TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2012 OCH EKONOMIPLAN KV hyväksynyt - STF godkänt

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2012 OCH EKONOMIPLAN KV hyväksynyt - STF godkänt

2 TALOUSARVIO 2012 ja TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2012 och EKONOMIPLAN SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida YLEISOSA - ALLMÄNT TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN OCH EKONOMIN KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA - STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI TALOUSARVIOEHDOTUS - BUDGETFÖRSLAG KÄYTTÖTALOUS - DRIFTSBUDGET YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING YLEISHALLINTO ALLMÄN FÖRVALTNING KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET RAHATOIMISTO - DRÄTSELKONTORET SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN HALLINTO - FÖRVALTNING SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER LASTEN PÄIVÄHOITO - BARNDAGVÅRD VANHUSPALVELUT ÄLDREOMSORG TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD Terveyskeskuksen avohoito - Hälsocentralens öppenvård SUUN TERVEYDENHUOLTO MUNHÄLSOVÅRD ERIKOISSAIRAANHOITO - SPECIALISERAD SJUKVÅRD YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN HALLINTO FÖRVALTNING MAANKÄYTTÖ MARKANVÄNDNING YMPÄRISTÖTOIMI MILJÖENHETEN RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING KUNTATEKNIIKKA KOMMUNTEKNIK RAKENNUSLAUTAKUNTA - BYGGNADSNÄMNDEN... 84

3 sivu - sida SIVISTYSTOIMI - BILDNING HALLINTO JA TALOUS FÖRVALTNING OCH EKONOMI KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNING SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA - FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN Hallinto - Förvaltning Mäntymäen koulu Kasavuoren koulu Kauniaisten lukio Muu koulutoimi - Övrig skolverksamhet SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN - RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA Förvaltning - Hallinto Granhultsskolan Hagelstamska skolan Gymnasiet Grankulla samskola Övrig skolverksamhet - Muu koulutoimi KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN SIVISTYSLAUTAKUNTA - BILDNINGSNÄMNDEN HALLINTO - FÖRVALTNING KANSALAISOPISTO MEDBORGARINSTITUTET KAUPUNGINKIRJASTO - STADSBIBLIOTEKET KULTTUURIPALVELUT - KULTURTJÄNSTER NUORISOLAUTAKUNTA - UNGDOMSNÄMNDEN LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN HENKILÖSTÖ - PERSONAL INVESTOINNIT - INVESTERINGAR

4 1 YLEISOSA ALLMÄNT

5 2

6 Yleisosa - Allmänt 1 TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA - UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN OCH EKONOMIN 1.1 Yleinen talouskehitys - Det allmänna ekonomiska läget Lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Tänä vuonna Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Myös vienti tukee talouskasvua, joskin aiempaa vähemmän. Alkuvuonna kansantalouden kasvu oli viiden prosentin tasolla. Ensi vuonna talouskasvu hidastuu, ennusteet kokonaistuotannon kasvusta liikkuvat yhden ja kahden prosentin haarukassa. Syynä kasvun hidastumiseen on toisaalta vientikysynnän heikkous ja toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta alentunut investointihalukkuus. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden odotetaan laskevan hitaasti. Kuluttajahintojen nousu pysynee yli kolmessa prosentissa tänä ja ensi vuonna. (VM/talouskatsaus 08/2011) Valtion ja kuntien rahoitusasema pysyy alijäämäisenä ja julkisyhteisöt velkaantuvat entistä enemmän. Vuonna 2015 ennustetaan julkisyhteisöjen velan olevan 53,5 % BKT:n suhteutettuna. Kasvava velkataakka nostaa julkisen talouden rahoitusaseman paineita entisestään lainanhoitokulujen kasvaessa. Suomen hallitus on hallitusohjelmassaan linjannut kuntia koskevia muutoksia joista kuntarakennemuutos on merkittävin. Muutoksen tarkoitus on muuttaa peruskuntakäsitettä tarkoittamaan luonnollista työssäkäyntialuetta. Samalle alueelle sijoittuisivat myös kuntalaisten peruspalvelut. Kuntarakennemuutoksen odotetaan valmistuvan vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi hallitusohjelman yhtenä painopistealueen on työllisyyden vahvistaminen, jonka seurauksena kaupungin tulee varautua kunnille enenevässä määrin siirtyvistä työllistämisvelvoitteista ja velvoitteiden hoitamisen resursoinneista. Den växande osäkerheten har försvagat framtidsutsikterna såväl inom den internationella ekonomin som i hemlandet. I år väntas den finländska ekonomin fortfarande växa tämligen bra tack vare den inhemska efterfrågan. Även exporten stödjer den ekonomiska tillväxten, dock i lägre grad än förr. I början av året växte nationalekonomin med fem procent. Nästa år avtar den ekonomiska tillväxten, prognoserna för totalproduktionens tillväxt rör sig mellan en och två procent. Orsaken till detta är å ena sidan svag exportefterfrågan och å andra sidan minskad investeringsbenägenhet till följd av den växande osäkerheten. Till följd av den ringa ekonomiska aktiviteten förväntas arbetslösheten sjunka långsamt. Konsumentpriserna stiger med över tre procent i år och nästa år. (Finansministeriet/ekonomisk översikt 08/2011) Statens och kommunernas finanser fortsätter att uppvisa en negativ balans och den offentliga sektorns skuld växer. År 2015 väntas den offentliga sektorns skulder uppgå till 53,5 % i förhållande till BNP. De ökande skulderna ökar pressen på den offentliga ekonomins finansiella situation i och med att låneskötselkostnaderna växer. I regeringsprogrammet anger Finlands regering förändringar som gäller kommunerna. Den viktigaste av dessa är kommun- och servicestrukturreformen. Syftet med förändringen är att ändra begreppet primärkommun till att betyda ett naturligt pendlingsområde. I samma områden ordnas också basservicen för kommuninvånarna. Kommunstrukturreformen väntas bli klar Ett av insatsområdena i regeringsprogrammet är att stärka sysselsättningen och som en följd av detta bör staden bereda sig på allt fler på kommunerna överförda sysselsättningsskyldigheter och på resurser för att fullgöra skyldigheterna. 1.2 Kuntatalouden yleiset näkymät - Det allmänna läget inom den kommunala ekonomin Kuntatalous on vuonna 2010 ja tämän vuoden alkupuolella kehittynyt suotuisasti. Verotulotilitykset ovat kasvaneet noin prosenttia Kommunalekonomin har utvecklats gynnsamt 2010 och i början av detta år. Skatteredovisningarna har ökat med ca 4 4,5 procent sam- 3

7 Yleisosa - Allmänt samalla kun kustannusindeksi ja kuntien palkkasumman nousu on jäänyt tästä noin prosenttiyksikön alhaisemmaksi. Verotulojen kasvu ja toimintamenojen kasvu on ollut suurin piirtein samalla tasolla, runsaassa neljässä prosentissa. Heikentyvän yleisen talouskehityksen seurauksena kuntien verotulojen kasvun arvioidaan jäävän ensi vuonna 0,6 prosenttiin, kun taas toimintamenot edelleen kasvavat noin neljä prosenttia. Tämän seurauksena vuosikate heikkenee ja kuntien lainakannan arvioidaan kasvavan noin miljardilla eurolla 13.2 miljardiin euroon. Kuntien rahoitusasemaa parantaa hieman valtionosuuksien kasvu (noin 300 miljoonaa eurolla vuodesta 2011 vuoteen 2012) Valtion talousarvioesitys on kuntatalouden kannalta melko neutraali tai lievästi tukeva, joskin kunnittain melkoisesti vaihteleva. tidigt som kostnadsindex och ökningen i kommunernas lönesumma varit cirka en procentenhet lägre än detta. Skatteinkomsterna och verksamhetsutgifterna har ökat ungefär lika mycket, med drygt fyra procent. Till följd av den allt svagare allmänna ekonomiska utvecklingen beräknas ökningen av kommunernas skatteinkomster stanna på 0,6 procent nästa år, medan verksamhetsutgifterna fortsätter att öka med omkring fyra procent. Till följd av detta försvagas årsbidraget och kommunernas lånestock beräknas öka med cirka en miljard euro till 13,2 miljarder euro. Kommunernas finansiella läge förbättras något av att statsandelarna ökar (med ca 300 miljoner euro från år 2011 till 2012). Statens budgetproposition är ur kommunalekonomiskt perspektiv rätt neutral eller något stödjande, även om den varierar rätt mycket enligt kommun. 1.3 Taloudellinen tilanne pääkaupunki- ja Helsinginseudulla sekä Kauniaisissa - Det ekonomiska läget i huvudstadsregionen, Helsingforsregionen och Grankulla Seudullinen tilanne Pääkaupunkiseudulla asui kesäkuun 2011 lopussa asukasta, eli 20 % Suomen väestöstä. Helsingin seudun, eli pääkaupunkiseudun ja kehysalueen kuntien väestö oli hieman yli 25 % koko maan väestöstä. Alueella asuu siis noin neljännes Suomen väestöstä ja työpaikoista täällä sijaitsee noin 30 %. Helsingin seudun toimialakatsauksen mukaan tuotannon kasvu jatkui vaimeana vuoden 2011 toisella neljänneksellä; ennakkoarvion mukaan noin kaksi prosenttia edellisvuodesta. Koko maassa kasvu jatkui Helsingin seutua nopeampana ja oli noin neljä prosenttia edellisvuodesta. Vuodesta 2006 Helsingin seudun tuotanto on kasvanut 8 prosenttia ja koko maan tuotanto 5 prosenttia. Helsingin seudun suhdannekehityksen taustalla vaikuttaa toimialarakenne, jossa palveluiden osuus on erittäin suuri, mutta elektroniikkaan ja kone- ja laiteteollisuuteen painottuva teollisuus sekä rakentaminen hallitsevat silti suhdannevaihteluita. Avoimien työpaikkojen määrä Helsingin seudulla kesäkuun lopussa oli puolet enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koko maassa avoimien työpaikkojen määrä oli kasvanut neljänneksen viime vuoden kesäkuun lopun tilanteeseen verrattuna. Työttömyysaste laski edel Regionen I slutet av juni 2011 hade huvudstadsregionen invånare, dvs. 20 % av Finlands befolkning. Helsingforsregionens, dvs. huvudstadsregionens och kranskommunernas befolkning utgjorde litet över 25 % av hela landets befolkning. Således bor omkring en fjärdedel av Finlands befolkning i området och ca 30 % av arbetsplatserna finns här. Enligt branschöversikten för Helsingforsregionen fortsatte produktionstillväxten svagt under det andra kvartalet 2011; enligt en preliminär uppskattning med ca två procent jämfört med året innan. I hela landet var tillväxten snabbare än i Helsingforsregionen och var cirka fyra procent högre än året innan. Från år 2006 har produktionen i Helsingforsregionen ökat med 8 procent och i hela landet med 5 procent. Bakgrunden till konjunkturutvecklingen i Helsingforsregionen är branschstrukturen, där servicebranschens andel är mycket stor, men där konjunkturväxlingarna ändå styrs av industrin, vars tyngdpunkt är på elektronik, maskin- och utrustningsindustri och byggande. Antalet lediga arbetsplatser i Helsingforsregionen var i slutet av juni dubbelt fler än året innan. I hela landet hade antalet lediga arbetsplatser ökat med en fjärdedel jämfört med si-

8 Yleisosa - Allmänt leen, kun sitä verrataan vuotta aikaisemmin vallinneeseen tilanteeseen. Työttömien osuus työvoimasta oli 6,2 prosenttia Helsingin seudulla kuluvan vuoden toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Sekä koko maassa että Helsingin seudulla työttömyysaste on hieman tämän vuosituhannen keskiarvoa korkeammalla tasolla. Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan Helsingin seudun työttömyysaste oli kesäkuun lopussa 7,4 prosenttia ja vähennys viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna oli 0,6 prosenttiyksikköä. Koko maassa vuoden 2011 puolivälissä oli työttöminä 9,2 prosenttia työvoimasta. Helsingissä työttömyysaste oli 8 prosenttia, Espoossa 6, Vantaalla 8,8 prosenttia 1. ELY - keskuksen tilaston ( ) mukaan Kauniaisten työttömyysaste oli 3,5 prosenttia ja Uudenmaan yleinen 6,9 prosenttia. Yleisesti voitaneen todeta, että pääkaupunkiseudun kunnat eivät ainakaan vielä ensi vuonna karsi peruspalvelujaan uhkaavasta taloustilanteesta ja kuntien tiukasta taloudesta huolimatta. Menoja leikataan kunnissa tinkimällä esim. hallinto- ja vuokrakuluista ja lykkäämällä rakennus- ja korjaushankkeita. Pääkaupunkiseudun kunnat suunnittelevat pitävänsä kunnallisveroprosenttinsa ennallaan Kauniaisten kaupungin tilanne Kauniaisten kaupungin vuoden 2010 tilinpäätös oli ylijäämäinen 5,1 milj. euroa. Toteuma oli talousarviota positiivisempi yli 7,8 miljoonaa euroa. Ylijäämä perustui pitkälti kirjanpidolliseen voittoon joka johtui kaupungin vesilaitoksen myyntiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymälle. Myyntivoitto kirjattiin satunnaisiin tuottoihin. Tilikauden tulos sisälsi myös rahoituksellista ylijäämää toimintakatteen jäädessä yli kolme miljoonaa euroa paremmaksi talousarvioon nähden. Vuoden 2011 tilikauden tuloksen ennustetaan olevan myös ylijäämäinen. Ylijäämä viimeisimmän ennusteen mukaan arvioidaan syntyvän jopa 2,4 miljoonaa euroa. Arvioituun ylijäämään sisältyy kuitenkin riski verotuloarviosta. Jos verotulot eivät toteudu kuntaliiton verotulokehyksen mukaisena vaan painuvat lähelle talousarviota, tulee tilikauden tulos painumaan hyvin lähelle nollaa. Kaupungin rahoituksellinen tilanne on vielä 2011 suhteellisen hyvä. Kaupungin rahavaroissa on ollut puskuri jonka avulla toiminta pystytään rahoittamaan vielä tänä vuonna. tuationen i slutet av juni året innan. Arbetslöshetsgraden fortsatte att sjunka jämfört med situationen ett år tidigare. Enligt uppgifter från Statistikcentralen var andelen arbetslösa 6,2 procent av arbetskraften i Helsingforsregionen under det andra kvartalet Både i hela landet och i Helsingforsregionen är arbetslöshetsgraden något högre än medeltalet under detta årtusende. Enligt uppgifter från arbetsoch näringsministeriet var arbetslöshetsgraden i Helsingforsregionen i slutet av juni 7,4 procent, vilket är 0,6 procentenheter mindre än samma tid året innan. I medlet av 2011 var 9,2 procent av hela landets arbetskraft arbetslös. I Helsingfors var arbetslöshetsgraden 8 procent, i Esbo 6 och i Vanda 8,8 procent 1. Enligt ELYcentralens statistik ( ) var arbetslöshetsgraden i Grankulla 3,5 procent och den allmänna arbetslöshetsgraden i Nyland 6,9 procent. Allmänt torde man kunna konstatera att huvudstadsregionens kommuner åtminstone inte ännu nästa år skär ner på sina bastjänster trots det hotande ekonomiska läget och kommunernas strama ekonomi. Kommunerna minskar på utgifterna genom att dra ner på t.ex. förvaltnings- och hyreskostnader och genom att senarelägga bygg- och reparationsprojekt. Huvudstadsregionens kommuner planerar att hålla sin kommunalskattesats oförändrad Grankulla Grankulla stads bokslut 2010 uppvisade ett överskott på 5,1 miljoner euro. Resultatet var över 7,8 miljoner euro bättre än budgeterat. Överskottet baserade sig till en stor del på en bokföringsmässig vinst som berodde på att stadens vattenverk såldes till samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster. Försäljningsvinsten bokfördes på extraordinära intäkter. Räkenskapsperiodens resultat inbegrep också ett finansiellt överskott, då verksamhetsbidraget var över tre miljoner euro bättre än i budgeten. Resultatet för räkenskapsperioden 2011 väntas också uppvisa ett överskott. Enligt den senaste prognosen beräknas överskottet uppgå till 2,4 miljoner euro. I det beräknade överskottet ingår dock en risk med avseende på uppskattningen av skatteinkomster. Om skatteinkomsterna inte realiseras enligt Kommunförbundets skatteinkomstram utan sjunker till ett belopp som ligger nära budgetbeloppet, kommer räkenskapsperiodens resultat att bli nästan noll. 1 Helsingin seudun suunnat 3/2011 5

9 Yleisosa - Allmänt Valtionosuuteen kohdistuneet leikkaukset kompensoituivat Kauniaisten kaupungin osalta sekä indeksikorotuksilla että verotulotasauksen pohjaan tehdyllä muutoksella. Huomattavaa on, että valtionosuuteen vaikuttavat väestöryhmämuutokset ikääntyvien ryhmissä aikaansaivat myös positiivisen vaikutuksen valtionosuuksiin vuodelle Taloussuunnitelmavuosien suurimpana riskitekijänä voidaan nähdä kuntarakenteen muutoksiin liittyvät muutokset vero- ja valtioosuustuotoissa. Samoin kaupungin käyttötalouden ja investointikustannusten korkea taso, on nähtävä riskinä tulevaisuudessa, varsinkin jos merkittäviä poikkeamia vero- ja valtionosuuksiin tulee tapahtumaan. Tällöin kaupungin rahoituksen riittävyys tulee olemaan haasteellinen. Stadens finansiella situation är rätt bra ännu år Stadens penningtillgångar har utgjort en buffert med vars hjälp verksamheten kan finansieras ännu detta år. Nedskärningarna i statsandelen kompenseras för Grankulla stads del med både indexhöjningar och den ändring som gjorts i grunden för skatteinkomstutjämningar. Anmärkningsvärt är att de befolkningsgruppsändringar i den äldre befolkningen som påverkar statsandelen innebär också en positiv effekt på statsandelarna år Som den största riskfaktorn under ekonomiplaneåren kan ses de ändringar i skatte- och statsandelsintäkterna som hänför sig till förändringar i kommunstrukturen. Också den höga nivån på stadens driftsekonomi och investeringskostnader bör ses som en framtida risk, i synnerhet om det sker betydande avvikelser i skatteinkomsterna och statsandelarna. Då kommer det att vara en utmaning att få stadens finansiering att räcka till. 1.4 Väestö ja työllisyys - Befolkning och sysselsättning Väestön rakenne ja kehitysnäkymät Valtakunnallinen väestökehitys Suomen virallinen väkiluku oli Väkiluku kasvoi vuoden 2010 aikana yhteensä henkilöllä. Edellisen vuoden tapaan muuttovoitto ulkomailta oli luonnollista väestönkasvua voimakkampaa. Vuoden 2010 aikana väkiluku kasvoi 136 kunnassa ja väheni tai pysyi ennallaan 200 kunnassa. Väestö keskittyy yhä enemmän suurimmille kaupunkiseuduille pienten kuntien menettäessä väestöään. Vuoden 2015 koko valtakunnan väestön ennustetaan olevan 5.5 miljoonaa henkeä. Seudullinen väestökehitys Helsingin seudulla asui ,35 milj. asukasta. Seudun väestönkehityksen ennakoidaan pysyvän suhteellisen vakiona edellisiin vuosiin nähden. Ennusteiden mukaan koko valtakunnan väestöstä 25,5 prosenttia asuu Helsingin seudulla Kauniaisten väestökehitys Kauniaisten kaupungin tavoitteena on tasapainoisen väestörakenteen kehittäminen ja nykyisen väestömäärän hallittu kasvattaminen. Helsingin seudun maankäytön, liikenteen ja asumisen neuvottelukunta (MAL -yhteistyö) on Befolkningsstruktur och utvecklingsperspektiv Befolkningsutvecklingen i Finland Finlands officiella invånarantal var Under 2010 ökade folkmängden med sammanlagt personer. I likhet med året innan var inflyttningsöverskottet från utlandet större än den naturliga befolkningstillväxten. Under 2010 ökade folkmängden i 136 kommuner och minskade eller förblev lika i 200 kommuner. Befolkningen är allt mer koncentrerad till de största stadsregionerna medan små kommuner förlorar invånare. År 2015 beräknas Finland ha 5,5 miljoner invånare. Regional befolkningsutveckling Helsingforsregionen hade 1,35 miljoner invånare Befolkningsutvecklingen i regionen väntas förbli relativt konstant jämfört med tidigare år. Enligt prognoserna bor 25,5 procent av hela landets befolkning i Helsingforsregionen år Befolkningsutvecklingen i Grankulla Grankulla stads mål är en balanserad befolkningsstruktur och en kontrollerad ökning av den nuvarande folkmängden. Delegationen för 6

10 Yleisosa - Allmänt laatinut toteutusohjelman vuosille Kauniainen on MAL -yhteistyössä sitoutunut 600 asunnon tuotantoon kymmenvuotiskaudella. Maankäyttöarviot perustuvat siihen, että kaupungin väestö voisi kasvaa vuoteen 2020 mennessä n asukkaaseen. Asukasluvun lisääntyminen olisi henkeä kymmenvuotiskaudella. 600 asunnosta valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa olisi 120 asuntoa. Valtuusto on hyväksynyt asuntoohjelman Väestötiheydessä suhteessa pinta-alaan kaupunki sijoittuu maan kärkisijoille. Väestötiheys Kauniaisissa on 1448 as/km 2 ( ). Kauniaisille tyypillinen pientalovaltainen kaupunkirakenne, hyvien liikenneyhteyksien ja raideliikenteen varrella, on sopusoinnussa pääkaupunkiseudun yhteisten maankäytön kehityslinjausten kanssa. Kaupungin väestömäärä on usean edeltävän vuoden ajan ollut noin asukkaan tasolla. Eri ikäryhmien sisällä on kuitenkin tapahtunut huomattavia muutoksia. Vuodesta 2002 vuoteen 2010 työikäisten osuus on laskenut 57,9 %:sta 53,1 %:iin. Ikääntyvä väestö on vuorostaan selvässä kasvussa eläkeläisten osuus on kasvanut 14,3 %:sta 19,2 %:iin. Samanaikaisesti lasten ja nuorten osuus on ollut melko tasainen. Seuraavan viiden vuoden aikana rakentaminen tulee asunto-ohjelman mukaan olemaan vilkasta. Tämän huomioiden Kaupunkitutkimus TA Oy:n on laatinut Kauniaisten alueellisen väestöennustemallin vuosille Ennuste tuottaa vuosittain ikäryhmittäisen ennusteen koko kunnan tasolla. Alla olevassa kuvassa tarkastellaan ikäryhmittäistä väestökehitystä jaksolla markanvändning, boende och trafik (MBTsamarbete) har utarbetat ett genomförandeprogram för bostadsproduktionen Grankulla har inom MBT-samarbetet förbundit sig att producera 600 bostäder under tioårsperioden. Markanvändningsberäkningarna baserar sig på att stadens invånarantal kan växa till ca invånare till år Under tioårsperioden skulle detta innebära en befolkningsökning på personer. Av de 600 bostäderna ska 120 vara statsstödd hyresbostadsproduktion. Fullmäktige har godkänt bostadsprogrammet. I fråga om befolkningstäthet i förhållande till arealen hör staden till de mest tätbefolkade i landet. I Grankulla bor det 1448 invånare/km 2 ( ). Den för Grankulla typiska småhusdominerade stadsstrukturen vid goda trafikförbindelser och spårtrafik står bra i samklang med huvudstadsregionens gemensamma utvecklingslinjer för markanvändningen. Under flera år har staden haft omkring invånare. Det har ändå skett betydande förändringar inom de olika befolkningsgrupperna. Den arbetsföra befolkningens andel har sjunkit från 57,9 % till 53,1 % från år 2002 till år Däremot ökar antalet äldre invånare klart. Mellan 2002 och 2010 har andelen pensionärer stigit från 14,3 % till 19,2 %. Samtidigt har andelen barn och unga varit rätt oförändrad. Under de närmaste fem åren kommer byggverksamheten att vara aktiv i enlighet med bostadsprogrammet. Med beaktande av detta har Kaupunkitutkimus TA Oy gjort upp en regional befolkningsprognosmodell för Grankulla för åren Modellen producerar årligen en prognos per åldersgrupp på hela kommunens nivå. I figuren nedan granskas befolkningsutvecklingen per åldersgrupp Kauniainen, väestö ikäryhmittäin, sukupuolet yhteensä sekä naiset ja miehet Väestöprojektio Vuosi yli 85 Yhteensä

11 henkilöä KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt yli 85 Ikäluokka Työllisyys Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Vuoden vaihteessa 2008 ja 2009 tapahtui merkittävä käänne heikompaan suuntaan. Tämä suunta on jatkunut vielä vuonna 2010 kuitenkin edellistä vuotta maltillisemmin. Tämän vuoden osalta työttömyysasteen ennakoidaan olevan vuoden lopussa kahdeksassa prosentissa. Työllisyysasteen ennakoidaan parantuvan väestörakenteesta johtuen. Riskinä kuitenkin on valtakunnan kokonaistuotannon mahdollinen hiipuminen. Valtionvarainministeriö arvioi työttömyysasteen olevan seitsemän ja puolen prosentin luokkaa vuonna 2012 jos kokonaistaloudessa ei tapahdu merkittävää heikennystä. Kauniaisten työllisyystilanne Uudenmaan ELY-keskuksen viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan Kauniaisten työttömyysaste on elokuun lopussa ollut 3,5 prosenttia. Samat riskit talouden tulevaisuudesta vaikuttavat myös kaupungin työttömyyslukuihin. Työttömyysasteen ennakoidaan kuitenkin pysyvän valtakunnallista tasoa matalampana vuonna Sysselsättning Sysselsättningsgraden var hög ända till slutet av I årsskiftet 2008 och 2009 skedde en väsentlig vändning mot det sämre. Den här riktningen har fortsatt 2010, men måttfullare än året innan. Vid utgången av 2011 väntas arbetslöshetsgraden uppgå till åtta procent. Sysselsättningsgraden beräknas bli bättre till följd av befolkningsstrukturen. Risken är ändå att totalproduktionen i landet minskar. Finansministeriet beräknar att arbetslöshetsgraden är omkring sju och en halv procent 2012, om det inte sker någon väsentlig försämring i totalekonomin. Sysselsättningsläge i Grankulla Enligt Nylands ELY-centrals senaste sysselsättningsöversikt var arbetslöshetsgraden i Grankulla 3,5 procent i slutet av augusti. Samma risker som hotar ekonomin i framtiden inverkar också på stadens arbetslöshetssiffror. År 2012 väntas arbetslöshetsgraden ändå vara lägre än i hela landet. 8

12 Yleisosa - Allmänt Hyvinvointi-indikaattorit (Terveys 2015 tavoitteiden toteutumisen seuranta) Terveys ohjelma on yhteistyöohjelma, joka pyrkii terveyden tukemiseen ja edistämiseen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja kunnan hallinnonaloilla. Ohjelmalla halutaan lisätä terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia ja pienentää väestöryhmien välisiä terveyseroja. Terveys ohjelman tavoitteet on asetettu ja niiden toteutumista seurataan ikäryhmittäin. Kauniaisissa seurattaviksi indikaattoreiksi on valittu alla olevan taulukon mukaiset 6 erilaista indikaattoria, vertailuvuosina esitettynä Välfärdsindikatorer (Uppföljning av hur målen i Hälsa 2015 nåtts) Programmet Hälsa 2015 är ett samarbetsprogram som strävar efter att stöda och främja hälsa inom alla samhällets sektorer och kommunala förvaltningar. Syftet med programmet är öka antalet friska och verksamma levnadsår och minska hälsoskillnaderna mellan de olika befolkningsgrupperna. Målen i programmet Hälsa 2015 har ställts och måluppfyllelsen följs efter åldersgrupp. I Grankulla har man valt att följa 6 olika indikatorer enligt tabellen nedan. Indikaattori Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä ,1 (46) 1 (16)* 1,7 vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä (suluissa lkm) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavan 6,2 (52) 6,7 (58) 5,7 ikäisestä väestöstä (suluissa lkm) Terveydentila keskimääräinen tai huono, 8.- ja 9.- luokkalaiset, % 8. ja 9. luokkien oppilaista ja 9: 17 (15)** Lukio 12 (18) Tupakointi päivittäin, lukio 1. ja 2. luokka-aste, % 1. ja 2. luokka-asteen oppilaista ja 9: 12 (14) Lukio 19 (13) Lääkkeiden erityiskorvausindeksi (Kela), suluissa Uusimaa 74,9 74,5 73,1 (88,7) 2009 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä 91,4 91, ,5 1. Vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleet 0-17 vuotiaiden osuus ikäluokasta. Avohuollon tukitoimenpiteet käsittää mm. tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastusten turvaamisen sekä perheen tuen ja kuntoutuksen. Andelen 0-17-åringar som omfattas av stödåtgärder inom barnskyddets öppenvård, % av befolkningen i samma ålder. Stödåtgärderna inom öppenvården omfattar bl.a. stödboende, tryggande av utkomst, skolgång och fritidsintressen samt stöd och rehabilitering för familjen. 2. Niiden vuotiaiden osuus, jotka eivät ole opiskelijoita ko. vuonna eikä ole tutkintokoodia eli ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Andelen åringar som inte är studerande ifrågavarande år och inte har någon examenskod, dvs. utbildning efter det grundläggande stadiet. 3. Kuvaa kouluterveyskyselyssä vastanneiden oppilaiden omaa kokemusta terveydentilasta. Beskriver de elevers egna upplevelser om sitt hälsotillstånd som svarat på skolhälsoenkäten. 4. Indikaattori ilmaisee päivittäin tupakoivien 8. ja 9. luokka-asteen ja lukion 1. ja 2. luokkalaisten osuuden kyselyyn vastanneista. Tavoite vuonna 2015 on, että vuotiaista alle 15 % tupakoi päivittäin. 9

13 Yleisosa - Allmänt Indikatorn anger andelen elever som röker dagligen i årskurs 8-9 och årskurs 1 och 2 i gymnasiet. Målet för 2015 är att mindre än 15 % av unga i åldern år röker dagligen. 5. Kelan erityiskorvausindeksi (koko Suomi 100). Fpa:s specialersättningsindex (hela Finland 100) 6. Luku ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Tavoite on, että % ikäluokasta asuu kotona. Siffran anger andelen hemmaboende bland de 75 år fyllda. Målet är att % av åldersklassen bor hemma. 10

14 Yleisosa - Allmänt 2 KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA - STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI Kaupungin yleinen kehittämisstrategia rakentuu tässä luvussa esitetyistä kaupungin toiminnan perustavoitteista sekä toiminnan kehittämisen kannalta keskeisimmistä strategisista linjauksista. Nämä strategiset linjaukset ovat kiinteässä suhteessa toimialojen tavoitteisiin. Kaupungin kehittämisstrategia ohjaa toimialojen toiminnan kehittämistä ja toisaalta eräät toimialojen tavoitteet on määritelty koko kaupungin kannalta keskeisiksi strategisiksi tavoitteiksi. Kaupunki sitoutuu PKS -seudun vision ja strategian toteuttamiseen osana kaupungin omaa toimintaa. Strategian avulla hahmotetaan ne suuntalinjat, jotka ohjaavat kaupungin toimintaa ja sen päätöksentekoa ja päätösten valmistelua. Kaupunginvaltuusto päättää kaupungin kehittämisstrategiasta valtuustokausittain. Kehittämisstrategia sisältää vision, arvot ja strategiset tavoitteet. Strategisista tavoitteista johdetaan vuosittaiset koko kaupunkia koskevat toiminnalliset tavoitteet. Visio, arvot ja strategiset linjaukset perustuvat kaupunginvaltuuston ja -hallituksen keväällä 2009 pitämiin strategiaseminaareihin. Stadens allmänna utvecklingsstrategi består av de i det här kapitlet framförda grundläggande målen för stadens verksamhet och de för utvecklingen av verksamheten viktigaste strategiska riktlinjerna. Dessa strategiska riktlinjer är nära förknippade med sektorernas mål. Stadens utvecklingsstrategi styr utvecklingen av sektorernas verksamhet, men å andra sidan har en del av sektorernas mål fastställts som viktiga strategiska mål för hela staden. Staden förbinder sig till att genomföra huvudstadsregionens vision och strategi som en del av stadens egen verksamhet. Med hjälp av strategin gestaltas de riktlinjer som styr stadens verksamhet, beslutsfattandet och beredningen av besluten. Stadsfullmäktige beslutar per fullmäktigeperiod om stadens utvecklingsstrategi. Utvecklingsstrategin omfattar en vision, värderingar och strategiska mål. Från de strategiska målen härleds de årliga verksamhetsmål som gäller hela staden. Visionen, värderingarna och de strategiska riktlinjerna baserar sig på fullmäktiges och stadsstyrelsens strategiseminarier på våren

15 Yleisosa - Allmänt Strategian rakenne - Strategins uppbyggnad Visio Mielikuva, tahtotila, unelma halutusta tulevaisuudesta, yhteisen ponnistelun päämäärä Arvot Valintoja ohjaavat periaatteet Valtuustokausittain Valtuustokauden strategiset linjaukset Mitä halutaan saada aikaan valtuustokaudella Toiminnalliset tavoitteet Mitä konkreettisesti tehdään valtuustokauden linjausten saavuttamiseksi 1) suunnitelma 2) toteutus budjettivuonna Kaupunki (poikkihallinnolliset) Vuosittain Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Yhdyskunta-toimi Sivistystoimi 12

16 Yleisosa - Allmänt 2.1 Kauniaisten kaupungin visio ja arvot - Grankulla stads vision och värderingar KAUNIAISTEN VISIO S VISION Kauniainen on tulevaisuuteen suuntaava, kulttuuriperintöä kunnioittava, ihmisläheinen kaupunki, jonka viihtyisä ympäristö ja ajanmukaiset kaksikieliset palvelut edistävät yhteistä hyvinvointia. Grankulla är en framtidsorienterad, människonära stad som respekterar sitt kulturarv och vars trivsamma miljö och tidsenliga tvåspråkiga tjänster främjar den gemensamma välfärden. KAUNIAISTEN KAUPUNGIN ARVOT 1. Turvallisesti lähellä läpi elämän Kauniaisissa palvelut ovat lähellä ja helposti saavutettavissa elämän kaikissa vaiheissa. Asuinympäristö on turvallinen ja viihtyisä. 2. Aito yhteisöllisyys Kauniaisissa ihmiset välittävät toisistaan ja huolehtivat yhteisistä asioista. Kaupunki toimii tiiviissä yhteistyössä yhdistysten, yritysten ja kuntalaisten kanssa. Päätöksenteon läpinäkyvyys sekä tiedotuksen ja toiminnan avoimuus luovat luottamuksellista ilmapiiriä. Kauniaisten kaupungin toiminta on joustavaa ja päätöksenteko on lähellä kuntalaisia. 3. Elävä kaksikielisyys Kauniainen on kaksikielinen kaupunki, jossa sekä suomen- että ruotsinkielisen kulttuurin vaikutus näkyy vahvasti kuntalaisten arjessa. Kaupunki palvelee tasapuolisesti ja sujuvasti kahdella kielellä. 4. Luonnonläheisyys Kauniainen vaalii monimuotoista kaupunkirakennetta ja kestävää kehitystä. Tiivis keskustaalue tarjoaa palvelut asukkaille. Luontoalueet ovat kaupunkilaisten monimuotoisia viihtyisiä elämisen ja virkistäytymisen keitaita. Hyvät kevytliikenneväylät ja toimiva joukkoliikenne turvaavat ympäristöystävällisen liikkumisen. 5. Ketterä kehittyminen Kaupunki kehittää toimintaansa jatkuvasti ja aktiivisesti. Kauniainen tuottaa korkeatasoiset palvelunsa kustannustehokkaasti uusinta tietoa ja innovaatioita hyödyntäen. STADS VÄRDERINGAR 1. Trygg närhet genom livet I Grankulla är tjänsterna nära och lättillgängliga i alla livsfaser. Boendemiljön är trygg och trivsam. 2. Äkta gemenskap I Grankulla bryr sig människorna om varandra och drar försorg om gemensamma frågor. Staden verkar i tätt samarbete med föreningar, företag och invånare. Transparent beslutsfattande och öppen information och verksamhet skapar en förtroendefull atmosfär. Grankulla stads verksamhet är flexibel och beslutsfattandet sker nära kommuninvånarna. 3. Levande tvåspråkighet Grankulla är en tvåspråkig stad där både den finskspråkiga och den svenskspråkiga kulturens inverkan syns starkt i kommuninvånarnas vardag. Staden betjänar invånarna jämlikt och smidigt på två språk. 4. Närhet till naturen Grankulla värnar om en mångformig stadsstruktur och hållbar utveckling. Ett tätt bebyggt centrumområde erbjuder invånarna service. Naturområdena är invånarnas mångformiga och trivsamma oaser för friluftsliv och rekreation. Bra gång- och cykelvägar och fungerande kollektivtrafik gör det möjligt att röra sig miljövänligt. 5. Smidig utveckling Staden utvecklar kontinuerligt och aktivt sin verksamhet. Grankulla producerar sina högklassiga tjänster kostnadseffektivt genom att utnyttja den nyaste kunskapen och de nyaste innovationerna. 13

17 Yleisosa - Allmänt 2.2 Strategiset tavoitteet Strategiska mål Kauniainen kehittää aktiivisesti toimintaansa monessa edelläkävijä Toiminnalliset tavoitteet Kaupunki toteuttaa osaltaan pääkaupunkiseudun strategisia päämääriä omassa toiminnassaan ja seuraa kuntarakenneselvityksen valmistelua ja uudistuksen toteuttamistapoja mukaan lukien puitelain korvaavan rakennelain valmistelua. Vastuutaho: KJ/kaupunginkanslia Seuranta/mittari: pks-toimintakertomus, kuntarakenneselvityksen valmistuminen 1.2. WDC-vuoteen osallistuminen näkyy juhlavuoden lisäksi kaupungin nykyisissä ja tulevissa suunnitteluprosesseissa, joissa tuetaan ajatusta palvelumuotoilun sisällyttämisestä kaupungin suunnittelutoimintaan. Vastuutaho: kaikki toimialat Seuranta/mittari: WDC vuoden näkyminen kaupunkikuvassa, hankesuunnitelmassa esitettyjen hankkeiden toteutuminen 1.3 Elinvoimaiset ja kilpailukykyiset koulut innovatiivisine oppimisympäristöineen. Vastuutaho: koulutoimet Seuranta/mittari: koulujen tulevaisuusprosessien uudistaminen 2. Kauniainen on maamme huippuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Toiminnalliset tavoitteet Valmistetaan hyvinvointikertomus, joka toteutetaan osittain sähköisenä hyvinvointikertomuksena ja tehdään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma seuraavaa valtuustokautta varten. Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi/tejo Seuranta ja mittari: hyvinvointikertomus tehty ja sitä hyödynnetty vuoden 2013 strategisen suunnittelun pohjana 2.2 Tuetaan kaupungin toimialoja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin käyttöönotossa 1. Grankulla utvecklar aktivt sin verksamhet föregångare på flera områden Verksamhetsmål Staden förverkligar huvudstadsregionens strategiska mål också i sin egen verksamhet. Målet för samarbetet inom huvudstadsregionen är att förbättra servicen och kostnadseffektiviteten. Ansvarig aktör: SD/stadskansliet Uppföljning/mätare: huvudstadsregionens verksamhetsberättelse, färdigställande av kommunstrukturutredningen 1.2 Deltagandet i WDC-året syns inte bara under jubileumsåret utan också i stadens nuvarande och kommande planeringsprocesser där man stöder tanken på att inkludera tjänstedesign i stadens planeringsverksamhet. Ansvarig aktör: alla sektorer Uppföljning/mätare: WDC-årets synlighet i stadsbilden, genomförande av projekten i projektplanen 1.3 Vitala och konkurrenskraftiga skolor med innovativa inlärningsmiljöer. Ansvarig aktör: skolförvaltningarna Uppföljning/mätare: revidering av skolornas framtidsprocesser 2. Grankulla hör till topparna i landet i fråga om främjande av välfärd och hälsa Verksamhetsmål En välfärdsrapport utarbetas och den görs delvis i elektronisk form. En plan för främjande av hälsa och välfärd görs upp för nästa fullmäktigeperiod. Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn/tejo Uppföljning/mätare: välfärdsrapporten har färdigställts och utnyttjats som grund för den strategiska planeringen för Stadens verksamhetssektorer stöds i att börja utvärdera konsekvenserna för människor för 14

18 Yleisosa - Allmänt päätöksenteon läpinäkyvyyden ja laadun parantamiseksi. Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi/tejo Seuranta ja mittari: vaikutusten arviointimenetelmän käyttöönotto eri toimialoilla (arvioitujen päätösten/hankkeiden lukumäärä) 2.3 Oppilashuoltoa kehitetään syrjäytymisen ehkäisyä tukevan oppilashuollon strategian ja hyväksyttyjen linjausten mukaisesti. Jatketaan moniammatillisen yhteistyön selkeyttämistä ja vahvistamista sosiaalitoimen, koulutoimijoiden ja muiden lasten/nuorten kanssa työskentelevien kesken. Vastuutaho: koulutoimet, sosiaali- ja terveystoimi Seuranta ja mittari: - kouluterveydenhuollon palvelujen sisältö ja kohdentuminen, selvitys tehty - Toimiva lapsi & perhe -työmenetelmä koulutuskokonaisuus toteutettu koko perhekeskusverkostolle 2.4 Toteutetaan Savuton Kauniainentoimenpideohjelmaa ja osallistutaan savuton pääkaupunkiseutu -hankkeeseen Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi/tejo Seuranta ja mittari: - toimenpideohjelman toteutuminen suunnitelman mukaan - kouluterveyskysely Valmistetaan lähisuhde- ja perheväkivallan toimintaohjelma Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi/tejo Seuranta ja mittari: - teemaan liittyvä koulutuskokonaisuus järjestetty koko palveluverkostolle, osallistujien määrä - toimintaohjelma tehty 3. Kaupunki tukee yhteisöllisyyttä ja kuntalaisten osallisuutta Toiminnalliset tavoitteet Lasten ja nuorten osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta edistetään lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti. Vastuutaho: kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi /TEJO att förbättra transparensen i beslutsfattandet och kvaliteten. Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn/tejo Uppföljning/mätare: en metod för utvärdering av konsekvenser i de olika sektorerna har tagits i bruk (antalet utvärderade beslut/projekt) 2.3 Elevvården utvecklas enligt strategin för elevvården, som stöder förebyggande av utslagning, och de godkända riktlinjerna. Arbetet med att tydliggöra och stärka det multiprofessionella samarbetet mellan socialvården, skolorna och andra som arbetar med barn/unga fortsätter. Ansvarig aktör: skolförvaltningarna, social- och hälsovårdssektorn Uppföljning/mätare: - skolhälsovårdstjänsternas innehåll och inriktning, utredningen är klar - utbildningshelheten för arbetsmetoden Toimiva lapsi ja perhe (fungerande barn och familj) har verkställts för hela familjecentralsnätverket 2.4 Åtgärdsprogrammet Ett rökfritt Grankulla genomförs och staden deltar i projektet för en rökfri huvudstadsregion Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn/tejo Uppföljning/mätare: - planenligt genomförande av åtgärdsprogrammet - enkäten Hälsa i skolan Ett åtgärdsprogram görs upp för att förebygga våld i nära relationer och familjevåld Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn/tejo Uppföljning/mätare: - en utbildningshelhet i anslutning till temat har ordnats för hela tjänstenätverket, antalet deltagare - åtgärdsprogrammet har utarbetats 3. Staden stödjer samhällsgemenskapen och invånarnas deltagande Verksamhetsmål Barns och ungas delaktighet och aktiva med- 15

19 Yleisosa - Allmänt Seuranta/mittari: vuosiraportti, toimenpideohjelman mukaisten tavoitteiden toteutuminen 3.2 Lisätään ja kehitetään koulujen, liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen sekä taide- ja musiikinopetusta antavien oppilaitosten yhteistyötä. Vastuutaho: sivistystoimi Seuranta/mittari: yhteistyöhankkeiden toteutuminen, osallistuvien nuorten ja käytettyjen ilmaisvuorojen määrä 3.3 Edistetään hallinnon avoimuutta ja kuntalaisten osallistumista tarjoamalla erilaisia vaikuttamiskanavia mm. uutta mediaympäristöä hyödyntäen. Vastuutaho: kaupunginkanslia Seuranta/mittari: vaikuttamiskanavien monipuolistaminen, kuntalais- ja asiakaskyselyt sekä mielipidemittaukset 3.4 Uusia käytäntöjä valmistellaan palvelumuotoilun keinoin yhdessä eri toimialojen, järjestöjen, yritysten, asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa, esim. lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman ja ikääntymispoliittisen strategian toteuttamisessa. Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi Seuranta/mittari: palvelumuotoilun käyttö vähintään kahden palvelun suunnittelussa niin, että kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret (ehkäisevät mielenterveys- ja päihdepalvelut), sekä seniorit 4. Kauniaisten palvelutarjonta on yksilön tarpeet huomioivaa ja kuntalaisten elämää tukevia Toiminnalliset tavoitteet Sivistystoimi tarjoaa koululaisille hyvän elämän eväät ja kuntalaisille osallistavaa sivistystoimintaa sekä parantaa tasapuolisella toiminnallaan kuntalaisten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Vastuutaho: sivistystoimi Seuranta/mittari: kirjaston, kansalaisopiston ja liikuntapalveluiden tyytyväiset käyttäjät 4.2 Ympärivuorokautisen hoidon piirissä oleville asiakkaille tehdään hoito- ja palveluborgarskap främjas enligt riktlinjerna i det barn- och ungdomspolitiska programmet. Ansvarig aktör: kultur- och fritidssektorn/tejo Uppföljning/mätare: årlig rapport, uppfyllelse av målen i åtgärdsprogrammet 3.2 Samarbetet mellan skolorna, idrottsorganisationerna och idrottsföreningarna samt de läroinrättningar som ger konst- och musikundervisning ökas och utvecklas. Ansvarig aktör: bildningssektorn Uppföljning/mätare: genomförande av samarbetsprojekt, antalet deltagande unga och använda gratisturer 3.3 Staden främjar förvaltningens öppenhet och kommuninvånarnas delaktighet genom att erbjuda olika påverkanskanaler bl.a. genom att utnyttja den nya mediemiljön. Ansvarig aktör: stadskansliet Uppföljning/mätare: mångsidigare påverkanskanaler, invånar- och kundenkäter och opinionsmätningar 3.4 Nya arbetsformer bereds med hjälp av tjänstedesign tillsammans med olika verksamhetssektorer, organisationer, företag, invånare och andra aktörer t.ex. för att genomföra barn- och ungdomspolitiska programmet och äldrepolitiska strategin. Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn, bildningssektorn Uppföljning/mätare: användning av tjänstedesign i planeringen av minst två tjänster så att målgruppen är barn och unga (förebyggande mentalvårds- och missbrukstjänster) samt seniorer 4. Grankullas serviceutbud tar hänsyn till individuella behov och stöder invånarnas liv Verksamhetsmål Bildningssektorn erbjuder skoleleverna förutsättningar för ett gott liv och kommuninvånarna aktiverande bildningsverksamhet samt förbättrar genom sin verksamhet invånarnas psykiska och fysiska välmående. Ansvarig aktör: bildningssektorn 16

20 Yleisosa - Allmänt suunnitelmat ja niihin liittyen yksilölliset kulttuuri-, fyysisen kunnon ja ravitsemussuunnitelmat osana aktiivista arkea. Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi Seuranta/mittari: hoito- ja palvelusuunnitelma on tehty uusille asiakkaille 30 päivän kuluessa ja kaikkien hoito- ja palvelusuunnitelmat on tarkistettu suunnitelmallisesti 4.3 Kehitetään mielenterveys- ja päihdepalveluja vuonna 2011 tehdyn auditoinnin perusteella. Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi, koulut Seuranta/mittari: vuoden aikana toteutettu kolme keskeisintä toimenpidesuositusta 5. Kauniaisten identiteetin ja omaleimaisuuden vahvistaminen näkyy kaupungin toiminnassa ja edistää Kauniaisten tunnettuutta Toiminnalliset tavoitteet Kaupungin myönteistä mielikuvaa ja kulttuurin asemaa vahvistetaan. Vastuutaho: kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi, kaupunginkanslia Seuranta/mittari: Kauniaisten positiivinen näkyvyys julkisuudessa mm. WDC hankkeiden ja Kauniaisten musiikkijuhlien avulla 5.2 Kaupunki turvaa tarpeelliset resurssit kauniaislaisen kulttuuriperinnön ja paikallishistorian ylläpitämiseksi osana kaupungin identiteettiä. Vastuutaho: kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Seuranta/mittari: kulttuuriperintöhankkeiden käynnistäminen ja läpivieminen 6. Kaupunki edistää henkilöstön hyvinvointia ja rekrytoitavan henkilöstön saatavuutta Toiminnalliset tavoitteet Kannustavan, arvostavan ja erilaisuutta hyväksyvän työkulttuurin kehittäminen. Vastuutaho: kaupunginkanslia Seuranta/mittari: toimipaikkakohtaisten perehdyttämissuunnitelmien uusiminen, tasa-arvosuunnitelman toimenpidesuositusten toteuttaminen Uppföljning/mätare: nöjda användare av biblioteket, medborgarinstitutet och idrottstjänsterna 4.2 För klienter inom dygnet runt vården görs upp vård- och serviceplaner och i anslutning till dem individuella kulturplaner och planer för fysisk kondition och näring som en del av en aktiv vardag. Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn Uppföljning/mätare: en vård- och serviceplan har gjorts för nya klienter inom 30 dagar och allas vård- och serviceplaner har justerats systematiskt 4.3 Mentalvårds- och missbrukartjänsterna utvecklas utgående från den 2011 utförda kvalitetsrevisionen. Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn, skolorna, ungdomstjänsterna Uppföljning/mätare: under året har de tre viktigaste åtgärdsrekommendationerna genomförts 5. Stärkandet av Grankullas identitet och särprägel syns i stadens verksamhet och gör Grankulla bättre känt Verksamhetsmål Stadens positiva image och kulturens ställning stärks. Ansvarig aktör: kultur- och fritidssektorn, stadskansliet Uppföljning/mätare: Grankullas positiva synlighet i offentligheten med hjälp av bl.a. WDCprojekten och Grankulla musikfest. 5.2 Staden säkerställer nödvändiga resurser för upprätthållande av Grankullas kulturarv och lokalhistoria som en del av stadens identitet. Ansvarig aktör: kultur- och fritidssektorn Uppföljning/mätare: start och genomförande av kulturarvsprojekt 6. Staden främjar de anställdas välbefinnande och tillgången på personal Verksamhetsmål Utveckling av en sporrande och uppskattande 17

21 Yleisosa - Allmänt 6.2 Henkilöstön ikäohjelman laatiminen. Vastuutaho: kaupunginkanslia Seuranta/mittari: ikäohjelma tehty, eläkeiän nouseminen 7. Kaupungin toiminta ja palveluprosessit ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaita Toiminnalliset tavoitteet Talousprosessien ja -raportoinnin kehittäminen. Vastuutaho: rahatoimisto Seuranta/mittari: talous- ja osavuosikatsaukset, tilinpäätös 7.2 Tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisen asioinnin kokonaiskehittäminen kaupungin uuden IT-strategian sekä seudullisen ja valtakunnallisen kehitysyhteistyön pohjalta. Vastuutaho: rahatoimisto Seuranta/mittari: IT-strategian toimenpideohjelman toteutuminen 7.3 Päätöksentekoprosessien kehittäminen ja uusien toimintatapojen käyttöönotto. Vastuutaho: kaupunginkanslia Seuranta/mittari: nuorten edustus kaupungin luottamuselimissä, päättäjätapaamiset 7.4 Kehitetään yhteistyötä strategisten kumppaneiden kanssa palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. Pääkaupunkiseudun yhteistyö jatkuu yhteisten hankkeiden muodossa. Vastuutaho: kaikki toimialat Seuranta/mittari: 7.5 Jatketaan ikääntymispoliittiseen strategiaan liittyvien toimenpiteiden toteuttamista sekä kiinnitetään huomiota muutosvaiheen hallintaan työvoiman tarpeenmukaisella ja joustavalla käytöllä niin, että myös taloustilanne pysyy hallinnassa. Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi Seuranta/mittari: kotona asuvat, 75 v - kotihoidon asiakkaat, 75 v. arbetskultur som godkänner olikhet. Ansvarig aktör: stadskansliet Uppföljning/mätare: revidering av de arbetsplatsspecifika inskolningsplanerna, genomförande av jämställdhetsplanens åtgärdsrekommendationer 6.2 Utarbetande av ett åldersprogram för personalen. Ansvarig aktör: stadskansliet Uppföljning/mätare: åldersprogrammet har gjorts, pensionsåldern stiger 7. Stadens verksamhet och serviceprocesser är ekonomiskt och funktionellt effektiva Verksamhetsmål Ekonomiprocesserna och ekonomirapporteringen utvecklas. Ansvarig aktör: drätselkontoret Uppföljning/mätare: ekonomi- och delårsrapporter, bokslut 7.2 Informations- och kommunikationstekniken och den elektroniska ärendehanteringen utvecklas som en helhet utifrån stadens nya ITstrategi och det regionala och nationella utvecklingssamarbetet. Ansvarig aktör: drätselkontoret Uppföljning/mätare: genomförande av ITstrategins åtgärdsprogram 7.3 Beslutsprocesserna utvecklas och nya arbetsformer tas i bruk. Ansvarig aktör: stadskansliet Uppföljning/mätare: de ungas representation i stadens förtroendeorgan, möten med beslutsfattare 7.4 Staten utvecklar samarbetet med strategiska kompanjoner för att säkerställa tillgången på tjänster och servicekvaliteten. Samarbetet inom huvudstadsregionen fortsätter i form av gemensamma projekt. Ansvarig aktör: alla sektorer Uppföljning/mätare: 18

22 Yleisosa - Allmänt - omaishoidon tuen piirissä olevat, % 75v - välittömän asiakastyön määrä kotihoidossa - kuntoutusjaksojen keskim.pituus - siirtoviivepäivien lkm 7.6 Jatketaan lasten päivähoidossa aloitettua hallittua rakennemuutosta. Tavoitteena on sekä palveluverkoston että palvelurakenteen kehittäminen. Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi Seuranta/mittari: - avoimeen perhetoimintaan osallistuneet - kotihoidon tuella hoidettujen 1-2-vuotiaiden osuus ikäluokasta - Kasavuoren päiväkodin käyttöönotto ja Sansinpellon päiväkodin suunnitteluyhteistyössä yhdyskuntatoimen kanssa 8. Asukasluvun hallittu kasvattaminen ja väestörakenteen tasapainottaminen Toiminnalliset tavoitteet Edistetään Helsingin seudun vastuullista asuntotuotantoa koskevan aiesopimuksen toteuttamista ja kaupungin asunto-ohjelman mukaisen asuntotuotannon edellytysten luomista maankäytön ja asumisen kehityskuvan mukaisilla kohdennetuilla kaavamuutoksilla ja tonttien luovutuksilla. Tavoitteena on kaupunkitalouden kannalta optimaalinen väestörakenne. Vastuutaho: yhdyskuntatoimi Seuranta/mittari: aiesopimuksen tavoitteelliset tuotantoluvut 8.2 Kaupungin asunto-ohjelman päivittäminen. Nykyinen asunto-ohjelma on laadittu vuosille Uusi ohjelma kattaa vuodet Ohjelman laatimisessa voidaan hyödyntää maankäytön ja asumisen kehityskuvaa (2010). Vastuutaho: yhdyskuntatoimi Seuranta/mittari: ohjelma valmistuu 9. Kaupunkikuvan ja ympäristön kehittäminen Toiminnalliset tavoitteet Kaupunki toimii aktiivisesti elinvoimaisen, modernin huvilakaupungin keskusta-alueen kehittämisessä asumisen, palvelujen ja yrittämisen 7.5 Staden fortsätter att vidta de åtgärder som hänför sig till den äldrepolitiska strategin och fäster vikt vid kontroll av förändringsfasen genom att använda arbetskraft flexibelt och efter behov så att också det ekonomiska läget hålls under kontroll. Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn Uppföljning/mätare: - hemma boende, 75 år - hemvårdens klienter, 75 år - andel som omfattas av stödet för närståendevård, % 75 år - mängden direkt klientarbete i hemvården - rehabiliteringsperiodernas genomsnittliga längd - antalet förseningsdagar 7.6 Den kontrollerade strukturändringen i barndagvården fortsätter. Målet är att utveckla både servicenätet och servicestrukturen. Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn Uppföljning/mätare: - antalet deltagare i den öppna familjeverksamheten - andelen barn i åldersklassen 1-2 år som sköts hemma med hemvårdsstöd - ibruktagande av Kasabergets daghem och planering av Sansåkers daghem i samråd med samhällstekniska sektorn 8. Behärskad ökning av invånarantalet och balansering av befolkningsstrukturen Verksamhetsmål Genomförandet av Helsingforsregionens avsiktsförklaring om en ansvarsfull bostadsproduktion främjas och genom riktade planändringar i överensstämmelse med utvecklingsbilden för markanvändning och boende och genom överlåtelse av tomter skapas förutsättningar för en bostadsproduktion enligt stadens bostadsprogram. Målet är en för stadsekonomin optimal befolkningsstruktur. Ansvarig aktör: samhällstekniska sektorn Uppföljning/mätare: produktionssiffror enligt målen i avsiktsförklaringen 8.2 Uppdatering av stadens bostadsprogram. Det nuvarande bostadsprogrammet gäller åren Det nya programmet görs upp för 19

23 Yleisosa - Allmänt tarpeet huomioiden. Vastuutaho: yhdyskuntatoimi Seuranta/mittari: keskusta 2 kaavoitus valmistuu 9.2 Kaupunki toimii ympäristövastuullisesti ja edistää ilmastostrategisten tavoitteiden toteuttamista. Vastuutaho: yhdyskuntatoimi Seuranta/mittari: energiatehokkuuden parantaminen hyväksytyn tavoitteen mukaisesti (1,5 % energiakulutuksen vuosittainen vähentäminen) 9.3 Jatketaan pitkäjänteisen ja hallitun kiinteistöjen yllä- ja kunnossapidon kehittämistä, joka mahdollistaa resurssien kohdentamisen tehokkaasti ja oikealla tavalla. Vastuutaho: yhdyskuntatoimi Seuranta/mittari: kiinteistötietojärjestelmän uusiminen, sähköisen huoltokirjan käyttöönottoa valmistellaan 9.4 Ylläpidetään ja kehitetään Kauniaisten arvokasta, omaleimaista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä panostamalla sen huolelliseen hoitoon ja laadukkaaseen rakentamiseen. Yksityiskohdissa otetaan huomioon huvilakaupunkiperinne. Vastuutaho: yhdyskuntatoimi Seuranta/mittari: designpääkaupunkivuosi 2012 näkyy Kauniaisten kaupunkikuvassa, rakennusjärjestys tarkistetaan När programmet utarbetas kan utvecklingsbilden för markanvändning och boende (2010) utnyttjas. Ansvarig aktör: samhällstekniska sektorn Uppföljning/mätare: programmet blir färdigt 9. Utveckling av stadsbilden och miljön Verksamhetsmål Staden verkar aktivt för att utveckla ett livskraftigt, modernt centrumområde i villastaden med beaktande av de behov som boende, service och företagsverksamhet har. Ansvarig aktör: samhällstekniska sektorn Uppföljning/mätare: planläggningen av centrum 2 färdigställs 9.2 Staden tar ansvar för miljön och främjar genomförandet av de klimatstrategiska målen. Ansvarig aktör: samhällstekniska sektorn Uppföljning/mätare: förbättring av energieffektiviteten enligt det godkända målet (energikonsumtionen minskas årligen med 1,5 %) 9.3 Staden fortsätter att utveckla det långsiktiga och kontrollerade underhållet av fastigheterna, vilket gör det möjligt att rikta resurserna effektivt och på rätt sätt. Ansvarig aktör: samhällstekniska sektorn Uppföljning/mätare: fastighetsdatasystemet förnyas, förberedelser för att börja använda en elektronisk servicebok 9.4 Grankullas värdefulla, personliga och trivsamma stadsmiljö upprätthålls och utvecklas genom satsningar på en omsorgsfull skötsel av miljön och på förstklassigt byggande. Villastadstraditionen beaktas i detaljerna. Ansvarig aktör: samhällstekniska sektorn Uppföljning/mätare: designhuvudstadsåret syns i Grankullas stadsbild, byggnadsordningen revideras. 20

24 Yleisosa - Allmänt 3 TALOUSARVIOEHDOTUS - BUDGETFÖRSLAG Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kaupungin taloussuunnitelma seuraavaksi kolmeksi vuodeksi ts. suunnitelmakaudeksi. Taloussuunnitelman investointisuunnitelma kattaa kuitenkin viisi seuraavaa vuotta. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarviovuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Tämä alijäämän kattamisvelvoite täyttyy taloussuunnitelmavuonna 2014 merkittävien maaalueisiin kohdistuvienmyyntivoittojen realisoituessa. Vuoden 2012 talousarvioehdotus perustuu lautakuntien tekemiin talousarvioehdotuksiin, joiden valmistelu on pohjautunut kaupunginhallituksen antamiin laatimisohjeisiin ja talousarviokehykseen. Fullmäktige ska före utgången av året godkänna en ekonomiplan för staden för de tre följande åren, dvs. för planeperioden. Ekonomiplanens investeringsplan omfattar likväl de fem följande åren. I budgeten och ekonomiplanen godkänns målen för kommunens verksamhet och ekonomi. Ekonomiplanen ska vara i balans eller visa överskott under en planeperiod på högst fyra år, om det inte beräknas uppkomma överskott i balansräkningen för det år budgeten görs upp. Denna skyldighet att täcka underskottet uppfylls ekonomiplaneåret 2014, då betydande vinster av försäljning av markområden realiseras. Budgetförslaget 2012 baserar sig på nämndernas budgetförslag. Beredningen av dessa har byggt på de av stadsstyrelsen givna anvisningarna för uppgörande av budget och på budgetramen. 3.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne, sitovuus ja seuranta - Budgetens och ekonomiplanens struktur och bindande verkan samt uppföljning Talousarvion rakenne ja sitovuus Kuntalain taloutta koskevien säännösten mukaisesti kaupunki määrittelee taloussuunnitelmassa palvelutoimintansa laajuuden sekä järjestämiensä palveluiden laadun. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudattaa myös taloussuunnitelma. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa ovat toiminnan ohjauksen välineitä. Talousarvion tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan avulla tarkastellaan kaupungin kokonaistalouden kehitystä tuloksen muodostuksen ja rahoituksen näkökulmista. Valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä kuntalain edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Näistä voidaan poiketa vain valtuuston päätöksin. Rahoitusosa kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä Budgetens struktur och bindande verkan Enligt kommunallagens bestämmelser om ekonomin fastställer kommunen i sin ekonomiplan omfattningen av och kvaliteten på de tjänster som ordnas. Budgeten består av en driftsekonomi- och resultaträkningsdel samt en investerings- och finansieringsdel. Samma uppställning följs också i ekonomiplanen. Budgetens driftsekonomidel och investeringsdel är redskap för verksamhetsstyrningen. Med hjälp av budgetens resultaträkningsdel och finansieringsdel granskas hur kommunens totalekonomi utvecklas ur resultatbildnings- och finansieringsperspektiv. Fullmäktige godkänner i samband med budgeten målen för kommunens verksamhet och ekonomi, anslagen och inkomstkalkylerna, såsom kommunallagen förutsätter. Avvikelser från dessa kan göras endast med fullmäktiges beslut. 21

25 Yleisosa - Allmänt pääoma- ja investointimenoihin, rahoitusjäämään ja sen käytön tai rahoitustarpeen ja sen kattamisen. Rahoitusosassa esitetään pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten anto- ja ottolainojen muutokset. Rahoitusosa sisältää lisäksi rahoituslaskelman, johon tiedot siirtyvät tuloslaskelma- ja investointiosasta. Sitovat määrärahat ja tuloarviot (toimintatulot, toimintamenot) on rasteroitu käyttötalouden toimintayksikkötasoisissa tuloslaskelmissa. Myös koulujen osalta valtuuston hyväksymät tulo- ja menomäärärahat ovat sitovia. Koulujen resurssien käyttö määräytyy kuitenkin viime kädessä vahvistetun tuntikehyksen ja ns. oppilaskohtaisten menojen pohjalta. Sisäiset erät (sisäiset menot) sisältyvät sekä määrärahaan että tuloarvioon. Vastaavasti ne sisältyvät myös koko kaupungin tuloslaskelmaan. Sisäisten palvelujen, kuten ruoka- ja puhdistuspalvelut, hinnoissa on mukana toiminnan välillisetkin kustannukset. Sisäisiin vuokriin sisältyy vuosikunnossapidon ja ylläpidon lisäksi myös kiinteistöjen poistot ja laskennallinen korko (3,5 %). Kaupungin kehittämisstrategia ja keskeiset strategiset tavoitteet on määritelty taloussuunnitelmaan kappaleessa Investointiosa Investointiosassa esitetään investointimenot ja tulot. Lopullisesti meno määritellään investointimenoksi (taseen pysyvien vastaavien lisäykseksi) tai käyttötalousmenoksi aikanaan tilinpäätöksen yhteydessä noudattaen KV:n hyväksymää pysyvien vastaavien poistosuunnitelmaa koskevaa ohjetta. Myös investointiosan meno- ja tulomäärärahat koskevat kirjanpitolain mukaisesti kalenterivuoden menoja ja tuloja. Investointihankkeen myöhentyessä ja ulottuessa vuodenvaihteen yli, on hankkeen toteutusta oikeus jatkaa edellyttäen hankkeen kokonaismenojen pysymistä edellisen vuoden määrärahojen puitteissa. Hankkeiden jatkamisen vaikutukset talousarvioon käsitellään normaalin lisämäärärahakäsittelyn luonteisesti. Investointimäärärahat ovat sitovia hankkeittain tai investointiryhmittäin. Talonrakennusinvestoinnit on esitetty pääosin kiinteistökohtaisesti eriteltynä eri toimenpiteisiin. Liikenneväylistä ja viheralueista sekä pihojen perusparannustoimenpiteistä taloussuunnitelmaan sisältyy toimintaa ohjaavat erittelyt. Finansieringsdelen beskriver hur de internt tillförda medlen räcker till för att täcka kapitaloch investeringsutgifterna, det finansiella sparandet och användningen av detta eller finansieringsbehovet och täckningen av detta. I finansieringsdelen uppges de utgifter och inkomster som hänför sig till långfristig finansiering, såsom ändringar i ut- och inlåningen. Finansieringsdelen innehåller dessutom en finansieringsanalys till vilken uppgifterna överförs från resultaträknings- och investeringsdelen. Bindande anslag och beräknade inkomster (verksamhetsinkomster, verksamhetsutgifter) är skuggade i varje sektors resultaträkning i driftsekonomidelen. Även för skolorna är de av fullmäktige godkända inkomsterna och utgifterna bindande. Skolornas användning av resurser bestäms ändå i sista hand utifrån den fastställda timresursen och de s.k. elevbundna utgifterna. Interna poster (interna utgifter) ingår i både anslag och inkomstbudgeten. På motsvarande sätt ingår de också i resultaträkningen för hela staden. I priserna för interna tjänster, såsom kost- och rengöringsservice, ingår även de indirekta kostnaderna för verksamheten. De interna hyrorna omfattar förutom årsunderhåll och drift också avskrivningar på fastigheter och en kalkylmässig ränta (3,5 %). Stadens utvecklingsstrategi och de centrala strategiska målen har fastställts i kapitel 2 i ekonomiplanen Investeringsdel I investeringsdelen anges investeringsutgifterna och investeringsinkomsterna. En utgift fastställs slutgiltigt som investeringsutgift (ökning av anläggningstillgångarna) eller driftsutgift i samband med bokslutet utgående från den anvisning som STF godkänt för värderingen av anläggningstillgångar och för avskrivningsplanen. Även investeringsdelens utgifts- och inkomstanslag hänför sig enligt bokföringslagen till kalenderårets utgifter och inkomster. Om ett investeringsprojekt blir fördröjt och sträcker sig över årsskiftet, kan projektet fortgå under förutsättning att utgifterna för projektet som helhet hålls inom föregående års anslagsram. Effekterna på budgeten av att fortsätta projekt behandlas på samma sätt som normal behandling av tilläggsanslag. Investeringsanslagen är bindande per projekt 22

26 Yleisosa - Allmänt Seuranta Toiminnan ohjaaminen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi vaatii säännöllistä seurantaa. Kuukausittainen talouskatsaus sisältää käyttötalouden seurannan toimialoittain toimintatuotot ja kulut tasolta. Katsauksessa seurataan myös investointien toteutumisennustetta talouden ensimmäisen osavuosikatsauksen jälkeen kuukausittain. Investointiosan investointisuunnitelmaa tarkemman työohjelman toteutumisen seurannan tuottaa yhdyskuntatoimi niiltä osa-alueilta joiden toteuttamisesta toimiala vastaa. Tämä ns. projektiseurannan yhdyskuntatoimi raportoi omalle lautakunnalleen ja KH:lle. Osavuosikatsaus laaditaan kaksi kertaa vuodessa ja toteutuneen tilanteen mukaisesti. Talouden raportoinnin lisäksi osavuosikatsaus sisältää tilinpäätösennusteen sekä käyttötalouden että investointiosan osalta. Osavuosikatsauksessa raportoidaan lisäksi keskeisten strategisten tavoitteiden toteutumista. Osavuosikatsaus käsitellään kaupunginhallituksessa ja saatetaan myös valtuustolle tiedoksi. Lautakunnat valvovat alaistaan toimintaa mm. talousarvion toteutumista käyttösuunnitelmien raportoinnilla ja edellyttävät selontekoa toteumista sekä toimenpiteistä, joihin poikkeamat johtavat. Yhdyskuntalautakunta seuraa työohjelman toteutumista. Tuntikehyksen käyttöä seurataan koululautakunnissa kuukausittaisen raportoinnin yhteydessä. eller investeringsgrupp. Husbyggnadsinvesteringarna redovisas i huvudsak per fastighet varvid de olika åtgärderna specificeras. I fråga om trafikleder och grönområden samt grundliga förbättringar av gårdsområden ingår i ekonomiplanen verksamhetsstyrande specifikationer Uppföljning Att styra verksamheten i syfte att uppnå de ställda målen kräver kontinuerlig uppföljning. Den månatliga ekonomiska översikten omfattar uppföljning av driftsekonomin per sektor på verksamhetsinkomst- och verksamhetsutgiftsnivå. I översikten följs också utfallsprognosen för investeringar upp månatligen efter den första delårsrapporten. Uppföljningen av hur det arbetsprogram som är noggrannare än investeringsdelens investeringsplan genomförs utförs av samhällstekniska sektorn inom de delområden som sektorn svarar för. Samhällstekniska sektorn avger projektuppföljningsrapporterna till sin egen nämnd och STS. En delårsrapport utarbetas två gånger om året enligt utfallet 30.4 och Utöver den ekonomiska rapporten omfattar delårsrapporten en bokslutsprognos för både driftsekonomin och investeringsdelen. I delårsrapporten utreds också hur stadens viktigaste strategiska mål har nåtts. Delårsrapporten behandlas i stadsstyrelsen och förs också till fullmäktige för kännedom. Nämnderna övervakar med hjälp av rapporter på driftsekonominivån den verksamhet som sorterar under respektive nämnd, bl.a. budgetutfallet, och kräver redogörelser för de åtgärder som avvikelser har lett till. Samhällstekniska nämnden följer upp hur arbetsprogrammet genomförs. Användningen av timresursen följs upp av skolnämnderna i samband med den månatliga rapporteringen. 23

27 Yleisosa - Allmänt 3.2 Tulos- ja rahoituslaskelma - Resultaträkning och finansieringskalkyl TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA TP TP TA TULOSLASKELMA BOKSLUT BOKSLUT BG + lmr RERSULTATRÄKNING ENNUSTE TAE TAE TAE (1 000 ) Myyntitulot - Försäljningsinkomster Maksutulot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut tulot - Övriga inkomster Sisäiset tulot - Interna inkomster TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk Henkilöstömenot - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet ja tarvikkeet - Material och varor Avustukset - Understöd Muut menot - Övriga utgifter Sisäiset menot - Interna utgifter TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Verotulot - Skatteinkomster Kunnallisvero ansiotulo - Kommunal inkomstskatt Yhteisövero - Samfundskatt Kiinteistövero - Fastighetsskatt Valtionosuudet - Statsandelar Rahoitustulot ja -menot Finansiella inkomster och utgifter Korkotulot - Ränteinkomster Muut rahoitustulot - Övriga finansiella inkomster Korkomenot - Ränteutgifter Muut rahoitusmenot - Övriga finansiella utgifter VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG Suunnitelmapoistot - Avskrivningar enligt plan Arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT TP TP TA RAHOITUSLASKELMA BOKSLUT BOKSLUT BG + lmr FINANSIERINGSKALKYL ENNUSTE TAE TAE TAE (1 000 ) TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Ordinarie verksamhet och investeringar VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG Satunnaiset erät - Extraordinära poster Tulorahoituksen korjauserät Korrektivposter till internt tillförda medel Toiminnan rahavirta INVESTOINNIT - INVESTERINGAR Käyttöomaisuusinvestoinnit Investeringar i anläggningstillgångar Rahoitusosuudet investointeihin Finansieringsandelar för investeringsutgifter Käyttöomaisuuden myyntitulot Försäljningsinkomster av anläggningstillgångar Varsinainen toiminta ja investoinnit netto Ordinarie verksamhet och investeringar netto RAHOITUSTOIMINTA - FINANSIERINGVERKSAMHET Antolainauksen muutokset 0 Förändringar i utlåningen Antolainojen vähennys - Minskning av utlåningen -27 Antolainojen lisäys - Ökning av utlåningen Förändringar i lånestocken Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0 Minskning av långfristiga lån Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahavarojen muutos - Förändring av likvida medel Kassavarat Kassamedel Lainakanta Lånestock

28 Yleisosa - Allmänt Tuloslaskelma - Resultaträkning Toimintatuotot Toimintatuotoissa merkittävimpinä yksittäisinä ulkoisina erinä ovat kotikuntakorvaustuotot ja tonttien myyntivoitot. Myyntivoittoja sisältyy vuoden 2012 talousarvioon yhteensä 2,16 miljoonaa euroa ja kotikuntakorvauksia 1,57 milj. euroa. Vuonna 2014 mahdollisesti realisoituva myyntivoitto yli 12,3 miljoonaa euroa esitetään tuloslaskelmassa kirjanpitolain mukaisesti satunnaisissa erissä. Yhdyskuntatoimen talousarviossa myyntivoitto on kuitenkin esitetty toimialan toimintatuottona Toimintamenot Toimintamenojen lähtökohtana talousarvion laadinnassa on ollut kaupunginhallituksen antama kehysarvio jonka mukaan toimintamenot saavat kasvaa vuoden 2011 talousarvioon nähden kolme prosenttia (henkilöstömenot 2 %). Tämä tavoite ei ole toteutunut vaan koko kaupungin tasolla talousarvioesityksen toimintamenot ovat 10 prosenttia suuremmat kuin kehystavoite. Toimintamenojen ylitykset johtuvat mm. energiakustannusten ja palveluiden ostokustannusten nousuista. Henkilöstömenot jotka muodostavat lähes puolet toimintamenoista ovat esityksessä seitsemän prosenttia yli kehyksen. Henkilöstömenojen nousuun vaikuttavat toimialojen esittämät vakanssien lisäykset, täytenä budjetoidut vakanssikohtaiset palkkakustannukset ja Varhais- ja eläkemenoperusteisen maksun tarkempi budjetointi Verotulot Kaupungin verotulot muodostuvat kunnan tuloverosta, osuudesta yhteisöveron tuottoon sekä kiinteistöverosta. Alla on pitkän aikajänteen kuvaaja siitä, mistä ansiotuloluokista Kauniaisten verotulot ovat muodostuneet/muodostuvat Verksamhetsinkomster De viktigaste enskilda externa posterna inom verksamhetsinkomster är inkomster av hemkommunersättningar och vinster av tomtförsäljning. Budgeten 2012 omfattar sammanlagt 2,16 miljoner euro i försäljningsvinster och 1,57 miljoner euro i hemkommunersättningar. Den försäljningsvinst på 12,3 miljoner euro som eventuellt realiseras 2014 framförs i enlighet med bokföringslagen under extraordinära poster i resultaträkningen. I samhällstekniska sektorns budget har försäljningsvinsten ändå framförts som sektorns verksamhetsinkomst Verksamhetsutgifter Utgångspunkten för verksamhetsutgifterna har varit stadsstyrelsens ramkalkyl enligt vilken verksamhetsutgifterna får öka med tre procent (personalutgifterna med 2 %) jämfört med budgeten Detta mål har inte nåtts, utan verksamhetsutgifterna på hela stadens nivå är 10 procent högre i budgetförslaget än den målsatta ramen. Överskridningen av verksamhetsutgifterna beror bl.a. på att energikostnaderna och kostnaderna för köp av tjänster stigit. Personalutgifterna, som utgör nästan hälften av verksamhetsutgifterna, är i förslaget sju procent högre än ramen. På ökningen av personalkostnaderna inverkar de vakansökningar som sektorerna föreslagit, de till fullt belopp budgeterade vakansspecifika lönekostnaderna och en noggrannare budgetering av den förtidspensions- och pensionsutgiftsbaserade avgiften Skatteinkomster Stadens skatteinkomster består av kommunens inkomstskatt, andel av intäkterna från samfundsskatten och fastighetskatt. Nedan anges för en längre period uppgifter om vilka förvärvsinkomstskatter Grankullas kommunalskatteinkomster har bildats/bildas av. TP TP TP TP Ennuste TAE TAE TAE Vuosi - År Kunnallisvero % - Kommunalskatt % 16,0 16,0 16,5 16,5 16,5 16,5 16,5 16,5 Kunnallisverotuotto, 1000 euroa Kommunalskatteintäkt., 1000 euro Osuus yhteisöverosta, 1000 euroa Andel av samfundsskatten, 1000 euro Kiinteistöverotuotto, 1000 euroa Fastighetsskatteintäkt., 1000 euro 25

29 Yleisosa - Allmänt Kunnan tulovero Verotuloarvio suunnitteluvuosille pohjautuu valtion verohallinnon ja Suomen Kuntaliiton ylläpitämään kuntien verotulojen ennustekehikkoon sekä kunnan omaan harkintaan. Kehikko pohjautuu kuntakohtaisiin veropohjatietoihin. Talousarvioehdotuksessa Kauniaisten kaupungin tuloverotuotto on laskettu nykyisen veroprosentin, 16,50 %:n mukaan. Osuus yhteisöveron tuotosta Yhteisöt maksavat tuloistaan suhteellista veroa, yhteisöveroa, joka jaetaan valtiolle, kunnille ja seurakunnille. Yhteisöveron jako-osuuden sekä yhteisöveroprosentin määräytymisperusteineen määrää valtio. Kuntatalouden tasapainotussyistä kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti vuosille , jotta yhteisöveron aleneminen ei toteutuisi kuntasektorilla liian rajuna. Tätä yhteisöveron korotusta jatketaan vielä vuosina kuitenkin vain viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna aikaisemman kymmenen prosenttiyksikön sijaan. Korotuksen myönteinen vaikutus tulee olemaan kaupungille vuoden 2012 osalta noin euroa. Kauniaisten suhteellinen osuus kuntien yhteisöveron tuotosta on säilynyt melko vakaana. Osuuden arvioidaan edelleenkin säilyvän vakaana. Sellaisia elinkeinotoiminnan olennaisia muutoksia ei ole edelleenkään nykytilaan verraten nähtävissä, joilla olisi merkittäviä vaikutuksia yhteisöveron kertymään. Valtakunnallisen tason yhteisöveron muutosten vaikutukset eivät siten ole Kauniaisissa olleet verotulokertymän osalta oleellisia. Kiinteistövero Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero. Vuoden 2011 vahvistetut kiinteistöveroprosentit ovat Yleinen kiinteistövero 0,60 % Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,32 % Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 1,65 % Kommunens inkomstskatt Skatteinkomstkalkylen för ekonomiplaneåren baserar sig på den prognosram för kommunernas skatteintäkter som upprätthålls av statens skatteförvaltning och Finlands kommunförbund. Ramen baserar sig på kommunspecifika uppgifter om beskattningsgrunden. I budgetförslaget har Grankulla stads inkomstskatteintäkter beräknats enligt den nuvarande skattesatsen på 16,5 %. Andel av samfundsskatteintäkterna Samfund betalar på sina inkomster proportionell skatt, samfundsskatt, som fördelas mellan staten, kommunerna och församlingarna. Staten fastställer fördelningsandelen och samfundsskattesatsen inklusive bestämningsgrunder. I syfte att balansera den kommunala ekonomin höjdes kommungruppens andel av samfundsskatten temporärt för , för att sänkningen av samfundsskatten inte skulle bli för drastisk för kommunsektorn. Denna höjning av samfundsskatten fortsätter ännu , likväl med bara fem procentenheter mot tidigare tio. För staden kommer den positiva effekten att vara ca euro år Grankullas relativa andel av kommunernas samfundsskatteintäkter har hållits rätt stabil. Andelen beräknas fortsätta att vara stabil. Inga väsentliga förändringar i näringsverksamheten jämfört med dagens situation kan förutses som skulle ha betydande inverkan på samfundsskatten. Effekterna av de allmänna ändringarna i samfundsskatten på riksnivå har således inte varit väsentliga för skatteinkomsterna i Grankulla. Fastighetsskatt Fastighetsskatten är en skatt som årligen betalas till kommunen utgående från fastighetens värde. De för 2011 fastställda fastighetsskattesatserna är Allmän fastighetsskatt 0,60 % Fastighetsskatt för byggnader som används för stadigvarande boende 0,32 % Fastighetsskatt för obebyggd byggplats 1,65 % 26

30 Yleisosa - Allmänt Valtionosuudet Vuonna 2010 voimaan tulleen peruspalveluiden valtionosuudesta säädetyn lain perusteella kaupungin valtionosuudet perustuvat yhteenlaskettuihin laskennallisiin kustannuksiin jotka muodostuvat sosiaali- ja terveyshuollon, esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisista kustannuksista sekä kaupungin taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteista. Saadusta summasta vähennetään kaupungin omarahoitusosuus. Tähän lisätään vielä valtionosuuksien ns. yleinen osa korotuksineen. Valtionosuuksiin vaikuttaa vielä verotulotasaus joka vaikutukseltaan on Kauniaisten kaupungin osalta negatiivinen. Hallitusohjelmassa on kuntien rahoitukseen osoitettu 631 miljoonan euron heikennys joka kohdentuu valtionosuuksiin. Teknisesti tämä heikennys tapahtuu korottamalla kuntien omarahoitusosuutta 2 999,96 euroon asukasta kohden. Tätä heikennystä kompensoimaan on hallitusohjelmaan kirjattu toimenpiteitä joilla kuntien rahoituksellinen tilanne pyritään pitämään ennallaan. Näistä toimenpiteistä Kauniaisten kaupungille on merkityksellisin ehdottomasti kiinteistöveron poisto verotulotasauksen laskennallisesta veropohjasta, vaikutus euroa. Lisäksi kaupungille kompensoidaan verotulojen menetyksiä. Kauniaisten kaupungin valtionosuuksiin vaikuttaa positiivisesti lisäksi kaupungin väestömäärän kasvu 72 hengellä. Lisäksi sosiaali- ja terveyshuollon laskennallisten kustannusten painopiste on ikääntyvässä väestönosassa, kasvua siinä yhteensä 93 henkeä. Valtionvarainministeriö vahvistaa peruspalveluiden valtionosuudet vuodelle 2012 joulukuussa. Opetusministeriö myöntää kaupungille opetusja kulttuuritoimen valtio-osuutta käyttökustannuksiin niihin toimintoihin joihin ei rahoitusta saada ohjattua peruspalveluiden valtionosuuksien kautta. Tämän valtionosuuden laskentaperusteet ts. yksikköhintojen ennakoidaan pysyvän kutakuinkin ennallaan. Kaupungin saama valtionosuus tulee kuitenkin pienenemään omarahoitusosan noustessa tässäkin valtionosuudessa erässä Rahoitustulot ja menot Kaupungin rahoitustuloja on merkittävästi kasvattanut Helsingin ympäristöpalvelut-kuntayhtymälle myönnetyn lainan korkotuotot. Näitä korkotuottoja tulee kertymään vuosittain euroa Statsandelar Enligt lagen om statsandel för kommunal basservice, som trädde i kraft 2010, grundar sig stadens statsandelar på de sammanräknade kalkylmässiga kostnader som består av kostnaderna för social- och hälsovård, förskoleundervisning och grundläggande utbildning samt allmänna bibliotek och bestämningsgrunderna för grundläggande konstundervisning och allmän kulturverksamhet. Stadens självfinansieringsandel dras av från den erhållna summan. Till detta läggs ytterligare stadsandelarnas s.k. allmänna del inklusive höjningar. På statsandelarna inverkar också skatteinkomstutjämningen, som för Grankulla stads del har negativ effekt. I regeringsprogrammet har finansieringen av kommunerna minskats med 631 miljoner euro, vilket gäller statsandelarna. Tekniskt sker denna försämring genom att staten höjer kommunernas självfinansieringsandel till 2 999,96 euro per invånare. För att kompensera denna minskning anges i regeringsprogrammet åtgärder med vilka man strävar efter att hålla kommunernas finansiella ställning oförändrad. Den för Grankulla absolut viktigaste åtgärden är den att fastighetsskatten tagits bort från skatteutjämningens kalkylmässiga skattegrund, inverkan är euro. Dessutom får staden kompensation för skatteinkomstförluster. Därtill har en ökning av Grankullas folkmängd med 72 personer en positiv inverkan på stadens statsandelar. Dessutom är tyngdpunkten i de kalkylmässiga kostnaderna för social- och hälsovården på den äldre befolkningsdelen, ökningen är sammanlagt 93 personer. Finansministeriet fastställer i december statsandelarna för basservicen Undervisningsministeriet beviljar staden statsandel för driftskostnaderna för undervisning och kultur för de verksamheter som inte får statsandel via statsandelarna för basservice. Beräkningsgrunderna för denna statsandel, dvs. enhetspriserna, väntas förbli så gott som oförändrade. Den statsandel som staden får kommer ändå att minska, då självfinansieringsandelen stiger också i fråga om denna statsandel Finansiella inkomster och utgifter Ränteintäkterna av det lån som beviljats samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster har avsevärt ökat stadens finansiella inkomster. Årligen uppgår dessa ränteintäkter till euro. 27

31 Yleisosa - Allmänt Vuosikate Vuosikate osoittaa sen euromäärän joka kaupungilla on vuosittain käytettävissään investointeihin ja rahoitusmenoihin. Vuosikatteen suhde investointitasoon on epätasapainossa josta seuraa rahoituksellinen ongelma joka on nähtävissä myös rahoituslaskelmassa Tilikauden tulos Talousarviovuodet 2012 ja 2013 tulevat olemaan alijäämäisiä. Tappioita tulee kertymää yhteensä noin 1,8 milj. euroa. Vuonna 2014 tilikauden tulos tulee nousemaan huomattavan voitolliseksi, tilikaudelle ajoittuvasta korkeasta maa-alueen myyntivoitosta johtuen. Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma osoittaa kaupungin rahoituksellisien aseman merkittävää heikkenemistä vuonna Kaupungin on turvauduttava lyhytaikaiseen lainanottoon maksuvalmiuden turvaamiseksi. Lainanhoitokustannukset heikentävät maksuvalmiutta entisestään. Investoinnit Investoinnit ovat vuonna ,2 miljoonaa euroa. Kaupungin investointeja käsitellään tarkemmin talousarviokirjassa omassa kappaleessaan Årsbidrag Årsbidraget visar det eurobelopp som årligen står till stadens förfogande för investeringar och finansiella utgifter. Årsbidragets förhållande till investeringsnivån är i obalans, vilket medför ett finansiellt problem som också kan ses i finansieringsanalysen Räkenskapsperiodens resultat Budgetåren 2012 och 2013 kommer att uppvisa underskott. Underskottet är sammanlagt ca 1,8 miljoner euro. År 2014 kommer räkenskapsperiodens resultat att uppvisa ett betydande överskott till följd av en stor vinst på markförsäljning under räkenskapsåret. Finansieringsanalys Finansieringsanalysen visar att stadens finansiella ställning försvagas avsevärt Staden blir tvungen att ty sig till kortvariga lån för att säkerställa likviditeten. Låneskötselkostnaderna försvagar likviditeten ytterligare. Investeringar Investeringarna uppgår år 2012 till 8,2 miljoner euro. Stadens investeringar behandlas noggrannare i ett eget kapitel i budgeten. 28

32 KÄYTTÖTALOUS DRIFTSBUDGET 29

33 Määrärahojen jakautuminen toiminnoittain TA 2012 Anslagsfördelning per sektor BG 2012 Nuorisolautakunta Ungdomsnämnden 1 % Liikuntalautakunta Idrottsnämnden 4 % Suomenkielinen koululautakunta Finskspråkiga skolnämnden 13 % Ruotsinkielinen koululautakunta Svenskspråkiga skolnämnden 13 % Sivistyslautakunta Bildningsnämnden 4 % Yleishallinto Allmän förvaltning 9 % Sivistystoimi - hallinto ja talous Bildningsektorn - förvaltning och ekonomi 0,2 % Rakennuslautakunta Byggnadsnämnden 0,3 % Yhdyskuntalautakunta Samhällstekniska nämnden 14 % Sosiaali- ja terveyslautakunta Social- och hälsovårdsnämnden 42 % 30