Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit E-verbit Duaali

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali"

Transkriptio

1 Luku 12 Duaali, interrogatiivit, indefiniitit E-verbit Heikkojen e-verbien lisäksi babyloniassa on muutamia muita verbejä, joiden muodoissa a:n tilalla on e. Useimpien toisena tai kolmantena radikaalina on r, mutta joukkoon mahtuu myös epäsäännöllisesti e:llisiä muotoja. Nämä verbit kuuluvat (i/i)-luokkaan, mutta myös vartalovokaalina esiintyy toisinaan e. Toisinaan näistä verbeistä kuitenkin esiintyy muotoja, joissa vokaalit ovat säännölliset, eikä e:tä näy. Yleisimmät tällaiset verbit ovat lemēnum olla paha, tulla pahaksi, esim. verbaaliadjektiivi lemnum paha qerēbum lähestyä, iqtereb hän on lähestynyt ṣeh ērum olla pieni, pienentyä, iṣehḫ erū he/ne (m.) pienenevät šebērum rikkoa, murtaa, ištebir hän on rikkonut Duaali Akkadin substantiivit taipuvat yksikön ja monikon lisäksi myös duaalissa. Duaalia käytetään, kun puhutaan kahdesta asiasta, mutta sen käyttö on lähinnä rajattu luonnostaan pareina esiintyviin asioihin, kuten tiettyihin ruumiinosiin. Monikon tapaan duaalissa on kaksi sijaa: nominatiivi ja genetiivi-akkusatiivi. Maskuliineilla ja feminiinillä ei ole eriäviä duaalin päätteitä. Nominatiivin tunnus on -ān ja genetiivi-akkusatiivin -īn. Esimerkiksi īnān, īnīn (sanasta īnum silmä ). Jos duaalissa olevassa sanassa on feminiinin (a)t-tunnus, duaalin pääte liitetään sen jälkeen, esim. šarratān kaksi kuningatarta. 83

2 84 Babylonian peruskurssi Status constructus -muodossa duaalista katoaa -n. Sijataivutuksen vokaalit jäävät näkyviin, kuten monikossa: īnā wardim orjan silmät, ina īnī wardim orjan silmissä. Omistuspäätteet voi liittää status constructus -muotoon suoraan: īnāja minun silmäni. Genetiivi-akkusatiiviin liitettäessä muoto on sama yksikön genetiivin kanssa: ina qātīša hänen (f.) kädessään/käsissään. Duaalia ei ole adjektiiveilla, pronomineilla tai verbeillä. Jos duaaliseen substantiiviin viitataan jollakin muulla sanalla, käytetään feminiinin monikkomuotoa. Esimerkiksi īnān rabiātum suuret silmät, īnāja ul iṭṭulā silmäni eivät nähneet. Duaalin nominatiivin ā ei muutu vokaaliharmonian (luku 21) seurauksena ē:ksi: šēpān jalat Kysymyslauseet Kysymyspronomineja babyloniassa on kaksi, mannum kuka? viittaa ihmisiin ja mīnum mikä? asioihin. Näitä voi käyttää lauseessa subjektina, objektina tai preposition tai toisen nominin jäljessä. Nämä pronominit taipuvat vain sijoissa, eivät suvussa tai luvussa. Hyvin tavallinen mīnum-sanan käyttö on ana-preposition jäljessä, jolloin merkitys on miksi? (kirjaimellisesti mitä varten? ). Kieltosana kysymyslauseessa on lā. Esimerkkejä: mannum illakam Kuka tuli? mannam tašpur Kenet lähetit? ana mannim išaṭṭar Kenelle hän kirjoittaa? warad mannim atta Kenen orja olet? mīnum imqut Mikä putosi? mīnam ammar Mitä näen? ana mīnim kaspam lā tašaqqal Miksi et punnitse hopeaa? Adjektiivia ajjum kuka?, mikä? käytetään englannin which-kysymyssanan tapaan jonkin tietyn ryhmän jäsenistä puhuttaessa. Tämä adjektiivi taipuu pääsanansa mukaan, ja voi edeltää pääsanaansa. Yksikön feminiinimuoto on epäsäännöllinen ajjītum. Esimerkkejä: ajjītum amtum imraṣ Kuka orjattarista sairastui? ana ajjim mārim bītam tēpuš Kenelle pojista rakensit talon? īn ilātim ajjātim tamh urā Keitä jumalattaria miellytit?

3 Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit Indefiniitit Yllä esitellyistä kysymyssanoista voi johtaa indefiniittipronomineja ja -adjektiivin seuraavilla tavoilla. Kysymyssanasta mannum saadaan sen vartalo man- kahdentamalla mamman (< *manman) (usein muodossa mamma) joku, kuka tahansa, (kielteisessä lauseessa:) ei kukaan. Tämä pronomini voi määrittää substantiivia, mutta ei taivu. mamman ul ilammad Kukaan ei opiskele. mamman ālam ikšud Joku saapui kaupunkiin. bītam ana mārim mamman ul ēpuš En rakentanut taloa kenellekään pojalle. Sanaan mīnum pääte -ma lisäämällä muodostetaan taipumaton pronomini mimma (< *min-ma) jokin, mikä tahansa, mikään. Tämä pronomini voi määrittää nominia olemalla sen jäljessä tai edellä. Yleinen ilmaus mimma šumšu (kirjaimellisesti mikä tahansa sen nimi (on) tarkoittaa mitä tahansa, kaikki. Usein mimma esiintyy relatiivilauseen edellä: mimma ša... mitä tahansa jota... mimma ul aštariq En ole varastanut mitään. eqlam mimma irriš Hän viljelee jotakin peltoa. mimma eqlim ul irriš Hän ei viljele mitään peltoa. šumma wardum kaspam h urāṣam ū mimma šumšu ištariq Jos orja varastaa hopeaa, kultaa tai mitä tahansa,... wardum mimma ša išriqu iddi Orja jätti mitä tahansa hän varasti.

4 86 Babylonian peruskurssi Sanasto ajjum (f. ajjītum) eṣemtum (eṣemti) iṣum (mon. iṣṣū) *labiānum lemēnum (i/i) lemuttum mamma(n) mannum maṣṣarūtum mimma mīnum qerēbum (i/i) râmum (II-a) šatûm (i/i) šebērum (i/i) šēpum târum (II-w) uznum (uzun-) mikä? (jstk joukosta) luu puu kaulajänne olla paha pahuus joku, kuka tahansa, (ei) kukaan kuka? säilytys jokin, mikä tahansa, (ei) mikään; mimma šumšu mitä tahansa mikä? lähestyä rakastaa juoda rikkoa, murtaa jalka palata korva Tehtäviä 1. Käännä babyloniaksi, käytä duaalia. (a) minun jalkani (b) kuten herran kädet (c) äidin hampaat (d) härän korvat (e) sinun (f.) hampaasi (f) kuningattareni silmissä 2. Käännä. (g) hänen (m.) korvansa (h) kuninkaan voimakkaat kädet (i) isän leveät korvat (j) sinun (m.) suuret jalkasi (k) varkaan käsistä (l) orjan korvat (a) alpī ana šatêm iqterbam (b) šar mīšarim wardī lēmuttim inēr-ma ilam ina ēkallim iqtereb (c) mimma ša abūša iddinūšim ana kaspim ul inaddin (d) mārum ana ummīšu mannum abī iqabbi (e) ṭuppam ašṭurakkum ana mīnim ṭuppam lā tašpuram (f) ana mīnim mārum mamman ul abī iqtabi mārum šû ilmen-ma abāšu ul irâm (g) šumma awīlum ana aššatim ezēbim pānīšu ištakan mimma ul inaddiššim (h) šumma wardum ana bēlīšu ul bēlī atta iqtabi bēlšu uzunšu inakkis (CH, muutoksin)

5 Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit 87 (i) šumma awīlum eṣemti awīlim ištebir eṣemtašu išebbirū (CH 197) (j) šumma awīlum alpam īgur-ma šepšu ištebir ū lū labiānšu ittakis alpam kīma alpim ana bēl alpim irīab (CH 246) (k) šumma awīlum ana awīlim kaspam h urāṣam ū mimma šumšu ana maṣṣarūtim ittadin riksātim išakkan-ma ana maṣṣarūtim inaddin (CH 122, muutoksin) Merkkejä (Seuraavia merkkejä esiintyy korvaavissa tehtävissä.) Merkki Tavuarvot Logografiset arvot, transkriptio ja merkitys 𒍢 𒊍 𒉏 𒊻 𒊬 zí, zé, ṣi, ṣe as, aṣ, az nim us, uṣ, uz šar

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut Luku 14 Lukusanat 14.1. Status absolutus Kolmas nominien statuksista on absolutus, jota käytetään vain tietyissä rakenteissa ja ilmaisuissa. Tässä kirjassa status absolutuksia esiintyy vain lukusanoista

Lisätiedot

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause Luku 7 Verbitön lause ja statiivi 7.1. Verbitön lause Akkadissa ei ole kopulaverbiä ( olla-verbiä ). Lauseet, joissa muut kielet käyttävät kopulaa, ilmaistaan akkadissa yksinkertaisesti asettamalla subjekti

Lisätiedot

Luku 2. Nominit. 2.1. Nominit

Luku 2. Nominit. 2.1. Nominit Luku 2 Nominit 2.1. Nominit Akkadissa nomineilla (substantiiveilla ja adjektiiveilla) on kaksi sukua (maskuliini ja feminiini), kolme lukua (yksikkö, duaali ja monikko) ja kolme sijaa (nominatiivi, genetiivi

Lisätiedot

šarrāt gen./akk. šarrī Taulukko 3.1 Status constructus -muodot nominaalisen omistajan kanssa. *) Yksikön muodostustapa vaihtelee.

šarrāt gen./akk. šarrī Taulukko 3.1 Status constructus -muodot nominaalisen omistajan kanssa. *) Yksikön muodostustapa vaihtelee. Luku 3 Omistus 3.1. Status constructus Nomineilla on edellisessä luvussa esiteltyjen kategorioiden lisäksi status, joka sen mukaan, mikä nominin asema on lauseessa. Statuksia on kolme: rectus (lyhennetään

Lisätiedot

Sanasto 1. jollekin, jonnekin, jotakin varten (prep.) vaimo. sana, oikeustapaus (awātam šakānum määrätä )

Sanasto 1. jollekin, jonnekin, jotakin varten (prep.) vaimo. sana, oikeustapaus (awātam šakānum määrätä ) Sanasto 1 Babylonia suomi Sanasto päivitetty 15.1.2015 (lukuun 13 asti) abullum (f., abul) abum (ad, abi, mon. abbū) agārum (a/u) ah ātum (mon. ahḫ ātum) ah āzum (a/u) ah um I (ah i, mon. ahḫ ū) ah um

Lisätiedot

Luku 13. Käskyt, kiellot ja kehotukset. 13.1. Imperatiivi

Luku 13. Käskyt, kiellot ja kehotukset. 13.1. Imperatiivi Luku 13 Käskyt, kiellot ja kehotukset 13.1. Imperatiivi Babyloniassa käskyjä ilmaistaan imperatiivimuodoilla. Imperatiivin voi muodostaa ainoastaan toisesta persoonasta. Imperatiivin voi tehdä preteritimuodosta

Lisätiedot

maskuliini feminiini maskuliini feminiini nom. annûm annītum šû šî gen. annîm annītim akk. anniam annītam

maskuliini feminiini maskuliini feminiini nom. annûm annītum šû šî gen. annîm annītim akk. anniam annītam Luku 8 Demonstratiiveja, suffikseja, syntaksia 8.1. Demonstratiiveja Muinaisbabylonian yleisin lähidemonstratiivi ( tämä ) on adjektiivi annûm. Merkitystä tuo tai se ilmaistaan kolmannen persoonan pronomineilla

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11

1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11 Luku 1. Johdanto 11 1.5. Fonologia Koska muinaisbabylonian puhujia ei enää ole jäljellä, tietomme siitä, miten kieltä äännettiin, täytyy perustua muihin lähteisiin. Koska kieli oli unohduksissa noin kahden

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala Marû ja modaalit Aleksi Sahala 27.09.2015 Marû Intransitiivitaivutus Marûn intransitiivinen persoonataivutus muodostetaan ensimmäisellä suffiksisarjalla, sekä preesens-futurin tunnuksella {ed} Yksikkö

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

Luku 11. Infinitiivi ja relatiivilause Prepositioista Infinitiivin käyttöä

Luku 11. Infinitiivi ja relatiivilause Prepositioista Infinitiivin käyttöä Luku 11 Infinitiivi ja relatiivilause 11.1. Prepositioista Osaan prepositioista voi liittää samanmuotoisen suffiksipronominin, kuin nominiin. Usein preposition vartalossa tapahtuu jokin muutos ennen pronominin

Lisätiedot

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty. Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että

Lisätiedot

S U M E R I N SIJAMUODOT

S U M E R I N SIJAMUODOT S U M E R I N SIJAMUODOT (Luonnos XHTML-versiota varten) Aleksi Sahala, Helsingin Yliopisto v 0.2 (KESKENERÄINEN) 1 Substantiivilauseke Sumerin substantiivilauseke rakentuu yhdestä nominista (N) tai nominiketjusta

Lisätiedot

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen

Lisätiedot

SUMERI 2. HY ma 10-12,

SUMERI 2. HY ma 10-12, SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

Suomen kielioppia edistyneille

Suomen kielioppia edistyneille Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Fredin ja Eskon sanomat

Fredin ja Eskon sanomat Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE

Lisätiedot

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Kannoin kirjapinoa. Käytän silmälaseja. PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivi vastaa kysymykseen Ketä? Mitä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivilla ilmaistaan jonkin kokonaisuuden

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

KIELIKarhu harjoituskirja

KIELIKarhu harjoituskirja KIELikarhu Harjoituskirja A ella luokkaretkellä 55 Ella luokkaretkellä 1 Etsi ja tutki parisi kanssa tekstikirjan kappaleen ihmisten, eläinten ja paikkojen nimiä Miten ne on kirjoitettu? Tutki erityisesti

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

Liitepartikkelit Sisältö

Liitepartikkelit Sisältö Liitepartikkelit Sisältö Alkusanat...2 1 Partikkelit yleinen katsaus...3 2 Liitepartikkelit...4 2.1 Liitepartikkelien ominaisuuksia...4 3 Liitepartikkelien lista ja niiden käyttö lauseissa...5 3.1 Ensimmäisen

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Pronomini. korvaa substantiivia. viittaa siihen. (nimisanaa) tai

Pronomini. korvaa substantiivia. viittaa siihen. (nimisanaa) tai I Pronomini korvaa substantiivia (nimisanaa) tai viittaa siihen. Erilaisia pronomineja Pronomineja käytetään kuten substantiiveja, mutta käyttämällä pronominia vältät toistamasta substantiivia. Englannin

Lisätiedot

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty ) Verbien kertaus Aleksi Sahala 27.09.2015 (päivitetty 10.09.2017) Split-ergatiivisuus verbeissä Persoonaprefiksien ja suffiksien funktio riippuu siitä, onko verbi marû- vai ḫamṭu-konjugaatiossa. Lauseenjäsenten

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin. Monikon genetiivi Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin. Monilla sanoilla voi olla useampi erilainen

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

Puhesynteesin perusteet: Lingvistinen esikäsittely

Puhesynteesin perusteet: Lingvistinen esikäsittely Puhesynteesin perusteet: Lingvistinen esikäsittely Nicholas Volk 24.1.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tekstin esikäsittely Jaetaan syöteen luettaviin saneisiin ja äännevastineettomiin välimerkkeihin

Lisätiedot

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo I-MONIKKO Heljä Uusitalo YKSIKKÖ JA MONIKKO Kun puhut yhdestä ihmisestä, asiasta tai esineestä, käytät yksikköä. Koira haukkuu autossa. Kun ihmisiä, asioita tai esineitä on monta, käytät monikkoa. Koirat

Lisätiedot

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi Alexandra Belikova 2016-2017 Opintojakso Laajuus: 2 op Työmäärä toteutustavoittain: itsenäisen työskentelyn osuus (mm. verkossa) 50 h pienryhmäopetus 4 h Sisältö:

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.

Lisätiedot

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: 1 LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja

Lisätiedot

Transkriptio ja käännös. ( ) āšib Enkidu marṣatu karassu mal [...] ittâlu ēdānûšu idabbub mimmû kabtatišu ana ibrišu šimâni ibrī šunāta aṭṭul

Transkriptio ja käännös. ( ) āšib Enkidu marṣatu karassu mal [...] ittâlu ēdānûšu idabbub mimmû kabtatišu ana ibrišu šimâni ibrī šunāta aṭṭul Gilgāmeš Nuolenpääteksti ja translitteraatio Simo Parpolan laatimasta editiosta The Standard Babylonian Epic of Gilgamesh (State Archives of Assyria Cuneiform Texts 1. 1997, Helsinki), taulu VII, rivit

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Kirjaimet. Jakso Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Jakso Vokaalit ja konsonantit Mäkiset harjoituslista Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen

Lisätiedot

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää

Lisätiedot

Hyvän salasanan tunnusmerkit Hyökkääjästä salasanan pitää näyttää satunnaiselta merkkijonolta. Hyvän salasanan luominen: Luo mahdollisimman pitkä

Hyvän salasanan tunnusmerkit Hyökkääjästä salasanan pitää näyttää satunnaiselta merkkijonolta. Hyvän salasanan luominen: Luo mahdollisimman pitkä Hyvä Salis Hyvän salasanan tunnusmerkit Hyökkääjästä salasanan pitää näyttää satunnaiselta merkkijonolta. Hyvän salasanan luominen: Luo mahdollisimman pitkä salasana. Jokainen salasanaan lisäämäsi kirjain

Lisätiedot

Kreikan muistivihko. Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008

Kreikan muistivihko. Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008 Kreikan muistivihko Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muotoopin keskeisimmät asiat

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien

Lisätiedot

KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia

KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia 20.9.2017 Kielen kehitys ennen kouluikää: 7-9 kk Vauva jokeltelee monipuolisesti 10-15 kk Vauva osaa käyttää eleitä

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 5 Kieli merkitys ja logiikka Lauserakennekielioppi, kontekstiton kielioppi Transformaatiot Temaattiset roolit X -teoria (ei tenttiin) Luento 5: Lauseen derivaatio, X -teoria Lauseke ja lausekkeen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Assosiationismin rajoituksia Kieli merkitys ja logiikka Luento 3! Kuinka kauas riippuvuussuhde voi ulottua? *Huomenna sataa, niin maa kastuu Jos huomenna sataa, niin maa kastuu.! Tässä automaatti ei saa

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011

Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011 Kreikan muistivihko Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muoto-opin keskeisimmät kohdat 1.

Lisätiedot

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

Magazin.de ja opetussuunnitelman perusteet

Magazin.de ja opetussuunnitelman perusteet Magazin.de ja opetussuunnitelman perusteet Magazin.de on valtakunnallisen opetussuunnitelman mukainen oppimateriaalisarja. Lukion opetussuunnitelma (2016) pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan opiskelija

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

Sumeri Aleksi Sahala

Sumeri Aleksi Sahala Sumeri 7.5.2013 Aleksi Sahala Verbit Yleistä Sanaluokkana suljettu Yhdeksän epäsäännöllistä verbiä Perfektiivi tunnusmerkitön Monipuolinen finiitti- ja infinitiivi/partisiippitaivutus Kieliopilliset taivutuskategoriat

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

9. A1-espanja. Yleiset tavoitteet 1.-2. luokille

9. A1-espanja. Yleiset tavoitteet 1.-2. luokille 9. A1-espanja A-espanjan vieraana kielenä 1. luokalla aloittavat oppilaat valitaan opetukseen soveltuvuuskokeella. Kolmannelta luokalta alkaa toinen A-kieli, joka on englanti. Yleiset tavoitteet 1.-2.

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

AJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON

AJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON -MATON PARTISIIPPI (VERBI -> ADJEKTIIVI) MITEN SE TEHDÄÄN? AJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON MITEN SE TAIVUTETAAN? AJATTELEMATON AJATTELEMATONTA AJATTELEMATTOMAN AJATTELEMATTOMASSA AJATTELEMATTOMASTA

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens

Lisätiedot

3.1 Mitä tarkoittaan heredoc? Milloin sitä kannattaa käyttää? Kirjoita esimerkki sen käyttämisestä.

3.1 Mitä tarkoittaan heredoc? Milloin sitä kannattaa käyttää? Kirjoita esimerkki sen käyttämisestä. PHP-kielen perusteet Käytä lähteenä PHP:n virallista manuaalia http://www.php.net/docs.php tai http://www.hudzilla.org/php (siirry Paul Hudsonin verkkokirjaan). Lisää materiaalia suomeksi esimerkiksi ohjelmointiputkan

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Duaalin käyttö mansin kielessä Vertailussa käännetty kirjakieli, pohjoismurre ja itämurre

Duaalin käyttö mansin kielessä Vertailussa käännetty kirjakieli, pohjoismurre ja itämurre Duaalin käyttö mansin kielessä Vertailussa käännetty kirjakieli, pohjoismurre ja itämurre Katri Priiki Sivuaineen tutkielma Suomalais-ugrilainen kielentutkimus Suomi ja sen sukukielet Kieli- ja käännöstieteiden

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

PUHEKIELEN PRONOMINIT

PUHEKIELEN PRONOMINIT PUHEKIELEN PRONOMINIT Mä: mua, mut, mussa, musta, muhun, mulla, multa, mulle Sä: sua, sut, sussa, susta, suhun, sulla, sulta, sulle Pk. Mä luulen, et huomenna mul on aikaa. Kk. Luulen, että huomenna minulla

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot