Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä / Seppo Pekkola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola"

Transkriptio

1 Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu on sen paras nautinto. Lauseenjäsen adjektiiviattribuutti predikaatti objekti genetiiviattribuutti adverbiaali adjektiiviattribuutti paikallissija-attribuutti predikaatti genetiiviattribuutti adjektiiviattribuutti predikatiivi Sanaluokat Sananmuodot Pääsanan ja määritteen suhde Pääjäsenet $ predikaatti: verbin persoonamuoto $ : substantiivi, usein muukin nomini, joskus verbin nominaalimuoto, joskus sivulause $ ja predikaatti ovat lauseenjäseniä, joilla ei ole pääsanaa ja jotka eivät ole minkään toisen lauseenjäsenen määritteitä

2 Määritteet $ objekti, attribuutti ja adverbiaali ovat lauseenjäseniä, jotka ovat jonkin toisen lauseenjäsenen määritteitä $ objektin pääsana on verbi, attribuutin substantiivi ja joskus muukin nomini, adverbiaalin verbi, adjektiivi tai adverbi Muut $ predikatiivi on lauseenjäsen, joka ei ole määrite mutta ei pääjäsenkään $ agentti on lauseenjäsen, joka on lähinnä verrattavissa in $ osa ja predikaattiosa ovat lauseenjäseniä, jotka korvaavat lauseenvastikkeissa n ja predikaatin > Lauseenjäsensoppa? Iso suomen kielioppi (ISK) Lause muodostuu lausekkeista, joita nimitetään edussanan sanaluokan mukaan $ lausekkeen muodostavat edussana ja sen laajennukset $ unohda tässä vaiheessa pääsana ja määrite $ älä kuitenkaan luule, että pääset niin helpolla Tämä viimeinen kohta tuntuu vähän oudolta. Ennen viimeistä kohtaa jouduin lähtemään kotiin. Poliitikko kohtaa erittäin usein vastausta odottavia kansalaisia. NP substantiivilauseke tämä viimeinen kohta AP adjektiivilauseke vähän oudolta PP adpositiolauseke ennen viimeistä kohtaa AdvP adverbilauseke erittäin usein InfP infinitiivilauseke lähtemään kotiin PartisP partisiippilauseke vastausta odottavia

3 Yleensä lauseke on yhtäjaksoinen rakenne $ ei aina: Siitä minä olen ylpeä, Olen minä ollut ylpeä $ lauseke voi olla myös yksi sana: Poliitikko B B $ lausekkeet voivat olla kerroksellisia: B B vastausta odottavia kansalaisia $ substantiivilauseke on keskeinen lauseketyyppi, jonka edussanana voi toimia muukin nomini: jokainen meistä, viisi hakijaa Laajennuksia on kahdenlaisia $ lausetyypin (Vaarilla on saari), lauserakenteen (vettä sisältävä, mummon luota) tai valenssin (Minä luotan vaariin) vaatimat ovat täydennyksiä (myös: argumentti) $ täydennykset ikään kuin täyttävät rakenteen tai sanan avaamia tyhjiä paikkoja ja ovat periaatteessa pakollisia $ täydennyksiä ei sanota määritteiksi: objekti ei ole verbin määrite, objekti ei määritä verbiä $ vapaasti lisättävät tai poistettavat (Vaarilla on pieni saari, Minä luotan kovasti vaariin) ovat määritteitä $ verbiä määrittää käytetään pelkästään määritteistä $ joskus määritteetkin ovat pragmaattisista syistä pakollisia: *Löysin virheen kohdasta Löysin virheen viimeisestä kohdasta Pääsana $ erotettava edussanasta $ sana, jota tarkasteltava ilmaus määrittää tai jonka täydennys se on $ edussana on osa lauseketta, pääsana on lausekkeen ulkopuolella $ ymmärrettävä kerroksellisuuden kautta: substantiivilauseke kaikkein viimeinen kohta = adjektiivilauseke kaikkein viimeinen + pääsana kohta [[ kaikkein viimeinen] AP kohta] NP

4 $ lausekkeessa on edussana, lausekkeella on pääsana? Lauseenjäsen on nimitys lausekkeen tehtävälle lauseessa $ esim. substantiivilauseke voi toimia na, objektina, predikatiivina tai adverbiaalina $ sivulause toimii kuin lauseke: että-lause voi toimia mm. na tai objektina Predikaatti on todella erikoisasemassa $ puhutaan mieluummin verbistä kuin predikaatista $ dependenssikieliopin mukainen ajattelu $ lauseen perusrakenne määräytyy verbin laajennuksista: transitiivilause, nominaalilause $ lause on verbi ja sen laajennukset $ termiä verbilauseke ei tässä kieliopissa käytetä: siis predikaatti ja sen laajennukset eivät muodosta lausekkeita $ tosin on myös verbiedussanaisia lausekkeita: infinitiivi- ja partisiippilausekkeet lausetta tarkastellaan lausekkeista koostuvana rakenteena, sen edussana on $ predikaattiverbi saa lausekkeita mutta ei ole lausekkeen sisällä: edussana vai pääsana? $ lauseen kahtiajako (subjectum B praedicare, teema B reema, topiikki B kommentti, NP B VP) hylätään Subjekti on osittain erikoisasemassa $ on yksi verbin laajennusten joukossa $ useimmat verbit vaativat ja voivat saada n

5 $ jos verbillä on vain yksi laajennus, se on lähes aina B entä passiivilauseet? $ verbi kongruoi n kanssa persoonan ja luvun suhteen Objekti $ verbin täydennys $ sijan vaihtelu: partitiivi, genetiivi, nominatiivi ja t-päätteinen akkusatiivi: syön omenaa, syön omenan, syö omena, syön sinut $ partitiiviobjekti vs. totaaliobjekti B paluu vanhaan? $ myös sivulause: Osaatteko sanoa, missä olisi lähin R-kioski? $ myös infiniittinen lauseke: Haluan vain nukkua Predikatiivi $ verbien olla ja tulla syntaktinen täydennys: Sinä olet aivan ihana $ myös ttomissa tuloslauseessa ja tilalauseessa voi olla predikatiivi: Meistä tulee onnellisia, On kuumaa ja pimeää $ transitiivisen tuloslauseen predikatiivi: Lakosta odotetaan pitkää, Me aiomme tehdä Kososesta puolustusministerin $ predikatiiviadverbiaali on merkitykseltään predikatiivin kaltainen a tai objektia luonnehtiva täydennys tai määrite: Luulin sinua ystäväkseni, Tämä maistuu hyvältä Agentti $ käsite käytössä vain semanttisen roolin merkityksessä, ei lauseenjäsenenä $ genetiivi korvaa Subjektiosa $ ei käytetä $ genetiivi korvaa

6 Predikaattiosa $ ei käytetä $ verbiketju (esim. modaalinen verbi + toinen: kannattaa lähteä, sattui näkemään) tai verbiliitto (apu- ja pääverbi: on sanottava, tuli nukuttua) korvaa Adverbiaali monille erilaisille lauseen sta, objektista ja predikatiivista B kuitenkin objektin kaltaisia siinä, että B $ käytännössä adverbiaalilla tarkoitetaan muita lauseenjäseniä kuin a, objektia tai predikatiivia $ on muussa muodossa kuin kieliopillisessa sijassa (nom., gen., part., akk.) paikallissijassa tai vajaakäyttöisessä sijassa (abess., instr., komitat.) oleva NP, AP, adverbi- tai adpositiolauseke katsotaan B B adverbiaaliksi riippumatta siitä, onko se lauseen, verbin, substantiivin, adjektiivin vai adverbin täydennys tai olla B B lauseen tai lausekkeen $ verbin adverbiaalitäydennys: Pidän Kaisaa hyvänä oppilaana, En välitä koko asiasta, Tämä tapahtui ennen syntymääni; on lauseenjäsen $ entä verbin adverbiaalimäärite: Hän hiihtää nopeasti; on lauseenjäsen? $ substantiivin adverbiaali: tupakointi parvekkeella, pikajuna Kuopioon, kramppi jalassa; ei ole lauseenjäsen $ adjektiivin adverbiaali: suosionosoituksista kiitollisena, kateellinen jollekulle, käsistään kätevä; ei ole lauseenjäsen $ adverbin adverbiaali: kallellaan eteenpäin; ei ole lauseenjäsen $ adjektiivin tai adverbin astemäärite: aika hyvä, melkein heti; ei ole lauseenjäsen eikä edes adverbiaali $ infiniittinen lauseke adverbiaalina: Häntä vaadittiin eroamaan tehtävästään; on lauseenjäsen? $ sivulauseadverbiaali: Jään kotiin, jos sataa; on lauseenjäsen? $ lauseen adverbiaali: Onneksi työ valmistuu; on lauseenjäsen? $ Adverbiaali on entistä sekavampi? $ Adverbiaali entistä selkeämpi?

7 Attribuutti $ substantiivin laajennukset eli täydennykset ja määritteet ovat substantiivilausekkeen osia $ substantiivilauseke kokonaisuutena on lauseenjäsen, mutta sen osat eivät ole $ nimitystä attribuutti ei tässä kieliopissa perinteestä poiketen tässä kieliopissa ei substantiivin määritteitä kutsuta attribuuteiksi, sillä eri sanaluokkien sanojen laajennuksia ei erotella eri termein. Perinteisessä kieliopissa verbillä on adverbiaaleja ja substantiivilla attribuutteja B B, mutta tässä substantiivilla katsotaan muiden sanaluokkien tapaan olevan laajennuksia. Ne ovat genetiivi- ja adjektiivimääritteitä, esim. naisen pitkä elämä, ja adverbiaalitäydennyksiä ja -määritteitä, esim. usko huomiseen; tuttava rajan takaa; konsertti $ olennaista ei ole se, mitä määrittää, vaan millainen on $ adjektiiviattribuutti substantiivi[lausekkee]n kongruoiva adjektiivimäärite Minä kirjoitan pitkän kirjeen, Minä asun viihtyisässä lähiössä $ genetiiviattribuutti substantiivi[lausekkee]n genetiivimäärite Lapsen itku kuulosti pahalta, Omenan syönti laukaisi vatsakivun $ paikallissija-attribuutti, adverbiaaliattribuutti substantiivi[lausekkee]n adverbiaalitäydennys tai adverbiaalimäärite Huolenpito lapsesta oli raskasta, Osallistuminen kokoukseen virkisti mieltä $ nimityksiä vai tehtävänkuvauksia? $ prototyyppisen substantiivin muodostaman NP:n rakenne Tarkenne Adj.-/gen.määr Edussana ADVLI ADVLI ite se yksi hauska pieni poika Raahesta ne kaikki viisi vanhaa artikkeliasi kieliopista 80-luvulta kaikki ne viisi vanhaa puista pöytää ullakolla ketkä kaikki suositut laulajat 90-luvulta tytön tiistainen kurssi opistossa kiinan laihduttajan hikinen 2 km:n lenkki metsässä

8 Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringoss a. Kuumalla katolla lekottelu on sen paras nautinto. Lauseke lauseenjäsenenä subj. pred. obj. advli subj. pred. prvi Sana Nimitys/tehtävänkuvaus Lauseke lauseenjäsenenä Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringoss a. Kuumalla predikaatti objekti adverbiaali

9 katolla lekottelu on sen paras nautinto. predikaatti predikatiivi Sana Nimitys/tehtävänkuvaus Lauseke lauseenjäsenenä Harmaa kissa kongruoiva substantiivin adjektiivimäärite NP:n edussana oikoo verbi predikaatti raajojaan NP:n edussana objekti iltapäivän auringoss a. Kuumalla katolla lekottelu substantiivin genetiivimäärite NP:n edussana kongruoiva substantiivin adjektiivimäärite substantiivin adverbiaalimäärite NP:n edussana adverbiaali on verbi predikaatti sen substantiivin genetiivimäärite / tarkenne paras nautinto. kongruoiva substantiivin adjektiivimäärite NP:n edussana predikatiivi

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita.

Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita. Kertausta Lausetyypit ja puheaktit Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita. Puheaktit: on olemassa monenlaisia asioita, joita kielellä tyypillisesti

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

LUENTOMONISTE (keskeneräinen) 2007. 1. Syntaksin asema kieliopissa 2

LUENTOMONISTE (keskeneräinen) 2007. 1. Syntaksin asema kieliopissa 2 1 P3 Syntaksi/Kaija Kuiri LUENTOMONISTE (keskeneräinen) 2007 Käyttöohje: Luennoilla edetään asioiden esittelyssä samassa järjestyksessä kuin oheisessa monisteessa. Jotta luennon asiat saavat taustoitusta

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens

Lisätiedot

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Puhuttaessa vieraasta kielestä kieliopin termien avulla on ymmärrettävä, mitä ovat 1. sanaluokat (esim. substantiivi), 2. lausekkeet (esim. substantiivilauseke)

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten.

Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten. 1 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten. SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN VALINTAKOE 4.6.2007 Kokeessa on kolme osaa:

Lisätiedot

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: Infinitiivi substantiivin määritteenä infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: aikomus ~ halu ~ keino ~ käsky ~ oikeus ~ velvollisuus puhua suunsa

Lisätiedot

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE

Lisätiedot

Suomen kielioppia edistyneille

Suomen kielioppia edistyneille Suomen kielioppia edistyneille Objekti Transitiivisuus ja intransitiivisuus Tuula Marila Hanna Tarkki Mikä on objekti? Objekti ilmaisee tekemisen kohteen: Luen kirjaa. tuloksen: Ostan kirjan. Objekti löytyy

Lisätiedot

-MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMISSA 2000-2001

-MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMISSA 2000-2001 -MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMISSA 000-00 Mari Salo Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Marraskuu 0 Tampereen yliopisto Suomen kieli

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 5 Kieli merkitys ja logiikka Lauserakennekielioppi, kontekstiton kielioppi Transformaatiot Temaattiset roolit X -teoria (ei tenttiin) Luento 5: Lauseen derivaatio, X -teoria Lauseke ja lausekkeen

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot

t5 Viidestoista kappale KertovlauseenvastikeI Seppo sanoi ' Pekan oletrln kotona = ett Pekka on kotona : Min luulin Heikki Me, kertoi hnen asu,1rp Tampereella nn'hn asuu Tampereella : Leenan ia Matin rakentavn

Lisätiedot

Sivuteemarakenne ja nominaaliset lausekkeet esikentässä

Sivuteemarakenne ja nominaaliset lausekkeet esikentässä Sivuteemarakenne ja nominaaliset lausekkeet esikentässä Outi Mäkiketola Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2008 Tampereen yliopisto Suomen

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään.

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään. 3/1 3. Partitiivi Kognitiivinen esitys. Kognitiivisessa esityksessä huomio kohdistuu sijojen merkityksiin eli millaista entiteettiä se osoittaa. Predikaatio hahmottaa aina jonkin entiteetin suhteessa johonkin

Lisätiedot

S U M E R I N SIJAMUODOT

S U M E R I N SIJAMUODOT S U M E R I N SIJAMUODOT (Luonnos XHTML-versiota varten) Aleksi Sahala, Helsingin Yliopisto v 0.2 (KESKENERÄINEN) 1 Substantiivilauseke Sumerin substantiivilauseke rakentuu yhdestä nominista (N) tai nominiketjusta

Lisätiedot

prepositiot adverbit konjunktiot interjektiot lause (engl. sentence) virke

prepositiot adverbit konjunktiot interjektiot lause (engl. sentence) virke "! perinteinen jaottelu fonologia äänteet morfologia muodot syntaksi semantiikka merkitykset pragmatiikka kielen käyttö tasojen välillä olevia ilmiöitä esim. morfosyntaktiset Syntaksi Kreikan syntaksi

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Infiniittiset rakenteet

Infiniittiset rakenteet Infiniittiset rakenteet Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi infinitiivi

Lisätiedot

KOONTISIVU TEKSTATEN VASTAUSPAPEREIHIN NIILLE VARATTUUN TILAAN. OSIO I ALKAA SIVULTA 2

KOONTISIVU TEKSTATEN VASTAUSPAPEREIHIN NIILLE VARATTUUN TILAAN. OSIO I ALKAA SIVULTA 2 1 SUOMEN KIELEN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO 15.6.2006 KOONTISIVU NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO I (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 65 ½) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ OSIO II (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 81 ½) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ

Lisätiedot

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti lektiot Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti Marjatta Jomppanen Väitöksenalkajaisesitelmä 16. tammikuuta 2010 Oulun yliopistossa Tutkimukseni on lähtenyt saamen kielen oppijan tarpeesta selvittää

Lisätiedot

Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa

Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa 8. 10.8.2017 Lause ja lausetyypit Miksi lause on niin tärkeä? intonaatioryhmät

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Assosiationismin rajoituksia Kieli merkitys ja logiikka Luento 3! Kuinka kauas riippuvuussuhde voi ulottua? *Huomenna sataa, niin maa kastuu Jos huomenna sataa, niin maa kastuu.! Tässä automaatti ei saa

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Äärellinen automaatti Kieli merkitys ja logiikka Luento 4: Assosiaatiot, konstituentit Edellä esitetty assosiationistinen malli kielelle on esimerkki äärellisten tilojen automaatista (finite states automaton)

Lisätiedot

Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7

Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7 Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7 Infinitiivirakenteet Infinitiivirakenteella tarkoitetaan pintarakenteessa objektina toimivia konstruktioita: aikoo lähteä, ajatteli lähteä, antoi pojan

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen

Lisätiedot

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än

Lisätiedot

Ihmisen arvo on abstraktia, siis käytän partitiivi. Tutkimus edistyneiden suomi toisena kielenä -opiskelijoiden predikatiivin käytöstä

Ihmisen arvo on abstraktia, siis käytän partitiivi. Tutkimus edistyneiden suomi toisena kielenä -opiskelijoiden predikatiivin käytöstä Ihmisen arvo on abstraktia, siis käytän partitiivi Tutkimus edistyneiden suomi toisena kielenä -opiskelijoiden predikatiivin käytöstä Pro gradu -tutkielma Suvi Pöllä Suomen kieli Helsingin yliopisto Lokakuu

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Ovatko näkymät kauniit vai kauniita? Adjektiivipredikatiivi ja predikatiiviadverbiaali äidinkielisillä suomenpuhujilla sekä S2-oppijoilla

Ovatko näkymät kauniit vai kauniita? Adjektiivipredikatiivi ja predikatiiviadverbiaali äidinkielisillä suomenpuhujilla sekä S2-oppijoilla Ovatko näkymät kauniit vai kauniita? Adjektiivipredikatiivi ja predikatiiviadverbiaali äidinkielisillä suomenpuhujilla sekä S2-oppijoilla Tiina Paukkonen Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Dependenssikielioppi ja sen sovellus suomen kieleen. teyksissä. Kalevi Tarvaisen kirjat Dependenssikielioppi

Dependenssikielioppi ja sen sovellus suomen kieleen. teyksissä. Kalevi Tarvaisen kirjat Dependenssikielioppi Dependenssikielioppi ja sen sovellus suomen kieleen KALEVI TARVAINEN Dependenssikielioppi. Gaudeamus, Helsinki 1977. 108 s. KALEVI TARVAINEN Suomen kielen lauseenjäsennys dependenssikieliopin mukaan. Oulun

Lisätiedot

Kielteinen infinitiivirakenne

Kielteinen infinitiivirakenne Kielteinen infinitiivirakenne Saamentutkimuksen seminaari 30.-1.10.2010 Oulun yliopisto 1 Supiinirakenne on kieltorakenne, joka muodostuu kieltosanasta ama-px ja infinitiivistä Persoonataivutus on, mutta

Lisätiedot

Mikä subjekti on? Marja-Liisa Helasvuo ja Tuomas Huumo. 1 Lähtökohtia

Mikä subjekti on? Marja-Liisa Helasvuo ja Tuomas Huumo. 1 Lähtökohtia Mikä subjekti on? Marja-Liisa Helasvuo ja Tuomas Huumo 1 Lähtökohtia Tarkastelemme tässä artikkelissa suomen kielen subjektin kategoriaa ja sitä, miten se tulisi kuvata ja rajata suhteessa muihin syntaktisiin

Lisätiedot

Normaalilause ja eksistentiaalilause 1

Normaalilause ja eksistentiaalilause 1 AIMO HAKANEN Normaalilause ja eksistentiaalilause Kielet eroavat toisistaan struktuurinsa puolesta, ja monissa tapauksissa jopa struktuuria kuvattaessa apuna käytetyt termit tarkoittavat eri kielissä eri

Lisätiedot

Infiniittiset rakenteet, osa 1

Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi

Lisätiedot

Muodolliset kieliopit

Muodolliset kieliopit Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.

Lisätiedot

Lauseenvastikkeista ja upotetuista lauseista

Lauseenvastikkeista ja upotetuista lauseista O SMO IKOLA Lauseenvastikkeista ja upotetuista lauseista Lauseenvastikkeiden runsautta on totuttu pitämään suomen kielelle luonteenomaisena piirteenä. Jo koulukieliopeista ovat tuttuja partisiippi-, temporaali-

Lisätiedot

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi 1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu

Lisätiedot

Suomen kieli ja kulttuuri. Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Suomen kieli ja kulttuuri. Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Suomen kieli ja kulttuuri Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kielen ja kulttuurin valintakoe

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hakukohteen "Suomen kieli ja kulttuuri (kansainvälisille opiskelijoille)" valintakoe 2015

Hakukohteen Suomen kieli ja kulttuuri (kansainvälisille opiskelijoille) valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SKK A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Hakukohteen "Suomen kieli ja kulttuuri (kansainvälisille

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Assosiaatiot, konstituentit Kieli merkitys ja logiikka Luento 5: Assosiaatiot, konstituentit Luento 5 125-134,, Konstituentit 104-107, Turingin kone Huom! Lukua 5.2, Assosiationismin teoriaa, ja siihen

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Verbien morfosyntaksista, osa 2 Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka

Lisätiedot

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas Osaatko pilkkusäännöt? Milloin päälauseiden väliin tulee pilkku? Entä sivulauseiden? Jos mietit näitä asioita kirjoittaessasi, tästä esityksestä on hyötyä sinulle.

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien

Lisätiedot

Me voimme nauttia luontoa-

Me voimme nauttia luontoa- Me voimme nauttia luontoa- Rektioilmaukset suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Syyskuu 2013 Anne Nucci JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

Pinoautomaatit. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 6. lokakuuta 2016 TIETOTEKNIIKAN LAITOS

Pinoautomaatit. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 6. lokakuuta 2016 TIETOTEKNIIKAN LAITOS .. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 6. lokakuuta 2016 Sisällys. Harjoitustehtävätilastoja Tilanne 6.10.2016 klo 8:28 passed potential redo submitters

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Substantiivilausekkeiden määritteet edistyneiden suomenoppijoiden kirjoituksessa

Substantiivilausekkeiden määritteet edistyneiden suomenoppijoiden kirjoituksessa Substantiivilausekkeiden määritteet edistyneiden suomenoppijoiden kirjoituksessa Sara Kannisto Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus Kieli- ja käännöstieteiden

Lisätiedot

JÄRKI PITÄISI OLLA MUKANA VAI JÄRJEN PITÄISI OLLA MUKANA? NESESSIIVIRAKENTEEN SUBJEKTIN SIJA SANOMALEHTIKIELESSÄ

JÄRKI PITÄISI OLLA MUKANA VAI JÄRJEN PITÄISI OLLA MUKANA? NESESSIIVIRAKENTEEN SUBJEKTIN SIJA SANOMALEHTIKIELESSÄ JÄRKI PITÄISI OLLA MUKANA VAI JÄRJEN PITÄISI OLLA MUKANA? NESESSIIVIRAKENTEEN SUBJEKTIN SIJA SANOMALEHTIKIELESSÄ Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 13.1.2017 Fanni Anttila SISÄLLYS 1. JOHDANTO

Lisätiedot

Yhdeksäsluokkalaiset kielioppikategorioiden välisten suhteiden hahmottajina

Yhdeksäsluokkalaiset kielioppikategorioiden välisten suhteiden hahmottajina Yhdeksäsluokkalaiset kielioppikategorioiden välisten suhteiden hahmottajina Eeva Nieminen Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Pro gradu

Lisätiedot

0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat

0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat LAUSEENVASTIKKEET 0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat Persoonassa taipuvia verbimuotoja eli predikaatiksi käyviä muotoja eli finiitti-muotoja ovat teen, teet jne. + tehdään, sillä

Lisätiedot

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kopulalauseen tyypin ON HAUSKA KATSELLA PELIÄ merkitys ja käyttö sanomalehtitekstissä

Kopulalauseen tyypin ON HAUSKA KATSELLA PELIÄ merkitys ja käyttö sanomalehtitekstissä Kopulalauseen tyypin ON HAUSKA KATSELLA PELIÄ merkitys ja käyttö sanomalehtitekstissä Pasi Salmela Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

Katrīna Kalniņa. Pro gradu-tutkielma. Ohjaajat Tiina Nahkola ja Hanna Jokela (Turun yliopisto)

Katrīna Kalniņa. Pro gradu-tutkielma. Ohjaajat Tiina Nahkola ja Hanna Jokela (Turun yliopisto) TARTON YLIOPISTO HUMANITAARINEN TIEDEKUNTA SUOMALAIS-UGRILAINEN LAITOS SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN OSASTO Katrīna Kalniņa SUOMEN MUUTOSRAKENTEIDEN MONIMUOTOISUUS SALLA SIMUKAN ROMAANISSA PUNAINEN KUIN

Lisätiedot

Fredin ja Eskon sanomat

Fredin ja Eskon sanomat Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Lausemaisuuden asteista

Lausemaisuuden asteista Lauseet ja lauseenvastikkeet TM 16.11.2003 1 Lausemaisuuden asteista päälauseet sivulauseet partisiippiilmaukset infinitiivirakenteet nominaalistukset TM 16.11.2003 2 MIKÄ ON LAUSE? LAUSE ON SYNTAKSIN

Lisätiedot

Peruskoululainen selviää hengissä ilman yhtäkään kielioppitermiä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien mielipiteitä kielioppitermien

Peruskoululainen selviää hengissä ilman yhtäkään kielioppitermiä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien mielipiteitä kielioppitermien Peruskoululainen selviää hengissä ilman yhtäkään kielioppitermiä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien mielipiteitä kielioppitermien opettamisesta. Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

RELATIIVILAUSEEN JA PARTISIIPPIMÄÄRITTEEN KEHITTYMINEN S2-OPPIJOIDEN KIRJOITELMISSA

RELATIIVILAUSEEN JA PARTISIIPPIMÄÄRITTEEN KEHITTYMINEN S2-OPPIJOIDEN KIRJOITELMISSA RELATIIVILAUSEEN JA PARTISIIPPIMÄÄRITTEEN KEHITTYMINEN S2-OPPIJOIDEN KIRJOITELMISSA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Tampereen yliopistossa toukokuussa 2006 Eevamaija Iso-Heiniemi Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Dependenssikielioppia. Huom! Lue tarvittaessa ensin tiedosto Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten. Muista lyhenteet:

Dependenssikielioppia. Huom! Lue tarvittaessa ensin tiedosto Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten. Muista lyhenteet: Dependenssikielioppia Käsitteitä Huom! Lue tarvittaessa ensin tiedosto Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten. Muista lyhenteet: NP = noun phrase, substantiivilauseke VP = verbal phrase, verbilauseke

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Suomea jokaiseen päivään 18.10.2010 Marja Ahola

Suomea jokaiseen päivään 18.10.2010 Marja Ahola Suomea jokaiseen päivään 18.10.2010 Marja Ahola PARTISIIPPIRAKENTEET JA LAUSEENVASTIKKEET PIKAKATSAUS (KORVAAVAT AINA SIVULAUSEEN) JOKA akt. 1. Tehtäviä tekevä nainen istuu tietokoneella. akt. 2. Tehtävät

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Mennä-verbi kohde- ja lähdekonstruktiossa

Mennä-verbi kohde- ja lähdekonstruktiossa Mennä-verbi kohde- ja lähdekonstruktiossa Jarmo Haapaharju Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Syyskuu 2008 Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden

Lisätiedot

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course) Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat

Lisätiedot