infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:"

Transkriptio

1 Infinitiivi substantiivin määritteenä infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: aikomus ~ halu ~ keino ~ käsky ~ oikeus ~ velvollisuus puhua suunsa puhtaaksi Vilkuna: tällaiset infinitiivirakenteet edussanansa täydennyksiä vaihtoehtona on usein paikallissijainen (erityisesti illatiivimuotoinen) NP: oikeus ilmaista itseään ~ oikeus itseilmaisuun kyky rakastaa aidosti ~ kyky aitoon rakkauteen substantiivin kanssa esiintyvä 1. infinitiivin lyhyt muoto: kolme eri tyyppiä kriteerinä infinitiivin ja substantiivin välisen suhteen kiinteys 1: löyhin tapaus: nesessiivirakenne Uolevin on pakko tehdä niin. Uolevin on aika lähteä. infinitiivi liittyy yhdistelmiin on pakko ja on aika 2: toinen ääripää: substantiivi ja infinitiivirakenne muodostavat kiinteän kokonaisuuden, jonka osia ei voida siirtää erilleen: Kykyä puolustaa omaa kantaansa ei pidä halveksia. Katsomossa naurettiin ministerin yrityksille puolustaa kantaansa. * Mitä ei pidä halveksia kykyä puolustaa? * Kantaansa katsomossa naurettiin ministerin yrityksille puolustaa.

2 3: välimuoto: infinitiivi ja substantiivi pysyvät yhdessä, mutta infinitiivin määritteet voivat liikkua: Uolevilla ei ollut aikaa lähteä mukaan. Me saimme luvan tehdä näin. Sinne Uolevilla ei ollut aikaa lähteä. Tämän me saimme luvan tehdä. Infinitiivi obliikvina ja adverbiaalina 1. inf. lyhyttä muotoa käytetään (nykysuomessa) harvoin adverbiaalina (tai obliikvina) muita infinitiivimuotoja käytetään harvoin muissa tehtävissä Lauseopin arkiston infinitiiviesiintymistä 57 % on 1. inf. lyhyitä muotoja (yleisempi kuin muut yhteensä) lopuista selvästi yleisin on 3. inf. illatiivi (yleisempi kuin loput yhteensä, 26 % kaikista inf. esiintymistä): hommaan kuin hommaan rupeaa jo löytymään maisteri. Talvisin taas tuodaan esiintyjiä ulkomailta temppuilemaan suomalaisille. (murreaineistossa 3. inf. illatiivi on jopa melkein yhtä yleinen kuin 1. inf. lyhyt muoto) loput muodot ovat erittäin selvästi harvinaisempia (3. inf. inessiivi on 3. yleisin, 5,6 % LA:n infinitiiviesiintymistä)

3 Obliikvina ja averbiaalina toimivia infiniittiviä rakenteita koulukieliopista tuttuja lauseenvastikkeita: finaalirakenne (1. infinitiivin pitkä muoto, translatiivi): Lähdin ulos saadakseni raitista ilmaa Kalle söi tukevasti jaksaakseen iltaan saakka temporaalirakenne: Luennon loppuessa kello on 15:45 Kallen syödessä lounastaan Ville istui kirjan ääressä ( 2. temporaalirakenne: Luennon loputtua kello oli 15:45 Kallen syötyä lounaansa hän istuutui kirjan ääreen) modaalirakenne: Ville tuijotti Liisaa henkeään haukkoen Kalle juoksi tukka hulmuten koko joukko muitakin infinitiivirakenteita (osa lauseenvastikkeita, osa ei) Lähemmin: Vilkuna 9.1 ja 9.7.

4 Referatiivirakenne Referatiivirakenne (referatiivinen lauseenvastike, partisiippirakenne jne.) ei ole infinitiivirakenne (infiniittinen rakenne kylläkin) lauseenvastike sanotaan usein vastaavan että-lausetta: Kalle kertoi Villen olevan sairaana. Kalle kertoi, että Ville on sairaana. Ville luuli olevansa jo terve. Ville luuli, että oli jo terve. lauseopillisesti kiinnostavia asioita referatiivirakenteessa: suhde että-lauseeseen (vastaavuus ei ole täydellinen) subjekti (yleensä mutta ei aina genetiivimuotoinen) objekti (sen sijanvalinnassa on omaperäisyyksiä verrattuna muihin infiniittisiin rakenteisiin) lauseenjäsenasema (yleensä objektina, mutta joissain tapauksissa voi toimia subjektinakin, ja on silloin vähän erilainen kuin objektina)

5 Tentti ja siihen valmistautuminen sali 7, kello 14:00 16:00 varmaan ainakin yksi käsitteiden määrittelytehtävä konstituenttirakenteiden piirtämis- ja tulkitsemistehtäviä (ehkä pari kappaletta, ei kohtuuttoman vaikeita) puukuvainten lisäksi dependenssikuvausten esittämistä (paitsi puita myös nuolia) kenties myös lauseenjäsennystehtävä, mutta ei yksinkertaista kerro näiden lauseiden kaikki lauseenjäsenet -tyyppistä esseetyyppisiä tehtäviä; ei kovin laajoja Kokonaisuus likimain: käsitteiden määrittelytehtävä (neljä kohtaa) kaksi tai kolme analyysitehtävää; kussakin voi olla pari alakohtaa esseetyyppisiä tehtäviä (suorasanaisesti vastattavia), vastataan luultavasti kahteen (valinnanvaraa on).

Infiniittiset rakenteet

Infiniittiset rakenteet Infiniittiset rakenteet Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi infinitiivi

Lisätiedot

Infiniittiset rakenteet, osa 1

Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7

Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7 Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7 Infinitiivirakenteet Infinitiivirakenteella tarkoitetaan pintarakenteessa objektina toimivia konstruktioita: aikoo lähteä, ajatteli lähteä, antoi pojan

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

8/1. 8. Lauseenvastikkeet. Lausemaisuuden kriteerit ja asteet

8/1. 8. Lauseenvastikkeet. Lausemaisuuden kriteerit ja asteet 8/1 Lausemaisuuden kriteerit ja asteet 8. Lauseenvastikkeet Itsenäisen, täyden lauseen tuntomerkkejä ovat verbin persoonamuoto, verbin tempus- ja modusvalinta sekä kielto, lauseadverbiaalin mahdollisuus

Lisätiedot

Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita.

Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita. Kertausta Lausetyypit ja puheaktit Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita. Puheaktit: on olemassa monenlaisia asioita, joita kielellä tyypillisesti

Lisätiedot

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu

Lisätiedot

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Verbien morfosyntaksista, osa 2 Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka

Lisätiedot

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE

Lisätiedot

Kielteinen infinitiivirakenne

Kielteinen infinitiivirakenne Kielteinen infinitiivirakenne Saamentutkimuksen seminaari 30.-1.10.2010 Oulun yliopisto 1 Supiinirakenne on kieltorakenne, joka muodostuu kieltosanasta ama-px ja infinitiivistä Persoonataivutus on, mutta

Lisätiedot

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti lektiot Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti Marjatta Jomppanen Väitöksenalkajaisesitelmä 16. tammikuuta 2010 Oulun yliopistossa Tutkimukseni on lähtenyt saamen kielen oppijan tarpeesta selvittää

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

KOLMANNEN INFINITIIVIN ILLATIIVIN NYKYISESTÄ POIKKEAVAA KÄYTTÖÄ 1600- JA 1700-LUVUN SUOMESSA

KOLMANNEN INFINITIIVIN ILLATIIVIN NYKYISESTÄ POIKKEAVAA KÄYTTÖÄ 1600- JA 1700-LUVUN SUOMESSA PIRKKO FORSMAN SVENSSON KOLMANNEN INFINITIIVIN ILLATIIVIN NYKYISESTÄ POIKKEAVAA KÄYTTÖÄ 1600- JA 1700-LUVUN SUOMESSA Kielenkäytön oppaiden infinitiivikatsauksia silmäillessään havaitsee pian, että ennen

Lisätiedot

SUMERI 2. HY ma 10-12,

SUMERI 2. HY ma 10-12, SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta

Lisätiedot

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

Suomea jokaiseen päivään 18.10.2010 Marja Ahola

Suomea jokaiseen päivään 18.10.2010 Marja Ahola Suomea jokaiseen päivään 18.10.2010 Marja Ahola PARTISIIPPIRAKENTEET JA LAUSEENVASTIKKEET PIKAKATSAUS (KORVAAVAT AINA SIVULAUSEEN) JOKA akt. 1. Tehtäviä tekevä nainen istuu tietokoneella. akt. 2. Tehtävät

Lisätiedot

Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011. Titta Hänninen

Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011. Titta Hänninen Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011 Titta Hänninen Tarkistamme... Kotitehtävät! Paperi, jossa tehtävät A, B, C, D ja E. Onko kysyttävää refaratiivisesta lauseenvastikkeesta? Potentiaalista? Mistään?

Lisätiedot

Verbien morfosyntaksia

Verbien morfosyntaksia Verbien morfosyntaksia morfosyntaksi: morfo + syntaksi? morfosyntaksissa on kysymys siitä, miten muoto- ja lauseoppi pelaavat yhteen: millaisia muotoja minkäkinlaisista sanoista käytetään missäkin lauseasemassa

Lisätiedot

0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat

0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat LAUSEENVASTIKKEET 0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat Persoonassa taipuvia verbimuotoja eli predikaatiksi käyviä muotoja eli finiitti-muotoja ovat teen, teet jne. + tehdään, sillä

Lisätiedot

3. Modaalinen rakenne (tehden)

3. Modaalinen rakenne (tehden) 3. Modaalinen rakenne (tehden) Modaalinen rakenne korvaa tapaa ilmaisevaa siten että-sivulausetta. Voi kysyä, miten predikaatin tekeminen tapahtuu, ja modaalinen rakenne on vastaus kysymykseen: Miten palasimme

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

VALINTAKOE / TASOKOE Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten SUOMEN KIELI/ FINSKA SPRÅKET

VALINTAKOE / TASOKOE Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten SUOMEN KIELI/ FINSKA SPRÅKET VALINTAKOE / TASOKOE Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten SUOMEN KIELI/ FINSKA SPRÅKET Valintakoetehtävät 2007 / Urvalsuppgifter 2007 5.6.2007 KLO

Lisätiedot

Lauseenvastikkeista ja upotetuista lauseista

Lauseenvastikkeista ja upotetuista lauseista O SMO IKOLA Lauseenvastikkeista ja upotetuista lauseista Lauseenvastikkeiden runsautta on totuttu pitämään suomen kielelle luonteenomaisena piirteenä. Jo koulukieliopeista ovat tuttuja partisiippi-, temporaali-

Lisätiedot

Suomea jokaiseen päivään Marja Ahola

Suomea jokaiseen päivään Marja Ahola Suomea jokaiseen päivään 18.10.2010 Marja Ahola PARTISIIPPIRAKENTEET JA LAUSEENVASTIKKEET PIKAKATSAUS (KORVAAVAT AINA SIVULAUSEEN) JOKA akt. 1. Tehtäviä tekevä nainen istuu tietokoneella. akt. 2. Tehtävät

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

Temporaalisen lauseenvastikkeen sanajärjestys

Temporaalisen lauseenvastikkeen sanajärjestys Temporaalisen lauseenvastikkeen sanajärjestys Silva Kiuru (Helsinki) Temporaalisiksi lauseiksi on tapana sanoa sellaisia sivulauseita, jotka alkavat temporaalisella alistuskonjunktiolla. Temporaalisen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens

Lisätiedot

NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS

NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS SUOMEN KIELEN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO 12.6.2008 OSIO I NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO I (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 72) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ 1. Valitse kuhunkin kohtaan sopivin vaihtoehto ympyröimällä

Lisätiedot

Tehtäväpaperi Uppgiftsblankett

Tehtäväpaperi Uppgiftsblankett Tehtäväpaperi Uppgiftsblankett Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi papereihin. Koevalvoja merkitsee papereihin hakijanumerosi. / Skriv inte namn eller personbeteckning på svarspappren. Övervakaren

Lisätiedot

Lausemaisuuden asteista

Lausemaisuuden asteista Lauseet ja lauseenvastikkeet TM 16.11.2003 1 Lausemaisuuden asteista päälauseet sivulauseet partisiippiilmaukset infinitiivirakenteet nominaalistukset TM 16.11.2003 2 MIKÄ ON LAUSE? LAUSE ON SYNTAKSIN

Lisätiedot

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi 1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

RELATIIVILAUSEEN JA PARTISIIPPIMÄÄRITTEEN KEHITTYMINEN S2-OPPIJOIDEN KIRJOITELMISSA

RELATIIVILAUSEEN JA PARTISIIPPIMÄÄRITTEEN KEHITTYMINEN S2-OPPIJOIDEN KIRJOITELMISSA RELATIIVILAUSEEN JA PARTISIIPPIMÄÄRITTEEN KEHITTYMINEN S2-OPPIJOIDEN KIRJOITELMISSA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Tampereen yliopistossa toukokuussa 2006 Eevamaija Iso-Heiniemi Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa

Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa 8. 10.8.2017 Lause ja lausetyypit Miksi lause on niin tärkeä? intonaatioryhmät

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

-MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMISSA 2000-2001

-MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMISSA 2000-2001 -MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMISSA 000-00 Mari Salo Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Marraskuu 0 Tampereen yliopisto Suomen kieli

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

JÄRKI PITÄISI OLLA MUKANA VAI JÄRJEN PITÄISI OLLA MUKANA? NESESSIIVIRAKENTEEN SUBJEKTIN SIJA SANOMALEHTIKIELESSÄ

JÄRKI PITÄISI OLLA MUKANA VAI JÄRJEN PITÄISI OLLA MUKANA? NESESSIIVIRAKENTEEN SUBJEKTIN SIJA SANOMALEHTIKIELESSÄ JÄRKI PITÄISI OLLA MUKANA VAI JÄRJEN PITÄISI OLLA MUKANA? NESESSIIVIRAKENTEEN SUBJEKTIN SIJA SANOMALEHTIKIELESSÄ Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 13.1.2017 Fanni Anttila SISÄLLYS 1. JOHDANTO

Lisätiedot

Verbi- ja objektikategorioiden keskinäisistä suhteista

Verbi- ja objektikategorioiden keskinäisistä suhteista EEVA KANGASMAA-MINN Verbi- ja objektikategorioiden keskinäisistä suhteista Suomen kielen verbit muodostavat epäyhtenäisen, järjestäytymättömän rykelmän. Konjugaatioeroja ei ole, ellei oteta huomioon jäänteenä

Lisätiedot

ACTA POHJOISSAAMEN JA SUOMEN PERUSINFINITIIVI VERTAILUSSA LEAT JA OLLA - VERBIEN YHTEYDESSÄ UNIVERSITATIS OULUENSIS B 92. Marjatta Jomppanen OULU 2009

ACTA POHJOISSAAMEN JA SUOMEN PERUSINFINITIIVI VERTAILUSSA LEAT JA OLLA - VERBIEN YHTEYDESSÄ UNIVERSITATIS OULUENSIS B 92. Marjatta Jomppanen OULU 2009 OULU 2009 B 92 ACTA Marjatta Jomppanen UNIVERSITATIS OULUENSIS B HUMANIORA POHJOISSAAMEN JA SUOMEN PERUSINFINITIIVI VERTAILUSSA LEAT JA OLLA - VERBIEN YHTEYDESSÄ HUMANISTINEN TIEDEKUNTA, GIELLAGAS-INSTITUUTTI,

Lisätiedot

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään.

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään. 3/1 3. Partitiivi Kognitiivinen esitys. Kognitiivisessa esityksessä huomio kohdistuu sijojen merkityksiin eli millaista entiteettiä se osoittaa. Predikaatio hahmottaa aina jonkin entiteetin suhteessa johonkin

Lisätiedot

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Suomen kielioppia edistyneille

Suomen kielioppia edistyneille Suomen kielioppia edistyneille Objekti Transitiivisuus ja intransitiivisuus Tuula Marila Hanna Tarkki Mikä on objekti? Objekti ilmaisee tekemisen kohteen: Luen kirjaa. tuloksen: Ostan kirjan. Objekti löytyy

Lisätiedot

Vesta Linnea ja aavelapsen arvoitus

Vesta Linnea ja aavelapsen arvoitus Tampereen Työväen Teatteri Vesta Linnea ja aavelapsen arvoitus Tietoa ja kuvia teatterissa toimimisesta Esitys alkaa klo 18.30 Ensimmäinen puoliaika kestää 1 tunnin Väliaika kestää 20 min. Toinen puoliaika

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

Referatiivirakenteet ja että-lauseet objektina kolmessa tietokirjassa

Referatiivirakenteet ja että-lauseet objektina kolmessa tietokirjassa Referatiivirakenteet ja että-lauseet objektina kolmessa tietokirjassa Emilia Vainisto Pro gradu -tutkielma Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus Suomen kieli, kieliasiantuntijan opintopolku

Lisätiedot

3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio

3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio 3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Käsiteanalyysi Selvitetään mitä tietokantaan pitää tallentaa Lähtökohtana käyttäjien

Lisätiedot

t5 Viidestoista kappale KertovlauseenvastikeI Seppo sanoi ' Pekan oletrln kotona = ett Pekka on kotona : Min luulin Heikki Me, kertoi hnen asu,1rp Tampereella nn'hn asuu Tampereella : Leenan ia Matin rakentavn

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för språkstudier

Lisätiedot

Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten.

Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten. 1 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten. SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN VALINTAKOE 4.6.2007 Kokeessa on kolme osaa:

Lisätiedot

LUENTOMONISTE (keskeneräinen) 2007. 1. Syntaksin asema kieliopissa 2

LUENTOMONISTE (keskeneräinen) 2007. 1. Syntaksin asema kieliopissa 2 1 P3 Syntaksi/Kaija Kuiri LUENTOMONISTE (keskeneräinen) 2007 Käyttöohje: Luennoilla edetään asioiden esittelyssä samassa järjestyksessä kuin oheisessa monisteessa. Jotta luennon asiat saavat taustoitusta

Lisätiedot

HALUAISITKO MENNA MUUNKANSA KALASTAMAN?

HALUAISITKO MENNA MUUNKANSA KALASTAMAN? HALUAISITKO MENNA MUUNKANSA KALASTAMAN? Verbiketjujen kehkeytyminen suomi toisena kielenä -oppijoiden kielessä Suomen kielen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopiston kielten laitos Joulukuu 2008 Vilja

Lisätiedot

A-INFINITIIVIN LYHYEN MUODON AKKUSATIIVIOBJEKTIN VARIAATIO PERUSSUBJEKTILLISISSA LAUSERAKENTEISSA Kyselytesti- ja korpustutkimus

A-INFINITIIVIN LYHYEN MUODON AKKUSATIIVIOBJEKTIN VARIAATIO PERUSSUBJEKTILLISISSA LAUSERAKENTEISSA Kyselytesti- ja korpustutkimus A-INFINITIIVIN LYHYEN MUODON AKKUSATIIVIOBJEKTIN VARIAATIO PERUSSUBJEKTILLISISSA LAUSERAKENTEISSA Kyselytesti- ja korpustutkimus Tero Harjunen Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

MoNı TAsoı NENKÄYTÅNNÖN YLEı skı ELEN opas ulkomaalaı sı LLE

MoNı TAsoı NENKÄYTÅNNÖN YLEı skı ELEN opas ulkomaalaı sı LLE jien esitellä ja perustella omat näkemyksensä. Kirjan temaattisessa ja metodologisessa väljyydessä on sekä hyviä että huonoja puolia. Kun varsin laaja-alaisen otsikon alle kootaan hyvin erilaisia artikkeleita,

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Koulutuskuvauksen perustehtävä On hyvä aloittaa kuvauksen perustehtävän määrittelystä: - Opintoihin

Lisätiedot

VOKAALIVARTALOIDEN YLEISTYMINEN VERBIEN NÄHDÄ, TEHDÄ, TULLA, MENNÄ, PURRA JA SURRA A-INFINITIIVEISSÄ

VOKAALIVARTALOIDEN YLEISTYMINEN VERBIEN NÄHDÄ, TEHDÄ, TULLA, MENNÄ, PURRA JA SURRA A-INFINITIIVEISSÄ VOKAALIVARTALOIDEN YLEISTYMINEN VERBIEN NÄHDÄ, TEHDÄ, TULLA, MENNÄ, PURRA JA SURRA A-INFINITIIVEISSÄ Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 10.1.2019 Emma-Katariina Korja SISÄLLYS 1. JOHDANTO

Lisätiedot

2. KUVIOTEHTÄVÄT Tehtävissä edellytetään vastausta olennaiselta osaltaan kuvioesityksiin perustuvana annettujen ohjeiden mukaan.

2. KUVIOTEHTÄVÄT Tehtävissä edellytetään vastausta olennaiselta osaltaan kuvioesityksiin perustuvana annettujen ohjeiden mukaan. TAMPEREEN YLIOPISTO Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNOT/kunnallisalan koulutus VALINTAKOE 7.6.2006 KELLO 10-14 Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Pisteet

Lisätiedot

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Puhuttaessa vieraasta kielestä kieliopin termien avulla on ymmärrettävä, mitä ovat 1. sanaluokat (esim. substantiivi), 2. lausekkeet (esim. substantiivilauseke)

Lisätiedot

Sivuteemarakenne ja nominaaliset lausekkeet esikentässä

Sivuteemarakenne ja nominaaliset lausekkeet esikentässä Sivuteemarakenne ja nominaaliset lausekkeet esikentässä Outi Mäkiketola Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2008 Tampereen yliopisto Suomen

Lisätiedot

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Kirjaimet. Jakso Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Jakso Vokaalit ja konsonantit Mäkiset harjoituslista Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

JoUsTAvAA LAUSEQPPIA

JoUsTAvAA LAUSEQPPIA ırja ALHO JoUsTAvAA LAUSEQPPIA LAUSEOPPIA VAI SYNTAKSIA ielen syntaktisen tarkastelun pohjalla on intuitiivinen tieto siitä, että kielellä on rakenne. Lauseopilla tarkoitetaan yleensä suomen kielessä samaa

Lisätiedot

Abessiivin käyttö suomen yleiskielessä ja murteissa

Abessiivin käyttö suomen yleiskielessä ja murteissa OSMO IKOLA Abessiivin käyttö suomen yleiskielessä ja murteissa Tämän kirjoituksen keskeisenä aineistona on Lauseopin arkisto (LA). Lauseopin arkiston oppaan (Ikola 1985) mukaan arkisto käsittää 162 aineistoyksikköä,

Lisätiedot

PRONOMINEJA (text 2, s. 37)

PRONOMINEJA (text 2, s. 37) PRONOMINEJA (text 2, s. 37) PERSOONAPRONOMINIT jag minä mig minut, minua du sinä dig sinut, sinua han hän (mies) honom hänet, häntä (mies) hon hän (nainen) henne hänet, häntä (nainen) vi me oss meidät,

Lisätiedot

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). 1. Pääsitkö sinä yliopistoon... OPISKELLA? opiskelemaan 2. Milloin sinä menet... TAVATA Katjua? tapaamaan 3. Mitä sinä menet... TEHDÄ Tampereelle? tekemään

Lisätiedot

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta

Lisätiedot

Markkinointi & viestintä. Olkkarikekkerit 2018

Markkinointi & viestintä. Olkkarikekkerit 2018 Olkkarikekkerit 2018 Olkkarikekkerit! -keikkasarja toi yhteen naapuruston lapsia eri puolilla Helsinkiä loppuvuodesta 2018. Vuoden pimeimpänä aikana olohuoneiden nurkissa nähtiin viisi erilaista elämystä:

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot