Sijojen synty ja säilyminen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Sijojen synty ja säilyminen"

Miina Ranta
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 synty ja synty ja Leonid Kulikov: Evolution of Case Systems 7. huhtikuuta 2009

2 synty ja Sisältö 1 2 3

3 synty ja Indoarjalaisten kielten sijoista Sanskritissa kahdeksan sijaa Nuoremmissa IA-kielissä sijajärjestelmä yksinkertaistui: nominatiivi ja akkusatiivi suora genetiivi obliikvi useimmat muut sijat yleensä katosivat Sijamaisilla morfeemeilla kolme eri kerrosta I kerros varsinaiset sijapäätteet II kerros kliittiset postpositiot III kerros itsenäiset postpositiot

4 synty ja Indoarjalaisten sijamorfeemien alkuperiä Apabhraṁśa: ablatiivipääte -ṫṫhiu < sthita- seisonut Sinhala: datiivipääte -ṫa < sanskrit -artham tarkoitus esim. sukhārtham onnellisuus tarkoituksena onnellisuuden vuoksi Sinhala: genetiivipääte -ge < sanskrit gr he talossa Jotkut näin kieliopillistuneet morfeemit päätyvät III kerroksen postpositioiksi liittyvät lausekkeeseen, eivät sanavartaloon Hindi: datiivi-akkusatiivi -ko esim. rām aur mohan ko Ramille ja Mohanille

5 synty ja Pohdintaa Kuinka kieliopillistuminen on todettu? produktiivisuus? morfeemin epäitsenäistyminen?

6 synty ja Tokaarin uudet sijat Tokaarikielissä on jäljellä vain muutama I kerroksen sija suora, obliikvi, muutama muu Uusia II kerroksen sijoja on syntynyt postpositioista uudet sijapäätteet liitetään obliikvimuotoon Länsitokaarin sijoja Lokatiivi -ne < *no, lokatiiviprepositio? Perlatiivi -ā < *-A(C), sukua latinan ad-prepositiolle? Allatiivi -ś(c) < *-Te, sukua kreikan δɛ:lle?

7 synty ja Prepositiosta prefiksiksi Prepositio > sijaprefiksi on harvinaisempi kehitys kuin postpositio > sijapääte Esiintyy kuitenkin joissain indoiranilaisissa kielissä Yazgulyam: ablatiiviprefiksi < ablatiiviprepositio Prasun: lokatiiviprefiksi tu- (ti-, t-) < prepositio antár sisällä

8 synty ja Muinaisliettuan paikallissijat Muinaisliettualla on rikkaammat paikallissijat kuin PIE:lla Paikallissijoissa näkyy kaksikerroksinen morfologinen rakenne: Vanhoihin PIE-sijamuotoihin on liittynyt kiinteästi postpositio *n Ā tai piẽ Myöhemmät fonologiset muutokset ovat hämärtäneet morfeemirajoja Muinaisliettuan taivutus sanalle mišk-as metsä Akkusatiivi mišk-ą Illatiivi mišk-anȧ < *-Ą + na Genetiivi mišk-o Allatiivi mišk-ópi < *-õ + piẽ Vanha lokatiivi mišk-iẽ Adessiivi mišk-íepi < *-iẽ + piẽ

9 synty ja Suomen paikallissijat Samantapainen prosessi kuin muinaisliettuassa Teoriat yhä kiisteltyjä? Sisäpaikallissijoissa vartaloon liittynyt -s -johdin Ulkopaikallissijoissa -l [< -la] -johdin Esim. pohjola essiivi ja partitiivi ovat kieliopillistuneet uusiksi sijoiksi Essiivillä oli vanhastaan lokatiivinen merkitys, yhä relikteissä kuten ulkona

10 synty ja Suomen paikallissijamorfien alkuperäisrakenne? Essiivi -na Inessiivi -ssa < *-s-na Adessiivi -lla < *-l-na Partitiivi -ta Elatiivi -sta < *-s-ta Ablatiivi -lta < *-l-ta

11 synty ja ja artikkeleista sijoiksi Tyypillinen kehitys: pronomini > artikkeli > sijapääte Georgian nominatiivipääte -i < demonstratiivipronomini igi reanalyysi ig-i? Georgian ergatiivipääte -ma/-m < demonstratiivipronomini man se, hän Kabardin ergatiivipääte < demonstratiivipronomini tämä

12 synty ja Sijamorfeemin jakautuminen Yksittäisen sijan morfeemilla voi olla useampi allomorfi esim. eri taivutusluokilla omansa Allomorfit voidaan reanalysoida erillisiksi morfeemeiksi Seurauksena vanha sija jakautuu moneksi Uudet morfeemit leviävät kaikkiin taivutusluokkiin taivutusluokkien ero saattaa samalla kadota

13 synty ja Venäjän lokatiivi ja genetiivi Muinaisvenäjässä lěs-ż metsä kuuluu -o-taivutusluokkaan ja med-ż hunaja -u-taivutusluokkaan Genetiivillä ja lokatiivilla kummassakin luokassa oma päätemorfi Nykyvenäjässä kustakin morfista tullut itsenäinen morfeemi kaksi uutta sijaa! -o- ja -u-taivutusluokat sulautuneet yhteen

14 synty ja jakautuminen muinaisvenäjässä Muinaisvenäjä Nominatiivi lěs-ż med-ż Genetiivi lěs-a med-u Lokatiivi lěs-ě med-u Nykyvenäjä Nominatiivi lěs- mëd- 1. Genetiivi lés-a mëd-a 2. Genetiivi lés-u mëd-u 1. Lokatiivi (o)lés-e (o)mëd-e 2. Lokatiivi (v)lés-ú (v)med-ú

15 synty ja Venäjän vokatiivit Vanha vokatiivi alunperin PIE:ssa *-e slaavilaisissa kielissä monimutkaisempi morfologia sittemmin kadonnut lähes kokonaan reliktejä jäljellä vanhoissa fraaseissa: bože moi oi jumalani Uusi vokatiivi esiintyy vain puhekielessä (ainakin toistaiseksi) sijapäätteenä nollamorfi - esim. mama äiti mam- äiti hei

16 synty ja Pohdintaa Synkretismin peruuntuminen? Alkumuoto Nominatiivi Lena Bog Vokatiivi Leno Bože Synkretismi Nominatiivi Lena Bog Vokatiivi Lena Bože Uusi vokatiivi Nominatiivi Lena Bog Vokatiivi Len Bože

17 synty ja Venäjän akkusatiivin Muinaisvenäjässä akkusatiivi lähestulkoon sulautui nominatiiviin kumpikin sija omaksui piirteitä toiselta Kun synkretismi kävi liialliseksi, akkusatiivi omaksuikin genetiivin päätteitä mutta vain elollisissa sanoissa elollisuuskategorian synty! Seuraus: akkusatiivilla on samat morfit kuin toisilla sijoilla, mutta ei ole synkretisoitunut täysin kumpaankaan sija säilyy!

18 synty ja Venäjän akkusatiivin kehitys vaimo orja syntymä Muinaisvenäjä Nom.pl. žen-y rab-i Acc.pl. žen-y rab-y Gen.pl. žen-a rab-ż 1400-luku Nom.pl. žen-y rab-y Nykyvenäjä Nom.pl. žen-y rab-y rod-y Acc.pl. žen- rab-ov rod-y Gen.pl. žen- rab-ov rod-ov

19 synty ja Pohdintaa Kuinka elollisuus vaikuttaa sijojen tärkeyteen? elolliset useammin subjekteja, elottomat objekteja? miksi elottomille tärkeämpää erottaa akkusatiivi genetiivistä kuin nominatiivista?

20 synty ja Osseetin sijat Osseetin sijapäätteillä on monimuotoiset alkuperät Allatiiviin ja ablatiiviin on liittynyt partikkeli joka on auttanut sijamorfeja säilyttämään distinktiivisyytensä Osseetin taivutus sanalle sær pää Nominatiivi sær < nom. *-Ah / akk. *-Am Genetiivi sær-y < gen. *-Ahi A Ablatiivi sær-æj < abl. *-Āt + liitepart. *i Datiivi sær-æn < postpos. *AnA / *Anu Adessiivi sær-yl < postpos. *upari Komitatiivi sær-imæ < adverbi mat yhdessä Inessiivi sær-y < adj. pääte *-īia- Ekvatiivi sær-aw < adj. pääte *-vant- Allatiivi sær-mæ < pron. (lok.) *Ahmi + part. *Ā

21 synty ja kehitys Kielet voidaan jaotella kolmeen eri tyyppiin: 1 sijoja lisäävät, esim. uralilaiset ja tokaarikielet 2 sijoja vähentävät, esim. germaaniset ja romaaniset kielet 3 sijajärjestelmältään vakaat, esim. slaavilaiset ja turkkilaiset kielet Sijajärjestelmän kehitys ei riipu fonologisesta kehityksestä sekä romaanisissa että slaavilaisissa kielissä äännemuutokset ovat poistaneet sijapäätteiden välisiä eroja romaanisissa kielissä sijoja on kadonnut slaavilaisissa kielissä tältä on vältytty Kielialue vaikuttaa enemmän kuin kieliperhe? bulgarian sijat ovat kadonneet (ainoana slaavilaisista kielistä) balkanin kielialueella tämä on yleistä liettuan sijajärjestelmä on rikastunut suomalais-ugrilaisten kielten vaikutuksesta? jopa paikallissijojen muodostamisen mekanismi lainattu?

22 synty ja Pohdintaa Sijajärjestelmien rikkauden alueellinen korrelaatio on vahva väite vahvistaako laajempi typologinen tutkimus sen? onko teoriaa siitä, kuinka tällainen kielellinen piirre voisi lainautua täysin vieraiden kielten välillä?

23 synty ja Mitä jäi uupumaan? Perustelut morfologisille analyyseille Selitykset muutosten syille

24 synty ja That s all, folks!

Samankaltaiset tiedostot

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,