Behovet av hälsotjänster i Sibbo är närmast till följd av invånarnas åldersstruktur och sjukfrekvens lägre än i genomsnitt.
|
|
- Ismo Härkönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SIBBO Befolkningsutveckling Sibbo är en kommun i Östra Nyland med drygt invånare ( ). Kommunens invånare är i genomsnitt en aning yngre, antalet personer under 15 år utgör ca 12 % av befolkningen, dvs. betydligt fler än inom sjukvårdsområdet, HNS eller hela landet i genomsnitt. Antalet pensionärer, dvs. personer över 65 år är ca 12 % dvs. en aning under medelvärdet. Befolkningsstrukturen är neutral med tanke serviceproduktionen. Enligt Statistikcentralens prognoser kommer antalet åldringar (över 75 år) i Sibbo kommer att öka med ca 80 %, fram till år 2020, dvs. lika mycket som inom sjukvårdsdistriktets kommuner, men klart mer än inom Borgå sjukvårdsområde eller hela landet i genomsnitt. Tillväxten i antalet åldringar och de förväntningar som denna ökning ställer på att utveckla servicesystemet kommer att inträffa under det första årtiondet, men utvecklingsbehoven kommer att vara stora redan under det första årtiondet. Behov av tjänster Behovet av hälsotjänster i Sibbo är närmast till följd av invånarnas åldersstruktur och sjukfrekvens lägre än i genomsnitt. Den totala dödlighet som standardiserats för ålder och kön, är i Sibbo klart lägre än inom Borgå sjukvårdsområde, HNS och hela landet i genomsnitt, likaså dödligheten för personer under 65 år. De som lyfter invaliditetspension i Sibbo är lika många som inom sjukvårdsområdet och hela landet i genomsnitt men betydligt fler än inom HNS i genomsnitt. De personer som i Sibbo lyfter sjukpenning är klart färre till antalet än inom sjukvårdsområdet, HNS och hela landet överlag. Antalet personer som får specialersatta mediciner är mindre i Sibbo än inom Borgå sjukvårdsområde och HNS i genomsnitt. Av kommunerna inom Borgå sjukvårdsområde har Sibbo det största antalet högutbildade och är nästan på samma nivå som sjukvårdsdistriktets kommuner i genomsnitt. Alla indikatorer som beskriver behovet av hälsotjänster i Sibbo är fördelaktiga. Sålunda ligger behovet av hälsotjänster något under medelnivån för såväl sjukvårdsområdet, HNS och landets alla kommuner. Behovet av hälsotjänster, analyserat utgående från olika behovsfaktorer, ligger ca 0-23 % under HNS medelnivå. Inom äldreomsorgen är behovet av tjänster samma som inom sjukvårdsdistriktet i genomsnitt. Vårdkonsumtion Den totala vårdkonsumtionen inom öppenvården i Sibbo är större än i genomsnitt. Antalet läkarbesök per invånare inom primärvården är en aning större än inom Borgå sjukvårdsområde, HNS och hela landet överlag. Antalet läkarbesök inom den specialiserade sjukvården och den privata sektorn följer kommunernas medelnivå. Den totala konsumtionen av slutenvård i Borgå är i genomsnitt lika stor som inom Borgå sjukvårdsområde men mindre än inom HNS eller hela landet. STAKES Kuntapalvelut / MP /
2 Hemsjukvården och hemtjänsten i Sibbo omfattar betydligt fler över 65-åringar än Borgå sjukvårdsområde, HNS och hela landet i genomsnitt. Medelåldern för dem som anlitar tjänsterna är en aning högre i Sibbo än inom sjukvårdsdistriktet, HNS eller hela landet i genomsnitt. I Sibbo görs betydligt fler hembesök per kund än i kommunerna överlag. Utgifter I Sibbo följer de standardiserade (för behov) totalutgifterna för hela hälso- och sjukvården och primärvården medelnivån för Borgå sjukvårdsområde men ligger betydligt under medelnivån för HNS. Utgifterna för den specialiserade sjukvården per invånare är i genomsnitt samma som inom HNS och klart högre än i sjukvårdsområdets kommuner i genomsnitt. De standardiserade utgifterna för primärvården per invånare är ca 27 % lägre, för den specialiserade sjukvården 12 % lägre än HNS medelnivå. De standardiserade utgifterna för specialiserad sjukvård är ca 3 % lägre än HNS medelnivå. Motsvarande utgifter per invånare inom äldreomsorgen är 36 % över medelnivån för HNS överlag. När primärvården och äldreomsorgen i Sibbo analyseras som en helhet ligger totalutgifterna per invånare på samma nivå som för HNS men ca 14 % över medelnivån för hela landet. Utgiftsstrukturen för hälso- och sjukvården i Sibbo visar att det är den specialiserade sjukvården som har mest tyngd. Primärvårdens andel av hälso- och sjukvårdsutgifterna utgör 32 %, vilket är mindre än för Borgå sjukvårdsområde (36 %) och HNS (37 %) för hela landet (40 %) i genomsnitt. Bilden ändras väsentligt när äldreomsorgen och hälso- och sjukvården analyseras som en helhet. Då ligger utgifterna för den specialiserade sjukvården på samma nivå som för sjukvårdsområdet, HNS och hela landet. Hälso- och sjukvårdskostnader, vårdkonsumtion och produktivitet I Sibbo beror de något lägre totalutgifterna för somatisk specialiserad sjukvård i jämförelse med hela landet på den låga produktiviteten för de sjukhus som sibboborna anlitar, vilket uppvägs av den sparsamma vårdkonsumtionen. Vårdkonsumtionen sänker totalutgifterna för specialiserad sjukvård med ca 4,4 milj. mk och sjukhusens produktivitet höjer motsvarande utgifter med 6,1 milj. mk Den förmånliga primärvården beror i huvudsak på den låga vårdkonsumtionen (närmast vård på vårdavdelning). Vårdkonsumtionen sänker totalutgifterna inom primärvården med 7,7 milj. mk och hälsocentralens låga produktivitet höjer kostnaderna med 0,5 milj. mk. Den i genomsnitt något lägre totalkostnaden för hälso- och sjukvård (und. psykiatri) i Sibbo i jämförelse med hela landet beror främst på den låga konsumtionen av hälsotjänster. Den låga produktiviteten för de sjukhus som invånarna anlitar försämrar i någon mån dessa kostnadssänkande effekter. Allt som allt sänker vårdkonsumtionen totalutgifterna för hälso- och sjukvård i Sibbo med 12,1 milj. mk och den låga produktiviteten för sjukhusen höjer utgifterna med 6,6 milj. mk. Slutsatser Befolkningsstrukturen i Sibbo är neutral med tanke på serviceproduktionen. Behovet av hälsotjänster bland invånarna är klart lägre än inom Borgå sjukvårdsområde, HNS och hela landet i genomsnitt. Kommuninvånarnas konsumtion av öppenvård är större i genomsnitt medan konsumtionen av STAKES Kuntapalvelut / MP /
3 slutenvård är mindre, till följd av att tjänster på hälsocentralens vårdavdelning utnyttjas i så liten omfattning. De standardiserade (för behov) hälso- och sjukvårdskostnaderna i Sibbo är skäliga. Inom servicestrukturen för hälso- och sjukvård i Sibbo finns rum för förbättringar. Speciellt bör kommunen satsa medel på att utveckla utbudet på tjänster inom primärvården. Servicesystemet bör omstruktureras så att primärvården får en större tyngd. Det finns också skäl att ytterligare effektivisera verksamheten och produktiviteten för de sjukhus som sibboborna anlitar. STAKES Kuntapalvelut / MP /
4 BEFOLKNINGSSTRUKTUR 1999 OSUUS (%) VÄESTÖSTÄ VUOSI vuotiaat 22,7 20,3 18,6 18,2 65 vuotta täyttäneet 12,1 13,9 11,5 14, vuotiaat 7,1 7,7 6,5 8, vuotiaat 3,8 4,7 3,8 4,9-85 vuotta täyttäneet 1,2 1,5 1,2 1,5 Alle 12 vuotiaat 18,8 16,5 15,3 14, vuotiaat 10,9 11,1 10,4 11, vuotiaat naiset 19,2 18,9 22,1 19,8 Alle 15 vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä Osuus (%) väestöstä vuotiaat 65 vuotta täyttäneet Osuus (%) väestöstä vuotiaat vuotiaat - 85 vuotta täyttäneet Alle 20 vuotiaiden osuus (%) väestöstä vuotiaiden naisten osuus (%) väestöstä Osuus (%) väestöstä Alle 12 vuotiaat vuotiaat Osuus (%) väestöstä vuotiaat naiset STAKES Kuntapalvelut / MP /
5 BEFOLKNINGSPROGNOSER OSUUS (%) VÄESTÖSTÄ VUOSI vuotiaat 18,2 14,6 16,9 12,7 65 vuotta täyttäneet 13,4 16,2 13,9 17, vuotiaat 7,9 9,3 8,2 9, vuotiaat 4,1 5,1 4,3 5,9-85 vuotta täyttäneet 1,3 1,8 1,4 1,9 Alle 12 vuotiaat 23,6 18,6 13,8 15, vuotiaat 13,8 11,2 24,1 9, vuotiaat naiset 18,2 17,6 20,8 18,3 VUOSI vuotiaat 16,9 13,9 16,1 12,5 65 vuotta täyttäneet 16,9 21,8 18,5 22, vuotiaat 10,1 13,0 10,9 13, vuotiaat 5,3 6,8 5,8 7,1-85 vuotta täyttäneet 1,5 2,0 1,7 2,3 Alle 12 vuotiaat 21,4 17,5 12,9 15, vuotiaat 12,5 10,6 22,6 9, vuotiaat naiset 17,2 16,6 19,8 17,5 VÄESTÖN SUHTEELLINEN MUUTOS, (%) 75 vuotta täyttäneet ,2 20,9 25,7 23, ,6 35,3 41,4 23, ,1 63,6 77,7 52, vuotiaat naiset ,2 1,6 3,8-5, ,4-0,4 1,1-3, ,3 1,2 5,0-9,0 STAKES Kuntapalvelut / MP /
6 75 vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä 1999, 2010, Osuus (%) väestöstä vuotta täyttäneiden määrän muutos (%) vuotiaiden naisten osuus (%) väestöstä 1999, 2010, Muutos (%) Osuus (%) väestöstä vuotiaiden naisten määrän muutos (%) STAKES Kuntapalvelut / MP / Muutos (%)
7 SJUKFREKVENSINDIKATORER 1999 SAIRASTAVUUS 1999 Ikä- ja sukupuolivakioituja indeksejä* - Kuolleisuus, koko väestö** Kuolleisuus, 0-64-vuotiaat** Sairauspäivärahan saajia Työkyvyttömyyseläkkeiden saajia Erityiskorvattavien lääkkeiden saajia * = 100 ** Lukumäärä tilastovuoden ja 4 edellisen vuoden aikana Kuolleisuus 1999 Ikä- ja sukupuolivakioitu = 100 Kokonaiskuolleisuus 0-64 vuotiaiden kuolleisuus Sairauspäivärahan ja työkyvyttömyyseläkkeen saaajat 1999 Ikä- ja sukupuolivakioitu Erityiskorvattavien lääkkeiden saajat 1999 Ikä- ja supuolivakioitu = = 100 Työkyvyttömyyseläkkeiden saajat Sairauspäivärahan saajat STAKES Kuntapalvelut / MP /
8 BEHOVSKOEFFICIENTER FÖR HÄLSO- OCH SJUKVÅRD 1999 TARVEKERTOIMET 1999 (Suomi = 1,00) PERUSTERVEYDENHUOLTO 0,849 0,980 0,847 1,000 - Terveyskeskuksen avosairaanhoito 0,817 0,930 0,832 1,000 - Muu terveyskeskuksen avotoiminta 0,996 0,996 0,996 1,000 ERIKOISSAIRAANHOITO 0,825 0,935 0,871 1,000 - Somaattinen esh & lyhytaikainen vos 0,850 0,943 0,858 1,000 - Psykiatrinen hoito 0,720 0,900 0,938 1,000 TERVEYDENHUOLTO 0,834 0,951 0,862 1,000 Vanhustenhuolto & tk pitkäaikaishoito 0,825 1,018 0,813 1,000 TARVEKERTOIMET 1999 ( = 1,00) PERUSTERVEYDENHUOLTO 1,002 1,157 1,000 - Terveyskeskuksen avosairaanhoito 0,981 1,118 1,000 - Muu terveyskeskuksen avotoiminta 1,000 1,000 1,000 ERIKOISSAIRAANHOITO 0,947 1,073 1,000 - Somaattinen esh & lyhytaikainen vos 0,990 1,099 1,000 - Psykiatrinen hoito 0,767 0,960 1,000 TERVEYDENHUOLTO 0,967 1,103 1,000 Vanhustenhuolto & tk pitkäaikaishoito 1,015 1,252 1,000 Tarvekertoimet 1999 Vanhustenhuolto & tk pitkäaikaishoito TERVEYDENHUOLTO Psykiatrinen hoito Somaattinen esh & lyhytaikainen vos ERIKOISSAIRAANHOITO Muu terveyskeskuksen avotoiminta Terveyskeskuksen avosairaanhoito PERUSTERVEYDENHUOLTO 0,00 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 0,60 0,70 0,80 0,90 1,00 1,10 =1,00 = 1,00 STAKES Kuntapalvelut / MP /
9 VÅRDKONSUMTION 1999 PALVELUJEN KÄYTTÖ Tarvevakioitu Avohoito - Julkinen sektori Avohoitokäynnit / asukas, yhteensä 6,7 5,6 6,0 6,0 - Näistä perusterveydenhuolto* 5,3 4,3 4,7 4,8 Lääkärikäynnit / asukas 3,5 3,1 3,5 3,2 - Perusterveydenhuolto 2,2 2,0 2,1 2,0 - Erikoissairaanhoito 1,3 1,2 1,4 1,2 - Kotisairaanhoito / 100 asukasta 0,0 0,6 0,5 0,9 Avohoito - Yksityinen sektori Yksityislääkärikäynnit** / asukas 0,8 0,7 1,0 0,6 Yksityislääkärin palveluista korvausta saaneita** / 100 asukasta 33,5 28,3 35,1 26,3 Laitoshoito - julkinen sektori Hoidetut potilaat (pth, esh) / 100 asukasta 13,0 12,0 13,4 13,6 - Näistä perusterveydenhuollossa, % 11,1 13,2 14,6 20,1 Hoitojaksot (pth, esh) / 100 asukasta 21,2 20,1 22,6 24,2 Hoitopäivien määrä / asukas 3,9 4,0 4,3 4,4 - Perusterveydenhuolto 1,1 1,0 1,4 1,5 - Erikoissairaanhoito 1,1 1,0 1,1 1,1 - Vanhainkodit, vammaisten laitoshoito 1,8 2,0 1,7 1,7 * 1998 ** Kelan korvaamat Lääkärikäynnit asukasta kohti 1999 Tarvevakioitu 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Käyntiä / asukas Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yksityinen sektori Sairaaloissa (pth, esh) hoidetut potilaat ja hoitojaksot 100 asukasta kohti 1999 Tarvevakioitu Hoitopäivät asukasta kohti 1999 Tarvevakioitu asukasta kohti 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Hoitopäivät / asukas Hoidetut potilaat (pth, esh) Hoitojaksot (pth, esh) Perusterveydenhuolto Vanhainkodit ym. Erikoissairaanhoito STAKES Kuntapalvelut / MP /
10 HEMTJÄNST OCH HEMSJUKVÅRD KOTIPALVELU JA KOTISAIRAANHOITO ASIAKKAAT Asiakkaita yhteensä vuotta täyttänyttä kohti Asiakkaista saanut - Kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa - Vain kotipalvelua - Vain kotisairaanhoitoa KÄYNNIT Käyntien mediaani / kk 19,0 9,4 11,7 10,0 HOIDON TARVE (%) Täysin tai lähes omatoiminen 10,5 7,7 9,2 - Ajoittainen, toistuva tai lähes jatkuva hoidon tarve 83,0 86,9 84,3 - Jatkuva, ympärivuorokautinen hoidon tarve 6,4 5,4 6,5 ASIAKKAIDEN IKÄJAKAUMA vuotiaat, % 17,4 14,3 16,3 17, vuotiaat, % 40,1 39,4 39,6 41,8 - Yli 85 vuotiaat, % 33,3 31,7 29,8 26,9 Keski-ikä 78,2 76,9 76,7 76,3 * : Käyntien keskiarvo ** : Teidot puuttuvat *** : Käyntien ikäjakauma **** : Laskettu käyntien ikäjakauman perusteella Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaat vuotta täyttänyttä kohti vuotta täyttänyttä kohti STAKES Kuntapalvelut / MP /
11 Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaat iän mukaan Osuus (%) asiakkaista vuotiaat vuotiaat Yli 85 vuotiaat Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaiden keski-ikä Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaiden hoidon tarve Ikä Osuus (%) asiakkaista Ajoittainen, toistuva, lähes jatkuva Jatkuva, ympärivuorokautinen Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon käyntien mediaani STAKES Kuntapalvelut / MP / Käyntiä / kuukaudessa
12 UTGIFTER SOM STANDARDISERATS FÖR BEHOV INOM SOCIAL- OCH HÄLSO- VÅRDEN 1999 MENOT ASUKASTA KOHTI 1999 (Tarvevakioitu, koko maa = 100) Terveydenhuolto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Vanhustenhuolto Perusterveydenhuolto & vanhustenhuolto MENOT ASUKASTA KOHTI 1999 (Tarvevakioitu, = 100) Terveydenhuolto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Vanhustenhuolto Perusterveydenhuolto & vanhustenhuolto Tarvevakioidut menot 1999 Perusterveydenhuolto & vanhustenhuolto Vanhustenhuolto Terveydenhuolto - yhteensä Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto =100 = 100 STAKES Kuntapalvelut / MP /
13 UTGIFTSSTRUKTUR INOM SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDEN 1999 MENORAKENNE (%) 1999 TERVEYDENHUOLTO - Perusterveydenhuolto 31,5 36,0 36,5 39,6 - Erikoissairaanhoito 68,5 64,0 63,5 60,4 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - Perusterveydenhuolto 14,4 17,4 17,4 20,5 - Vanhustenhuolto 20,8 19,4 13,4 15,3 - Erikoissairaanhoito 31,3 31,0 30,4 31,2 - Muu sosiaalitoimi 33,5 32,2 38,9 33,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Terveystoimen menorakenne Osuus (%) kokonaismenoista Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon menorakenne % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Osuus (%) kokonaismenoista Perusterveydenhuolto Vanhustenhuolto Erikoissairaanhoito STAKES Kuntapalvelut / MP /
14 SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDUTGIFTER, VÅRDKONSUMTION OCH PRODUKTIVI- TET 1999 Terveydenhuollon kustannusten ero maan keskiarvoon Markkaa / asukas 1999 / Koko TH / ESH / PTH / Koko TH / ESH / PTH Markkaa / asukas, ikä- ja sukupuolivakioitu Käytöstä johtuva Tuottavuudesta johtuva STAKES Kuntapalvelut / MP /
Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotTalousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille
LisätiedotKuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa
Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0
LisätiedotHELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET
LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204
LisätiedotKirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät
Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby
Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014
LisätiedotFinansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA
Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla
LisätiedotMot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa
Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,
LisätiedotToimialan tilinpäätösennuste. Ennuste Rullaava 12 kk
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (1000 ) TA + lmr 2017 Ennuste Rullaava 12 kk Toimialan tilinpäätösennuste Toteuma 08/2017 tote % 12 kk toteumavertailu talousarvioon Sotehallinto TOIMINTATUOTOT YHT. - INKOMSTER
LisätiedotTHL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi
THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi Suuret kaupungit 2011-2013/2014 Perusterveydenhuolto Somaattinen erikoissairaanhoito Palveluiden kustannukset Lähde: www.sotkanet.fi Koonnut hanketyöntekijä
LisätiedotTaulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin
Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,1 2 595,6 2 611,6 2 738,9 2 840,4 3 055,2 3 328,9 3 622,4 3 858,3 4 054,5 4 324,4 4 590,0
LisätiedotENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä
ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle
LisätiedotHELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET
HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 763/2004 vp Terveydenhuollon valtakunnallinen arviointimalli Eduskunnan puhemiehelle Työvoiman tulevaa tarvetta terveydenhuollossa on pyritty eri tahoilla selvittämään. Osin ristiriitaisistakin
LisätiedotKommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet
Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal
LisätiedotKuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ).
Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31.12.24). Ikäryhmät 85 + v. 1,43 1,59 %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75-84 v. 4,74 5,68 65-74 v. 7,41 8,6
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotTutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO
Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus
LisätiedotKotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051
ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ
LisätiedotStaden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki
Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och
LisätiedotSosiaali- ja terveysvlk/socialoch hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 21 03.03.2014 73 11.03.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä / Utlåtande
LisätiedotNuuksio - Luontopääkaupungin sydän
Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö Nuuksion kansallispuistossa 7-13.3.2019 Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi Haltia naturcentrets direktör Tom Selänniemi
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 30. 10. 2012
Opetuksen järjestäjät HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 Dnro/Dnr 30. 10. 2012 Tehtäväluokka 2_ Uppgiftsklass Dnro Lisäys 11.10.2012 päivättyyn
LisätiedotTaulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin
Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS tammikuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50
LisätiedotSpråkbarometern Kielibarometri 2012
Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0
LisätiedotTaustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?
Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:
LisätiedotKirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät
Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät Raportti ajalta 02.03.7-2.04.7. Vastauksia annettu yhteensä 37 kpl. Millä toimialalla yrityksesi toimii? / Inom vilken bransch verkar
LisätiedotBeredningen av landskaps- och vårdreformen Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu
Beredningen av landskaps- och vårdreformen Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Kaj Suomela Finansiering av det nya landskapet Behovsfaktorer:
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015
TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 484/2007 vp Mielenterveyspotilaiden hoitotakuun kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Operatiivisille ja somaattisille aloille sopiva hoitotakuu ei sovellu samalla tavalla psykiatriaan.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus
LisätiedotOMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy
ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50
LisätiedotSuurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa ISBN 978-952-213-717-3 Lukijalle 3 4 Sisällysluettelo
LisätiedotHELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET
LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206
LisätiedotFOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys
FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan
LisätiedotPalvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty
Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1186/2013 vp Saattohoitopaikkojen säilyminen vanhusten laitoshoitopaikkoja vähennettäessä Eduskunnan puhemiehelle Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta
LisätiedotPro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3
TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki
LisätiedotDeltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA
Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder
Lisätiedot3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat.
..8 n sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset ( euroa/asukas) olivat vertailukuntien kahdeksanneksi suurimmat. Kustannukset olivat, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Terveydenhuollon
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Maaliskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien
LisätiedotTerveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2009, milj. euroa käyvin hinnoin
THL Tilastoraportti 14/2011 Liitetaulukot: Liitetaulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2009, milj. euroa käyvin hinnoin Liitetaulukko 2. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2009, milj.
LisätiedotTerveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 924/2006 vp Alaikäisten henkilöiden mielenterveysongelmien alueelliset erot Eduskunnan puhemiehelle Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden lasten ja nuorten määrä on kaksinkertaistunut
LisätiedotAnslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen
Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen 10 Lag om vattentjänster 119/2001 Vesihuoltolaki 119/2001 Anslutning av fastigheter till vattentjänstverkets
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 690/2006 vp Kuntien vastuu erikoissairaanhoidon järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa on terveydenhuollon järjestäminen säädetty kuntien
LisätiedotTaustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?
Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät
LisätiedotResultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen
Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts
LisätiedotVerksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef
Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider Peter Granholm Utvecklingschef PG 29.1.2016 Jämförelsetal Källor: Nationella jämförelsetal för verksamheten i social- och hälsovården
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2012 vp Sydänsairaiden hoito Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Tällä hetkellä ympärivuorokautinen kardiologinen päivystys on vain Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa.
LisätiedotAsuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys
Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotPIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ
PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori
LisätiedotAloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.
Sivistyslautakunta/Bildningsnämnde 49 07.05.2008 n ALOITE KUNNALLISEN KOULUMATKATUEN MYÖNTÄMISESTÄ TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE/HEIKKI VESTMAN YM. / MOTION OM BEVILJANDE AV KOMMUNALT BIDRAG FÖR SKOLRESOR
LisätiedotTurku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat
HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden
LisätiedotTietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit Avohoitokäynnit
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa
LisätiedotKORT OM ÖSTERBOTTENS VÄLFÄRDSSTRATEGI
KORT OM ÖSTERBOTTENS VÄLFÄRDSSTRATEGI Lyhyesti Pohjanmaan hyvinvointistrategiasta www.obotnia.fi facebook.com/obotnia VI UTGÅR FRÅN TANKEN ATT... Perusoletus on, että...det finns en direkt koppling mellan
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotTerveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu
TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut
LisätiedotGrupparbete Ryhmätyö. LAPE-akademi / LAPE-akatemia Tillfälle 1. Tilaisuus
Grupparbete Ryhmätyö LAPE-akademi / LAPE-akatemia Tillfälle 1. Tilaisuus 1. 9.5.2019 A Miten voidaan varmistaa, ettei suunnitelma jää vain paperiksi? Hur kan vi försäkra oss om att planen inte bara lämnar
LisätiedotLiitetaulukko 1. Yksityisten terveydenhuollon palvelujen toimipaikkojen määrä ja keskeiset toimialat maakunnittain 2007
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Yksityisten terveydenhuollon palvelujen toimipaikkojen määrä ja keskeiset toimialat maakunnittain 2007 Liitetaulukko 2. Avohoitokäynnit maakunnittain vuonna 2007, (ilman
LisätiedotTiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16
PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
Lisätiedot1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa
LisätiedotVaruboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015
Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd.
Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. 50 45 40 35 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 30 25 20 15 10 5
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten
LisätiedotArkeologian valintakoe 2015
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti
LisätiedotSosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut
Sosiaaliturva 2014 Socialskydd Social Protection TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013 Institutionsvård och boendeservice inom socialvården
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotKUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka
KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö
HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon
LisätiedotSosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut
Sosiaaliturva 2015 Socialskydd Social Protection TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcal report Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2014 Institutionsvård och boendeservice inom socialvården
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa
LisätiedotProtokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja
Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet
LisätiedotPäätoimiala - Huvudnäringsgren (TOL-2002) Palvelutalot ja ryhmäkodit Servicehus och grupphem Vanhusten laitokset
Liitetaulukko 1. Yksityiset sosiaalipalvelutoimintayksiköt 2008 päätoimialoittain ja maakunnittain Tabellbilaga 1. Privata verksamhetsenheter inom den sociala servicen 2008 efter huvudnäringsgren och landskap
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017
TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2016 mukaan Kuopion terveydenhuollon ikävakioidut reaalikustannukset olivat 2467 e/ asukas.
Lisätiedot