BOKSLUT

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS BOKSLUT KAUNIAISTEN KAUPUNKI STAD KV - STF

2 TILINPÄÄTÖS 2008 BOKSLUT 2008 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL I TOIMINTAKERTOMUS - VERKSAMHETSBERÄTTELSE sivu - sida YLEISOSA - ALLMÄNT KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS - STADSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT KAUPUNGIN HALLINTO - STADENS FÖRVALTNING TYÖLLISYYS JA HENKILÖSTÖ - SYSSELSÄTTNINGSLÄGE OCH PERSONAL VÄESTÖ - BEFOLKNING YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS - DEN ALLMÄNNA EKONOMISKA UTVECKLINGEN Yleinen talouskehitys - Den allmänna ekonomiska utvecklingen Kuntatalouden kehitys - Kommunalekonomins utveckling Alueellinen talouskehitys - Den regionala ekonomiska utvecklingen KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN - GENOMFÖRANDE AV STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI Kauniaisten arvot Grankulla värderingar Kaupungin toiminnalliset päämäärät Stadens verksamhetsmål Strategiset linjaukset Strategiska linjer KAUPUNGIN KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU - GRANSKNING AV STADENS TOTALEKONOMI Tilikauden tuloksen muodostuminen - Redovisningsperiodens resultat Toiminnan rahoitus - Finansiering av verksamheten Tase - Balansräkning Konsernitase ja sen tunnusluvut sekä konsernirakenne -. Koncernbalansräkning och dess nyckeltal samt koncernstruktur Kaupungin johdon lausuma sisäisen valvonnan toteutumisesta - Utlåtande av stadens ledning om hur den interna tillsynen har ordnats TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY - BEHANDLING AV RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT TALOUSARVION TOTEUTUMINEN / KÄYTTÖTALOUS - BUDGETENS UTFALL/ DRIFTSBUDGETEN Yleishallinto Allmän förvaltning Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja - Stadsstyrelsen och stadsdirektören Kaupunginkanslia - Stadskansliet Rahatoimisto Drätselkontoret Sosiaali- ja terveyslautakunta - Social- och hälsovårdsnämnden Hallinto Förvaltning Sosiaalipalvelut - Socialtjänster Lasten päivähoito Barndagvård Koti- ja laitoshoito Hem- och institutionsvård Terveydenhuolto - Hälsovård Suun terveydenhuolto Munhälsovård Yhdyskuntalautakunta - Samhällstekniska nämnden Hallinto Förvaltning Maankäyttö Markanvändning Ympäristötoimi - Miljöenheten Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu Byggherreverksamhet och teknisk planering Kuntatekniikka - Kommunteknik Vesihuoltolaitos - Vattentjänstverket Rakennuslautakunta - Byggnadsnämnden... 82

3 sivu - sida Sivistystoimi - Bildning Koulutoimi - Skolförvaltningen Suomenkielinen koululautakunta - Finskspråkiga skolnämnden Svenskspråkiga skolnämnden - Ruotsinkielinen koululautakunta Sivistyslautakunta - Bildningsnämnden Nuorisolautakunta - Ungdomsnämnden Liikuntalautakunta - Idrottsnämnden II TILINPÄÄTÖSLASKELMAT - BOKSLUTSKALKYLER INVESTOINNIT - INVESTERINGAR TULOSLASKELMAN, RAHOITUSLASKELMAN JA TASEEN TUNNUSLUVUT SEKÄ NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA KUVAUS - RESULTATRÄKNINGENS, FINANSIERINGSANALYSENS OCH BALANSRÄKNINGENS NYCKEL- TAL SAMT FORMLERNA FÖR UTRÄKNING OCH EN BESKRIVNING AV DESSA TULOSLASKELMA - RESULTATRÄKNING RAHOITUSLASKELMA - FINANSIERINGSANALYS TASE - BALANSRÄKNING KONSERNITILINPÄÄTÖS - KONCERNBOKSLUT VESIHUOLTOLAITOS - VATTENTJÄNSTVERKET III LIITETIEDOT BILAGOR IV LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA LUETTELO KÄYTETYISTÄ TOSITELAJEISTA - FÖRTECKNING ÖVER ANVÄNDA BOKFÖRINGSBÖCKER OCH ANVÄNDA VERIFIKATIONSSLAG V LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIOIDEN KOKOONPANOT - FÖRTROENDE- VALDAORGANISATIONERNAS SAMMANSÄTTNINGAR VI TILINPÄÄTÖKSEN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS - BOKSLUTSDATUM OCH UNDERSKRIFTER VII TILINTARKASTAJIEN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ - REVISORERNAS REVISIONSAN- TECKNING

4 I TOIMINTAKERTOMUS VERKSAMHETS- BERÄTTELSE

5 YLEISOSA ALLMÄNT

6 Tilinpäätös Bokslut 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS - STADSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Vuosi 2008 päättyi aivan toisenlaisissa taloudellisissa tunnelmissa kuin se alkoi. Maailmantalouden useita vuosia jatkunut vahva kasvu pysähtyi viime vuoden kolmannella neljänneksellä ja talous alkoi supistua vuoden lopulla. Tämän vuoden alussa lasku on yhä voimistunut, eikä merkittävää käännettä ole vielä kuluvan vuoden aikana odotettavissa. Vuosi 2008 oli kunnallisvaalikauden neljäs ja viimeinen vuosi. Raporttia vuoden 2008 toiminnasta pitää sen johdosta voida osittain lukea myös vaalikauden eräänlaisena koottuna tilinpäätöksenä. Vuoden 2008 toimintaa leimasi se, että suuret hankkeet eivät niinkään olleet uusia, vaan aikaisemmin käynnistettyjen laajempien kehittämishankkeiden jatkoa ja osittain loppuunsaattamista. Keskustan uudistaminen oli täydellä teholla käynnissä ja sen jatkokaavoituksessa edettiin ns. keskusta II-kaavan hyväksymiseen kaupunginvaltuustossa marraskuussa Nyt kaavoitus jatkuu vielä elokuussa palaneen rautatieaseman ympäristössä sekä radan pohjoispuoleisilla keskusta-alueilla. Pääkaupunkiseudun yhteistyö oli hyvin intensiivistä ja vuonna 2006 hyväksytyn seudullisen kehittämisstrategian toteuttaminen on vienyt ja viemässä monet konkreettiset yhteistyöhankkeet päätökseen. Merkittävimpiä näistä ovat Helsingin seudun liikennekuntayhtymän perustaminen sekä seudullisen vesi- ja viemärilaitostoiminnan yhdistäminen uuteen, myös jätehuollosta vastaavaan ympäristöpalvelukuntayhtymään. Osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Kauniainen on selvittänyt yhteistyön kehittämistä Espoon kanssa niin, että lain vaatimus on noin asukkaan väestöpohjasta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä toteutuisi. Lopulliset ratkaisut ovat vielä tekemättä. Niissä kaupungin päällimmäisenä tavoitteena on säilyttää riittävä autonomia palvelujen järjestämisessä ja sitä kautta vaikutusvalta asukkaittensa palvelujen laadun suhteen. Kaupungin taloudellinen asema on ollut viime vuosina varsin hyvä ja sen turvin monia kau- År 2008 slutade i ett helt annat ekonomiskt läge än var det började. Världsekonomins kraftiga tillväxt som fortsatt starkt under flera år avstannade under det tredje kvartalet i fjol och ekonomin började gå ner i slutet av året. I början av 2009 har nedgången fördjupats och under detta år väntas ännu ingen väsentlig vändning till det bättre. År 2008 var kommunalvalsperiodens fjärde och sista år. Rapporten om verksamheten 2008 måste därför också kunna delvis läsas som ett slags sammanfattande bokslut över valperioden. Utmärkande för verksamheten 2008 var att de stora projekten inte var nya utan en fortsättning på och delvis slutförande av tidigare påbörjade omfattande utvecklingsprojekt. Ombyggnaden av centrum pågick för fullt och som ett led i den fortsatta planläggningen godkände stadsfullmäktige i november 2008 den s.k. centrum II-planen. Nu fortsätter planläggningen ännu i omgivningen kring den i augusti brandskadade järnvägsstationen och i centrumområdena norr om järnvägen. Samarbetet i huvudstadsregionen var mycket intensivt och genomförandet av den 2006 godkända regionala utvecklingsstrategin har inneburit att många konkreta samarbetsprojekt har slutförts eller håller på att slutföras. Till de viktigaste projekten hör grundandet av en samkommun för Helsingforsregionens trafik och sammanslagningen av städernas vatten- och avloppsverksfunktioner till en ny samkommun för miljötjänster som också svarar för avfallshanteringen. Som en del av kommun- och servicestrukturreformen har Grankulla utrett en utveckling av samarbetet med Esbo så att lagens krav på ett befolkningsunderlag på invånare för organisering av social- och hälsovårdstjänster uppfylls. De slutliga avgörandena har ännu inte träffats. Stadens främsta mål är att bevara en tillräcklig autonomi i organiseringen av tjänsterna och därigenom möjligheter att påverka kvaliteten på tjänsterna för sina invånare. Stadens ekonomiska situation har varit rätt god under de senaste åren och det har lett till att flera av stadens tjänster har kunnat förbättras. Det är positivt med ett gott utgångsläge då sta- 0

7 Tilinpäätös pungin palveluja on voitu parantaa. Hyvä lähtötilanne on myönteinen piirre sopeuduttaessa lähimpien vuosien aikana taantuman johdosta selvästi heikkeneviin rahoitusoloihin. Uuden, vuoden 2009 alussa aloittaneen valtuuston tehtävänä onkin viedä loppuun kaupungin isot kehittämishankkeet vähintäänkin epävakaissa taloudellisissa olosuhteissa. Talouden tasapainon ylläpitäminen on tämän onnistumisen edellytys. Käynnistettävillä uusilla kehittämishankkeilla tulisi tässä valossa, aina kuin se suinkin on mahdollista, olla vahva toiminnan tehostamisen tavoite. Kaiken tämän haasteellisuuden parissa uudella valtuustolla on myös mahdollisuus kaupungin toiminnan merkittävään uudistamiseen. Kauniainen on pääkaupunkiseudulla tehdyissä selvityksissä kunnostautunut hyvin toimivan paikallisdemokratiansa johdosta. Olosuhteissa, joissa tapahtuu paljon muutoksia ja sana säästäminen väistämättä tulee osaksi politiikan kieltä, on aihetta toivoa, että tästä piirteestä on apua myös vähän vaikeampien aikojen ylittämisessä. Bokslut den under de närmaste åren ska anpassa sig till det på grund av recessionen klart försvagade finansiella läget. Uppgiften för det nya fullmäktige, som inledde sitt arbete i början av 2009, är att slutföra stadens stora utvecklingsprojekt i minst sagt osäkra ekonomiska förhållanden. En förutsättning för att det ska lyckas är att ekonomin hålls i balans. Med tanke på detta borde målet för nya utvecklingsprojekt vara att alltid när det är möjligt effektivera verksamheten. Mitt i alla dessa utmaningar har det nya fullmäktige också möjlighet att på ett betydande sätt förnya stadens verksamhet. I utredningar som utförts i huvudstadsregionen har Grankulla utmärkt sig tack vare sin välfungerande lokaldemokrati. I förhållanden där det händer mycket förändringar och ordet sparande oundvikligen blir en del av det politiska språket finns det skäl att hoppas att detta drag också hjälper till att komma över de litet svårare tiderna. kaupunginjohtaja stadsdirektör 1

8 Tilinpäätös Bokslut 2. KAUPUNGIN HALLINTO - STADENS FÖRVALTNING Valtuuston voimasuhteet olivat seuraavat: Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) 17 Kansallinen Kokoomus (Kok.) 13 Vihreä liitto (Vihr.) 2 Kristillisdemokraatit (KD) 1 SDP 1 Grani Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Edward Andersson (RKP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Tapani Ala-Reinikka (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Heidi Moisio (Kok.). Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Finn Berg (RKP) ja varapuheenjohtajana Pekka Koskinen (Kok.). Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Luottamushenkilöorganisaatio esitellään täydellisenä listauksena erillisessä liitteessä "Luottamushenkilöorganisaatioiden kokoonpanot" Kaupungin toiminta jakautuu kolmeen toimialaan: sosiaali- ja terveystoimeen, yhdyskuntatoimeen sekä sivistystoimen toimialaan. Yleishallinto tukee koko kaupungintasolla kaupungin organisaation toimintaa kaupunginjohtajan rinnalla. Kaupungin organisaatiota kuvataan tarkemmin alla olevassa organisaatiokaaviossa, josta tarkastuslautakunnan ja kaupunginhallituksen lisäksi ilmenevät myös muut tilinpäätöskertomusvuoden aikana toimineet valtuuston valitsemat toimintaa varsinaisesti ohjaavat lautakunnat. Styrkeförhållandet i fullmäktige : Svenska folkpartiet (sfp) Samlingspartiet (saml) Gröna förbundet (gröna) Kristdemokraterna (kd) Socialdemokraterna (sdp) Grani 2008 Stadsfullmäktiges ordförande var Edward Andersson (sfp), förste vice ordförande Tapani Ala- Reinikka (saml) och andre vice ordförande Heidi Moisio (saml). Stadsstyrelsens ordförande var Finn Berg (sfp) och vice ordförande Pekka Koskinen (saml). Stadsdirektören var föredragande i stadsstyrelsen. Förtroendemannaorganisationen presenteras komplett i en separat bilaga Förtroendemannaorganens sammansättning. Stadens verksamhet indelas i tre sektorer: social- och hälsovårdssektorn, samhällstekniska sektorn och bildningssektorn. Den allmänna förvaltningen stödjer vid sidan om stadsdirektören stadens organisations verksamhet på stadsnivå. Stadens organisation beskrivs närmare i organisationsschemat nedan. Förutom revisionsnämnden och stadsstyrelsen framgår också de övriga av stadsfullmäktige utsedda nämnderna, som i första hand styrt verksamheten under redovisningsåret. Kaupungin johtoryhmän kokoonpano Stadens ledningsgrupp Torsten Widén kaupunginjohtaja - stadsdirektör Katja Pesonen talousjohtaja - ekonomidirektör Gun Söderlund kaupunginsihteeri - stadssekreterare Päivi Hytönen henkilöstöpäällikkö - personalchef Marianna Harju yhdyskuntatoimen johtaja - direktör för samhällstekniken Ulla Tikkanen sosiaali- ja terveystoimen johtaja - social- och hälsovårdsdirektör Antti Rönkä koulutoimenjohtaja - skoldirektör Tina Strandberg hallintopäällikkö - förvaltningschef Markus Jahnsson tiedotussihteeri - informationssekreterare 2

9 Tilinpäätös Bokslut Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Tarkastuslautakunta Revisionsnämnden Keskusvaalilautakunta Centralvalnämnden Kaupunginhallitus Stadsstyrelsen Henkilöstöjaosto Personalsektionen Yleishallinto Allmän förvaltning Kaupunginkanslia - Stadskansliet Rahatoimisto - Drätselkontoret Kaupunginjohtaja Stadsdirektören Sosiaali- ja terveystoimi Social- och hälsovård Yhdyskuntatoimi Samhällsteknik Sivistystoimi Bildning Sosiaali- ja terveyslautakunta Social- och hälsovårdsnämnden - esiopetusjaostot - förskolesektionerna Sosiaalipalvelut - Socialtjänster Lasten päivähoito - Dagvård Koti- ja laitoshoito Hem- och institutionsvård Terveydenhuolto - Hälsovård Suun terveydenhuolto Munhälsovård Yhdyskuntalautakunta Samhällstekniska nämnden Rakennuslautakunta Byggnadsnämnden Maankäyttö - Markanvändning Ympäristötoimi - Miljöenheten Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu - Byggherreverksamhet och teknisk planering Kuntatekniikka - Kommunteknik Vesihuoltolaitos - Vattentjänstverket Rakennusvalvonta - Byggnadstillsyn Suomenkielinen koululautakunta Koulut ja muu koulutoimi Skolor och övrig skolverksamhet Svenskspråkiga skolnämnden Koulut ja muu koulutoimi Skolor och övrig skolverksamhet Sivistyslautakunta Bildningsnämnden Kansalaisopisto - Medborgarinstitutet Kirjasto - Biblioteket Kulttuuritoimi - Kulturverksamhet Nuorisolautakunta Ungdomsnämnden Liikuntalautakunta Idrottsnämnden 3

10 Tilinpäätös Bokslut 3. TYÖLLISYYS JA HENKILÖSTÖ - SYSSELSÄTTNINGSLÄGE OCH PERSONAL 3.1 Kunnallinen työllisyystilanne ja sen kehittyminen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen vuoden 2008 työllisyystiedustelu on valmistunut. Tiedustelu sisältää arvioita henkilöstön määrän muutoksista, tulospalkkioista, lomautuksista ja irtisanoutumisista. Kuntien päättäjien arviot työllisyyden kehityksestä olivat heikoimmillaan moniin vuosiin ja arviot olivat samalla tasolla kuin syksyllä Erityisesti Helsingin metropolialueella työllisyysodotukset olivat negatiiviset. Kunta-alalla työvoiman saatavuuden odotettiin edelleen heikentyvän työttömyyden kasvusta huolimatta. Tulevina vuosina kuntasektorilla on edessään suuret muutokset sekä palvelurakenteissa että henkilöstörakenteissa. Kuntien eläkevakuutuksen ennusteiden mukaan vuosina eläkkeelle siirtyy kunta-alan työntekijää, joista seuraavan kymmenen vuoden aikana 32 %:n osuus. Kauniaisten eläkepoistuma on jaksolla on alle 50 %. 3.1 Sysselsättningen och dess utveckling inom kommunsektorn Kommunala arbetsmarknadsverkets sysselsättningsenkät 2008 har sammanställts. Enkäten innehåller uppskattningar av förändringar i personalstyrkan, resultatpremier, permitteringar och uppsägningar. Kommunernas beslutsfattares uppskattningar av sysselsättningsutvecklingen var svagare än på många år och var på samma nivå som på hösten I synnerhet inom Helsingfors metropolområde var sysselsättningsförväntningarna negativa. Trots den ökade arbetslösheten ansågs det att tillgången på arbetskraft fortsättningsvis kommer att försvagas inom kommunsektorn. Under de kommande åren står den kommunala sektorn inför stora förändringar i både servicestrukturerna och personalstrukturerna. Enligt Kommunernas pensionsförsäkrings prognoser går kommunala arbetstagare i pension under , av vilka 32 % gör det under de närmaste tio åren. I Grankulla är pensionsavgången under perioden under 50 %. 3.2 Seudun työllisyystilanne Työ- ja elinkeinoministeriön laatiman Alueelliset talousnäkymät keväällä 2009 mukaan arviot kuluvasta vuodesta ovat varsin synkät, keväästä ja kesästä tulee vaikea monissa seutukunnissa. Työllisen työvoiman kasvu on pysähtynyt. Helsingin seudun työvoiman kasvu on koko maan keskiarvoa vähäisempi. Lähitulevaisuudessa vuokratyön määrä näyttää vähenevän, mutta määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet näyttävät lisääntyvän, koska ne antavan toivottua joustavuutta rekrytointiin. Työvoimapula on helpottunut, koska muista yrityksistä vapautuvat työntekijät tulevat työmarkkinoille. Työvoimapulaa on edelleen kuitenkin terveys- ja hyvinvointialoilla. Pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt muita nopeammin, mutta nuorisotyöttömyys on lisääntynyt nopeasti ja kehitys jatkunee edelleen Helsingin seudulla. 3.2 Sysselsättningen i regionen Enligt arbets- och näringsministeriets publikation Alueelliset talousnäkymät keväällä 2009 är bedömningarna om innevarande år rätt dystra, våren och sommaren blir svår i många regioner. Den sysselsatta arbetskraftens tillväxt har stannat. I Helsingforsregionen ökar arbetskraften mindre än i genomsnitt i hela landet. Inom den närmaste framtiden ser användningen av hyrd arbetskraft ut att minska, men antalet visstidsanställningar och deltidsanställningar ser ut att öka, eftersom de medför en önskad flexibilitet i rekryteringar. Arbetskraftsbristen har lättat, eftersom arbetstagare som friställts från andra företag kommer ut på arbetsmarknaden. Ändå förekommer det fortfarande arbetskraftsbrist i hälsooch välfärdsbranscherna. Långtidsarbetslösheten har minskat snabbare än den övriga arbetslösheten, medan ungdomsarbetslösheten har ökat snabbt och denna utveckling väntas fortsätta i Helsingforsregionen. 4

11 Tilinpäätös Bokslut 3.3 Kauniaisten työllisyystilanne Uudenmaan TE-keskuksen alueella oli joulukuun 2008 lopussa työttömiä työnhakijoita henkilökohtaisesti lomautetut mukaan lukien henkilöä; työttömyysaste oli 5,5 %. Uudenmaan TE-keskuksen alueen kunnista korkein työttömyysaste joulukuun lopussa oli Loviisassa (8,5 %). Samaan aikaan matalin työttömyysaste oli Kauniaisissa, 2,8 % eli 107 työnhakijaa, joista 55 % oli yli 50-vuotiaita, vastaavasti työpaikkoja oli avoinna 26 kpl. Työttömien kokonaismäärä on pienentynyt 10 henkilöllä verrattuna vuoteen Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttömänä olleiden määrä on pudonnut 35:stä 24:ään. 3.3 Sysselsättningen i Grankulla Inom Nylands TE-centrals område fanns det i slutet av december 2008 sammanlagt arbetslösa arbetssökande inklusive permitterade som anmält sig till arbetskraftsbyrån; arbetslöshetsgraden var 5,5 %. Av kommunerna inom Nylands TE-centrals område hade Lovisa den högsta arbetslöshetsgraden (8,5 %) i slutet av december. Samtidigt hade Grankulla den lägsta arbetslöshetsgraden, 2,8 %, dvs. 107 arbetssökande av vilka 55 % var över 50 år. I staden fanns 26 lediga arbetsplatser. Det totala antalet arbetslösa har minskat med 10 jämfört med Antalet långtidsarbetslösa, dvs. personer som varit över 1 år arbetslösa, har sjunkit från 35 till 24. TYÖTTÖMYYS - ARBETSLÖSHET KAUNIAINEN Työttömien joista joista joista Työttömyysaste Työttömyysaste henkilöiden alle 25 v yli 50 v yli vuoden Kauniainen Uusimaa määrä työttömänä Joulukuu ,2 % 8,1 % Kesäkuu ,2 % 8,3 % Joulukuu ,9 % 7,6 % Kesäkuu ,2 % 7,2 % Joulukuu ,6 % 6,6 % Kesäkuu ,4 % 6,0 % Joulukuu ,1 % 5,4 % Kesäkuu ,3 % 5,3 % Joulukuu ,8 % 5,5 % 3.4 Kauniaisten kaupungin henkilöstö Kaupungin henkilöstöpolitiikan tavoitteena oli, että kaupungin palveluksessa on oikein mitoitettu, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstön työhyvinvointia ja työterveydenhuoltoa pyrittiin kehittämään tavoitteena mm. sairauspoissaolojen minimoiminen ja ennenaikaisten eläketapahtumien ehkäiseminen. Tavoitteena oli, että organisaatiossa toimiville turvattaisiin mahdollisuus ja työrauha tavoitteiden toteuttamiseksi. Yhtenä johtotähtenä toiminnan kehittämisessä on ollut lisätä osallisuutta toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Kokemus osallisuudesta on usean eri tutkimuksen valossa suurin työhyvinvointia selittävä tekijä. Henkilöstön työilmapiirikysely toteutettiin keväällä ja sen pohjalta nousseita kehittämishaasteita työstettiin yksiköissä vuoden aikana. Varhaisen välittämisen mallin mukaan yhteis- 3.4 Grankulla stads personal Stadens personalpolitik hade som mål att staden har en rätt dimensionerad, kompetent och välmående personal. Man strävade efter att utveckla personalens arbetshälsa och företagshälsovården i syfte att bl.a. minimera sjukfrånvarotiderna och förtida pensioneringar. Syftet var att säkerställa möjligheter och arbetsro för de anställda i organisationen för att de skulle kunna utföra sitt arbete. En ledstjärna i verksamhetsutvecklingen har varit att öka deltagandet i planeringen och utvärderingen av verksamheten. Enligt flera olika undersökningar är upplevelsen av deltagande den främsta på arbetshälsan inverkande faktorn. På våren genomfördes en arbetsmiljöenkät bland personalen och de utvecklingsutmaningar som kom fram bearbetades under året i enheterna. Enligt modellen för tidigt uppmärksam- 5

12 Tilinpäätös työtä työterveyshuollon, työsuojelun ja esimiesten kesken jatkettiin tavoitteena osaltaan pyrkiä selvittämään syitä toistuviin tai pitkittyneisiin poissaoloihin. Henkilökunnan määrä vuoden lopussa oli 671. Useilla tulosalueilla raportoitiin henkilöstön saatavuuteen liittyvistä ongelmista. Työvoiman saatavuuden edistämiseksi pääkaupunkiseudun kaupungeilla oli yhteisiä hankkeita, joissa Kauniainen oli mukana kuten esim. työnantajakuva-, koulutus- ja monikulttuurisuushanke. Erityisesti ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi valmisteltiin yhteiset linjaukset kielenkäyttölisän käyttöönottamiseksi. Eri sopimusalojen palkkausjärjestelmiä kehitettiin enenevässä määrin paikallisen sopimisen suuntaan. Yhteistoimintasopimuksen linjauksen myötä vesilaitosten yhdistymistä valmistelevaa työtä tehtiin jo vuoden aikana intensiivisesti. Bokslut mande fortsatte samarbetet mellan företagshälsovården, arbetarskyddet och cheferna i syfte att försöka klarlägga orsakerna till upprepade eller långa sjukledigheter. Vid årets utgång hade staden 671 anställda. Inom många resultatområden rapporterades om problem med tillgången på arbetskraft. För att göra det lättare att få arbetskraft hade städerna i huvudstadsregionen gemensamma projekt som Grankulla deltog i, såsom projekt om arbetsgivarbild, utbildning och kulturell mångfald. För att trygga i synnerhet de svenskspråkiga tjänsterna förbereddes gemensamma riktlinjer för införande av språkbrukstillägg. De olika avtalsbranschernas lönesystem utvecklades allt mer mot lokala avtal. Enligt samarbetsavtalets riktlinjer förbereddes sammanslagningen av vattenverken intensivt under året. I en separat personalrapport framläggs och analyseras olika HR-nyckeltal. Erillisessä henkilöstökertomuksessa tuodaan esiin ja analysoidaan erilaisia HRtunnuslukuja. Henkilöstön/vakanssien lukumäärä Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveystoimi Yhdyskuntatoimi Koulutoimi Sivistystoimi Nuorisotoimi Liikuntatoimi Vesihuoltolaitos Yhteensä Henkilöstömenojen kasvusta pääosa johtuu työsopimuskorotuksista. Varhaiseläkemaksujen kirjausvaikutukset toimialoilla Vuoden 2006 alusta käyttöön otetun varhaiseläkemenoperusteisen maksun (ent. varhaiseläkkeen omavastuumaksun) osuus Kauniaisten henkilöstömenoista on osoittautunut merkittäväksi. Vuoden 2008 aikana Kauniainen on tilittänyt milj. euroa kyseistä eläkemaksua kuntien eläkevakuutukselle. Joillakin toimialoilla erän käsittely aiheuttamisperiaatteella on lisännyt hankaluuksia pysyä sitovissa raameissa. Merparten av tillväxten av personalutgifterna beror på höjningar enligt kollektivavtalen. Bokföringen av förtidspensionsavgifter och dess inverkan på sektorerna Den från ingången av 2006 införda förtidspensionsutgiftsbaserade avgiftens (tidigare självriskandel för förtidspensioner) andel av Grankullas personalutgifter har visat sig betydande. Under 2008 har Grankulla redovisat miljoner euro nämnda pensionsavgift till Kommunernas pensionsförsäkring. För vissa enheter har behandlingen av avgifterna enligt upphovsprincipen gjort det svårare att hållas inom de bindande ramarna. 6

13 Tilinpäätös Bokslut Kauniaisten kaupungin maksamat palkat ja palkkiot* kuukausittain (M ) v v v v Muutos-% Muutos-% Muutos-% vuoden 05 vuoden 06 vuoden 07 Kuukausi Kertymä Kuukausi Kertymä Kuukausi Kertymä Kuukausi Kertymä tilanteesta tilanteesta tilanteesta vuoden vuoden vuoden vuoden vuoden 06 vuoden 07 vuoden 08 M alusta M alusta M alusta M alusta tilanteeseen tilanteeseen tilanteeseen Tam 1,4 1,4 1,4 1,4 1,5 1,5 1,5 1,5 0,0 7,1 0,0 Hel 1,4 2,8 1,6 3,0 1,6 3,1 1,6 3,1 7,1 3,3 0,0 Maa 1,5 4,3 1,6 4,6 1,7 4,8 1,6 4,7 7,0 4,3-2,1 Huh 1,9 6,2 1,6 6,2 1,6 6,4 1,7 6,4 0,0 3,2 0,0 Tou 1,2 7,4 1,6 7,8 1,6 8,0 1,7 8,1 5,4 2,6 1,3 Kes 2,4 9,8 2,4 10,2 2,5 10,5 2,6 10,7 4,1 2,9 1,9 Hei 1,6 11,4 1,8 12,0 1,6 12,1 1,8 12,5 5,3 0,8 3,3 Elo 1,4 12,8 1,4 13,4 1,4 13,5 1,5 14,0 4,7 0,7 3,7 Syy 1,5 14,3 1,4 14,8 1,5 15,0 1,6 15,6 3,5 1,4 4,0 Lok 1,6 15,9 1,7 16,5 1,7 16,7 2,2 17,8 3,8 1,2 6,6 Mar 1,6 17,5 1,6 18,1 1,6 18,3 1,4 19,2 3,4 1,1 4,9 Jou 1,8 19,3 1,9 20,0 2,0 20,3 1,8 21,0 3,6 1,5 3,4 Yht. 19,3 20,0 20,3 21,0 3,6 1,5 3,4 * Ilman sivukuluja Henkilöstömäärät ja palkat sisältävät myös liikelaitoksen osuuden. Sivukulut ei sisälly taulukossa esiintyviin palkkoihin. Antalet anställda och lönerna omfattar också affärsverkets andel. Bikostnaderna ingår inte i de i tabellen angivna lönerna. 4. VÄESTÖ BEFOLKNING Koko maan väkiluku kasvoi viime vuonna henkilöllä. Siitä muuttovoiton osuus oli runsas puolet (57 %). Vuoden 2008 kolmen viimeisen neljänneksen aikana muuttovoitto oli runsas 3000 henkilöä kunkin neljänneksen aikana. Kaiken kaikkiaan vuonna 2008 ulkomailta saatu muuttovoitto oli uutta asukasta. Seudun väestö Pitkän hitaan väestökasvun jälkeen Helsingin seudun väestö kasvoi jälleen yhtä paljon kuin vuosituhannen alussa. Vuoden 2008 ennakkotietojen mukaan väestömäärä lisääntyi , josta. muuttovoiton osuus oli runsaat puolet eli ja syntyneiden enemmyyttä Folkmängden i Finland ökade år 2008 med personer. Av detta var inflyttningsöverskottets andel drygt hälften (57 %). Under de tre sista kvartalen 2008 var inflyttningsöverskottet drygt personer under varje kvartal. År 2000 var inflyttningsöverskottet från utlandet sammanlagt nya invånare. Befolkningen i regionen Efter en lång långsam befolkningstillväxt ökade befolkningen i Helsingforsregionen åter lika mycket som i början av årtusendet. Enligt preliminära uppgifter ökade folkmängden i regionen år 2008 med personer, varav inflyttningsöverskottet utgjorde drygt hälften, dvs och nativitetsöverskottet personer. 7

14 Tilinpäätös Helsingin seutu sai muuttovoittoa ulkomailta henkeä. Valtaosa siitä tuli pääkaupunkiseudulle (5 466). Helsingin seudun väkiluku oli viime vuoden lopun ennakollisten tietojen mukaan Kehysalueen osuus seudun väestöstä oli eli 22 prosenttia. Kehysalueen väestö kasvoi uudella asukkaalla eli 25 prosentilla. Puolet siitä toi muuttovoitto ja toisen puolen luonnollinen väestönkasvu. Kehysalueella muuttovoitto oli vuoden lopulla vuoden alkupuoliskoa vähäisempää. Koko Helsingin seudun 14 kunnan alueella ennustetaan väestön kasvavan nykyisestä 1,3 miljoonasta hengellä vuoteen 2040 mennessä, jolloin seudulla asuu 1,64 miljoonaa asukasta. *) Helsingin seutu koostuu pääkaupunkiseudusta ja kehysalueesta. Helsingin seudulla asuu 24 % koko maan väestöstä, sijaitsee 29 % maan työpaikoista ja tuotetaan 33 % maan bruttokansantuotteesta. Väestökehitys Kauniaisissa Kauniaisten kaupungin väestömäärä per oli asukasta. Kun tarkastellaan väestön kehitystä vuodesta 1996 voidaan todeta, että 0 6 -vuotiaiden ja vuotiaiden määrä on tasaisesti laskenut, kun vastaavasti yli 65 vuotiaiden osuus on kasvanut. Bokslut Inflyttningsöverskottet från utlandet var personer i Helsingforsregionen. Merparten av detta gällde huvudstadsregionen (5 466). Enligt preliminära uppgifter hade Helsingforsregionen invånare i slutet av Kransområdets andel av regionens befolkning var , dvs. 22 procent. Kransområdets befolkning ökade med nya invånare, dvs. 25 procent. Hälften av detta utgjordes av inflyttningsöverskott och den andra hälften av naturlig befolkningstillväxt. I kransområdet var inflyttningsöverskottet mindre i slutet än i början av året. I det område som omfattar Helsingforsregionens 14 kommuner beräknas befolkningen växa från nuvarande 1,3 miljoner med personer till år 2040, då regionen har 1,64 miljoner invånare. *) Helsingforsregionen består av huvudstadsregionen och kransområdet. I Helsingforsregionen bor 24 % av hela landets befolkning, där finns 29 % av landets arbetsplatser och där produceras 33 % av landets bruttonationalprodukt. Befolkningsutvecklingen i Grankulla Grankulla stad hade invånare Vid en granskning av befolkningsutvecklingen från 1996 kan man konstatera att invånarantalet i åldersgruppen 0-6 år och år har sjunkit stadigt, medan andelen 65 år fyllda stigit. 8

15 Tilinpäätös Bokslut Verrattuna vuoden vaihteeseen (tilanne per ) asukasmäärä on lisääntynyt 44 henkilöllä. Vuonna 2008 väestön vähenemistä tapahtui eniten ikäryhmässä 7-16 vuotiaat, joiden osuus koko kaupungin väestöstä 40,9 %. Eniten väestön kasvua on havaittavissa ikäryhmissä vuotiaat sekä vuotiaissa. Väestön ikääntyminen on siis edelleen lisääntynyt. Yli 65 vuotiaiden osuus väestöstä on 18,0 prosenttia, kun se oli ,4 prosenttia. Jämfört med situationen har invånarantalet ökat med 44. År 2008 minskade folkmängden mest i åldersgrupperna 7-16 år, vilkas andel av stadens hela befolkning är 40,9 %. Den största befolkningstillväxten ses i åldersgrupperna år och år. Befolkningens åldrande har således fortsatt att öka. Andelen 65 år fyllda invånare är 18,0 procent mot 17,4 procent IKÄ Väestö vuoden ikäryhmä Miehet % Naiset % alusta % väestöstä ikäryhmästä ikäryhmästä (9) 3,8 % ,2 % ,8 % (-3) 2,5 % ,7 % ,3 % (-8) 1,3 % 52 48,1 % 56 51,9 % (-32) 15,3 % ,7 % ,3 % (21) 10,3 % ,7 % ,3 % (-4) 21,3 % ,1 % ,9 % (0) 27,6 % ,3 % ,7 % (42) 9,5 % ,4 % ,6 % (6) 6,3 % ,8 % ,2 % (13) 2,2 % 58 30,7 % ,3 % Yht (44) 100 % ,8 % ,2 % Kauniaisten kaupungin väestöpyramidi vuonna 2008 on kuten aikaisempinakin vuosina kapea nuorten aikuisten ikäryhmissä. Väestöikäryhmien muutoksia on tarkasteltu Grankulla stads befolkningspyramid 2008 är smal i åldersgrupperna unga vuxna, precis som under tidigare år. Förändringarna i de olika åldersgrupperna har 9

16 Tilinpäätös vuodesta 1996 lähtien. Kun verrataan kyseisen vuoden tietoja tämän vuoden toteutumaan voidaan todeta, että väestömäärä on lisääntynyt kokonaisuudessaan 20 henkilöllä. Eniten vähentymistä on ollut ikäryhmissä 0-3 vuotiaat sekä vuotiaat. Lisäksi on nähtävissä voimasta kasvua yli 65-vuotiaiden osuudessa. Bokslut granskats sedan När data från 1996 jämförs med 2008 kan det konstateras att antalet invånare ökat med 20. Minskningen har varit störst i åldersgrupperna 0-3 år och år. Dessutom ses en kraftig ökning av andelen 65 år fyllda. KAUNIAINEN - VÄESTÖRAKENNE naiset miehet Tilastokeskuksen väestötilastokannasta saadun tiedon mukaan vuoden 2007 lopussa Kauniaisissa asui (58 %) suomenkielistä ja 3274 (38 %) ruotsinkielistä henkilöä. Muita kieltä puhuvien osuus oli 317 (4 %) henkilöä. Rakennustuotanto Kauniaisissa Vuonna 2008 Kauniaisissa valmistui yhteensä 31 uutta asuntoa. Kauniaisissa valmistui 11 pientaloa / 11 asuntoa uudistuotantona. Asematie 3-5:een valmistui 20 asunnon kerrostalo. Lisäksi kauppakeskuksen laajennuksena valmistui uusi liike- ja tavaratalo. Rakennuslupa myönnettiin kahdelle mittavalle kerrostalokohteelle: Enligt uppgifter från Statistikcentralens befolkningsdatabas hade Grankulla (58 %) finskspråkiga och (38 %) svenskspråkiga invånare vid utgången av Antalet invånare som talade andra språk var 317 (4 %). Byggproduktion i Grankulla Under 2008 färdigställdes sammanlagt 31 nya bostäder i Grankulla. I Grankulla färdigställdes 11 småhus/11 bostäder som nyproduktion. Vid Stationsvägen 3-4 uppfördes ett flervåningshus med 20 bostäder. Dessutom uppfördes en ny affärs- och butiksbyggnad som tillbyggnad till affärscentret. Bygglov beviljades för två stora flervåningshusprojekt: 10

17 Tilinpäätös - Asunto Oy Kauniaisten Preetori, Kauniaistentie 13 (58 asuntoa) - Asunto Oy Kauniaisten Basileus, Thurmaninaukio 6 (30 asuntoa) Suunniteltu aloittaminen näille kohteille on vuonna Lisäksi vuonna 2008 Keskusta 1 alueella oli rakenteilla kaksi kerrostalokohdetta, Asunto Oy Kauniaisten Sebastos (40 asuntoa) ja Asunto Oy Kauniaisten Konsuli (30 asuntoa). Kohteet valmistuvat vuosina Asunto Oy Kauniaisten Preetori, Grankullavägen 13 (58 bostäder) - Asunto Oy Kauniaisten Basileius, Thurmansplatsen 6 (30 bostäder) Enligt planerna ska dessa hus börja byggas Bokslut Därtill var två flervåningshus i centrumområdet under byggnad 2008, Asunto Oy Kauniaisten Sebastos (40 bostäder) och Asunto Oy Kauniaisten Konsuli (30 bostäder). Husen blir färdiga

18 Tilinpäätös Bokslut 5. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS - DEN ALLMÄNNA EKONOMISKA UTVECKLINGEN 5.1 Yleinen talouskehitys - Den allmänna ekonomiska utvecklingen Maailmantalouden useita vuosia jatkunut vahva kasvu pysähtyi viime vuoden kolmannella neljänneksellä ja talous alkoi supistua vuoden lopulla. Tämän vuoden alussa lasku on yhä voimistunut, eikä merkittävää käännettä ole vielä kuluvan vuoden aikana odotettavissa. Erityisen rajusti on pudonnut teollisuustuotanto. Vuoden 2009 alussa lähes kaikki teollisuusmaat ovat taantumassa. Maailmantalous on kokenut kaikkialla rahoituskriisin vaikutukset. Elokuussa 2007 rahoitusmarkkinat reagoivat erittäin voimakkaasti Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilta kantautuviin uutisiin kun kiinteistömarkkinoiden pitkään jatkunut nousu taittui. Yhdysvaltain asuntoluototusjärjestelmän yhdessä osassa, subprime-lainojen markkinoilla, tapahtui käänne, joka laukaisi rahoitussektorin maksuvalmiusongelmiin johtavan ketjureaktion. Världsekonomins kraftiga tillväxt som varat i fler år avstannade under fjolårets tredje kvartal, och ekonomin började krympa mot slutet av året. Nedgången har förstärkts ytterligare i början av detta år, och ingen märkbar vändning är att vänta åtminstone under innevarande år. Industriproduktionens fall har varit särskilt häftigt. Så gott som alla industriländer befinner sig i recession i början av Världsekonomin har överallt påverkats av finansieringskrisen. I augusti 2007 reagerade finansieringsmarknaden mycket kraftigt på nyheterna från bostadsmarknaden i Förenta staterna, då fastighetsmarknadens långa uppgång avstannade. I en del av Förenta staternas bostadskreditsystem, på marknaden för subprimekrediter, skedde en vändning som satte igång en kedjereaktion vilken ledde till finanssektorns likviditetsproblem. 5.2 Kuntatalouden kehitys - Kommunalekonomins utveckling Kuntatalouden kehitys on ollut vuoden 2008 aikana edelleen varsin myönteinen. Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat viime vuonna 7,6 %. Kunnallisveroa kertyi vuonna 2008 kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna Kunnallisveron kuukausikertymät kasvoivat suhteellisen voimakkaasti koko vuoden veropohjan hyvän kehityksen ja edellisvuotta suuremman jako-osuuden johdosta. Kuntaryhmän verovuoden 2008 jako-osuutta tarkistettiin vielä joulukuussa 2008, jolloin koko joulukuun kuukausitilitys kasvoi edellisen vuoden tilitykseen verrattuna peräti 27 %. Yhteisöveron tilitykset vaihtelivat kuukausittain merkittävästi. Koko yhteisöveron kertymä kasvoi vuonna 2008 nelisen prosenttia. Kuntien velkaantuminen on ollut nopeaa huolimatta yleisen talouden suotuisasta kehityksestä. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien velkaantuminen jatkui edelleen vuonna Lainakanta nousi jo 8,8 miljardiin euroon eli 7,4 prosenttia suurempi kuin vuonna Asukasta kohti laskettuna lainakanta oli (v 2007:1 559) euroa. Kuntien toimintakate heikkeni vuonna ,8 miljardia auroa eli lähes 8,8 (v Den kommunala ekonomins utveckling har fortfarande varit rätt positiv under Kommunernas skatteredovisningar ökade 2008 med 7,6 %. År 2008 inflöt åtta procent mer kommunalskatt än året innan. De månatliga influtna beloppen av kommunalskatten ökade relativt kraftigt tack vare en god tillväxt i skattegrunden under hela året och en större fördelningsandel än året innan. Kommungruppens fördelningsandel för skatteåret 2008 justerades ännu i december 2008, varvid månadsredovisningen för hela december ökade med rentav 27 % jämfört med redovisningen året innan. Redovisningarna av samfundsskatt varierade betydligt från månad till månad. Hela samfundsskatteutdelningen ökade år 2008 med omkring 4 procent. Kommunernas skuldbörda har ökat snabbt trots den gynnsamma allmänna ekonomiska utvecklingen. Enligt de av Statistikcentralen samlade bokslutsprognoserna fortsatte kommunernas skulder att öka Lånestocken steg till 8,8 miljarder euro, dvs. den var 7,4 procent större än år Räknat per invånare var lånestocken euro (år 2007: 1 559). Kommunernas verksamhetsbidrag försvagades år 2008 med 1,8 miljarder euro, dvs. nästan 8,8 procent (år 12

19 Tilinpäätös Bokslut 2007:6) prosenttia. Syksyllä 2007 sovitut virka- ja työehtosopimukset nostivat palkkamenoja vuonna 2008 huomattavasti. Palkkamenojen kasvu näkyy henkilöstömenojen kehityksessä. Kunta-alan sopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun ja kuluvalle vuodelle 2009 on sovittu vielä sopimuskorotuksia. Työvoimakustannusten arvioidaan kunta-alalla nousevan noin 19 miljardiin euroon tänä vuonna. Samaan aikaan kuntien taloudellinen tilanne heikkenee voimakkaasti ja kuntataloudessa vuosi 2010 tulee olemaan erittäin vaikea. Väestön ikääntyminen luo paineita hyvinvointipalvelujen kysynnän kasvulle ja lisää kuntien menoja. Samalla tulopohja heikkenee väestön siirtyessä eläkkeelle. Tämä luo väistämättä kuntien toiminnan rakenteellisen tarkastelun entistä ajankohtaisemmaksi ja tärkeämmäksi. Myös kuntien investointitarpeet ovat edelleen kasvamassa. Viimeisimpien, vuoden 2008 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien bruttoinvestoinnit olivat noin 3,5 miljardia euroa mikä on noin euroa enemmän kuin vuonna Investoinneista reilu neljännes pystyttiin kattamaan investointeihin saaduilla rahoitusosuuksilla ja investointihyödykkeiden myyntituotoilla. 2007:6). De på hösten 2007 träffade tjänste- och arbetskollektivavtalen höjde betydligt löneutgifterna år De höjda löneutgifterna syns i personalutgifternas utveckling. Kommunsektorns avtal gäller till utgången av 2010 och för 2009 har man kommit överens om ytterligare avtalshöjningar. Arbetskraftskostnaderna inom kommunsektorn beräknas stiga till cirka 19 miljarder euro Samtidigt försvagas kommunernas ekonomiska situation kraftigt, vilket betyder att 2010 kommer att vara ett mycket svårt år inom den kommunala ekonomin. Befolkningens åldrande ökar efterfrågan på välfärdstjänster och därmed också kommunernas utgifter. Samtidigt försvagas inkomstbasen i takt med att invånarna går i pension. Detta leder oundvikligen till att en strukturell granskning av kommunernas verksamhet blir allt aktuellare och viktigare. Också kommunernas investeringsbehov fortsätter att växa. Enligt de senaste bokslutsprognoserna för 2008 uppgick kommunernas investeringar till cirka 3,5 miljarder euro, vilket är omkring euro mer än året innan. En dryg fjärdedel av investeringarna kunde täckas med finansieringsandelar för investeringar och inkomster av försäljning av investeringstillgångar. 5.3 Alueellinen talouskehitys - Den regionala ekonomiska utvecklingen Talouden taantuma tuli viiveellä Helsingin seudulle, mutta viime vuoden lopulla vaikutukset alkoivat tuntua seudun tuotannossa. Tuotanto väheni ennakkoarvion mukaan noin puoli prosenttia vuoden 2008 neljännellä neljänneksellä, kun edellisten neljännesten kasvu vaihteli 3-6 prosentin välillä. Helsingin seudulla tuotannon vähennys oli kuitenkin selvästi lievempi kuin koko maassa (noin kolme prosenttia). Kasvun pysähtyminen aiheutui ennen kaikkea teollisuuden, rakentamisen ja tukkukaupan taantumisesta. Sen sijaan useimmilla palvelualoilla kasvu jatkui edelleen, vaikkakin selvästi hidastuneena. Loppuvuonna koettiin raju suhdannekäänne. Suhdanteiden tuntuvan synkkenemisen ennustetaan jatkuvan vuoden vielä. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan tämänhetkinen tilanne on lähes kaikil- Recessionen nådde Helsingforsregionen med fördröjning, men i slutet av 2008 började effekterna kännas i regionens produktion. Enligt en preliminär uppskattning minskade produktionen med omkring en halv procentenhet under det fjärde kvartalet 2008, medan tillväxten under de föregående kvartalen varierade mellan 3 och 6 procent. I Helsingforsregionen minskade produktionen ändå klart mindre än i hela landet (cirka tre procent). Tillväxten avstannade främst på grund av industrins, byggverksamhetens och partihandelns tillbakagång. Däremot fortsatte tillväxten i de flesta servicenäringarna, om än klart långsammare än tidigare. I slutet av året upplevdes en kraftig konjunkturvändning. Konjunkturerna väntas fortsätta att försvagas ytterligare ett år. Enligt Finlands Näringslivs konjunkturbarometer är det nuvarande läget sämre än normalt i nästan alla branscher. 13

20 Tilinpäätös la toimialoilla selvästi tavanomaista heikompi. Heikoin tilanne on rakentamisessa. Myös kansainvälistä taloutta ennakoivat indikaattorit ovat hyvin matalalla, vaikka syksyn romahdus näyttääkin tasaantuneen. Bokslut Sämst är läget i byggnadsbranschen. Också de indikatorer som förebådar den internationella ekonomin är mycket låga, även om höstens tvära fall tycks ha jämnats ut. 6. KAUPUNGIN STRATEGISTEN LINJAUSTEN TOTEUTUMINEN - GENOMFÖRANDE AV STADENS STRATEGISKA RIKTLINJER 6.1 Kauniaisten arvot Grankullas värderingar Kauniaisten arvot Palvelualttius Palvelualttiudella tarkoitamme aktiivista asukkaiden ja asiakkaiden kohtaamista sekä toiveiden ja tarpeiden huomioimista kaikessa palvelutoiminnassamme. Palvelualttius on Kauniaisissa palvelujen laadun tärkeä tekijä. Uudistusmyönteisyys Uudistusmyönteisyydellä haluamme korostaa jatkuvaa toiminnan kehittämistä, luovaa reagointia, innovatiivisuutta, kykyä löytää uusia ratkaisuja, muutosvalmiutta sekä nopeaa omaksumista. Suvaitsevaisuus Suvaitsevaisuudella tarkoitamme lähtökohtaisesti kaikkien tasa-arvoista arvostamista ja kohtelua, erilaisuuden kokemista voimavaraksi ja eri kulttuurien kohtaamista ja rinnakkaiseloa sosiaalisen eheyden ja oikeudenmukaisuuden luomiseksi. Taloudellisuus Taloudellisuudella tarkoitamme voimavarojen harkittua ja tehokasta kuntalaisten tarpeiden huomioimiseen perustuvaa käyttöä ja oikeudenmukaista kohdentamista, jonka tavoitteena on edistää kestävää ekologista ja sosiaalista kehitystä. Avoimuus Avoimuudella haluamme edesauttaa keskustelua Grankullas värderingar Servicevilja Med servicevilja avser vi att invånarna och kunderna bemöts aktivt och deras önskemål och behov beaktas i all serviceverksamhet. Servicevilja är en viktig faktor för servicekvaliteten i Grankulla. Utvecklingsanda Med utvecklingsanda åsyftar vi en förmåga att ständigt utveckla verksamheten och reagera kreativt samt arbeta innovativt. Dessutom inneb är utvecklingsanda en förmåga att finna nya lösningar, vara beredd på förändringar och snabbt kunna ta till sig ny kunskap. Tolerans Med tolerans avser vi att vi värdesätter och behandlar alla likvärdigt, ser olikheter som en styrka och bemöter olika kulturer och främjar interkulturell samexistens i syfte att nå social harmoni och rättvisa. Ekonomisk hållbarhet Med ekonomisk hållbarhet menar vi att resurserna används på ett genomtänkt och effektivt sätt med beaktande av kommuninvånarnas behov och att de kanaliseras rättvist, vilket har som syfte att främja en hållbar ekologisk och social utveckling. Öppenhet Med öppenhet vill vi främja en allmän diskussion 14

21 Tilinpäätös ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä tavoitteena luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden lujittuminen. Avoimuus ilmenee vuorovaikutuksena, osallistumisena ja valmiutena verkostoitua sekä paikallisesti että seudullisesti. Bokslut och ett transparent beslutsfattande i syfte att stärka förtroendet och samhörigheten. Öppenheten kommer till uttryck som växelverkan, deltagande och färdighet att bilda både lokala och regionala nätverk. 6.2 Kaupungin toiminnalliset päämäärät Stadens verksamhetsmål Kauniainen on elinvoimainen ja itsenäinen kaksikielinen kunta, joka tuottaa korkeatasoiset palvelunsa kustannustehokkaasti. Kauniaista kehitetään viihtyisänä, turvallisena ja luonnonläheisenä asuin- ja toimintaympäristönä, jonka kaupunkirakenne perustuu huvilaja pientalovaltaiseen rakentamiseen ja uudistuvaan keskustaan. Kaupunki on leimallisesti asukkaittensa muodostama yhteisö, jossa palvelut järjestetään vastaamaan asukkaitten tarpeita ja niitä kehitetään tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaitten ja palvelujen käyttäjien kanssa niin, että toiminnan vaikuttavuus ja viimeisimpään tutkimustietoon perustuva toiminnan kehittäminen on keskeistä. Kaupunki hyödyntää pientä kokoaan ja tiivistä rakennettaan kehittämällä kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutukseen perustuvia joustavia toimintamalleja. Kaupunki haluaa toiminnallaan vahvistaa yhteisöllisyyttä niin, että kaikki voivat olla ylpeitä siitä, että asuvat, kasvavat, opiskelevat tai työskentelevät kaupungissa. Kaupunki edistää toiminnassaan kestävän kehityksen toimenpiteiden systematisoimista ja jatkuvuutta. Kauniaisten kaupungille on tärkeää ylläpitää ja kehittää kaupungin kaksikielisyyteen perustuvaa perinnettä. Kaupungin palvelut turvataan tasapuolisesti molemmilla kielillä ja kaksikielisyyttä tuetaan erilaisten yhteisöjen ja yksilöiden tasolla. Kaupungin palvelut järjestetään hyvätasoisina kuntalaisen ja toimintaympäristön kannalta parhaita käytäntöjä soveltaen siten että voimavarat suunnataan mahdollisimman pitkälti asukkaita välittömästi palvelevaan toimintaan. Poikkihallinnollisia prosesseja ja rakenteita kehitetään niin, että kaupungin resurssit voidaan käyttää optimaalisesti. Kauniainen osallistuu aktiivisesti pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kuntien yhteistoimintaan Grankulla är en livskraftig och självständig tvåspråkig kommun som producerar sina högklassiga tjänster kostnadseffektivt. Grankulla utvecklas som en trivsam, trygg och naturnära boende- och verksamhetsmiljö vars stadsstruktur baserar sig på villa- och småhusdominerat byggande och ett centrum i förnyelse. Utmärkande för staden är att den är ett av sina invånare bildat samhälle där tjänsterna ordnas så att de motsvarar invånarnas behov. Tjänsterna utvecklas i nära växelverkan med invånarna och de som använder tjänsterna så att tyngdpunkten är på verksamhetens effektfullhet och på att verksamheten utvecklas utgående från senaste undersökningsdata. Staden utnyttjar sin ringa storlek och kompakta struktur genom att utveckla flexibla verksamhetsmodeller som bygger på växelverkan i medborgarsamhället. Staden vill med sin verksamhet stärka samhörigheten så att alla kan vara stolta över att bo, växa upp, studera eller arbeta i staden. I sin verksamhet främjar staden en systematisering av och kontinuitet i åtgärderna för hållbar utveckling. Det är viktigt för Grankulla stad att upprätthålla och utveckla den på stadens tvåspråkighet baserade traditionen. Stadens tjänster ordnas jämlikt på båda språken och tvåspråkighet stöds både inom olika sammanslutningar och på individnivå. Stadens tjänster är av god kvalitet och anordnas med hjälp av den för kommuninvånarna och verksamhetsmiljön bästa praxisen så att resurserna så långt det är möjligt riktas på verksamhet som direkt betjänar invånarna. Tväradministrativa processer och strukturer utvecklas så att det leder till optimalt utnyttjande av stadens resurser. Grankulla deltar aktivt i samarbetet i huvudstadsregionen och mellan kommunerna i Helsingforsregionen i syfte att förbättra och vidareutveckla 15

22 Tilinpäätös seudun elinvoimaisuuden ja asukkaitten palvelujen parantamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Kaupunki kehittää palvelujaan tiiviissä yhteistyössä ja yhteistoiminnassa naapurikuntien kanssa. Bokslut regionens livskraft och servicen för invånarna. Staden utvecklar sina tjänster i nära samarbete med grannkommunerna. 6.3 Strategiset linjaukset Strategiska linjer Taloussuunnitelmakauden strategiset tavoitteet on kuvattu käyttötalousosan toimialakohtaisissa tavoitteissa. Kaupungin toiminnan painopistealueina ja koko organisaatiolle yhteisinä kärkihankkeina valtuusto on vahvistanut seuraavat strategiset hankkeet. De strategiska målen för ekonomiplaneperioden beskrivs i driftsekonomidelens sektorspecifika mål. Som prioriterade områden i stadens verksamhet och gemensamma spetsprojekt för hela organisationen har fullmäktige fastställt nedan nämnda strategiska projekt. 1 Kaupungin itsenäisyys lähtökohtana osallistutaan pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen toteuttamiseen Yhteistyösopimusta on toteutettu 14 yhteistyöhankkeessa, joiden raportit on saatettu kaupungin päättäjille. Kaupunginvaltuustot merkitsivät yh teiskokouksessaan tiedoksi seutuyh teistyön arviointiraportin. Pääkaupunkiseudun yhteistyö on edennyt sopimuksen mukaisesti ja suunnitellulla tavalla ja kunkin kunnan valtuusto on loppuvuodesta hyväksynyt kaupunkien yhteis työsopimuksen seuraavalle kaudelle Perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvän sosiaalihuollon kehittäminen yhteistyössä Espoon ja muiden naapurikuntien kanssa Kaupunki jatkaa valmistelua yhteistoiminta-alueen muodostamisesta Espoon kanssa siten, että Kauniaisten kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään Espoon ruotsinkieliselle sekä Kauniaisten raja-alueilla asuvalle väestölle vapaaehtoisuuteen pohjautuvan listautumisen perusteella. 3 Koulujen toiminnan sopeuttaminen muuttuviin oppilasmääriin KH:n asettama koulutoimien muutostarpeita selvittävä työryhmä tarkasteli koulujen tulevaisuutta seudullisessa viitekehyksessä oppilasmäärien ennusteet ja vastaavat resurssitarpeet huomioiden. 4 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1 Med stadens självständighet som utgångspunkt medverkar staden i fullföljandet av huvudstadsregionens samarbetsavtal. Samarbetsavtalet har verkställts i 14 samarbetsprojekt. Stadens beslutsfattare har fått rapporter om projekten. Vid sitt gemensamma möte antecknade städernas fullmäktige för kännedom en rapport om utvärdering av det regionala samarbetet. Samarbetet i huvudstadsregionen har framskridit avtalsenligt och planenligt och i slutet av året godkände kommunernas fullmäktige ett samarbetsavtal för städerna för nästa period Primärvården och den till denna nära anknutna socialvården utvecklas i samråd med Esbo och andra grannkommuner. Måluppfyllelse Staden fortsätter beredningen för bildande av ett samarbetsområde med Esbo så att Grankulla stad ordnar social- och hälsovårdstjänster för Esbos svenskspråkiga befolkning och den befolkning som bor i Grankullas gränsområden utgående från en på frivillighet baserad listning. 3 Skolornas verksamhet anpassas till de växlande elevantalen. En av STS tillsatt arbetsgrupp som utreder skolornas förändringsbehov granskade skolornas framtid i en regional referensram med beaktande av prognoserna för elevantal och motsvarande resursbehov. 4 Välfärd och hälsa främjas. 16