2006). 23

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Valtion yhteiset osaamiset

Valtion yhteiset osaamiset Valtion yhteiset osaamiset Taustalla Kieku-prosessit ja -järjestelmä Kieku sisältää osaamisen hallinnan työkaluja, jotka virastot voivat halutessaan ottaa käyttöön: - Suorituksen johtaminen - Koulutusten

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017

YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017 YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017 käsitelty henkilöstötoimikunnassa 7.12.2015 ympäristöjohtajan pöytäkirjapäätös, x.x.2015 1 Sisältö YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ!

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ! Meillä osataan! VÄLITÄMME TOISISTAMME! Meillä on mahdollisuuksia! Avoimuus kunniaan! MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Henkilöstöjohtamisella huipulle Kuopion kaupungin henkilöstöohjelma 2012 2015 meillä tuetaan ja

Lisätiedot

1. Henkilöstöstrategia yliopiston strategian toteuttamisessa. 7. Henkilöstön osallistuminen edistää työhyvinvointia

1. Henkilöstöstrategia yliopiston strategian toteuttamisessa. 7. Henkilöstön osallistuminen edistää työhyvinvointia Lapin yliopiston henkilöstöstrategia SISÄLTÖ 1. Henkilöstöstrategia yliopiston strategian toteuttamisessa 2. Strategiaa tukeva osaaminen 3. Osaamisen rekrytointi 4. Perehdyttäen yliopistoyhteisöön 5. Osaamisen

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot