prepositiot adverbit konjunktiot interjektiot lause (engl. sentence) virke

Transkriptio

1 "! perinteinen jaottelu fonologia äänteet morfologia muodot syntaksi semantiikka merkitykset pragmatiikka kielen käyttö tasojen välillä olevia ilmiöitä esim. morfosyntaktiset Syntaksi Kreikan syntaksi kevät 2008 / Kalle Korhonen 1. Perusteet Kielen tasot syntaksi analysoi sitä, millä periaatteilla sanoista muodostetaan kieliopillisia (kielelle ominaisia) lausekkeita ja lauseita suhde semantiikkaan ja pragmatiikkaan: nykyisessä kielentutkimuksessa eivät ole jyrkästi erillään syntaksista tälläkin kurssilla katsotaan myös merkityksiä sekä sitä, millä periaatteilla lauseista on muodostettu tekstiä Kieliopillisuus kieliopillisuuden määrittää kielenkäyttäjien yhteisö kyse on viime kädessä kielen ymmärrettävyydestä antiikin kreikan natiivien kielenkäyttäjien yhteisö on kuollut pois joten kieliopillisuus määrittyy sillä perusteella, mitkä piirteet esiintyvät kielen korpuksessa kieliopillisuudessa voi erottaa syntaksin, semantiikan ja pragmatiikan tasoja (1) *"kalpeat lehtori alkaa luennoida" (2) *"kalpea lehtori alkaa että luennoi" (1)-(4) (3) "kalpea lehtori alkaa luennoimaan" syntaksi (4) "kalpea lehtori alkaa luennoida" (5)?"colorless green ideas sleep furiously" (5)-(6) semantiikka, (6) "mä haluun tänä jouluna sellasen legopaloauton jossa on jousi" pragmatiikka HUOM. tällä kurssilla "*" edeltää ei-kieliopillista lausetta, "?"!lausetta, jonka kieliopillisuus on epäselvä Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 2! Johdanto Antiikin kreikan syntaksi perinteisesti lähtökohtana attikalaisen proosan kuvaus ja aikaisemmin myös normatiivinen esittäminen tälläkin kurssilla kuvauksen lähtökohtana on lukujen proosa mutta teemme myös kronologisten ja genren rajojen ylityksiä kurssin tavoitteena on auttaa ymmärtämään paremmin kreikkaa nominit: sija- ja lukutaivutus substantiivit adjektiivit pronominit numeraalit määräinen artikkeli prepositiot adverbit verbit: persoona-, tempus- ja modustaivutus partikkelit konjunktiot interjektiot lause (engl. sentence) virke Kreikan sanaluokat vain osittaista tai ei lainkaan taivutusta Lause ja virke engl. parts of speech "on sanoista ja lausekkeista muodostuva rakenteellinen kokonaisuus, jonka ytimenä on verbin persoonamuoto eli finiittiverbi ja jonka osien välillä vallitsee erilaisia riippuvuus- ja määrityssuhteita" (ISK, s. 827) "on tekstin ortografinen rakenneyksikkö: ison alkukirjaimen ja pisteen, kysymys- tai huutomerkin välinen tekstin osa" (ibid.) Lauseke sanat muodostavat toisten ilmausten kanssa lausekkeita lauseke = en. phrase (lyhenne: P) lauseke nimetään edussanan sanaluokan mukaan lauseke muodostuu edussanasta (ISK) ja sen mahdollisista laajennuksista substantiivilauseke (NP) adjektiivilauseke (AP) esimerkkejä

2 Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 3! Johdanto (1) "[tämä viimeinen kohta]np tuntuu [vähän oudolta]ap" (2) "[!"#$%&]NP '()*+," (3) "[-./%& 0.1(]NP [02"31&]AP 42+,.+." (4) "[%5 6%$/2,%,]NP 7*8$"99%. [91. -:;.]NP" (5) "[%5 9(,)<%.9"]NP [<(=>,.]NP [9%?& 0.:()>, 9%89%,&]NP 76%=%@." (6) "[A :B2%<("9="]NP [A2?.]NP <"9+$83B" prepositiolauseke (PP) adverbilauseke (AdvP) esimerkkejä (7)"poistuin [erittäin usein]advp [ennen viimeistä kohtaa]pp" (8)"<"9/CB. [D3E&]AdvP [+F&!+,(",G]PP [2+9H I$"8<J.%& 9%# K(=>9J.%&]PP" (9)"72.L>3B. [M("9%>3/.%@&]NP [6(N& "O9L.]PP" (10)"[-]NP 'H( P$3+ [3%H& 76Q.R"& KD",S.]PP" (11)"[9N.]NP :T "U9T [VF.+="&]NP [W(XJ. 0'N&]NP [0.9=%.]AdvP BY:"" infinitiivilauseke (InfP) partisiippilauseke (PartisP) esimerkkejä (12)"[vastausta odottaneet]partisp joutuivat [lähtemään kotiin]infp" (13)":%<+? [2%,]NP [%Z<":+ 76".+$3+?.]InfP" (14)"6"(+$L$@3" [>@2C%@$+8>J. [2?. 0'"3)]PartisP" (15)"\C%8$%.9% [C+$9=J 9"89B& +F(L.B. 9] :L2^ 9] K3B."=J. 6%,L>">3",]InfP" aikaisemmin puhuttiin lauseenvastikkeista huom. sisäkkäisyys, josta kohta enemmän kaksi tapaa ilmaista sama lausekerakenne graafisesti 1. \C%8$%.9% [[[C+$9=J 9"89B&]AP +F(L.B.]NP[[9] :L2^]NP 9] K3B."=J.]NP 6%,L>">3",]InfP 2. NP NP Inf AP NP NP NP!"#$%#&'# "(%')* '+$',- (./0&,& ' '1 56,&+)*& 7# InfP Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 4! Johdanto sisäkkäisyys [[[meidän kulttuurillemme]np ominaisia]ap tapoja]np [2+9H [I$"8<J.%& [9%# K(=>9J.%&]NP ]NP ]PP" tällä kurssilla käytämme lausekerakenteen analyysia apuna lähinnä lauseenjäsenten tasolla lausekkeet voisi jaotella edelleen sanoiksi analyysiä voisi jatkaa koko lauseen tasolle (VP, S) lisäerotteluja voisi tehdä, esim. DP:t kreikassa sanajärjestys aiheuttaa ristikkäisiä haaroja Lausekkeiden roolit lausekerakenteen analyysi sopii erityisen hyvin lauseen elementtien erottelemiseen ja niiden hierarkian ilmaisemiseen elementtien roolit tai funktiot eivät kuitenkaan käy siitä ilmi syntaktisista rooleista puhutaan, kun puhutaan lauseenjäsenistä kun sanomme, minä lauseenjäsenenä lauseke toimii, määrittelemme lausekkeen syntaktisen funktion lauseenjäseninä toimivat lausekkeet (tai sivulauseet) lauseen keskeinen jäsen on predikaatti muita lauseenjäseniä ovat kreikassa subjekti objekti predikatiivi adverbiaali lauseenjäsenet voidaan jakaa predikaatin (1) täydennyksiin eli pakollisiin jäseniin subjekti, objekti, predikatiivi adverbiaali (yleensä) engl. (sentence) constituents Täydennys ja (2) määritteisiin eli valinnaisiin jäseniin Lauseenjäsenet lauseenjäsenet ovat suhdekäsitteitä, toisin kuin sanaluokat predikaatti, objekti tai adverbiaali on aina predikaatti, objekti tai adverbiaali jossakin lauseessa täydennys (en. complement, argument) ja määrite pakollinen elementti, jota ei voi jättää pois ilman että rakenteesta tulee väärin muodostettu sanaluokkakohtaisia; erityisesti verbeillä, prepositioilla ja artikkelilla, mutta myös muilla 7*8$"99% :;., +F& 91. 6;$,., A '@.L - _#(%& 4*B!/(>B& +`.",

3 Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 5! Johdanto määrite (en. modifier, adjunct, satellite) syntaktisesti vapaaehtoinen elementti eri sanaluokilla omat mahdolliset määritetyyppinsä koko lauseen määritteinä voivat toimia esim. aikaa ja paikkaa ilmaisevat adverbiaalit Verbin täydennykset verbin valenssi = "paikkaisuus" yksipaikkainen verbi "puhuja aivasti" ""5 <;(", 6"=a%@>,." kaksipaikkainen "me luotamme tiukkoihin sääntöihin" "-./%& 0.1( 6%$$H 42"3+." kolmipaikkainen "Marja sijoittaa rahansa eläkerahastoihin" b,<="& 46+2c+. 76,>9%$1. 9%?& K3B."=%,& alleviivatut ilmaukset ovat verbin pakollisia täydennyksiä pakollisuus ei tarkoita sitä, että täydennykset saisivat ilmiasun jokaisessa lauseessa se on pikemmin semanttista: ne ovat olennainen osa verbin merkitystä täydennyksistä käytetään usein nimitystä argumentit yksipaikkaisia verbejä sanotaan intransitiivisiksi, useampipaikkaisia transitiivisiksi on verbejä, joilla on useita valensseja verbin merkityksen ymmärtäminen edellyttää, että täydennykset käyvät jollakin tavalla ilmi objekti (1) akkusatiivi- ja (2) datiiviobjekti lisäksi (3) prepositionaalinen objekti predikatiivi voidaan erottaa (1) subjektiivinen kreikassa (ja latinassa) on tapana erottaa Objekti ja predikatiivi vaihtoehtoiset termit: suora ja epäsuora objekti +`.",, '='.+>3", tms. verbien täydennykset, nominatiivissa ja (2) objektiivinen predikatiivi "kutsua jotakin joksikin", "pitää jotakin jonakin": kreikassa sija akkusatiivi Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 6! Johdanto Attribuutti ja appositio eivät ole lauseenjäsenten nimityksiä, vaan määrittävät jotain lauseenjäsentä (1) "-./%& 0.1( 6%$$H 42"3+." attribuutti lausekkeen sisäisenä substantiivin määritteenä [-./%& 0.1(]NP "nuori mies oppi paljon" (2)"- 0.1(./%& 6%$$H 42"3+." erillinen predikatiiviattribuutti [- 0.1(]NP [./%&]AP "mies oppi nuorena paljon" appositio [!$)9J.]NP [- *,$;>%*%&]NP "filosofi Platon..." Lauseen jäsennys esimerkkejä: (verbit lihavoitu, predikaattien täydennykset alleviivattu) (1) objekti subjekti predikaatti 9%,"#9" 2E. %5 _%(=.3,%,!"#$% (2) subjekti predikatiivi predikaatti - 0.1( 6/.B& &'()% (3) subjekti predikaatti objekti (akk.) objekti (dat.) b,<="& *#!+,!% 76,>9%$1. 9%?& K3B."=%,& (4)predikaatti adverbiaali adverbiaali adverbiaali -.(/01% D3E& +F&!+,(",G 2+9H I$"8<J.%& (5)predikatiivi obj.(akk.) predikaatti subj. subj. subj. OU9,. :/ '-$5'2 2L9B( \:E 6"91( \:T d$$%, 6).9+& e9"?(%, lisää esimerkkejä, mukana lausekerakenteen analyysi (6) "[-./%& 0.1(]NP [02"31&]AP *+!2%!%" NP toimii subjektina, AP predikatiivina (7) "[%5 6%$/2,%,]NP &673.(($% [91. -:;.]NP" (8) "[%5 9(,)<%.9"]NP [<(=>,.]NP [9%?& 0.:()>, 9%89%,&]NP &#$)$5%" (9) "[A :B2%<("9="]NP [A2?.]NP -.(!3781" lauseissa (7)-(9) alku-np:t toimivat subjekteina (7)-(8): muut NP:t toimivat objekteina (osa akkusatiivi- ja osa datiiviobjekteina) A2?. lauseessa (4) toimii adverbiaalina ja määrittää koko lausetta

4 Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 7! Johdanto Semanttiset roolit syntaktisten funktioiden lisäksi erotetaan semanttiset ja pragmaattiset funktiot eli roolit semanttinen rooli = lauseenjäsenen merkitys suhteessa predikaattiin osa perinteisistä kieliopeista tuttuja (1) täydennysten eli lauseen keskeisten jäsenten rooleja: agentti (tekijä), non-agentti, kohde (patientti), kokija, vastaanottaja samanlaisuus, hyöty, haitta, kuvaus jne. esimerkkejä täydennysten rooleista: (1) syntaktinen funktio semanttinen rooli (2) b,<="& 46+2c+. 76,>9%$1. 9%?& K3B."=%,& subjekti predikaatti objekti (akk.) objekti (dat.) agentti kohde vastaanottaja -./%& 0.1( 6%$$H 42"3+. Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 8! Johdanto topiikki eli teema fokus eli reema aiheet joita diskurssi, teksti tms. käsittelee Pragmaattisia funktioita voidaan erottaa keskustelun teemat, uudet teemat, annetut teemat suhteessa tärkein tai huomattavin informaatio tietyssä tilanteessa myös fokuksia voi erotella sen mukaan, miten tärkeitä / huomattavia ne ovat fokuksen mahdollisia ilmaisutapoja eri kielissä puheen painotus lauseenjäsenten järjestys fokusta ilmaisevat partikkelit erityiset konstruktiot emme pääse kiinni antiikin kreikan puheen painotukseen, mutta muihin paremmin sanajärjestyksestä puhutaan luentojen eri vaiheissa, ja lopuksi pragmatiikan kannalta (2) syntaktinen funktio semanttinen rooli (3) subjekti objekti (akk.) predikaatti kokija A :B2%<("9=" A2?. <"9+$83B Tunnusmerkkisyys samaan aihepiiriin liittyy tunnusmerkkisyys (markedness) esim. suomessa ns. käänteinen sanajärjestys konstruktio on sitä tunnusmerkillisempi (marked), mitä vähemmän odotettavissa se on syntaktinen funktio semanttinen rooli subjekti adverbiaali predikaatti patientti (2) adverbiaalisten sivulauseiden ja infiniittisten lausekkeiden (InfP ja PartisP) rooleja aika, syy, vertailu, konsessiivisuus, ehto, tarkoitus, tulos (3) muiden adverbiaalimääritteiden rooleja aika, paikka, vertailu, alkuperä, suunta, kesto, suhde, etäisyys, agentti, keino, tapa, hinta, aste, jne. (4) attribuuttien ja appositioiden rooleja possessiivinen, partitiivinen, subjektiivinen, objektiivinen, kuvaileva, selittävä korpuksemme on kokonaan tekstiä Puhe ja kirjoitus osa siitä on kuitenkin kirjallisin keinoin esitettyä (mimeettistä) puhetta puheessa paljon "lauseita", jotka eivät rakennu predikaatin ympärille "Ei todellakaan."; "Nå men dock." "!%$8 '+."; "fo 2/.9%,."; "!".9)6">, 2E. %U.." palataan näihin partikkelien yhteydessä

5 " 9! Kreikan syntaksi Kongruenssi pääsana ja sen määreet taipuvat samassa suvussa ja luvussa, samoin subjekti ja predikaatti poikkeuksia merkitykseen perustuva rakenne constructio ad sensum / <"9H >8.+>,. "9N 6$R3%& 7cB*=>".9% 6%$+2+?." useampia subjekteja: predikaatti tai määre voi noudattaa yhden sukua ja lukua "0*,<;2+.%& go(@2/:j. <"Q h%*%<$r& +F& _/(<@(". 7>9()9+@>"." jos pääsanoja on useita elävät oliot: määre taipuu usein maskuliinissa (2) "+`:+ 6"9/(" <"Q 2B9/(" <"Q 0:+$*%8& <"Q 91. e"@9%# '@."?<" "FD2"$X9%@& '+'+.B2/.%@&" elottomat oliot: määre taipuu usein neutrissa "$=3%, 9+ <"Q 6$=.3%, <"Q i8$" <"Q </("2%& 09)<9J& 7((,2/." %O:/. D(L>,2) 7>9,." tavallista myös, että seurataan lähimmän pääsanan sukua ja lukua neutrin monikko subjektina (3): verbi predikaatti on usein yksikössä (Homeroksesta keisariajalle) klassisella ajalla tämä on hyvin yleistä "6).9" j+?"; "<"$H P. 9H >*)',"" constructio ad sensum on tavallinen ilmiö yksiköllinen sana, jonka sisältö monikollinen: verbikin monikossa esim. 6$R3%&, >9("9,) pätee myös neutrin monikkoihin (jos ihmisiä) abstrakti käsite subjektina: predikatiivi voi olla neutrissa "03)."9%. A c@dl" "2+?a%. 6;$,& e.n& 0.:(;&" (4) Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 10! Artikkeli Artikkeli (B-J 224) määräinen artikkeli (- A 9;) on kehittynyt demonstratiivipronominista sitä käytetään (1) sellaisten substantiivien edellä, joiden oletetaan olevan kuulijalle / lukijalle tuttuja joko mainittu aikaisemmin tai yleisesti tunnettuja (2) kun substantiivi edustaa koko lajiaan (3) artikkelilla on tärkeä rooli myös lausekkeiden substantivoinnissa usein artikkelia käyttämällä tietty substantiivikäsite yksilöllistetään ja rajataan esimerkkejä (1) k+.="& 0'S." 43B< X(+, :E 9N. 0'S." <"Q _#(%& %5 6%$/2,%, 7*8$"99% :;. (2) 6;$+2%. 9%,%#9%. 4DJ. :,"9+$+? - 98("..%& - d.3(j6%& 3+="& 2+9/>D+ >%*="& (yleisnimet) artikkelia käytetään tavallisesti yleisnimen edellä, kun tällä on attribuuttina genetiivi "5 0(D"Q 9R& 6;$+J&, 9N. 6;$+2%. 9S.!+$%6%..B>=J. <"Q K3B."=J. monet pronominit demonstratiivi- ja possessiivipronomini; persoona- ja relatiivipronominin genetiivi "l9b A 6;$,&, 7<+=.m 9n '@.",<=, - d.3(j6%& 7<+?.%&, 4. 9n:+ 9n 6;$+, 9N. 72N. *=$%., 9N. *=$%. 2%@... _$+,.="&, %o d(9, 06/3" "9L(... (appositiona) substantiivi, joka toimii pronominin tai vokatiivin appositiona, saa artikkelin 7'p - 9$L2J., A2+?& %5 >9("9B'%=, q d.:(+& %5 6"(;.9+& pätee myös erisnimiin [2+?& %5 r$$b.+&

6 Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 11! Artikkeli ihmisten nimien yhteydessä hyvin tavallinen (erisnimet) periaatteessa toimii kuten substantiivin artikkeli: s. :/ 9,& 7. 9n >9("9,t k+.%*s. K3B."?%&... u 2/.9%, k+.%*s.... ei silti pakollinen, vaikka nimi olisi jo tunnettu yleistyy ajan myötä, nykykreikassa pakollinen artikkelia ei käytetä nimen vokatiivimuodon edellä q hx<("9+& (q on interjektio) kansojen, maiden ja kaupunkien nimet: periaatteessa kuten muutkin substantiivit h,<+$%q :T 7i v9"$="& :,/CB>". 7& h,<+$=".... +F>Q :E <"Q.#. 7. 9n v9"$=w h,<+$%=... 4$3%.9+& :E 7& 91. h,<+$=". samoin jokien, vuorten ja merten nimet -!;.9%&, - K:(="& - b+?$%&, - v$,>>;&; -!"(.">>;& (usein mukana sana 6%9"2;& / x(%&) jumalien nimet: artikkelilla voi (1) painottaa tai (2) viitata tietyn paikan jumaluuteen Substantivointi kaikenlaiset ilmaukset, lauseketyypit ja sivulauseet voidaan substantivoida artikkelin avulla näin syntyneillä substantiiveilla voi olla samoja syntaktisia ja semanttisia rooleja kuin muillakin substantiiveilla monipuolisempaa substantivointia kuin monissa muissa kielissä esimerkkejä %5 >%*%=, 9N 0'"3;. %5 6%$$%=, %5 y$='%, huomaa merkitysero artikkelittomaan sanaan nähden %5 0<%8%.9+&, %5 9(,)<%.9", %5 6)$",, 9H.#. 9N d$$% z$$b.,<n. %5 2+9H hj<()9%@&, 9H <)9J 9R& K>=B& lisää esimerkkejä (1) 06N <@.B'+>=%@ 9%# 6+(Q 91. K$<,C,):%@ {(". (2)./%,& 9N >,'G. <(+?99;. 7>9, 9%# $"$+?. (3) 9N :T [2+?& 9". +Z6J, 91. 6;$,. $/'J Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 12! Artikkeli Artikkeli saatetaan jättää pois predikatiivin edellä A '+J('=" 9S. d$$j. 9+D.S. 2L9B( <"Q 9(%*;& kun yleisnimeä käytetään erisnimen tavoin 7. d>9+, (= Ateenassa), C">,$+8& (= suurkuningas) monissa adverbiaali- ja prepositiolausekkeissa.@<9;&, A2/(w, 7. 6;$+,, <"9H 3)$"99". abstrakteissa ilmauksissa 6%$@D(%.,X9+(%. 7>9, c@d1 >X2"9%& Artikkeli: attribuutti ja predikatiivi artikkelin paikasta käy ilmi, onko kyse attribuutista vai predikatiivista (tai appositiosta) attribuutti sijoittuu artikkelin ja pääsanan väliin tai pääsanan jälkeen, jolloin artikkeli toistetaan predikatiivi (tai appositio) sijoittuu ennen artikkelia ja pääsanaa pääsanan jälkeen (artikkelia ei toisteta) attribuutteja predikatiiveja - 0'"3N& 0.L( = - 0.L( - 0'"3N& A 6"(%#>" '@.L = A '@.L A 6"(%#>" (attribuutin asema) "5 9S. K3B."=J..R+& = "5.R+& "5 9S. K3B."=J. A d'". 7$+@3+(=", 9n.#. A2/(w, "5 <S2", "5 [6E( 9%# 6+:=%@ mutta myös: <"$"Q '@."?<+&, 06N <@.B'+>=%@ 9%# 6+(Q 91. K$<,C,):%@ {(". (predikatiivinen asema) 0'"3N& - 0.L( (...) = - 0.L( 0'"3N& (...) "mies on hyvä" tai "ollessaan hyvä, mies..." 6"(%#>" A '@.L (...) = A '@.L 6"(%#>" (...) "nainen on läsnä" / "ollessaan läsnä, nainen..." 6(S9%, %5 566+?& 6"(R>". = %5 566+?& 6(S9%, 6"(R>". "ensimmäisenä oli ratsuväki"

7 Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 13! Artikkeli huomaa, että myös demonstratiivipronominit sijoittuvat näin pääsanaansa nähden "l9b A 6;$,&, - d.3(j6%& 7<+?.%&, 4. 9n:+ 9n 6;$+, samoin persoonapron. genetiivimuodot: 9N. *=$%. 2%@ sekä partitiiviset genetiivit: %5 6$+=%.+& 9S. 6%$,9S. huomaa eräiden sanojen merkityserot "O9;& - "O9N& 0.L( "sama mies"; "O9N& - 0.L( "mies itse" 6G& A 6G>" 6;$,& "kaupunki yhdessä"; 6G>" A 6;$,& tai A 6;$,& 6G>" "koko kaupunki"; 6G>" 6;$,& / 6;$,& 6G>" "jokainen kaupunki" tai "yksi koko kaupunki" 2/>%& A 2/>B 6;$,& "keskimmäinen kaupungeista"; 2/>B A 6;$,& tai A 6;$,& 2/>B "keskikaupunki" 2;.%& - 2;.%& 3+;& "yksi (ainoa) jumala"; 2;.%& - 3+;& "vain jumala" Artikkelin yhteys pronominiin eräissä ilmauksissa näkyy yhteys demonstratiivipronominiin - 2/ :/... "yksi... toinen..." %5 2/.... %5 :/... "jotkut... toiset..." 9N (9H, 9n) 2/.... 9N (9H, 9n) :/... "yhtäältä, toisaalta" kun subjekti vaihtuu: - (A) :/... "hän taas..." }<+,. 6"("''/$$+, "O9%?&... %5 :E A:/J& 76+=3%.9% kuten huomaat, partikkeli sijoittuu usein pääsanan ja artikkelin väliin Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 14! Artikkeli Käytännön esimerkki!"#$ %&''&( )* %&+,-./0,*, 1 2*3#"4, 56 5&+&75&84 90:4 ;0&$ 3+<.-5=4 %"#$ 5&75&8 5&( %#>?0.5&4?"*@-A.+, &B&/%"# )* 90C*.D5&C4 "E,5" 5&+.(5. %"%&*AF5"4 "G?=# &H3 I5+, "J 5K*.D5K*?*L0,* %"#$ 5M* 2''N* OP&+5", Q*%"# %"#$ 90M*.D5M*, &D< )* "E, I-5+4 &D< ;%$ 5&C4?"?"*,0@*&+4 R?.*.<5&/,, R''= %>*5"4 )* %"#$ 5M* 5= 5&+.(5. ;%+5,3"8F*5N* 5=4 S,0/.4 0+<#=4 T?&C-A". <.$ 5.(5. &D< )* "E, 0F*&* %.# 90C* &U5N4 ;?*N-0@*., R'' ;* V%>-W 5X Y''>3+ %"#$ 5&75&8?=# 0F*&8 5&( R3+<Z0.5&4 <.$ ;* 3,0&<#.5/[ <.$ \'+?.#P/[ T.D5K 5+0N#/. 5&C4 R-A"*"-5>5&+4 %#64 5&]4 5= 0@? *.0@*&84 R%&3@3&5.+, ^-5" 56* P"/#+-5&* 5M*.D5M* 58?P>*"+* 5_ `"'5/-5a &U5N4, 1 2*3#"4, 5.75,* 5K* U`#+* b%.*5"4 2*A#N%&+ 3"+*&5>5,* T?&(*5.+. %"#$ 0c* &G* 5&( 0"?@A&84 5d4 S,0/.4 b%.*5.4 90:4 *&0/SN 5K*.D5K* 3+>*&+.* OP"+*, <.$ &D3@*. &U5N4 \'+?L#N4 3+.<"C-A.+, I-5+4 &E"5.+ 3"C* -8??*L0,4 58?P>*"+* e 0+<#:4 S,0/.4 Rf/&84 T?"C5.+ 5&]4 5M* 5&+&75N* O#?N*.J5/&84 T?&(0.+ 3@, 1 2*3#"4, 5&(5F 0" 3"C* ;%+3"Cf.+, g4 ;0&/P"8"* h#.5&-a@*,4 5K*?8*.C<. 5K* ;0K* <.$ ;<"/*,* 5" 3+@iA"+#" <.$ 5&]4 %.C3.4 5&]4 ;0&]4 j-p8*" <.$ ;0c.D56* U`#+-"* "J4 5K* &J</.* 5K* ;0K* "J-+L*, <.$ &k5" OPA#. ;0&$ <.$ ;<"/*a &D3"0/. l* %'K* 5.75,4, &k5" P#,0>5N* m*"<. O%#.f. 5.(5., n*. %'&7-+&4 ;< %@*,5&4?@*N0.+, &k5" 2''&8 <@#3&84 &D3"*64 %'K* 5d4 <.5= 5&]4 *F0&84 5+0N#/.4. (Lysias) Epämääräinen artikkeli varsinaista epämääräistä artikkelia ei antiikin kreikassa ole 6(%>+$3p. +~& '("22"9+8& +`6+. "@9]... yleistyy hellenistiseltä ajalta lähtien ei käytetä esim. substantivointiin joskus sanoja 9=& tai +~& kuitenkin käytetään melkein kuin epämääräistä artikkelia 6(%>/(D+9", 2%= 9,& 6(+>C#9,& d.3(j6%&, [6N '@.",<N& [6%6+2*3+?>"

8 " 15! Sijamuodot IE-kantakielessä 8 sijaa, aakkoskreikassa 5 nominatiivi: subjekti vokatiivi: puhuttelumuoto akkusatiivi: objekti; liikkeen kohde ablatiivi: toiminnan lähtökohta tai suunta jostakin datiivi: objekti lokatiivi: paikka; ajankohta instrumentaali: väline Nominatiivi genetiivi: objekti; alue paikassa tai ajassa, jonka sisällä toiminta tapahtuu (B-J 228) subjektin sija, kun predikaatti on verbin finiittimuoto - 2/',>9%& 5+(+ & 38+, samoin subjektiivisen predikatiivin sija -./%& 0.1( 02"31& 42+,.+. sama pätee, oli verbimuoto aktiivi tai passiivi Ä("<$R& 9H& C%#& [6N bb$/j& 7>@$L3B syntaktinen funktio siis tässä sama, mutta semanttinen rooli eri kuin aktiivilauseen subjektilla aktiivilauseen subjekti Agentti, passiivilauseen tavallisesti Patientti tai Kokija palataan näihin myöhemmin verbin pääluokista puhuttaessa infiniittiset lausekkeet partisiippilauseke: partisiipin pääsana on lausekkeen subjekti sen sija määräytyy lausekkeen syntaktisen funktion mukaan jos partisiippilauseke on subjektina lauseessa, partisiippi on nominatiivimuodossa ks. esim. lausetta (14) sivulla 3 infinitiivilauseke: subjekti yleensä akkusatiivissa 4$$+,c,& = ISK: "ei saa ilmiasua" Ekskurssi: ellipsi / poisjättäminen (subjekti) subjektin jääminen merkitsemättä on tavallista se käy ilmi verbimuodosta ja/tai kontekstista Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 16! Sijamuodot joskus jää pois melkein väkisin esimerkiksi koska kreikan persoonapronomeissa ei ole neutraalia vastinetta sanalle "hän" tai "(s)he" / "han/hon" tämä yleinen tilanne jatkuu nykykreikkaan asti (verbin ellipsi) verbeistä erityisesti +`.", on mahdollista jättää merkitsemättä kopulalauseissa eli joissa on subjekti + verbin preesensmuoto + predikatiivi usein sananparsissa (03)."9%. A c@dl) A c@d1 :%@$+8+,. e9%,2l; :R$%. ( 9,...) "W=& 9%, 0.)'<B 69X>>+,.;" Vokatiivi ja välttämättömyyttä, velvollisuutta tms. ilmaisevien sanojen kanssa, ja verbaaliadjektiivien puhuttelusanojen sija d.3(j6+, 9= 6%,+?&; (B-J 228) lisäksi varsinkin klassisessa kielessä usein interjektio q, joka harvinaistuu myöhemmin vokatiivimuodossa olevien sanojen appositiot saattavat olla nominatiivissa myös nominatiivia voidaan käyttää puhuttelussa (alkaen Homeroksesta) Å+# 6)9+( Ç/$,;& 3T - 6"?& "hei orja!" Akkusatiivi (1) akkusatiiviobjektin eli suoran objektin sija %5 6%$/2,%, 7*8$"99% :;. samoin (2) objektiivisen predikatiivin (B-J ) 2G$$%. 9% &.;2%@& "F>D8.%.9", É 9% & 6%$+2=%@& *%C%#.9", %5 K3B."?%, +Ñ$%.9%!+(,<$/" >9("9B';. monet (3) adverbiaalilausekkeet ovat kreikassa akkusatiivissa (4) usean preposition kanssa käytetään akkusatiivia (> Prepositiot) yleinen transitiivisuuden määrittely: Akkusatiivi objektina: transitiivisuus transitiivinen verbi saa suoran objektin (eli kreikassa akkusatiiviobjektin) tätä määritelmää käytämme kurssilla

9 Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 17! Sijamuodot akkusatiiviobjektista tulee subjekti, kun lause muutetaan passiiviin A -:N& 7*@$)99+9% [6N 9S. 6%$+2=J. syntaktinen rooli vaihtuu, mutta semanttinen rooli pysyy samana molemmissa tapauksissa tavallisesti Patientti kreikassa transitiivisiä verbejä, jotka monissa muissa kielissä eivät ole sitä +U 6%,+?., $/'+,.; +O+('+9+?.; 0:,<+?. + 9,.) "76=>9"2", +U $/'+,. 9N. +U $/'%.9" 72/" hyödyttäminen / vahingoittaminen, hyvän / pahan tekeminen / puhuminen pakeneminen, piiloutuminen, suojautuminen, puolustautuminen, kostaminen, vannominen *+8'+,., *3).+,., $".3).+,., 028.+>3",, *@$)99+>3",, "F>D8.+>3",, x2.@.", 9,.) "4*3B>". 9% &!/(>"& 0*,<;2+.%, +F& 91. 6;$,." "%O</9, *@$)99+>3", :+L>+, 9N. Ö(;.9"." moni intransitiivinen verbi voi toimia transitiivisesti, kun muodostetaan yhdysverbi C"=.J :,H 9N. 6%9"2;. :,)C"=.J 9N. 6%9"2;. 7(D%2", +F& 91. 6;$,. +F>/(D%2", 91. 6;$,. +F>6$+?. v;.,%. <;$6%.; 6"("C"=.+,. 9% &.;2%@& tai sellaisenaan, jolloin merkitys hiukan muuttuu >6%@:)a+,. "olla kiireinen";!+ 9,.) "kiirehtiä jotakuta" >,J6G., >,'G. "vaieta"; + 9, "vaieta jostakin asiasta" "3.B9N& 6+*@<p& 21 '/$" 9+3.B<;9"" myös toisin päin, kun verbi saa usein saman objektin 9+$+@9G. "lopettaa" / "kuolla" (= 9N. C=%.) d'+,., 7$"8.+,., "Z(+,. (kaksi akkusatiiviobjektia) kaksi akkusatiiviobjektia esim. merkityksiä: pyytää, kysyä, piilottaa, riistää joltakin jotakin; opettaa, muistuttaa jollekin jotakin 06",9+?., 7(J9G., :,:)><+,., (0.")2,2.L><+,., <(869+,., 0*",(+?>3", + 9,.) 9, "0."2.L>J [2G& 9% & 9S. 6(%';.J. <,.:8.%@&" "%O:+Q& 7:=:"i/ 2+ 9L.: /D.B." "91. 3@'"9/(" 4<(@69+ 9N. 3)."9%. 9%# 0.:(;&" Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 18! Sijamuodot myös prepositiolausekkeet mahdollisia toisena objektina Akkusatiivi predikatiivina (objekti ja predikatiivi) eräät verbit saavat täydennyksekseen objektin ja predikatiivin esim. "9% & FD3#& %5 h8(%, 3+% & 7.;2,a%." "%5 K3B."?%, +Ñ$%.9%!+(,<$/" >9("9B';." (huom. myös artikkeli) merkityksiä: nimittää, valita, tehdä joku joksikin, pitää jotakin jonakin <"$+?., y.%2)a+,., $/'+,., A'+?>3",, "5(+?>3", jne. sisällönobjekti ("sisäinen objekti") Akkusatiivi objektina (sisällönobjekti) on etymologialtaan tai merkitykseltään yhteydessä verbiin.=<b..,<g., :%@$+=". :%@$+8+,. mahdollinen lähinnä intransitiivisilla verbeillä "sisäisiksi objekteiksi" nimitetään joskus myös muita lauseketyyppejä, joihin palataan kohta (> sisällön akkusatiivit) Akkusatiivi adverbiaalina akkusatiivissa olevia adverbiaalilausekkeita: sisällön akkusatiivi accusativus respect!s ("suhteen akkusatiivi") paikanilmaus ajanilmaus suunnan ilmaus sisällön akkusatiivi (sisällön akkusatiivi) usein luetaan "sisäisiin objekteihin", mutta erotettava objekteista; vapaaehtoinen lauseenjäsen adverbiaalit, jotka muodostettu adjektiivin neutrimuodosta A: '+$G., :+,.H [C(=a+,. voi esiintyä samassa lauseessa objektin kanssa "Ü"<+:",2;.,%, 6%$$H 91. 6;$,. A2S. \:,<L<">, <"Q 2+')$"" objektina on siis 91. 6;$,. A2S.

10 Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 19! Sijamuodot paljon kivettyneitä sisällön akkusatiiveja käytössä adverbeina 9=." 9(;6%., 9%#9%. 9N. 9(;6%., 9= ("miksi") 9á$$", (9N) $%,6;., (9H) 6).9" (91.) 0(DL., 9/$%& 6(%?<", :J(+). (suhteen 6%$8, 6%$$), 2/'", 2+')$", y$='%., 9N 6%$8, 6(S9%., %O:/. 9N.#., 9N 6(=., 9N 6)$",, (9N) 6(;9+(%., l>9+(%. accusativus respect!s esim. "suhteen" akk. (ruots. hänseendets ack.) akkusatiivi) lauseke, joka täsmentää / rajaa verbin merkitystä <)2.J 91. <+*"$L., "olen päästäni kipeä" "9@*$N& 9) 9T q9" 9;. 9+.%#. 9) 9T x22"9t +`" 0.1( Ü@:N& 9N '/.%& %5 :,+*3"(2/.%, [6N 9R& D,;.%& 9% & y*3"$2%8& (paikanilmaus) paikanilmauksissa akkusatiivi vastaa kysymykseen: "miten kauas?", "paljonko?" "%5 r$$b.+& 9R& z$$):%& 28(," >9):," 06+?D%." myös "mihin (päin)?" mahdollinen, mutta harvinainen tällaisia akkusatiiveja ovat %`<;.:+, K3L."a+, à+'"():+, joissa enkliittinen -:+ (ajanilmaus) akkusatiivi voi ilmaista myös, miten kauan toiminta jatkui tai on jatkunut esim. "9"#9" 6%$. D(;.%. %l9j& 7'='.+9%" "P. A2/("& 9(+?& 21 C$/6J." "6+(,2/.J 7.9"#3" :8% A2/("&" "76,:+:L2B<" 9(=9B. A2/("." suom. käännöksessä verbin aikamuoto voi olla eri Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 20! Sijamuodot Täydennys edelliseen (Akkusatiiviobjekti ja predikatiivi) verbit, joilla akkusatiiviobjekti ja predikatiivi valita, tehdä joku joksikin "5(+?>3",; 6%,+?., 6%,+?>3",, 9,3/.", kutsua, nimittää jotakin joksikin, pitää jotakin jonakin, osoittaa joku joksikin y.%2)a+,., <"$+?., $/'+,.;.%2=a+,., A'+?>3",; 06%:+,<.8.", esim. (1) "%5 K3B."?%, +Ñ$%.9%!+(,<$/" >9("9B';." (2) "72E >N. 3+()6%.9" 6%,L>m" (3) "9% & FD3#& %5 h8(%, 3+% & 7.;2,a%." (4) "%5 â+99"$%q *=$%., +O+('/9B., >J9R(" 9N. ä=$,66%. A'%#.9%" (5) "9% & *(%.9=a%.9"& 9H 9%,"#9" 2J("=.%.9"& 06+:+=<.@+." on hyödyllistä erottaa edellämainitut verbit sellaisista, jotka saavat objektiksi infinitiivin ajatella; ilmaista ajatus sanoilla "7'X *B2, 9"#9" *$@"(="& +`."," mutta ei näy sanottavan?"7'x *B2, 9"#9" *$@"(="&." myös suomessa tässä kulkee jonkinlainen raja tosin monilla kreikankin verbeillä molempia rakenteita näkee infinitiivin mukanaolo saattaa korostaa vaikutusta "0.J.82%@& 9% & d$$%@& 6%,/+, +`."," (Hdt.) ">%*,>91. y.%2)a%@>, 9N. d.:(" +`."," (Plat.) predikatiivin tilalla voi myös olla esim. prepositiorakenne esim. +F& + akk. infinitiiviobjektin saaviin verbeihin palaamme myöhemmin, samoin passiiviin

11 Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 21! Sijamuodot Genetiivi yhdistää kahden IE-kantakielen sijamuodon roolit, genetiivin ja ablatiivin siksi voidaan erottaa "aito", "alkuperäinen" genetiivi piiri johon jokin asia kuuluu, kuuluvuussuhde partitiivinen genetiivi subjektigenetiivi, objektigenetiivi; possessiivinen, kvalitatiivinen, aineen, hinnan ja etäisyyden genetiivi ablatiivinen genetiivi liikkeen lähtökohta, etäisyys, ilmiön alkuperä, vertailu Genetiivi substantiivin yhteydessä genetiivin tulkinnassa on ensin katsottava, millaisen pääsanan määre genetiivi on substantiivin, adjektiivin, verbin toisen substantiivin määreenä oleva substantiivi on tavallisesti genetiivissä attribuuttina A 9%# *=$%@ %F<=" predikatiivina }:+ A %F<=" 9%# *=$%@ 7>9,. B-J 232 Subjekti- ja objektigenetiivi erotetaan (1) subjektigenetiivi.=<b 9S. C"(C)(J. (barbaarit voittavat) A 9S. 0.3(X6J. +O>/C+," A 6+(? 9%#& 3+%8& (ihmiset kunnioittavat) (2) objektigenetiivi.=<b."@2"d="& (joku voittaa meritaistelun) *(%.9Q& 9S. 6"=:J. "huoli lapsista" 9N. 9%# <@.N& $;'%., A2S. $;'%& ilmaisee, ketä $;'%& käsittelee 91. 9S. 3+S. <(=>,. "jumalia koskeva tuomio" Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 22! Sijamuodot tällaiset ilmaukset ovat usein kaksimerkityksisiä *;C%& 9S. 6%$+2=J. kuka pelkää? +Y.%," 9S. 6%$,9S. "kansalaisten suopeus" / "suopeus kansalaisia kohtaan" moniselitteisyyden välttämiseksi genetiivi saatetaan korvata prepositiolausekkeella A 6"(H 9S. 3+S. +Y.%," 9N. 7< 9S. z$$l.j. +F& 9% & C"(C)(%@& *;C%. Genetiivi substantiivin yhteydessä: jaottelu pääjako: "kuuluvuuden genetiivi" (genetivus pertinentiae) ja partitiivinen genetiivi "kuuluvuuden genetiivin" päätyyppi: possessiivinen ilmaisee erilaisia omistus- ja kuuluvuussuhteita A 9%# *=$%@ %F<=" (". 9%# :J2"9=%@ 0./^i+. 2)(9@("& 9%89J. 6"(/i%2", %O< 76Q 9,2J(=". 9S. 7D3(S. 0$$T 76Q >J9B(=". 9R& 6;$+J& 79()6%.9% P. :E <"Q!">=J. 9S. 02*Q à=$b9%. >9("9+@%2/.J. C">,$+ & A'+?9", [2G& e"@9%# +`.", 6+.=". */(+,. %O 6".9;&, 0$$T 0.:(N& >%*%# voidaan erottaa omistus- tai käyttöoikeus (A 9%# ã,<",%6;$+j& %F<=") läheinen sukulaisuus: VF>D8$%& go*%(=j.%&, z$/.b A ã,;&, A 9%#!+(,<$/%@& '@.L pääsana voidaan jättää pois (ja substantivoida) +F&!%$+2)(D%@, 7. å,:%@, +F& :,:"><)$%@ *%,9G. 6).9" 9H 72"@9%#, 9N 9%# u2l(%@, 9H 9%# 6%$/2%@

12 Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 23! Sijamuodot monimerkityksisyys tässä rakenteessa: A!$)9J.%& C=C$%& (2) aineen genetiivi / genetivus materiae >9/*".%, D(@>=%@ 6$R3%& 0.3(X6J. aine josta substantiivi on tehty tai koostuu 6"():+,>%& 6".9%=J. :/.:(J. - :R2%& 9S. K3B."=J. tällä kaksi eri tulkintamahdollisuutta > Partitiivinen gen. (3) ominaisuuden genetiivi (qualitatis) klassisena aikana erityisesti mitat, ikä yms. runoudessa käytetään laajemmin esim. 79S. ç& 9(,)<%.9", :8% A2/(J. <"Q.@<9N& 6$%#. y<9p >9":=J. 9+=D%& tämän erikoistapaus on hinnan genetiivi (pretii) :/<" 2.S. DJ(=%., 6%$$%# 0('@(=%@ '='.+>3", partitiivinen genetiivi kuvaa kokonaisuutta, josta otetaan osa esim. 9S. 0.3(X6J. %5 >%*%=; hj<()9b& P. >%*X9"9%& 6).9J. 0.3(X6J. 9N 9(=9%. 2/(%& 9%# >9("9+82"9%& %5 6%$$%Q 9S. 9+9("<%>=J. 4*@'%. - :R2%& 9S. K3B."=J. (vrt. ed.) :?" 3+)J. Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 24! Sijamuodot huomaa artikkelin paikka: kuten predikatiivilla alueiden / maiden nimien genetiivi esimerkkejä y$,'"d%# 9R& é%,j9="& määrittää tarkemmin, missä pääsanan ilmaisema paikka sijaitsee - >9()9%& 0*=<+9% 9R& K99,<R& 7& ff.;b. 9R& v9"$="& Ü%<(%Q 2E. h@("<%>=j. P>"., èêb'?.%, :E <"9H 9N i@''+.e& Ü+%.9=.J. P$3%. 7i M*/>%@ 9R& vj.="& käännökseen genetiivi ei siis aina sovi Genetiivi adjektiivin yhteydessä possessiivista genetiiviä käytetään adjektiivien yhteydessä, jotka merkitsevät mm. "oma" %5 <=.:@.%, 9S. 7*+>9B<;9J. Z:,%, "yhteinen" - 4(J& %o9%& <%,.N& 6).9J. 0.3(X6J. "pyhitetty" 5+(N& - DS(%& 9R& K(9/2,:%& partitiivisen genetiivin käyttöjä adjektiivin ja adverbin määreinä "ei kukaan", "moni" %O:+Q& "O9S., 6%$$% & 9S. 6%$,9S. adverbit +O 4D+, 9%# C=%@ +F& 9%>%#9%. P$3+. 0.",>D@.9="&, {>9+... erottamista merkitsevät adverbit (d.+@, ë.+<" jne.) käsitellään prepositioiden yhteydessä

13 Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 25! Sijamuodot genetivus comparationis vastaa suomen elatiivia +O9@D/>9+(%, %5 6"?:+& 9%# 6"9(N& 7'/.%.9% 9H >X2"9) 9+ %O:E. A2S. D+=(%." 4D+9+, c@d)& 9+ %O:E. <"<=%."& [2?. 6(%>L<+, A2S. 4D+,. vrt. myös: ë9+(;. 7>9, 9N A: 9%# 0'"3%# rinnalla í "kuin"-rakenne Genetiivi verbin yhteydessä monien verbien objekti tai adverbiaali on genetiivimuodossa samoin näistä johdettujen ja eräiden muiden lähimerkityksisten adjektiivien attribuutti verbien merkitysten perusteella genetiivejä luokiteltu partitiivisiksi, suhteen genetiiveiksi ja erottamisen genetiiveiksi luetteloita: B-J s. 183, ; B-R s ; K-G II.1 s erottelemme tässä verbit yleisen merkityssisällön mukaan käyttämäni luokittelu: 1. kontakti 2. pyrkimys, huoli 3. aistit, muisti 4. hallinta 5. osallisuus 6. ero koskee myös vastakohtia sekä verbeistä johdettuja adjektiiveja, taustalla genetiivin perusmerkitykset huom. ei ole niin, että tällaisia merkityksiä omaavat verbit saisivat aina genetiivimääreitä Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 26! Sijamuodot 1. Kontakti koskettaa; tarttua, pitää kiinni ì69+>3",, 3,'').+,., c"8+,.; $"2C).+>3",, 4D+>3", tähdätä, osua, osua harhaan >9%D)a+>3",, 9@'D).+,., 06%9@'D).+,., î2"(9).+,. myös metaforisemmat merkitykset esim. (1) :@>D+(E& c"8+,..%>%#.9%& 0.:(;& (2) 6+(,+D;2+.%& 9%#.+B.=+J (3) 9R& 2E. '.X2B& "F+Q 9R& "O9R& 4D%2", (4).=<B& @DL<"2+. <"Q >J9B(="& (5) >9%D)a+>3", 9%# A:/%& (6)... }9,& e<%@>=j& î2"(9).+, 9%# ><%6%#, É }9,& 0<%@>=J& 2. Pyrkimys, huoli pyrkiä, kaivata, himoita, rakastaa 7*=+>3",, y(/'+>3",, 6%3+?., 76,3@2+?., 7(G. yrittää [NB]; adj. kokenut, kokematon, tietävä 6+,(G>3",, adj. 426+,(%&, d6+,(%&, 76,>9L2J. huolehtia, olla välittämättä 76,2+$+?>3",, (2+9")2/$+, 2%,, *(%.9=a+,., 02+$+?., y$,'j(+?. adj. 76,2+$L&, 02+$L& esim. (1) (di,;. 7>9,) 9S. 9+ <"$$=>9J. <"Q 2+'=>9J. 0'"3S. y(+'%2/.%@& 0i,+6",.%9)9B& 9+$+@9R& 9@D+?. (2) A C%@$1 y$,'"(d="& 76,3@2+? (3) 52+=(+9% D(B2)9J. (4) 9S. >J2)9J. 2G$$%. É 9S. c@ds. 7(S>,.

14 Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 27! Sijamuodot (5) hj<()9b& 7(J9,<S& :,)<+,9", 9S. <"$S. (6) 76,>9L2J. 9R& 9/D.B&; -:S. 426+,(%& (7) *;(2,''%& 76,>9)2+.%& <"Q 0%,:R& (8) i/.j& 4DJ 9R& 7.3):+ $/i+j& (9) "9= A2?. 9R& 9S. 6%$$S. :;ib& 2/$+,;... 9R& 9S. 6%$$S. :;ib& :+? A2G& *(%.9=a+,." (10) :,ï 9, ej@9%# %O:+2=". 76,2+$+=B. 6%,+#.9", (11) 76,2+$1& 9S. *=$J. +` (12) %O 'H( ñ$,'x(%@. 9S. <%,.S. %O:T 06/$"@%. 2E. ç& F:=J., \2/$%@. :ó ç& 0$$%9(=J., 0$$T 7<L:%.9% ç& %F<+=J. 3. Aistit, muisti kuulla, aistia, haistaa, haista 0<%8+,., 0,>3).+>3",, y>*("=.+>3",, xa+,. syödä, juoda, maistaa, nauttia 7>3=+,., 6=.+,., '+8+>3",, 06%$"8+,. muistaa, muistuttaa, unohtaa 2,2.ò><+,., (0.")2,2.ò><+>3",, 2/2.B>3",, 2.B2%.+8+,., 76,$".3).+>3", adj. 2.L2J., 02.L2J., 76,$L3B& myös akkusatiiviobjekteja käytetään, merkityserot mahdollisia esim. (1) 9S. 2"(98(J. 0<B<;"9+; 72%# 76)<%@>%. mutta 2#3%. 0<%8>"&, 0<%8+, *3;''%. (2) ô>3+9% 9%# '/$J9%& (3) $J9%=% *"'X. (4) A:/J& ö. <"Q ñ2s. 7>3=+,. "O9S. (5) "Ñ2"9%& x*(" 6=J (6) 9R& 9%# x.9%& 3/"& 0:8."9%. d$$^ '+'+#>3", 6$1. 9] *,$%>;*^ Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 28! Sijamuodot (7).#. 2.B>3/.9+& <"Q 9S. F:=J. ë<">9%& :@>9@DB2)9J. <"Q 9S. <%,.S. 9R& 6;$+J& 9,2J(+?>3+ 9N. "Z9,%. 9%89J. (8) 2.õ>3B9, - 3(+N)& 9R& :%ú$b& >%@ ù(@>=:%& (Syrakusa, l.) (9) 9%# *3;.%@ 76+$/$B>9% 4. Hallinta hallita, johtaa d(d+,., C">,$+8+,., 9@("..+?., >9("9B'+?., A'+?>3",, <("9+?. adj. <8(,%&, 7'<("9L&, <"(9+(;&, 0<("9L& merkitys, kun genetiiviobjekti: "hallita jotakin" aloittaa, alkaa d(d+,., d(d+>3", esim. (1) "fo<%#. >9,& 76,3@2+? 9S. 0.3(X6J. 9S. 7. 9n 6;$+, >@26).9J. d(d+,., 9R& "O9R& 0(DR& 9%89%,& 76,3@2+?, 9@("..,<R&, <"Q 98("..%& +`.",;" (2) >9,&... C">,$+8>+, KD",S. (3) 9R>:+ <%,(".+? D3%.;& (4) (%5!/(>", 9% & 6"?:"&) :,:)><%@>,. 7'<("9+?& +`.", '">9(N& <"Q 6%9%# (5) :(;2%@ 9,.E& P(i". suom. elatiivi: à%@>)j. z$,<j.,):j. 0(DX2+3ï 0+=:+,. 5. Osallisuus olla osallinen, jakaa 2+9/D+,., 2/9+>9= 2%= 9,.%&, 2+9":,:;.", 9,.= 9,.%& adj. 2/9%D%&, 02/9%D%&, d2%,(%& syyllinen johonkin; jonkin arvoinen (adj.) "Z9,%&, 0."=9,%&; di,%&, 0.)i,%& täyttää jllk, olla täynnä jtk

15 Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 29! Sijamuodot 6,26$/.",, 6$B(%#., '/2+,. adj. 2+>9;&, 6$/J&, 6$L(B& esim. (1) 9R& e"@9s. 7$+@3+(="& <"Q 9%?& C%@$%2/.%,& :%@$+8+,. 2+9/:%>". (2) 9R& :@.)2+J& "O9S. 9;9+ %O 2+9"$"C;.9+& 9R& ñ*+$="&.#. 2+9":X>+9+ (3) %O:+Q& 2,<(G& ab2="& 0i=%@& A'+?9", 9% & 9S. 9%,%89J. 4('J. "F9=%@& (4) 726$L> )$"99". 9(,L(J. (5) 9N :=<9@%. P. 2+>9N. FD38J. 2+')$J. 6. Ero genetiiviä käytetään monen eroamista tai etäisyyden ottamista ilmaisevan verbin yhteydessä genetiivi ilmaisee, mistä erotaan / otetaan etäisyyttä joskus vastaa suomen elatiivia, mutta ei aina pääsisällöt: ero (mistä?) lopetus (mikä?) tarve (minkä?) erottaa, erota, sulkea pois, estää, välttää DJ(=a+,., :,"*/(+,., +Z('+,., <J$8+,., (06)"$$)99+,. 7$+@3+(%#. "vapauttaa", (06%)>9+(+?., >9+(=><+,. "riistää" esim. (1) DJ(=a+,. >X2"9%& c@dl. (2) <"9H 91. 0(+91. î6).9j. 0.3(X6J. :,L.+'<". (3) 7$+@3+(%#. 9@()..J. Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 30! Sijamuodot (4) %O:E 9/<.J. <"Q '@.",<S. >9+(L>%.9", (5) Ö(;.9"& +`6+., 9, 9% & 566/"& <J$8>+,+ 9%# <"=+,. (6) 7.;2,a%. 06B$$)D3", 9%# <"9H 3)$"99". <,.:8.%@ keskeyttää, lakata, pidättyä 6"8+,., 6"8+>3",, $L'+,., 06/D+>3", (7) 6;9+ "O9% & D(1 $Ri", 9R& $86B&; (8) 4:%i+ 9%89^ 9%# 6(N& 72E 6%$/2%@ 6"8>">3", (9) z$$b.,<%# 6%$/2%@ 4>D%. %5 K3B."?%, tarvita, kärsiä puutetta, pyytää 06%(+?., >6".=a+,., 7$$+=6+,., :+?>3", (10) 06%(+?. 6"(":+,'2)9J. (11) 9%# K'%()9%@ 7:/%.9% 6".9Q 9(;6^ 06+$3+?. K3L.B3+. (12) û. :T 7./$+,6+ 9n 6;$+,, 9"#9" 6(%>3+?.", Genetiivi: adverbiaalirakenteita eräiden tunneverbien yhteydessä ilmaisee tunteen syytä (henkilö)objekti akkusatiivissa tai datiivissa 3"@2)a+,., d'">3", "ihailla, ihmetellä"; +O:",2%.=a+,. "pitää onnellisena"; ab$%#. "kadehtia"; %F<9=(+,. "sääliä" y('=a+>3", "vihata" + 9,.= 9,.%& myös prepositiolauseketta esiintyy 76= + datiivi esim. (1) 9%#9%. 0'">3+Q& 9R& 6(w;9B9%& 9%# 6)3%@& ü<9,(+. "O9;. (2) 9%?& _%(,.3=%,& 9S. 0'"3S. 7*3;.%@. (3) 7'p "O9% & 2"<"(=aJ 9%# 3".)9%@ (4) 3"@2)aJ 2)$,>9" 9%89%@ 9R& :,".%="&

16 Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 31! Sijamuodot Juridiset verbit juridiset verbit: genetiivimuodossa oleva lauseke ilmaisee rikosta tai rangaistusta, akkusatiivi tavallisesti henkilöä "F9,G>3",, :,X<+,., '()*+>3",, :,<)a+,., <(=.+,., 06%','.X><+,., 9,2G. + 9,.) 9,.%& 9,2J(+?. 9,.= 9,.%& esim. :,Xi%2"= >+ :+,$="& 9R& %F<="& 7:,<"a;2B. <"9"-alkuiset verbit kuitenkin toimivat toisinpäin +F 21 0./CB.@9%& <"Q Ü8<J. <"9B'%(L>%.9+& 72%# ajan genetiivi Ajan ja hinnan genetiivi aina hiukan epämääräinen; toimii adverbiaalina 9R& 76,%8>B&.@<9N& :,/6$+@>" à/'"():+ - C">,$+ & %O 2"D+?9", :/<" A2+(S. hinnan genetiivi ostamista, myymistä ja arvioimista merkitsevien verbien adverbiaalina 6%$$%# 9,2S2", 91. 6"(H >%Q <"9)<$,>,. J./%.9", 9H& '@."?<"& 6"(H 9S. '%./J. D(B2)9J. 2+')$J. Genetiivi: yleisiä kehityslinjoja runoudessa laajemmat mahdollisuudet käyttää genetiiviä kuin proosassa kohti <%,.L:ta: prepositiolauseke partitiivisen genetiivirakenteen rinnalla yleistyy prepositiolauseke ("#$ +gen., %& + gen.) separatiivisen genetiivin sijasta voi käyttää prepositioita, jotka merkitsevät "jostakin" vertailussa genetiivin tai '-rakenteen ohella yleistyvät prepositiolausekkeet #($, ")*+ + gen.; #,(-, #($. + akk. " 32! Datiivi kreikan datiivissa yhdistyy kolme IE-kantakielen sijaa datiivi lokatiivi sijainti paikassa tai ajassa instrumentaali väline, jolla toiminta suoritetaan toiminnassa mukana olevat asiat tai henkilöt henkilö, johon toiminta epäsuorasti vaikuttaa, tai jota toiminta koskee (In)transitiivisuus transitiivisuuden käsite on muistettava pohdittaessa sijojen käyttöä kreikassa transitiiviverbit "Prototyyppiset transitiiviverbit ovat merkitykseltään kausatiivisia eli ilmaisevat kontrolloitua tai kontrolloitavaa tekoa, joka kohdistuu johonkin entiteettiin ja aiheuttaa siinä muutoksen." (ISK 461) intransitiiviset verbit, joilla epäsuora objekti tämä näkyy myös kreikan verbeissä selittää usein sitä, saako verbi lokatiivisuus: objektin luona oleminen; liike kohti objektia tai siitä poispäin tai vastavuoroisuus: yhdessä tekeminen objektin kanssa akkusatiiviobjektin eli suoran objektin epäsuoran objektin vai molemmat, ja milloin vai datiivi- tai genetiiviobjektin päällekkäisyyksiä on, ja ne selittävät kielen myöhempiä muutoksia akkusatiiviobjekti valtaa alaa muissa sijoissa olevilta objekteilta

17 Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 33! Sijamuodot datiivi (kr. :%9,<L) tutuimmillaan: Datiiviobjekti + toinen täydennys verbillä on kaksi täydennystä, joista toinen on datiiviobjekti se käännetään usein suomen allatiivilla (-lle) verbit ovat siis kolmipaikkaisia toinen täydennys voi olla akkusatiivi- tai datiiviobjekti, infiniittinen lauseke tai sivulause merkityksiä: antaa, lähettää, viedä jne. jollekin jotain luvata, ilmoittaa, kertoa, sanoa, toivoa jollekin jotain käskeä, kehottaa, kieltää jotakuta tekemään / tekemästä suomessa joskus muu sija ablatiivi: rukoilla joltakin jotakin vaikka rukoilu kohdistetaan jollekin; vrt. "rukoilen jumalia" myös vastakohdat: kadehtia joltakin jotakin vaikka kateus kohdistetaan johonkuhun; vrt. "kadehdin häntä" suomen ablatiivissa olevat lausekkeet, kuten "viedä joltakin jotakin", voivat kreikassa olla datiivissa tai genetiivissä esim. _#(%& :=:J>,. "O9] i 2B.S. 2,>3;. b,<="& 46+2c+. 76,>9%$1. 9%?& K3B."=%,& 9S 6"9(Q í''+$$+ 9H '+.;2+." Ü@>="& â+;'.,:, D(L2"9" :X>+,. [6/>D+9% %O< ö. +Oi"=2B. 9%89%@ 2+?a%. "O9%?& <"<;. %5 d.3(j6%, +YD%.9", 9%?& 3+%?& 6%$@<"(6=". 9%?& _%(,.3=%,& 9S. 0'"3S. 7*3;.%@. 76+<+$+8%.9% 9] b,<=w 6"(":,:;.", 91. 0(D1. %5 F"9(%Q 6).9+& 06"'%(+8%@>,. 9%?& 0>3+.%#>,. 21 D(R>3", 7$"=^ Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 34! Sijamuodot Datiivi henkilöobjektina monet verbit, jotka muissa IE-kielissä ovat transitiivisia, saavat kreikassa ainoaksi objektikseen datiiviobjektin kyse on usein henkilöobjekteista samoihin verbeihin etymologisesti liittyvät adjektiivit tai adverbit voivat vastaavasti saada datiivimääritteen merkityssisältöjä: totteleminen, palveleminen, luottaminen sopiminen (olla soveliasta tms.) hyödyttäminen, haittaaminen miellyttäminen, suopeus, moittiminen lähestyminen, kohtaaminen, välttäminen muu yhdessä tekeminen saman- tai erilaisena, -arvoisena tai -mielisenä oleminen jonkun kanssa totteleminen, palveleminen, luottaminen *".+(N& P. 2)$,>9" 9%?&.;2%,& $"9(+8J. 6+=3+>3", 9%?& d(d%@>, A2+?& 2E. 'H( 9"?& 0$B3+=",& 6,>9+8%.9+& +F>+$B$83"2+. adj. 6,>9N& 9] :+>6;9m sopiminen (on soveliasta) 9= %U. 6(/6+, 0.:(Q 6/.B9,; 9N ë9+(%. 9] e9/(^ 6(/6%. 9+ +`.", <"Q î(2;99+,. hyödyttäminen, haittaaminen ("5 '@."?<+&) 5<+9+8%@>, 6).9"& 02#.", <"Q "O9"?& <"Q 9/<.%,& <"Q >*=>,. "O9%?& 0:+$*N& 0.:(Q 6"(+=B \.XD$+, A2?. - ä=$,66%&

18 Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 35! Sijamuodot miellyttäminen, suopeus, moittiminen +F 9%?& 6$/%>,. 0(/><%.9/& 7>2+., 9%?>:T ö. 2;.%,& %O< y(3s& 06"(/><%,2+. %O 9%?& d(d+,. C%@$;2+.%,& 2/2*%2", adj. +Y.%@& 9] :L2^ saman- tai erilaisena, saman- tai erimielisenä, saman- tai eriarvoisena oleminen jonkin kanssa asian tai henkilön 02*,>CB9%#2+. 0$$L$%,& 9+ <"Q A2?. "O9%?& %O<%#. <"Q 4%,<+ 9] *(%.=2^ <"Q 9] 0'"3] - d:,<%& 9H& 6)3"& 9H& _8(%@ 9n>, ej@9%# -2%,%82+.%& 6(S9%. 2E. 0:8."9%. "O9N. 6()99+,. 6%,L>+, >9">,)a%.9" <"Q %OD -2%.%%#.9" "O9N. e"@9] adjektiiveja: 2%,%&, Z>%&, - "O9;& -2%=". 9"?& :%8$",& +ZD >3R9" D"$+6;. 7>9, Z>%@& 9% & $;'%@& 9] 2+'/3+, 9S. 4('J. 7i+@(+?. [2+?& :E +F& 2E. 9N "O9N A2?. >6+8:+9+ myös substantiiveilla: +F& -2%,;9B9) 9+ <"Q *,$=". <"Q i@2*j.=". 9] <"$] $;'^ d'%@>" lähestyminen, kohtaaminen, välttäminen *@$"<n 6(N 9S. 6@$S. 7.9+@i;2+3" í'',>+. 9n 68$m 9R& 6;$+J& D(1 9%?& 7D3(%?& 9R& A2+9/("& (DX("&) 6"("DJ(R>", adj. Ña%.9% 0.9=%, 9%?>, Ü"<+:",2%.=%,>, myös genetiiviä käytetään ç& :E 2G$$%. 76$B>="a%. 9S. d<(j. adj. 9N 0.;>,%. "U 9%# 2E. ->=%@ 6".9N& 7.".9=%., "O9N :+ "[9] 2%,%. Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 36! Sijamuodot muu yhdessä tekeminen 21 3+%?& 2)D%@ <"<%?& -2,$S. <"Q "O9N& 7<CL>m <"<;& %O:+Q& "O9] :,+$/'+9% ç& 0.:(%*;.] x.9, 6%$+2=a+,. \:E 2)D+>3", 0.:()>, 6"@(%9/(%,>, Datiivi ja eräät adjektiivit myös datiivia voi käyttää adjektiivien yhteydessä, jotka merkitsevät mm. "oma", "yhteinen", "pyhitetty" nämä mainittiin edellä genetiivin yhteydessä (s. 24) "5 6()i+,& "5 6(%'+'+.B2/.", <%,."Q 6G>,. A2?. genetiivin käytöllä voidaan painottaa kuuluvuussuhdetta Omistamisen datiivi datiivia käytetään omistamista ilmaisevassa rakenteessa "minulla, sinulla, hänellä on joku asia", verbi +`.", 7>9= >%, 0'(;&; 9(+?& :/ 2%= +F>, 38'"9(+& P>". _(%=>^ :8% 6"?:+& 4>9, :E J2"=%,& 3+N&. K'"31. y.%2)a%@>,. mukaan voi liittyä appositioksi toinen sana 2L9B( :/ 2%, 7>9T K*(%:=9B; "minun äitini on Afrodite" 9] >*"',">3/.9, 9%89^ %Y.%2" P. Ü/J. "hänen nimensä oli Leon" synonyymi: 4D+,. + akkusatiivi eräät muutkin verbit voivat toimia samalla tavalla ('='.+>3",, [6)(D+,., 2/.+,.) >%# 2E. <("9%#.9%& :%@$+=" [6)(D+, "O9%?& 9] :,<"=^ 6"(H 3+S. 9+ <"Q 0.3(X6J. á3$) 9+ <"Q 2,>3%Q <"Q :S(" '='.+9",

19 Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 37! Sijamuodot Datiivi määritteenä (edun / haitan) datiivilla voi ilmaista, kenelle toiminta on eduksi tai haitaksi, tai ketä se koskee esim. - î2"(9).j. e"@9] î2"(9).+, }:+ A A2/(" 9%?& r$$b>, 2+')$J. <"<S. d(i+, A <"(:=" 6B:t 2%, :,/*3"(9% 9] _(%=>^ A 7$6=& merkitys joskus lähellä omistamisen datiivia vrt. myös agenttia, joka ilmaistaan pelkällä datiivilla: {& 2%, 6(;9+(%. :+:L$J9", vain perfektivartalon muodoilla ja verbaaliadjektiiveilla (näkökulman) datiivi voi kuvata sitä, kenen näkökulmasta toiminta nähdään / tapahtuu lat. dativus iudicantis pääasiallisia käyttöjä: partisiippilausekkeet: "jonkun kannalta" esim. 4:%i+ 9t C%@$t, :%<+? 2%,... 4:%i+ 9%?& K3B."=%,& %Z<":+ 76".+$3+?. *"=.+9"= 2%, <R.%& Z>%& 3/%,>,. sellaisten verbien yhteydessä, joiden merkitys on "näyttää", "näyttäytyä", "ilmestyä" $,2L. 9+ 6"("6$+8>".9, 91. d<(". 7>9Q <"Q."N& K3B.G& h%@.,":;&... 6$/%.9, :E 7& 9N 6(;>J Ü"8(+,;. 9/ 7>9,. (eettinen) "eettisestä" datiivista puhutaan, kun datiivimuodossa oleva lauseke ei syntaktisesti liity verbiin mitenkään, vaan tuo tekstiä lähemmäs puhujaa / kuulijaa Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 38! Sijamuodot - :E K(9"*(/.B& [2?. >9)>6+%& 2/. 7>9, 6"?& 9%,%#9% [2?. 7>9, A 9@("..=& 2/2.B>3/ 2%, 21 3%(@C+?. " :T 4>3T - <$+,.;& >%, ä,$%<9l9b&, i/.+." käyttö vaihtelee kirjallisuudenlajista riippuen Intermezzo: Hdt. (5,30) o#5.i#@*,4 0&+ 58?P>*"+ ;p* i/'&4 q 3c o#5.i#@*,4 90C* r-5>-%"&4 0@* ;-5+ %.C4, s.#"/&8 3c 5&( `.-+'@&4 R3"'i"F4, 5M* 3 ;%+A.'.--/N* 5M* ;* 5X o-/w 2#P"+ %>*5N*, OPN* -5#.5+Z* 5" %&''K* <.$ %&''=4 *@.4. t&(5&* 1* 3&<@N 56* 2*3#. %&+Z-"+* 5M* )* P#,/SN0"*. Instrumentaalinen datiivi instrumentaalinen datiivi voi ilmaista toiminnan välinettä, syytä tai tapaa tai vastata kysymyksiin "missä määrin"? tai "minkä suhteen"? väline 0:8."9%&. :@%?. C"<9B(=",. D(S2", 4C"$$%. 9% & >9("9,X9"& $=3%,& 9n F:=w 0(+9n 91. 7$+@3+(=". 7<9L>".9% di,;& 7>9, 3".)9^ ab2,j3r.", huom. "rangaista" 76",:+8%2+. (9% & >9("9,X9"&) 2%@>,<n <"Q '@2.">9,<n vrt. akkusatiiviin, huomaa merkitysero K3B."?%, í$3%. 6$L3+, %O< y$='^ "O9;&-pronominin käyttö: 9H& 6;$,"& 7.+6=26(">". "O9%?>, 9%?>, 5(%?>, huom. myös (9]) $;'^... (9]) 4('^ "puheissa... teoissa, todellisuudessa" 9] x.9,, 9n 0$B3+=w, 6(;*">+, (6(;*">,.)

20 Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 39! Sijamuodot syy 06X$%.9% "5.R+& +Z9+ A'+2;.J. <"<=w +Z9+ 3+S. :,".%=w K3B."?%, 7*T A2G& {(2B.9", 6(;*">,. 2E. M'+>9"=J. i@22"d=w <"Q Ü+%.9=.J. <"9%,<=>+,, 9N :E 0$B3E& h,<+$="& 76,3@2=w >9/(iJ 9n 72n 98Dm +O.%=w, 0:,<=w, lc(+, 6%,+?. 9, syyn ilmaisemisessa tavallinen ilmaisutapa on myös :,) + akk., tunneverbeillä 76= + dat. tapa (dativus modi) Z>9+ 9(;6^ [2?. A :B2%<("9=" <"9+$83B \."'<)a%.9% "F>D=>9^ <"Q 0<$++>9)9^ y$/3(^ 06;$$@>3", määrä (miten paljon? missä määrin?) %Y 9, >2,<(], 0$$T $^ >9("9%6/:^ 2+=aJ. 6;$,& %O 6%$$] D(;.^ l>9+(%. vastaavia: y$='^, 2,<(], 9%>%89^, >^ suhde (dativus respect!s) "minkä suhteen?", "miltä osin?" harvinaisempi kuin suhteen akkusatiivi; yleistyy koinéssa 7'p %Y9+ 6%>=. +F2, 9"D & %Y9+ D+(>Q. F>D@(;& Lokatiivinen datiivi paikanilmauksissa pelkkä datiivi on harvinainen paikannimiä: à"("3s.,, ã+$*%?&, K3L.B>, huom. myös lokatiivimuodot: %Z<%,, à+'"(%? yhdysverbeihin, jotka saavat määreekseen lokatiivisen datiivin, palataan prepositioiden yhteydessä tavallisesti käytetään prepositioita Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 40! Sijamuodot akkusatiivi genetiivi Yhteenveto: sijamuodot ajassa ja paikassa ilmaisee paikanilmauksissa liikettä kohti jotakin, ajanilmauksissa kestoa "mihin?", "miten kauan?" ilmaisee paikanilmauksissa liikettä pois jostakin, ajanilmauksissa sitä, minkä aikana tapahtuu "mistä?", "minkä kuluessa?" datiivi "missä?", "milloin?" ilmaisee paikanilmauksissa sijaintia, ajanilmauksissa ajankohtaa Ekskurssi:!"#$%&'()' tiettyä sijamuotoa saatetaan käyttää verbin konkreettisen merkityksen yhteydessä abstraktimmat merkitykset: eri mahdollisuuksia... %5 9%# ><%6%# 06%9@'D).%.9+& <"Q %5 9S. -:S. <"Q %5 0<%8>," î2"(9).%.9+& î2"(9).%@>, 9R& 6(%>9)i+J& 7. 2E. %U. 9"?& *@>,<"?& 76,3@2=",& y$='%, î2"(9).%@>, "luonnollisten halujen kohdalla harvat erehtyvät" 2G$$%. 76Q 9"89B. î2"(9).%@>,. É <"9H 91. $+D3+?>". 0>J9=". ihmiset menevät harhaan pikemmin ahneuden kuin edellä kuvatun tuhlaavaisuuden suuntaan

21 " 41! Prepositiot prepositio akk. gen. dat. *"+, ympärillä (= akk.; harv.) (= akk.; harv.) *'& *'%, ylle, pitkin, ajan sijasta *-. jostakin /)& takia, johdosta, -lla (väline) (01 johonkin, jonnekin (asti) läpi, kautta 23, 24 jostakin (sisältä), jstk asti, seurauksena 2' jossakin 2-, päälle, päin, ajan päällä, aikana -lla, jälkeen, johdosta 3#%& jtk alas, pitkin, jonkin aikana alla, alle, vastaan "(%& jälkeen kanssa, joukossa -#$& jnk lähelle, pitkin, ohi, vastaan jnk läheltä, luota vierellä, luona -($, ympärillä, kohtaan koskien, puolesta ympärillä -$. edessä, ennen -$.1 johonkin, jotakin kohti puolella, puolesta, mukaan luona, paitsi 56' kanssa 7-8$ yli yllä, puolesta, takia 7-. alle, aikana alla, alta, toimesta, takia 91 luo (henkilön) alla Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 42! Prepositiot kreikan prepositiot kehittyneet adverbeista Prepositiot näkyy Homeroksella, Herodotoksella ja runoudessa klassisen ja myöhemmän ajan kreikassa käyttö adverbina harvinaista poikkeus: 6(N& :E (<"=)... "lisäksi" harvinaista on myös sijoittuminen pääsanan jälkeen (postpositiona) proosassa vain 6+(=: "0(+9R& 6/(," nämä ns. aidot prepositiot: 02*=, 0.), 0.9=, 06;, :,), +F&, 7< (7i), 7., 76=, <"9), 2+9), 6"(), 6+(=, 6(;, 6(;&, >8., [6/(, [6; kukin prepositio voi järjestyä yhdellä tai useammalla sijamuodolla vaihtoehdot: akkusatiivi, genetiivi ja datiivi jos prepositio voi järjestyy useammalla sijamuodolla, tietyn sijamuodon käyttöön liittyy usein sen sijan spatiaalis-temporaalinen merkitys (ks. s. 40) Adverbi-adpositiot eräitä muita sanoja voidaan klassisella ajalla käyttää sekä adverbeina että pre- tai postpositioina (= adpositioina) myöhemmin käyttö pre- tai postpositioina lisääntyy erityisesti genreissä, joissa seemiläisten kielten vaikutusta tavallisimmat: ì2", d.+@, :=<B., 7''8&, +Z>J, 7<9;&, 426(%>3+., 4.".9, / -9=%., ë.+<" / -+., 7.9;&, 7.X6,%., 4iJ, 76).J, 2/D(,, 2+9"i8, x6,>3+., y6=>j, 6/(ß(.) *'& (+ A) ja 3#%& (+ A / G) vastakkaiset perusmerkitykset: ")-: alhaalta ylöspäin suuntautunut liike &,*- (+ A): ylhäältä alaspäin suuntautunut liike ")-: merkitys: "ylle" > "pitkin", "(jonkin) ajan" ")/ *0) #1*,2$)