Esipuhe. Espoossa tammikuussa Tekijä. Esipuhe 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3"

Transkriptio

1 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on ollut laatia mahdollisimman laaja ja kattava kielioppi, joka soveltuu sekä espanjaa opetteleville että kieltä hyvin jo hallitseville. Kieliopilla onkin kaksi päätavoitetta: yhtäältä esitellä kielen rakenteet, toisaalta antaa vastauksia usein esille tuleviin kielenkäytön ongelmiin, jotka liittyvät esimerkiksi sellaisiin kysymyksiin kuin verbin rektio, prepositioiden käyttö ja oikeinkirjoitusnormit. Kieliopin tarkoituksena on toimia myös käsikirjana. Tätä varten kirjan lopussa on yksityiskohtainen hakemisto. Mukana on varsinkin opiskelijoiden tarpeita varten myös kontrastiivinen eli espanjan ja suomen rakenteita vertaileva näkökulma. Erityisesti se korostuu lopussa olevassa liitteessä, jossa tarkastellaan eräiden suomen sijamuotojen vastineita espanjassa. Kielioppiin sisältyy myös varsin laaja luettelo verbien, substantiivien ja adjektiivien rektiosta. Tässä kieliopissa noudatetaan Euroopassa puhuttavan espanjan yleiskielen normia, joskin mukana on myös viittauksia Latinalaisessa Amerikassa puhuttavaan espanjaan. Vaikka sanastossa ja eräissä kieliopillisissa yksityiskohdissa on paikallisia eroja, yleiskieli ja erityisesti ns. sivistynyt normi on varsin yhtenäinen Amerikassa ja Euroopassa. Keskinäistä viestintää paikalliset erot eivät vaikeuta millään tavoin. Näin ollen kielioppi on tarkoitettu yhtä lailla myös niille, joille Amerikan espanja on tutumpi. Esimerkkiaineisto on otettu suureksi osaksi espanjalaisesta lehdistöstä. Fil. yo Santeri Siimes on lukenut käsikirjoituksen käyttäjän näkökulmasta ja esittänyt siihen monia parannusehdotuksia, jotka olen valtaosin ottanut huomioon. Hänen tarkkanäköisyytensä ja kriittisyytensä on ollut suureksi avuksi, ja esitän hänelle vilpittömät kiitokseni. Kiitän myös leht. Begoña Sanromania, jolta olen saanut arvokasta apua eräissä kiperissä kysymyksissä. Espoossa tammikuussa 2002 Tekijä Esipuhe 3

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Esipuhe... 3 Sisällysluettelo... 4 Ääntäminen ja oikeinkirjoitus Espanjan aakkoset Ääntäminen Äänteet ja niitä vastaavat kirjainmerkit Erityisiä tapauksia Vokaalien ja konsonanttien ääntäminen Sanapaino Sitominen Sävelkulku (intonaatio) Oikeinkirjoitus Korkomerkkien käyttö Välimerkit Piste Pilkku Puolipiste Kysymys- ja huutomerkki Kolme pistettä Ajatusviiva Yhdysviiva Muut välimerkit Isot ja pienet alkukirjaimet Tavuviivan käyttö Muita oikeinkirjoitusseikkoja Artikkelit Muodot Selityksiä Monikon epämääräinen artikkeli Artikkelin ja preposition yhteensulautuminen Un, el feminiinissä Neutrinen artikkeli Käyttö Yleistä artikkelin käytöstä Epämääräisen artikkelin käyttö yleisnimien yhteydessä Määräisen artikkelin käyttö yleisnimien yhteydessä Määräisen artikkelin käyttö erisnimien ja maantieteellisten nimien yhteydessä Epämääräisen artikkelin käyttö erisnimien ja maantieteellisten nimien yhteydessä Sisällysluettelo

3 Epämääräisen tai määräisen artikkelin käyttö erisnimien yhteydessä Määräisen artikkelin käyttö lukusanojen yhteydessä Artikkelin poisjättö Artikkelin käyttö substantiivin edustajana Artikkelin toistaminen peräkkäisten substantiivien yhteydessä Neutrinen artikkeli Substantiivi ja adjektiivi Substantiivin ja adjektiivin käsite Substantiivin ja adjektiivin ero Muihin sanaluokkiin kuuluvien sanojen substantivointi Substantiivin determinantit ja määreet Adjektiivin determinantit ja määreet Substantiivi ja adjektiivi lauseenvastikkeissa Substantiivin suku Yleistä maskuliinin ja feminiinin käytöstä Suvun määräytyminen sanan päätteen perusteella Suvun määräytyminen sanan merkityksen perusteella Suvun mielivaltainen vaihteleminen Sanoja, joiden merkitys vaihtelee suvun mukaan Maantieteelliset nimet ja erisnimet Substantiivin ja adjektiivin monikko Vokaaliin päättyvät sanat Konsonanttiin päättyvät sanat Sanat, joiden painotus vaihtuu monikossa Sanat, joiden merkitys vaihtuu monikossa Yhdyssanojen monikko Adjektiivin taivutus feminiinissä Vokaaliin päättyvät adjektiivit Konsonanttiin päättyvät adjektiivit Adjektiivin loppuheitto substantiivin edellä Adjektiivin substantivointi Adverbin muodostaminen adjektiivista Adjektiivin vertailu Yhtäläisyysvertailu Komparatiivi ja superlatiivi Vertailu relatiivilauseen avulla Muita vertailurakenteita Absoluuttinen superlatiivi Adjektiivin sijoitus Adjektiivin sijoittuminen funktion perusteella Adjektiivin sijoittuminen merkityksen perusteella Adjektiivi ja muut määreet Adjektiivijonot Yhdysadjektiivit Adjektiivin mukautuminen substantiivin sukuun ja lukuun Sisällysluettelo 5

4 Pronominit Persoonapronominit Pronominitaulukko Subjekti- ja prepositiomuodot Subjektipronominien käyttö ei ole pakollista Neutrinen persoonapronomini ello Persoonapronominin korvaaminen demonstratiivipronominilla Prepositiomuotojen käyttö Suomen se-pronominin kääntämisestä Akkusatiivi- ja datiivipronominit Akkusatiivi- ja datiiviobjekti Kolmannen persoonan akkusatiivipronominit Akkusatiivi- ja datiivipronominien sijoitus Prepositiomuotojen käyttäminen akkusatiivija datiivipronominien asemesta Kaksoisakkusatiivi ja kaksoisdatiivi Akkusatiivi- ja datiivipronominien liittyminen eri verbeihin Akkusatiivipronominin käyttö predikatiivin funktiossa ja haber-verbin yhteydessä Refleksiivipronominit Muodot Käyttö Refleksiiviset prepositiomuodot Refleksiivipronominin yhdistyminen muihin painottomiin pronomineihin Refleksiivipronominin poisjättö Datiivi- ja refleksiivipronominien muu käyttö Datiivipronominin muut tehtävät A-prepositio ei aina ole datiivin prepositio Refleksiivipronominien muut tehtävät Demonstratiivipronominit Muodot Demonstratiivipronominien ero Neutrinen demonstratiivipronomini Demonstratiivipronominin sijoitus Subjektina olevan demonstratiivipronominin taipuminen Demonstratiivipronominin erityistä käyttöä Possessiivipronominit Muodot Possessiivipronominien taipuminen Lyhyiden possessiivipronominien käyttö Pitkien possessiivipronominien käyttö Possessiivipronominin toistaminen Yksikkö vai monikko possessiivipronominin yhteydessä? Sisällysluettelo

5 Kysymyspronominit ja -adverbit Muodot Käyttö Relatiivipronominit Muodot Rajoittava ja ei-rajoittava relatiivilause Relatiivipronominien käyttö rajoittavissa ja ei-rajoittavissa relatiivilauseissa Relatiiviset adverbit Korrelaatittomat relatiivilauseet Lohkolauseet Indefiniittipronominit Muodot Alguien, alguno, algo; nadie, ninguno, nada Kvantitatiiviset indefiniittipronominit Muut indefiniittipronominit Lukusanat Perusluvut Järjestysluvut Peruslukujen ja järjestyslukujen käyttö Murtoluvut Prosenttiluvut Kollektiiviluvut Laskutoimitukset Lukusanojen käyttö ajanilmauksissa Verbit Yleistä verbitaivutuksesta Tapaluokat ja aikamuodot Yksinkertaiset muodot ja liittomuodot Säännölliset ja epäsäännölliset verbit Vartaloon ja infinitiiviin lisättävät päätteet Haber-, ser-, estar- ja tener-verbien taivutus Säännöllisten verbien taivutus Puolisäännöllisten verbien taivutus Diftongiverbit Vokaalinmuutosverbit konjugaation diftongiverbit Verbit, joissa on muita pieniä epäsäännöllisyyksiä Verbimuotojen johtaminen Epäsäännöllisten verbien taivutus Taivutuskaavat Apuverbit Modaalisten apuverbien merkitys ja käyttö Apuverbien käyttö yhdistetyssä perfektissä Sisällysluettelo 7

6 8 Sisällysluettelo Suomen olla-verbin vastineita Haber Tener Ser ja estar Ser- ja estar-verbien vertailua adjektiivien yhteydessä Verbin rakenne Verbin paikkaisuus Kausatiivisuus Verbin järjestyminen infinitiivillä tai sivulauseella Erityisiä verbejä: dejar, hacer, mandar, oír, ver Refleksiiviverbit Aikamuodot Espanjan aikamuotojärjestelmä Preesens Yhdistetty perfekti Yksinkertainen perfekti ja imperfekti Pluskvamperfekti 1 ja Futuuri ja konditionaali Futuuri ja konditionaali aikamuotoina Futuuri ja konditionaali otaksumisen ilmaisussa Ehtolauseet Konditionaalin muita tehtäviä Erikoistapauksia ja konditionaalia korvaavia muotoja Aikamuotojen mukautuminen Subjunktiivi Subjunktiivin aikamuodot Tiivistelmä subjunktiivin käytöstä Subjunktiivi päälauseessa Käsky ja kielto Ehkä-lauseet Kunpa-lauseet Subjunktiivi sivulauseessa Yksipersoonaiset lauseet Komplementtilauseet Relatiivilauseet Adverbiaalilauseet (tietyillä konjunktioilla alkavat lauseet) Toistorakenteet Muut subjunktiivirakenteet El hecho de que, el que Epäsuorat kysymyslauseet: depender de Subjunktiivi substantiivin yhteydessä Subjunktiivin imperfektin -ra-muodon muita tehtäviä Aikamuotojen mukautuminen subjunktiivissa Imperatiivi

7 Passiivit ja persoonattomat rakenteet Varsinainen passiivi Passiivin muodostaminen Passiivin funktio Passiivin aikamuodot Agentti Tilapassiivi: estar + partisiippi Varsinaisen passiivin ja tilapassiivin vertailua Estar + partisiippi refleksiiviverbien yhteydessä Partisiippeja, jotka voivat toimia myös adjektiiveina Refleksiivipassiivi ja persoonaton passiivi Monikon 3. persoonan käyttö persoonattomasti Uno muodollisena subjektina Sinä-passiivi Refleksiiviverbit ja passiivi Verbiperifraasit Verbin nominaalimuodot Infinitiivi Gerundi Partisiippi Adverbit Paikan adverbit Ajan adverbit Kvantitatiiviset adverbit Tavan adverbit Kielto- ja myöntöadverbit Muita adverbeja Adverbin vertailu Prepositiot A, de, en, por, para, con, sin Paikkaan ja aikaan liittyvät prepositiot Muut prepositiot ja preposition kaltaiset ilmaukset Prepositioiden yhdistelmät Preposition toistaminen Lause Lauseenjäsenet Subjekti Predikaatti Predikatiivi Akkusatiiviobjekti Verbin mukautuminen subjektiin Sanajärjestys Perussanajärjestys, topikaalistus ja lohkolause Verbi subjektin edellä Lineaarinen ja ei-lineaarinen sanajärjestys Sisällysluettelo 9

8 Kieltolauseet Kieltoadverbin no paikka Kieltolauseen rakenne Sanajärjestys Kielteinen pronomini myönteisessä lauseessa Ni, ni siquiera Kieltosanan vaikutus sivulauseeseen Kielteiset kysymykset Olla tekemättä Kysymyslauseet Suorat kysymyslauseet Epäsuorat kysymyslauseet Huudahduslauseet Käskylauseet Rinnasteiset ja alisteiset lauseet Rinnasteiset lauseet Alisteiset lauseet Nominalisoidut lauseet Sananmuodostus Johtaminen Prefiksit (etuliitteet) Suffiksit (jälkiliitteet) Deminutiivi-, aumentatiivi- ja despektiivisuffiksit Muut suffiksit Yhdistäminen Varsinaiset yhdyssanat Substantiivi + luokitusadjektiivi Substantiivi + prepositio + substantiivi Substantiivi + substantiivi Liite 1: Eräiden suomen sijamuotojen vastineita espanjassa Partitiivi Essiivi Translatiivi Paikallissijat Liite 2: Verbien, substantiivien ja adjektiivien rektio Aakkosellinen hakemisto Sisällysluettelo

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

7.3.3 Vieraat kielet. Tietostrategia ja opiskeluympäristö

7.3.3 Vieraat kielet. Tietostrategia ja opiskeluympäristö 7.3.3 Vieraat kielet Tietostrategia ja opiskeluympäristö Vieraiden kielten opetuksen tavoitteena on monipuolisten viestintätaitojen oppiminen sekä valmius kohdata erilaisia ihmisiä ja kulttuureja. Tähän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Kirjaimet. Jakso Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Jakso Vokaalit ja konsonantit Mäkiset harjoituslista Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Magazin.de ja opetussuunnitelman perusteet

Magazin.de ja opetussuunnitelman perusteet Magazin.de ja opetussuunnitelman perusteet Magazin.de on valtakunnallisen opetussuunnitelman mukainen oppimateriaalisarja. Lukion opetussuunnitelma (2016) pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan opiskelija

Lisätiedot

Vieraat kielet, perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A)

Vieraat kielet, perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A) Vieraat kielet, perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A) Englanti (ENA) PAKOLLISET KURSSIT TAVOITTEET TAVOITTEIDEN ENA1 Nuori ja hänen maailmansa perustaitojen harjaannuttaminen lukiomaiseen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Oppikirjan äänitteet CD:llä tai verkossa, opettajan omat tiedostot, yo-kuuntelut. Lyhyitä puhe-, kuuntelu- ja rakenneharjoituksia.

Oppikirjan äänitteet CD:llä tai verkossa, opettajan omat tiedostot, yo-kuuntelut. Lyhyitä puhe-, kuuntelu- ja rakenneharjoituksia. Ranska, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän ranskan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus ai = ÄI Kurssin sisältö Arvosteluperusteet Suoritusjärjestys

Äidinkieli ja kirjallisuus ai = ÄI Kurssin sisältö Arvosteluperusteet Suoritusjärjestys 14 Äidinkieli ja kirjallisuus ai = ÄI Kurssin sisältö Arvosteluperusteet Suoritusjärjestys ai10 Opiskelutaidon ja kieliopin kertauksen kurssi ai-1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus ai-2 Tekstin rakentaminen

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2011 1 LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Oman äidinkielen ja kotikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Verbien morfosyntaksista, osa 2 Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi 1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu

Lisätiedot

enorssin verkkokurssitarjotin 2013-2014 (päivitetty 1.9.2013)

enorssin verkkokurssitarjotin 2013-2014 (päivitetty 1.9.2013) enorssin verkkokurssitarjotin 2013-2014 (päivitetty 1.9.2013) Kurssin nimi Oppiaine Opettaja ja koulu Ajankohta Ilmoittautuminen FI1 - Johdatus filosofiseen ajatteluun Filosofia Pekka Lempiäinen, Helsingin

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Porolahden peruskoulu. Opetussuunnitelma 2012

Porolahden peruskoulu. Opetussuunnitelma 2012 Porolahden peruskoulu Opetussuunnitelma 2012 Oppiaineosuus 10.8.2012 2 10.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 10.2.1. Äidinkieli ja kirjallisuus 10.2.1.1. Suomi äidinkielenä

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Ranska A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot

enorssin verkkokurssitarjotin (päivitetty )

enorssin verkkokurssitarjotin (päivitetty ) enorssin verkkokurssitarjotin 2014-2015 (päivitetty 7.8.2014) Oppiaine Kurssin nimi Opettaja ja koulu Ajankohta Ilmoittautuminen viimeistään Englanti EA10 Business English Irmeli Kaustio Turun normaalikoulu

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -SAKSA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2. Tavoitteet

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -SAKSA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2. Tavoitteet Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -SAKSA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja vastaamaan itseään ja lähiympäristöään koskeviin kysymyksiin esittämään

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät?

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Harri Laitinen VERBIN AIKAMUODOT Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Verbi ilmaisee myös aikaa. Milloin jokin tekeminen tapahtuu? Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti

Lisätiedot

Englanti 2. Sanajärjestys It/there lauseet Persoonapronominit Passiivi Ajan ja paikan prepositiot

Englanti 2. Sanajärjestys It/there lauseet Persoonapronominit Passiivi Ajan ja paikan prepositiot Englanti 2 Sanajärjestys It/there lauseet Persoonapronominit Passiivi Ajan ja paikan prepositiot SPOTPA Man bites dog. Dog bites man. Sanajärjestys O 1) Kuka tekee? O 2) Mitä tekee? O 3) Mitä? Kenelle?

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Fredin ja Eskon sanomat

Fredin ja Eskon sanomat Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen

Lisätiedot

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi Alexandra Belikova 2016-2017 Opintojakso Laajuus: 2 op Työmäärä toteutustavoittain: itsenäisen työskentelyn osuus (mm. verkossa) 50 h pienryhmäopetus 4 h Sisältö:

Lisätiedot

PERUSKOULUN KURSSIT ENGLANTI. EN 0: Englanti - valinnainen. Ks. oppikirjaluettelo.

PERUSKOULUN KURSSIT ENGLANTI. EN 0: Englanti - valinnainen. Ks. oppikirjaluettelo. ENGLANTI EN 0: Englanti - valinnainen Perehdyttää englannin kielen alkeisiin jokapäiväisissä käyttötilanteissa. UNIT 1-4 englanti maailmankielenä, perheestä kertominen, tervehtiminen, ruoka-aineita, kahvilassa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PERSIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PERSIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PERSIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course) Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat

Lisätiedot

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry Äikän kielioppia... Virke on lause joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Predikaatti, subjekti ja objekti kuuluvat lauseenjäseniin....ja teattereiden esittelyjä Päälauseet voidaan yhdistää

Lisätiedot

Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita.

Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita. Kertausta Lausetyypit ja puheaktit Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita. Puheaktit: on olemassa monenlaisia asioita, joita kielellä tyypillisesti

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn kehittymistä A1- ENGLANTI VL.3-9 3.LUOKKA T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä englannin asema globaalin viestinnän kielenä T2 motivoida oppilasta arvostamaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman ainekohtainen osa: 1. Äidinkieli... 5 1.1. Vuosiluokat 1 2... 5 1.1.1. Tavoitteet... 5 1.1.2. Sisällöt... 6 1.2.

Opetussuunnitelman ainekohtainen osa: 1. Äidinkieli... 5 1.1. Vuosiluokat 1 2... 5 1.1.1. Tavoitteet... 5 1.1.2. Sisällöt... 6 1.2. Opetussuunnitelman ainekohtainen osa: 1. Äidinkieli... 5 1.1. Vuosiluokat 1 2... 5 1.1.1. Tavoitteet... 5 1.1.2. Sisällöt... 6 1.2. Vuosiluokat 3 5... 6 1.2.1. 3. luokka... 6 1.2.2. 4. luokka... 8 1.2.3.

Lisätiedot

Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache

Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache Klassen 1 bis 9 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 1. November 2014

Lisätiedot

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta

Lisätiedot

Virke, lauseet ja lauseenvastikkeet

Virke, lauseet ja lauseenvastikkeet Virke, lauseet ja lauseenvastikkeet MIKÄ ON VIRKE? Virke on kirjoitetun kielen yksikkö. Virke alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy ns. isoon välimerkkiin eli pisteeseen, kysymysmerkkiin tai huutomerkkiin.

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE Satu Heikkilä Pirkko Majakangas Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Sisällysluettelo Kappale sivu Aiheet ja tilanteet Sanasto Rakenteet sivu Johdantokappale 7 aakkoset

Lisätiedot

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne 5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella

Lisätiedot

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Lisätiedot

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI RANSKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI RANSKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI RANSKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 RANSKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

SAKSAN KIELI, B2 OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 8 9

SAKSAN KIELI, B2 OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 8 9 SAKSAN KIELI, B2 OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 8 9 Koska B2 saksa on oppilaalle äidinkielen jälkeen kolmas tai neljäs opiskeltava kieli, oppilaalla on jo paljon kokemusta kielten opiskelusta. Hän kykenee käyttämään

Lisätiedot

Kieliä? Yes, please! Ja, gerne! Avec plaisir! Sí, gracias! Sì, grazie!

Kieliä? Yes, please! Ja, gerne! Avec plaisir! Sí, gracias! Sì, grazie! 3 JAKSO elukio VIERAIDEN KIELTEN KURSSIT - 14.11.2016-10.1.2017 Kursseja on tarjolla sekä aloittaville että jatkaville opiskelijoille. -alkuiset ovat vanhan opetussuunnitelman (OPS) mukaisia kursseja.

Lisätiedot

Opiskelussa korostuvat aihekokonaisuudet Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä Viestintä- ja mediataito.

Opiskelussa korostuvat aihekokonaisuudet Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä Viestintä- ja mediataito. Vieraat kielet Vieraan kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetus totuttaa oppilaan käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Suomen kielioppia edistyneille

Suomen kielioppia edistyneille Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause Luku 7 Verbitön lause ja statiivi 7.1. Verbitön lause Akkadissa ei ole kopulaverbiä ( olla-verbiä ). Lauseet, joissa muut kielet käyttävät kopulaa, ilmaistaan akkadissa yksinkertaisesti asettamalla subjekti

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Venäjä, B3-kieli. Oppikirjat: Muu materiaali: Kuuntelut, äänitteet: Lähiopetuksen painotukset: Etätehtävät: Päivystykset:

Venäjä, B3-kieli. Oppikirjat: Muu materiaali: Kuuntelut, äänitteet: Lähiopetuksen painotukset: Etätehtävät: Päivystykset: Venäjä, B3-kieli Muu materiaali: Arviointi: Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän venäjän kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen

Lisätiedot

3. Relatiivipronominit (= joka & mikä + taivutetut versiot, esim. jossa, jolla, josta) That building, whose walls are pink, is ugly.

3. Relatiivipronominit (= joka & mikä + taivutetut versiot, esim. jossa, jolla, josta) That building, whose walls are pink, is ugly. 1. Yksikkö vs. monikko - perussääntö: monikko muodostetaan s-kirjaimella: horse, horses / dog, dogs / UFO, UFOs - s-äänteeseen päättyvien sanojen monikko muodostetaan es-päättellä: bus, buses / bush, bushes

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

Kurssit Pakolliset kurssit Kurssit s2 p1-p5 arvioidaan numeroasteikolla 4 10. Arviointi perustuu tuntityöskentelyyn ja loppukokeeseen.

Kurssit Pakolliset kurssit Kurssit s2 p1-p5 arvioidaan numeroasteikolla 4 10. Arviointi perustuu tuntityöskentelyyn ja loppukokeeseen. 5.3.2 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Perusopetus Aikuisten perusopetuksessa edellytetään, että maahanmuuttaja tai muu tämän oppimäärän valinnut vieraskielinen on jo kotoutumiskoulutuksessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien opetussuunnitelman perusteet

Maahanmuuttajien opetussuunnitelman perusteet Maahanmuuttajien opetussuunnitelman perusteet 2 Valtakunnallinen maahanmuuttajien opetussuunnitelma... 3 Maahanmuuttajien opetus Hämeenkyrössä yleisesti... 4 Maahanmuuttajaoppilas ja opiskelun tuki...

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus, luokat 3-6 Suomen kieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus, luokat 3-6 Suomen kieli ja kirjallisuus 1..1 Äidinkieli ja kirjallisuus, luokat - Suomen kieli ja kirjallisuus Lk Tavoitteet Sisältöalueet/sisällöt Laaja-alainen osaaminen T1 opastaa oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia rakentavasti erilaisissa

Lisätiedot

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ?

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? Matti Miestamo Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos Suomi on omituinen ja vaikea

Lisätiedot

RANSKAN KIELI, B2 OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 8 9

RANSKAN KIELI, B2 OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 8 9 RANSKAN KIELI, B2 OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 8 9 B2 ranska on oppilaalle äidinkielen jälkeen kolmas tai neljäs opiskeltava kieli ja oppilaalla on jo paljon kokemusta kielten opiskelusta. Hän kykenee käyttämään

Lisätiedot

3 en-sukuiset, mm. -ION-, -ELSE-, -HET-, -IST-loppuiset paljon lainasanoja! ett-sukuiset, mm. -UM- ja -ERI-loppuiset

3 en-sukuiset, mm. -ION-, -ELSE-, -HET-, -IST-loppuiset paljon lainasanoja! ett-sukuiset, mm. -UM- ja -ERI-loppuiset SUBSTANTIIVIT Perustaivutus 1 en källa källan källor källorna 2 en granne grannen grannar grannarna 3 en trend trenden trender trenderna 4 ett område området områden områdena 5 ett bevis beviset bevis

Lisätiedot

重 いです おすもうさんと 子 供 とではどっちの 方 が 重 いと 思 いますか もちろん おすもうさんの 方 が 重 いです 子 供 は 軽 いです 重 くありません 東 京 の 地 下 鉄 とヘルシンキの 地 下 鉄 ではどちらが 長 いですか? 東 京 の 地 下 鉄 の 方 が 古 いです

重 いです おすもうさんと 子 供 とではどっちの 方 が 重 いと 思 いますか もちろん おすもうさんの 方 が 重 いです 子 供 は 軽 いです 重 くありません 東 京 の 地 下 鉄 とヘルシンキの 地 下 鉄 ではどちらが 長 いですか? 東 京 の 地 下 鉄 の 方 が 古 いです 第 十 六 課 (Luku 16) : 富 士 は 日 本 一 の 山 Tässä lukukappaleessa opetellaan vertailemaan asioita, esineitä, olioita ym. Eli tutustutaan miten japanin kielessä suhtaudutaan adjektiivin komparatiivi- ja superlatiiviasioihin.

Lisätiedot

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut Luku 14 Lukusanat 14.1. Status absolutus Kolmas nominien statuksista on absolutus, jota käytetään vain tietyissä rakenteissa ja ilmaisuissa. Tässä kirjassa status absolutuksia esiintyy vain lukusanoista

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Äidinkieli ja kirjallisuus 2. Vieraat kielet 11. Matematiikka 18. Biologia 24. Maantieto 28. Fysiikka 32. Kemia 36.

SISÄLLYSLUETTELO. Äidinkieli ja kirjallisuus 2. Vieraat kielet 11. Matematiikka 18. Biologia 24. Maantieto 28. Fysiikka 32. Kemia 36. SISÄLLYSLUETTELO Äidinkieli ja kirjallisuus 2 Vieraat kielet 11 Matematiikka 18 Biologia 24 Maantieto 28 Fysiikka 32 Kemia 36 Terveystieto 39 Uskonto 44 Elämänkatsomustieto 51 Historia 54 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Pronomini. korvaa substantiivia. viittaa siihen. (nimisanaa) tai

Pronomini. korvaa substantiivia. viittaa siihen. (nimisanaa) tai I Pronomini korvaa substantiivia (nimisanaa) tai viittaa siihen. Erilaisia pronomineja Pronomineja käytetään kuten substantiiveja, mutta käyttämällä pronominia vältät toistamasta substantiivia. Englannin

Lisätiedot

UTAJÄRVEN YLÄKOULU VALINNAISKURSSIT

UTAJÄRVEN YLÄKOULU VALINNAISKURSSIT UTAJÄRVEN YLÄKOULU VALINNAISKURSSIT 2014-2015 Valinnaiskurssit AIV1 Kirja on kiva kaveri UUSI OPS : : AIV2 : : : : : Lukemisesta kiinnostuneet ja sitä harrastavat voivat laajentaa ja syventää kirjallisuudentuntemustaan.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Koulutuslautakunta 28.1.2008 17 MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA 2008 Liitteeksi perusopetuksen opetussuunnitelmaan - esiopetus kohta 8, Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien

Lisätiedot

1. LAPSEN KIELEN KEHITYS MONTESSORIPEDAGOGIIKAN MUKAAN

1. LAPSEN KIELEN KEHITYS MONTESSORIPEDAGOGIIKAN MUKAAN ÄIDINKIELI 16.02.2016 Sanna Holopainen 1. LAPSEN KIELEN KEHITYS MONTESSORIPEDAGOGIIKAN MUKAAN a) Yleistä Kieli kehittyy vastaanottavaisen mielen avulla 1. herkkyyskaudella 0-3-v tiedostamattoman vastaanottavaisen

Lisätiedot

HYVÄ VIRKAKIELI JA PÄÄTÖSTEKSTI

HYVÄ VIRKAKIELI JA PÄÄTÖSTEKSTI HYVÄ VIRKAKIELI JA PÄÄTÖSTEKSTI 2.10.2014 marja.muittari@kirjoittajanapu.fi www.kirjoittajanapu.fi 26.9.2014 Kielitoimisto Kirjoittajan apu 1 Hyvässä tekstissä tavoite näkyy selkeästi rakenne tukee tekstin

Lisätiedot

Toinen kotimainen kieli

Toinen kotimainen kieli Toinen kotimainen kieli RUOTSI B-KIELENÄ (B1) VUOSILUOKAT 7 9 Ruotsin kielen opetus ohjaa tuntemaan suomenruotsalaisuutta ja pohjoismaista kulttuuria. Koska kieli ja kulttuuri liittyvät läheisesti toisiinsa,

Lisätiedot

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot

* tapa, sääntö, ohje, määräys (Här talas svenska.) * agentti: AV (Jag målade huset. ---> Huset målades AV mig.) (Muista taivuttaa pronominit!

* tapa, sääntö, ohje, määräys (Här talas svenska.) * agentti: AV (Jag målade huset. ---> Huset målades AV mig.) (Muista taivuttaa pronominit! VERBIT IMPERATIIVI (käskymuoto) Muodostus "Mitä yhteistä perusmuodolla ja preesensmuodolla?" I BÖRJA II RING a III TRO IV SKRIV a BÖRJA r RING er TRO r SKRIV er Huom! Vain yksi M käskee (kom! glöm!). Poikkeus:

Lisätiedot

TAIVALLAHDEN PERUSKOULU. Opetussuunnitelma. Luokka-asteet 1-6 ainekohtainen osuus 1.1.2011

TAIVALLAHDEN PERUSKOULU. Opetussuunnitelma. Luokka-asteet 1-6 ainekohtainen osuus 1.1.2011 TAIVALLAHDEN PERUSKOULU Opetussuunnitelma Luokka-asteet 1-6 ainekohtainen osuus 1.1.2011 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt luokka-asteet 1.-6.... 3 Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen... 3 Opetuksen

Lisätiedot

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Puhuttaessa vieraasta kielestä kieliopin termien avulla on ymmärrettävä, mitä ovat 1. sanaluokat (esim. substantiivi), 2. lausekkeet (esim. substantiivilauseke)

Lisätiedot

OPINTO-OPPAAN SISÄLTÖ

OPINTO-OPPAAN SISÄLTÖ 1 OPINTO-OPPAAN SISÄLTÖ Aikuislukion henkilökunta 2 Yo-tutkinto syksyllä 2016 4 Yo-tutkinto keväällä 2017 5 Uusintakokeet 6 Vanhojen opiskelijoiden vinkkejä 6 Lukuvuoden työpäivät jaksoittain 7-8 Tietoa

Lisätiedot

b) Olla-verbin tai apuverbin sisältämät väitelauseet. Käännä sanajärjestys. olla-verbi/apuverbi + subjekti

b) Olla-verbin tai apuverbin sisältämät väitelauseet. Käännä sanajärjestys. olla-verbi/apuverbi + subjekti 1. Kysymyslause 1. Väitelauseesta kysymyslause a) 99 % verbeistä: käytä do/does/did-apuverbiä apuna. Väitelauseen sanajärjestys säilyy. apuverbi + subjekti + pääverbi Väitelause I like chocolate. Mary

Lisätiedot

8.lk tukienglanti PRONOMINIT

8.lk tukienglanti PRONOMINIT PRONOMINIT Pronominit voidaan jakaa kolmeen ryhmään: persoona, genetiivi, objekti Välillä oikean pronominin hahmottaminen voi olla vaikeaa. Kokeile näitä muistisääntöjä: 1. Persoonapronominit: TAIPUMATON

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja sekä yksinkertaisia tekstejä vastaamaan itseään ja lähiympäristöään

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot