Kielteinen infinitiivirakenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kielteinen infinitiivirakenne"

Transkriptio

1 Kielteinen infinitiivirakenne Saamentutkimuksen seminaari Oulun yliopisto 1

2 Supiinirakenne on kieltorakenne, joka muodostuu kieltosanasta ama-px ja infinitiivistä Persoonataivutus on, mutta se ei ilmaise aikaa Geahččalan (y.1.p.) gokčat beljiidan amasan (y.1.p.) gullat su garuid (JÁV 1988: 133). 'Yritän (y.1.p.) peittää korviani, etten (y.1.p.) kuule hänen kirouksiaan.' Oulun yliopisto 2

3 Supiinirakenteen infinitiivin subjekti voi olla samatarkoitteinen tai eritarkoitteinen kuin hallitsevan lauseen subjekti. Njuikejin (y.1.p.) bajás, amas Iŋgá (y.3.p.) fuomášit gatnjaliid mu čalmmiin ja bidjen mállásii bohtásiid (RPL 1994: 190). Hyppäsin (y.1.p.) ylös, ettei Inga (y.3.p.) huomaa kyyneleitä silmissäni ja laitoin keittoon perunoita.' Oulun yliopisto 3

4 Supiinirakenne on saamen kielen tutkimusperinteessä usein liitetty finaalisuuteen (Korhonen 1974: 41, 197, 1981: 311; H.-H. Bartens 1986: 17; 1989: ). Finaalisuus on luonteeltaan intentionaalista toimintaa jonkin päämäärän saavuttamiseksi. Supiinirakenne voi ilmaista tarkoitusta tai tavoitetta, jonka ei pidä toteutua. Oulun yliopisto 4

5 Euroopan kielissä hallitsevalla lauseella ja finaalilauseella on tavallisesti sama subjektitarkoite (Haspelmath 1989: 304). Suomen kielessä finaalirakenne on samasubjektinen hallitsevan rakenteen kanssa (ISK 2004: 507, 542). Pohjoissaamen supiinirakenteessa hallitsevassa lauseessa ja supiinilausekkeessa on usein eri subjektitarkoite (esim. dia 3) (H.-H. Bartens 1986: 30; Jomppanen 2009:159; Ylikoski 2004: 66). Oulun yliopisto 5

6 Supiinirakenne toimii myös pakollisen täydennyksen funktiossa, kun se on funktioltaan ei-finaalinen lauseenjäsen. Muut tutkijat: Täydennyksen tehtävässä supiinirakenne voi olla kieliopilliselta funktioltaan objekti tai jokin muu verbin määrite (H.-H. Bartens 1986: 25). Ylikoski painottaa, että hän ei ole tavannut pohjoissaamessa ei-finaalisia ama-rakenteita (Ylikoski 2004: 67 68). Oulun yliopisto 6

7 Balat dan girjji, amas duolvat (supiini) ~ duolvamis (aktion lokatiivi) (Friis 1856: 223). 'Pidä huoli siitä kirjasta, ettei likaannu ~ likaantumasta. Supiinirakenne voi olla pragmaattisesti korvattavissa infiniittisellä verbimuodolla tai lokatiivisijaisella nominilla. Kun finiittiverbin valenssi vaatii lokatiivia, lokatiivisijaisen nominin paikalla voi olla myös nominaalinen verbimuoto, aktion lokatiivi. Supiinilauseke ja aktion lokatiivi voivat olla pragmaattisesti syntaktisia vaihtoehtoja toisilleen: Oulun yliopisto 7

8 Ane fal nieida fuola amaset min bohccot beassat skurčču nuppe beallai, dasgo dalle sáhttet ealut masttadit (IP 1995: 76). Pidä vaan tyttö huoli etteivät meidän porot pääse kurun toiselle puolelle, koska silloin voivat elot mennä sekaisin. Lauseen merkitys on Ane fal nieida fuola bohccuineamet (LOK + Px) 'Pidähän tyttö huoli poroistamme'. Muhto son váruhii iežas amas son jallošit (AL 1992: 87). 'Mutta hän piti itsestään huolta, ettei hän hulluttele. Oulun yliopisto 8

9 Supiinirakenteen kieliopillinen funktio (finaalinen ADVLI vai täydennys) voi määräytyä verbin pragmaattisen merkityksen mukaan. Esim. váruhit-verbi varoa jotakin, varoittaa jostakin, pitää huolta jostakin, vaatii rektion mukaisen täydennyksen. Oulun yliopisto 9

10 Nillá (S) lei juo guhká jurddašan ahte sus galggašii leat muohtabivttas, amaset lottit (S) leat menddo hirrasat (IP 1995: 59). Niilo oli jo kauan ajatellut, että hänellä pitäisi olla lumipuku, etteivät linnut ole liian arkoja. Edellisessä lauseessa supiinirakenteella on kausaalinen suhde (ilm. syytä) edeltävään lauseeseen Niilo oli ajatellut, että hänellä pitäisi olla lumipuku, syystä että linnut eivät olisi niin arkoja. Oulun yliopisto 10

11 Eadni fas jurddašii ahte livččii buoret bálkáhit dalán álggu rájis albma snihkára amas dárbbašit neaskit agálašvuođa dainna návehiin (JÁV 1988: 102). Äiti taas ajatteli, että olisi parempi palkata heti alusta alkaen oikea kirvesmies, ettei tarvitse näskätä iäisyyttä navetan kanssa. Oulun yliopisto 11

12 Negatiivinen tarkoitus finaalisuus tarkoittaa negatiivista tarkoitusta: 'jottei p q', 'q jotta ei p', 'ei p on q:n intentionaalinen tulos tai seuraus' (Kortmannin 1997: 86). 'jottei p q' 'ettei tarvitse näskätä iäisyyttä navetan kanssa, olisi parempi palkata heti alusta alkaen oikea kirvesmies 'q jotta ei p' olisi parempi palkata heti alusta alkaen oikea kirvesmies ettei tarvitse näskätä iäisyyttä navetan kanssa ei p on q:n intentionaalinen tulos tai seuraus' ettei tarvitse näskätä iäisyyttä navetan kanssa on intentionaalinen seuraus siitä, että olisi parempi palkata heti alusta alkaen oikea kirvesmies Oulun yliopisto 12

13 Supiinirakenne a) on tavallisesti finaalinen ja ilmaisee tarkoitusta tai tavoitetta, joka on toiminnan motiivina b) voi kertoa syyn tiettyyn toimintaan, ja on siten kausaalisessa suhteessa edellä olevaan hallitsevaan lauseeseen nähden. c) toimii myös täydennyksen funktiossa: Váruhan du amas nu dahkat ~ Váruhan du nu dahkamis 'Varoitan sinua ettet niin tee ~ niin tekemästä'. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että supiinirakenne voi olla funktioltaan sekä finaalinen adverbiaali että verbin täydennys (H.-H. Bartens 1986; Jomppanen 2009), kun taas osa on sitä mieltä, että supiinirakenne ei voi olla koskaan täydennys vaan korkeintaan finaalisen adverbiaalin ja täydennyksen välimaastossa (Ylikoski 2004). Oulun yliopisto 13

14 Giitu! Oulun yliopisto 14

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti lektiot Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti Marjatta Jomppanen Väitöksenalkajaisesitelmä 16. tammikuuta 2010 Oulun yliopistossa Tutkimukseni on lähtenyt saamen kielen oppijan tarpeesta selvittää

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

ACTA POHJOISSAAMEN JA SUOMEN PERUSINFINITIIVI VERTAILUSSA LEAT JA OLLA - VERBIEN YHTEYDESSÄ UNIVERSITATIS OULUENSIS B 92. Marjatta Jomppanen OULU 2009

ACTA POHJOISSAAMEN JA SUOMEN PERUSINFINITIIVI VERTAILUSSA LEAT JA OLLA - VERBIEN YHTEYDESSÄ UNIVERSITATIS OULUENSIS B 92. Marjatta Jomppanen OULU 2009 OULU 2009 B 92 ACTA Marjatta Jomppanen UNIVERSITATIS OULUENSIS B HUMANIORA POHJOISSAAMEN JA SUOMEN PERUSINFINITIIVI VERTAILUSSA LEAT JA OLLA - VERBIEN YHTEYDESSÄ HUMANISTINEN TIEDEKUNTA, GIELLAGAS-INSTITUUTTI,

Lisätiedot

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Verbien morfosyntaksista, osa 2 Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka

Lisätiedot

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: Infinitiivi substantiivin määritteenä infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: aikomus ~ halu ~ keino ~ käsky ~ oikeus ~ velvollisuus puhua suunsa

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens

Lisätiedot

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu

Lisätiedot

Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7

Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7 Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7 Infinitiivirakenteet Infinitiivirakenteella tarkoitetaan pintarakenteessa objektina toimivia konstruktioita: aikoo lähteä, ajatteli lähteä, antoi pojan

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

TORSTAIN ESITELMÄT 30.9. klo 12 alkaen. Heikki J. Hyvärinen Elina Hakala Päivi Magga Paulina Koivuniemi

TORSTAIN ESITELMÄT 30.9. klo 12 alkaen. Heikki J. Hyvärinen Elina Hakala Päivi Magga Paulina Koivuniemi 1 TORSTAIN ESITELMÄT 30.9. klo 12 alkaen Heikki J. Hyvärinen Elina Hakala Päivi Magga Paulina Koivuniemi 1 2 Heikki J. Hyvärinen Saamelaistutkimuksen seminaari Oik. kand. ja jatko-opiskelija Lapin yliopiston

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

Sumeri Aleksi Sahala

Sumeri Aleksi Sahala Sumeri 7.5.2013 Aleksi Sahala Verbit Yleistä Sanaluokkana suljettu Yhdeksän epäsäännöllistä verbiä Perfektiivi tunnusmerkitön Monipuolinen finiitti- ja infinitiivi/partisiippitaivutus Kieliopilliset taivutuskategoriat

Lisätiedot

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään

Lisätiedot

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty ) Verbien kertaus Aleksi Sahala 27.09.2015 (päivitetty 10.09.2017) Split-ergatiivisuus verbeissä Persoonaprefiksien ja suffiksien funktio riippuu siitä, onko verbi marû- vai ḫamṭu-konjugaatiossa. Lauseenjäsenten

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

Saamelaisten etnisiteetin representaatiot saamelaismediassa

Saamelaisten etnisiteetin representaatiot saamelaismediassa Saamelaisten etnisiteetin representaatiot saamelaismediassa Saamentutkimuksen seminaari Levi 30.9.2010 Mari Keränen, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE

Lisätiedot

O N N E N P O I K A L I H K K O Š A L M M Á I. lihkos almmai3.indd 1 21.9.2015 10.42

O N N E N P O I K A L I H K K O Š A L M M Á I. lihkos almmai3.indd 1 21.9.2015 10.42 O N N E N P O I K A L I H K K O Š A L M M Á I lihkos almmai3.indd 1 21.9.2015 10.42 Rauni Magga Lukkari En lykkens mann Lihkkošalmmái almmustuvai 2007 guovttegielat girjin (davvisáme- ja dárogillii ) Kaksikielinen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

Infiniittiset rakenteet

Infiniittiset rakenteet Infiniittiset rakenteet Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi infinitiivi

Lisätiedot

Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita.

Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita. Kertausta Lausetyypit ja puheaktit Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita. Puheaktit: on olemassa monenlaisia asioita, joita kielellä tyypillisesti

Lisätiedot

3. Modaalinen rakenne (tehden)

3. Modaalinen rakenne (tehden) 3. Modaalinen rakenne (tehden) Modaalinen rakenne korvaa tapaa ilmaisevaa siten että-sivulausetta. Voi kysyä, miten predikaatin tekeminen tapahtuu, ja modaalinen rakenne on vastaus kysymykseen: Miten palasimme

Lisätiedot

Infiniittiset rakenteet, osa 1

Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot

LUENTOMONISTE (keskeneräinen) 2007. 1. Syntaksin asema kieliopissa 2

LUENTOMONISTE (keskeneräinen) 2007. 1. Syntaksin asema kieliopissa 2 1 P3 Syntaksi/Kaija Kuiri LUENTOMONISTE (keskeneräinen) 2007 Käyttöohje: Luennoilla edetään asioiden esittelyssä samassa järjestyksessä kuin oheisessa monisteessa. Jotta luennon asiat saavat taustoitusta

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää

Lisätiedot

S U M E R I N SIJAMUODOT

S U M E R I N SIJAMUODOT S U M E R I N SIJAMUODOT (Luonnos XHTML-versiota varten) Aleksi Sahala, Helsingin Yliopisto v 0.2 (KESKENERÄINEN) 1 Substantiivilauseke Sumerin substantiivilauseke rakentuu yhdestä nominista (N) tai nominiketjusta

Lisätiedot

PORTFOLIO Jonna kilkki Saamenkieli ja kulttuuri 2010-2011

PORTFOLIO Jonna kilkki Saamenkieli ja kulttuuri 2010-2011 PORTFOLIO Jonna kilkki Saamenkieli ja kulttuuri 2010-2011 TÄSTÄ SE LÄHTI Olin jo pidemmän aikaa, siis tosi pitkään, haaveillut Lappiin muuttamisesta. Kun löysin saamenkielen ja kulttuurin opinnot netistä

Lisätiedot

PORTFOLIO. Kuva: SAKK

PORTFOLIO. Kuva: SAKK PORTFOLIO Kuva: SAKK Anniina Kuivalainen SAKU 2010-2011 ESITTELY Anniina Kuivalainen Synt. 1991 Kemi Valmistuin lukiosta viime keväänä. Ensimmäinen ajatukseni lukion jälkeen ei todellakaan ollut lähteä

Lisätiedot

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään.

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään. 3/1 3. Partitiivi Kognitiivinen esitys. Kognitiivisessa esityksessä huomio kohdistuu sijojen merkityksiin eli millaista entiteettiä se osoittaa. Predikaatio hahmottaa aina jonkin entiteetin suhteessa johonkin

Lisätiedot

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät?

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Harri Laitinen VERBIN AIKAMUODOT Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Verbi ilmaisee myös aikaa. Milloin jokin tekeminen tapahtuu? Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti

Lisätiedot

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti Verbit Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki. White, Leila

Lisätiedot

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto

Lisätiedot

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A ahdistunut + nominin elatiivi aikoa + verbin A infinitiivi ajatella + nominin partitiivi ajatella + verbin A infinitiivi alkaa

Lisätiedot

Me voimme nauttia luontoa-

Me voimme nauttia luontoa- Me voimme nauttia luontoa- Rektioilmaukset suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Syyskuu 2013 Anne Nucci JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

Ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten

Ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten Ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten Tämä on kooste ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten. Tässä tarkoitettuja palveluntarjoajia on ainakin kaksi: - https://korp.csc.fi Kielipankin

Lisätiedot

Lue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko 1. konseptin yläreunaan. ILMAN LASKINTA -OSIO! LASKE KAIKKI SEURAAVAT TEHTÄVÄT:

Lue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko 1. konseptin yläreunaan. ILMAN LASKINTA -OSIO! LASKE KAIKKI SEURAAVAT TEHTÄVÄT: MAA Koe 8.1.014 Arto Hekkanen ja Jussi Tyni Lue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko 1. konseptin yläreunaan. ILMAN LASKINTA -OSIO! LASKE KAIKKI SEURAAVAT TEHTÄVÄT: 1. a) Laske polynomien x x

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

SAKU 10-11. Saamenkielen- ja kulttuurinlinja. Merja Välitalon kouluvuosi

SAKU 10-11. Saamenkielen- ja kulttuurinlinja. Merja Välitalon kouluvuosi SAKU Saamenkielen- ja kulttuurinlinja 10-11 Merja Välitalon kouluvuosi Hain SAKKeen oppiakseni saamenkieltä, koska Inarilaisena taksirenkinä kuulen sitä päivittäin. Tavoitteeni oli oppia ymmärtämään puhetta,

Lisätiedot

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Puhuttaessa vieraasta kielestä kieliopin termien avulla on ymmärrettävä, mitä ovat 1. sanaluokat (esim. substantiivi), 2. lausekkeet (esim. substantiivilauseke)

Lisätiedot

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen

Lisätiedot

Saamen kielen ja kulttuurin linja 2010-2011

Saamen kielen ja kulttuurin linja 2010-2011 Saamen kielen ja kulttuurin linja 2010-2011 Eveliina Linna Saamelaisalueen koulutuskeskus Saku 2010-2011 23.5.2011 Mun ieš Mun lean Eveliina ja mun lean eret Anáris ja lean mu oppa eallima, gitta das,

Lisätiedot

Sivuteemarakenne ja nominaaliset lausekkeet esikentässä

Sivuteemarakenne ja nominaaliset lausekkeet esikentässä Sivuteemarakenne ja nominaaliset lausekkeet esikentässä Outi Mäkiketola Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2008 Tampereen yliopisto Suomen

Lisätiedot

Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa

Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa 8. 10.8.2017 Lause ja lausetyypit Miksi lause on niin tärkeä? intonaatioryhmät

Lisätiedot

-MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMISSA 2000-2001

-MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMISSA 2000-2001 -MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMISSA 000-00 Mari Salo Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Marraskuu 0 Tampereen yliopisto Suomen kieli

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 26.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 26.1.2009 1 / 33 Valintakäsky if syote = raw_input("kerro tenttipisteesi.\n") pisteet = int(syote) if pisteet >=

Lisätiedot

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Nuorten akatemiaklubi, Helsinki, 16.5.2011 Saamen kielet

Lisätiedot

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Saamentutkimuksen seminaari, Levi, 1.10.2010 Taustakysymyksiä:

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen

Lisätiedot

SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI EDUCATION INSTITUTE

SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI EDUCATION INSTITUTE SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI EDUCATION INSTITUTE Positiivista palautetta SAKK:n laatutyöstä. Tein opetusharjoittelusta raportin ja SAKK:n laatutyön maine on nyt kiirinyt kasvatustieteellisen

Lisätiedot

Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten.

Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten. 1 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten. SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN VALINTAKOE 4.6.2007 Kokeessa on kolme osaa:

Lisätiedot

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää

Lisätiedot

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen Systeemiajattelua-I Helena Ahonen Miksi systeemiajattelua Kokonaisuuksien hallintaa vai ongelmanratkaisua Työhön kohdistuu jatkuvasti ulkoisia ja sisäisiä muutospaineita, jotka sekoittavat kokonaiskuvan

Lisätiedot

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai . (Teht. s. 93.) Määrää raja-arvo MATP53 Approbatur B Harjoitus 6 Maanantai 7..5 cos x x. Ratkaisu. Suora sijoitus antaa epämääräisen muodon (ei auta). Laventamalla päädytään muotoon ja päästään käyttämään

Lisätiedot

Verbi- ja objektikategorioiden keskinäisistä suhteista

Verbi- ja objektikategorioiden keskinäisistä suhteista EEVA KANGASMAA-MINN Verbi- ja objektikategorioiden keskinäisistä suhteista Suomen kielen verbit muodostavat epäyhtenäisen, järjestäytymättömän rykelmän. Konjugaatioeroja ei ole, ellei oteta huomioon jäänteenä

Lisätiedot

Pia Päiviö on onnistunut valitsemaan

Pia Päiviö on onnistunut valitsemaan tice volume 1. Amsterdam: John Benjamins. Vanhan kirjasuomen sanakirja I II (A I, J K). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 33. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus

Lisätiedot

Liitepartikkelit Sisältö

Liitepartikkelit Sisältö Liitepartikkelit Sisältö Alkusanat...2 1 Partikkelit yleinen katsaus...3 2 Liitepartikkelit...4 2.1 Liitepartikkelien ominaisuuksia...4 3 Liitepartikkelien lista ja niiden käyttö lauseissa...5 3.1 Ensimmäisen

Lisätiedot

Sija ja semanttinen rooli

Sija ja semanttinen rooli 3 tasoa Sija ja semanttinen rooli semanttinen rooli (esim. agentti) kieliopillinen suhde (esim. subjekti) sija (esim. nominatiivi tai ergatiivi) The Oxford Handbook of Case, Chapter 17 (Case, Grammatical

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen

Lisätiedot

Verbien morfosyntaksia

Verbien morfosyntaksia Verbien morfosyntaksia morfosyntaksi: morfo + syntaksi? morfosyntaksissa on kysymys siitä, miten muoto- ja lauseoppi pelaavat yhteen: millaisia muotoja minkäkinlaisista sanoista käytetään missäkin lauseasemassa

Lisätiedot

8/1. 8. Lauseenvastikkeet. Lausemaisuuden kriteerit ja asteet

8/1. 8. Lauseenvastikkeet. Lausemaisuuden kriteerit ja asteet 8/1 Lausemaisuuden kriteerit ja asteet 8. Lauseenvastikkeet Itsenäisen, täyden lauseen tuntomerkkejä ovat verbin persoonamuoto, verbin tempus- ja modusvalinta sekä kielto, lauseadverbiaalin mahdollisuus

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet

8. Kieliopit ja kielet 8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti

Lisätiedot

AJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON

AJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON -MATON PARTISIIPPI (VERBI -> ADJEKTIIVI) MITEN SE TEHDÄÄN? AJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON MITEN SE TAIVUTETAAN? AJATTELEMATON AJATTELEMATONTA AJATTELEMATTOMAN AJATTELEMATTOMASSA AJATTELEMATTOMASTA

Lisätiedot

XXXVIII Kielitieteen päivät Itä-Suomen yliopisto Joensuu 25. 27.5.2011. Esitelmien tiivistelmät

XXXVIII Kielitieteen päivät Itä-Suomen yliopisto Joensuu 25. 27.5.2011. Esitelmien tiivistelmät XXXVIII Kielitieteen päivät Itä-Suomen yliopisto Joensuu 25. 27.5.2011 Esitelmien tiivistelmät 1 PLENAARIESITELMÄT Prof. Paul Kiparsky Stanford University ja Zukunftskolleg Konstanz Syntaktiset muutokset

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1

Lisätiedot

Seurauksia. Seuraus. Seuraus. Jos asteen n polynomilla P on n erisuurta nollakohtaa x 1, x 2,..., x n, niin P on muotoa

Seurauksia. Seuraus. Seuraus. Jos asteen n polynomilla P on n erisuurta nollakohtaa x 1, x 2,..., x n, niin P on muotoa Seurauksia Seuraus Jos asteen n polynomilla P on n erisuurta nollakohtaa x 1, x 2,..., x n, niin P on muotoa P(x) = a n (x x 1 )(x x 2 )... (x x n ). Seuraus Astetta n olevalla polynomilla voi olla enintään

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 910. Laki. Espoon Keilaniemessä ja Lintuvaarassa sijaitsevien maa-alueiden myymisestä Espoon kaupungille

SISÄLLYS. N:o 910. Laki. Espoon Keilaniemessä ja Lintuvaarassa sijaitsevien maa-alueiden myymisestä Espoon kaupungille SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1999 N:o 910 914 SISÄLLYS N:o Sivu 910 Laki Espoon Keilaniemessä ja Lintuvaarassa sijaitsevien maa-alueiden myymisestä Espoon kaupungille...

Lisätiedot

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.) Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.) Tehtävät: 1. Tutki derivaatan avulla funktion f kulkua. a) f(x) = x 4x b) f(x) = x + 6x + 11 c) f(x) = x4 4 x3 + 4 d) f(x) = x 3 6x + 1x + 3. Määritä rationaalifunktion

Lisätiedot

Alkuun HTML5 peliohjelmoinnissa

Alkuun HTML5 peliohjelmoinnissa Paavo Räisänen Alkuun HTML5 peliohjelmoinnissa www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Sisällysluettelo 1: Alkusanat 2: Alkuun 3: Pelinäkymä

Lisätiedot

SODANKYLÄN TERVEYSKESKUS TIEDOTTAA

SODANKYLÄN TERVEYSKESKUS TIEDOTTAA 3.9.2013 SODANKYLÄN TERVEYSKESKUS TIEDOTTAA Sodankylän ja Inarin kunnat ovat sopineet yhteistyöstä kuntalaisille tarjottavista terveyskeskuspalveluista. Sopimuksen mukaan Sodankylän kunnan pohjoisosan

Lisätiedot

SAKK lukuvuosi 2010 2011 Saamen kieli ja kulttuuri Outi Länsman. oahppamin sámegiela

SAKK lukuvuosi 2010 2011 Saamen kieli ja kulttuuri Outi Länsman. oahppamin sámegiela Portfolio SAKK lukuvuosi 2010 2011 Saamen kieli ja kulttuuri Outi Länsman Linda Räsänen oahppamin sámegiela Heinäkuu 2010 Mitä tekisin ensi syksynä menisinkö Joensuuhun vai hakisinko sinne Inariin, Saakkiin,

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 26. tammikuuta 2012

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 26. tammikuuta 2012 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2012 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 26. tammikuuta 2012 Sisällys Luennon pähkinä Millä tavalla voidaan rakentaa tietokoneohjelma (tai kirjasto), joka

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

mg kertaa päivässä mg kertaa päivässä mg kertaa päivässä mg kertaa päivässä mg kertaa päivässä mg kertaa päivässä mg kertaa viikossa Ei koskaan

mg kertaa päivässä mg kertaa päivässä mg kertaa päivässä mg kertaa päivässä mg kertaa päivässä mg kertaa päivässä mg kertaa viikossa Ei koskaan Olotilakysely Käyttämäsi Parkinson-lääkkeet: Muut lääkkeet, joita otat säännöllisesti mg kertaa viikossa 1. Mieliala Oletko alakuloinen? Onko sinulla masennusta? Itkettääkö sinua ilman syytä? Ahdistaako

Lisätiedot

Koltansaamenkielinen kirjallinen materiaali vuoden 2006 loppuun (aakkosjärjestyksessä)

Koltansaamenkielinen kirjallinen materiaali vuoden 2006 loppuun (aakkosjärjestyksessä) Koltansaamenkielinen kirjallinen materiaali vuoden 2006 loppuun (aakkosjärjestyksessä) Koonneet: Jouni ja Satu Moshnikoff Aikio, Samuli ja Annukka: Nijdd mottji kå llšuåbrjen (Tyttö muuttui kultaiseksi

Lisätiedot

VALINTAKOE / TASOKOE Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten SUOMEN KIELI/ FINSKA SPRÅKET

VALINTAKOE / TASOKOE Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten SUOMEN KIELI/ FINSKA SPRÅKET VALINTAKOE / TASOKOE Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten SUOMEN KIELI/ FINSKA SPRÅKET Valintakoetehtävät 2007 / Urvalsuppgifter 2007 5.6.2007 KLO

Lisätiedot

FINSKÝ PRAKTIKUM 3. 16.11.2011 Titta Hänninen

FINSKÝ PRAKTIKUM 3. 16.11.2011 Titta Hänninen FINSKÝ PRAKTIKUM 3. 16.11.2011 Titta Hänninen Sarjakuvan vitsi? Aluksi äiti ja lapsi riitelevät. Lapsi käskee äitiä. Ohi kulkevat vanhemmat ihmettelevät, kuinka nykyään vanhemmat antavat lasten käskeä

Lisätiedot

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio 4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) Tutkitaan yhtälöiden ratkaisuja piirtämällä funktioiden f(x) = x, f(x) = x 3, f(x) = x 4 ja f(x) = x 5 kuvaajat. Näin nähdään, monessako

Lisätiedot