TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2010"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2010 KV hyväksynyt STF godkänt

2 TILINPÄÄTÖS 2010 BOKSLUT 2010 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida 1 TOIMINTAKERTOMUS VERKSAMHETSBERÄTTELSE OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA - VÄSENTLIGA HÄNDELSER I VERKSAMHETEN OCH EKONOMIN Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Stadens förvaltning och förändringar i denna Yleinen taloudellinen kehitys - Den allmänna ekonomiska utvecklingen Alueellinen talouskehitys - Den regionala ekonomiska utvecklingen Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa - Väsentliga förändringar i stadens verksamhet och ekonomi Kauniaisten kaupungin henkilöstö - Grankulla stads personal Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista - Bedömning av de viktigaste riskerna och osäkerhetsfaktorerna samt andra faktorer som inverkar på verksamhetens utveckling Ympäristö ja kestävä kehitys - Miljön och hållbar utveckling KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN - REDOGÖRELSE FÖR HUR STADENS INTERNA TILLSYN HAR ORDNATS Tilikauden tuloksen muodostuminen - Räkenskapsårets resultatanalys Toiminnan rahoitus - Finansiering av verksamheten Rahoitusasema ja sen muutokset - Den finansiella ställningen och förändringar i den Kokonaistulot ja menot - Totala inkomster och utgifter KONSERNITARKASTELU - KOMMUNKONCERNEN Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä - Sammanställning av samfund som ingår i koncernbokslutet Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat - Väsentliga händelser som gäller koncernen KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ - STADSSTYRELSENS FÖR- SLAG TILL BEHANDLING AV RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT TOTEUTUMISVERTAILUT- UTFALLSJÄMFÖRELSER KAUNIAISTEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN S STRATEGISKA MÅL MÅLUPPFYLLELSE KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN - DRIFTSBUDGETENS UTFALL Yleishallinto Allmän förvaltning Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja - Stadsstyrelsen och stadsdirektören Kaupunginkanslia Stadskansliet Rahatoimisto Drätselkontoret Sosiaali- ja terveyslautakunta - Social- och hälsovårdsnämnden Hallinto Förvaltning Sosiaalipalvelut Socialtjänster Lasten päivähoito Barndagvård Koti- ja laitoshoito Hem- och institutionsvård Terveydenhuolto Hälsovård Suun terveydenhuolto Munhälsovård Erikoissairaanhoito Specialiserad sjukvård Yhdyskuntalautakunta - Samhällstekniska nämnden Hallinto Förvaltning Maankäyttö Markanvändning Ympäristötoimi Miljöenheten Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu Byggherreverksamhet och teknisk planering Kuntatekniikka - Kommunteknik Rakennuslautakunta Byggnadsnämnden

3 2.2.5 Sivistystoimi Bildning Koulutoimi Skolförvaltningen Suomenkielinen koululautakunta - Finskspråkiga skolnämnden Svenskspråkiga skolnämnden Ruotsinkielinen koululautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Kultur- och fritidssektorn Sivistyslautakunta Bildningsnämnden Kansalaisopisto Medborgarinstitutet Kaupunginkirjasto stadsbiblioteket Kulttuuripalvelut Kulturtjänster Nuorisopalvelut Ungdomstjänster Liikuntapalvelut Idrottstjänster TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN RESULTATRÄKNINGSDELENS UTFALL INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN INVESTERINGARNAS UTFALL RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN - FINANSIERINGSDELENS UTFALL TILINPÄÄTÖSLASKELMAT - BESLUTSKALKYLER TULOSLASKELMA - RESULTATRÄKNING RAHOITUSLASKELMA - FINANSIERINGSANALYS TASE - BALANSRÄKNING KONSERNITILINPÄÄTÖS - KONCERNBOKSLUT LIITETIEDOT - NOTER TILL BOKSLUTET KAUPUNGIN JA KONSERNIN LIITETIEDOT NOTER TILL STADENS OCH KONCERNENS BOKSLUT LUETTELOT JA SELVITYKSET FÖRTECKNINGAR OCH UTREDNINGAR ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT UNDERSKRIFTER OCH ANTECKNINGAR TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT HANDLINGAR SOM BEKRÄFTAR BOKSLUTET

4 Tilinpäätös Bokslut I TOIMINTAKERTOMUS VERKSAMHETS- BERÄTTELSE 1

5 Tilinpäätös Bokslut 2

6 Tilinpäätös Bokslut 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA - VÄSENTLIGA HÄNDELSER I VERKSAMHETEN OCH EKONOMIN Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt Kunnan palvelukyvyn sanelee aina viime kädessä se, miten paljon kunnalle kertyy veroja menojen kattamiseen. Kun verojen kertymät vaihtelevat suhdanteiden ja kansantalouden tulonmuodostuksen vaihteluiden mukaan, kunnankin elämä on aina väistämättä altis yleisen taloustilanteen heittelyille. Vuonna 2010 yleisillä taloustapahtumilla ja talouden epävarmuudella oli selvä heijastusvaikutus kuntakenttään. Puheet julkisen talouden kestävyysvajeesta ja Euroopan talouden huolestuttavista näkymistä antoi aiheen suureen pidättyväisyyteen kuntien taloudessa. Kauniaisissa nämä epävarmuustekijät johtivat kaupunginhallituksen tekemään vuodelle 2010 vahvistetun talousarvion sopeuttamisohjelmaan melkein välittömästi talousarvion tultua hyväksytyksi. Tavoitteeksi asetettiin, että budjetoiduista menoista säästyisi vähintään kaksi prosenttia. Se saatiin toteutetuksi ilman että suoranaisia leikkauksia kaupungin palveluihin olisi tarvinnut tehdä. Tästä kiitos kaikille niille, jotka ovat tasapainottamistavoitteita toteuttaneet. Tuloslaskelmaan kirjattu käyttötalouden tulos näyttää kuitenkin harhaanjohtavan hyvän muutoksen suhteessa noin 2,8 miljoonaa euroa negatiiviseen talousarvioon. Nyt esitettävä n. 5,1 miljoonan euron ylijäämä selittyy pääosin satunnaisilla ja kertaluonteisilla tekijöillä. Kaupungin vesilaitoksen myynti näkyy 2,7 miljoonan euron tulokirjauksena ja 1,5 miljoonaa euroa on tulosta kaupungin sijoitusvarallisuuteen kohdistuvista siirroista. On myös otettava huomioon, että maaomaisuuden myyntivoitoilla on luotu yhteensä noin 2,6 miljoonan euron tulosparannus. Kokonaisuutena tarkastellen kaupungin talous on suhteellisen hyvässä kunnossa. Tähän yleiskuvaan myötävaikuttaa näyttö siitä, että kaupungilla on tarvittaessa kykyä sopeutua heikentyviin taloustilanteisiin. Kommunens serviceförmåga bestäms alltid i sista hand av hur mycket skattemedel som inflyter till kommunen för att täcka utgifterna. Eftersom skattemedlen varierar enligt konjunkturväxlingarna och inkomstbildningen i samhällsekonomin, är också kommunens liv oundvikligen beroende av fluktuationerna i det allmänna ekonomiska läget. År 2010 avspeglades de allmänna ekonomiska händelserna och den ekonomiska osäkerheten klart på kommunsektorn. Talet om hållbarhetsunderskott i den offentliga ekonomin och de oroväckande utsikterna för Europas ekonomi gav anledning till stor återhållsamhet i kommunalekonomin. I Grankulla ledde dessa osäkerhetsfaktorer till att stadsstyrelsen gjorde upp ett anpassningsprogram för den för 2010 fastställda budgeten nästan genast efter att budgeten blivit godkänd. Målet var en besparing på minst två procent i de budgeterade utgifterna. Målet nåddes utan några egentliga nedskärningar i stadens tjänster. Ett stort tack för detta till alla som bidragit till att staden nått sparmålen. Det i resultaträkningen bokförda resultatet inom driftsekonomin visar dock ett vilseledande gott utfall i förhållande till budgeten, där underskottet var ca 2,8 miljoner euro. Det nu framförda överskottet på ca 5,1 miljoner euro förklaras främst av tillfälliga faktorer och engångsföreteelser. Försäljningen av stadens vattenverk syns som en inkomstföring på 2,7 miljoner euro, och 1,5 miljoner euro utgörs av överföringar av stadens placeringsförmögenhet. Det bör också beaktas att markförsäljningsvinster har medfört en resultatförbättring på sammanlagt 2,6 miljoner euro. Som helhet sett är stadens ekonomi i relativt bra skick. En orsak till denna allmänna bild är att det har visat sig att staden vid behov kan anpassa sig till försvagade ekonomiska förhållanden. För att utveckla de tjänster som erbjuds invånarna har staden berett ett utvecklingsprogram för 3

7 Tilinpäätös Bokslut Asukkaille tarjottavien palvelujen kehittämiseksi on valmisteltu vanhustenhuollon kehittämisohjelmaa ikääntymispoliittista strategiaa jonka puitteissa muun kehittämisen ohella ollaan käynnistämässä Villa Bredan alueelle merkittävää laajentamista mm. kaupungista puuttuvan tuetun palveluasumisen mahdollistamiseksi. Kaupungin päivähoitorakenteesta tehtiin selvitys samalla kun Kasavuoren uuden päiväkodin suunnittelussa edettiin rakentamisvaiheeseen. Kaupungin asuntotuotantotavoitteita palveleva asemakaavoitus, keskustaalueen jatkokaavoitus mukaan lukien, on luonut hyvän pohjan rakentamiselle moneksi vuodeksi. Sivistystoimen kehitystyötä ja uudistumista on tuettu eräillä organisaatioratkaisuilla, joissa mm. vapaan sivistystyön ja talouden johtamista on vahvistettu. Sähköisten palvelujen ja asioinnin kehittäminen on ollut kaikille toimialoille yhteinen ajankohtainen tehtävä. Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät kysymykset ovat olleet jatkuvan huomion kohteena. Kauniainen oli mukana laatimassa selvitystä Helsingin seudun seutuhallinnosta, kysymyksestä johon alkavan eduskuntavaalikauden hallitusohjelmassa ja sen metropolipolitiikassa tultaneen ottamaan kaupunkien toimintaa ohjaavasti kantaa. Seutuyhteistyön kannalta on Kauniaisten osalta selvästi kriittisintä se, tuleeko valtioneuvosto kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain nojalla velvoittamaan kauniaislaisille tarjottavat sosiaali- ja terveyspalvelut Espoon kaupungin järjestettäviksi. Tämän uhan torjuminen on kaupungin strategiassa ykkössijalla. äldreomsorgen en äldrepolitisk strategi inom vilken man vid sidan om det övriga utvecklingsarbetet håller på att utvidga servicen i Villa Bredas område bl.a. för att möjliggöra stött serviceboende, som saknas i staden. En utredning av stadens daghemsstruktur gjordes samtidigt som planeringen av Kasabergets nya daghem avancerade till byggnadsfasen. Detaljplanläggningen, som betjänar stadens bostadsproduktionsmål, inklusive den fortsatta planeringen av centrumområdet, har skapat en bra grund för byggande för många år framöver. Utvecklingsarbetet och moderniseringen inom bildningssektorn har stötts med vissa organisationslösningar där ledningen av bl.a. det fria bildningsarbetet och ekonomin har stärkts. Utvecklingen av elektroniska tjänster och elektronisk ärendehantering har varit en för alla sektorer gemensam aktuell uppgift. Frågor som hänför sig till samarbetet inom huvudstadsregionen har uppmärksammats kontinuerligt. Grankulla deltog i utredningen av Helsingforsregionens regionförvaltning, en fråga som det i regeringsprogrammet för nästa riksdagsperiod och dess metropolpolitik sannolikt tas ställning till på ett sätt som styr städernas verksamhet. För Grankulla är det mest kritiska med avseende på det regionala samarbetet huruvida statsrådet med stöd av lagen om en kommun- och servicestrukturreform kommer att bestämma att Esbo stad ska ordna de för grankullaborna avsedda social- och hälsovårdstjänsterna. Att förebygga detta hot har första prioritet i stadens strategi. kaupunginjohtaja stadsdirektör 4

8 Tilinpäätös Bokslut Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Stadens förvaltning och förändringar i denna Valtuuston poliittiset voimasuhteet olivat seuraavat: Ruotsalainen kansanpuolue RKP) 18 Kansallinen Kokoomus (Kok.) 13 Vihreä liitto (Vihr.) 2 Kristillisdemokraatit (KD) 1 SDP 1 Styrkeförhållandet i fullmäktige : Svenska folkpartiet (SFP) 18 Samlingspartiet (Saml) 13 Gröna förbundet (Gröna) 2 Kristdemokraterna (KD) 1 Socialdemokraterna (SDP) 1 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Finn Berg (RKP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jaakko Rewell (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Juha Pesonen (Vihreät). Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Tapani Ala-Reinikka (Kok) ja varapuheenjohtajana Martina Harms-Aalto (RKP). Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Kaupungin toiminta jakautuu kolmeen toimialaan: sosiaali- ja terveystoimeen, yhdyskuntatoimeen sekä sivistystoimen toimialaan. Vuoden 2010 alusta alkaen kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen tulosalue sisälsi liikuntalautakunnan alaisen yksikön; liikuntapalvelut ja nuorisolautakunnan alaisen yksikön; nuorisopalvelut sekä sivistyslautakunnan alaisen yksikön; kulttuuripalvelut. Organisaatiota muutettiin edelleen alkaen siten, että kansalaisopisto ja kirjasto liitettiin kulttuuri- ja vapaa-aikatoimeen. Yleishallinto tukee koko kaupungin tasolla kaupungin organisaation toimintaa kaupunginjohtajan rinnalla. Kaupungin organisaatiota kuvataan tarkemmin alla olevassa organisaatio-kaaviossa. Luottamushenkilöorganisaatio esitellään erillisessä liitteessä kirjan lopussa. Stadsfullmäktiges ordförande var Finn Berg (SFP), förste vice ordförande Jaakko Rewell (Saml) och andre vice ordförande Juha Pesonen (Gröna). Stadsstyrelsens ordförande var Tapani Ala- Reinikka (Saml) och vice ordförande Martina Harms-Aalto (SFP). Stadsdirektören var föredragande i stadsstyrelsen. Stadens verksamhet indelas i tre sektorer: social- och hälsovårdssektorn, samhällstekniska sektorn och bildningssektorn. Från början av 2010 har resultatområdet för kultur och fritid omfattat en enhet under idrottsnämnden; idrottstjänster, en enhet under ungdomsnämnden; ungdomstjänster, och en enhet under bildningsnämnden; kulturtjänster. Dessutom ändrades organisationen från så att medborgarinstitutet och stadsbiblioteket sammanslogs med kultur- och fritidssektorn. Allmänna förvaltningen, jämte stadsdirektören, stöder stadens organisation på hela stadens nivå. Stadens organisation beskrivs närmare i organisationsschemat nedan. De förtroendevalda presenteras i en separat bilaga i slutet av boken. 5

9 Tilinpäätös Bokslut Kaupungin johtoryhmän kokoonpano Stadens ledningsgrupp Torsten Widén Katja Pesonen Gun Söderlund Marianna Harju Ulla Tikkanen Antti Rönkä Bjarne Mollgren Susanna Tommila Päivi Hytönen Tina Strandberg Markus Jahnsson kaupunginjohtaja - stadsdirektör talousjohtaja - ekonomidirektör kaupunginsihteeri - stadssekreterare yhdyskuntatoimen johtaja - direktör för samhällstekniken sosiaali- ja terveystoimen johtaja - social- och hälsovårdsdirektör koulutoimenjohtaja skoldirektör (suomenkielinen koulutoimi) skoldirektör koulutoimenjohtaja (ruotsinkielinen koulutoimi) kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö - kultur- och fritidschef henkilöstöpäällikkö - personalchef hallintopäällikkö förvaltningschef tiedotussihteeri informationssekreterare 6

10 Tilinpäätös Bokslut Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Tarkastuslautakunta Revisionsnämnden Keskusvaalilautakunta Centralvalnämnden Yleishallinto Allmän förvaltning Kaupunginkanslia - Stadskansliet Rahatoimisto Drätselkontoret Kaupunginhallitus Stadsstyrelsen Kaupunginjohtaja Stadsdirektören Henkilöstöjaosto Personalsektionen Sosiaali- ja terveystoimi Social- och hälsovård Yhdyskuntatoimi Samhällsteknik Sivistystoimi Bildning Sosiaali- ja terveyslautakunta Social- och hälsovårdsnämnden - esiopetusjaostot - förskolesektionerna Sosiaalipalvelut - Socialtjänster Lasten päivähoito - Dagvård Vanhuspalvelut Äldreomsorg Terveydenhuolto - Hälsovård Suun terveydenhuolto Munhälsovård Erikoissairaanhoito Specialiseradsjukvård Yhdyskuntalautakunta Samhällstekniska nämnden Rakennuslautakunta Byggnadsnämnden Maankäyttö - Markanvändning Ympäristötoimi - Miljöenheten Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu - Byggherreverksamhet och teknisk planering Kuntatekniikka - Kommunteknik Rakennusvalvonta - Byggnadstillsyn Suomenkielinen koululautakunta Koulut ja muu koulutoimi Skolor och övrig skolverksamhet Svenskspråkiga skolnämnden Koulut ja muu koulutoimi Skolor och övrig skolverksamhet Sivistyslautakunta Bildningsnämnden Kansalaisopisto - Medborgarinstitutet Kirjasto - Biblioteket Kulttuuritoimi - Kulturverksamhet Nuorisolautakunta Ungdomsnämnden Liikuntalautakunta Idrottsnämnden 7

11 Tilinpäätös Bokslut Yleinen taloudellinen kehitys - Den allmänna ekonomiska utvecklingen Yleinen taloudellinen kehitys Den allmänna ekonomiska utvecklingen Suomen talous on toipunut vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti ja laajapohjaisesti. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto ennustaa vuoden 2010 BKT:n kasvuksi 3,2 %. Vuoden 2011 kasvuksi ennustetaan 2,9 % ja vuonna 2012 kasvua kertyy 2,7 %. Kotitalouksien kulutus on ollut suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Kulutuksen kasvun odotetaan jäävän vuonna 2011 noin 2 prosenttiin reaaliansioiden kasvun hidastumisen johdosta Finlands ekonomi har återhämtat sig hastigt och i stor omfattning från finanskrisen Finansministeriets ekonomiska avdelning beräknar att BNP-tillväxten blir 3,2 % år År 2011 beräknas tillväxten uppgå till 2,9 % och år 2012 väntas den bli 2,7 %. Hushållens konsumtion har varit kraftig med tanke på konjunkturläget. Konsumtionsökningen väntas stanna på ca 2 procent år 2011, eftersom de reella inkomsternas tillväxt avtar. Elintarvikkeiden alv-alennuksen vaikutuksen poistuttua vuoden lopulla inflaatio on kiihtynyt yli kahden prosentin. Ansiotason ennustetaan kehittyvän varsin maltillisesti seuraavien kahden vuoden aikana. Julkisen talouden alijäämä syveni ja uhkaa painua suuremmaksi kuin vakaus- ja kasvusopimuksen määrittämä 3 % suhteessa kokonaistuotantoon. Valtiontalouden alijäämä painui lähes 6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Valtiontalous on selvästi alijäämäinen vielä vuonna 2012 ja velanotto pysyy noin 8mrd. euron suuruisena. Kokonaisuudessaan julkinen velka lisääntyy vuosien välisenä ajanjaksona lähes 40 mrd. eurolla. Kuntatalous kohenee ennusteen mukaan vuonna 2010 tasapainoon, kun kuntien verotulojen kasvu nopeutuu 4½ prosenttiin ja henkilöstömenojen kehitys on ollut maltillista. Kuntien odotettua paremman verotulokehityksen taustalla ovat erityisesti kunnallis- ja kiinteistöverojen tuntuvat kiristykset sekä valtion merkittävä väliintulo kuntien yhteisövero-osuuden tilapäisen korottamisen kautta. Vuosina kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan keskimäärin n. 3 % eli selvästi taantumaa edeltäneitä vuosia hitaammin. Kuntatalouden arvioidaan kuitenkin pysyvän lähellä tasapainoa kuntien säästötoimien jatkumisen sekä suhteellisen maltilliseksi ennakoidun kustannuskehityksen seurauksena. Alla on kuvattu julkisyhteisöjen tulot ja menot vuodesta 2005 lähtien sekä ennuste vuoteen 2012 asti, lähteenä Tilastokeskus. Efter att effekterna av momssänkningen för livsmedel upphört att inverka mot slutet av året har inflationen stigit till över två procent. Det beräknas att inkomstnivån kommer att utvecklas tämligen återhållsamt under de två följande åren. Underskottet inom den offentliga ekonomin ökade och den hotar att bli större än den i stabilitetsoch tillväxtpakten fastslagna nivån på 3 % i förhållande till totalproduktionen. Underskottet i statsfinanserna sjönk till nästan 6 procent i förhållande till BNP. Statsfinanserna kommer att ha ett tydligt underskott även 2012, och inlåningen kommer att uppgå till ca 8 mrd euro. Den offentliga skulden kommer sammanlagt att öka med nästan 40 mrd euro under åren Kommunalekonomin väntas uppnå balans år 2010 då ökningen av kommunernas inkomster stiger till 4 ½ procent och eftersom personalutgifterna ökat endast måttligt. Kommunernas oväntat goda skatteinkomstutveckling beror särskilt på de betydande skärpningarna av kommunaloch fastighetsskatterna samt statens kraftiga understöd i form av en tillfällig höjning av kommunernas samfundsskatteandel. Under beräknas kommunernas skatteinkomster öka i genomsnitt med ca 3 %, dvs. klart långsammare än under åren före recessionen. Enligt kalkylerna hålls kommunalekonomin ändå ungefär i balans tack vare fortsatta sparåtgärder och en kostnadsutveckling som förutspås bli förhållandevis måttlig. Nedan beskrivs de offentliga samfundens inkomster och utgifter från år 2005 och ges en prognos till år 2012, källa Statistikcentralen. 8

12 Tilinpäätös Bokslut Väestökehitys ja työllisyys Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli tammikuun lopussa Maamme väkiluku kasvoi tammikuun aikana hengellä, mikä on 250 enemmän kuin vastaavan ajanjakson ennakkotietojen mukaan vuonna Väestönlisäyksen selittää se, että maahanmuuttoja oli 850 enemmän kuin maastamuuttoja. Maahanmuutot lisääntyivät 250 henkilöllä ja maastamuutot 50 henkilöllä. Befolkningsutvecklig och sysselsättning Enligt Statistikcentralens preliminära uppgifter hade Finland invånare vid utgången av januari. Under januari ökade landets invånarantal med personer, vilket är 250 fler än enligt de preliminära uppgifterna för motsvarande period Ökningen beror på att invandringen översteg utvandringen med 850 personer. Invandringen ökade med 250 personer och utvandringen med 50 personer. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan työllisyys on kehittynyt odotettua paremmin ja työllisyysaste heikkeni keskimäärin vain hiukan vuodesta Työttömyystilanteessa ei juuri tapahtunut muutoksia vuodesta 2009 vuoteen Vuonna 2010 työttömyysaste oli keskimäärin 8,4 pro- 9 Enligt finansministeriets konjunkturöversikt har sysselsättningen utvecklats bättre än väntat och arbetslöshetsgraden var i genomsnitt bara litet högre än år I sysselsättningsläget skedde knappast några förändringar från 2009 till År 2010 var arbetslöshetsgraden i genomsnitt 8,4 procent, mot i ge-

13 Tilinpäätös Bokslut senttia, kun vuonna 2009 työttömyysaste oli keskimäärin 8,2 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 9,1 ja naisten 7,6 prosenttia. Työttömiä oli vuonna 2010 keskimäärin , mikä oli lähes sama kuin vuonna nomsitt 8,2 procent år Arbetslöshetsgraden bland män var 9,1 och bland kvinnor 7,6 procent. År 2010 var antalet arbetslösa i snitt ungefär , dvs. nästan lika som år Kuntatalouden kehitys Kuntien toimintamenot kasvoivat vajaat 4 prosenttia tammi joulukuussa 2010 edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuntien verotulot kasvoivat reilut 3 prosenttia ja valtionosuudet vajaat 9 prosenttia. Kuntien vuosituottojen ja kulujen erotus, vuosikate kasvoi 52 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kuntien talouden neljännesvuositilastosta 4/2010. Kuntien toimintamenot (ilman kunnan liikelaitoksia) kasvoivat vuonna 2010 vajaat 4 prosenttia. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 9 prosenttia. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot kasvoivat 2 prosenttia ja maksetut avustukset laskivat 9 prosenttia. Palkkasummaan ja osittain myös palvelujen ostoihin vaikuttaa kuntien palvelurakenteen muutos. Osassa kuntia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen on siirtynyt mm. kuntayhtymiin tai kuntien tai kuntayhtymien liikelaitoksiin, jotka eivät ole mukana tilastokeskuksen neljännesvuositilastossa. Kuntien toimintatulot lisääntyivät 4 prosenttia. Myyntitulot kasvoivat 7 prosenttia ja maksutulot 8 prosenttia. Vuonna 2010 kuntien valtionosuudet kasvoivat vajaat 9 prosenttia ja verotulot reilut 3 prosenttia. Toimintakatteen 3 prosentin heikkenemisestä huolimatta vuosituottojen ja -kulujen erotus, vuosikate kasvoi 52 prosenttia. Kuntien investointimenot kasvoivat 18 prosenttia ja investointitulot 228 prosenttia. Poikkeuksellisen suuriin muutoksiin kuntien investointihyödykkeiden myyntituloissa vaikuttavat toimintojen siirrot kuntien ja kuntayhtymien välillä. Kuntien lainakanta oli vuoden 2010 lopussa 7 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin Kommunalekonomins utveckling Kommunernas verksamhetsutgifter ökade med något under 4 procent under januari december 2010 jämfört med motsvarande period året innan. Kommunernas skatteinkomster ökade med drygt 3 procent och statsandelarna med något under 9 procent. Skillnaden mellan kommunernas årsintäkter och -utgifter, dvs. årsbidraget, ökade med 52 procent. Uppgifterna framgår av Statistikcentralens publicerade kvartalsstatistik 4/2010 över kommunernas ekonomi. Kommunernas verksamhetsutgifter (exklusive kommunala affärsverk) ökade år 2010 med knappa 4 procent. Verksamhetsutgifternas största enskilda post, löner och arvoden, var på samma nivå som året innan. Köp av tjänster ökade med 9 procent. Köp av material, förnödenheter och varor ökade med 2 procent och utbetalda understöd minskade med 9 procent. Förändringar i kommunernas servicestruktur inverkar på lönesumman och delvis också på köp av tjänster. I några kommuner har produktionen av social- och hälsovårdstjänster överförts på bl.a. samkommuner eller kommunernas eller samkommunernas affärsverk, som inte ingår i Statistikcentralens kvartalsstatistik. Kommunernas verksamhetsinkomster steg med 4 procent. Försäljningsinkomsterna ökade med 7 procent och avgiftsinkomsterna med 8 procent. År 2010 ökade kommunernas statsandelar med något under 9 procent och skatteinkomsterna med drygt 3 procent. Trots att verksamhetsbidraget gick ned med 3 procent ökade skillnaden mellan årsintäkterna och -utgifterna, dvs. årsbidraget, med 52 procent. Kommunernas investeringsutgifter ökade med 18 procent och investeringsinkomsterna med 228 procent. Till de exceptionellt stora förändringarna i kommunernas försäljningsintäkter av investeringstillgångar bidrar överföringarna av verksamheter mellan kommuner och samkommuner. 10 I slutet av år 2010 var kommunernas lånestock 7 procent större än året innan.

14 Tilinpäätös Bokslut Alueellinen talouskehitys - Den regionala ekonomiska utvecklingen Helsingin seutukunta on noussut taantumasta, vaikka ero vuoden 2008 huipputasoon on vielä suuri. Tunnelmat ovat positiiviset. Uusien yritysten perustamistahti lähestyy taantumaa edeltävää tasoa ja konkurssien määrä on kääntynyt selvään laskuun. Vienti vetää taas paremmin, tuotanto kasvaa ja työllisyys on lähtenyt selvään nousuun. Helsingin seutukuntaa ovat kannatelleet kaupan alan lisäksi suuret infrahankkeet kuten Kehä III:n ja Kehä I:n rakennustyöt, länsimetron rakentaminen, kehäradan rakentaminen lentoasemalle, Kantatie 51:n rakentaminen välille Kirkkonummi- Kivenlahti ja Kehä I:n parannus- ja remontointityö sekä tunnelointi. Helsingforsregionen har tagit sig ur recessionen, även om det fortfarande är långt till 2008 års toppnivå. Stämningen är positiv. Nya företag grundas nästan i samma takt som före recessionen och antalet konkurser har klart börjat sjunka. Exporten drar igen bättre, produktionen ökar och sysselsättningsläget har börjat klart förbättras. Helsingforsregionen har stöttas av inte bara handelsbranschen utan också av stora infrastrukturprojekt, såsom byggarbetena på Ring III och Ring I, västmetron, byggandet av ringbanan till flytplatsen, byggandet av stamväg 51 mellan Kyrkslätt och Stensvik samt förbättrings- och renoverings- och tunnelarbeten på Ring I. Alueellinen väestö- ja työllisyyskehitys Helsingin seudun *) väkiluku kasvoi vuoden 2010 aikana henkilöllä. Muuttovoitto oli asukasta ja luonnollinen väestönkasvu eli kumpikin lisäsi asukasmäärää lähes yhtä paljon. Kasvu oli kuitenkin vähäisempää kuin edeltävinä vuosina. Ulkomainen muuttovoitto oli vuosituhannen vaihtuessa Helsingin seudulla vain muutama sata henkilöä vuodessa. Sen jälkeen vuosittainen ulkomailta saatu muuttovoitto on kasvanut lukuun ottamatta vuotta Helsingin seudun muualta Suomesta saama muuttovoitto oli vuoden 2010 aikana henkilöä, joka oli vähemmän kuin edeltäneinä vuosina. Kehitys on ollut melko tasaista viime vuosina. Muuttovoitto oli korkeimmillaan 1990 luvun loppuvuosina ja lähti sen jälkeen voimakkaaseen laskusuuntaan. Vuosina 2004 ja 2005 Helsingin seudulta muutti enemmän henkilöitä muualle Suomeen kuin oli tulomuuttajia. Kehysalue on ollut muuttotappioaluetta Helsingin seudun ulkopuolisen Suomen suhteen jo vuodesta1999 lähtien ja vuonna 2010 muuttotappiota oli ennätyksellisen paljon. *) Helsingin seutu koostuu pääkaupunkiseudusta ja kehysalueesta. Helsingin seudulla asuu 24 % koko maan väestöstä, sijaitsee 29 % maan työpaikoista ja tuotetaan 33 % maan bruttokansantuotteesta. Regional befolknings- och sysselsättningsutveckling Invånarantalet i Helsingforsregionen *) ökade under 2010 med Inflyttningsöverskottet var invånare och den naturliga befolkningstillväxten 7 270, dvs. båda ökade folkmängden nästan lika mycket. Tillväxten var ändå mindre än under de föregående åren. Inflyttningsöverskottet från utlandet var vid millennieskiftet endast några hundra personer per år i Helsingforsregionen. Därefter har det årliga inflyttningsöverskottet från utlandet ökat med undantag för år Helsingforsregionens inflyttningsöverskott från övriga Finland var 1730 personer år 2010, vilket var mindre än under de föregående åren. Under de senaste åren har utvecklingen varit ganska jämn. Som högst var inflyttningsöverskottet under 1990-talets sista år, varefter det började sjunka kraftigt. Under 2004 och 2005 flyttade det fler människor från Helsingforsregionen till övriga Finland än vad det fanns inflyttare. Kransområdet har redan sedan 1999 varit en avfolkningsregion i fråga om övriga Finland utanför Helsingforsregionen, och år 2010 var utflyttningsöverskottet rekordstort. *) Helsingforsregionen består av huvudstadsregionen och kransområdet. I Helsingforsregionen bor 24 % av hela landets befolkning, där finns 29 % av landets arbetsplatser och där produceras 33 % av landets bruttonationalprodukt. 11

15 Tilinpäätös Bokslut Työttömyys on alkanut selvästi vähentyä ja vähentymisen ennustetaan jatkuvan todennäköisesti vuoden 2011 aikana. Pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt yli kolmanneksella vuodentakaiseen. Nuorisotyöttömyys on laskenut viidenneksellä vuodentakaisesta ja tilanne parantunee lisää kuluvan vuoden aikana. Nuorten kesätyöpaikkoja on enemmän kuin vuonna Arbetslösheten har klart börjat minska och minskningen väntas sannolikt fortsätta under Antalet långtidsarbetslösa har ökat med över en tredjedel jämfört med året innan. Ungdomsarbetslösheten har sjunkit med en femtedel från föregående år och situationen torde ytterligare förbättras under Det finns fler sommararbetsplatser för unga än år PKS-kaupunkien työttömyysasteiden kehitys vuoden 2010 aikana - Arbetslöshetsgradens utveckling i huvudstadsregionens städer 2010 Työttömyysaste % Espoo 6,7 6,7 5,8 5,5 5,8 Helsinki 8,6 8,6 7,7 7,3 7,8 Vantaa 9,3 9,3 8,3 8,1 8,6 Kauniainen 4,5 4,8 4 3,6 4,0 Työttömyys on alentunut kaikissa PKS kaupungeissa vuoden 2010 aikana. Arbetslösheten har minskat i alla städer i huvudstadsregionen under Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa - Väsentliga förändringar i stadens verksamhet och ekonomi Väestökehitys Kauniaisissa Kauniaisten kaupungin väestömäärä per oli asukasta. Asukasmäärä on lisääntynyt 72 henkilöllä edellisestä vuodesta. Tilastokeskuksen uusimman väestötilastokannasta saadun tiedon mukaan vuoden 2010 lopussa Kauniaisissa asui (58,2 %) suomenkielistä ja (37,6 %) ruotsinkielistä henkilöä. Muita kieltä puhuvien osuus oli 365 (4,2 %) henkilöä. Kauniaisten pienin ikäryhmä on vuotiaat. Merkille pantavaa on, että vuonna 2010 Kauniaisissa oli aiemmasta poiketen myös 103-vuotias henkilö ja korkean iän saavuttaneita oli aikaisempaa enemmän. Vuonna 2010 Kauniaisissa syntyi 20 % vähemmän henkilöitä kuin kuoli. Väestönlisäys perustui pitkälti kuntien väliseen tulomuuttoon. Vuonna 2010 Kauniaisiin muuttovoitto oli kokonaisuudessaan 83 henkilöä maahanmuutto (31 henkilöä) mukaan lukien. Kauniaisten sisäinen muuttoliike oli huomattavaa, 537 henkilöä (2009: 471). Befolkningsutvecklingen i Grankulla Grankulla hade invånare Antalet invånare har ökat med 72 från året innan. Enligt uppgifter från Statistikcentralens färskaste befolkningsdatabas hade Grankulla (58,2 %) finskspråkiga och (37,6 %) svenskspråkiga invånare vid utgången av Antalet invånare som talade andra språk var 365 (4,2 %). Grankullas minsta åldersgrupp är invånarna i åldern år. Det bör nämnas att det år 2010 fanns i Grankulla också en person som fyllt 103 år och att det fanns fler invånare än tidigare som nått hög ålder. År 2010 föddes det 20 % färre personer än det dog. Befolkningsökningen baserade sig främst på inflyttning från andra kommuner. År 2010 var Grankullas inflyttningsöverskott sammanlagt 83 personer inklusive invandring (31 personer). Den interna flyttningsrörelsen i Grankulla var betydande, dvs. 537 personer (2009: 471). I åldersgruppen år fanns det klart fler 12

16 Tilinpäätös Bokslut vuotiaiden ikäryhmissä on selkeästi enemmän miehiä kuin naisia, erityisesti vuotiaiden ryhmässä. män än kvinnor, i synnerhet i åldersgruppen år. KAUNIAINEN Väestörakenne naiset miehet Seuraavassa kuvaajassa ja taulukossa on kuvattu väestöryhmät kunnallisten palvelujen kannalta merkittävien ikäryhmien mukaan vuosina sekä ikäryhmien kehitys verrattuna vuoteen Kun tarkastellaan väestön kehitystä vuodesta 2003 voidaan todeta, että alle kouluikäisten, esikoululaisten ja peruskoululaisten ikäryhmien lukumäärät ovat laskeneet, samoin kuin työikäisten lukumäärä. Sen sijaan vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden lukumäärät ovat kasvaneet. I figuren och tabellen nedan beskrivs befolkningsgrupperna efter de åldersgrupper som är väsentliga med tanke på de kommunala tjänsterna samt åldersgruppernas utveckling jämfört med år Vid en granskning av befolkningsutvecklingen från år 2003 kan man konstatera att antalet invånare i åldersgrupperna under skolåldern, i förskoleåldern och grundskoleåldern har sjunkit. Samma gäller antalet invånare i arbetsför ålder. Däremot har antalet invånare i åldersgruppen år och bland de 65 år fyllda ökat. 13

17 Tilinpäätös Bokslut KAUNIAINEN Väestöryhmien kehitys KAUNIAINEN - Väestö palvelujen kannalta merkittävien ikäryhmien mukaan Kunnallinen palvelu ikä, v Tot Tot Tot Tot Tot Muutos / 10 Päivähoito, ikä Esikoulu, ikä Peruskoulu, ikä Lukio, keskiaste, ikä Työikäiset, ikä Eläkeläiset, ikä 65+ yht Eläkeläiset, ikä Eläkeläiset, ikä Eläkeläiset, ikä Seuraavassa kuvaajassa ja taulukossa on kuvattu kunnallisten palvelujen kannalta merkittävien ikäryhmien muutostrendit , vertailuvuotena Alle kouluikäisten ja esikoululaisikäisten määrä vaihtelee, kun taas peruskouluikäisten määrä on tasaisesti laskeva. Laajan työikäisten ryhmän lukumäärä on ollut tasaisen laskeva. Yli 65- vuotiaitten ryhmät lisääntyivät. Erityisesti yli 85-vuotiaiden suhteellinen osuus on kasvanut 94 % verrattuna vuoteen 2003 (2003: 109 henkilöä ja 2010: 211 henkilöä). I nästa figur och tabell beskrivs förändringstrenderna i de med tanke på de kommunala tjänsterna väsentliga åldersgrupperna. Jämförelseåret är Antalet barn under skolåldern och i förskoleåldern varierar, medan antalet barn i grundskoleåldern sjunker stadigt. Den stora gruppen av invånare i arbetsför ålder har minskat stadigt. Antalet invånare över 65 ökade. Särskilt den relativa andelen av invånare över 85 år har ökat med 94 % jämfört med år 2003 (2003: 109 personer och 2010: 211 personer). 14

18 Tilinpäätös Bokslut 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 20 % KAUNIAINEN Kunnallisten palvelujen kannalta merkittävien ikäryhmien muutokset , vertailuvuosi 2003, % Väestöryhmän muutos verrattuna vuoteen % -5 % -8 % -12 % -7 % 6 0 % -13 % -5 % 7 % -8 % % -4 % -11 % -13 % -14 % % 20 % 41 % 39 % 48 % % -5 % -7 % -6 % -7 % % 5 % 14 % 20 % 31 % % 6 % 14 % 17 % 18 % 85-0 % 22 % 73 % 77 % 94 % 15

19 Tilinpäätös Bokslut Työllisyys ja työttömyys Työttömyysaste oli Kauniaisissa vuoden 2010 joulukuussa 4,0 %, kun se edellisenä vuonna oli 4,5 %. Alla olevassa kuvaajassa työttömien trendi seuraa yleistä ja alueellista talouskehitystä. Vuonna 2009 alkaneen talouskriisin aiheuttama työttömyyden lisääntymistrendi näyttäisi pysähtyneen ja kääntyneen alenevaan suuntaan; työttömien määrän trendi on ollut jyrkästi laskeva vuonna Pitkäaikaistyöttömien trendi on ollut myös pitkällä aikajänteellä laskeva. Sen sijaan nuorisotyöttömyys on huolestuttavasti kasvanut viime vuosina. Kauniaisissa oli työssä käyviä ihmisiä vuoden 2010 lopussa. Sysselsättning och arbetslöshet I december 2010 var arbetslöshetsgraden i Grankulla 4,0 % mot 4,5 % året innan. I figuren nedan följer arbetslöshetsgraden den allmänna och regionala ekonomiska utvecklingen. Trenden med ökad arbetslöshet, som orsakades av den 2009 började ekonomiska krisen, verkar ha stannat och börjat sjunka; antalet arbetslösa har minskat kraftigt under Vad gäller långtidsarbetslösa har trenden på lång sikt också varit sjunkande. Däremot har ungdomsarbetslösheten ökat oroväckande under de senaste åren. I slutet av 2010 fanns det förvärvsarbetande invånare i Grankulla. 200 KAUNIAINEN Työttömien määrä Työttömien määrä alle 25 v. yli 50 v. yli 1 v. työttömänä Lin. (yli 1 v. työttömänä) 0 16

20 Tilinpäätös Bokslut Työttömien määrä KAUNIAINEN - Työttömien määrä joista alle 25 v joista yli 50 v joista yli vuoden työttömänä Työttömyysaste Kauniainen Työttömyysaste Uusimaa Joulukuu ,2 % 8,1 % Kesäkuu ,2 % 8,3 % Joulukuu ,9 % 7,6 % Kesäkuu ,2 % 7,2 % Joulukuu ,6 % 6,6 % Kesäkuu ,4 % 6,0 % Joulukuu ,1 % 5,4 % Kesäkuu ,3 % 5,3 % Joulukuu ,8 % 5,5 % Kesäkuu ,8 % 7,1 % Joulukuu ,5 % 7,7 % Kesäkuu ,8 % 7,6 % Joulukuu ,0 % 7,1 % Asunto ja rakennustuotanto Kauniaisissa valmistui vuonna 2010 yhteensä 40 asuntoa: kaupungin omistama Kiinteistö Oy Kauniaisten Puutarhatie (30 valtion tukemaa vuokraasuntoa), sekä 10 pientaloasuntoa. Rakennuslupia myönnettiin uudisrakennushankkeisiin 128 asunnolle. Rakennus- ja toimenpidelupia korjaus-, laajennus- ja muutostöitä varten myönnettiin 94 kappaletta. Kauniaisten uudistuvan keskustan ensimmäisen rakennusvaiheen osalta vuonna 2008 myönnetty rakennuslupa Asunto Oy Kauniaisten Preetorille (58 asuntoa) käynnistyi vuonna 2010 ja odotetaan valmistuvan Byggproduktion i Grankulla Under 2010 färdigställdes sammanlagt 40 bostäder i Grankulla: av staden ägda fastigheten Kiinteistö Oy Kauniaisten Puutarhatie (30 statsunderstödda hyresbostäder), samt 10 småhusbostäder. Bygglov beviljades för 128 bostäder i nybyggnader. För reparations-, utbyggnads- och ändringsarbeten beviljades 94 bygglov och åtgärdstillstånd. För Grankulla nya centrums första byggskede beviljades bygglov år 2008 för Asunto Oy Kauniaisten Preetori Bostads Ab (58 bostäder). Byggandet påbörjades år 2010 och avslutas Vuonna 2008 Asunto Oy Kauniaisten Basileukselle myönnettyyn rakennuslupaan haettiin 2010 muutoslupaa, jossa asuntojen määrää kasvatettiin 30:stä 33 asuntoon. Hanke käynnistyy arviolta vuoden 2011 aikana. För Asunto Oy Kauniaisten Basileus Bostads Ab, som beviljats bygglov år 2008, ansöktes om ändringslov år 2010 där antalet bostäder utökades från 30 till 33. Projektet beräknas börja år

21 KAUNIAIN NEN GRANKULL G A Tilinpäätös Bokslut Erilliset pientalot p Rivi- ja ketjutalot k Asuinkerrostalot Asuntoje en määrä Kauniaisten kaupungin k henkilöstö ö - Grankulla stads pe ersonal an Talousarvion henkilösstösuunnitellman mukaa 010 käytettä ävissä oli 66 65,7 vakansssia. vuonna 20 ens persona alplan hade staden Enlligt budgete 665 5,7 vakanse er år öhallinnon painopistealu ueena vuod den Henkilöstö aikana oli tuloksellisuu t uden arvioin ntijärjestelm män kehittämine en ja työhyvvinvoinnin edistäminen e n erityisesti yhtteistyössä tyyöterveyshu uollon ja työ ösuojelun kansssa. o Perrsonalförvaltningens prrioriterade områden und der året varr att utveckla a ett system m för utvärdering g av resulta atet och att ffrämja arbe etshälsan särrskilt i sama arbete med företagshällsovården och h arbetarskyyddet. en s Vuoden aikkana perusttettiin uusi sivistystoim taloushallin nnon tulosa alue, johon siirrettiin s koulutoimen toim mistosihteerrin tehtävä ja j perustetttiin uusi talousspäällikön virka lakkautttamalla sam malla koulutoime en toimiston nhoitajan teh htävä. Yhdyyskuntatoime essa toimisttorakennusm mestarin tehtävä lakkautettiiin ja tilalle perustettiin p uusi projekttiinsinöörin virka. v Henkkilöstö- ja pa alkkahallinto o yhdistyivät vu uoden aikan na. Yhdistym misen tavoitteena on varm mistaa ja kehittää henkkilöstö- ja pa alkkahallinnon prosesseja p j organisaa ja atiotasolla henkilöstösuun nnittelua ja seurantaa a. Henkilöstö öhallinto vastaa a myös työtterveyshuollosta ja työssuojelusta, jotkka pyrkivät varmistama aan organissaation optimaa alisen toimin nnan resursssiensa puittteis- undades ettt nytt resulta atområde fö ör Under året gru dningssekto orns ekonom miförvaltning g, och skol-bild förv valtningens befattning som byråse ekreterare öve erfördes till området. Samtidigt inrrättade staden n en ny tjän nst som eko onomichef genom att drra in skolförvaltni s ingens befa attning som byråföreståndare. Vid samhällstekkniska sekto orn drogs beffattningen som s byråbyg ggmästare in och i ställlet inrättades en e ny tjänstt som projek ktingenjör. Perrsonal- och löneförvaltningen sam mmanslags und der året. Må ålet med sammanslagn ningen är attt säk kerställa och h utveckla p personal- oc ch löneförvalttningsproce esserna och h på organis sationsnivå perrsonalplane eringen och uppföljning gen. Personalförvaltninge en svarar occkså för före etagshälso-18

22 Tilinpäätös Bokslut sa. Loppuvuonna tehtiin työilmapiirikysely koko henkilökunnalle. Tuloksellisuuden arviointia ja kuvausta on ohjeistettu. Tuloksellisuuteen perustuva paikallinen erä oli syksyllä käytössä kaikilla sopimusaloilla. Yhteistyö uuden työterveyshuoltopalvelun tuottajan kanssa alkoi ja myös uusi kolmevuotinen uuden työsuojelutoimikunnan toimikausi käynnistyi. Työkokeilujen ja työkykyarvioiden avulla pyrittiin vaikuttamaan vajaakuntoisten selviytymiseen työtehtävissä. Huomiota kiinnitettiin sairastuvuuden vähentämiseen ja työurien pidentämiseen. Sairauspoissaoloihin on pyritty vaikuttamaan ns. varhaisen välittämisen mallin avulla, jossa yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa selvitetään voiko työssä selviytymistä tukea pitkien poissaolojen jälkeen, onko työoloilla yhteyttä sairastavuuteen ja tuetaan myös omaehtoista terveydestä ja kunnosta huolehtimista. Henkilöstöhallinto jakaa säännönmukaisesti raportin poissaoloista esimiehille. Vuoden aikana eläkkeelle jäi 12 henkilöä, joista kahden kohdalla kyse oli työkyvyttömyyseläkkeestä. Koko henkilökunnalle tehtävän henkilökohtaisen terveyskyselyn käyttöönotto suunniteltiin osaksi työterveyshuoltoa. Esimieskoulutus järjestettiin eri toimialojen uusille esimiehille ja työyhteisöjä tuettiin työnohjauksen avulla. Henkilöstön tietohallinnon koulutukset toteuttivat tietohallintostrategian toteuttamissuunnitelman mukaista tavoitetta parantaa organisaation tietohallinnon osaamistasoa. Sähköinen rekrytointijärjestelmä otettiin käyttöön. Täyttölupamenettely oli koko vuoden edelleen voimassa ulottuen myös määräaikaisiin sijaisuuksiin, harjoittelijoihin ym. Palvelussuhdeasuntojen määrää lisättiin. Kesätyöntekijöitä palkattiin ja yhteistyötä korkeakoulujen kanssa harjoittelupaikkojen tarjoamiseksi on tehty vuoden aikana. Kaupunki on mukana kaupunkiohjelmarahoitteisessa oppilaitosyhteistyötä kehittävässä hankkeessa. Lisäksi on jatkettu pääkaupunkiseudun yhteistyötä erilaisissa yhteistyöryhmissä, mm. koulutus-, monikulttuurisuus- ja työmarkkinaryhmässä. Henkilökunnan rekrytointia ja kaupungin työnantajatunnettuutta edistettiin mm kehittämällä ilmoittelun houkuttelevuutta, yhtenäisyyttä, hankkimalla lisää markkivården och arbetarskyddet, vilkas mål är att säkerställa att organisationen fungerar optimalt inom ramen för sina resurser. I slutet av året genomfördes en enkät om arbetsklimatet bland hela personalen. Anvisningar har getts för bedömning och beskrivning av resultatet. På hösten fördelades en lokal justeringspott inom alla avtalsbranscher utgående från resultatet. Samarbete inleddes med en ny företagshälsovårdstjänst och arbetarskyddskommittén påbörjade en ny treårig mandatperiod. Med hjälp av arbetsförsök och bedömningar av arbetsförmågan strävade man efter att hjälpa personer med nedsatt funktionsförmåga att klara av arbetsuppgifterna. Uppmärksamhet ägnades åt att sänka sjukfrekvensen och förlänga arbetskarriärerna. Avsikten har varit att inverka på sjukledigheterna med hjälp av modellen för tidigt uppmärksammande, enligt vilken man i samarbete med personalförvaltningen, arbetarskyddet och företagshälsovården utreder om man kan hjälpa arbetstagare att klara sig i arbetet efter långa sjukledigheter samt om arbetsförhållandena har något samband med sjukfrånvaron. Samtidigt stöder staden de anställdas hälso- och konditionsfrämjande på eget initiativ. Personalförvaltningen underrättar cheferna regelbundet om frånvarotiderna. Under året gick 12 anställda i pension varav två i sjukpension. Som en del av företagshälsovården planerades att en personlig hälsoenkät skulle tas i bruk för hela personalen. Chefsutbildning ordnades för nya chefer vid olika sektorer och arbetsenheterna fick stöd med hjälp av arbetshandledning. Personalens ITutbildningar verkställde det i IT-strategins åtgärdsplan angivna målet att förbättra organisationens IT-färdigheter. Ett elektroniskt rekryteringssystem togs i bruk. Tillståndsförfarandet för besättande av lediga platser var i kraft hela året och gällde också vikarier på viss tid, praktikanter m.fl. Antalet tjänstebostäder ökade. Sommararbetare anställdes och samarbete idkades med högskolor för att erbjuda praktikantplatser. Staden deltar i ett projekt som utvecklar samarbetet med läroinrättningarna och som finansieras genom stadsprogrammet. Dessutom har samarbetet i huvud- 19

23 Tilinpäätös Bokslut nointiaineistoa (mm. rekryvideo), ja toimimalla pääkaupunkiseudun työnantajakuvatyöryhmässä. Hakijat ohjattiin hakemaan vapaisiin työpaikkoihin pääasiassa sähköisesti käyttäen kokeilussa olevaa ohjelmaa. Sähköistä rekrytointia kehitettiin koko vuoden ajan soveltaen ohjelmaa myös kyselyihin. Vuoden aikana työllistettiin erilaisin tukitoimin nuoria sekä pitkäaikaistyöttömiä kauniaislaisia. Kauniaisten kaupungissa henkilöstöä koskien tehdään erillinen henkilöstökertomus, jossa raportoidaan ja analysoidaan erilaisia HRtunnuslukuja. stadsregionen fortsatt i olika samarbetsgrupper, bl.a. utbildningsgruppen, gruppen för kulturell mångfald och arbetsmarknadsgruppen. Man främjade rekryteringen av personal och stadens arbetsgivarimage genom att bl.a. göra annonserna mer lockande och enhetliga, skaffa mer marknadsföringsmaterial (bl.a. en rekryteringsvideo) och delta i huvudstadsregionens arbetsgrupp för arbetsgivarimagen. Arbetssökande anvisades att i första hand söka sig elektroniskt till lediga arbetsplatser genom det program som var i försöksdrift. Den elektroniska rekryteringen utvecklades under hela året och programmet användes också till enkäter. Under året sysselsattes unga och långtidsarbetslösa grankullabor med hjälp av olika stödåtgärder. I Grankulla stad utarbetas en separat personalrapport. I rapporten framförs och analyseras olika HR-nyckeltal Yleishallinto ,1 Sosiaali ja terveystoimi ,5 Yhdyskuntatoimi Sivistystoimen hallinto 2 Koulut yhteensä Koulutoimi 118,5 Skolväsenhet 128,5 Sivistystoimi ,9 Nuorisotoimi ,6 Liikuntatoimi ,6 Vesilaitos Yhteensä , Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista - Bedömning av de viktigaste riskerna och osäkerhetsfaktorerna samt andra faktorer som inverkar på verksamhetens utveckling Merkittävin riski on kaupungin taloudellisen tilanteen olennainen heikentyminen ja sen vaikutukset kaupungin talouteen. Vuoden 2010 aikana rahastosijoitukset muutettiin likvideiksi kassavaroiksi, joten tämän kaltaista varantoa ei ole enää kaupungin taseessa olemassa. Rahoituksellista riskiä talouden tasapainotekijänä aiheutuu myöskin kiinteistöihin kohdistuvista uusinvestoinneista sekä perustavaa laatua olevista korjausrakennushankkeista. Erityisesti kiin- Den största risken är en väsentlig försvagning av stadens ekonomiska situation och dess effekter på stadens ekonomi. Under 2010 omvandlades fondplaceringarna till likvida kassamedel och därför finns denna typ av reserv inte längre i stadens balansräkning. Finansiell risk som inverkar på den ekonomiska balansen orsakas också av nyinvesteringar i fastigheter och stora renoveringsprojekt. För att säkerställa att fastigheterna håller sitt värde bör sta- 20

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015-2017 Veroprosentit

Lisätiedot

BOKSLUT 2009. KV hyväksynyt 14.6.2010 40 STF godkänt 14.6.2010 40 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD 4.8.2005

BOKSLUT 2009. KV hyväksynyt 14.6.2010 40 STF godkänt 14.6.2010 40 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD 4.8.2005 TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2009 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI STAD KV hyväksynyt 14.6.2010 40 STF godkänt 14.6.2010 40 TILINPÄÄTÖS 2009 BOKSLUT 2009 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL I TOIMINTAKERTOMUS - VERKSAMHETSBERÄTTELSE

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014-2016 Veroprosentit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö Itä-Uusimaa ä ä - kuntajakoselvitysalue ä ö Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo Östra Nyland ä ä - kommunindelningsutredningsområde ä ö Presskonferens 8.5.2013 Sibbo Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue

Lisätiedot

BOKSLUT 2007 4.8.2005

BOKSLUT 2007 4.8.2005 TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2007 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI STAD KV - STF 16.6.2008 TILINPÄÄTÖS 2007 BOKSLUT 2007 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida I TOIMINTAKERTOMUS - VERKSAMHETSBERÄTTELSE YLEISOSA

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

BOKSLUT 2008 4.8.2005

BOKSLUT 2008 4.8.2005 TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2008 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI STAD KV - STF 15.6.2009 TILINPÄÄTÖS 2008 BOKSLUT 2008 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL I TOIMINTAKERTOMUS - VERKSAMHETSBERÄTTELSE sivu - sida YLEISOSA

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2011

TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2011 TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2011 KV - STF 11.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 BOKSLUT 2011 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida 1 TOIMINTAKERTOMUS VERKSAMHETSBERÄTTELSE... 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2012

TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2012 TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2012 KV hyväksynyt 10.6.2013 46 STF godkänt 10.6.2013 46 TILINPÄÄTÖS 2012 BOKSLUT 2012 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida 1 TOIMINTAKERTOMUS VERKSAMHETSBERÄTTELSE... 1 1.1 OLENNAISET

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO TYÖRYHMÄN KOKOONPANO /ARBETSGRUPPENS SAMMANSÄTTNING Nina Pere, sivistyslautakunnan suomenkielisen

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2009 vuodeksi 2010 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2010 2012

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2014 ja taloussuunnitelma 2014 2016 2014 och ekonomiplan 2014 2016 Khs - Stn 28.10.2013 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL Sivu Sida

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN

KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2010 vuodeksi 2011 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2011 2013

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 8 2008 vuodeksi 2009 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2009 2011

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. Askola. Lapinjärvi Lappträsk. Loviisa Lovisa. Myrskylä Mörskom.

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. Askola. Lapinjärvi Lappträsk. Loviisa Lovisa. Myrskylä Mörskom. Itä-Uusimaa - kuntajakoselvitysalue Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Öst-Nyland - kuntajakoselvitysalue Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue Hyvinkää Mäntsälä Karkkila Vihti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 401/2011 vp Yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen Eduskunnan puhemiehelle Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on kasvamassa suhteessa kaikkiin työttömiin. Erityisesti pitkälle

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2015

TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2015 TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2015 KV - STF 13.06.2016 TILINPÄÄTÖS 2015 BOKSLUT 2015 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida 1 TOIMINTAKERTOMUS VERKSAMHETSBERÄTTELSE... 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 7 2006 vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2007 2009

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2012 ja taloussuunnitelma 2012 2014 2012 och ekonomiplan 2012 2014 Khs - Stn 24.10.2011 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 4 2007 vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2008 2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2013

TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2013 TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2013 KV - STF 09.06.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 BOKSLUT 2013 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida 1 TOIMINTAKERTOMUS VERKSAMHETSBERÄTTELSE... 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2007 JA TALOUSSUUNNITELMA

TALOUSARVIO 2007 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2007 JA TALOUSSUUNNITELMA 2007 2009 BUDGET 2007 OCH EKONOMIPLAN 2007-2009 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KV hyväksynyt 13.11.2006 68 STF godkänt 13.11.2006 68 TALOUSARVIO 2007

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 184/2004 vp Vanhustenhuollon henkilöstövajeen paikkaaminen Eduskunnan puhemiehelle Vanhustenhuollossa on Stakesin tutkimusten mukaan 4 500 työntekijän vaje. Henkilöstövaje aiheuttaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 Kaupunginvaltuusto 14.11.2012 Stadsfullmäktige 14.11.2012 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt...

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2014

TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2014 TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2014 KV hyväksynyt 08.06.2015 34 STF godkänt 08.06.2015 34 TILINPÄÄTÖS 2014 BOKSLUT 2014 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida 1 TOIMINTAKERTOMUS VERKSAMHETSBERÄTTELSE... 1 1.1 OLENNAISET

Lisätiedot

Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006

Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006 Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006 Kielibarometri-Språkbarometern 2004 / 2006 TAMMISAARI EKENÄS Suomenkieliset 2004 Suomenkieliset

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2006 vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2007 2009

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2012 ja taloussuunnitelma 2012 2014 2012 och ekonomiplan 2012 2014 Kvsto - Stge 9.11.2011 Kaupunginhallituksen ehdotus Stadsstyrelsens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida

SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA 2010 20122 BUDGET 2010 OCH EKONOMIPLAN 2010 20122 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KV hyväksynyt 16.11.2009 69 STF godkänt 16.11.2009 69 TALOUSARVIO 2010

Lisätiedot

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta/ Lag om ändring av lagen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 4 2007 vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2008 2010

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 OCH EKONOMIPLAN 2012 2014. KV hyväksynyt - STF godkänt 14.11.2011 73 12.12.

TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 OCH EKONOMIPLAN 2012 2014. KV hyväksynyt - STF godkänt 14.11.2011 73 12.12. TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 OCH EKONOMIPLAN 2012 2014 KV hyväksynyt - STF godkänt 14.11.2011 73 12.12.2011 81 TALOUSARVIO 2012 ja TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015 2013 och ekonomiplan 2013 2015 Kaupunginvaltuusto 28.11.2012 Stadsfullmäktige 28.11.2012 SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida Sivu Sida

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 16 2004 vuodeksi 2005 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2005 2007

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 Kaupunginjohtajan esitys 5.10.2010 Stadsdirektörens förslag 5.10.2010 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 768/2008 vp Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan säilyminen äkillisen rakennemuutoksen alueena Eduskunnan puhemiehelle Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla, joka käsittää pohjoisen

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412

Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412 Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412 5,8 7,9 Svenska Ruotsi Finska Suomi Övriga Muut 26,5 13,6 59,9 0 14 år 15 64 år 65 år 86,3 Språkfördelning % Kielijakauma Åldersstruktur % Väestörakenne arbetsplatser

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus 16.10.2012 Stadsdirektörens budgetförslag 16.10.2012 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 804/2012 vp Alkoholin myynti-ikärajoista Eduskunnan puhemiehelle Nuorten päihteiden käyttö ja humalahakuinen juominen toimivat usein nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

TOIMINTA- KERTOMUS VERKSAMHETS- BERÄTTELSE 2006

TOIMINTA- KERTOMUS VERKSAMHETS- BERÄTTELSE 2006 TOIMINTA- KERTOMUS VERKSAMHETS- BERÄTTELSE 2006 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI STAD KV - STF 21.5.2007 TOIMINTAKERTOMUS 2006 VERKSAMHETSBERÄTTELSE 2006 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida YLEISOSA -

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015 2013 och ekonomiplan 2013 2015 Khs - Stn 29.10.2012 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot