Sija ja semanttinen rooli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sija ja semanttinen rooli"

Transkriptio

1 3 tasoa Sija ja semanttinen rooli semanttinen rooli (esim. agentti) kieliopillinen suhde (esim. subjekti) sija (esim. nominatiivi tai ergatiivi) The Oxford Handbook of Case, Chapter 17 (Case, Grammatical Relations and Semantic Roles) Pekka Posio Mikä on semanttinen rooli? juuret Fillmoren sijakieliopissa (1968) syväsijoja tai rooleja agentive Agent instrumental Instrument objective Object dative Benefactor locative Location factitive Factitive Fillmoren sijakielioppi syväsijat kuuluvat verbin valenssiin osa sijoista on pakollisia (ydinargumentit), osa ei (esim. lokatiivi, instrumentaali) eniten agenttia muistuttava osallistuja on lauseen subjekti John opened the door with a key. The key opened the door. The door opened. Fillmoren sijakielioppi John opened the door. The key opened the door. The door opened. subjektiksi valitaan ylin saatavilla oleva argumentti hierarkiasta agentti > instrumentti > objekti jos mitään näistä ei ole, myös esim. lokatiivi voi olla subjekti Helsingissä on tuulista. ~ Helsinki on tuulinen. Lisää roolihierarkioita agent > goal > recipient > beneficiary > instrument > location > time (Dik 1997) agent > beneficiary > recipient/experiencer > patient/theme > location (Bresnan 2001) agent > experiencer > goal/source/location > theme (Grimshaw 1990) 1

2 Mikä on roolien järjestys hierarkiassa? Sensei ni eigo ga wakaru. opettaja-dat englanti-nom ymmärtää agent > patient / target of sentience > experiencer The teacher understands English. Opettaja ymmärtää englantia. agent > experiencer > patient/target of sentience Muita ongelmia miten roolit määritellään? montako roolia tarvitaan? miksi hierarkian samalla tasolla on monta roolia? mitä rooleja polyseemiset verbit valitsevat? missä määrin roolit ovat verbin ominaisuuksia? Dekompositionaalinen roolikäsitys pyritään määrittelemään roolit käyttäen pientä määrää semanttisia piirteitä esim. Dowty (1991): protoagentti protopatientti Protoagentti suorittaa volitionaalisen teon on tietoinen toisesta osallistujasta aiheuttaa tapahtuman tai tilan muutoksen toisessa osallistujassa liikkuu on olemassa predikaatin ilmaisemasta tapahtumasta riippumatta Protopatientti on tilan muutoksen kohde on inkrementaalinen teema on toisen osallistujan kausaalisen vaikutuksen kohde on liikkumaton toiseen osallistujaan nähden ei ole olemassa tilanteesta riippumatta (tai on olemassa vain tilanteessa) Uusi yritys Sensei ni eigo ga wakaru. opettaja-dat englanti-nom ymmärtää The teacher understands English. Opettaja ymmärtää englantia. opettaja englanti [- volitionaalinen] [- muuttuu] [+ tietoinen toisesta] [- inkrementaalinen] [- aiheuttaa muutoksen] [- vaikutuksen alainen] [? liikkuu] [? liikkumaton] [+ olemassa itsenäisesti] [- ei olemassa itsenäisesti] sekä protoagentin että -patientin ominaisuuksia 2

3 Toinen esimerkki (portugali ja espanja) Eu gosto de café. Minä pitää-1sg PRE kahvi. A mí me gusta el café. PRE+1SG DAT-1SG miellyttää-3sg DET kahvi Entä ergatiivi-absolutiivikielet? Dixonin A, S ja O S = intransitiivilauseen ainoa argumentti A = transitiivilauseen se argumentti, joka todennäköisimmin aloittaa toiminnan ja vaikuttaa toiseen argumenttiin O = transitiivilauseen se argumentti, johon toiminta todennäköisimmin kohdistuu (käytetään myös nimitystä P) Ergatiivi-absolutiivikielet nominatiivi-akkusatiivikielissä protoagenttimaisin osallistuja on subjekti, sija nominatiivi (vähiten merkitty sija) ergatiivi-absolutiivikielissä protoagenttimaisin osallistuja on ergatiivissa (eniten merkitty sija) intransitiivilauseessa protoagenttimaisin osallistuja on kuitenkin eri sijassa (absolutiivissa = vähiten merkitty sija) Yleispätevä hierarkia? nominatiivi- tai ergatiivisijan saa: agentti > kokija/omistaja > vastaanottaja tms. > tunteen kohde tai omistettava > patientti akkusatiivi- tai absolutiivisijan saa: patientti > tunteen kohden tai omistettava > vastaanottaja tms. > kokija/omistaja > agentti Split intransitive eli aktiivi-statiivikielet myös intransitiivilauseessa protoagentin ominaisuuksien määrä voi vaikuttaa subjektin sijamerkintään, esim. guaranissa a-ma.apo 1SG.A-työskennellä työskentelen še-manuʔa 1sg.P-muistaa muistan Split intransitive eli aktiivi-statiivikielet nominatiivi-akkusatiivikielet A = S O ergatiivi-absolutiivikielet A S = O aktiivi-statiivikielet S = A / S = O 3

4 Dekompositionaalinen roolimääritelmä Naess (2007) määrittelee semanttiset roolit (participant types) 3 piirteellä [± volitional] [± instigating] [± affected] instigation + volition = control Naessin roolit (1) Agent [+VOL, +INST, -AFF] Patient [-VOL, -INST, +AFF] prototyyppisen transitiivilauseen agentti ja patientti ovat mahdollisimman erilaisia sekä piirteiltään että merkinnältään: Maija korjasi auton. Naessin roolit (2) Affected Agent [+VOL, +INST, +AFF] esim. ingestiivisillä verbeillä (syödä, juoda, opiskella) - objekti voi jäädä pois Volitional Undergoer [+VOL, -INST, +AFF] esim. islannissa Hann klóraði mig. Hän raapi minua-acc. Hann klóraði mér. Hän raapi minua-dat. Naessin roolit (3) Force [-VOL, +INST, -AFF] The tornado smashed the village. Instrument [-VOL, +INST, +AFF] Avain avasi oven. Samoassa Na tapuni e le matagi le faitoto a. PAST sulkea ERG DET tuuli DET ovi Tuuli sulki oven. E sasa le vao i le sapelu. GENR lyödä DET ruoho LOK DET veitsi Ruoho leikataan veitsellä. Naessin roolit (4) Frustrative [+VOL, -INST, -AFF] esim. hindissä Ravii-ne Raam-ko piițaa. Ravi-ERG Ram-ACC lyödä-pfv Ravi löi Ramia. Ravii-se Raam-ko piițaa nahññ gayaa. Ravi-INST Ram-ACC lyödä-pfv ei mennä-pfv Ravin ei onnistunut lyödä Ramia. Naessin roolit (5) Neutral [-VOL, -INST, -AFF] suomessa Rakastan häntä. japanissa Tanaka ga Nakamura o naguru. Tanaka NOM Nakamura ACC lyödä Tanaka lyö Nakamuraa. Taroo ga Hanako ga sukida. Taroo NOM Hanako NOM pitää Taroo pitää Hanakosta. 4

5 Esimerkki omasta tutkimuksesta milloin nollasubjektikielissä käytetään subjektipronominia? espanjassa pronominin esiintymisen yleisyyteen vaikuttaa subjektin semanttinen rooli Cognizer 39 % S 29 % Volitioner 33 % Perceptor 16 % Emoter 15 % Agent 14 % 5

SEMANTTISET ROOLIT ja VALENSSI. Semantiikan ja pragmatiikan pk UM

SEMANTTISET ROOLIT ja VALENSSI. Semantiikan ja pragmatiikan pk UM SEMANTTISET ROOLIT ja VALENSSI Semantiikan ja pragmatiikan pk UM 1 Semanttisten roolien abstrahointi antaja/juoksija/tekijä > Agentti ajattelija /havaitsija/kokija (Emoter)> Kokija Agentti/Kokija (Experiencer)

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

S U M E R I N SIJAMUODOT

S U M E R I N SIJAMUODOT S U M E R I N SIJAMUODOT (Luonnos XHTML-versiota varten) Aleksi Sahala, Helsingin Yliopisto v 0.2 (KESKENERÄINEN) 1 Substantiivilauseke Sumerin substantiivilauseke rakentuu yhdestä nominista (N) tai nominiketjusta

Lisätiedot

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien

Lisätiedot

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

Transitiivisuuden ilmaiseminen mansin itämurteissa

Transitiivisuuden ilmaiseminen mansin itämurteissa lektiot Transitiivisuuden ilmaiseminen mansin itämurteissa Informaatiorakenteen analyysi Susanna Virtanen Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 14. maaliskuuta 2015 Tutkimukseni käsittelee semanttisen

Lisätiedot

Systemaattinen synkretismi SIJASYNKRETISMI. Case Syncretism

Systemaattinen synkretismi SIJASYNKRETISMI. Case Syncretism SIJASYNKRETISMI Case Syncretism Matthew Baerman Esitelmä Sijojen teoriaa-kurssilla Nina Valtavirta 25.3.2009 Yksi muoto edustamassa useampaa sijaa Baerman: muotoon perustuva määritelmä Sijat ja niiden

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

SUMERI 2. HY ma 10-12,

SUMERI 2. HY ma 10-12, SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

Mitä subjektin alla? Auli Hakulinen

Mitä subjektin alla? Auli Hakulinen Mitä subjektin alla? Auli Hakulinen Perinteellisessä kieliopissa loogiset ja kieliopilliset kriteerit olivat vielä toisistaan erottamatta määriteltäessä kielioppikategorioita. Tyypillinen tapa määritellä

Lisätiedot

semantiikan ja pragmatiikan pk / um

semantiikan ja pragmatiikan pk / um Sanasto l. leksikko Lekseemien merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamiseen Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä eli merkityskenttiä Sanan merkitys voidaan kuvata

Lisätiedot

Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä

Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä Pekka Henttonen KDK:n arkistosektorin seminaari 6.2.2012 Kansallisarkisto Esityksen sisältö Semanttisen webin visio Käsitemallien

Lisätiedot

Epäkanoniset subjektit konstruktioissa

Epäkanoniset subjektit konstruktioissa sevat esiin oppijan kielen ilmiöt, joita ei havainnoimalla tai intuition varassa havaitsisi. Lähteet Maisa Martin etunimi.sukunimi@jyu.fi Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

Transitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Transitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112, Transitiivisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Transitiivisuus verbien vertailukäsitteenä HASPELMATH, M. (2015). Transitivity prominence. In A. Malchukov & B. Comrie (Eds.), Valency classes in the

Lisätiedot

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än

Lisätiedot

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet LIITE 5 Tampereen kaupunki Kasvatus ja opetuspalvelut 2012 2015 Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet Tavoitteena on, että oppilas hyödyntää tieto ja viestintätekniikan mahdollisuuksia

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 karata herätä kadota haluta -ata -ätä

Lisätiedot

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi Alexandra Belikova 2016-2017 Opintojakso Laajuus: 2 op Työmäärä toteutustavoittain: itsenäisen työskentelyn osuus (mm. verkossa) 50 h pienryhmäopetus 4 h Sisältö:

Lisätiedot

Case marking and alignment

Case marking and alignment Case marking and alignment Balthasar Bickel and Johanna Nichols http://www.uni-leipzig.de/~bickel/research/papers/bickelnichols_casealign.pdf Sijamerkinnän typologiaa 7.4.2009 Esko Niiranen Case marking

Lisätiedot

Semanttinen vastaanottajarooli suomalaisessa viittomakielessä. Maisterintutkielma Niina Lappalainen

Semanttinen vastaanottajarooli suomalaisessa viittomakielessä. Maisterintutkielma Niina Lappalainen Semanttinen vastaanottajarooli suomalaisessa viittomakielessä Maisterintutkielma Niina Lappalainen Suomalainen viittomakieli Kielten laitos Jyväskylän yliopisto Elokuu 2014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta

Lisätiedot

- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done)

- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done) Passiivi Milloin käytät passiivia? 1.) Passiivi-lause - Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done) - Esimerkiksi: Suomessa juodaan paljon kahvia. Talo myytiin

Lisätiedot

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään.

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään. 3/1 3. Partitiivi Kognitiivinen esitys. Kognitiivisessa esityksessä huomio kohdistuu sijojen merkityksiin eli millaista entiteettiä se osoittaa. Predikaatio hahmottaa aina jonkin entiteetin suhteessa johonkin

Lisätiedot

Ergatiivisuutta suomessa

Ergatiivisuutta suomessa Ergatiivisuutta suomessa Terho Itkonen I 1.0. Monissa kielissä esim. baskissa, lukuisissa kaukasialaiskielissä, tiibetissä, eräissä paleoaasialaiskielissä, eskimo-aleutissa ja useissa intiaanikielissä

Lisätiedot

Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa

Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa 8. 10.8.2017 Lause ja lausetyypit Miksi lause on niin tärkeä? intonaatioryhmät

Lisätiedot

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty ) Verbien kertaus Aleksi Sahala 27.09.2015 (päivitetty 10.09.2017) Split-ergatiivisuus verbeissä Persoonaprefiksien ja suffiksien funktio riippuu siitä, onko verbi marû- vai ḫamṭu-konjugaatiossa. Lauseenjäsenten

Lisätiedot

Informaatiorakenteen vaikutus suoran objektin merkintään mansin itämurteissa

Informaatiorakenteen vaikutus suoran objektin merkintään mansin itämurteissa SUSA/JSFOu 94, 2013 Susanna Virtanen (Debrecen/Helsinki) Informaatiorakenteen vaikutus suoran objektin merkintään mansin itämurteissa 1. Johdanto Artikkelini päämääränä on luoda kattava kuvaus semanttista

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Omissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112,

Omissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112, Omissioilmiöt Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 1. rivi 1: TIETOKONE / OS:minä kt:( kirjoittaa_näppäimistöllä :edessä_alhaalla) / rivi 2: OS:minä kt:(katsoa:eteen_ylös>eteen_neutraali Ø / rivi 3: Ø kysymys:[parempi

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen

Lisätiedot

Mikä subjekti on? Marja-Liisa Helasvuo ja Tuomas Huumo. 1 Lähtökohtia

Mikä subjekti on? Marja-Liisa Helasvuo ja Tuomas Huumo. 1 Lähtökohtia Mikä subjekti on? Marja-Liisa Helasvuo ja Tuomas Huumo 1 Lähtökohtia Tarkastelemme tässä artikkelissa suomen kielen subjektin kategoriaa ja sitä, miten se tulisi kuvata ja rajata suhteessa muihin syntaktisiin

Lisätiedot

Lauserakenteen kuvaamisesta I

Lauserakenteen kuvaamisesta I PEKKA SAMMALLAHTI Lauserakenteen kuvaamisesta I Johdanto arkoitukseni on esitellä sanojen tai morfeemien merkityksiin, sana- tai morfeemidependenssiin ja sanojen tai morfeemien semanttisiin suhteisiin

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Kielteinen infinitiivirakenne

Kielteinen infinitiivirakenne Kielteinen infinitiivirakenne Saamentutkimuksen seminaari 30.-1.10.2010 Oulun yliopisto 1 Supiinirakenne on kieltorakenne, joka muodostuu kieltosanasta ama-px ja infinitiivistä Persoonataivutus on, mutta

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta ! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat

Lisätiedot

LAUSERAKENTEEN KUVAAMISESTA II

LAUSERAKENTEEN KUVAAMISESTA II PEKKA SAMMALLAHTI LAUSERAKENTEEN KUVAAMISESTA II rtikkelin ensimmäisessä osassa (Virittäjä 4/2002) käsiteltiin kuvausmallin keskeisiä ominaisuuksia kuten dependenssihierarkiaa, pääelementin (pääsanan/päämorfeemin)

Lisätiedot

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause Luku 7 Verbitön lause ja statiivi 7.1. Verbitön lause Akkadissa ei ole kopulaverbiä ( olla-verbiä ). Lauseet, joissa muut kielet käyttävät kopulaa, ilmaistaan akkadissa yksinkertaisesti asettamalla subjekti

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

Fokusmerkintä mansin kielen itämurteissa. Susanna VIRTANEN

Fokusmerkintä mansin kielen itämurteissa. Susanna VIRTANEN DEBRECENI EGYETEM FINNUGOR NYELVTUDOMÁNYI TANSZÉK FOLIA URALICA DEBRECENIENSIA 23. DEBRECEN, 2016 Fokusmerkintä mansin kielen itämurteissa Susanna VIRTANEN Debreceni Egyetem susanna.s.virtanen@gmail.com

Lisätiedot

Sääverbien syntaksia ja semantiikkaa: semanttiset roolit, osallistujien vaihteleva käsitteistäminen ja sääverbien vaihteleva valenssi

Sääverbien syntaksia ja semantiikkaa: semanttiset roolit, osallistujien vaihteleva käsitteistäminen ja sääverbien vaihteleva valenssi Sääverbien syntaksia ja semantiikkaa: semanttiset roolit, osallistujien vaihteleva käsitteistäminen ja sääverbien vaihteleva valenssi Leena Kolehmainen 1 Johdanto Verbin ja sen seuralaisten välinen suhde

Lisätiedot

MUUTOS PITÄISI TAPAHTUA VAI MUUTOKSEN PITÄISI TAPAHTUA? NESESSIIVIRAKENTEEN SUBJEKTIN SIJA KESKUSTELUPALSTOILLA

MUUTOS PITÄISI TAPAHTUA VAI MUUTOKSEN PITÄISI TAPAHTUA? NESESSIIVIRAKENTEEN SUBJEKTIN SIJA KESKUSTELUPALSTOILLA MUUTOS PITÄISI TAPAHTUA VAI MUUTOKSEN PITÄISI TAPAHTUA? NESESSIIVIRAKENTEEN SUBJEKTIN SIJA KESKUSTELUPALSTOILLA Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 13.1.2017 Ella Tikkala SISÄLLYS 1. JOHDANTO

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot

MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa

MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa MAINOS Kreikan kielen historia 2. luento: Indoeurooppalaisesta kantakielestä kreikan murteiksi! Lyle Campbell (University of Utah)! 19.11. päärakennus, sali 12! klo 10-12: Are There Universals of Grammatical

Lisätiedot

herätä, istua, kyetä, laulaa, nousta, purra, pysäköidä, saada, siivota, suudella, valita, väsyä

herätä, istua, kyetä, laulaa, nousta, purra, pysäköidä, saada, siivota, suudella, valita, väsyä Suomen kieli Esimerkkejä suomen kielen valintakokeen tehtävistä Kokeen tehtävät ovat soveltavia: niissä ei vaadita valintakoekirjan ulkoa opettelua, vaan siinä annetun tiedon hyväksi käyttämistä tehtävänannon

Lisätiedot

Suomen kielioppia edistyneille

Suomen kielioppia edistyneille Suomen kielioppia edistyneille Objekti Transitiivisuus ja intransitiivisuus Tuula Marila Hanna Tarkki Mikä on objekti? Objekti ilmaisee tekemisen kohteen: Luen kirjaa. tuloksen: Ostan kirjan. Objekti löytyy

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Fredin ja Eskon sanomat

Fredin ja Eskon sanomat Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali Luku 12 Duaali, interrogatiivit, indefiniitit 12.1. E-verbit Heikkojen e-verbien lisäksi babyloniassa on muutamia muita verbejä, joiden muodoissa a:n tilalla on e. Useimpien toisena tai kolmantena radikaalina

Lisätiedot

Ammatti- ja aikuiskoulutus 2015

Ammatti- ja aikuiskoulutus 2015 Tuote ISBN Hinta, veroton Hinta, verollinen ENGLANTI Destinations 1 oppikirja, sis. opiskelijan CD:n Destinations 1 opettajan aineisto Destinations 1 luokkaäänite CD 978-951-1-26154-4 978-951-1-27352-3

Lisätiedot

Dependenssikielioppi ja sen sovellus suomen kieleen. teyksissä. Kalevi Tarvaisen kirjat Dependenssikielioppi

Dependenssikielioppi ja sen sovellus suomen kieleen. teyksissä. Kalevi Tarvaisen kirjat Dependenssikielioppi Dependenssikielioppi ja sen sovellus suomen kieleen KALEVI TARVAINEN Dependenssikielioppi. Gaudeamus, Helsinki 1977. 108 s. KALEVI TARVAINEN Suomen kielen lauseenjäsennys dependenssikieliopin mukaan. Oulun

Lisätiedot

Ontologiakirjasto ONKI-Paikka

Ontologiakirjasto ONKI-Paikka Ontologiakirjasto ONKI-Paikka Tomi Kauppinen, Robin Lindroos, Riikka Henriksson, Eero Hyvönen Semantic Computing Research Group (SeCo) and University of Helsinki and Helsinki University of Technology (TKK)

Lisätiedot

3. Semantiikka ja pragmatiikka

3. Semantiikka ja pragmatiikka 3. Semantiikka ja pragmatiikka 3.1 Merkitsemisen eri "tavat Lokakuu ja talvi tulivat taas yhdessä! Onko ilmauksen (?) merkitys sanoilla? (ehkä morfeemeilla?) lauseella? teolla? 1 Merkitys ja konteksti

Lisätiedot

Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita.

Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita. Kertausta Lausetyypit ja puheaktit Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita. Puheaktit: on olemassa monenlaisia asioita, joita kielellä tyypillisesti

Lisätiedot

Sijojen synty ja säilyminen

Sijojen synty ja säilyminen synty ja synty ja Leonid Kulikov: Evolution of Case Systems 7. huhtikuuta 2009 synty ja Sisältö 1 2 3 synty ja Indoarjalaisten kielten sijoista Sanskritissa kahdeksan sijaa Nuoremmissa IA-kielissä sijajärjestelmä

Lisätiedot

Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Persoonataivutus Preesens Perfekti Preteriti y.1.p. aparras aptaras aprus a-... y.2.p. mask. taparras taptaras

Lisätiedot

Peilaus pisteen ja suoran suhteen Pythonin Turtle moduulilla

Peilaus pisteen ja suoran suhteen Pythonin Turtle moduulilla Peilaus pisteen ja suoran suhteen Pythonin Turtle moduulilla ALKUHARJOITUS Kynän ja paperin avulla peilaaminen koordinaatistossa a) Peilaa pisteen (0,0) suhteen koordinaatistossa sijaitseva - neliö, jonka

Lisätiedot

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE

Lisätiedot

Oppimateriaalit 2016 Ammatti- ja aikuisopetus

Oppimateriaalit 2016 Ammatti- ja aikuisopetus Tuote Hinta, veroton Hinta, verollinen Tilausmäärä ENGLANTI Destinations Destinations 1 (sis. opiskelijan CD:n) 978-951-1-26154-4 38,45 42,30 Destinations 1 Opettajan aineisto 978-951-1-27352-3 44,91 49,40

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

OMISTUSRAKENTEET KESKITASON SUOMENOPPIJOILLA

OMISTUSRAKENTEET KESKITASON SUOMENOPPIJOILLA OMISTUSRAKENTEET KESKITASON SUOMENOPPIJOILLA Hanna-Kaisa Alanen Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Marraskuu 2013 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti lektiot Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti Marjatta Jomppanen Väitöksenalkajaisesitelmä 16. tammikuuta 2010 Oulun yliopistossa Tutkimukseni on lähtenyt saamen kielen oppijan tarpeesta selvittää

Lisätiedot

Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011. Titta Hänninen

Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011. Titta Hänninen Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011 Titta Hänninen Tarkistamme... Kotitehtävät! Paperi, jossa tehtävät A, B, C, D ja E. Onko kysyttävää refaratiivisesta lauseenvastikkeesta? Potentiaalista? Mistään?

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

OPISKELIJAN NIMI: OPISKELIJANUMERO:

OPISKELIJAN NIMI: OPISKELIJANUMERO: OPISKELIJAN NIMI: OPISKELIJANUMERO: RYHMÄ: SYNTYMÄAIKA: OPETTAJATUUTORI: AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMISTA HAETAAN SEURAAVASTI (YHTEISET PAKOLLISET OPINNOT) PO110015 ÄIDINKIELI 4 PO110021 RUOTSI 1 PO110033

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

snowballing Lauseen reuna

snowballing Lauseen reuna [cener] snowballing suomen kielessä Saara Huhmarniemi Helsingin yliopiso Kogniioiede (1) Pekka menei auon hallinnan kiihdyäessään kohi Ravi. (2) [ InfP Miä ] kohi] kiihdyäessään] Pekka menei auon hallinnan?

Lisätiedot

PRONOMINEJA (text 2, s. 37)

PRONOMINEJA (text 2, s. 37) PRONOMINEJA (text 2, s. 37) PERSOONAPRONOMINIT jag minä mig minut, minua du sinä dig sinut, sinua han hän (mies) honom hänet, häntä (mies) hon hän (nainen) henne hänet, häntä (nainen) vi me oss meidät,

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 5 Kieli merkitys ja logiikka Lauserakennekielioppi, kontekstiton kielioppi Transformaatiot Temaattiset roolit X -teoria (ei tenttiin) Luento 5: Lauseen derivaatio, X -teoria Lauseke ja lausekkeen

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

10. ASIAKASHALLINTA CRM; Osoitetarrat, ryhmäsähköposti ja export

10. ASIAKASHALLINTA CRM; Osoitetarrat, ryhmäsähköposti ja export 10. ASIAKASHALLINTA CRM; Osoitetarrat, ryhmäsähköposti ja export 10.1. PERIAATE CRM asiakashallintajärjestelmästä voidaan tulostaa osoitetarrat, lähettää ryhmäsähköpostia sekä exportata (viedä) hakutuloksia

Lisätiedot

4. jakson kielten kurssit elukiossa

4. jakson kielten kurssit elukiossa 4. jakson kielten kurssit elukiossa ENGLANTI 9 = ENGLANNIN JOHDANTOKURSSI, 0-KURSSI B-koodi Haluatko kerrata tai paikata englannin kielen taitojasi, palautella mieleen sanastoa ja kieliopin sääntöjä? Kurssilla

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

LAUSERAKENNE ITSE TEOSSA

LAUSERAKENNE ITSE TEOSSA LAUSERAKENNE ITSE TEOSSA Marja-Liisa Helasvuo Syntax in the making. The emergence of syntactic units in Finnish conversation. Amsterdam: Benjamins 2001. 169 s. ISBN 90-272-2619-9. K äsillä oleva teos Syntax

Lisätiedot

Elävä lähde. Alkuasemaisen ablatiivin merkitystyypit verbittömässä konstruktiossa. Katja Västi

Elävä lähde. Alkuasemaisen ablatiivin merkitystyypit verbittömässä konstruktiossa. Katja Västi Elävä lähde Alkuasemaisen ablatiivin merkitystyypit verbittömässä konstruktiossa Katja Västi 1 Johdanto Artikkelini käsittelee verbittömän ablatiivialkuisen konstruktion (esim. Oppilailta video myymälävarkauksista

Lisätiedot

Keltaisten sivujen palveluiden kuvaaminen ontologioiden avulla

Keltaisten sivujen palveluiden kuvaaminen ontologioiden avulla Keltaisten sivujen palveluiden kuvaaminen ontologioiden avulla - IWebS-projektin (2003-2005) kokemuksia FinnONTO-symposio, 16112005 Petri Lindgren (petrilindgren@helsinkifi) Kim Viljanen (kimviljanen@tkkfi)

Lisätiedot

Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ

Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ 1 Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ Tekstin tulkinnan voidaan ajatella syntyvän suhteessa muihin teksteihin. Tällöin lukija peilaa tekstiä lähinnä neljänlaisiin teksteihin: 1)

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Suomi 2A. Tiistai

Suomi 2A. Tiistai Suomi 2A Tiistai 14.2.2017 Tänään Sanatyypit Mennään! Rektio (verbi + sana) Mutta ensin Kotitehtävät: imperfekti, pikkusanat, matkailusanat, sanatyypit:kysymyksiä? Infoa Info: Suomi 2B Suomi 2B 28.2.-6.4.2017

Lisätiedot

HELIA 1 (15) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (15) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (15) Luento 2.6 Käyttöoikeuksista ja suojauksesta... 2 Suojausten suunnittelu... 3 Käyttäjätunnukset... 4 Tunnuksen luominen... 5 Tunnuksen muuttaminen... 6 Tunnuksen poistaminen... 6 Oikeudet

Lisätiedot

Suomi 1B kertausmoniste

Suomi 1B kertausmoniste Suomi 1B kertausmoniste General instructions 1) Recap the texts and vocabularies in texts 5 7. See how is your reading comprehension. Is there some constructions (sentences or other structures) that you

Lisätiedot

Nykysuomen tunneverbien kielioppia ja semantiikkaa

Nykysuomen tunneverbien kielioppia ja semantiikkaa lektiot MARI SIIROINEN Nykysuomen tunneverbien kielioppia ja semantiikkaa Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 30. marraskuuta 2001 Kirjoitin tänään käsiteltävää kirjaani monta vuotta. Perheessäni

Lisätiedot

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392294360756/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392294360756/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Elinkeinoelämän kanssa verkottuneeseen tutkimukseen Organisaation

Lisätiedot

PREFEROIDUT ARGUMENTTIRAKENTEET DISKURSSISSA

PREFEROIDUT ARGUMENTTIRAKENTEET DISKURSSISSA 20 3. Berlin: Mouton de Gruyter. KEENAN, EDWARD COMRIE, BERNARD 1977: Noun phrase accessibility and universal grammar. Linguistic Inquiry 8 s. 63 99. LAMBRECHT, KNUD 1994: Information structure and sentence

Lisätiedot

HELIA 1 (12) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (12) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (12) Luento 4.3 Eheyssäännöt (Integrity Constraints)... 2 Eheyden valvonta... 3 Yksilön eheyssääntö... 4 Viite-eheyssäännöt... 5 Arvojoukkoeheyssäännöt... 8 Null-arvoista... 10 Sovelluskohtaiset

Lisätiedot