TYÖHYVINVOINTITYÖ LAITOSHOIDON TUOTANTOALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖHYVINVOINTITYÖ LAITOSHOIDON TUOTANTOALUEELLA"

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelut Julkaisuja 4/2008 TYÖHYVINVOINTITYÖ LAITOSHOIDON TUOTANTOALUEELLA Työhyvinvointisuunnitelma vuosille Kaija Suonsivu LAITOSHOITO

2 TAMPEREEN KAUPUNKI KUVAILULEHTI Hyvinvointipalvelut Kehittämisyksikkö PL 487, TAMPERE TRE: 7240/ /2008 Keskus (03) Tekijä/työryhmä Kaija Suonsivu Julkaisun nimi TYÖHYVINVOINTITYÖ LAITOSHOIDON TUOTANTOALUEELLA TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE Julkaisija (tuotantoalue tai tuotantoyksikkö) Hyvinvointipalvelut, Laitoshoito Sarjan nimi ja numero Hyvinvointipalvelujen julkaisuja 4/2008 ISSN-numero ISBN-numero Tiivistelmä Työhyvinvointi sisältyy laitoshoidon strategiaan vuosille yhtenä menestystekijänä. Työhyvinvointityö nähdään tulevaisuutta ennakoivana ja laaja-alaisena toimintana. Laitoshoidon tuotantoalueen työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteena on henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen, terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja jaksamisen tukeminen. Vuonna 2008 ovat työhyvinvoinnin kehittämisen keskiössä muun muassa johtamisen ja työhyvinvointia edistävien välineiden kehittäminen ja käytäntöön vienti, turvallisuus ja riskien hallinta, verkostoituminen ja työhyvinvointivalmentajien kouluttaminen. Meneillään on myös projekti työstä poissaolojen vähentämiseksi. Tämä laitoshoidon työhyvinvointisuunnitelma on vuosille Sen perustana ovat laitoshoidon strategiassa esitetyt arvot, menestystekijät, painopistealueet ja visio. Työhyvinvointisuunnitelman tavoitteena on koota yhteen keskeisiksi todetut työhyvinvointia edistävät asiat yleisellä tasolla. Kootut asiat esitetään taulukkomuodossa. Taulukoissa tarkastellaan jokaista teema-aluetta siten, että ensin on kirjoitettu kehiteltävien asioiden tämänhetkinen kokonaistavoite, seuraavaksi kehitetyt/kehiteltävät arviointijärjestelmät, toimenpiteet ja mittarit. Viimeiseen sarakkeeseen on nimetty vastuuhenkilö tai -taho. Työhyvinvointisuunnitelma viedään käytäntöön myöhemmin valmisteltavan toimenpideohjelman avulla. Toimenpideohjelma tulee sisältämään kehiteltävien asioiden aikataulutukset. Työssä tapahtuvien muutosten ja työn sisällöllisen muuttumisen myötä työhyvinvoinnin alue tulee jatkuvasti muuttumaan ja laajentumaan. Myös vuosittaiset painopistealueet ainakin osittain vaihtuvat. Tavoitteena on, että kehitetyt/kehiteltävät toimintatavat ja toimenpiteet tuloksineen käsitellään ja arvioidaan suunnitelmallisesti ja yhteistoiminnallisesti johtokunnan, johdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon, henkilöstön edustajien, työhyvinvointivalmentajien sekä työsuojeluasiamiesten kanssa. Työhyvinvointisuunnitelman kokonaisuutta tullaan arvioimaan jatkuvasti ja päivitetään vähintään vuosittain. Työhyvinvointisuunnitelma on tarkoitettu työhyvinvoinnin kehittämiseksi käytävien keskustelujen pohjaksi. Se on väline työhyvinvoiinin kokonaisuuden tarkastelemiseksi ja sitä voidaan käyttää työhyvinvoinnin osaalueitten kehittämistyössä. Suunnitelma on ensimmäinen askel laitoshoidon suunnitelmalliselle työhyvinvoinnin kokonaiskehittämiselle. Avainsanat: Työhyvinvointi, työhyvinvoinnin kehittäminen, johtaminen, strategiset arvot ja työkulttuuri, tasa-arvo, työympäristön kehittäminen, toiminnan laatu, henkilöstövoimavarat, työturvallisuus, palkkaus- ja kannustusjärjestelmät, työn hallinta, osaaminen, yksilön ja työyhteisön hyvinvointi, kestävä kehitys Hinta Julkaisuaika Kokonaissivumäärä 12, alv 8 % sis.hintaan liitteet Julkaisun myynti ja jakelu: Tampereen kaupunki, Hyvinvointipalvelut/kehittämisyksikkö PL 487, TAMPERE Käyntiosoite: Puutarhakatu 2 A Puhelin (03) Painopaikka: Tampereen Yliopistopaino Oy Painatuskeskus

3

4 Sisällys 1 JOHDANTO TYÖHYVINVOINNIN KÄSITE LAITOSHOIDON TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Strategiaan ja toimintatapaan liittyvä työhyvinvoinnin kehittäminen Laitoshoidon tuotantoalueen, tuotantoyksiköiden ja toimintayksiköiden strategiset arvot ja työkulttuuri Tasa-arvo ja yhdenmukaisuus Työyhteisöön-/-ympäristöön ja johtamiseen liittyvä työhyvinvoinnin kehittäminen Johtaminen ja esimiestyöskentely Toiminnan laatu Henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja seuranta Työsuojelu, työturvallisuuden ja riskien hallinnan arviointi ja kehittäminen Palkkaus- ja kannustusjärjestelmät Työntekijöiden terveyteen, osaamiseen ja työn hallintaan liittyvä työ hyvinvoinnin kehittäminen Työn psyykkisen ja fyysisen kuormittavuuden hallinta Osaaminen, osaamisen hallinta, kehittymismahdollisuudet ja uralla eteneminen Henkilöstön ja työyhteisön hyvinvointi Kestävä kehitys osana työhyvinvointia MENEILLÄÄN OLEVAT TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEN HANKKEET Oheiskirjallisuus Liitteet 2

5

6 1 Johdanto Työhyvinvointi sisältyy laitoshoidon strategiaan vuosille yhtenä menestystekijänä. Työhyvinvointia tarkastellaan osana strategista toimintaa, suunnitelmallisena ja pitkäjänteisenä työnä. Työhyvinvointityö nähdään tulevaisuutta ennakoivana ja laaja-alaisena toimintana. Siihen sisältyvät muun muassa henkilöstön jaksaminen, osaaminen, resurssit, johtaminen, työolo- ja ympäristöasiat. Työturvallisuus ja riskienhallinta sekä työsuojelu yhdistetään työhyvinvointityössä yhdeksi kokonaisuudeksi. Lisäksi tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa on avainasioita henkilöstön hyvinvointia edistettäessä. Edellä olevat asiat pyritään kytkemään osaksi laitoshoidon toiminnan laatua ja tuloksellisuutta. Kokemus hyvinvoivasta työpaikasta vaikuttaa motivaatioon, sitoutumiseen, luottamuksen syntymiseen, terveyteen ja stressin hallintaan sekä työtyytyväisyyteen ja työn imuun. Nämä luovat edellytyksiä parempiin työsuorituksiin ja lisäävät halukkuutta jatkaa työssäkäyntiä pidempään. Hyvän kehityksen kehä syntyy siitä, kun ihmiset kokevat tekevänsä tuloksellista työtä, joka puolestaan vaikuttaa työn mielekkyyteen ja työelämän laatuun. Tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaisella kehittämisellä on todettu olevan selvä yhteys toisiinsa. Laitoshoidon tuotantoalueen työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteena on henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen, terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja jaksamisen tukeminen. Vuonna 2008 ovat työhyvinvoinnin kehittämisen keskiössä muun muassa johtamisen ja työhyvinvointia edistävien välineiden kehittäminen ja käytäntöön vienti, turvallisuus ja riskien hallinta, verkostoituminen, lähijohtamisen kehittäminen ja työhyvinvointivalmentajien (21 kpl) kouluttaminen. Meneillään on myös projekti työstä poissaolojen vähentämiseksi. Tärkeimpinä työhyvinvointia edistävinä menetelminä kehitetään mentorointia, työnohjausta, työhyvinvointivalmennusta, riskien ja työturvallisuuden hallintaa sekä työaika-autonomiaa. Osaamisen varmistaminen täydennyskoulutuksen ja nk. täsmäkoulutuksen avulla on tärkeää. Tämä laitoshoidon työhyvinvointisuunnitelma on vuosille Sen perustana ovat laitoshoidon strategiassa esitetyt arvot, menestystekijät, painopistealueet ja visio. Laitoshoidossa työhyvinvointi ymmärretään laajana asiana. Työhyvinvointisuunnitelman tavoitteena on koota yhteen keskeisiksi todetut työhyvinvointia edistävät asiat yleisellä tasolla. Kootut asiat esitetään taulukkomuodossa. Taulukoissa tarkastellaan jokaista teema-aluetta siten, että ensin on kirjoitettu kehiteltävien asioiden tämänhetkinen kokonaistavoite, seuraavaksi kehitetyt/kehiteltävät arviointijärjestelmät, toimenpiteet ja mittarit. Viimeiseen sarakkeeseen on nimetty vastuuhenkilö tai -taho. Taulukoissa esitettyjä monia aihealueita on jo laitoshoidossa työstetty ja mittareita kehitelty. Suunnitelmaan ne on kuitenkin kirjattu samantasoisina kuin nk. ideatasollakin olevat asiat. Työhyvinvointisuunnitelma viedään käytäntöön myöhemmin valmisteltavan toimenpideohjelman avulla. Toimenpideohjelma tulee sisältämään kehiteltävien asioiden aikataulutukset. 3

7 Työssä tapahtuvien muutosten ja työn sisällöllisen muuttumisen myötä työhyvinvoinnin alue tulee jatkuvasti muuttumaan ja laajentumaan. Myös vuosittaiset painopistealueet ainakin osittain vaihtuvat. Tavoitteena on, että kehitetyt/kehiteltävät toimintatavat ja toimenpiteet tuloksineen käsitellään ja arvioidaan suunnitelmallisesti ja yhteistoiminnallisesti johtokunnan, johdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon, henkilöstön edustajien, työhyvinvointivalmentajien sekä työsuojeluasiamiesten kanssa. Tarkoituksena on, että työhyvinvointisuunnitelman kokonaisuutta arvioidaan jatkuvasti ja päivitetään vähintään vuosittain. Eri aihealueita päivitetään tarpeen mukaisesti. Painopistealueet määrittyvät vuosisuunnitelmaa rakennettaessa. Joidenkin aihealueiden seuranta määrittyy tilaaja-tuottaja-välisissä palvelusopimuksissa. Johtokunnalle raportoidaan sovitusti. Seurannan ja arvioinnin toteutumisesta vastaa päällikkö, jonka tehtävä- ja vastuualueena on työhyvinvointityö. Työhyvinvointisuunnitelma on tarkoitettu työhyvinvoinnin kehittämiseksi käytävien keskustelujen pohjaksi. Se on väline työhyvinvoinnin kokonaisuuden tarkastelemiseksi ja sitä voidaan käyttää työhyvinvoinnin osa-alueitten kehittämistyössä. Suunnitelma on ensimmäinen askel laitoshoidon suunnitelmalliselle työhyvinvoinnin kokonaiskehittämiselle. 2 Työhyvinvoinnin käsite Hyvinvointia ja työhyvinvointia kuvaavia määritelmiä ja lähestymistapoja on useita. Työhyvinvointi on yksilöllinen kokemus, johon vaikuttaa organisaatiossa moni tekijä. Hyvinvointi on tyytyväisyyttä omaan elämään ja tasapainoa arjen vaatimusten ja mahdollisuuksien välillä eri elämäntilanteissa. Hyvinvointi on myös osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja ympäristöön. Hyvinvoinnin osa-alueita ovat terveys ja toimintakyky, sosiaalinen turvallisuus, sivistys ja kulttuuri sekä vapaa-ajan toiminta. Hyvinvointi on sekä yksilön itsensä kokemaa elämän laatua että lähiyhteisön ja yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja resursseja. Hyvinvoinnin perustan muodostaa arkielämän sujuminen kuten työ, toimeentulo, terveys, toimintakykyisyys, turvallisuus, sosiaaliset suhteet, työn ja vapaa-ajan tasapaino, asuminen sekä viihtyisä ja terveellinen asuin- ja elinympäristö. Hyvinvointi ja sen osatekijät näyttäytyvät erilaisina eri elämänvaiheessa. Työhyvinvointi on hyvinvoinnin osa-alue. Työterveyslaitoksen työhyvinvoinnin määritelmässä (www.ttl.fi/aihesivut) ihmisen voimavarat työelämässä muodostuvat terveydestä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta työkyvystä, tiedoista, taidoista ja osaamisesta sekä motivaatiosta ja sitoutumisesta. Pysyviä tuloksia saadaan kehittämällä inhimillisiä voimavaroja ja tukemalla työorganisaatioita toimintatapojen uudistamisessa. Työhyvinvointia edistää henkilöstön työn hallinnan tukeminen ja sen sovittaminen yhteen työn vaatimusten kanssa. Työyhteisön jäsenten tulee omalta osaltaan huolehtia henkisestä ja fyysisestä terveydestään ja työnantajan tulee toiminnallaan tukea tätä (kuvio 1). Työhyvinvointi on lopulta työntekijän omalla vastuulla. Jokaisen pitää huolehtia itsestä, esim. riittävän levon saannin varmistamisella. Työhyvinvoinnin käsite on vuosien aikana laajentunut täsmentyen edelleen. 4

8 Yksilön terveyden ja voimavarojen edistäminen Työn ja ympäristön kehittäminen Työyhteisön ja organisaation toimivuuden parantaminen Osaamisen kehittäminen Lähde: TTL, työkykyä ylläpitävän toiminnan osatekijät Kuvio 1. Työkykyä ylläpitävän toiminnan osatekijät Lähde: Kuntien eläkevakuutuksen (www.kuntatyokunnossa.fi) mukaan työhyvinvointi voidaan ymmärtää yksilön kokemuksena työnteon mielekkyydestä, työyhteisön ilmapiiristä, lähiesimiestyöstä ja johtamisesta sekä työyhteisön kokemuksena työn sujuvuudesta ja yhteisestä aikaansaamisen tunteesta. Työnteon mielekkyys riippuu yksilön osaamisen ja työn vaatimusten tasapainosta, yksilön terveydestä ja voimavaroista sekä yksilön asenteista, arvoista ja motivaatiosta. Kunnan eri strategiat, kuten palvelu- ja henkilöstöstrategiat ohjaavat työhyvinvoinnin edistämistä antamalla eväitä organisaation toimintatavalle, johtamiskulttuurille sekä työyhteisön toiminnalle ja perustehtäville. Työhyvinvointi ilmenee yksilö- ja työyhteisötasolla työhön paneutumisena ja yhteistyön sujuvuutena sekä koko organisaation tasolla palvelujen laatuna ja toiminnan tuloksellisuutena (Kuntien eläkevakuutus 2007). Laitoshoidossa työhyvinvointi ymmärretään käsitteenä, joka muodostuu hyvästä johtamisesta ja työympäristöistä, ammatillisesta osaamisesta, organisaation ja työyhteisöjen toimivuudesta, työn hallinnasta, työntekijöiden terveydestä, voimavaroista ja toimintakyvystä sekä organisaation taloudellisesta tilasta. 3 Laitoshoidon työhyvinvointisuunnitelma Laitoshoidon työhyvinvointisuunnitelma perustuu alla olevan työhyvinvointimallin teemoitukselle (kuvio 2). Kaupungin strategiset linjaukset luovat raamit yksilö- ja työyhteisötasoiselle työhyvinvoinnille. Kokemus työhyvinvoinnista on jokaisella työntekijällä subjektiivinen, mutta yksittäiset kokemukset heijastuvat työyhteisötasolle. Työhyvinvointi on monen toimijan yhteistyötä; johto, esimiehet, työyhteisö, henkilöstöhallinto, työterveyshuolto ja työsuojeluorganisaatio ovat keskeisiä toimijoita työhyvinvointiverkostossa. Myös jokaisella työntekijällä on oma osuutensa hyvinvoivan työyhteisön toteutumisessa. 5

9 Työhyvinvoinnin malli perustuu työhyvinvointikäsitteelle, jossa huomioidaan sekä yksilö- että työympäristötekijät laajasti. Malliin on sisällytetty yksilön kokemukset ja työorganisaation eri tasojen edellytykset. Työhyvinvoinnin perusta luodaan kuntastrategiassa. Työhyvinvoinnin mahdollistavat elementit sisältyvät laitoshoidon strategiaan ja organisaation kulttuuri- ja toimintatapojen kehittämiseen. tuloksellisuus laatu Työhyvinvoinnin ilmeneminen työyhteisö/työympäristö + johtaminen yksilöt: osaaminen ja työn hallinta yksilön terveys ja voimavarat Työhyvinvointi arvot asenteet motivaatio Työhyvinvointi on yksilöllinen kokemus työyhteisö/työympäristö + johtaminen Lähde: Kuntien eläkevakuutus 2007 Kuvio 2. Työhyvinvoinnin malli henkilöstöstrategia + organisaation toimintatapa Työhyvinvoinnin organisatoriset ja työyhteisölliset edellytykset kuntastrategia/palvelustrategia Lähde: Kuntien eläkevakuutus 2007 Kuvio 2. Työhyvinvoinninn malli Työhyvinvointiin vaikuttavat yksilön omat edellytykset, terveys ja voimavarat, osaaminen ja työn hallinta. Tärkeitä ovat työntekijän omat asenteet, arvot ja motivaatio työhön. Työhyvinvoinnin kokemus on aina yksilöllinen. Työhyvinvoinnin kehittämisen edellytyksiä ovat organisatoriset ja työyhteisölliset tekijät, kuten kehittyvä työympäristö, työ itsessään ja hyvä johtaminen. Työhyvinvointi ilmenee työtoiminnan laadullisuutena ja työn tuloksellisuutena. Työhyvinvointi on vahva kilpailuetu kilpailtaessa työntekijöistä. 6

10 3.1 Strategiaan ja toimintatapaan liittyvä työhyvinvoinnin kehittäminen Laitoshoidon strategiassa vuosille todetaan, että vanhusten palveluiden palvelujärjestelmän kannalta olennaisin tulevaisuuden muutos on väestörakenteen muutos: väestön vanheneminen ja työikäisten suhteellisen osuuden pieneneminen. Palvelutarpeen määrän kasvun lisäksi on huomioitava ikääntyneiden erilaiset tarpeet. Kotona asumista tukeva strategia ei tule poistamaan laitoshoidon tarvetta, mutta laitoshoito tulee kohdistumaan elämän aivan viimeisiin vuosiin Laitoshoidon luonne muuttuu siten, että laitoshoitoon tulee entistä heikompikuntoisia vanhuksia ja laitoksessa asutaan vain lyhyt aika. Työikäisten määrän väheneminen edellyttää, että kasvava palvelutarve on tyydytettävä uudella tavalla ja pienemmillä henkilöstöresursseilla. Koventuvat haasteet asettavat henkilöstölle entistä enemmän vaatimuksia ja osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Haasteellisuuden kasvaminen edellyttää hyvää työssä jaksamista ja henkilöstön tukemista työhyvinvointiin. Strategiassa on työhyvinvoinnin edistämiselle asetettu kehittämistavoitteita. Laitoshoidon johtamisnäkökulman sisällä yhtenä kriittisenä menestystekijänä on työhyvinvointi ja turvallisuus. Strategian yhdeksi tavoitteeksi on asetettu toimintamallin valmistelu. Mallin avulla pyritään tunnistamaan henkilöstön pahoinvoinnin oireita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja siten työhyvinvointia ja työturvallisuutta voidaan jatkossa parantaa ja seurata. Strategian vision tavoitteena on, että toiminnalla tulevaisuudessa on hyvä imago myös valtakunnallisesti: arvostettu hoitopaikka, hyvä työyhteisö ja kustannustehokas palveluntuottaja. Laitoshoidossa työhyvinvoinnin kehittämistyöllä voidaan osaltaan vaikuttaa myös strategiaan sisällytetyn vision toteutumiseen Laitoshoidon tuotantoalueen, tuotantoyksiköiden ja toimintayksiköiden strategiset arvot ja työkulttuuri Laitoshoidon tuotantoalueella ollaan päivittäin tekemisissä ihmiselämän peruskysymysten kanssa. Arvo- ja tasa-arvokysymykset aktivoituvat silloin, kun tarkastellaan terveyteen, sairauksiin, ikääntymiseen ja kuolemaan liittyviä asioita. Laitoshoidon arjessa keskustellaan myös usein ikäihmisen hyvään elämään liittyvistä sisällöistä, ihmisen haavoittuvuudesta ja elämän rajallisuudesta. Tulevaisuudessa vaatimukset moninaistuvat, esim. omaisten tukemisen vaade tulee lisääntymään. Peruskysymysten pohdintaan sitoutuukin laitoshoidossa työskentelevien jaksamisen kysymykset. Hyvinvoiva henkilöstö kykenee vastaamaan ikäihmisten hoitamisesta nouseviin haasteisiin eri tavalla kuin väsynyt ja sairastava henkilöstö. Laitoshoidon tuotantoalueen arvot perustuvat laitoshoidon johtoryhmän ja johtokunnan yhteisesti hyväksyttyihin arvovalintoihin. Sovittujen arvojen lähtökohtana on välittäminen (Laitoshoidon tuotantoalueen strategia vuosille ). Välitämme potilaistamme, heidän läheisistään, toisistamme, itsestämme ja toiminnastamme. Peruslähtökohtina ovat ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, ihmiselämän suojelu ja terveyden edistäminen sekä ikäihmisten ja vanhusten toimintakyvyn tukeminen (taulukko 1). 7

11 Arvot ovat laitoshoidon työhyvinvoinnin perusta. Arvot, eettisyys ja työhyvinvointi ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Jos työntekijän sisäisten arvojen ja työympäristön arvojen välille on muodostunut ylitsepääsemätön kuilu, vähentää tilanne yksilön voimavaroja ja lisää väsymyksen ja uupumisen kokemuksia. Laitoshoidon hoitotoiminnan pohjana on vahva ammatillisuus ja osaaminen. Toiminnan edellytetään pohjautuvan tieteellisesti tutkittuun tietoon tai vankkaan kliiniseen kokemukseen. Palvelujen saajan edun vaatiessa korostetaan toisen ammattilaisen konsultointia, luottamuksellisten tietojen salassapitoa, kollegiaalisuutta ja muiden ammattiryhmien kunnioittamista. Henkilöstön omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja omien rajojensa tunnistaminen on eettisesti tärkeää. Työntekijällä on velvollisuus ylläpitää ja kartuttaa omia tietojaan ja taitojaan sekä huolehtia työnsä riittävästä laadusta. Laitoshoidon eettiset arvot ja periaatteet ovat: Oikeus hyvään hoitoon, Ihmisarvon kunnioitus ja yksilöllisyys, turvallisuus, itsemääräämisoikeus, ihmisarvon kunnioitus ja yksilöllisyys, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisten palvelujen saatavuus, hyvä ammattitaito ja hyvinvointia edistävä ilmapiiri, perhekeskeisyys ja yhteisöllisyys, vastuullisuus, yhteistyö ja keskinäinen arvonanto. Ne koskevat palvelujen saajia, työntekijöitä, opiskelijoita ja laitoshoidon tuotantoalueella käyviä omaisia ja vierailijoita. Taulukko 1. Laitoshoidon arvot Välittäminen on arvoperustamme Asiakaslähtöisyys Arvostamme asiakkaita, kunnioitamme heidän itsemääräämisoikeuttaan ja kohtelemme heitä tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Henkilöstön arvostaminen Vahvuutemme on hyvä ja monipuolinen ammattitaito sekä aito vuorovaikutus eri osaajien kesken. Arvostamme ja kunnioitamme myös erilaisuutta. Rohkea aloitteellisuus Olemme valmiita kokeilemaan ja ottamaan käyttöön uusia ratkaisuja. Avoin ilmapiiri kannustaa uusiin ideoihin ja sallii virheistä oppimisen. Kumppanuus Kumppanuus pohjautuu molemminpuoliseen luottamukseen ja yhteistyöhaluun. Taloudellisuus Keskitymme oikeiden asioiden tekemiseen tehokkaasti. Yhteisöllisyys ja vastuu ympäristöstä Tunnemme vastuumme yhteiskunnallisena vaikuttajana ja haluamme toiminnassamme edistää kestävää kehitystä 8

12 3.1.2 Tasa-arvo ja yhdenmukaisuus Työhyvinvoinnin perustana ovat terveet ja tasa-arvoiset työyhteisöt, joissa toteutuu oikeudenmukaisuus, osallistuminen ja syrjimättömyys. Tällaisessa työyhteisössä toteutuu sukupuolten tasa-arvo, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, eri-ikäisten huomioon ottaminen sekä eri kulttuuritaustoista tulleiden huomioiminen (Kuntien eläkevakuutus 2007). Tasa-arvolakiin perustuvan tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa erityisesti naisten asemaa työelämässä. Tasa-arvotyön pitää olla jatkuvaa ja arviointi tehdään vuosittain. Tampereen kaupungilla on valmisteltu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Niihin perustuu laitoshoidon tasa-arvotyöskentely (taulukko 2). Laitoshoidossa tasaarvosta huolehtiminen ymmärretään luontaiseksi arjen työskentelyyn sisältyväksi asiaksi. Taulukko 2. Laitoshoidon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus työskentely TAVOITTEET ARVIOINTI JA MITTARIT TOIMENPITEET VASTUU JA SEURANTA Henkilöstön tasaarvon toteutumista on selvitelty Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ja niiden toteutuminen Mittauksen tulokset käsitellään yksiköissä, vastuualueilla ja toimialueella Esimiehet ja johtoryhmät sekä yhteistyöryhmä Toiminnan yhteiset linjaukset ja arvot on määritelty Vuosittain toteutuneet kehityskeskustelut Henkilöstön osaaminen on toteutunut tasa-arvoisesti Hiljaisen tiedon jakamiseen on kiinnitetty erityinen huomio Säännöllisen arvioinnin toteutuminen Kehityskeskustelujen toteutuminen vuosittain seuranta Osaamisen hallinta TÄYSOSUMA/ Sap Mentor arviointitoiminnan mittarit Työyksiköt sisällyttävät työhyvinvointisuunnitelmaansa. Kehityskeskustelut käydään tavoitteen mukaisesti Johtamis- ja esimieskoulutukset Noudatetaan yhteistoimintalakia kaikilla organisaatiotasoilla Johtamis- ja esimiestyössä huomioidaan Ikäjohtaminen sekä hiljaisen tiedon jakaminen. Vastuualueen johtaja vastaa. Toimialueen yhteistyöryhmä ja työhyvinvointivalmentajien työryhmä seuraavat Johtajat ja esimiehet vastaavat. Yhteistyöryhmä seuraa Johtajat ja esimiehet vastaavat. Vastuualueen johtaja ja toimialueen johtoryhmä seuraavat Johtoryhmä vastaa Johto ja esimiehet vastaavat. Prosessipäällikkö seuraa 9

13 3.2 Työyhteisöön-/-ympäristöön ja johtamiseen liittyvä työhyvinvoinnin kehittäminen Hyvä henkilöstöjohtaminen sisältää henkilöstövoimavarojen määrän ja ominaisuuksien varmistamista. Tällöin johtaminen perustuu henkilöstöstrategiaan ja mahdollistaa henkilöstön sitoutumisen työhön. Työhyvinvoinnin edistämiseksi johtamisen tulee sisältää yhteiset toiminnan päämäärät ja tahtotilat työn toteuttamiseksi. Hyvän henkilöstöpolitiikan toteuttaminen turvaa henkilöstön jaksamista ja edistää työssä pysyvyyttä mahdollisimman pitkään. Menestyvässä organisaatiossa työhyvinvoinnin edistäminen on kiinteä osa henkilöstöhallinnon ja esimiesten työtä. Työhyvinvoinnin edistämiseksi on runsaasti keinoja ja menetelmiä, joita yhteistoiminnallisesti voidaan kehittää (liite 1) Johtaminen ja esimiestyöskentely Taulukko 3. Työhyvinvoinnin johtaminen ja esimiestyöskentely TAVOITTEET ARVIOINTI JA MITTARIT TOIMENPITEET VASTUU JA SEURANTA Tilaaja-tuottaja mallin omaksuminen keskeiseksi toiminnaksi. Mallin kehittäminen palvelusopimuksen mukaisesti. Henkilöstön yhteistoimintakyky ja työtyytyväisyys on selvitetty ja kehitetty aiempaan verrattuna Kaikki käytössä olevat mittarit Palvelusopimuksen mittarit Kuntokartoitusmittari Koulutukset Systemaattinen arviointi Mittauksen tulokset käsitellään yksiköissä ja toimialueella. Johtoryhmät Esimiehet Esimiehet ja johtoryhmät sekä yhteistyöryhmä Prosessipäällikkö ja työhyvinvointivalmentajat seuraavat Henkilöstö tietää yhteistoimintalain sisällöt Kehityskeskusutelujen toteutuminen koko henkilöstön osalta Henkilöstö tietää toiminta- ja taloustilanteet oman yksikkönsä osalta Käydyt lakia koskevat informaatiotilanteet Kehityskeskustelujen toteutuminen Käydyt keskustelut Noudatetaan yhteistoimintalakia kaikilla organisaatiotasoilla Kehityskeskustelut käydään tavoitteen mukaisesti Käydään toiminta- ja taloussuunnittelukeskustelut Johtamis- ja esimieskoulutukset Täydennyskoulutukset Laitoshoidon johtaja vastaa. Yhteistyöryhmä seuraa Johtajat ja esimiehet vastaavat. Yhteistyöryhmä seuraa. Laitoshoidon johtaja ja esimiehet vastaavat. Alueiden johtoryhmät seuraavat 10

14 Yksilön osaaminen ja toiminnan vaatimukset tulee olla tasapainossa. Se on edellytys hyvälle työhyvinvoinnille. Rekrytointi, uusien työntekijöiden ja henkilöstön uusiin tehtäviin perehdyttäminen edistävät työssä jaksamista. On huolehdittava siitä, että työpaikalla on osaamisen kehittämistä motivoiva ja kehittymistä tukeva ilmapiiri. Erityisesti toimintaympäristön muutostilanteiden hallinta edellyttää johdon kykyä ennakoida tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista ja henkilöstömäärää. Laitoshoidossa panostetaan osaamisen kehittämiseen, yksilöllisiin ja työyhteisöllisiin kehittämissuunnitelmiin ja niiden toteuttamiseen. Esimiestyössä korostuvat tavoitteiden asettaminen, palaute, osaamisen arvostus ja työsuorituksen arviointi, moninaisuuden johtaminen sekä työn organisointi. Kehityskeskusteluissa voidaan sopia tavoitteista ja kehittymissuunnitelmista myös työhyvinvoinnin suhteen. Myös johdon ja esimiesten hyvinvoinnista on huolehdittava (Henkilöstövoimavarojen hallinta ja muutoksen johtaminen fuusiossa/ actasarja 191, Kuntaliitto). Tutkimuksen mukaan muutostilanteissa työhyvinvointia edistävät esimiehen läsnä oleva johtaminen ja kyky laittaa itsensä likoon, rohkeus tarttua ongelmiin, luottamuksen rakentaminen ja valmentava johtajuus. Työn hallinnalla tarkoitetaan päätöksentekovaltaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön liittyviin olosuhteisiin ja sisältöihin. Hyvä työn hallinta on yhteydessä työhyvinvointiin ja työntekijän terveyteen. Työn hallintaa edistävät osallistumisen mahdollisuudet, sosiaaliset suhteet työpaikalla sekä esimiestyö. Työpaikkaa kehitettäessä on tärkeää arvioida myös itse työtä kokonaisuutena (Henkilöstövoimavarojen hallinta ja muutoksen johtaminen fuusiossa/ actasarja 191, Kuntaliitto). Laitoshoidossa työhyvinvoinnin johtamisen painopisteet ovat muun muassa tilaaja-tuottaja mallin toteutuksen tukeminen, osaamisen kehittäminen, kehityskeskustelujen toteuttaminen, täydennyskoulutusten mahdollistaminen, muutosinformaation kehittäminen, yhteistoiminnan laajentaminen ja erilaisten työhyvinvointi projektien edistäminen ja menetelmien kehittäminen (taulukko 3). 11

15 3.2.2 Toiminnan laatu Taulukko 4. Toiminnan laatu ja työhyvinvointi TAVOITTEET ARVIOINTI JA MITTARIT TOIMENPITEET VASTUU JA SEURANTA Arvioitu hoitotoiminnan ja laitoshoidon kokonaistoiminnan laatu Yksiköissä käytössä CAF- menetelmä toiminnan itsearvioinnin mittaamiseksi Työyksiköt käyttävät auditointia toimintansa kehittämiseksi Hoitotyö on kehitetty systemaattisesti mitattavaksi toiminnaksi Rai arviointijärjestelmän mittarit Itsearviointimittarit (CAF menetelmän mittarit) Laadun mittarit laaja-alaisesti käytössä vuonna 2010 Työhyvinvoinnin itsearviointi mittari Auditointijärjestelmän mittarit Hoitotyön mittarit Rai -arviointijärjestelmän menetelmällinen ylläpito ja kehittäminen sekä laajentaminen jokaisen yksikön toimintamalliksi Seurantojen kehittäminen ja käyttöönotto Koulutus CAF menetelmän käyttöönotto organisaatio ja työyksikkötasolla Auditointikäynnit eri yksiköihin Auditointivalmentajien koulutukset Hoitotyön laatutyöryhmän työstämät toimenpiteet Esimiehet ja johtoryhmät sekä Raiohjaaja vastaavat Yhteistyöryhmä seuraa Johtoryhmät ja vastuuyksiköiden esimiehet vastaavat Hoitotyön laatutyöryhmä seuraa Erikoissuunnittelija ja prosessipäällikkö seuraavat Johtoryhmät ja esimiehet Esimiehet ja johtoryhmät vastaavat Tutkimustyöryhmä seuraa Laitoshoidossa asiakkaan hoitotoiminnan laatua arvioidaan Rai-arviointijärjestelmän avulla. Toiminnan kokonaislaatua arvioidaan CAF- yhteisen arviointimallin (Common Assessment Framework) avulla (taulukko 4). Se on EU-jäsenmaiden yhteistyönä kehitetty julkisen sektorin organisaatioiden laadunarviointimalli. CAF-mallin uudistettu versio CAF 2006 julkistettiin Tampereella järjestetyssä Euroopan unionin neljännessä julkisen sektorin laatukonferenssissa. CAF- itsearviointimalliin on Suomessa tehty erillisiä liitteitä, joita voi käyttää joko varsinaisen CAF-mallin lisänä tai erillisenä pikaisempana arviointivälineenä. Muun muassa viimeisimmässä julkaistussa CAF-liitteessä käsitellään kestävää kehitystä nimenomaan ympäristönäkökulmasta. CAF perustuu erinomaisen suorituskyvyn tunnusmerkkeihin. Näitä ovat: - tulossuuntautuneisuus - asiakaslähtöisyys - tavoitteiden johdonmukaisuus - todennettuun tietoon perustuva prosessien johtaminen - jatkuva toiminnan kehittäminen ja innovatiivisuus - kaikkia osapuolia hyödyntävät kumppanuussuhteet - organisaation yhteiskunnallisesti vastuullinen toiminta 12

16 Julkisen sektorin organisaatioiden johtamisella ja niiden laadun arvioinnilla on joitakin ominaispiirteitä, jotka erottavat ne yksityisen sektorin organisaatioista. Niiden toiminta perustuu hyvän hallinnon periaatteisiin, kuten demokraattinen ja parlamentaarinen legimiteetti sekä toiminnan lainmukaisuus ja eettisyys. CAF:n arviointialueet ovat: 1. Johtajuus 2. Strategiat ja toiminnan suunnittelu 3. Henkilöstö 4. Kumppanuudet ja resurssit 5. Prosessit 6. Asiakas- ja kansalaistulokset 7. Henkilöstötulokset 8. Yhteiskunnalliset tulokset 9. Keskeiset suoritus-kykytulokset Lähde: CAF 2006 Toiminnan laatua voidaan arvioida myös työhyvinvoinnin johtamisen näkökulmasta. Laitoshoidossa työhyvinvointimittarien valmistelun jälkeen vuonna 2010 panostetaan työhyvinvoinnin laadun arviointiin. Tällöin CAF:n alueiden (esim. prosessit) toimintasisältöjen tärkeysjärjestystä arvioidaan 1-5 tärkeysasteikolla nyky- ja tavoitesuorituskyvyn näkökulmasta. Esimerkiksi henkilöstön työkykyä ja turvallisuutta arvioidaan tärkeysasteikolla ja suorituskyvyn näkökulmasta. Tästä esimerkkinä on hyvin hoidettu työyhteisö, jossa on määritelty turvallisuuden hallintaa koskevat tehtävät, toimivallat ja vastuut. Turvallisuusjärjestelmät on luotu ja turvallisuustoiminnan henkilöstösuunnitelma on hyvin resursoitu ja se tarkistetaan systemaattisesti henkilöstösuunnitelman arvioinnin yhteydessä Henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja seuranta Henkilöstösuunnittelu on tärkeää sekä organisaation uudistumisen ja voimavarojen käytön että työntekijöiden jaksamisen kannalta. Laitoshoidossakin vaaditaan yhä suurempaa vaikuttavuutta ja parempaa tuottavuutta. Henkilöstövoimavarojen suunnittelussa on tärkeää oikea henkilöstömitoitus, henkilöstövoimavarojen suunnitelmallinen johtaminen, innovatiivisten ratkaisujen löytäminen ja uudentyyppisten menetelmien ja mallien kehittäminen. Moderni henkilöstövoimavarojen johtaminen (HRM) on myös tiedon ja osaamisen johtamista (taulukko 5). 13

17 Taulukko 5. Henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja seuranta TAVOITTEET ARVIOINTI JA MITTARIT TOIMENPITEET VASTUU JA SEURANTA Vuosittain suunniteltu henkilöstöresurssi Työpanosraportit Henkilöstömitoitukset Poissaolo- tilastot ja vakanssiluettelot Tehdään vuosittain henkilöstöresurssin toimeenpanosuunnitelmat Tilaajalle tilastointi Ennakointitoimenpiteet Johtaja vastaa Johtoryhmät ja esimiehet seuraavat Henkilöstösuunnittelupäällikkö vastaa Henkilöstötilinpäätös Henkilöstön määrä - ikärakenne - eläkkeelle jäänti Henkilöstövaihtuvuus Työsuojelu, työturvallisuuden ja riskien hallinnan arviointi ja kehittäminen Henkilöstön hyvinvointia edistetään kehittämällä sekä fyysistä että psykososiaalista työympäristöä. Työturvallisuuteen, työterveyteen ja työkykyyn liittyvät tekijät tulee ottaa huomioon päivittäisessä toiminnassa. Laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta säädetään työsuojelun yhteistoiminnasta työpaikalla. Yhteistoiminnan osalta lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa sisältyy sen asiapiiriä koskevan perustelutekstin mukaan muun muassa työhyvinvointi toiminnassa noudatettavien periaatteiden yhteistoiminnallinen käsittely. Tämä tapahtuu luontevimmin yhteistoimintaelimessä. Työturvallisuuslaissa määritellään eri osapuolien vastuut ja velvoitteet sekä työlle ja työolosuhteille asetettavat vaatimukset. Työnantajan on laadittava työpaikalle työsuojelun toimintaohjelma sekä selvitettävä ja tunnistettava työstä ja työoloista aiheutuvat vaara- ja haittatekijät. Hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden mukaan tulee tehdä työpaikkaselvitys. Työnantaja voi oman panoksensa lisäksi käyttää työpaikan työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiota, henkilöstöä sekä tarvittaessa työterveyshuoltoa ja muita asiantuntijoita. Työntekijän on puolestaan lain mukaan noudatettava työnantajan määräyksiä ja ohjeita sekä ilmoitettava havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista. Myös jokaisella yksittäisellä työntekijällä on vastuu huolehtia terveydestään ja työkyvystään. Työhyvinvoinnin edistämisen edellytyksenä on yhteistoiminnan toteutuminen kaikilla tasoilla. Esimiesten, työterveyshuollon ja henkilöstön suunnitelmallinen, pitkäjänteinen ja ennakoiva yhteistyö on välttämätöntä. Työterveyshuolto voi sisältää mm. säännölliset terveystarkastukset, ergonomiset palvelut, työpaikan neuvontaa ja ohjausta, päihde- ja muut elintapa-asiat sekä sairaanhoidon. Terveystarkastuksista erityistä sairastamisen vaaraa aiheuttavissa töissä on säädetty erikseen. 14

18 Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttaviin seikkoihin. Laitoshoidossa nimetyt työsuojeluasiamiehet tekevät hyvinvointia edistävää työtä yhteistyössä esimiesten, työsuojeluvaltuutetun ja henkilöstön kanssa. Jatkossa koulutetut työhyvinvointivalmentajat ovat myös yhteistyökumppaneita työsuojeluhenkilöstön kanssa. Työntekijä on oman työnsä sisällön paras asiantuntija ja on siksi tärkeää ottaa hänet mukaan kehittämään työtään ja työympäristöään. Työnantajan tulee myös kannustaa työntekijää aloitteellisuuteen (taulukko 6). Laitoshoidossa on valmisteltu työsuojelun painopisteohjelma vuonna Siinä todetaan, että työsuojelu kuuluu oleellisesti johtamisjärjestelmään Tästä johtuen painopisteohjelman toteuttaminen ja seuranta tulee olla osa normaalia johtamista ja jatkuvasti mukana toiminnassa. Paras tulos saavutetaan silloin, kun asiat ja varsinkin ongelmat hoidetaan välittömästi linjaorganisaation toimesta. Tarvittaessa asiat käsitellään työsuojeluvaltuutettujen avustuksella tai siirretään ylempään johtoryhmään. Painopisteohjelman toteutumista seurataan vastuuyksiköiden ja tuotantoyksikön johtoryhmässä. Lisäksi sen toteutumisesta raportoidaan yhteistyöryhmään. Ohjelmaa päivitetään jatkuvasti. Lähiesimiesten tulee huolehtia, että työntekijöiden tiedossa on, mistä ohjeet löytyvät ja kuinka esimerkiksi työväkivaltatilanteissa toimitaan. Myös työyhteisöllä on vastuu tiedon hankinnasta. Painopisteohjelmassa todettiin ongelma-alueiksi: vuorotyön suunnittelussa työaikaergonomian kannalta epäkohtia vuorotyön ongelmat ikääntyminen (mm. fysiologisen elpymisen hidastuminen julkisuus kokemus työn arvostuksen puutteesta yksintyöskentely kokemustiedon katoaminen työkulttuurin muutos jatkuva muutos Vuonna 2008 työsuojelun painopistealueiksi valittiin ergonomia, työväkivalta ja lähiesimiesten tukeminen. Kyseiset alueet ovat vastuutetut. 15

19 Taulukko 6. Työsuojelun, työturvallisuuden ja riskien hallinnan arviointi ja kehittäminen TAVOITTEET ARVIOINTI JA MITTARIT TOIMENPITEET VASTUU JA SEURANTA Riskitilanteet kartoitettu Työtapaturmien ja riskien työturvallisuuden määrää vähennetty kehittämistyön avulla Fyysisen ja psyykkisen kuormittumisen väheneminen Työaikaergonomian kehittyminen Ergonomia tilat, työvälineet ja työtavat Arvioidaan työn vaarat ja riskit Turvallisuuspoikkeamien ja väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmoitus- ja seurantajärjestelmä Työtapaturma- ja ammattitautitilastot: Tapaturmatilastot (työtapaturmien määrä ja näiden kustannukset), riskianalyysit Kuormitusmittarit TAA-seurannat Yksintyöskentelyn määrä ja ongelmat, nostotilanteet, epäkäytännölliset tilat ja kalusteet, huono sisäilma (home, asbesti yms.) Toteutetaan tarvittavat ennakoivat ja korjaavat toimenpiteet Työsuojeluohjelma ja painopistealueet Riskien hallintaohjelma Valmiussuunnitelma Pandemiasuunnitelma Työvuorosuunnittelun- TAA:n kehittäminen Työnohjaus Henkilöstöresursointi Työnjaon tarkistaminen Omaehtoinen joko yhteisöllinen tai yksilöllinen kunnon ylläpitäminen Yksilön arvostaminen ja huomioiminen ihmisenä Kehityskeskustelut (esimies- ja alaistaidot) Mentorointi Palautejärjestelmän kehittäminen Osastotunnit ja työpaikkakokoukset Lähiesimiesten tukeminen Vaikutusmahdollisuuksien lisääminen mm. apuvälineiden hankinnassa Jatkuvakestoinen koulutus esim. työterveyshuollon toimesta Henkilöstöresursointi omien fysioterapeuttien jatkuva konsultointi Ilmanvaihto, sisäilman laadun tutkiminen ja mahdolliset toimenpiteet Uuden työntekijän perehdytys Työssä jaksamisen tukeminen Työvuorosuunnittelun kehittäminen Työnohjaus Laitoshoidon johtaja ja esimiehet vastaavat Työterveyshuolto laatii Riskienhallinnan työryhmä ja työsuojeluhenkilöstö seuraavat Prosessipäällikkö seuraa ja arvioi Yhteistyöryhmä seuraa Laitoshoidon johtaja ja esimiehet vastaavat Yhteistyöryhmä seuraa Laitoshoidon johtaja ja esimiehet vastaavat Yhteistyöryhmä seuraa 16

20 Työ- ja työmatkatapaturmat Epäasiallinen käyttäytyminen Työväkivalta Työmatkoilla tapahtuvat tapaturmat, pyöräily. Huono valaistus pysäköintipaikoilla. Riittämätön kunnossapito piha-alueilla. Työntekijöiden erilaiset käsitykset työntekotavoista Työssä tapahtuva häirintä (työpaikkakiusaaminen) Mm.huume- tai sekakäyttöasiakkaat, vaikeasti dementoituneet, psyykkisesti vaikeahoitoiset potilaat Tarvittavat pysäköintiluvat ym. työvälineet työntekijöille Auraus, hiekoitus Jatkuva yhteydenpito piha-alueiden kunnossapidosta vastaavaan yksikköön. Valaistuksen parantaminen pihaalueilla. Hoitotyön yhtenäiset linjaukset. Työn organisointi. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen linjauksiin. Täsmäkoulutus Esimiestyön vahvistaminen. Toisten työntekijöiden huomioiminen ja arvostaminen sekä luottaminen. Esimiehellä on velvollisuus puuttua häirintätilanteisiin välittömästi. Koulutukset/ koulutuksessa saatujen tietojen päivittäminen. Yhteiset käytännöt. Työnohjaus Väkivaltatilanteiden purku muun henkilökunnan kanssa Johtoryhmät vastaavat Yksiköstä vastaavat päälliköt seuraavat ja vastaavat Yhteistyöryhmä seuraa Johtoryhmät vastaavat Yksiköstä vastaavat päälliköt seuraavat ja vastaavat Yhteistyöryhmä seuraa Johtoryhmät vastaavat Yksiköstä vastaavat päälliköt seuraavat ja vastaavat Palkkaus- ja kannustusjärjestelmät Tampereen kaupungin henkilöstöpoliittisten tavoitteiden yhtenä painopistealueena on vuodelle 2008 kannustavat palkkausjärjestelmät. Palkka on tärkeä työhön motivoiva kannustin. Osaltaan se ohjaa yksilön tapaa tehdä työtään, halukkuutta kehittää osaamista ja edistää työssä pysymistä. Palkalla on yhteys työhyvinvoinnin kokemuksiin, koska sillä on kannustava vaikutus silloin, kun yksilö kokee työnsä vaativuuden ja hallinnan ja työtulokset vaikuttavat palkan oikeudenmukaisuuteen. Työntekijä kokee palkan määrän olevan yhteydessä hänen tekemäänsä työn tärkeyteen. Laitoshoidossa tavoitteena on edistää toiminnan tuloksellisuutta, motivoida työntekijöitä hyviin työsuorituksiin ja kehittää palkkaus- ja kannustinjärjestelmiä (taulukko 7). 17

21 Taulukko 7. Palkkaus- ja kannustusjärjestelmät TAVOITTEET ARVIOINTI JA MITTARIT TOIMENPITEET VASTUU JA SEURANTA Menestyneiden yksiköiden ja onnistuneiden kehittämishankkeiden sekä hyvien aloitteiden palkitseminen Arvioidaan ja kehitetään käytettäviä palkkaus- ja kannustus-menettelyjä Tuotantoalue laatii hallituksen hyväksymien yleisperiaatteiden pohjalta omat tulospalkkiojärjestelmänsä Työn vaativuuden arviointi Henkilökohtaiset lisät Tehtäväkohtaiset lisät Kehittämishankkeet Aloitepalkkiot Palkkatilastot Kehitettävät mittarit Osaamisen hallintajärjestelmien kehittäminen Rai-arviointijärjelmien kehittäminen Johto, esimiehet Johtoryhmä Yhteistyöryhmä 3.3 Työntekijöiden terveyteen, osaamiseen ja työn hallintaan liittyvä työ hyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvoinnin edistäminen nähdään empowerment-ajattelun mukaisesti niin, että alaisia ei nähdä passiivisiksi kohteiksi vaan aktiivisiksi ja itseohjautuviksi yksilöiksi, jotka haluavat vaikuttaa työhönsä ja sen kehittämiseen. Empowerment tarkoittaakin voiman ja vallan kasvua yksilössä. Organisaatio hyötyy, kun kaikki voimavarat ovat käytössä. Voima ei siis vähenny esimiehiltä vaikka sitä kasvatetaan henkilöstössä (Stenvall 2008). Työntekijät voivat siis työssään hyvin, kun he kokevat työnsä merkitykselliseksi, osaavat ja tuntevat hallitsevansa työnsä ja tulevansa arvostetuiksi, oikeudenmukaisesti kohdelluiksi ja täysivaltaisiksi työyhteisön jäseniksi. Mahdollisuudet autonomiseen työhön ja siihen vaikuttaminen ovat oleellisia työssä jaksamisen kannalta. 18

22 3.3.1 Työn psyykkisen ja fyysisen kuormittavuuden hallinta Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää pyrkiä henkilöstön psyykkisen ja fyysisen kuormittavuuden hallintaan. Nykyinen muutostahti, kiireen kokemukset, työkuormitus ja lisääntyvät vaatimukset ovat muun muassa tekijöitä, jotka vaikuttavat yksilön kokemuksiin työn kuormittavuudesta. Laitoshoidossa paneudutaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa keinoihin, joilla pyritään vähentämään kuormittavuustekijöitä (taulukko 8) ja lisäämään työkykyä (kuvio 3). Kuvio 3. Työkykyä suunnitelmallisella yhteistyöllä Lähde: Tullinkulman työterveys 2008; Hyvinvointipalvelujen työhyvinvoinnin edistämisen suunnitelmaraportti 2008 Tullinkulman työterveyshuollon laatiman mallin mukaan Tampereen kaupungin henkilökunnan sairauspoissaoloja voidaan kuvata henkilökunnan määrää esittävällä pyramidilla, joka jakautuu kolmeen päällekkäiseen osioon. Pyramidin jalustan muodostaa 60 % henkilöstöstä, joiden sairastavuus on alle keskiarvon. Pyramidin keskiosaan asettuu 30 % henkilöstöstä, joiden sairauspoissaolot ylittävät keskiarvon. Määrällisesti ryhmä on niin iso, etteivät työterveyshuollon resurssit riitä sen perusteelliseen hoitamiseen. Tätä osiota voidaan auttaa esim. lisäämällä työhyvinvointiin liittyvää koulutusta ja esimiestyötä. Pyramidin huipun muodostaa 10 % henkilöstöstä, jonka koostumus vaihtelee vuosittain ja jonka osuus sairauspoissaolojen kokonaisuusmäärästä on jopa yli puolet. Työterveyshuollon mallin mukaan juuri tähän 10 %:n osuuteen henkilöstöstä pitäisi työterveyshuollon korjaavassa toiminnassaan pääsääntöisesti pyrkiä keskittymään yhteistyössä työyksikköjen kanssa (Hyvinvointipalvelujen työhyvinvoinnin edistämisen suunnitelmaraportti 2008). 19

23 Pyrkimyksenä on, että jatkossa yhteistyö laitoshoidon ja työterveyshuollon kanssa painottuu ennaltaehkäisevän alueen toimintojen kehittämiseen. Tähän primääriprevention alueeseen valtaosa henkilöstöstä kuulukin. Tavoitteena on, että tunnistetaan riittävän ajoissa mahdollisten ongelmien syntyminen ja paheneminen. Toimenpiteillä tuetaan toimintakykyä vahvistavia asioita yksilössä tai työyhteisössä. Taulukko 8. Laitoshoidon ja työterveyshuollon yhteistyö henkilöstön psyykkisen ja fyysisen työkuormittavuuden hallitsemiseksi TAVOITTEET ARVIOINTI JA MITTARIT TOIMENPITEET VASTUU JA SEURANTA Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa on kehitetty ja arvioitu Henkilöstön terveydentilaa, fyysistä ja psyykkistä kuntoa on arvioitu ja parannusta saavutettu aiempaan verrattuna. Poissaolojen määrän kasvu pysähtyy Osatyökykyisten määrä on tiedossa ja seurannassa Päihteiden liikakäyttäjät ja sekakäyttäjät on tunnistettu Kuormittavuutta on arvioitu ja vähennetty. Kuormittavuutta aiheuttavat tekijät on tunnistettu. Työn ergonomiset tekijät Työterveyshuollon raportit johtoryhmälle. Yksilökyselyt ja -tutkimukset Sairauspoissaolo tilastot Lyhyiden ja pitkien sairauspoissaolojen määrät Kunta 10 tutkimuksen tulokset Absoluuttiset päivät ja eurot (pitkät ja lyhyet sairauspoissaolot) Työkykyindeksi ja oirekyselyt, suorituskykytestit. Osatyökyisten määrällinen ja laadullinen seuranta Päihteiden liiallisen käytön vuoksi työstä poissaolojen määrä Kunta10 kysely Työpaikkaselvitysten/ - käyntien määrä, raportit ja seuranta Mittarin kehittäminen Työterveyshuollon edustaja osallistuu johtoryhmän kokouksiin vähintään vuodessa. Työterveyshuolto osallistuu työyhteisöjen kehittämistyöhön asiantuntijan roolissa. Jokaiseen työntekijään kohdistuva neuvonta ja ohjaus Poissaoloseuranta -projekti: Pelisääntöjen luominen poissaoloja varten, esimiehen käsikirja. Kuntoutustoiminta Työkyky toiminta (ryhmät) Osatyö-kykyisten uudelleen- sijoitusohjeen noudattaminen. Päihdeongelmaisten hoitoonohjausohjeen noudattaminen Mahdollistetaan työnohjauksen saaminen Tuetaan työyhteisöjen kehittämishankkeiden käynnistämistä Seurataan kuormittavuudessa tapahtuvia muutoksia Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Tehdään työpaikkaselvityksiä ja annetaan niiden pohjalta suosituksia sekä seurataan suositusten toteutumista Koulutukset Laitoshoidon johtoryhmä ja työterveyshuolto Esimiehet Johtoryhmät ja esimiehet vastaavat. Työterveyshuolto seuraa Laitoshoidon johtaja ja esimiehet vastaavat. Johtoryhmät huolehtivat osaltaan Esimiehet Työterveyshuolto Johtoryhmät ja esimiehet vastaavat Yhteistyöryhmä seuraa Työhyvinvointivalmentajat seuraavat Esimiehet, työterveyshuolto ja työsuojelu 20

24 Työn itsenäisyys Yhteistoimintakyky ja parantunut työssä vaikuttaminen. Joustavat työajat Työaikaseuranta Selvitykset Edistetään työssä joustavia käytäntöjä (esim. työaikaautonomia, työn sopivuus tekijälleen, työkierto jne.) Huolehditaan henkilöstön osallistumisesta oman työnsä suunnitteluun yhteistoimintalain mukaisesti Erikoissuunnittelija seuraa Esimiehet Esimiehet Osaaminen, osaamisen hallinta, kehittymismahdollisuudet ja uralla eteneminen Tampereen kaupungin henkilöstöohjelman strateginen painopiste vuosille on osaamisen kehittäminen. Strategia ja strategiasta nousevien osaamisvaatimusten vertailu suhteessa osaamiskartoituksen tuloksiin antaa suunnan organisaation ja henkilöstön kehittämiselle. Osaamista kehittämällä pyritään varmistamaan laadukkaat palvelut, kaupungin kilpailukyky ja jatkuva uudistuminen. Osaamisen kehittäminen kytkeytyy tiiviisti esimiestyöhön ja strategiseen henkilöstösuunnitteluun. Myös toimintamallin ja toimintaympäristön muutos vaatii tehokasta strategista henkilöstösuunnittelua. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on tukea organisaation toimintaa siten, että oikeat henkilöstöresurssit ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan käytettävissä. Osaamisen kehittäminen konkretisoituu muun muassa esimiehen ja työntekijän välisiin kehityskeskusteluihin ja henkilöstökoulutukseen. Osaamisen hallinta mahdollistaa esimerkiksi henkilöstökoulutuksen kohdentamisen priorisoituihin tarpeisiin. Osaamista hallinnan keskeisenä työkaluna on kehitettävä toiminnanohjausjärjestelmä, joka edellyttää keskeisten osaamisvaatimusten ja pätevyyksien määrittelyä (intranet Loora). Laitoshoidossa henkilöstön osaaminen on yksi kehittämisen painopistealue (taulukko 9). Johtoryhmätyöskentely on keskeinen osaamisen laajentamisen ja jaetun päätöksenteon keino. 21

25 Taulukko 9. Henkilöstön osaaminen ja arviointi TAVOITTEET ARVIOINTI JA MITTARIT TOIMENPITEET VASTUU JA SEURANTA Henkilöstön osaaminen ja kehittämistarpeet on arvioitu järjestelmällisesti Käydyt kehityskeskustelut koko henkilöstön osalta Osaava henkilöstö Osaamisen hallinta mittarin arviointitulokset: Osaamiskartoitukset Kehityskeskustelujen määrä ja sisällöt Käydyt koulutukset/kulut Osaamisen hallinta /SAPrekisteri Täysosuma seuranta/ SAP Palveluksessa oloaika raportit/ikä Perehdytys Noudatetaan laitoshoidon strategiaa, tasa-arvoohjelmaa ja koulutussuosituksia Hyödynnetään.kehityskeskusteluissa saatu tieto ja otetaan käyttöön v keväällä osaamisen hallinta- arviointimittari Huolehditaan täydennyskoulutusvelvoitteen toteutuksesta osaamisen hallinta mittaristoa hyödyntäen. Kirjalliset koulutusohjelmat Huolehditaan perehdytyskansioiden ajan tasalla pitämisestä. Laitoshoidon johtaja, torganisaatioiden päälliköt, esimiehet ja johtoryhmät vastaavat Johtoryhmät ja vastuuyksiköiden esimiehet Johtoryhmät ja esimiehet Tutkimustyöryhmä seuraa Erikoissuunnittelija koordinoi ja seuraa Lähiesimiehet Laitoshoidon työntekijöiden osaamista ylläpidetään ja kehitetään tukemaan asiakaslähtöistä työntekoa. Osaamisen kehittämisellä vastataan niihin lisääntyviin ja moninaistuviin vaatimuksiin, joita nousee niin toiminnan sisältä kuin tuotantoalueen ulkopuolelta. Laitoshoidon tuotantoalueen osaaminen voidaan jakaa seuraavasti: 1. Ammattiosaaminen: työntekijä tarvitsee ammattiosaamista hoitaakseen työtehtävänsä niin, että se tuottaa lisäarvoa suhteessa tehtävään työhön. 2. Sosiaalinen osaaminen on kykyä viestiä ja olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa niin kielen, tunteiden ilmaisun, verkostoitumisen, dialogin kuin teknisten välineiden avulla. 3. Henkilökohtainen osaaminen luo pohjan itsetuntemukseen perustuvan sosiaalisen osaamisen kehittymiselle. Osaamisalueiden määrittely helpottaa erilaisten osaamislajien erottelua ja luokittelua. Määrittelyn avulla voi nähdä, miten kolmeen eri pääryhmään kuuluvat osaamislajit tukevat toisiaan ja ovat riippuvaisia toisistaan. Laitoshoidon täydennyskoulutuksen suunnittelu edellyttää tietämystä osaamisesta, osaamisen kehittymisestä ja siitä, mitkä osaamisalueet ovat erityisen tärkeitä asiakaslähtöisyyden toteutumiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Täysosumalla tarkoitetaan osaamisvaatimusten määrittelyä ammattiryhmäkohtaisesti. Määrittelyjä hyödynnetään kehityskeskusteluissa ja henkilöstösuunnittelussa. Osaamisen hallinnan työkaluna toimii SAP HR:n osaamisen hallinnan osiosta SAP PD eli henkilöstön kehittäminen (intranet Loora). 22

26 3.3.3 Henkilöstön ja työyhteisön hyvinvointi Laitoshoidossa työhyvinvointia tarkastellaan yksilö- ja yksikkötasoilla. Työpahoinvointi näyttäytyy yksilötasolla väsymisenä, uupumisena, masennuksena, erilaisin sairauksin ja työkyvyttömyytenä. Työyksikön pahoinvointi ilmenee toimimattomuutena, työyhteisöongelmina, kriiseinä, klikkiytyminä, juoruiluna, takana pahan puhumisena, työpaikkakiusaamisena ja huonona ilmapiirinä. Työyksikkötason hyvinvointia voidaan edistää muun muassa kiinnittämällä huomiota perustehtävän eli ydintyön ja työyhteisöjen toimivuuden kehittämiseen (yksilövastuinen hoitotyö, työjako, muutoksen hallinta -koulutusten avulla jne). Työhyvinvoinnin menetelmät ovat osin erilaiset kohdentuessaan yksilöön tai työyhteisöön (taulukko 10). Työyhteisön työhyvinvoinnin tilaan vaikuttaa jokainen ihminen, joka yhteisössä työskentelee tai on läsnä jossain roolissa siellä. Esimiehellä on kokonaisvastuu yhteisönsä työhyvinvoinnista. Nykyisin esimiestaitojen ohella on alettu puhua alaistaidoista sen vastinparina. Kyse ei ole vastakkaisista käsitteistä, vaan toisiaan täydentävistä rooleista ja taidoista. Alaistaidoilla viitataan työntekijän haluun ja kykyyn toimia työyhteisössään rakentavalla tavalla esimiestä ja kanssatoimijoitaan tukien sekä perustehtävää edistäen. Alaistaidoiltaan taitava työntekijä tunnistaa toimintaympäristössään mahdollisuuksia vaikuttaa ja osaa myös käyttää näitä mahdollisuuksia työn kehittämiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Yhteisöllisyys ja moniammatillinen yhteistyö rakentavat myös hyvää työhyvinvointia. Moniammatillisessa yhteistyössä pyritään tietojen, taitojen, tehtävien, kokemusten ja/ tai toimivallan jakamisella jonkin yhteisen päämäärän saavuttamiseen. Käsitteellä voidaan viitata organisaation sisäiseen tai organisaatioiden väliseen yhteistyöhön, yhteistyön satunnaisiin ja vakiintuneisiin muotoihin sekä ammattirooleissa pitäytyvään tai uutta synteesimäistä ajattelutapaa etsivään yhteistyöhön (Määttä 2006). 23

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen - läsnäoloa ja uudistumista. Uudista ja uudistu 24.9.2009 Marjaana Suutarinen

Työhyvinvoinnin johtaminen - läsnäoloa ja uudistumista. Uudista ja uudistu 24.9.2009 Marjaana Suutarinen Työhyvinvoinnin johtaminen - läsnäoloa ja uudistumista Uudista ja uudistu 24.9.2009 Marjaana Suutarinen Sisältö Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvoinnin Mallit Vastuutasot Suunnitelma Läsnäolo ja uudistuminen

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Henkilöstöohjelma. Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008. Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1.

Henkilöstöohjelma. Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008. Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1. Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1.2006 Henkilöstöohjelma Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008 KH 30.1.2006 Tampereen kaupunki Henkilöstöohjelma Toimintaympäristö

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelmassa esitetään henkilöstövoimavarojen johtamisen strategiset linjaukset ja keskeiset toimenpiteet. Henkilöstöohjelman lähtökohtana

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työnohjaus osana ikäjohtamista. Taisto Hakala Viestintäpäällikkö & Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelman projektipäällikkö

Työnohjaus osana ikäjohtamista. Taisto Hakala Viestintäpäällikkö & Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelman projektipäällikkö Työnohjaus osana ikäjohtamista Taisto Hakala Viestintäpäällikkö & Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelman projektipäällikkö Helsingin ikähanke 4-vuotinen kehittämisohjelma 2011-2014 Tavoitteena

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Sykettatyohon.fi/tyokaari

Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Sykettatyohon.fi/tyokaari Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Sykettatyohon.fi/tyokaari Työpaikan ikäohjelman keskeiset sisällöt 1. Ikäjohtaminen 2. Työuran ja työssä jatkamisen suunnittelu 3. Työn hallinnan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen

Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen Marjaana Suutarinen / 7.11.2013 Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen Strategisen työhyvinvoinnin sisältö Työhyvinvointistrategiassa yhdistyvät Työ- ja ympäristöturvallisuus Työterveys ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä

Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä Tuulia Paane-Tiainen 2015 Henkilöstö- ja opetuspalvelut Osaamisen kehittäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Käsitemäärittelyä Strateginen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

ONKO SUUTARIN LAPSELLA KENKIÄ - työhyvinvoinnin vaaliminen Kiipulassa

ONKO SUUTARIN LAPSELLA KENKIÄ - työhyvinvoinnin vaaliminen Kiipulassa ONKO SUUTARIN LAPSELLA KENKIÄ - työhyvinvoinnin vaaliminen Kiipulassa Kiipulan kuntoutuskeskuksen juhlaseminaari 8.9.2010 Työelämäpäällikkö Maija-Leena Kaikkonen KIIPULAN TYÖHYVINVOINNIN VIITEKEHYS Kiipulassa

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi KEHITTÄVÄ VUOROPUHELU STRATEGIA TULOSKORTIT / TA -kirja NELIKENTTÄ PP pohja (työyhteisötaso) KEHITTYMISSUUNNITELMA KEHITYSKESKUSTELU OSAAMISKARTTA

Lisätiedot