TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN KV hyväksynyt STF godkänt

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN KV hyväksynyt STF godkänt

2 TALOUSARVIO 2011 ja TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2011 och EKONOMIPLAN SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida YLEISOSA - ALLMÄNT TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN OCH EKONOMIN KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA - STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI TALOUSARVIOEHDOTUS - BUDGETFÖRSLAG KÄYTTÖTALOUS - DRIFTSBUDGET YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING YLEISHALLINTO ALLMÄN FÖRVALTNING KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET RAHATOIMISTO - DRÄTSELKONTORET SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN HALLINTO - FÖRVALTNING SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER LASTEN PÄIVÄHOITO - BARNDAGVÅRD VANHUSPALVELUT ÄLDREOMSORG TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD Terveyskeskuksen avohoito - Hälsocentralens öppenvård SUUN TERVEYDENHUOLTO MUNHÄLSOVÅRD ERIKOISSAIRAANHOITO - SPECIALISERAD SJUKVÅRD YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN HALLINTO FÖRVALTNING MAANKÄYTTÖ MARKANVÄNDNING YMPÄRISTÖTOIMI MILJÖENHETEN RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING KUNTATEKNIIKKA KOMMUNTEKNIK RAKENNUSLAUTAKUNTA - BYGGNADSNÄMNDEN... 72

3 sivu - sida SIVISTYSTOIMI - BILDNING HALLINTO JA TALOUS FÖRVALTNING OCH EKONOMI KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNING SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA - FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN Hallinto - Förvaltning Mäntymäen koulu Kasavuoren koulu Kauniaisten lukio Muu koulutoimi - Övrig skolverksamhet SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN - RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA Förvaltning - Hallinto Granhultsskolan Hagelstamska skolan Gymnasiet Grankulla samskola Övrig skolverksamhet - Muu koulutoimi KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN SIVISTYSLAUTAKUNTA - BILDNINGSNÄMNDEN HALLINTO - FÖRVALTNING KANSALAISOPISTO MEDBORGARINSTITUTET KAUPUNGINKIRJASTO - STADSBIBLIOTEKET KULTTUURIPALVELUT - KULTURTJÄNSTER NUORISOPALVELUT - UNGDOMSTJÄNSTER LIIKUNTAPALVELUT - IDROTTSTJÄNSTER HENKILÖSTÖ - PERSONAL TULOSLASKELMA - RESULTATRÄKNING RAHOITUS - FINANSIERING INVESTOINNIT - INVESTERINGAR LIITTEET - BILAGOR

4 YLEISOSA ALLMÄNT

5 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 1 TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA - UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN OCH EKONOMIN 1.1 Yleinen talouskehitys - Det allmänna ekonomiska läget Kokonaistuotannon jyrkkä supistuminen ja elvytystoimet ovat heikentäneet julkisen talouden rahoitusasemaa. Vaikka talous on kääntynyt maltilliseen nousuun vuonna 2010, julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen, sillä suhdannetilan muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä. Valtionvelka kasvaa näillä näkymin vuodesta 2008 vuoteen 2012 lähes 40 mrd. eurolla yli 90 mrd. euroon. Valtionvelan korkomenot ovat tänä vuonna vajaa 2,5 mrd. euroa. Suomen kansantalouden kasvuksi vuonna 2010 arvioidaan 2,1 prosenttia. Kasvun taustalla on ensisijaisesti kokonaiskysynnän nousu. Vuonna 2011 kasvu kiihtyy 2,9 prosenttiin. Vuosi 2011 tullee olemaan lähivuosien kovin kasvuvuosi, sillä vuonna 2012 kasvun arvioidaan hidastuvan 2,6 prosenttiin. Vuosien 2010 ja 2011 aikana otetaan ensimmäiset askeleet kohti julkisen talouden tasapainottamista. Sovittujen arvonlisäverojen, energiaverojen sekä makeis- ja virvoitusjuomaverojen korottamisen myötä finanssipolitiikka on muuttumassa elvyttävästä kiristävään suuntaan. Julkisen talouden tila kohenee ensi vuonna mutta pysyy tuntuvasti alijäämäisenä. Vuonna 2010 inflaatio kiihtyy kansallisen hintaindeksin mukaan 1,5 prosenttiin, kun energian ja muiden raaka-aineiden kallistuminen maailmanmarkkinoilla alkaa tuottajahintojen jälkeen näkyä myös kuluttajahinnoissa. Asuntohinnat ja korot eivät enää alene. Lisäksi heinäkuussa 2010 toteutettu arvonlisäveron yleinen korotus ja ravintolaruoan arvonlisäveron alennus ovat nostaneet kuluttajahintoja muutamalla prosenttiyksikön kymmenyksellä. Vuonna 2011 kuluttajahintojen ennustetaan nousevan noin 2,5 prosenttia, mihin vaikuttaa merkittävästi tuleva energiaveron korotus. Den offentliga ekonomins finansiella ställning har försvagats kraftigt av den drastiskt minskade totalproduktionen och stimulansåtgärderna. Trots att en svag återhämtning börjat 2010 kommer den offentliga ekonomins underskott att fördjupas ytterligare, eftersom förändringarna i konjunkturläget realiseras med eftersläpning i den offentliga ekonomin. Statsskulden ökar enligt den nuvarande uppfattningen från 2008 till 2012 med nästan 40 miljarder euro till dryga 90 miljarder euro. Ränteutgifterna på statsskulden är knappa 2,5 miljarder euro i år. Den finländska samhällsekonomin beräknas växa med 2,1 procent år Tillväxten baserar sig i första hand på ökningen av den totala efterfrågan. År 2011 kommer tillväxten att öka till 2,9 procent. År 2011 ser ut att bli det kraftigaste tillväxtåret under den närmaste framtiden, eftersom tillväxten beräknas avta till 2,6 procent år De första stegen mot balansering av den offentliga ekonomin tas 2010 och De överenskomna höjningarna av mervärdesskatterna, energiskatterna samt sötsaks- och läskeacciserna kommer att vända finanspolitiken i en åtstramande riktning. Den offentliga ekonomin kommer att förbättras nästa år men ett betydande underskott återstår. Inflationen ökar 2010 i takt med det nationella prisindexet till 1,5 procent, då ökningen av världsmarknadspriserna på energi och andra råvaror börjar avspeglas förutom i producentpriserna även i konsumentpriserna. Bostadspriserna och räntorna kommer inte att sjunka ytterligare. Dessutom kommer den i juli 2010 genomförda allmänna höjningen av mervärdesskattesatsen och sänkningen av mervärdesskatten för restaurangmat att höja på konsumentpriserna med några tiondels procentenheter. År 2011 beräknas konsumentpriserna stiga med ca 2,5 procent. En väsentlig inverkande faktor är den kommande höjningen av energiskatterna. 1

6 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 1.2 Kuntatalouden yleiset näkymät - Det allmänna läget inom den kommunala ekonomin Kuntatalouden kehitys Talouskriisin aiheuttamat vauriot kuntatalouteen näyttäisivät jäävän pelättyä pienemmiksi. Erityisesti valtion toimenpiteet ovat vahvistaneet kuntataloutta merkittävästi akuutin kriisin aikana. Kuntien talous pysyy vielä vuonna 2010 tavanomaista kireämpänä, kun kunnallisveron tuotto ei lisäänny. Kokonaisverotulot ovat tosin jo tänä vuonna kääntymässä yhteisöveron toipumisen ja kiinteistöverojen korotusten myötä hienoiseen kasvuun, ja kasvu nopeutuu vuonna 2011, kun myös kunnallisverotulot lisääntyvät. Myös palkkausmenojen maltillinen kehitys parantaa kuntatalouden näkymiä. Kuntien kustannustason ennakoidaan nousevan v runsaat 2½ %. Vuoden 2011 kunta-alan ansiotasokehityksen arviointia vaikeuttaa kuitenkin se, että voimassa olevat sopimukset ovat irtisanottavissa. Uusia korotuksia ei kuitenkaan voi tulla ennen , joten 2½ %:n ansiotason nousu kunta-alalla on kuitenkin yleistä ansiotason nousua matalampi. Työnantajamaksuperusteet kohoavat vuonna ,2 prosenttiyksiköllä lähinnä työttömyysvakuutusmaksun nousun myötä. Suurimman työnantajanmaksun, kuntien eläkevakuutusmaksun oletetaan pysyvän ennallaan. Vuoden 2011 valtion talousarvioon liittyvien toimenpiteiden, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamisen, perusopetuksen laadun kehittämisen ja maahanmuuttoon liittyvien kustannusten kasvamisen arvioidaan lisäävän kuntien menoja nettomääräisesti n. 60 milj. eurolla. Vaikka kuntatalouden näkymät ovatkin muuttuneet aiemmin arvioitua paremmiksi, taantuman jälkien korjaaminen pakottaa kunnat jatkamaan v aloitettuja säästötoimia. Säästötoimia tullaan tekemään erityisesti rekrytointipolitiikkaa tiukentamalla ja hyödyntämällä luonnollista poistumaa. Henkilöstömenojen lisäksi säästöt kohdistuvat myös toimintojen supistamiseen ja investointeihin, joiden oletetaan ennakkosuunnitelmista poiketen hienoisesti alenevan Den kommunala ekonomins utveckling Finanskrisen tycks ha haft mindre inverkan på kommunalekonomin än väntat. Kommunalekonomin har förstärkts avsevärt framför allt av statens åtgärder under den mest akuta krisen. Kommunernas ekonomi kommer att vara stramare än vanligt under 2010, eftersom kommunalskatteintäkterna inte kommer att öka. De sammanlagda skatteinkomsterna ökar dock något redan 2010 tack vare återhämtningen av samfundsskatten och höjningen av fastighetsskatterna, och ökningen tilltar 2011 då även kommunalskatteintäkterna börjar växa. Den måttliga löneutvecklingen förstärker också utsikterna för kommunalekonomin. Kommunernas kostnadsnivå väntas stiga med drygt 2 ½ % år Uppskattningen av inkomstnivåns utveckling inom den kommunala sektorn år 2011 försvåras av att de gällande avtalen kan sägas upp. Det kan likväl inte bli några nya förhöjningar före den 1 maj 2011, så kommunernas inkomstnivå har antagits stiga med cirka 2½ %, dvs. något långsammare än den allmänna inkomstnivån. Arbetsgivaravgiftsgrunderna höjs år 2011 med 0,2 procentenheter främst på grund av att arbetslöshetsförsäkringspremien stiger. Den största arbetsgivaravgiften, kommunernas pensionsförsäkringsavgift, antas förbli oförändrad. De åtgärder som hänför sig till statens budgetproposition för 2011, t.ex. förbättrandet av social- och hälsovårdstjänsterna, utvecklandet av kvaliteten på den grundläggande undervisningen och kostnadsökningen i anslutning till invandringen beräknas öka kommunernas utgifter med cirka 60 miljoner euro netto. Trots att utsikterna för kommunekonomin har förändrats i en bättre riktning än vad som tidigare uppskattades, tvingar reparationerna av recessionens spår kommunerna att fortsätta med de sparåtgärder som påbörjades Sparåtgärderna kommer att genomföras särskilt genom att man skärper rekryteringspolitiken och utnyttjar den naturliga avgången. Förutom på personalutgifterna riktas besparingar också på inskränkningar i verksamheten och investeringarna, som avvikande från förhandsplanerna antas minska något. 2

7 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Kuntatalouden verotulo- ja valtionosuuskehitys Yli puolet kunnista nosti vuodelle 2010 kunnallisveroprosenttiaan, ja keskimääräinen kunnallisveroaste kohosi 0.4 prosenttiyksiköllä. Valtion säätämän kiinteistöverojen rajojen noston lisäksi kunnat itse tekivät kiinteistöveroon poikkeuksellisen suuria korotuksia. Edellä mainittujen korotusten yhteisvaikutus oli yli 500 milj. euroa. Kunnallisveron kertymää kasvattaa myös vuoden 2009 verotuksen valmistumisesta johtuva oikaisutilitys. Kunnallisveron tuoton arvioidaan hieman alentuvan vuonna 2010 (-0,5 %) ja kasvavan 2,5 % vuonna 2011 ilman veroprosenttien korotuksia. Verotulojen kehitykseen ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat vuoden 2010 aikanakin verokertymien ajoitukseen liittyvät kertaluonteiset tekijät. Niiden osuus on vuonna 2010 huomattava, arviolta noin 200 miljoonaa euroa. Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan vuonna 2010, samoin vuonna Yhteisöverojen tai kiinteistöverojen veroperusteisiin ei ole tarkoitus tehdä valtion toimesta muutoksia vuodelle 2011 lukuun ottamatta kuntien jako-osuuden palauttamista lamaa edeltävälle tasolle (2012 ja siitä eteenpäin: 32 % => 22 %). Vuonna 2011 verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan lisääntyvän yhteensä runsaat 4 %. Kunnallisveron tuoton odotetaan kasvavan selvästi, ja yhteisöverotulot jatkavat palautumista taantuman aiheuttamasta kuopasta. Valtionosuuksien kasvu perustuu mm. veronkevennysten kompensointiin, indeksikorotukseen sekä maahanmuuttajakorvausten, toimeentulotuen ja opetustoimen harkinnanvaraisten avustusten lisäämiseen. Vuoden 2011 valtionosuuksiin tehtävä vuoden 2009 toteutuneen ja arvioidun kustannustason muutoksen oikaisu pienentää indeksikorotusta n. 80 milj. eurolla Utvecklingen av kommunernas skatteinkomster och statsandelar Över hälften av kommunerna höjde sin inkomstskattesats för 2010 och den genomsnittliga kommunalskattesatsen steg med 0,4 procentenheter. Förutom den av staten reglerade höjningen av gränserna för fastighetsskatterna företog kommunerna själva exceptionellt stora förhöjningar av fastighetsskatten. Den sammantagna effekten av ovan nämnda förhöjningar var över 500 miljoner euro. Inflödet av kommunalskatt ökar också av den korrigerande redovisningen till följd av att beskattningen för 2009 färdigställts. Kommunalskatteinkomsterna väntas sjunka något 2010 (-0,5 %) och stiga med 2,5 % år 2011 utan höjningar av skattesatserna. På skatteinkomsternas utveckling har verkat och verkar även 2010 faktorer av engångskaraktär som inverkar på när skatteinkomsterna inflyter. Dessa faktorers andel är betydande också 2010, uppskattningsvis ca 200 miljoner euro. Intäkterna av samfundsskatten beräknas öka 2010 och även Staten har inte för avsikt att göra ändringar i beskattningsgrunderna för samfundsskatterna eller fastighetsskatterna år År 2011 förutspås skatteinkomsterna och statsandelarna öka med sammanlagt drygt 4 %. Intäkterna av kommunalskatten väntas öka klart, och samfundsskatteinkomsterna fortsätter att återhämta sig från den svacka som recessionen orsakade. Ökningen av statsandelarna grundar sig på bl.a. kompenseringarna av skattelättnaderna, indexförhöjningen samt utökningen av ersättningarna för invandrare, utkomststödet och de understöd som är beroende av prövning inom undervisningsväsendet. Den korrigering av statsandelarna för 2011 som görs på grund av den faktiska och beräknade förändringen i kostnadsnivån 2009 minskar indexförhöjningen med cirka 80 miljoner euro. 3

8 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 1.3 Taloudellinen tilanne PKS-seudulla ja Kauniaisissa - Det ekonomiska läget i huvudstadsregionen och i Grankulla Seudun talous Helsingin seutu koostuu pääkaupunkiseudusta ja kehysalueesta. Helsingin seudulla asuu 24 % koko maan väestöstä, sijaitsee 29 % maan työpaikoista ja tuotetaan 33 % maan bruttokansantuotteesta. Vuodesta 2005 Helsingin seudun tuotanto on kasvanut 7 prosenttia ja koko maan 3 prosenttia. Tuotanto kääntyi laman jälkeen selvään nousuun alkuvuoden 2010 aikana Helsingin seudulla. Ennakkoarvion mukaan tuotanto kasvoi vajaat kaksi prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2010 verraten ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä. Tuotannon vaihtelut ovat olleet Helsingin seudulla rajumpia kuin koko maassa viime vuosina. Lamaa edeltänyt kasvu oli nopeampaa ja kesti pitempään kuin muualla, mutta pudotus vuoden 2009 alkupuolella oli jyrkempi. Vuoden 2010 alussa kasvu käynnistyi Helsingin seudulla vahvempana kuin koko valtakunnassa. Helsingin seudulla on yleisesti rekrytointitarvetta on hoiva-alalla, kiinteistönhuollossa ja palvelualoilla. Pankkisektorille saattaa tulla työvoimapulaa, jos noususuhdanne jatkuu. Tietotekniikka-ala imee taas opiskelijoita töihin. Taantuman jälkeen yritykset etsivät kasvua varten ohjelmistosuunnittelijoita ja projektipäälliköitä. Pula työvoimasta orastaa jo Kauniainen Kauniaisten kaupungin tilikauden 2009 tulos osoitti noin 2,521 meur:n alijäämää. Vuosi 2009 oli taloushistorian synkimpiä. Kaupungin verotulokertymä valtakunnallisen verotulokertymän vanavedessä romahti 2,1 miljoonaa vuodelle 2009 budjetoituun nähden. Sijoitusarvopapereista saatu myyntivoitto 1,13 miljoonaa tuloutettiin vuoden 2010 alussa maksutasapainon vakauttamiseksi ja käyttötalousmenojen kattamiseksi. Talousarviokauden kaikkien vuosien tilikauden tuloksen ovat suunnittelulähtökohdat huomioiden ylijäämäisiä. Verotuloennustenäkymät ovat vuoden 2010 edetessä kohentuneet. Taloussuunnitelman osalta vuosi 2013 pitää sisällään suunnitellun Koivuhovin alueen myynnin, jolla on merkittävä myyntivoittovaikutus kaupungin talouden kannalta. Toisaalta Regionens ekonomi Helsingforsregionen består av huvudstadsregionen och kretsområdet. I Helsingforsregionen bor 24 % av landets befolkning, där finns 29 % av landets arbetsplatser och där produceras 33 % av bruttonationalprodukten. Från år 2005 har Helsingforsregionens produktion stigit med 7 procent mot 3 procent i hela landet. Efter recessionen har produktionen vänt klart uppåt i Helsingforsregionen under början av Enligt preliminära beräkningar ökade produktionen under det första och andra kvartalet 2010 med knappa två procent från föregående år. Produktionssvängningarna har under de senaste åren varit kraftigare i Helsingforsregionen än i hela landet. Tillväxten före recessionen var snabbare och långvarigare än på andra håll i landet, men nedgången i början av 2009 var brantare. I början av 2010 startade tillväxten i Helsingforsregionen starkare än i hela landet. Produktionskapacitetens användningsgrader håller på att stiga. Hela kapaciteten används i 73 procent av företagen och 27 procent har fri kapacitet. Det har kommit in fler beställningar under de senaste månaderna, och orderböckerna börjar vara nästan normala. I Helsingforsregionen finns det rekryteringsbehov inom vårdsektorn, fastighetsunderhållet och servicebranscherna. Om konjunkturuppgången fortsätter, kan det uppstå arbetskraftsbrist i banksektorn. IT-branschen anställer igen studerande. Efter recessionen söker företagen programplanerare och projektchefer. Tecken på arbetskraftsbrist kan redan skönjas Grankulla Grankulla stads resultat för räkenskapsperioden 2009 uppvisade ett underskott på ca 2,521 miljoner euro. År 2009 var ett av den ekonomiska historiens dystraste år. Stadens skatteinkomster sjönk i kölvattnet av de nationella skatteinkomsterna med 2,1 miljoner jämfört med de för 2009 budgeterade skatteinkomsterna. Den försäljningsvinst på 1,13 miljoner euro som erhölls av portföljinvesteringar inkomstfördes i början av 2010 för att stabilisera betalningsbalansen och täcka driftsekonomiutgifter. 4

9 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA myös taloussuunnitelman valmisteluvaiheen epävarmuustekijänä vastaavasti on investointiosassa kaupunkirataan varattujen määrärahojen alhainen taso ja mahdollisesti aikaisempi toteutuminen. Mm. näistä syistä taloussuunnitelmakauden näkymät muuttunevat vielä tulevien vuosien talousarvionäkymien edetessä. Tulevan talousarviokauden suunnittelun pohjana investointitason madaltaminen on kaupungin talouden hoidon kannalta tulevien vuosien haaste. Investointien taso tulee sopeuttaa tasolle, joka on kokonaistaloudellisesti ja vuotuisella tasolla kestävä. Myös väestörakenteen viimevuosien kehittyminen ikääntyvän väestön kasvaessa entisestään, luo paineita hyvinvointipalveluiden kysynnän kasvulle ja aiheuttaa menopaineita. Aktiivisesti käynnistettyjen, meneillään olevien rakenteellisten muutosten tarkastelulle on merkittävä sija myös tulevan talouden tasapainottamistekijöiden näkökulmasta. Räkenskapsperiodens resultat för ekonomiplaneperiodens alla år uppvisar överskott med beaktande av utgångspunkterna för planeringen. Skatteinkomstprognoserna har förbättrats under loppet av För ekonomiplanens del innehåller år 2013 försäljning av Björkgårdsområdet. Försäljningsvinsten har en stor betydelse för stadens ekonomi. Å andra sidan innebar den låga nivån på de anslag som reserverats för stadsbanan i investeringsdelen och en eventuell tidigareläggning av genomförandet ett osäkerhetsmoment när ekonomiplanen bereddes. Bl.a. av dessa skäl ändras utsikterna för ekonomiplaneperioden sannolikt ännu under de kommande åren när budgetutsikterna klarnar. En utmaning under de närmaste åren inom skötseln av stadens ekonomi är att i planeringen av den kommande ekonomiplaneperioden utgå ifrån en sänkning av investeringsnivån. Investeringarna ska anpassas till en nivå som är hållbar både totalekonomiskt och på årsnivå. Befolkningsstrukturens utveckling under de senaste åren, då andelen äldre fortsätter att öka, innebär en ökning av efterfrågan på välfärdstjänster och därmed också av utgifterna. En granskning av aktivt påbörjade, pågående strukturella ändringar har en väsentlig plats också med tanke på den framtida ekonomins balanseringsfaktorer. 1.4 Väestö ja työllisyys - Befolkning och sysselsättning Väestön rakenne ja kehitysnäkymät Valtakunnallinen väestökehitys Suomen virallinen väkiluku oli Väkiluku kasvoi vuoden 2009 aikana yhteensä henkilöllä. Edellisen vuoden tapaan muuttovoitto ulkomailta oli luonnollista väestönkasvua voimakkaampaa. Ikärakenteen kehitykseen vaikuttaa syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehitys. Kun tarkastellaan Suomen ikärakennetta, syntyvyyden kehitys on ratkaiseva. Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat kupruna ikäpyramidissa luvulta alkaen ikäluokat ovat olleet lähes samankokoisia. Lisäksi ihmisille on tullut toisen maailmansodan jälkeen tilastollista elinaikaa Befolkningsstruktur och utvecklingsperspektiv Befolkningsutvecklingen i Finland Finlands officiella invånarantal var den 31 december Under 2009 ökade folkmängden med sammanlagt personer. I likhet med året innan var inflyttningsöverskottet från utlandet större än den naturliga befolkningstillväxten. Nativitetens, dödlighetens och flyttningsrörelsens utveckling inverkar på hur åldersstrukturen utvecklas. När man granskar åldersstrukturen i Finland, är nativitetsutvecklingen avgörande. De stora åldersklasserna, som föddes efter kriget, syns som en bula i ålderspyramiden. Sedan 1970-talet har åldersklasserna 5

10 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA lisää lähes 16 vuotta. Muutaman vuoden kuluttua Suomessa jää eläkkeelle huomattavasti enemmän ihmisiä kuin aikaisemmin. Tällöin testataan voimakkaan taloudellisen kasvun vuosina luodun eläkepolitiikan perustan. Seudullinen väestökehitys Helsingin seudulla asui kesäkuun 2010 lopussa 1,3 milj. asukasta ennakkotietojen mukaan. Helsingin seudun väestö kasvoi huhti kesäkuussa henkilöllä. Muutos oli samaa suuruusluokkaa kuin vuotta aikaisemmin samana ajankohtana. Väestömäärän kasvusta puolet oli peräisin muuttoliikkeestä ja toinen puoli luonnollisesta väestönkasvusta. Kauniaisten väestökehitys Kauniaisten kaupungin tavoitteena on tasapainoisen väestörakenteen kehittäminen ja nykyisen väestömäärän hallittu kasvattaminen. Helsingin seudun maankäytön, liikenteen ja asumisen neuvottelukunta (MAL -yhteistyö) on laatinut toteutusohjelman vuosille Kauniainen on MAL -yhteistyössä sitoutunut 600 asunnon tuotantoon kymmenvuotiskaudella. Maankäyttöarviot perustuvat siihen, että kaupungin väestö voisi kasvaa vuoteen 2020 mennessä n asukkaaseen. Asukasluvun lisääntyminen olisi henkeä kymmenvuotiskaudella. 600 asunnosta valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa olisi 120 asuntoa. Valtuusto on hyväksynyt asuntoohjelman. Väestötiheydessä suhteessa pinta-alaan kaupunki sijoittuu maan kärkisijoille. Väestötiheys Kauniaisissa on 1448 as/km2 ( ). Kauniaisille tyypillinen pientalovaltainen kaupunkirakenne, hyvien liikenneyhteyksien ja raideliikenteen varrella, on sopusoinnussa pääkaupunkiseudun yhteisten maankäytön kehityslinjausten kanssa. Kaupungin väestömäärä on usean edeltävän vuoden ajan ollut noin asukkaan tasolla. Eri ikäryhmien sisällä on kuitenkin tapahtunut huomattavia muutoksia. Vuodesta 2002 vuoteen 2010 työikäisten osuus on laskenut 57,9 %:sta 53,1 %:iin. Ikääntyvä väestö on vuorostaan selvässä kasvussa eläkeläisten osuus on kasvanut 14,3 %:sta 19,2 %:iin. Samanaikaisesti lasten ja nuorten osuus on ollut melko tasainen. Seuraavan viiden vuoden aikana rakentaminen tulee asunto-ohjelman mukaan olemaan varit nästan lika stora. Dessutom har den statistiska livstiden ökat med nästan 16 år under tiden efter andra världskriget. Om några år går betydligt fler människor i pension i Finland än tidigare. Grunden för den pensionspolitik som skapades under år av ekonomisk tillväxt testas då kraftigt. Regional befolkningsutveckling Enligt preliminära uppgifter hade Helsingforsregionen 1,3 miljoner invånare i slutet av juni I april-juni ökade folkmängden i regionen med personer. Ändringen är av samma storleksklass som under motsvarande period året innan. Hälften av befolkningsökningen berodde på flyttningsrörelsen och den andra hälften på naturlig befolkningstillväxt. Befolkningsutvecklingen i Grankulla Grankulla stads mål är en balanserad befolkningsstruktur och en kontrollerad ökning av den nuvarande folkmängden. Delegationen för markanvändning, boende och trafik (MBTsamarbete) har utarbetat ett genomförandeprogram för bostadsproduktionen Grankulla har inom MBT-samarbetet förbundit sig att producera 600 bostäder under tioårsperioden. Markanvändningsberäkningarna baserar sig på att stadens invånarantal kan växa till ca invånare till år Under tioårsperioden skulle detta innebära en befolkningsökning på personer. Av de 600 bostäderna ska 120 vara statsstödd hyresbostadsproduktion. Fullmäktige har godkänt bostadsprogrammet. I fråga om befolkningstäthet i förhållande till arealen hör staden till de mest tätbefolkade i landet. I Grankulla bor det 1448 invånare/km 2 ( ). Den för Grankulla typiska småhusdominerade stadsstrukturen vid goda trafikförbindelser och spårtrafik står bra i samklang med huvudstadsregionens gemensamma utvecklingslinjer för markanvändningen. Under flera år har staden haft omkring invånare. Det har ändå skett betydande förändringar inom de olika befolkningsgrupperna. Den arbetsföra befolkningens andel har sjunkit från 57,9 % till 53,1 % från år 2002 till år Däremot ökar antalet äldre invånare klart. Mellan 2002 och 2010 har andelen pensionärer stigit från 14,3 % till 19,2 %. Samtidigt har andelen barn och unga varit rätt oförändrad. Under de närmaste fem åren kommer byggverksamheten att vara aktiv i enlighet med 6

11 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA vilkasta. Tämän huomioiden Kaupunkitutkimus TA Oy:n on laatinut Kauniaisten alueellisen väestöennustemallin vuosille Ennuste tuottaa vuosittain ikäryhmittäisen ennusteen koko kunnan tasolla. Alla olevassa kuvassa tarkastellaan ikäryhmittäistä väestökehitystä jaksolla bostadsprogrammet. Med beaktande av detta har Kaupunkitutkimus TA Oy gjort upp en regional befolkningsprognosmodell för Grankulla för åren Modellen producerar årligen en prognos per åldersgrupp på hela kommunens nivå. I figuren nedan granskas befolkningsutvecklingen per åldersgrupp Kauniainen, väestö ikäryhmittäin Väestöprojektio Vuosi yli 85 Yhteensä henkilöä yli 85 Ikäluokka 7

12 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Hyvinvointi-indikaattorit (Terveys 2015 tavoitteiden toteutumisen seuranta) Terveys ohjelma on yhteistyöohjelma, joka pyrkii terveyden tukemiseen ja edistämiseen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja kunnan hallinnonaloilla. Ohjelmalla halutaan lisätä terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia ja pienentää väestöryhmien välisiä terveyseroja. Terveys ohjelman tavoitteet on asetettu ja niiden toteutumista seurataan ikäryhmittäin. Kauniaisissa seurattaviksi indikaattoreiksi on valittu alla olevan taulukon mukaiset 6 erilaista indikaattoria, vertailuvuosina esitettynä Välfärdsindikatorer (Uppföljning av hur målen i Hälsa 2015 nåtts) Programmet Hälsa 2015 är ett samarbetsprogram som strävar efter att stöda och främja hälsa inom alla samhällets sektorer och kommunala förvaltningar. Syftet med programmet är öka antalet friska och verksamma levnadsår och minska hälsoskillnaderna mellan de olika befolkningsgrupperna. Målen i programmet Hälsa 2015 har ställts och måluppfyllelsen följs efter åldersgrupp. I Grankulla har man valt att följa 6 olika indikatorer enligt tabellen nedan. Indikaattori Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä (suluissa lkm) 2,1 (46) 1 (16)* ei tietoa Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (suluissa lkm) Terveydentila keskimääräinen tai huono, 8.- ja 9.luokkalaiset, % 8. ja 9. luokkien oppilaista Tupakointi päivittäin, lukio 1. ja 2. luokka-aste, % 1. ja 2. luokka-asteen oppilaista 6,2 (52) 6,7 (58) ei tietoa ja 9: 17 (15)** Lukio 12 (18) 8. ja 9: 12 (14) Lukio: 19 (13) Lääkkeiden erityiskorvausindeksi (Kela), suluissa Uusimaa ,9 74,5 73,1 (88,7) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä 91,4 91,2 92 väestöstä *kirjaamismenettely muuttunut uuden lainsäädännön mukaiseksi **Kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi 1. Vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleet 0-17 vuotiaiden osuus ikäluokasta. Avohuollon tukitoimenpiteet käsittää mm. tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastusten turvaamisen sekä perheen tuen ja kuntoutuksen. Andelen 0-17-åringar som omfattas av stödåtgärder inom barnskyddets öppenvård, % av befolkningen i samma ålder. Stödåtgärderna inom öppenvården omfattar bl.a. stödboende, tryggande av utkomst, skolgång och fritidsintressen samt stöd och rehabilitering för familjen. 2. Niiden vuotiaiden osuus, jotka eivät ole opiskelijoita ko. vuonna eikä ole tutkintokoodia eli ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Andelen åringar som inte är studerande ifrågavarande år och inte har någon examenskod, dvs. utbildning efter det grundläggande stadiet. 3. Kuvaa kouluterveyskyselyssä vastanneiden oppilaiden omaa kokemusta terveydentilasta. Beskriver de elevers egna upplevelser om sitt hälsotillstånd som svarat på skolhälsoenkäten. 8

13 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 4. Indikaattori ilmaisee päivittäin tupakoivien 8. ja 9. luokka-asteen ja lukion 1. ja 2. luokkalaisten osuuden kyselyyn vastanneista. Tavoite vuonna 2015 on, että vuotiaista alle 15 % tupakoi päivittäin. Indikatorn anger andelen elever som röker dagligen i årskurs 8-9 och årskurs 1 och 2 i gymnasiet. Målet för 2015 är att mindre än 15 % av unga i åldern år röker dagligen. 5. Kelan erityiskorvausindeksi (koko Suomi 100). Fpa:s specialersättningsindex (hela Finland 100) 6. Luku ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Tavoite on, että % ikäluokasta asuu kotona. Siffran anger andelen hemmaboende bland de 75 år fyllda. Målet är att % av åldersklassen bor hemma. 9

14 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 2 KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA - STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI Kaupungin yleinen kehittämisstrategia rakentuu tässä luvussa esitetyistä kaupungin toiminnan perustavoitteista sekä toiminnan kehittämisen kannalta keskeisimmistä strategisista linjauksista. Nämä strategiset linjaukset ovat kiinteässä suhteessa toimialojen tavoitteisiin. Kaupungin kehittämisstrategia ohjaa toimialojen toiminnan kehittämistä ja toisaalta eräät toimialojen tavoitteet on määritelty koko kaupungin kannalta keskeisiksi strategisiksi tavoitteiksi. Kaupunki sitoutuu PKS -seudun vision ja strategian toteuttamiseen osana kaupungin omaa toimintaa. Strategian avulla hahmotetaan ne suuntalinjat, jotka ohjaavat kaupungin toimintaa ja sen päätöksentekoa ja päätösten valmistelua. Kaupunginvaltuusto päättää kaupungin kehittämisstrategiasta valtuustokausittain. Kehittämisstrategia sisältää vision, arvot ja strategiset tavoitteet. Strategisista tavoitteista johdetaan vuosittaiset koko kaupunkia koskevat toiminnalliset tavoitteet. Visio, arvot ja strategiset linjaukset perustuvat kaupunginvaltuuston ja -hallituksen keväällä 2009 pitämiin strategiaseminaareihin. Stadens allmänna utvecklingsstrategi består av de i det här kapitlet framförda grundläggande målen för stadens verksamhet och de för utvecklingen av verksamheten viktigaste strategiska riktlinjerna. Dessa strategiska riktlinjer är nära förknippade med sektorernas mål. Stadens utvecklingsstrategi styr utvecklingen av sektorernas verksamhet, men å andra sidan har en del av sektorernas mål fastställts som viktiga strategiska mål för hela staden. Staden förbinder sig till att genomföra huvudstadsregionens vision och strategi som en del av stadens egen verksamhet. Med hjälp av strategin gestaltas de riktlinjer som styr stadens verksamhet, beslutsfattandet och beredningen av besluten. Stadsfullmäktige beslutar per fullmäktigeperiod om stadens utvecklingsstrategi. Utvecklingsstrategin omfattar en vision, värderingar och strategiska mål. Från de strategiska målen härleds de årliga verksamhetsmål som gäller hela staden. Visionen, värderingarna och de strategiska riktlinjerna baserar sig på fullmäktiges och stadsstyrelsens strategiseminarier på våren

15 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Strategian rakenne Strategins uppbyggnad Visio Mielikuva, tahtotila, unelma halutusta tulevaisuudesta, yhteisen ponnistelun päämäärä Arvot Valintoja ohjaavat periaatteet Valtuustokausittain Valtuustokauden strategiset linjaukset Mitä halutaan saada aikaan valtuustokaudella Toiminnalliset tavoitteet Mitä konkreettisesti tehdään valtuustokauden linjausten saavuttamiseksi 1) suunnitelma 2) toteutus budjettivuonna Kaupunki (poikkihallinnolliset) Vuosittain Yleishallinto Sosiaali ja terveystoimi Yhdyskunta toimi Sivistystoimi 11

16 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 2.1 Kauniaisten kaupungin visio ja arvot - Grankulla stads vision och värderingar KAUNIAISTEN VISIO GRANKULLAS VISION Kauniainen on tulevaisuuteen suuntaava, kulttuuriperintöä kunnioittava, ihmisläheinen kaupunki, jonka viihtyisä ympäristö ja ajanmukaiset kaksikieliset palvelut edistävät yhteistä hyvinvointia. Grankulla är en framtidsorienterad, människonära stad som respekterar sitt kulturarv och vars trivsamma miljö och tidsenliga tvåspråkiga tjänster främjar den gemensamma välfärden. KAUNIAISTEN KAUPUNGIN ARVOT 1. Turvallisesti lähellä läpi elämän Kauniaisissa palvelut ovat lähellä ja helposti saavutettavissa elämän kaikissa vaiheissa. Asuinympäristö on turvallinen ja viihtyisä. 2. Aito yhteisöllisyys Kauniaisissa ihmiset välittävät toisistaan ja huolehtivat yhteisistä asioista. Kaupunki toimii tiiviissä yhteistyössä yhdistysten, yritysten ja kuntalaisten kanssa. Päätöksenteon läpinäkyvyys sekä tiedotuksen ja toiminnan avoimuus luovat luottamuksellista ilmapiiriä. Kauniaisten kaupungin toiminta on joustavaa ja päätöksenteko on lähellä kuntalaisia. 3. Elävä kaksikielisyys Kauniainen on kaksikielinen kaupunki, jossa sekä suomen- että ruotsinkielisen kulttuurin vaikutus näkyy vahvasti kuntalaisten arjessa. Kaupunki palvelee tasapuolisesti ja sujuvasti kahdella kielellä. 4. Luonnonläheisyys Kauniainen vaalii monimuotoista kaupunkirakennetta ja kestävää kehitystä. Tiivis keskusta-alue tarjoaa palvelut asukkaille. Luontoalueet ovat kaupunkilaisten monimuotoisia viihtyisiä elämisen ja virkistäytymisen keitaita. Hyvät kevytliikenneväylät ja toimiva joukkoliikenne turvaavat ympäristöystävällisen liikkumisen. 5. Ketterä kehittyminen Kaupunki kehittää toimintaansa jatkuvasti ja aktiivisesti. Kauniainen tuottaa korkeatasoiset palvelunsa kustannustehokkaasti uusinta tietoa ja innovaatioita hyödyntäen. GRANKULLA STADS VÄRDERINGAR 1. Trygg närhet genom livet I Grankulla är tjänsterna nära och lättillgängliga i alla livsfaser. Boendemiljön är trygg och trivsam. 2. Äkta gemenskap I Grankulla bryr sig människorna om varandra och drar försorg om gemensamma frågor. Staden verkar i tätt samarbete med föreningar, företag och invånare. Transparent beslutsfattande och öppen information och verksamhet skapar en förtroendefull atmosfär. Grankulla stads verksamhet är flexibel och beslutsfattandet sker nära kommuninvånarna. 3. Levande tvåspråkighet Grankulla är en tvåspråkig stad där både den finskspråkiga och den svenskspråkiga kulturens inverkan syns starkt i kommuninvånarnas vardag. Staden betjänar invånarna jämlikt och smidigt på två språk. 4. Närhet till naturen Grankulla värnar om en mångformig stadsstruktur och hållbar utveckling. Ett tätt bebyggt centrumområde erbjuder invånarna service. Naturområdena är invånarnas mångformiga och trivsamma oaser för friluftsliv och rekreation. Bra gång- och cykelvägar och fungerande kollektivtrafik gör det möjligt att röra sig miljövänligt. 5. Smidig utveckling Staden utvecklar kontinuerligt och aktivt sin verksamhet. Grankulla producerar sina högklassiga tjänster kostnadseffektivt genom att utnyttja den nyaste kunskapen och de nyaste innovationerna. 12

17 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 2.2 Strategiset tavoitteet Strategiska mål Kauniainen kehittää aktiivisesti toimintaansa monessa edelläkävijä Toiminnalliset tavoitteet Kaupunki toteuttaa pääkaupunkiseudun strategisia päämääriä myös omassa toiminnassaan. PKS-yhteistyöllä tavoitellaan palvelujen parantamista ja kustannustehokkuutta Kuntalaisdemokratia on vahvasti esillä kaikessa kaupungin toiminnassa. Kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa kaupungin toimintaan erilaisten kanavien ja foorumien kautta. 1.3 Jatketaan hoitokulttuurin muutosta ja sitä tukevaa valmennusta vanhustenhoidossa. 1.4 Lasten hyvinvointia tuetaan Kauniaisissa monin tavoin. Eri menetelmin havainnoidaan 2-5- vuotiaitten lasten kehitysriskejä ja otetaan käyttöön menetelmiä lapsen sosiaalisen kehityksen ja kiusaamisen vastaisen työn tueksi. Lapsen osallisuutta tuetaan VKK-metro hankkeessa, joka tarjoaa mallin kehittää päivähoidossa tehtävää työtä uusimman tutkimuksen tuella. Kauniaisten hankkeessa kehittämiskohteena on kiireettömyys, joka mahdollistaa lapsen kuulluksi ja nähdyksi tulemisen. 1.5 Kouluissa uudenlaiseen osaamiseen ja innovaatioiden syntymiseen luodaan pohjaa kokeilemalla rohkeasti uusia oppimisympäristöjä. Ryhmät muodostetaan tällaisen oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisen kokoisiksi. Oppilaille tarjotaan laaja valinnanvapaus ja yksilölliset oppimispolut sekä vahvistetaan monipuolisesti oppimistaitoja. Ajanmukainen tietoja viestintätekninen toimintaympäristö ovat näkyvä osa arjen käytäntöjä. Kouluissa harjoitetaan myös vahvaa kansainvälistä yhteistyötä. 2. Kauniainen on maamme huippuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Toiminnalliset tavoitteet Grankulla utvecklar aktivt sin verksamhet föregångare på flera områden Verksamhetsmål Staden förverkligar huvudstadsregionens strategiska mål också i sin egen verksamhet. Målet för samarbetet inom huvudstadsregionen är att förbättra servicen och kostnadseffektiviteten. 1.2 Den kommunala demokratin har en synlig plats i all stadens verksamhet. Kommuninvånarna har möjlighet att inverka på stadens verksamhet via olika kanaler och forum. 1.3 Inom äldreomsorgen fortsätter ändringen av vårdkulturen och den utbildning som stöder denna. 1.4 Barnens välfärd stöds i Grankulla på många sätt. Utvecklingsriskerna hos barn i åldern 2-5 år observeras med olika metoder, och olika förfaringssätt tas i bruk som stöder barnens sociala utveckling och arbetet mot mobbning. Barnens deltagande stöds i projektet VKKmetro, som med hjälp av den nyaste forskningen erbjuder en modell för att utveckla arbetet inom dagvården. I Grankullas projekt är målet att utveckla en avstressad miljö som gör det möjligt för barnen att bli hörda och sedda. 1.5 I skolorna skapar man en grund för ett nytt slags kunnande och för innovationer genom att djärvt pröva olika inlärningsmiljöer. Gruppstorleken bestäms så att den är ändamålsenlig för den här typen av lärande. Eleverna erbjuds stor valfrihet och individuella inlärningsstigar, och inlärningsfärdigheterna stärks mångsidigt. En modern informations- och kommunikationsteknisk verksamhetsmiljö är en synlig del av vardagen. I skolorna bedrivs också ett starkt internationellt samarbete. 2. Grankulla hör till topparna i landet i fråga om främjande av välfärd och hälsa Verksamhetsmål

18 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 2.1 Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelma valmistuu vuoden 2010 aikana ja vuonna 2011 käynnistetään linjausten mukaiset toimenpiteet. Kaupungin toimijoita ja koko yhteisöä kannustetaan tukemaan lasten hyvinvointia ja tervettä kehitystä. 2.2 Oppilashuoltoa kehitetään syrjäytymisen ehkäisyä tukevan oppilashuollon strategian ja hyväksyttyjen linjausten mukaisesti. Jatketaan moniammatillisen yhteistyön selkeyttämistä ja vahvistamista sosiaalitoimen, koulutoimijoiden ja muiden lasten/nuorten kanssa työskentelevien kesken. 2.3 Lisätään ja kehitetään koulujen, liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen sekä taide- ja musiikkiopetusta antavien oppilaitosten yhteistyötä ja yhteistyömuotoja sekä tietoisuutta terveyttä edistävistä liikuntatottumuksista. 2.4 Tuetaan aikuisväestön hyviä elämäntapoja. Vahvistetaan yhteistyön rakenteita terveydenhuollon, kansalaisopiston, liikuntatoimen ja kolmannen sektorin välillä. 3. Kaupunki tukee yhteisöllisyyttä ja kuntalaisten osallisuutta Toiminnalliset tavoitteet Asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kaupungin toimintaan ja sen kehittämiseen mm. erilaisin vaihtoehtoisin palaute- ja vuorovaikutus-kanavin. 3.2 Nuorten aktiivista kansalaisuutta edistetään kehittämällä uusia tapoja vaikuttaa ja osallistua. 3.3 Perhekeskusverkoston toiminta, jossa pääpaino on ennaltaehkäisevässä työssä, perustuu kumppanuuteen vanhempien, ammattilaisten ja muiden toimijoiden välillä. Arvioidaan ja vakiinnutetaan avoimen perhetoiminnan toimintamallit. Neuvolan toimintamalleja kehitetään avointa perhetoimintaa tukevaksi ja vastaamaan VN asetusta 380/ Ett barn- och ungdomspolitiskt program blir färdigt under 2010 och år 2011 påbörjas åtgärderna enligt riktlinjerna i programmet. Stadens egna aktörer och hela samhället sporras att stöda barnens välfärd och sunda utveckling. 2.2 Elevvården utvecklas enligt strategin för elevvården, som stöder förebyggande av utslagning, och de godkända riktlinjerna. Arbetet med att tydliggöra och stärka det multiprofessionella samarbetet mellan socialvården, skolorna och andra som arbetar med barn/unga fortsätter. 2.3 Samarbetet och samarbetsformerna mellan skolorna, idrottsorganisationerna, idrottsföreningarna och de läroinrättningar som ger konst- och musikundervisning samt medvetenheten om hälsofrämjande motionsvanor ökas och utvecklas. 2.4 Vuxenbefolkningens goda levnadsvanor stöds. Samarbetsstrukturerna mellan hälsovården, medborgarinstitutet, idrottsbyrån och den tredje sektorn stärks. 3. Staden stödjer samhällsgemenskapen och invånarnas deltagande Verksamhetsmål Invånarna och de som använder tjänsterna har möjlighet att delta i och inverka på stadens verksamhet och utvecklingen av denna genom bl.a. olika kanaler för respons och växelverkan. 3.2 De ungas aktiva medborgarskap främjas genom att utveckla nya sätt att påverka och delta. 3.3 Familjecentralsnätverkets verksamhet, där tyngdpunkten ligger på förebyggande arbete, grundar sig på kompanjonskap mellan föräldrar, yrkespersoner och andra aktörer. Verksamhetsmodellerna för öppen familjeverksamhet utvärderas och etableras. Rådgivningens arbetsformer utvecklas så att de stöder den öppna familjeverksamheten och följer statsrådets förordning 380/

19 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 4. Kauniaisten palvelutarjonta on yksilön tarpeet huomioivaa ja kuntalaisten elämää tukevia Toiminnalliset tavoitteet Kaupungin palveluja seurataan ja asukkaiden mielipiteitä kuullaan säännöllisesti erilaisin arviointimenetelmin ja asiakastyytyväisyyskyselyin, jotta palveluita voidaan suunnitella ja toteuttaa asiakaslähtöisesti. 4.2 Sosiaali- ja terveystoimi osallistuu pääkaupunkiseudun kuntien kanssa kehittämistyöhön, joka mahdollistaa sähköisen palvelusetelin käyttöönoton esim. vammais- tai vanhuspalvelujen hankinnassa. 4.3 Osallistutaan Tukevasti verkossa hankkeeseen (Kaste-ohjelma/Lapsen ääni-ohjelma/ Varhainen tuki toimintalinja). Valituille kohderyhmille annetulla palvelusetelillä voi käyttää anonyyminä Vastaamo-verkkopalvelua, jossa saa apua mm. kasvatukseen ja parisuhteeseen liittyvissä asioissa Kauniaisten koulut tarjoavat oppilailleen hyvän elämän eväät turvallisessa, viihtyisässä ja ajanmukaisessa oppimisympäristössä, oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisen kokoisissa ryhmissä. Koulujen toiminta ja ympäristöä kehitetään entistä kilpailukykyisemmäksi. Koulut tekevät hyvää yhteistyötä keskenään, muiden hallintokuntien ja kaupungissa toimivien oppilaitosten kanssa toiminnan tehostamiseksi ja valinta-mahdollisuuksien laajentamiseksi. 5. Kauniaisten identiteetin ja omaleimaisuuden vahvistaminen näkyy kaupungin toiminnassa ja edistää Kauniaisten tunnettuutta Toiminnalliset tavoitteet Kaupungin myönteistä mielikuvaa ja kulttuurin asemaa vahvistetaan. Kaupunki osallistuu Kauniaisten musiikkijuhlien järjestämiseen Kaupunki osallistuu World Design Capital Helsinki vuoden suunnitteluun ja toteutukseen. 4. Grankullas serviceutbud tar hänsyn till individuella behov och stöder invånarnas liv Verksamhetsmål Stadens tjänster följs upp och invånarnas åsikter kartläggs regelbundet genom olika utvärderingsmetoder och enkäter om kundtillfredsställelse för att staden ska kunna planera och genomföra servicen på ett kundorienterat sätt. 4.2 Social- och hälsovården deltar tillsammans med kommunerna i huvudstadsregionen i utvecklingsarbete som gör det möjligt att börja använda elektroniska servicesedlar. 4.3 Staden deltar i projektet Tukevasti verkossa (Kaste-programmet/ Barnets röst-programmet/ verksamhetslinjen Tidigt stöd). Med servicesedlar som ges valda målgrupper kan webbtjänsten Vastaamo användas anonymt. Tjänsten erbjuder hjälp i frågor som hänför sig till bl.a. fostran och parförhållande. 4.4 Grankullas skolor erbjuder sina elever vägledning för ett gott liv i en trygg, trivsam och modern inlärningsmiljö i grupper som med tanke på inlärningen är ändamålsenliga till sin storlek. Skolornas verksamhet och miljö utvecklas till att bli alltmer konkurrenskraftig. Skolorna samarbetar bra sinsemellan, med övriga förvaltningsgrenar och de i staden verkande läroinrättningarna för att effektivera verksamheten och utöka valmöjligheterna. 5. Stärkandet av Grankullas identitet och särprägel syns i stadens verksamhet och gör Grankulla bättre känt Verksamhetsmål Stadens positiva image och kulturens ställning stärks. Staden deltar i arrangerandet av Grankulla musikfest. 5.2 Staden deltar i planeringen och genomförandet av World Design Capital Helsinki året. 15

20 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 5.3 Kaupunki turvaa tarpeelliset resurssit kauniaislaisen kulttuuriperinnön ja paikallishistorian ylläpitämiseksi osana kaupungin identiteettiä. 6. Kaupunki edistää henkilöstön hyvinvointia ja rekrytoitavan henkilöstön saatavuutta Toiminnalliset tavoitteet Työhyvinvointia, osaamista ja osallistumista edistetään hyvän johtamisen ja esimiestyön avulla. Henkilöstön kehittämisen, työterveyshuollon ja työsuojelun keinoin pyritään edelleen kehittämään hyvää psyykkistä ja fyysistä työympäristöä Tuloksellisuutta lisätään työ- ja palveluprosessien kehittämisen avulla Tasa-arvosuunnitelma päivitetään ja laajennetaan sisältämään monimuotoisuus-, monikulttuurisuus ja yhdenvertaisuuspää-määrät ja suunnitelmaa toteuttamalla kasvatetaan eri työyhteisöissä tietoisuutta ja tahtoa ja myötätuntoa tasa-arvoiseen, arvostavaan ja erilaisuutta hyväksyvään kulttuuriin. 6.4 Huolehditaan siitä, että kaupungin palkkataso ja palvelussuhde-edut ovat seudullisesti kilpailukykyisiä. 7. Kaupungin toiminta ja palveluprosessit ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaita Toiminnalliset tavoitteet Päiväkotiverkostoa kehitetään vastaamaan tulevaisuuden palvelutarpeeseen pääkaupunkiseudun yhteiskäytön lisääntyessä Tavoitteena on varmistaa yksiköiden toimintavarmuus, tarjota lapsille turvallinen, terveellinen, ajanmukainen ja innostava, lapsen kehitystä tukeva toimintaympäristö sekä parantaa toiminnan taloudellista tehokkuutta. Selvitetään myös varhaiskasvatuksen siirtäminen opetustoimeen. 7.2 Vanhuspalvelujen laitoshoitopainotteisuutta vähennetään ja palvelurakennetta täydennetään tehostetun palveluasumisen yksiköllä, ryhmäkodilla ja kotona asumista tukevan päivätoiminnan kehittämisellä. Palveluverkosto ja 5.3 Staden säkerställer nödvändiga resurser för upprätthållande av Grankullas kulturarv och lokalhistoria som en del av stadens identitet. 6. Staden främjar de anställdas välbefinnande och tillgången på personal Verksamhetsmål Arbetshälsan, kompetensen och deltagandet främjas med hjälp av bra ledarskap och chefsarbete. Genom personalutveckling, företagshälsovård och arbetarskydd strävar staden efter att vidareutveckla en god psykisk och fysisk arbetsmiljö. 6.2 Verksamhetsresultatet förbättras genom att utveckla arbets- och serviceprocesserna. 6.3 Jämställdhetsplanen uppdateras och utökas att omfatta mål för mångformighet, kulturell mångfald och likabehandling. Genom att genomföra planen ökas medvetenheten, viljan och empatin vad gäller en jämlik, värdesättande kultur som godkänner olikhet. 6.4 Man ser till att stadens lönenivå och anställningsförmåner är regionalt konkurrenskraftiga. 7. Stadens verksamhet och serviceprocesser är ekonomiskt och funktionellt effektiva Verksamhetsmål Daghemsnätet utvecklas så att det svarar mot det framtida servicebehovet när samutnyttjandet inom huvudstadsregionen ökar Målet är att säkerställa enheternas driftssäkerhet och erbjuda barnen en trygg, sund, tidsenlig och inspirerande verksamhetsmiljö samt förbättra verksamhetens ekonomiska effektivitet. Dessutom utreds en överföring av småbarnsfostran till skolförvaltningen. 7.2 Tyngdpunkten på institutionsvård inom äldreomsorgen minskas och servicestrukturen kompletteras med en enhet för effektiverat serviceboende och ett grupphem samt genom att utveckla dagverksamheten som stöder bo- 16