lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty"

Niina Lehtonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty NP:n rakennetta kuvataan usein kenttinä eikä puukuvaimilla Vilkuna (s. 181): nelikenttäinen kuvaus etumääritteet edussana jälkimääritteet tarkennekenttä kuvailukenttä niissä Elsan kaikissa mukavissa pitkissä kirjeissä Pariisista meidän Uoleville kaikissa niissä Elsan niissä kaikissa Elsan pitkissä mukavissa eräällä hänen oikein hyvällä ystävällään joka nykyisin asuu Pariisissa hänen eräällä tästä Elsalta saadusta ideasta että meidän pitäisi ruveta käymään lenkillä yksi tavallinen pieni purkki Valion mansikkajogurttia kaksi tavallista isompaa rasiaa niitä ihania suklaarusinoita minun hillitön haluni ahmia suklaarusinoita suurin osa teistä sekä sijainnin että muodon suhteen kahdenlaisia etumääritteitä: kongruoivia etumääritteitä (samassa sijassa kuin edussana) ja genetiivimuotoisia etumääritteitä jälkimääritteet ovat monenmuotoisia

181): nelikenttäinen kuvaus etumääritteet edussana jälkimääritteet tarkennekenttä kuvailukenttä niissä Elsan kaikissa mukavissa pitkissä kirjeissä Pariisista meidän Uoleville kaikissa niissä Elsan

2 Kongruoivat etumääritteet ovat siis edussanan kanssa samassa sijassa ja samassa luvussa etumääritteet jakautuvat tarkenne- ja kuvailukenttään nämä kentät voidaan esittää hierarkkisena rakenteena: NP NP AP AP N Suomen paras lämminverinen hevonen etumääritteet (ja jälkimäärittee) jaetaan usein restriktiivisiin ja ei-restriktiivisiin (rajoittaviin ja selittäviin) osallistuuko määrite NP:n tarkoitteen rajaamiseen restriktiivinen määrite vaikuttaa NP:n viittausalaan ei-restriktiivinen määrite liittää jonkin lisäominaisuuden NP:n tarkoitteeseen Talvella valkoinen metsäjänis ja ruskea rusakko on helppo erottaa toisistaan. Näin pihalla harmaan ja mustan jäniksen. Musta jänis oli vielä poikanen. (valkoinen ja ruskea ovat ei-restriktiivisiä määritteitä, harmaa ja musta ovat restriktiivisiä) sama restriktiivisyyseronteko voidaan ulottaa tarkenteisiinkin: Tämä PUISTO on mukava paikka. (ei-restriktiivinen) TÄMÄ puisto on mukava, mutta tuo ei. (restriktiivinen)

tarkoitteen rajaamiseen restriktiivinen määrite vaikuttaa NP:n viittausalaan ei-restriktiivinen määrite liittää jonkin lisäominaisuuden NP:n tarkoitteeseen Talvella valkoinen metsäjänis ja ruskea

3 Taipumattomat etumääritteet Taipumattomat adjektiivit eivät kongruoi, koska eivät taivu: Marjan pikku sammakko Jatkuu ensi numerossa pikku, ensi, viime, kelpo, aimo,... (myös mm. taipumaton kvanttori joka) pyrkivät olemaan aivan edussanan vieressä: *Marjan pikku vihreä sammakko *Jatkuu ensi tuplapaksussa maaliskuun numerossa Nominatiivimuotoiset määritteet, jotka eivät kongruoi (vaikka ovat taipuvia sanoja) tyypillisimmillään erisnimen eteen lisättäviä tittelisanoja yleisemmin jonkinlaista arvonimeä, kategoriaa tms. luokitusta ilmaisevia: Tasavallan presidentti Tarja Haloselle lahjoitettiin jouluhauki Yliopiston rehtori Niiniluotoa ei tilaisuudessa näkynyt Kalle juhli perjantaina ravintola Ostrobotnialla

määritteet, jotka eivät kongruoi (vaikka ovat taipuvia sanoja) tyypillisimmillään erisnimen eteen lisättäviä tittelisanoja yleisemmin jonkinlaista arvonimeä, kategoriaa tms.

4 Genetiivimääritteet jos genetiivimääritteenä on persoonapronomini, edussanaan liitetään sitä vastaava possessiivisuffiksi (persoonapronominin ei tarvitse olla edes ilmipantuna): Kallen uusi auto minun uusi autoni hänen uusi autosi [meidän] uusi automme possessiivisuffiksi liitetään vain edussanaan, ei määritteisiin possessiivisuffiksin laukaisee vain persoonapronomini (tai sen mahdollisuus ) genetiivimääritteet ovat merkitykseltään kirjavia: voivat ilmaista omistajaa, mutta myös kaikenlaista muuta genetiivimääritteitä on NP:n rakenteen kannalta kahdenlaisia: genetiivimäärite voi sijoittua joko tarkennekenttään tai kuvailukentän jälkeen käytännössä etumääritteitä varten tarvitaan kolme kenttää: tarkennekenttä kuvailukenttä sisäinen gen edussana jälkimääritteet Kallen uudet ekonomin paperit Uppsalasta päätöksen suotuisat lyhyen aikavälin vaikutukset kansantalouteen

genetiivimääritteet ovat merkitykseltään kirjavia: voivat ilmaista omistajaa, mutta myös kaikenlaista muuta genetiivimääritteitä on NP:n rakenteen kannalta kahdenlaisia: genetiivimäärite voi

5 possessiivisuffiksi liittyy aina nimenomaan ulkoiseen genetiiviin määräiset genetiivimäritteet (varsinkin pronominit) ovat aina ulkoisia genetiivejä sisäinen genetiivi muodostaa usein edussanan kanssa fraasimaisen kokonaisuuden, jopa nimen (Helsingin yliopisto) Jälkimääritteistä Jälkimääritteet eivät juuri kongruoi eivätkä yleensä ole genetiivissä Minkälaisia rakenteita ovat kategorialtaan, edussanaltaan tjs. usein melko raskaita rakenteita, (esim. infinitiivirakenteita, sivulauseita, pre- tai postpositiolausekkeita) Mitä ilmaistaan 1. Määrä-, mitta- ja osasanojen täydennykset usein tapauksia, joissa ei ole selvää, mikä on lausekkeen edussana edellyttävät sitä entiteettiä, jonka määrää ilmaistaan (joten se on täydennys): kokonainen litra vastalypsettyä maitoa iso tuoppi Guinnessiä suurin osa ihmisistä

edussanaltaan tjs. usein melko raskaita rakenteita, (esim. infinitiivirakenteita, sivulauseita, pre- tai postpositiolausekkeita) Mitä ilmaistaan 1.

6 2. Muut paikallissija- ja adpositiomääritteet ja -täydennykset Vilkuna: substantiivia voi NP:ssä seurata lähes millainen tahansa paikallissijainen NP tai PP toisaalta tällainen jälkimäärite ei voi seurata mitä tahansa substantiivia verbistä johdetut tai muuten verbiin läheisessä suhteessa olevat substantiivit, joiden jälkimääritteet muistuttavat vastaavan verbin täydennystä: ikuinen valitus korkeista veroista (vrt. valittaa veroista) Kaspianin matka maailman ääriin (vrt. matkustaa maailman ääriin) kulkuvälineitä, -teitä, liikeratoja yms. ilmaisevat substantiivit: Tämä on Y-juna karjaalle. Moottoritie Kirkkonummelle ryhmä muut : se mies siellä kioskissa pussit silmien alla kirja suomen lauseopista erottaminen verbin täydennyksistä tai määritteistä on usein vaikeaa, mielivaltaistakin: Maria Vilkuna on kirjoittanut [tämän [kirjan suomen lauseopista]] Maria Vilkuna on kirjoittanut [tämän kirjan] [suomen lauseopista]

korkeista veroista (vrt. valittaa veroista) Kaspianin matka maailman ääriin (vrt. matkustaa maailman ääriin) kulkuvälineitä, -teitä, liikeratoja yms.

7 3. Infinitiivilausekkeet infinitiivilausekkeet jälkimääritteinä ovat hyvin valikoivia edussanojensa suhteen edussanat ovat usein sukua verbeille: aikomus ~ halu ~ keino ~ käsky ~ oikeus ~ velvollisuus puhua suunsa puhtaaksi jälkimääritteinä olevat infinitiivirakenteet ovat edussanansa täydennyksiä infinitiivitäydennyksen vaihtoehtona on usein paikallissijainen (erityisesti illatiivimuotoinen) NP: oikeus ilmaista itseään ~ oikeus itseilmaisuun kyky rakastaa aidosti ~ kyky aitoon rakkauteen

olevat infinitiivirakenteet ovat edussanansa täydennyksiä infinitiivitäydennyksen vaihtoehtona on usein paikallissijainen

8 4. Lausemääritteet relatiivilauseet, konjunktiolauseet ja alisteiset kysymyslauseet voivat kaikki toimia NP:n jälkimääritteenä relatiivilause (nimenomaan joka-lause) toimii tyypillisesti tässä tehtävässä: kissa joka makaa tuossa matolla poika, johon tutustuin eilen että-lause ja alisteinen kysymyslause ovat harvinaisempia: ajatus, että lauseoppi voisi olla mielenkiintoista kysymys, onko muoto-oppi jotenkin hauskempaa kuin lauseoppi muut konjunktiolauseet ovat hyvin harvinaisia satunnaistapauksia (tulkinnanvaraisiakin): muistatkos sitä aikaa, kun oltiin vielä nuoria ja viattomia? En pelkää kuolemaa etukäteen, vaan sitä tunnetta jos menetän lähimmäisen rakkaan ihmisen. relatiivilauseiden kohdalla puhutaan restriktiivisyydestä ja eirestriktiivisyydestä samaan tapaan kuin etumääritteidenkin yhteydessä: tapaatko tänäänkin sen pojan, jonka tapasit eilen kahvilassa? (restriktiivinen) tapaan tänään Mikon, jonka tapasit eilen kahvilassa. (ei-restriktiivinen) sama ero kuin adjektiivietumääritteiden yhteydessä: restriktiivinen määrite vaikuttaa NP:n viittausalaan, eirestriktiivinen liittää NP:n tarkoitteeseen jonkin lisäominaisuuden

muoto-oppi jotenkin hauskempaa kuin lauseoppi muut konjunktiolauseet ovat hyvin harvinaisia satunnaistapauksia (tulkinnanvaraisiakin): muistatkos sitä aikaa, kun oltiin vielä nuoria ja viattomia?

Samankaltaiset tiedostot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan