Esipuhe. Espoossa tammikuussa Tekijä. Esipuhe 3
|
|
- Olavi Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on ollut laatia mahdollisimman laaja ja kattava kielioppi, joka soveltuu sekä espanjaa opetteleville että kieltä hyvin jo hallitseville. Kieliopilla onkin kaksi päätavoitetta: yhtäältä esitellä kielen rakenteet, toisaalta antaa vastauksia usein esille tuleviin kielenkäytön ongelmiin, jotka liittyvät esimerkiksi sellaisiin kysymyksiin kuin verbin rektio, prepositioiden käyttö ja oikeinkirjoitusnormit. Kieliopin tarkoituksena on toimia myös käsikirjana. Tätä varten kirjan lopussa on yksityiskohtainen hakemisto. Mukana on varsinkin opiskelijoiden tarpeita varten myös kontrastiivinen eli espanjan ja suomen rakenteita vertaileva näkökulma. Erityisesti se korostuu lopussa olevassa liitteessä, jossa tarkastellaan eräiden suomen sijamuotojen vastineita espanjassa. Kielioppiin sisältyy myös varsin laaja luettelo verbien, substantiivien ja adjektiivien rektiosta. Tässä kieliopissa noudatetaan Euroopassa puhuttavan espanjan yleiskielen normia, joskin mukana on myös viittauksia Latinalaisessa Amerikassa puhuttavaan espanjaan. Vaikka sanastossa ja eräissä kieliopillisissa yksityiskohdissa on paikallisia eroja, yleiskieli ja erityisesti ns. sivistynyt normi on varsin yhtenäinen Amerikassa ja Euroopassa. Keskinäistä viestintää paikalliset erot eivät vaikeuta millään tavoin. Näin ollen kielioppi on tarkoitettu yhtä lailla myös niille, joille Amerikan espanja on tutumpi. Esimerkkiaineisto on otettu suureksi osaksi espanjalaisesta lehdistöstä. Fil. yo Santeri Siimes on lukenut käsikirjoituksen käyttäjän näkökulmasta ja esittänyt siihen monia parannusehdotuksia, jotka olen valtaosin ottanut huomioon. Hänen tarkkanäköisyytensä ja kriittisyytensä on ollut suureksi avuksi, ja esitän hänelle vilpittömät kiitokseni. Kiitän myös leht. Begoña Sanromania, jolta olen saanut arvokasta apua eräissä kiperissä kysymyksissä. Espoossa tammikuussa 2002 Tekijä Esipuhe 3
2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Esipuhe... 3 Sisällysluettelo... 4 Ääntäminen ja oikeinkirjoitus Espanjan aakkoset Ääntäminen Äänteet ja niitä vastaavat kirjainmerkit Erityisiä tapauksia Vokaalien ja konsonanttien ääntäminen Sanapaino Sitominen Sävelkulku (intonaatio) Oikeinkirjoitus Korkomerkkien käyttö Välimerkit Piste Pilkku Puolipiste Kysymys- ja huutomerkki Kolme pistettä Ajatusviiva Yhdysviiva Muut välimerkit Isot ja pienet alkukirjaimet Tavuviivan käyttö Muita oikeinkirjoitusseikkoja Artikkelit Muodot Selityksiä Monikon epämääräinen artikkeli Artikkelin ja preposition yhteensulautuminen Un, el feminiinissä Neutrinen artikkeli Käyttö Yleistä artikkelin käytöstä Epämääräisen artikkelin käyttö yleisnimien yhteydessä Määräisen artikkelin käyttö yleisnimien yhteydessä Määräisen artikkelin käyttö erisnimien ja maantieteellisten nimien yhteydessä Epämääräisen artikkelin käyttö erisnimien ja maantieteellisten nimien yhteydessä Sisällysluettelo
3 Epämääräisen tai määräisen artikkelin käyttö erisnimien yhteydessä Määräisen artikkelin käyttö lukusanojen yhteydessä Artikkelin poisjättö Artikkelin käyttö substantiivin edustajana Artikkelin toistaminen peräkkäisten substantiivien yhteydessä Neutrinen artikkeli Substantiivi ja adjektiivi Substantiivin ja adjektiivin käsite Substantiivin ja adjektiivin ero Muihin sanaluokkiin kuuluvien sanojen substantivointi Substantiivin determinantit ja määreet Adjektiivin determinantit ja määreet Substantiivi ja adjektiivi lauseenvastikkeissa Substantiivin suku Yleistä maskuliinin ja feminiinin käytöstä Suvun määräytyminen sanan päätteen perusteella Suvun määräytyminen sanan merkityksen perusteella Suvun mielivaltainen vaihteleminen Sanoja, joiden merkitys vaihtelee suvun mukaan Maantieteelliset nimet ja erisnimet Substantiivin ja adjektiivin monikko Vokaaliin päättyvät sanat Konsonanttiin päättyvät sanat Sanat, joiden painotus vaihtuu monikossa Sanat, joiden merkitys vaihtuu monikossa Yhdyssanojen monikko Adjektiivin taivutus feminiinissä Vokaaliin päättyvät adjektiivit Konsonanttiin päättyvät adjektiivit Adjektiivin loppuheitto substantiivin edellä Adjektiivin substantivointi Adverbin muodostaminen adjektiivista Adjektiivin vertailu Yhtäläisyysvertailu Komparatiivi ja superlatiivi Vertailu relatiivilauseen avulla Muita vertailurakenteita Absoluuttinen superlatiivi Adjektiivin sijoitus Adjektiivin sijoittuminen funktion perusteella Adjektiivin sijoittuminen merkityksen perusteella Adjektiivi ja muut määreet Adjektiivijonot Yhdysadjektiivit Adjektiivin mukautuminen substantiivin sukuun ja lukuun Sisällysluettelo 5
4 Pronominit Persoonapronominit Pronominitaulukko Subjekti- ja prepositiomuodot Subjektipronominien käyttö ei ole pakollista Neutrinen persoonapronomini ello Persoonapronominin korvaaminen demonstratiivipronominilla Prepositiomuotojen käyttö Suomen se-pronominin kääntämisestä Akkusatiivi- ja datiivipronominit Akkusatiivi- ja datiiviobjekti Kolmannen persoonan akkusatiivipronominit Akkusatiivi- ja datiivipronominien sijoitus Prepositiomuotojen käyttäminen akkusatiivija datiivipronominien asemesta Kaksoisakkusatiivi ja kaksoisdatiivi Akkusatiivi- ja datiivipronominien liittyminen eri verbeihin Akkusatiivipronominin käyttö predikatiivin funktiossa ja haber-verbin yhteydessä Refleksiivipronominit Muodot Käyttö Refleksiiviset prepositiomuodot Refleksiivipronominin yhdistyminen muihin painottomiin pronomineihin Refleksiivipronominin poisjättö Datiivi- ja refleksiivipronominien muu käyttö Datiivipronominin muut tehtävät A-prepositio ei aina ole datiivin prepositio Refleksiivipronominien muut tehtävät Demonstratiivipronominit Muodot Demonstratiivipronominien ero Neutrinen demonstratiivipronomini Demonstratiivipronominin sijoitus Subjektina olevan demonstratiivipronominin taipuminen Demonstratiivipronominin erityistä käyttöä Possessiivipronominit Muodot Possessiivipronominien taipuminen Lyhyiden possessiivipronominien käyttö Pitkien possessiivipronominien käyttö Possessiivipronominin toistaminen Yksikkö vai monikko possessiivipronominin yhteydessä? Sisällysluettelo
5 Kysymyspronominit ja -adverbit Muodot Käyttö Relatiivipronominit Muodot Rajoittava ja ei-rajoittava relatiivilause Relatiivipronominien käyttö rajoittavissa ja ei-rajoittavissa relatiivilauseissa Relatiiviset adverbit Korrelaatittomat relatiivilauseet Lohkolauseet Indefiniittipronominit Muodot Alguien, alguno, algo; nadie, ninguno, nada Kvantitatiiviset indefiniittipronominit Muut indefiniittipronominit Lukusanat Perusluvut Järjestysluvut Peruslukujen ja järjestyslukujen käyttö Murtoluvut Prosenttiluvut Kollektiiviluvut Laskutoimitukset Lukusanojen käyttö ajanilmauksissa Verbit Yleistä verbitaivutuksesta Tapaluokat ja aikamuodot Yksinkertaiset muodot ja liittomuodot Säännölliset ja epäsäännölliset verbit Vartaloon ja infinitiiviin lisättävät päätteet Haber-, ser-, estar- ja tener-verbien taivutus Säännöllisten verbien taivutus Puolisäännöllisten verbien taivutus Diftongiverbit Vokaalinmuutosverbit konjugaation diftongiverbit Verbit, joissa on muita pieniä epäsäännöllisyyksiä Verbimuotojen johtaminen Epäsäännöllisten verbien taivutus Taivutuskaavat Apuverbit Modaalisten apuverbien merkitys ja käyttö Apuverbien käyttö yhdistetyssä perfektissä Sisällysluettelo 7
6 8 Sisällysluettelo Suomen olla-verbin vastineita Haber Tener Ser ja estar Ser- ja estar-verbien vertailua adjektiivien yhteydessä Verbin rakenne Verbin paikkaisuus Kausatiivisuus Verbin järjestyminen infinitiivillä tai sivulauseella Erityisiä verbejä: dejar, hacer, mandar, oír, ver Refleksiiviverbit Aikamuodot Espanjan aikamuotojärjestelmä Preesens Yhdistetty perfekti Yksinkertainen perfekti ja imperfekti Pluskvamperfekti 1 ja Futuuri ja konditionaali Futuuri ja konditionaali aikamuotoina Futuuri ja konditionaali otaksumisen ilmaisussa Ehtolauseet Konditionaalin muita tehtäviä Erikoistapauksia ja konditionaalia korvaavia muotoja Aikamuotojen mukautuminen Subjunktiivi Subjunktiivin aikamuodot Tiivistelmä subjunktiivin käytöstä Subjunktiivi päälauseessa Käsky ja kielto Ehkä-lauseet Kunpa-lauseet Subjunktiivi sivulauseessa Yksipersoonaiset lauseet Komplementtilauseet Relatiivilauseet Adverbiaalilauseet (tietyillä konjunktioilla alkavat lauseet) Toistorakenteet Muut subjunktiivirakenteet El hecho de que, el que Epäsuorat kysymyslauseet: depender de Subjunktiivi substantiivin yhteydessä Subjunktiivin imperfektin -ra-muodon muita tehtäviä Aikamuotojen mukautuminen subjunktiivissa Imperatiivi
7 Passiivit ja persoonattomat rakenteet Varsinainen passiivi Passiivin muodostaminen Passiivin funktio Passiivin aikamuodot Agentti Tilapassiivi: estar + partisiippi Varsinaisen passiivin ja tilapassiivin vertailua Estar + partisiippi refleksiiviverbien yhteydessä Partisiippeja, jotka voivat toimia myös adjektiiveina Refleksiivipassiivi ja persoonaton passiivi Monikon 3. persoonan käyttö persoonattomasti Uno muodollisena subjektina Sinä-passiivi Refleksiiviverbit ja passiivi Verbiperifraasit Verbin nominaalimuodot Infinitiivi Gerundi Partisiippi Adverbit Paikan adverbit Ajan adverbit Kvantitatiiviset adverbit Tavan adverbit Kielto- ja myöntöadverbit Muita adverbeja Adverbin vertailu Prepositiot A, de, en, por, para, con, sin Paikkaan ja aikaan liittyvät prepositiot Muut prepositiot ja preposition kaltaiset ilmaukset Prepositioiden yhdistelmät Preposition toistaminen Lause Lauseenjäsenet Subjekti Predikaatti Predikatiivi Akkusatiiviobjekti Verbin mukautuminen subjektiin Sanajärjestys Perussanajärjestys, topikaalistus ja lohkolause Verbi subjektin edellä Lineaarinen ja ei-lineaarinen sanajärjestys Sisällysluettelo 9
8 Kieltolauseet Kieltoadverbin no paikka Kieltolauseen rakenne Sanajärjestys Kielteinen pronomini myönteisessä lauseessa Ni, ni siquiera Kieltosanan vaikutus sivulauseeseen Kielteiset kysymykset Olla tekemättä Kysymyslauseet Suorat kysymyslauseet Epäsuorat kysymyslauseet Huudahduslauseet Käskylauseet Rinnasteiset ja alisteiset lauseet Rinnasteiset lauseet Alisteiset lauseet Nominalisoidut lauseet Sananmuodostus Johtaminen Prefiksit (etuliitteet) Suffiksit (jälkiliitteet) Deminutiivi-, aumentatiivi- ja despektiivisuffiksit Muut suffiksit Yhdistäminen Varsinaiset yhdyssanat Substantiivi + luokitusadjektiivi Substantiivi + prepositio + substantiivi Substantiivi + substantiivi Liite 1: Eräiden suomen sijamuotojen vastineita espanjassa Partitiivi Essiivi Translatiivi Paikallissijat Liite 2: Verbien, substantiivien ja adjektiivien rektio Aakkosellinen hakemisto Sisällysluettelo
Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
LisätiedotAdjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot
Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488
LisätiedotEiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.
Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ
Lisätiedot5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa
5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika
Lisätiedot7.3.3 Vieraat kielet. Tietostrategia ja opiskeluympäristö
7.3.3 Vieraat kielet Tietostrategia ja opiskeluympäristö Vieraiden kielten opetuksen tavoitteena on monipuolisten viestintätaitojen oppiminen sekä valmius kohdata erilaisia ihmisiä ja kulttuureja. Tähän
LisätiedotAdjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot
Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488
Lisätiedot7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)
7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja
LisätiedotA2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet
A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja
LisätiedotKREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen
KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja
LisätiedotOPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa
LisätiedotKirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista
Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen
LisätiedotSaksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset
Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria
9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta
LisätiedotVieraat kielet, perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A)
Vieraat kielet, perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A) Englanti (ENA) PAKOLLISET KURSSIT TAVOITTEET TAVOITTEIDEN ENA1 Nuori ja hänen maailmansa perustaitojen harjaannuttaminen lukiomaiseen
Lisätiedot7.3.3 Vieraat kielet. Tietostrategia ja opiskeluympäristö
84 7.3.3 Vieraat kielet Kielten suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen opiskelu ja sen monipuolinen arvioiminen antavat oppilaalle kielelliset, viestinnälliset ja kulttuurilliset valmiudet, jotka luovat pohjaa
LisätiedotMagazin.de ja opetussuunnitelman perusteet
Magazin.de ja opetussuunnitelman perusteet Magazin.de on valtakunnallisen opetussuunnitelman mukainen oppimateriaalisarja. Lukion opetussuunnitelma (2016) pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan opiskelija
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 Espanjan kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän
LisätiedotRANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2
RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,
LisätiedotOppikirjan äänitteet CD:llä tai verkossa, opettajan omat tiedostot, yo-kuuntelut. Lyhyitä puhe-, kuuntelu- ja rakenneharjoituksia.
Ranska, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän ranskan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien
Lisätiedot9.2. Ruotsi B1 kielenä
9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens
LisätiedotSUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)
SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos) INFO, https://genfibeta.weebly.com/info.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) MUUT, https://genfibeta.weebly.com/info-m.html Suomen lyhyt kielioppi,
LisätiedotVerkkokurssien kuvaukset
Verkkokurssien kuvaukset FI1 - Johdatus filosofiseen ajatteluun Kurssin tavoitteena on luoda yleiskatsaus filosofian maailmaan ja filosofiseen ajatteluun. Keskustelut kytketään länsimaisen filosofiseen
LisätiedotKurssikuvaukset. enorssi-verkkokurssitarjotin 2010-2011. Lakitiedon syventävä kurssi (YH6)
Kurssikuvaukset Lakitiedon syventävä kurssi (YH6) Kurssilla syvennetään ja laajennetaan lukion lakitiedon kurssilla hankittua tietämystä. Tavoitteena on syventää juridista ajattelua ja opetella laatimaan
LisätiedotÄidinkieli ja kirjallisuus ai = ÄI Kurssin sisältö Arvosteluperusteet Suoritusjärjestys
14 Äidinkieli ja kirjallisuus ai = ÄI Kurssin sisältö Arvosteluperusteet Suoritusjärjestys ai10 Opiskelutaidon ja kieliopin kertauksen kurssi ai-1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus ai-2 Tekstin rakentaminen
LisätiedotVapaa. oo Kielentuntemuksen koe, koevastaus, kirjoitelma. Aktiivinen osallistuminen.
ÄIDINKIELI ÄIDINKIELI ÄIDINKIELI ÄIDINKIELI ÄIDINKIELI ÄIDINKIELI ÄIDINKIELI ÄIDINKIELI 16 Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI Kurssin sisältö Arvosteluperusteet Suoritusjärjestys ÄI10 Opiskelutaidon ja kieliopin
LisätiedotTässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.
Suomiset seikkailevat Ohjelman sisältö Aihe 1, Jakso 1, Kirjaimet ja äänteet - Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Tässä jaksossa opettelet muun muassa kirjainten ja äänteiden vastaavuutta sekä aakkosjärjestystä.
LisätiedotB-kieli. Kielitaidon osa-alueet jaotellaan kielenopetuksen eurooppalaisessa viitekehyksessä seuraavasti:
KIELET Viikin normaalikoulun kieliohjelma 3. luokalla alkavana A1-kielenä opetetaan englantia, ranskaa ja saksaa. 4/5 luokalla alkavana vapaaehtoisena kielenä (A2) tarjotaan englantia (alkaa 5. luokalla),
Lisätiedot9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET
9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
Lisätiedot9.2.3.X A2-espanja KESKEISET SISÄLLÖT. 4. luokan keskeiset tavoitteet. Kielitaito
9.2.3.X A2-espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4.-6. oppii viestimään espanjaksi konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää
LisätiedotObjekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:
Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)
LisätiedotRUOTSI A2-KIELENÄ. Yleinen tehtävä
RUOTSI A2-KIELENÄ Ruotsin A2-oppimäärää opiskellaan vapaaehtoisena kielenä. A2-kielen valintaa suositellaan oppilaalle, jolla on jo hyvät tiedot ja taidot äidinkielessä ja englannin kielessä. Yleinen tehtävä
LisätiedotVerkkokurssien kuvaukset
Verkkokurssien kuvaukset FI1 - Johdatus filosofiseen ajatteluun Kurssin tavoitteena on luoda yleiskatsaus filosofian maailmaan ja filosofiseen ajatteluun. Keskustelut kytketään länsimaisen filosofiseen
LisätiedotÄidinkieli ja kirjallisuus ai = ÄI Kurssin sisältö Arvosteluperusteet Suoritusjärjestys
14 Äidinkieli ja kirjallisuus ai = ÄI Kurssin sisältö Arvosteluperusteet Suoritusjärjestys ai10 Opiskelutaidon ja kieliopin kertauksen kurssi ai-1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus ai-2 Tekstin rakentaminen
LisätiedotVerkkokurssien kuvaukset
Verkkokurssien kuvaukset FI1 - Johdatus filosofiseen ajatteluun Kurssin tavoitteena on luoda yleiskatsaus filosofian maailmaan ja filosofiseen ajatteluun. Keskustelut kytketään länsimaisen filosofiseen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2011 1 LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Oman äidinkielen ja kotikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotInsights ja Opetussuunnitelman perusteet
Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija
LisätiedotSaksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua
Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja
LisätiedotTässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.
Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotH4I NOMINAALILAUSE JA PREESENS
H4I NOMINAALILAUSE JA PREESENS 4 HEPREA, KIELIOPPI, https://genfibeta.weebly.com/h4.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin muotoon gen.fi/) H4I LAUSEOPPI, https://genfibeta.weebly.com/h4i.html H4I
LisätiedotVenäjä (A2-kieli) Tavoiteet
Venäjä (A2kieli) VUOSILUOKAT 56 Venäjän kielen opiskelun alkuvaiheessa suullinen viestintä on oppitunneilla tärkeintä. Opiskelun edetessä lisätään kirllista harjoittelua uuden kirjoitusjärjestelmän sisäistämiseksi.
Lisätiedotenorssin verkkokurssitarjotin 2013-2014 (päivitetty 1.9.2013)
enorssin verkkokurssitarjotin 2013-2014 (päivitetty 1.9.2013) Kurssin nimi Oppiaine Opettaja ja koulu Ajankohta Ilmoittautuminen FI1 - Johdatus filosofiseen ajatteluun Filosofia Pekka Lempiäinen, Helsingin
Lisätiedot9. A1-espanja. Yleiset tavoitteet 1.-2. luokille
9. A1-espanja A-espanjan vieraana kielenä 1. luokalla aloittavat oppilaat valitaan opetukseen soveltuvuuskokeella. Kolmannelta luokalta alkaa toinen A-kieli, joka on englanti. Yleiset tavoitteet 1.-2.
LisätiedotVieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6
B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen
LisätiedotEnglanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9
Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun
LisätiedotOPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA
VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu
LisätiedotLYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi
1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu
LisätiedotFokus ja Opetussuunnitelman perusteet
Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet Fokus-sarja toteuttaa uusia valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti lukiokoulutus tähtää laaja-alaiseen yleissivistykseen
LisätiedotA-KIELET ENGLANTI JA SAKSA
A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A1 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa
LisätiedotRANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA
RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten
LisätiedotJ'aime ja opetussuunnitelman
J'aime ja opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet J'aime-materiaali toteuttaa valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita ja niiden perustana olevaa oppimiskäsitystä, jonka mukaan opiskelija
Lisätiedotenorssin verkkokurssitarjotin 2011-2012 (päivitetty 21.11.2011)
enorssin verkkotarjotin 2011-2012 (päivitetty 21.11.2011) Kurssin nimi Oppiaine Opettaja ja koulu Ajankohta Ilmoittautuminen FI1 - Johdatus filosofiseen ajatteluun Filosofia Helsingin normaalilyseo 15.4.2012-25.5.2012
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
LisätiedotPorolahden peruskoulu. Opetussuunnitelma 2012
Porolahden peruskoulu Opetussuunnitelma 2012 Oppiaineosuus 10.8.2012 2 10.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 10.2.1. Äidinkieli ja kirjallisuus 10.2.1.1. Suomi äidinkielenä
LisätiedotUusikaarlepyy Opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2)
Uusikaarlepyy Opetussuunnitelma 2016 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus on oppimäärä, joka on erityisesti tarkoitettu niille oppilaille, joilla on jokin muu
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
LisätiedotEspanjan A-kielen opetussuunnitelma vieraskielisillä suomi-espanja luokilla
Espanjan A-kielen opetussuunnitelma vieraskielisillä suomi-espanja luokilla Johdanto Vieraskielisen suomi-espanja opetuksen tavoite on kehittää oppijan kykyä kommunikoida suullisesti ja kirjallisesti ottaen
LisätiedotSAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)
SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen
LisätiedotVerbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti
Verbit Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki. White, Leila
LisätiedotOppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
Ranska A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
Lisätiedot5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti
5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden
Lisätiedotenorssin verkkokurssitarjotin (päivitetty )
enorssin verkkokurssitarjotin 2014-2015 (päivitetty 7.8.2014) Oppiaine Kurssin nimi Opettaja ja koulu Ajankohta Ilmoittautuminen viimeistään Englanti EA10 Business English Irmeli Kaustio Turun normaalikoulu
Lisätiedot7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE
7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotÄi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt
Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään
LisätiedotVerbien morfosyntaksista, osa 2
Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka
Lisätiedot5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi
5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin
LisätiedotÄIDINKIELI JA TEATTERIT
ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004 A -SAKSA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2. Tavoitteet
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -SAKSA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja vastaamaan itseään ja lähiympäristöään koskeviin kysymyksiin esittämään
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotOPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT VIERAAT KIELET Englanti 2013 2014 Vieraat kielet ENGLANTI A1-KIELI EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Vieraan kielen taito edellyttää
LisätiedotSuomi toisena kielenä. -opetuksen opetussuunnitelma
Suomi toisena kielenä -opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 87 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO Suomi toisena kielenä perusopetuksessa... 3 1. Opetuksen järjestäminen... 3 2. Opetuksen
Lisätiedot15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9
1 Liite 1. Ylä-Malmin peruskoulun opetussuunnitelman täydennys 15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9 Päätösehdotus: Päätös: Hyväksytään saksa A-kielenä opetussuunnitelma vuosiluokille
LisätiedotTAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A.
TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT Marja A. PISTE. Informaatioyksikön lopussa, joka lauseessa on verbi Vapaampi tyyli (esimerkiksi mainokset): vaillinainen lause mahdollinen Palkinnon sai Kirsti Lahti. Hyvällä syyllä.
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI RANSKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI RANSKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 RANSKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotPorolahden peruskoulu. Opetussuunnitelma 2012
Porolahden peruskoulu Opetussuunnitelma 2012 Oppiaineosuus 10.8.2012 2 10.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 10.2.1. Äidinkieli ja kirjallisuus 10.2.1.1. Suomi äidinkielenä
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
Lisätiedot7.4 Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet
7.3.1 Muut äidinkielet Pietarsaaressa ei tällä hetkellä ole tarvetta laatia paikallista äidinkielen opetussuunnitelmaa muita äidinkieliä varten ja ruotsinkielistä kielikylpyä varten on laadittu oma opetussuunnitelmansa,
LisätiedotLUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo
LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.
Lisätiedot7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE
7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä
LisätiedotFredin ja Eskon sanomat
Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen
LisätiedotMiten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotSUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:
SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on
LisätiedotEnglanti 2. Sanajärjestys It/there lauseet Persoonapronominit Passiivi Ajan ja paikan prepositiot
Englanti 2 Sanajärjestys It/there lauseet Persoonapronominit Passiivi Ajan ja paikan prepositiot SPOTPA Man bites dog. Dog bites man. Sanajärjestys O 1) Kuka tekee? O 2) Mitä tekee? O 3) Mitä? Kenelle?
LisätiedotITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017
ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017 ITALIAN KIELEN KURSSIT - IIC HELSINKI - Kesäkurssit 2017 (toukokuu - kesäkuu 2017) Lisätietoja kursseista ja ilmoittautumiset: corsi.iichelsinki[at]esteri.it
LisätiedotLC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova
LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi Alexandra Belikova 2016-2017 Opintojakso Laajuus: 2 op Työmäärä toteutustavoittain: itsenäisen työskentelyn osuus (mm. verkossa) 50 h pienryhmäopetus 4 h Sisältö:
LisätiedotVERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät?
Harri Laitinen VERBIN AIKAMUODOT Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Verbi ilmaisee myös aikaa. Milloin jokin tekeminen tapahtuu? Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti
LisätiedotTuovi Pääkkönen Tampereen yliopiston
enorssin verkkokurssitarjotin 2015-2016 (päivitetty 31.5.2015) Oppiaine Kurssin nimi Opettaja ja koulu Ajankohta Ilmoittautuminen viimeistään Elämänkatsomustieto ET1 Hyvän elämän perusteita etsimässä Tuovi
LisätiedotLausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita.
Kertausta Lausetyypit ja puheaktit Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita. Puheaktit: on olemassa monenlaisia asioita, joita kielellä tyypillisesti
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotTOP JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
TOP JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET TOP-sarja toteuttaa valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita, ja niiden perustana olevaa oppimiskäsitystä: oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita
LisätiedotSUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011
Radanvarsikuntien (Kerava, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Elina Lahtinen Kirsi-Marja Puhakka Liisa Pulkkinen Sisällys Suomi toisena kielenä
LisätiedotPERUSKOULUN KURSSIT ENGLANTI. EN 0: Englanti - valinnainen. Ks. oppikirjaluettelo.
ENGLANTI EN 0: Englanti - valinnainen Perehdyttää englannin kielen alkeisiin jokapäiväisissä käyttötilanteissa. UNIT 1-4 englanti maailmankielenä, perheestä kertominen, tervehtiminen, ruoka-aineita, kahvilassa
Lisätiedot