TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN KV hyväksynyt STF godkänt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014 2016. KV hyväksynyt 11.11.2013 90 STF godkänt 11.11."

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN KV hyväksynyt STF godkänt

2 TALOUSARVIO 2014 ja TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2014 och EKONOMIPLAN SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida YLEISOSA - ALLMÄNT TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN OCH EKONOMIN... 3 KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA - STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI... 5 TALOUSARVIOEHDOTUS - BUDGETFÖRSLAG Talousarvion sitovuus Budgetens bindande verkan Tulos- ja rahoituslaskelma - Resultaträkning och finansieringskalkyl KÄYTTÖTALOUS - DRIFTSBUDGET YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET RAHATOIMISTO - DRÄTSELKONTORET SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD HALLINTO - FÖRVALTNING SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER VANHUSPALVELUT ÄLDREOMSORG TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD SUUN TERVEYDENHUOLTO MUN- OCH TANDVÅRD ERIKOISSAIRAANHOITO - SPECIALISERAD SJUKVÅRD YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK HALLINTO FÖRVALTNING MAANKÄYTTÖ MARKANVÄNDNING YMPÄRISTÖTOIMI MILJÖENHETEN RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING KUNTATEKNIIKKA KOMMUNTEKNIK RAKENNUSVALVONTA - BYGGNADSTILLSYN... 70

3 sivu - sida SIVISTYSTOIMI - BILDNING HALLINTO JA TALOUS FÖRVALTNING OCH EKONOMI VARHAISKASVATUS - SMÅBARNSFOSTRAN SUOMENKIELINEN KOULUTOIMI FINSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN Hallinto - Förvaltning Mäntymäen koulu Kasavuoren koulu Kauniaisten lukio Muu koulutoimi - Övrig skolverksamhet SVENSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN - RUOTSINKIELINEN KOULUTOIMI Förvaltning - Hallinto Granhultsskolan Hagelstamska skolan Gymnasiet Grankulla samskola Övrig skolverksamhet - Muu koulutoimi KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN HALLINTO - FÖRVALTNING KANSALAISOPISTO MEDBORGARINSTITUTET KAUPUNGINKIRJASTO - STADSBIBLIOTEKET KULTTUURIPALVELUT - KULTURTJÄNSTER NUORISOPALVELUT - UNGDOMSTJÄNSTER LIIKUNTAPALVELUT - IDROTTSTJÄNSTER HENKILÖSTÖ - PERSONAL INVESTOINNIT - INVESTERINGAR

4 1 YLEISOSA ALLMÄNT

5 2

6 Yleisosa - Allmänt TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA - UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN OCH EKONOMIN Yleinen taloudellinen tilanne - Det allmänna ekonomiska läget Suomen BKT supistui 0,8 % vuonna 2012 ja supistuu valtionvarainministeriön arvioiden mukaan edelleen kuluvana vuonna noin 0,5 %. Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden 2013 lopulla. Vuonna 2014 kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuonna 2015 kasvuksi ennustetaan n. 2 %. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Kuluvan vuoden 2013 keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja vuonna 2014 se on 2,1 %. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste nousee 8,3 prosenttiin v Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi. Finlands BNP krympte 2012 med 0,8 % och fortsätter enligt finansministeriets uppskattning att minska med ca 0,5 % år Ekonomin förutspås vända in på ett långsamt tillväxtspår först mot slutet av År 2014 kommer totalproduktionen att öka med 1,2 % tack vare inhemsk konsumtion och export. Tillväxten understöds av euroområdets gradvisa återhämtning, ökningen av exportefterfrågan och den fortsättningsvis låga räntenivån. För 2015 prognostiseras en tillväxt på ca 2 %. Ekonomins tillväxtpotential är låg, eftersom arbetsinsatsen inte ökar, den strukturella omvälvningen har förstört existerande produktionskapacitet och nyinvesteringarna ligger på en låg nivå. Den genomsnittliga inflationen är 1,6 % 2013 och 2,1 % Skärpningen av den indirekta beskattningen kommer att höja på priserna under respektive år med 0,6 procentenheter. Arbetslöshetsgraden stiger 2013 till 8,3 procent. Arbetslösheten minskar långsamt på grund av den långsamma ekonomiska tillväxten och matchningsproblemen på arbetsmarknaden. Kuntatalouden näkymät - Läget inom den kommunala ekonomin Kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2012, kun menot kasvoivat huomattavasti nopeammin kuin tulot. Vuonna 2013 kuntatalous pysyy alijäämäisenä, vaikkakin kuntatalouden tilan arvioidaan hieman kohenevan, kun kertaluontoiset tekijät kasvattavat verokertymiä. Kuntatalouden kehitysarviossa vuodelle 2014 ennakoidaan verotulojen kasvuksi 2 % ilman veroprosenttikorotuksia. Valtionosuuksia on leikattu osana valtiontalouden sopeutumistoimina. Kun samalla arvioidaan toimintakatteen kasvavan noin 3,7 % syvenee kuntien alijäämä entisestään. Hallitus sopi elokuun 2013 lopussa rakennepoliittisesta ohjelmasta talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Kestävyysvajeen noin 9,5 miljardin kokonaisuudesta kuntien kontolle on laitettu lähes puolet, noin 4 miljardia euroa. Kommunalekonomin försvagades klart 2012, då utgifterna ökade betydligt snabbare än inkomsterna. År 2013 uppvisar kommunalekonomin ett fortsatt underskott, trots att situationen väntas bli något bättre, då faktorer av engångskaraktär ökar skatteutfallet. I prognosen för den kommunala ekonomin för 2014 väntas att skatteinkomsterna ökar med 2 % utan höjningar av skattesatsen. Statsandelarna har skurits ner som ett led i anpassningsåtgärderna inom statsfinanserna. När verksamhetsbidraget samtidigt beräknas stiga med ca 3,7 %, kommer kommunernas underskott att bli allt större. Regeringen kom i slutet av augusti 2013 överens om ett strukturpolitiskt program för att stärka förutsättningarna för ekonomisk tillväxt och åtgärda hållbarhetsunderskottet. Av det totala hållbarhetsunderskottet på 9,5 miljarder 3

7 Yleisosa - Allmänt Tästä valtio hoitaisi noin yhden miljardin vuoteen 2017 mennessä keventämällä kuntien velvoitteita ja tehtäviä. Toisen miljardin kunnat hoitaisivat vastaavasti itse korottamalla veroja ja tehostamalla toimintaa. Pidemmällä aikavälillä kuntien tuottavuutta parantamalla tulisi saada aikaiseksi vielä kaksi miljardia euroa. euro, faller nästan hälften, ca 4 miljarder euro, på kommunernas konto. En av dessa fyra miljarder tar staten ansvar för genom att minska kommunernas skyldigheter och uppgifter så att en miljard sparas in fram till En miljard ska kommunerna få in själva genom att höja sina skatter och effektivisera sin verksamhet. På längre sikt är det meningen att kommunerna ska spara in ytterligare två miljarder genom att förbättra produktiviteten. Kauniaisten väestö Befolkningen i Grankulla Kauniaisten kaupungin tavoitteena on tasapainoisen väestörakenteen kehittäminen ja väestömäärän hallittu kasvattaminen. Helsingin seudun maankäytön, liikenteen ja asumisen neuvottelukunta (MAL -yhteistyö) on laatinut toteutusohjelman vuosille Kauniainen on MAL -yhteistyössä sitoutunut 600 asunnon tuotantoon kymmenvuotiskaudella. Näistä 120 asuntoa olisi valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Maankäyttöarviot perustuvat siihen, että kaupungin väestö voisi kasvaa vuoteen 2020 mennessä n asukkaaseen. Kauniaisille tyypillinen pientalovaltainen kaupunkirakenne, hyvien liikenneyhteyksien ja raideliikenteen varrella, on sopusoinnussa pääkaupunkiseudun yhteisten maankäytön kehityslinjausten kanssa. Rakentaminen tulee syksyllä 2012 hyväksytyn asunto-ohjelman mukaan lähivuosina olemaan vilkasta. Grankulla stads mål är en balanserad befolkningsstruktur och en kontrollerad ökning av folkmängden. Delegationen för markanvändning, boende och trafik (MBT-samarbete) har utarbetat ett genomförandeprogram för bostadsproduktionen Grankulla har inom MBTsamarbetet förbundit sig att producera 600 bostäder under tioårsperioden. Av dessa ska 120 vara statsstödd hyresbostadsproduktion. Markanvändningsberäkningarna baserar sig på att stadens invånarantal kan växa till ca invånare till år Den för Grankulla typiska småhusdominerade stadsstrukturen vid goda trafikförbindelser och spårtrafik står bra i samklang med huvudstadsregionens gemensamma utvecklingslinjer för markanvändningen. Byggverksamheten kommer enligt bostadsprogrammet som godkändes hösten 2012 att vara livlig under de närmaste åren. Kauniaisten asukkaat ikäryhmittäin - Grankullas invånare enligt ålder 1.1 Ikäryhmä/Vuosi-Åldersgr./År v./år muutos - förändring % 1,2 2,8-0,9 0,8 1,5 0, v./år muutos - förändring % -0,9-1,3 1,7 1,1 1,8 1, v./år muutos - förändring % 5,8 2,4-4,1-2,2-2,3-2, v./år muutos - förändring % -1,0 0,6 1,0 1,2 0,4 0, v./år muutos - förändring % 8,6 7,8 3,9 1,8 3,8 2, v./år muutos - förändring % 1,6-1,8 4,2 4,5 3,3 3,2 85 v. -/år muutos - förändring % 8,9 7,2-0,9 3,6 4,3 4,2 Yhteensä - Sammanlagt muutos - förändring % 0,8 1,4 1,2 1,3 1,2 1,2 4

8 Yleisosa - Allmänt Taulukossa esitetyt ennusteluvut perustuvat Tilastokeskuksen ennusteisiin sekä Kaupunkitutkimuksen projektioihin. Prognossiffrorna i tabellen bygger på Statistikcentralens prognoser och projektioner som Kaupunkitutkimus tagit fram. KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA - STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI Talousarvoin ja taloussuunnitelman osana kaupunginvaltuusto hyväksyy myös kaupungin kehittämisstrategian. Valtuustokauden strategiaa on valmisteltu kaupunginvaltuuston ja -hallituksen keväällä 2013 pitämissä strategiaseminaareissa. Kaupungin kehittämisstrategia koostuu pysyvämmiksi arvioiduista visiosta ja arvoista sekä valtuustokauden päätöksenteon kannalta tärkeimmistä painopistealueista, joiden alle on koottu keskeisimmät valtuuston päätettävät tavoitteet, eli em. painopistealueita toteuttavat toimenpiteet. Useimmilla näillä tavoitteilla on poikkihallinnollinen, kaupungin koko organisaation myötävaikuttamista vaativa luonne. Toimialojen budjettiosioissa kuvataan niitä keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla toimialat toteuttavat valtuuston hyväksymää strategiaa. Tarkemmat lautakuntatason tavoitteet vahvistetaan kaupungin kehittämisstrategian pohjalta lautakuntien talousarvion käyttösuunnitelmissa. Käyttösuunnitelmissa täsmennetään konkreettiset toimenpiteet valtuuston hyväksymien tavoitteiden toteuttamiseksi. Tämän toimenpidesuunnittelun osana määritellään samalla toteuttamisseurannan mittarit ja muut perusteet toiminnan tuloksellisuuden arvioimiseksi. Kehittämisstrategian rinnalla kaupunginvaltuusto on hyväksynyt monta erillisstrategiaa, jotka nekin sisältävät sitoviksi tarkoitettuja valtuuston asettamia tavoitteita (asunto-ohjelma, maankäytön kehityskuva, ikääntymispoliittinen strategia, sivistyspoliittiset linjaukset, lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma ym.). Myös pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kuntien yhdessä hyväksymät suunnitelmat ja aiesopimukset valtion kanssa on nähtävä osana Kauniaisten strategiakokonaisuutta. Toteutumisen seuranta ja raportointi tapahtuu ensisijaisesti osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Som en del av budgeten och ekonomiplanen godkänner stadsfullmäktige även stadens utvecklingsstrategi. Strategin för fullmäktigeperioden har beretts vid fullmäktiges och styrelsens strategiseminarier under våren Strategin består av dels de mer bestående visionerna och värdena, dels de viktigaste insatsområdena med tanke på beslutsfattandet under fullmäktigeperioden, och under dessa har man samlat de centrala mål som fullmäktige beslutar om, d.v.s. de åtgärder genom vilka insatsområdena verkställs. De flesta målen är till sin natur tväradministrativa och kräver medverkan av hela organisationen. I sina egna budgetdelar beskriver sektorerna de centrala mål och åtgärder genom vilka de genomför den av fullmäktige godkända strategin. Mer detaljerade mål på nämndnivå fastställs i nämndernas egna budgetar/dispositionsplaner utgående från stadens utvecklingsstrategi. I dispositionsplanerna preciseras de konkreta åtgärderna för genomförande av de mål som fullmäktige satt upp. Som en del av denna åtgärdsplanering definieras samtidigt mätarna för uppföljning av utfallet och övriga grunder för evaluering av verksamhetens resultat. Vid sidan av utvecklingsstrategin har fullmäktige godkänt flera separata strategier, som även de innehåller mål som avsetts som bindande (bostadsprogrammet, utvecklingsbilden för markanvändning, äldrepolitiska strategin, bildningspolitiska riktlinjer, barn- och ungdomspolitiska programmet m.fl.). Även de planer som kommunerna i huvudstadsregionen tillsammans godkänt och de avsiktsförklaringar de ingått med staten bör ses som en del av Grankullas strategihelhet. Utfallsuppföljningen och rapporteringen sker i första hand i delsårsrapporterna och bokslutet. 5

9 Yleisosa - Allmänt Yleistä Kaupungin kehittämisstrategian yleisenä tavoitteena on turvata kaupungin palvelu- ja viranomaistoiminnan korkea taso. Asukkaiden hyvinvoinnin tukeminen on keskeisimmässä asemassa. Tämän ylätavoitteen rinnalla on kaksi asiaa, jotka muodostavat kaupungin kaiken toiminnan perustan. Ensimmäinen liittyy kuntarakenneuudistukseen sekä ns. sote -uudistukseen, joiden toteuttaminen jatkuu kuluvan valtuustokauden aikana. Kaupunki toimii niin, että kaupunki jatkossakin voi säilyä itsenäisenä ja kehittää asukkaittensa palveluja rakentavassa yhteistoiminnassa seudun muiden kuntien ja valtiovallan kanssa. Toinen kaupungin toiminnan kehittämiseen keskeisesti liittyvä asia on toimenpiteet julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Kuntien taloudellinen tilanne tulee yleisesti ottaen olemaan hyvin kireä ja tämä koskee myös Kauniaista. Siksi valtuustokauden aikana tulee arvioida mahdollisuuksia tehosta kaupungin olemassa olevaa toimintaa, samalla kun kustannuksia lisääviä päätöksiä on vältettävä. Vuosittaisten talousarvioiden valmistelussa ja niiden toteuttamisessa on noudatettava kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen ohjeita talouden tasapainon saavuttamiseksi. Allmänt Det allmänna målet i stadens utvecklingsstrategi är att trygga en högklassig service och myndighetsverksamhet i staden. Det centrala är att stödja invånarnas välfärd. Hand i hand med detta övergripande mål går två saker som utgör grunden för all verksamhet inom staden. Den första har anknytning till kommunstrukturreformen och vårdreformen, som båda drivs vidare under den pågående fullmäktigeperioden. Staden agerar så att den även i framtiden kan bestå som självständig kommun och utveckla sin service för invånarna i konstruktivt samarbete med regionens övriga kommuner och statsmakten. En annan sak som är centralt kopplad till utvecklingen av stadens verksamhet är åtgärdandet av hållbarhetsunderskottet i den offentliga ekonomin. Det allmänna ekonomiska läget i kommunerna kommer att vara mycket stramt, och detta gäller även Grankulla. Därför bör staden under fullmäktigeperioden bedöma möjligheterna att effektivera stadens befintliga verksamhet samtidigt som man måste undvika beslut som höjer kostnaderna. Vid beredning och verkställande av de årliga budgetarna ska förvaltningarna iaktta fullmäktiges och stadsstyrelsens anvisningar för att nå balans i ekonomin. Kauniaisten kaupungin visio ja arvot - Grankulla stads vision och värderingar KAUNIAISTEN VISIO S VISION Kauniainen on tulevaisuuteen suuntaava, kulttuuriperintöä kunnioittava, ihmisläheinen kaupunki, jonka viihtyisä ympäristö ja ajanmukaiset kaksikieliset palvelut edistävät yhteistä hyvinvointia. Grankulla är en framtidsorienterad, människonära stad som respekterar sitt kulturarv och vars trivsamma miljö och tidsenliga tvåspråkiga tjänster främjar den gemensamma välfärden. ARVOT 1. Turvallisesti lähellä läpi elämän Kauniaisissa palvelut ovat lähellä ja helposti saavutettavissa elämän kaikissa vaiheissa. Asuinympäristö on turvallinen ja viihtyisä. 2. Aito yhteisöllisyys Kauniaisissa ihmiset välittävät toisistaan ja huolehtivat yhteisistä asioista. Kaupunki toimii tiiviissä yhteistyössä yhdistysten, yritysten ja VÄRDERINGAR 1. Trygg närhet genom livet I Grankulla är tjänsterna nära och lättillgängliga i alla livsfaser. Boendemiljön är trygg och trivsam. 2. Äkta gemenskap I Grankulla bryr sig människorna om varandra och drar försorg om gemensamma frågor. Staden verkar i tätt samarbete med föreningar, 6

10 Yleisosa - Allmänt kuntalaisten kanssa. Päätöksenteon läpinäkyvyys sekä tiedotuksen ja toiminnan avoimuus luovat luottamuksellista ilmapiiriä. Kauniaisten kaupungin toiminta on joustavaa ja päätöksenteko on lähellä kuntalaisia. 3. Elävä kaksikielisyys Kauniainen on kaksikielinen kaupunki, jossa sekä suomen- että ruotsinkielisen kulttuurin vaikutus näkyy vahvasti kuntalaisten arjessa. Kaupunki palvelee tasapuolisesti ja sujuvasti kahdella kielellä. 4. Luonnonläheisyys Kauniainen vaalii monimuotoista kaupunkirakennetta ja kestävää kehitystä. Tiivis keskustaalue tarjoaa palvelut asukkaille. Luontoalueet ovat kaupunkilaisten monimuotoisia viihtyisiä elämisen ja virkistäytymisen keitaita. Hyvät kevytliikenneväylät ja toimiva joukkoliikenne turvaavat ympäristöystävällisen liikkumisen. 5. Ketterä kehittyminen Kaupunki kehittää toimintaansa jatkuvasti ja aktiivisesti. Kauniainen tuottaa korkeatasoiset palvelunsa kustannustehokkaasti uusinta tietoa ja innovaatioita hyödyntäen. företag och invånare. Transparent beslutsfattande och öppen information och verksamhet skapar en förtroendefull atmosfär. Grankulla stads verksamhet är flexibel och beslutsfattandet sker nära kommuninvånarna. 3. Levande tvåspråkighet Grankulla är en tvåspråkig stad där både den finskspråkiga och den svenskspråkiga kulturens inverkan syns starkt i kommuninvånarnas vardag. Staden betjänar invånarna jämlikt och smidigt på två språk. 4. Närhet till naturen Grankulla värnar om en mångformig stadsstruktur och hållbar utveckling. Ett tätt bebyggt centrumområde erbjuder invånarna service. Naturområdena är invånarnas mångformiga och trivsamma oaser för friluftsliv och rekreation. Bra gång- och cykelvägar och fungerande kollektivtrafik gör det möjligt att röra sig miljövänligt. 5. Smidig utveckling Staden utvecklar kontinuerligt och aktivt sin verksamhet. Grankulla producerar sina högklassiga tjänster kostnadseffektivt genom att utnyttja den nyaste kunskapen och de nyaste innovationerna 7

11 Yleisosa - Allmänt Strategia 2014 Strategia 2014 VALTUUSTOKAUDEN PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET PAINOPISTEALUEET TAVOITTEET 1. Varmistetaan mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen Kaupunki pyrkii luomaan sellaiset asuntoolosuhteet, että tarjolla on monipuolisesti erilaisia asuntoja niin kooltaan kuin asumis- ja omistusmuodoiltaan. Lisäksi erityisen tärkeänä pidetään asuntotarjonnan riittävyyttä nuorisolle, nuorille perheille, erityistä apua ja tukea asumisessaan tarvitseville sekä kaupungin henkilökunnalle. Toteutus perustuu kaupungin asuntoohjelmaan (2020). 2. Panostaminen ikääntyvien toimintakykyyn Parannetaan kauniaislaisten ikäihmisten terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua sekä kehitetään palvelurakennetta vastaamaan ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin siten, että ikäihmiset voivat asua kodeissaan turvallisesti mahdollisimman pitkään. Ikäihmisten yksinäisyyttä lievennetään yhteisöllisiä toimintoja kehittämällä. Toteutetaan ikääntymispoliittista strategiaa Maankäytön yleissuunnitelman periaatteet asemakaavojen muuttamisen ohjaamiselle päivitetään Toteutetaan MAL aiesopimusta ja siihen sisältyvää sosiaalisen asuntotuotannon velvoitetta toteuttaa 20 % rakennettavista asunnoista ARA-tuotantona (yhdyskuntatoimi) Uudistetaan omistajaohjauksen periaatteet kaupungin omistamissa kiinteistöosakeyhtiöissä (yleishallinto, yhdyskuntatoimi) Tuetaan ikäihmisten omatoimista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä järjestämällä monipuolisesti ohjattua liikunta-, sivistysja kulttuuritoimintaa sekä kannustamalla itsehoitoon. Kulttuuria hyödynnetään hyvinvoinnin edistämisessä (sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi) Kotiin järjestettäviä palveluita kehitetään ja niitä tukemaan luodaan uusia välimuotoisia tukimuotoja. Esteettömyyden parantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota (sosiaali- ja terveystoimi, yhdyskuntatoimi) Toteutetaan Villa Bredan alueen rakentaminen. Palvelukeskuksen laajentaminen ja sen toimintojen monipuolistaminen, tehostetun palveluasumisen, ryhmäkotien ja esteettömien vuokraasuntojen rakentaminen täydentävät olemassa olevaa palvelutarjontaa vastaamaan kasvavan vanhusväestön tarpeisiin (sosiaali- ja terveystoimi, yhdyskuntatoimi) Selvitetään yhteistyömahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa uusien palvelukokonaisuuksien löytämiseksi. Tarjotaan valinnan mahdollisuuksia omaa vastuuta unohtamatta Kehitetään sukupolvien kohtaamista koskevia malleja (sosiaalija terveystoimi, sivistystoimi). 8

12 Yleisosa - Allmänt INSATSOMRÅDEN OCH MÅL FÖR FULLMÄKTIGEPERIODEN INSATSOMRÅDEN 1. Trygga möjligheten till boende till ett skäligt pris Stadens ambition är att skapa en bostadsmiljö med ett mångsidigt utbud av bostäder av olika slag i fråga om storlek, boendeform och ägandeform. Det är dessutom särskilt viktigt att det finns tillräckligt med bostäder för ungdomar och unga familjer, för personer som behöver särskild hjälp och stöd i sitt boende samt för stadens anställda. Genomförandet bygger på stadens bostadsprogram (2020). MÅL 1.1. Markdispositionsplanens principer för styrning av detaljplaneändringar uppdateras Staden verkställer MBT-intentionsavtalet, som innehåller en förpliktelse att som social bostadsproduktion bygga 20 % av de nya bostäderna med ARA-finansiering (samhällstekniken) Principerna för ägarstyrning i de fastighetsaktiebolag som staden äger revideras (allmän förvaltning, samhällstekniken). 2. Satsa på den åldrande befolkningens funktionsförmåga Staden satsar på äldre Grankullabors hälsa, välfärd och livskvalitet samt utvecklar servicestrukturen så att den svarar mot seniorers individuella behov, för att de ska kunna bo hemma och känna sig trygga där så länge som möjligt. Seniorers ensamhet motarbetas genom utveckling av gemenskapsfrämjande verksamheter. Den äldrepolitiska strategin implementeras De äldres egen aktivitet för att främja hälsan och välbefinnandet stöds genom mångsidig ledd motions-, bildnings- och kulturverksamhet samt uppmuntran till egenvård. Kultur används som medel för att främja välbefinnandet (social- och hälsovården, bildningsväsendet) Tjänster som ges hemma utvecklas och nya mellanformer av service skapas för att stödja dem. Särskild vikt fästs vid förbättrad tillgänglighet (social- och hälsovården, samhällstekniken) Villa Breda-området byggs ut. Genom utbyggnad av servicecentret och mångsidigare verksamhet vid centret samt byggande av en enhet för resursförstärkt serviceboende, grupphem och tillgängliga hyresbostäder kompletteras det existerande serviceutbudet för att bemöta den växande äldre befolkningens behov (social- och hälsovården, samhällstekniken). 2.4 Möjligheterna till samarbete med olika aktörer för att skapa nya servicehelheter utreds. Valmöjligheter erbjuds utan att dock glömma det egna ansvaret Modeller för möten mellan generationer utvecklas (social- och hälsovården, bildningsväsendet). 9

13 Yleisosa - Allmänt PAINOPISTEALUEET TAVOITTEET 3. Kaupunkiympäristön ja keskustan viihtyisyyden kehittäminen Vahvistetaan modernin huvilakaupungin identiteettiä ja kaupunkirakennetta ympäristöarvot ja perinteet huomioon ottaen. Tuetaan Kauniaisten pikkukaupungin luonnetta ja hyödynnetään sen mukaiset edut, kaikki on lähellä niin henkisesti kuin fyysisesti ja saavutettavissa ilman henkilöautoa. Toteutetaan elinkeinopoliittista ohjelmaa Koulut ja päiväkodit ovat metropolialueen edelläkävijöitä Lapsissa ja nuorissa on Kauniaisten tulevaisuus. Kehitetään päiväkotien ja koulujen edellytyksiä parantaa lasten ja nuorten oppimista, viihtyvyyttä ja hyvinvointia Kaupunki edistää keskusta-alueen rakentumista (yhdyskuntatoimi) Tehdään arvovalintoja kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi ja mahdollistamiseksi (yhdyskuntatoimi) Kehitetään yhteistyötä yrittäjäyhdistyksen kanssa monipuolisten lähipalveluiden tarjonnan edistämiseksi ja keskusta-alueen elävöittämiseksi Kehitetään varhaiskasvatusta, oppimista ja oppimisympäristöjä tulevaisuuden osaamistarpeiden ja lasten ja perheiden tarpeiden mukaan. Jokaiselle oppilaalle taataan mahdollisuus monipuolisesti hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisessa. Ruotsinkielinen perusopetus kehittää toimintakulttuuria ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien välisessä yhteistyössä huippuosaamisen saavuttamiseksi ja suomenkielistä opetusta kehitetään edelleen tulevaisuusohjelman mukaisesti (sivistystoimi) Jokaisella lapsella on oikeus oppia ja kokea oppimisen iloa. Oppimisen tuen ja varhaisen puuttumisen malleja kehitetään tasapuolisesti sekä lasten, nuorten ja perheitten tarpeiden mukaan varhaiskasvatuksessa ja koulutoimen kaikilla asteilla (sivistystoimi). 5. Panostaminen lasten ja nuorten hyvinvointiin 4.3. Vahva äidinkieli ja identiteetti on oppimisen perusta. Lasten äidinkieltä tuetaan ja monikielisyyttä kehitetään varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Varhaiskasvatuksessa kehitetään monipuolista, vaihtoehtoisiin palveluihin perustuvaa tarjontaa (sivistystoimi). Lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitetään kokonaisuutena, tiiviissä yhteistyössä eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken. Yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetustoimen sekä nuorisotyön välillä lisätään palveluiden yhteensovittamiseksi. Järjestöjen, seurakuntien ja yksityisen sektorin kumppanuuksia vahvistetaan. Päihteettömyyden edistäminen huomioidaan kaikessa lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä. Toteutetaan lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa vuosille Kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuksia keräämällä ja analysoimalla tietoa, ottamalla käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia (sosiaali- ja terveystoimi) Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja ja kehitetään lastensuojelutyötä. Vahvistetaan poikkihallinnollista työskentelyä asiakaslähtöisesti (sosiaali- ja terveystoimi) Panostetaan aitoon ja vuorovaikutukselliseen lasten ja nuorten osallisuuteen lisäämällä nuorisopalveluiden ja koulujen yhteistyötä, tukemalla nuorten omien projektien toteutumista ja kehitetään uusia suoran ja vaihtoehtoisen demokratian keinoja edustuksellisen nuorisovaltuuston rinnalle (sivistystoimi) Tuetaan lapsille ja nuorille suunnattua monipuolista harrastustoimintaa (sivistystoimi). 10

14 Yleisosa - Allmänt INSATSOMRÅDEN 3. Utveckla trivseln i stadsmiljön och centrum Stadsstrukturen och stadens identitet som modern villastad stärks med respekt för traditioner och hänsyn till miljövärden. Grankullas karaktär som småstad värnas och fördelarna tas till vara: allt finns nära såväl mentalt som fysiskt och kan nås utan egen bil. Det näringspolitiska programmet implementeras. 4. Skolor och daghem är föregångare i metropolområdet Barn och unga är Grankullas framtid. Vi utvecklar daghemmens och skolornas förutsättningar att främja barns och ungdomars lärande, trivsel och välfärd MÅL 3.1. Staden främjar utbyggnaden av centrumområdet (samhällstekniken) Staden träffar val utifrån sina värderingar för att möjliggöra gång- och cykeltrafik och kollektivtrafik samt öka deras attraktivitet (samhällstekniken) Staden utvecklar samarbetet med företagarföreningen för att främja utbudet av mångsidig närservice och liva upp centrumområdet Småbarnsfostran, lärandet och lärmiljöerna utvecklas utgående från framtida kompetensbehov samt barns och familjers behov. Varje elev garanteras möjlighet att mångsidigt utnyttja informations- och kommunikationsteknik i sin inlärning. Den svenska grundläggande utbildningen utvecklar verksamhetskulturen i samarbete med svenskspråkiga och tvåspråkiga kommuner för att uppnå toppkompetens, och den finskspråkiga undervisningen utvecklas vidare enligt framtidsprogrammet (bildningssektorn) Varje barn har rätt att lära och uppleva glädje i lärandet. Modellerna för stöd för lärandet och tidig intervention utvecklas jämlikt utifrån barns, ungdomars och familjers behov inom småbarnsfostran och på alla utbildningsstadier (bildningssektorn) Ett starkt modersmål och en stark identitet utgör grunden för allt lärande. Barnens modersmål stöds och deras flerspråkighet utvecklas inom småbarnsfostran och i skolorna. Inom småbarnsfostran utvecklas ett varierande utbud som bygger på valfria tjänster (bildningssektorn) 5. Satsa på barns och ungas välfärd Tjänsterna för barn, unga och familjer utvecklas som en helhet i intensivt samarbete mellan olika förvaltningar och aktörer. Samarbetet mellan social- och hälsovården, undervisningen och ungdomsarbetet ökas i syfte att samordna tjänsterna. Partnerskapet med organisationer, församlingarna och den privata sektorn stärks. Strävan att främja drogfrihet genomsyrar allt arbete med barn och unga. Det barn- och ungdomspolitiska programmet implementeras Servicehelheterna för barn, unga och familjer utvecklas genom att man samlar in och analyserar information samt inför verksamhetsmodeller som stöder familjerna, föräldraskapet och de vuxna som arbetar med barn och unga (social- och hälsovården) Tjänsterna inom det förebyggande arbetet och det tidiga stödet stärks och barnskyddsarbetet utvecklas. Det tväradministrativa arbetet stärks med kunden i fokus (social- och hälsovården) Staden satsar på en genuin, interaktiv delaktighet för barn och unga genom att öka samarbetet mellan ungdomstjänsterna och skolorna, stödja ungdomars egna projekt och utveckla nya, alternativa kanaler för direkt demokrati vid sidan om det representativa ungdomsfullmäktige (bildningssektorn). 11

15 Yleisosa - Allmänt PAINOPISTEALUEET TAVOITTEET 5.5. Nuorisotakuuryhmä kehittää menettelytavat, jotta nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä tehostetaan. 6. Elävän kaksikielisyyden vahvistaminen Elävä kaksikielisyys vahvistuu lasten, nuorten ja aikuisten kielikohtaamisissa. Alueen vahvasti kaksikielisen kulttuurin vaikutus näkyy kauniaislaisten arjessa niin palveluissa kuin viestinnässä. Varhaiskasvatuksen kielisuihkutoimintaa ja uutta Kauniaisten kielikylpymallia kehitetään edelleen Kehitetään uusia elävää kaksikielisyyttä tukevia menetelmiä ja malleja varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukioissa ja selvitetään paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden mahdollisuutta edistää kaksikielisyyttä vapaa-aikatoiminnassa (sivistystoimi) Laaditaan kaksikielisyysohjelma, joka takaa molempien kansalliskielten läsnäolon kaikissa kuntapalveluissa, kaikessa tulevaisuuden suunnittelussa ja rakenteita uudistettaessa (yleishallinto). 7. Talouden ja hallinnon kehittäminen Kaupunki säilyttää vahvan taloutensa alhaisella veroprosentilla ja omaan tulorahoitukseen sopeutetuilla investoinneilla. Vahva talous ja tehokkaasti tuotetut palvelut ovat perusedellytyksiä kaupungin itsenäisyydelle. Kaupunki on edelläkävijä toimintoja ja palvelumuotoja kehitettäessä. Kaupungin palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta parannetaan vuosittain. Henkilöstöpolitiikan painopiste on kehittää hyvää johtamista ja työolojen laatua tavoitteena mahdollistaa henkilökunnan työhyvinvointi ja työkykyisyys, tuloksellinen toiminta ja työurien pidentyminen. Tavoitteiden toteuttamisessa noudatetaan kaupungin it-strategiaa ja henkilöstöpoliittista tasa-arvosuunnitelmaa Kaupungin tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit säilytetään nykyisellä tasolla Kaupungin investoinnit sopeutetaan pitkällä aikavälillä omaan tulorahoitukseen Palvelutuotannon tuottavuutta nostetaan 1,5 % / vuosi Seurataan aktiivisesti palvelujen laatua ja kustannustasoa suoritteilla ja tunnusluvuilla Edistetään innovatiivisten käytäntöjen ja tuotantotapojen käyttöönottoa laajapohjaisessa kehittämisyhteistyössä. Käytetään palvelumuotoilua Toteutetaan kuntarakenneuudistukseen liittyvä kuntarakennelain mukainen selvitys hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä selvitystä tekevien kuntien mahdollisen yhdistymisen eduista ja haitoista. Toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain edellyttämät toimenpiteet. Asukkaitten hyvän palvelutason turvaaminen on kaupungin keskeinen tavoite Kehitetään kannustavaa, arvostavaa ja suvaitsevaa työkulttuuria. Koulutuksen ja valmennuksen sekä työnohjauksen avulla lisätään työyhteisöjen kyvykkyyttä arvostavaan ja tulokselliseen työkulttuuriin. Henkilöstölle taataan tosiasiallinen mahdollisuus osallistua työn tavoitteiden suunnitteluun ja arviointiin (henkilöstöhallinto) Sähköisten palveluiden laajentamista koskevan kartoituksen jälkeen toteutetaan palvelutarjonnan laajennus ja monipuolistaminen (yleishallinto) Monimuotoisia demokratian syventämistä tukevia toiminta- 12

16 Yleisosa - Allmänt INSATSOMRÅDEN MÅL 5.4. Staden stöder varierande hobby- och fritidsaktiviteter för barn och unga (bildningssektorn) Ungdomsgarantigruppen utvecklar förfaranden som gör det lättare för ungdomar att hitta rätt service och flytta över från den ena servicen till den andra. 6. Arbeta för en levande tvåspråkighet. Den levande tvåspråkigheten stärks genom möten över språkgränserna mellan barn, unga och vuxna. Områdets starkt tvåspråkiga kultur syns i Grankullabornas vardag i såväl servicen som kommunikationen. Språkduschverksamheten inom småbarnsfostran och Grankullas nya språkbadsmodell utvecklas vidare 6.1. Vi utvecklar nya metoder och modeller inom småbarnsfostran, grundläggande utbildning och gymnasierna för att stödja en levande tvåspråkighet samt utreder lokala föreningars och andra aktörers möjligheter att främja tvåspråkigheten i fritidsverksamheten (bildningsväsendet) Vi utarbetar ett tvåspråkighetsprogram som garanterar båda nationalspråkens närvaro i alla kommunala tjänster, vid all framtidsplanering och vid reformering av strukturerna (allmän förvaltning). 7. Utveckla ekonomin och förvaltningen Staden behåller sin starka ekonomi med låg skattesats och investeringar som anpassas till den egna inkomstfinansieringen. Stark ekonomi och effektivt producerade tjänster utgör grundläggande förutsättningar för stadens självständighet. Staden är föregångare när det gäller att utveckla verksamheten och serviceformerna. Kostnadseffektiviteten och produktiviteten i stadens serviceproduktion utvecklas från år till år. Personalpolitiken fokuserar på att utveckla ledarskapet och arbetsmiljön så att staden kan trygga arbetshälsan, arbetsförmågan och en längre tid i arbetslivet för sin personal samt möjliggöra en resultatrik verksamhet. Målen uppfylls bland annat genom implementering av stadens IT-strategi och personalpolitiska jämlikhetsplan 7.1. Staden bibehåller inkomstskattesatsen och fastighetsskattesatserna på nuvarande nivå Stadens investeringar anpassas på lång sikt till den egna inkomstfinansieringen Produktiviteten i serviceproduktionen höjs årligen med 1,5 % Staden följer aktivt servicekvaliteten och kostnadsnivån med hjälp av prestationsstatistik och nyckeltal Införandet av innovativa produktionssätt och praxis främjas genom brett upplagt utvecklingssamarbete. Som metod används tjänstedesign Inom ramen för kommunreformen görs en utredning enligt kommunstrukturlagen om ordnandet av förvaltningen och servicen samt om för- och nackdelarna med en eventuell sammanslagning av de kommuner som gör utredningen. Staden genomför de åtgärder som lagen om ordnandet av social- och hälsovården kräver. Att trygga högklassiga tjänster för invånarna är stadens centrala mål Staden utvecklar en uppmuntrande, uppskattande och tolerant arbetskultur. Med hjälp av utbildning och träning samt arbetshandledning ökas arbetsenheternas förmåga till en värdesättande och resultatrik arbetskultur. Personalen garanteras reella möjligheter att delta i uppställandet av mål för arbetet och utvärderingen av utfallet (personalförvaltningen). 13

17 Yleisosa - Allmänt PAINOPISTEALUEET TAVOITTEET tapoja kehitetään edelleen ja huolehditaan aidon vuorovaikutuksen toteutumisesta kuntalaisten ja päättäjien kesken Sivistystoimen palveluita kehitetään kokonaisvaltaisesti eriikäisten asiakkaiden tarpeiden mukaan yhteistyössä muitten toimialojen kanssa. Sivistystoimen uutta organisaatiota ja sen yhteisiä toimintatapoja kehitetään ja arvioidaan (sivistystoimi). 8. Kaupunkikonsernin tavoitteet Kaupungin konserniin kuuluvien yhtiöiden toiminta järjestetään taloudellisesti ja tehokkaasti sekä asiakkaiden tarpeet huomioiden Tytäryhtiöiden hallintoa selkeytetään fuusioimalla kaupungin kokonaan omistamat kiinteistöosakeyhtiöt yhdeksi yhtiöksi. Yhtiöiden omistamien rakennusten ylläpito järjestetään siten, että niiden arvo säilyy. Kiinteistöosakeyhtiöiden asuntojen käyttöaste tulee olla vähintään 95 %. 14

18 Yleisosa - Allmänt INSATSOMRÅDEN MÅL 7.8. Efter en kartläggning av möjligheterna att utveckla e-tjänsterna utvidgas tjänsteutbudet och görs mångsidigare (allmän förvaltning) Staden fortsätter att utveckla många slags praxis och rutiner som fördjupar demokratin, samtidigt som man säkerställer en äkta interaktion mellan kommuninvånarna och beslutsfattarna Bildningssektorns tjänster utvecklas genomgående utifrån olika åldersgruppers behov i samarbete med andra aktörer. Bildningssektorns nya organisation och gemensamma rutiner utvecklas och utvärderas (bildningssektorn). 8. Stadskoncernens mål Verksamheten i de bolag som hör till stadskoncernen organiseras ekonomiskt och effektivt samt med beaktande av kundernas behov. Underhållet av de byggnader som bolagen äger ordnas så att deras värde bevaras. Bostäderna i fastighetsaktiebolagen bör ha en beläggningsgrad på minst 95 % Dotterbolagens förvaltning förenklas genom att stadens helägda fastighetsaktiebolag fusioneras till ett enda bolag.. 15

19 Yleisosa - Allmänt TALOUSARVIOEHDOTUS BUDGETFÖRSLAG Talousarvion ja suunnitelman rakenne - Budgetens och ekonomiplanens delar Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. osan avulla ohjataan kunnan toimintaa. Valtuusto asettaa toiminnalle tavoitteet ja osoittaa määrärahat näiden saavuttamiseksi. Tuloslaskelma, joka laaditaan käyttötalousosan pohjalta, osoittaa miten tilikauden tulorahoitus riittää käyttötalouden menoihin, korkoihin ja käyttöomaisuuden poistoihin. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Rahoituslaskelmassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Budgeten består av en driftsekonomi- och resultaträkningsdel samt en investerings- och finansieringsdel. Driftsekonomidelen styr kommunens verksamhet. Fullmäktige sätter upp mål för verksamheten och anvisar anslag för att dessa ska uppfyllas. Resultaträkningen, som baserar sig på driftsekonomidelen, visar hur inkomstfinansieringen räcker till för att täcka driftsutgifterna och räntorna samt avskrivningarna av anläggningstillgångarna. I investeringsdelen budgeteras anskaffningen av och finansieringsandelarna för produktionsmedel med lång verkningstid såsom byggnader, fasta konstruktioner och inventarier samt försäljningen av egendom. I finansieringsanalysen visas penningkällorna och användningen av penningmedel i sammandrag. Talousarvion sitovuus Budgetens bindande verkan Talousarvio on kaupungin toimielimiä sitova toimintaohje. Kaupunginvaltuuston päättämät tehtävät, sitovat tavoitteet ja niiden toteuttamiseen myönnetyt määrärahat ovat muutettavissa vain kaupunginvaltuuston päätöksellä. Määrärahaa ei saa ylittää eikä käyttää muuhun kuin talousarviossa mainittuun tarkoitukseen, talousarvioon sisältymättömän toimintamuodon aloittamiseen tai palvelujen laajentamiseen. osan määrärahat ja laskennalliset tulot ovat sitovia valtuustoon nähden nettomääräisinä (toimintakulut toimintatuotot). Sitova toimintakate on rasteroitu käyttötalouden toimintayksikkötasoisissa tuloslaskelmissa. Koulujen määrärahaa voidaan muuttaa lukuvuoden aikana koululautakunnan esityksestä oppilasmäärän muuttuessa. Arvioitaessa muuttuneita määrärahoja tulee perusteena huomioida tuntikehys, ryhmäkokojen muutokset sekä erityisopetuksen tarve. Investointimäärärahat ovat sitovia hankekohtaisesti tai ryhmittäin siten kuin ne on esitetty sivuilla Budgeten utgör ett bindande direktiv för stadens verksamhetsorgan. De uppgifter och bindande mål som fullmäktige beslutat om samt de anslag som beviljats för genomförande av dessa kan ändras endast genom beslut av fullmäktige. Anslag får inte användas för något annat ändamål än det som anges i budgeten eller för att införa verksamhetsformer som inte ingår i budgeten eller för att utvidga servicen. Anslagen och de kalkylerade inkomsterna i driftsekonomidelen är bindande gentemot fullmäktige i nettobelopp (verksamhetsutgifterna minus verksamhetsinkomsterna). Det bindande verksamhetsbidraget är skuggat i resultaträkningarna på verksamhetsenhetsnivå. Skolornas anslag kan ändras under läsåret på framställning av skolnämnden till följd av förändringar i elevantalen. Vid beräkningen av de ändrade anslagen ska timresursen, ändringar i gruppindelningar och behov av specialundervisning användas som grund. Investeringsanslagen är bindande per projekt eller grupp såsom de presenteras på sidorna

20 Yleisosa - Allmänt Investointihankkeen myöhentyessä ja ulottuessa vuodenvaihteen yli, on hankkeen toteutusta oikeus jatkaa edellyttäen hankkeen kokonaismenojen pysymistä edellisen vuoden määrärahojen puitteissa. Hankkeiden jatkamisen vaikutukset talousarvioon käsitellään normaalin lisämäärärahakäsittelyn luonteisesti. Tuloslaskelmassa rahoitustuottojen ja - kulujen nettomääräraha on sitova valtuustoon nähden. Verojen lopputilitysten yhteydessä maksettavat ja perittävät korot eivät sisälly sitovaan määrärahaan. Rahoituslaskelmassa antolainojen ja lainakannan muutokset ovat sitovia valtuustoon nähden. Om ett investeringsprojekt blir fördröjt och sträcker sig över årsskiftet, kan projektet fortgå under förutsättning att de totala utgifterna för projektet hålls inom föregående års anslagsram. Effekterna på budgeten av fortsatta projekt behandlas på samma sätt som tilläggsanslag normalt behandlas. I resultaträkningen är nettoanslagen för finansiella inkomster och utgifter bindande gentemot fullmäktige. De räntor som betalas eller tas ut i samband med slutredovisningarna av skatter ingår inte i det bindande anslaget. I finansieringsanalysen är förändringarna i utlåningen och lånestocken bindande gentemot fullmäktige. Täytäntöönpano ja seuranta - Verkställande och uppföljning Toimielinten tulee tarkistaa talousarvion yhteydessä laatimansa käyttösuunnitelmat vastaamaan valtuuston hyväksymää talousarviota. Tarkistetut käyttösuunnitelmat on annettava tiedoksi rahatoimistoon mennessä. Käyttösuunnitelmat päivitetään tarvittaessa vuoden aikana. Tulosyksiköiden vastuuhenkilöiden tulee seurata talousarvionsa ja asetettujen tavoitteiden toteutumista ja säännöllisesti ja valmistella niitä koskevat raportit lautakunnalle. Raportoinnissa annetaan selvitys talousarvion toteutumisasteesta sekä merkittävistä poikkeamista tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisessa. Osavuosikatsaus laaditaan kaksi kertaa vuodessa ja toteutuneen tilanteen mukaisesti. Talouden raportoinnin lisäksi osavuosikatsauksessa raportoidaan keskeisten strategisten tavoitteiden toteutumista. Elokuun osavuosikatsaus sisältää myös tilinpäätösennusteen. Osavuosikatsaus käsitellään kaupunginhallituksessa ja saatetaan myös valtuustolle tiedoksi. Tulojen seuranta Lautakuntien on huolehdittava, että kaupungin päätettävissä olevat maksut tarkistetaan kustannusten nousua vastaavasti ja kaupungille kuuluvat tulot peritään tehtyjen sopimusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Verksamhetsorganen ska se över de dispositionsplaner de gjort upp under budgetberedningen så att dessa motsvarar den budget som fullmäktige godkänt. De granskade dispositionsplanerna ska delges drätselkontoret senast Dispositionsplanerna revideras vid behov under året. Resultatenheternas ansvarspersoner ska följa utfallet av sin budget och de uppsatta målen samt regelbundet bereda rapporter över utfallet för nämnden. Vid rapporteringen ges en redogörelse för utfallsgraden för budgeten samt för eventuella avvikelser vid uppfyllelsen av mål, anslag och beräknade inkomster. En delårsrapport utarbetas två gånger om året enligt utfallet 30.4 och Utöver den ekonomiska rapporten omfattar delårsrapporten också en utredning om hur stadens viktigaste strategiska mål har nåtts. I augustirapporten ingår också en bokslutsprognos. Delårsrapporten behandlas i stadsstyrelsen och förs också till fullmäktige för kännedom. Inkomstuppföljning Nämnderna ska se till att de avgifter som staden beslutar om justeras för att motsvara ökningen i kostnaderna och att de inkomster som tillkommer staden bärs upp i enlighet med gällande avtal och anvisningar. Resultatenheternas ansvarspersoner ska ombesörja att ansökningar om statsandelar och 17

21 Yleisosa - Allmänt Tulosyksiköiden vastuuhenkilöiden on huolehdittava toimintaan ja investointeihin saatavien valtionosuuksien ym. avustusten hakemisesta ja niiden oikeellisuudesta sekä toimitettava kopio avustushakemuksesta talousjohtajalle. Samoin on huolehdittava myös muiden tulojen oikea-aikaisesta laskuttamisesta ja kertymisestä laskutus- ja perimisohjeen mukaisesti. Määrärahojen muutokset Jos tehtävään osoitettu määräraha ei riitä, on hyvissä ajoin ennen sen loppumista ryhdyttävä toimenpiteisiin toiminnan supistamiseen ja/tai sovittamiseen jäljellä olevan määrärahan puitteissa. Määrärahan muutosesitys kaupunginvaltuustolle voi tehdä talousarviovuoden aikana jos sopeuttamistoimenpiteissä ei ole onnistuttu. Esityksen perusteluissa on tällöin selvitettävä mihin toimenpiteisiin on ryhdytty lisämäärärahatarpeen välttämiseksi. andra bidrag för verksamhet och investeringar lämnas in och att beloppen är riktiga samt lämna en kopia av bidragsansökningarna till ekonomidirektören. Likaså ska ansvarspersonerna se till att även andra inkomster faktureras och flyter in i rätt tid i enlighet med fakturerings- och indrivningsdirektiven. Ändringar i anslag Om det anslag som anvisats för ett visst ändamål inte räcker till, ska åtgärder för inskränkning av verksamheten och/eller anpassning av den till det kvarstående anslaget vidtas i god tid innan anslaget tar slut. Förslag till ändring av anslag kan läggas fram för fullmäktige under budgetåret, om anpassningsåtgärderna inte har lyckats. I motiveringen till förslaget ska det då redogöras för de åtgärder som vidtagits för att undgå behov av tilläggsanslag. 18

22 Yleisosa - Allmänt Tulos- ja rahoituslaskelma - Resultaträkning och finansieringskalkyl TULOSLASKELMA TP TA Ennuste TA TS TS RESULTATRÄKNING BOKSLUT BG + lmr Prognos BG PLAN PLAN (1 000 ) Myyntitulot - Försäljningsinkomster Maksutulot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatulot-övriga verksamhetsintäkter TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstömenot - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet ja tarvikkeet - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga verksamhetskostnader TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Verotulot - Skatteinkomster Kunnallisvero ansiotulo - Kommunal inkomstskatt Yhteisövero - Samfundskatt Kiinteistövero - Fastighetsskatt Valtionosuudet - Statsandelar Rahoitustulot ja -menot Finansiella inkomster och utgifter Korkotulot - Ränteinkomster Muut rahoitustulot - Övriga finansiella inkomster Korkomenot - Ränteutgifter Muut rahoitusmenot - Övriga finansiella utgifter VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG Suunnitelmapoistot - Avskrivningar enligt plan Satunnaiset erät - Extraordinära poster TILIKAUDEN TULOS RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT Talousarvioehdotuksessa kaupungin ulkoiset käyttömenot kasvavat 3,3 % ja käyttötulot alenevat 1,6 % verrattuna vuoden 2013 talousarvioon ml. vuoden aikana myönnetyt lisämäärärahat. Käyttötulojen aleneminen johtuu pienenevistä tuloista maaomaisuuden myynneistä ja maankäyttösopimuksista. Käyttötalouden alijäämä (toimintakate) kasvaa 2,4 miljoonaa euroa 55,1 miljoonaan euroon. Verotulojen arvioidaan nousevan 56,8 milj. euroon, valtionosuudet alenevat 1,3 milj. euroa. Talousarvioehdotuksen tilikauden tulos on alijäämäinen 2,3 miljoonaa euroa. Vuosina maaomaisuuden myyntitulojen on arvioitu nousevan siten että tilikauden tulos on ylijäämäinen. Talousarvioon sisältyy henkilöstönlisäyksinä määräaikaisen sosiaalityöntekijän viran vakinaistaminen, oppimisympäristön kehittäjän vakanssi sivistystoimen hallintoon sekä uusi I budgetförslaget ökar stadens externa driftsutgifter med 3,3 %, medan driftsinkomsterna minskar med 1,6 % jämfört med budgeten inklusive ändringar Minskningen av driftsinkomsterna beror på sjunkande inkomster dels från försäljning av markegendom, dels på basis av markdispositionsavtal. Driftsunderskottet /verksamhetsbidraget ökar med 2,4 miljoner euro till 55,1 miljoner euro. Skatteinkomsterna beräknas stiga till 56,8 milj. euro medan statsandelarna sjunker med 1,3 miljoner euro. Enligt budgetförslaget kommer räkenskapsåret att uppvisa ett underskott på 2,3 miljoner euro. Åren beräknas inkomsterna från försäljning av markegendom öka så att resultaten uppvisar överskott. Personalökningar i budgeten är ändring av en tidsbunden socialarbetartjänst till en ordinarie tjänst, en ny vakans som utvecklare av inlärningsmiljön vid bildningssektorns förvaltning 19

23 Yleisosa - Allmänt koulukuraattorin vakanssi Mäntymäen koululle. Näiden lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy pienempiä vakanssien tai nimikkeiden muutoksia. Kaupungin rahoitustuloista suurin osa kertyy Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymälle myönnetyn lainan korkotuotoista. Suunnitelmavuosille on merkitty rahoituslaskelmassa arvioituja lainoja vastaavat korkomenot. Tavanomaisten korkotulojen ja menojen lisäksi maksetaan tai peritään vanhojen verovuosien lopputilitysten yhteydessä korkoja joita ei voi etukäteen arvioida. samt en ny skolkuratorsbefattning i Mäntymäen koulu. Förutom dessa innehåller budgetförslaget mindre ändringar av vakanser och benämningar. Största delen av stadens finansieringsintäkter består av räntor på ett lån som staden beviljat samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster. Under ekonomiplaneåren har ränteutgifter som motsvarar de uppskattade lånebeloppen intagits i finansieringskalkylen. Utöver de sedvanliga ränteinkomsterna och -utgifterna kommer staden att i samband med slutredovisningarna för tidigare skatteår betala eller ta ut räntor som inte kan uppskattas i på förhand. RAHOITUSLASKELMA TP TA Ennuste TA TS TS FINANSIERINGSKALKYL BOKSLUT BG + lmr Prognos BG PLAN PLAN (1 000 ) TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Ordinarie verksamhet och investeringar VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG Satunnaiset erät - Extraordinära poster Tulorahoituksen korjauserät Korrektivposter till internt tillförda medel Toiminnan rahavirta - Kassaflödet i verksamheten INVESTOINNIT - INVESTERINGAR Investointimenot- Investeringsutgifter Rahoitusosuudet -Finansieringsandelar Pysyvien vastaavien luovutustulot-försäljn.inkomster Varsinainen toiminta ja investoinnit netto Ordinarie verksamhet och investeringar netto RAHOITUSTOIMINTA - FINANSIERING Antolainauksen muutokset-förändringar i utlåningen Lainakannan muutokset-lånestock, förändringar Muut maksuvalmiuden muutokset-övriga förändringar 617 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA KASSAFLÖDET I FINANSIERINGEN Rahavarojen muutos - Förändring av likvida medel Kassavarat Kassamedel Lainakanta Lånestock Suunnittelukauden investointimenot voidaan pääosin toteuttaa tulorahoituksella sekä maaomaisuuden myynneistä saaduilla myyntivoitoilla. Osa investoinneista joudutaan kuitenkin todennäköisesti rahoittamaan velkarahalla Investeringarna under planeringsperioden kan i huvudsak genomföras med inkomstfinansiering och försäljningsvinster från försäljning av markegendom. En del av investeringarna måste dock sannolikt finansieras med lånemedel. 20

24 Yleisosa - Allmänt Verotulot ja valtionosuudet Skatteinkomster och statsandelar Verotulot Kaupungin verotulot muodostuvat kunnan tuloverosta, osuudesta yhteisöveron tuotosta sekä kiinteistöverosta. Verotuloarviot perustuvat kuntaliiton ennustekehikkoon, johon on tehty oletetun väestökasvun ja ansiotulojen kasvuennusteiden edellyttämät tarkistukset. Talousarvio ja suunnitelma on laadittu käyttäen Kauniaisten nykyisiä veroprosentteja. Skatteinkomster Stadens skatteinkomster består av kommunal inkomstskatt, en andel av samfundsskatteintäkterna samt fastighetsskatt. Skatteinkomstkalkylen baserar sig på Kommunförbundets prognosram, som justerats enligt förväntad befolkningstillväxt och prognostiserad ökning i förvärvsinkomsterna. Budgeten och ekonomiplanen utgår från Grankulla stads nuvarande skattesatser. Verontilitykset - Skatteredovisningar, 1000 Ennuste Muutos % TA - BU Muutos % Förändr Förändr. Kunnallisvero - Kommunalskatt , ,3 talousarviovuodelta - för budgetåret , ,5 aikaisemmilta vuosilta - för tidigare år , ,0 Yhteisövero - Samfundsskatt , ,2 talousarviovuodelta - för budgetåret , ,9 muilta vuosilta - för övriga år , ,0 Kiinteistövero , ,6 talousarviovuodelta - för budgetåret , ,5 aikaisemmilta vuosilta - för tidigare år YHTEENSÄ - SAMMANLAGT , ,4 Kunnallisvero Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 2,3 % vuonna Kasvusta noin puolet johtuu osinkotulojen verotuksen muutoksesta, joka nostaa kaupungin verotuloja noin 0,6 milj. euroa. Tämän veroperustemuutoksen johdosta kertyvät lisätulot peritään kuitenkin takaisin valtionosuuksissa samansuuruisella kompensaatioerällä. Yhteisövero Yhteisöt maksavat tuloistaan suhteellista yhteisöveroa, joka jaetaan valtiolle, kunnille ja seurakunnille. Kauniaisten osuus kuntien yhteisöveron tuotosta on melko vaatimaton. Kaupungille tilitettävä yhteisövero arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla. Kommunalskatt Intäkterna av kommunalskatt beräknas öka med 2,3 % år Av ökningen beror hälften på förändringar i beskattningen av dividender som ökar stadens skatteinkomster med ca 0,6 milj. euro. Den ökade inkomsten till följd av förändringen i skattegrunden balanseras dock med en lika stor sänkning av statsandelarna. Samfundsskatt Samfund betalar på sina inkomster en proportionell skatt, samfundsskatt, som fördelas mellan staten, kommunerna och församlingarna. Grankullas andel av kommunernas samfundsskatteintäkter är rätt anspråkslös. Den samfundsskatt som tillfaller staden uppskattas stanna på dagens nivå. Kiinteistövero Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella kunnalle suoritettava vero. Kiinteistöveron tuotto on arvioitu kasvavan johtuen vilkkaasta rakentamisesta kaupungissa. Fastighetsskatt Fastighetsskatten är en skatt som årligen betalas till kommunen utgående från fastighetens värde. Intäkterna beräknas öka tack vare det intensiva byggandet i staden. 21

25 Yleisosa - Allmänt Valtionosuudet - Statsandelar, 1000 Muutos % Peruspalvelujen valtionosuus (VM) Laskennalliset kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuolto ,7 Esi- ja perusopetus ,3 Kirjasto ja muu kulttuuritoiminta ,4 Laskenn. kustannukset yhteensä ,6 Omarhoitusosuus /asukas Omarahoitusosuus ,4 Muut lisät ja vähennykset ,4 Valtionosuus ennen tasausta ,7 Verotuloihin perustuva tasaus ,9 Kaupungille maksettu valtionosuus (VM) ,6 Opetustoimen erillisrahoitus (OKM) Lukiokoulutus ,0 Perusop. erityislisät, aamu- ja iltapäivät ,0 Kansalaisopisto, liikunta, nuorisotoiminta ,0 Kustannukset yhteensä ,0 Omarhoitusosuus /asukas Omarahoitusosuus ,0 Kaupungille maksettu valtionosuus (OKM) ,0 Laskennalliset valtionosuudet yhteensä ,0 Kaupungille peruspalvelujen järjestämisestä maksettavat valtionosuudet alenevat rajusti vuonna Alenema johtuu pääosin valtion säästötoimenpiteistä, jotka toteutetaan korottamalla kuntien omarahoitusosuus peruspalvelujen tuottamisessa. Kauniaisten omarahoitusosuutta on tämän johdosta korotettu yhteensä 3,3 milj. euroa vuosina 2013 ja Tämän lisäksi valtionosuuksiin sisältyvät kompensaatioerät veroperustemuutoksista alenevat kaupungin osalta vajaat 0,6 milj. euroa. Valtionvarainministeriö vahvistaa peruspalveluiden valtionosuudet vuodelle 2014 joulukuussa. Stadens statsandelar för ordnandet av basservicen sjunker dramatiskt Minskningen beror främst på statens sparåtgärder, som förverkligas genom att höja kommunernas självfinansieringsandel för produktionen av basservice höjs. Grankullas självfinansieringsandel har därmed stigit med sammanlagt 3,3 miljoner euro under åren 2013 och Dessutom sjunker de kompensationsposterna som ingår i statsandelarna till följd av ändringar i beskattningsgrunderna med 0,6 milj. euro. Finansministeriet fastställer i december statsandelarna för kommunal basservice år

26 KÄYTTÖTALOUS DRIFTSBUDGET 23

27 Määrärahojen jakaantuminen toimialoittain TA 2014 Anslagsfördelning per sektor BG 2014, 79,4 M 9 % YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTING 9% 44 % 33 % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD 33% YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK 14% SIVISTYSTOIMI - BILDNING 44% 14 % 24

28 KÄYTTÖTALOUS - DRIFTSBUDGET TP TA TAE TS TS Bokslut BG BG Plan Plan Tulot - Inkomster Muutos-Ändring 2,7 % -1,9 % 2,6 % 21,5 % 7,2 % Menot -Utgifter Muutos-Ändring 14,8 % -8,5 % 6,2 % 2,1 % 2,2 % Netto Muutos-Ändring 20,9 % -11,3 % 7,8 % -6,5 % -0,7 % YLEISHALLINTO ALLMÄN FÖRVALTNING Tulot - Inkomster Muutos-Ändring 3,8 % 4,4 % 3,4 % 2,0 % 1,6 % Menot -Utgifter Muutos-Ändring 2,1 % 5,2 % 1,2 % 2,2 % 2,2 % Netto Muutos-Ändring 0,6 % 5,9 % -0,6 % 2,3 % 2,6 % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD Tulot - Inkomster Muutos-Ändring 15,5 % -14,5 % 20,4 % 2,0 % 2,0 % Menot -Utgifter Muutos-Ändring 4,5 % -1,2 % 3,9 % 2,0 % 2,2 % Netto Muutos-Ändring 3,1 % 0,6 % 2,0 % 2,0 % 2,2 % YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK Tulot - Inkomster Muutos-Ändring -15,6 % 14,0 % -2,2 % 39,4 % 11,0 % Menot -Utgifter Muutos-Ändring -0,8 % 5,5 % 6,4 % 1,6 % 2,2 % Netto Muutos-Ändring -54,2 % 61,9 % -34,0 % 262,7 % 25,5 % SIVISTYSTOIMI BILDNING Tulot - Inkomster Muutos-Ändring 52,8 % -27,2 % 5,7 % 0,9 % 0,9 % Menot -Utgifter Muutos-Ändring 30,8 % -18,9 % 8,8 % 2,3 % 2,2 % Netto Muutos-Ändring 27,2 % -17,2 % 9,4 % 2,5 % 2,5 % 25

29 YLEISHALLINTO ALLMÄN FÖRVALTNING Toimintamenot 2014 Verksamhetsutgifter 7,1 M 2 % 17 % 10 % Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige 2 % Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja Stadsstyrelsen och stadsdirektören 10 % Kaupunginkanslia Stadskansliet 71 % Rahatoimisto Drätselkontoret 17 % 71 % Talousarviovertailu Budgetjämförelse, 1000 Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja Stadsstyrelsen och stadsdirektören Kaupunginkanslia Stadskansliet Rahatoimisto Drätselkontoret

30 YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING YLEISHALLINTO ALLMÄN FÖRVALTNING Tulosalueet Resultatområden: KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA - STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET RAHATOIMISTO - DRÄTSELKONTORET Yleishallinnon tehtävänä on luottamushenkilötoiminnan ja luottamuselinten työskentelyedellytysten yhteensovittaminen sekä käytännön hallinnosta ja taloudesta huolehtiminen. Allmänna förvaltningens uppgift är att samordna de förtroendevaldas och förtroendeorganens arbete och dra försorg om förvaltningen och ekonomin. Yleishallinto Allmän förvaltning Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Gun Söderlund Bokslut BG BG Plan Plan kaupunginsihteeri - stadssekreterare Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Valtuustokauden kehittämisstrategia on valmisteltu valtuuston ja hallituksen strategiaseminaareissa. Strategia koostuu valtuustokauden päätöksenteon kannalta tärkeimmistä painopistealueista, joiden alle on koottu keskeisimmät valtuuston päätettävät tavoitteet, eli painopistealueita toteuttavat toimenpiteet. Useat tavoitteet ovat poikkihallinnollisia. Strategian yleisenä tavoitteena on turvata kaupungin palvelu- ja viranomaistoiminnan korkea taso. Asukkaiden hyvinvoinnin tukeminen on keskeisessä asemassa. Verksamhet Utvecklingsstrategin för fullmäktigeperioden har beretts vid fullmäktiges och styrelsens strategiseminarier. Strategin består av de viktigaste insatsområdena med tanke på beslutsfattandet under fullmäktigeperioden, och under dem har man samlat de centrala mål som fullmäktige beslutar om, d.v.s. de åtgärder genom vilka insatsområdena verkställs. Ett flertal av målen är tvärsektoriella. Det allmänna målet i strategin är att trygga en högklassig service och myndighetsverksamhet i staden. En central strävan är att stödja invånarnas välfärd. 27

31 YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING Kaupungin kehittämisstrategian painopistealueet ovat - kohtuuhintainen asuminen - ikääntyvän väestön toimintakyky - kaupunkiympäristö ja keskustan viihtyisyys - koulut ja päiväkodit - lasten ja nuorten hyvinvointi - elävä kaksikielisyys ja - talouden ja hallinnon kehittäminen. Kuntauudistuksen toteuttamiseen liittyen kaupunki osallistuu kuntarakennelain edellyttämään valmisteluun ja kolmen muun kunnan kanssa tehtävään yhdistymisselvitykseen. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan metropolialueen kuntaliitosten ja yhteisen metropolihallinnon kokonaisuudesta tehdään päätökset v alkuun mennessä. Alueen kokonaisedun varmistamiseksi valtioneuvosto asettaa erityisen kuntajakoselvittäjän. Hallituksen linjausten mukaan metropolihallintolainsäädännön valmistelu käynnistyy nopealla aikataululla; kuntien lausunnot väliraportista pyydettäneen kevään 2014 aikana. Kuntarakenneuudistus muodostaa myös perustan kuntalain kokonaisuudistukselle, jolla pyritään mm. vähentämään erityislainsäädännön tarvetta. Myös tämä valmistelutyö tähtää kuntien lausuntokierrokseen keväällä Tähän kokonaisuuteen liittyy myös ns. sote - järjestämislain valmistelu, joka jatkuu edelleen. Kuntaliiton toimesta on lisäksi käynnistetty erillinen selvitys metropolialueen ruotsinkielisten palvelujen järjestämisestä. Näillä uudistushankkeilla tullee olemaan merkittävä vaikutus kaupungin toimintaympäristön kehittymiseen. Kaupunki pyrkii kuitenkin toimimaan niin, että se jatkossakin säilyy itsenäisenä kuntana ja jatkaa palvelujen kehittämistä rakentavassa yhteistoiminnassa seudun muiden kuntien kanssa. Päätöksenteon läpinäkyvyyden ja toiminnan avoimuuden lisääminen on keskeinen yleishallinnon toimintaa ohjaava tavoite. Avoin vuorovaikutus palvelee kaupungin kaikkia toimialoja hyvien ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisessä. Hallinnon avoimuutta edistetään lisäämällä asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Tasa-arvo, arvostus ja yhdenvertaisuus kuvastavat organisaation työkulttuuria. Työnantajana kaupunki toimii tuloksellisen ja tuottavan työn sekä työelämän laadun edistämiseksi. Keskeiset tavoitteet perustuvat hallituksen Insatsområdena i stadens utvecklingsstrategi är följande: - boende till ett skäligt pris - den åldrande befolkningens funktionsförmåga - stadsmiljön och trivseln i centrum - skolor och daghem - barns och ungas välfärd - levande tvåspråkighet - att utveckla ekonomin och förvaltningen. Inom ramen för kommunreformen deltar staden i beredning enligt kommunstrukturlagen och i en sammanslagningsutredning med tre andra kommuner. Enligt regeringens strukturpolitiska program ska beslut om kommunsammanslagningar i metropolområdet och om helheten för den gemensamma förvaltningen fattas före år För att trygga områdets övergripande intressen utser statsrådet en särskild utredningsperson. Enligt regeringens riktlinjer startar beredningen av metropolförvaltningen snabbt, och kommunernas utlåtanden om mellanrapporten torde begäras in under våren Kommunstrukturreformen bildar också grunden för totalreformen av kommunallagen, som syftar till att bl.a. minska behovet av speciallagstiftning. Även detta beredningsarbete siktar på en remissrunda i kommunerna under våren Till samma helhet hör också den alltjämt pågående beredningen av lagen om ordnandet av social- och hälsovården. Kommunförbundet har dessutom startat en separat utredning om hur den svenskspråkiga servicen ska ordnas i metropolområdet. De här reformprojekten torde ha en betydande inverkan på utvecklingen av stadens verksamhetsmiljö. Staden försöker dock agera så att den även i framtiden består som självständig kommun och fortsätter att utveckla sin service i konstruktivt samarbete med regionens övriga kommuner. Ett centralt mål som styr arbetet inom allmänna förvaltningen är att öka transparensen i beslutsfattandet och öppenheten i verksamheten. En öppen interaktion gagnar alla stadens sektorer när dessa utvecklar bra och invånarorienterade tjänster. Staden främjar förvaltningens öppenhet genom att förbättra invånarnas möjligheter att delta och påverka. Jämlikhet, uppskattning och likabehandling genomsyrar organisationens kultur. Som arbetsgivare verkar staden för ett resultatrikt och produktivt arbete samt för en bättre kvalitet i arbetslivet. 28

32 YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING rakennepoliittiseen ohjelmaan talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi sekä työmarkkinakeskusjärjestöjen hyväksymään keskitettyyn työllisyys- ja kasvusopimukseen. Henkilöstön osallisuutta toiminnan kehittämiseen tuetaan valmennuksen ja koulutuksen keinoin. Tietohallinnon ratkaisut tukevat kaupungin toiminnan kehittämistä ja kuntalaisille suunnattua palvelutuotantoa. Talous Talousarvio on laadittu hallinnollisen työn tuloksellisuutta tavoitellen. Tuottavuutta edistetään mm. lisäämällä sähköisten palvelujen käyttömahdollisuuksia ja toteuttamalla toiminnallisia muutoksia ja työprosessien uudistamista niin, että yleishallinto palvelee nykyistä paremmin sille asetettuja odotuksia. Toimintatulojen (3,3 milj.) kasvu syntyy pääosin sisäisissä ruoka- ja siivouspalvelutuloissa. Yleishallinnon toimintamenoista 7,1 milj. kaupunginkanslian osuus on noin 70 %, josta ruokahuolto- ja puhdistuspalvelujen osuus on vajaat 60 %. Henkilöstömenojen (3,4 milj.) osuus yleishallinnon toimintamenoista on lähes puolet. Yleishallinnon toimintamenot kasvavat henkilöstömenojen osalta. Henkilöstömenojen kasvu johtuu kaupunginhallituksen alle budjetoidusta lomapalkkavelan kasvusta ja työehtosopimuksen mukaisesta korotuksesta sekä viime valtuustokauden lopussa tehdyistä kokous- ja vuosipalkkioiden tarkistamisista. Yleishallinnolta perittävissä sisäisissä menoissa on kauttaaltaan pienoista nousua. Henkilöstö Yleishallinnon yhteensä 60,9 vakanssista puolet on ruokahuolto puhdistuspalveluissa (30,8). Henkilöstömäärään ei esitetä muutoksia talousarviovuodelle. Investoinnit Keskuskeittiön saneeraus toteutetaan kesällä 2014, jotta se saadaan asianmukaiseen kuntoon ennen Villa Bredan keittiötilojen laajennuksen käynnistämistä. Kaupungintalon saneeraus käynnistyy alkusyksystä 2014 siten, että valmistuminen De centrala målen bygger på regeringens strukturpolitiska program för att stärka förutsättningarna för ekonomisk tillväxt och åtgärda hållbarhetsunderskottet i den offentliga ekonomin samt det centrala sysselsättnings- och tillväxtavtalet, som godkänts av arbetsmarknadens centralorganisationer. Personalens delaktighet vid utvecklandet av verksamheten främjas genom träning och utbildning. De dataadministrativa lösningarna stöder utvecklandet av stadens verksamhet och produktionen av service för invånarna. Ekonomi Budgeten är uppgjord med siktet inställt på resultatrikt administrativt arbete. Produktiviteten främjas bl.a. genom ökade möjligheter att använda e-tjänster och genom ändringar i verksamheten och förnyelse av arbetsprocesserna så att allmänna förvaltningen bättre än idag kan uppfylla de förväntningar som riktas till den. Ökningen i verksamhetsinkomsterna, som uppgår till 3,3 mn, består främst av interna kostoch städserviceinkomster. Av allmänna förvaltningens verksamhetsutgifter på 7,1 mn euro är stadskansliets andel ca 70 %, varav kost- och rengöringsservicens andel är knappt 60 %. Personalutgifterna (3,4 mn ) står för inemot hälften av allmänna förvaltningens verksamhetsutgifter. Allmänna förvaltningens verksamhetsutgifter ökar för personalkostnadernas del. Ökningen i personalutgifter beror på en ökning i den semesterlöneskuld som budgeteras under stadsstyrelsen och en höjning enligt kollektivavtalet samt de justeringar i mötes- och årsarvodena som verkställdes i slutet av förra fullmäktigeperioden. I de interna kostnader som tas ut av allmänna förvaltningen ses genomgående en liten ökning. Personal Av allmänna förvaltningens sammanlagt 60,9 vakanser hör hälften (30,8) till kost- och rengöringsservicen. För budgetåret föreslås inga ändringar i antalet anställda. Investeringar Centralköket saneras under sommaren Köket fås på det sättet i adekvat skick innan utbyggnaden av Villa Bredas kökslokaler inleds. Saneringen av stadshuset påbörjas på förhösten 2014 och arbetena slutförs under

33 YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING ajoittuu vuoden 2015 puolelle. Yleishallinnon irtaimen omaisuuden investoinnit muodostuvat tietohallinnon laite- ja ohjelmistohankinnoista, keskuskeittiön laitteiden korvausinvestoinneista ja kaupungintalon saneerauksen yhteydessä toteutettavasta kalusteiden osittaisesta uusimisesta. Allmänna förvaltningens investeringar i lös egendom består av dataadministrationens köp av apparater och program, ersättande investeringar i centralkökets utrustning och partiell förnyelse av inredningen i samband med saneringen av stadshuset. KAUPUNGINVALTUUSTO STADSFULLMÄKTIGE Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Gun Söderlund Bokslut BG BG Plan Plan kaupunginsihteeri - stadssekreterare Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Valtuusto vastaa hallinnon järjestämisen perusteista ja sillä on kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttävänä toimielimenä kokonaisvastuu kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Tässä tehtävässään valtuusto vastaa kaupungin kehittämisstrategiasta, strategisesta päätöksenteosta ja keskeisten tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Toiminta Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on huolehtia yleisten vaalien järjestämisestä kunnassa. Talous Kaupunginvaltuusto käsittää valtuuston ja tarkastuslautakunnan menot sekä keskusvaalilautakunnan ja vaalien järjestelyistä aiheutuvat menot. Vuonna 2014 toimitetaan europarlamenttivaalit. Fullmäktige svarar för grunderna för organisering av förvaltningen, och har i egenskap av stadens högsta beslutsfattande organ även totalansvaret för stadens verksamhet och ekonomi. I den här uppgiften ansvarar fullmäktige för stadens utvecklingsstrategi, det strategiska beslutsfattandet och för att ställa upp de centrala målen, balansera verksamheten och ekonomin samt utvärdera verksamheten och ordna uppföljningen. Verksamhet Revisionsnämnden bereder de till fullmäktiges beslutanderätt hörande ärenden som gäller granskningen av förvaltningen och ekonomin samt bedömer utfallet av de mål som fullmäktige satt upp. Centralvalnämnden har hand om organiseringen av allmänna val i kommunen. Ekonomi Stadsfullmäktige omfattar utgifterna för fullmäktige och revisionsnämnden samt för centralvalnämnden och arrangemang kring val. År 2014 förrättas europaparlamentsval. 30

34 YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA - STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja Stadsstyrelsen och stadsdirektören Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Gun Söderlund Bokslut BG BG Plan Plan kaupunginsihteeri - stadssekreterare Muut toimintatuotot - Övriga inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Kaupunginhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan tehtävänä on kaupungin strategisten linjausten toteuttaminen ja kaupungin toiminnan ohjaus. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii henkilöstöjaosto, jonka tehtävänä on linjata kaupungin työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöjaoston menot sisältyvät kaupunginkanslian tulosalueeseen. Talous Kaupunginhallitus käsittää kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan menot, alla lueteltavat yleishallinnon toimialaan kuuluvat yhteistoimintaosuudet ja jäsenmaksut sekä eräät muut poikkihallinnolliset menot. Henkilöstökulujen lisäys kuluvaan vuoteen verrattuna johtuu kaupunginhallituksen alle keskitetysti budjetoidusta lomapalkkavarauksesta. Palvelujen ostoihin sisältyvissä yhteistoimintaosuuksissa menot alenevat (Uudenmaan liiton osuus) ja luettelossa mainittu avustuksiin kirjattava Metropolia Ammattikorkeakoulun toiminta-avustus alenee sopimuksen mukaisesti asteittain. Stadsstyrelsen ansvarar för kommunens förvaltning och ekonomi samt för beredningen och verkställigheten av fullmäktiges beslut och för tillsynen över beslutens laglighet. Stadsstyrelsens och stadsdirektörens uppgift är att verkställa stadens strategiska riktlinjer och leda stadens verksamhet. Under stadsstyrelsen verkar personalsektionen, som har till uppgift att dra upp riktlinjerna för stadens arbetsgivar- och personalpolitik. Personalsektionens utgifter ingår i stadskansliets resultatområde. Ekonomi Stadsstyrelsen omfattar utgifterna för stadsstyrelsen och stadsdirektören, nedan uppräknade samarbetsandelar och medlemsavgifter som hör till allmänna förvaltningens verksamhetsområde samt vissa andra tväradministrativa utgifter. Ökningen i personalutgifter beror på semesterlönereserveringen, som budgeterats centraliserat under stadsstyrelsen. Inom köp av tjänster minskar samarbetsandelarna (Nylands förbund), och bidraget till Metropolia Ammattikorkeakoulu, som tas upp i förteckningen och bokförs som understöd, minskar stegvis i enlighet med avtalet. 31

35 YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING TP TA TAE Bokslut BG BGF Osuudet- Andelar: Uudenmaan liitto - Nylands förbund *) Greater Helsinki Promotion Helsinki Region Infoshare HRI -verkkopalvelu - nättjänst Kansainvälinen designsäätiö Culminatum Jäsenmaksut - Medlemsavgifter : Suomen Kuntaliitto - Finlands Kommunförbud Sydkustens landskapsförbund rf Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry - Föreningen Nylands Friluftsområden rf Espoon seudun uusyrityskeskus ry/yritysespoo Helsingin seudun kauppakamari - Helsingforsregionens Handelskammare Suomalaisen Työn Liitto Avustukset - Understöd Metropolia amk YritysEspoo **) Svenska Finlands Folkting *) osaamiskeskusohjelma päättyy v lopussa **)toiminta-avustus (KH ) KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET Kaupunginkanslian tehtävänä on tukea kaupungin strategiaprosessia, päätöksentekoa ja koko organisaatiota kunnallisen itsehallinnon toteuttamisessa sekä kunnan toimintojen yhteensovittamisessa. Siinä tehtävässä kaupunginkanslia vastaa yleishallintotasoisesta valmistelusta ja oikeudellisesta ohjeistuksesta. Keskitetty henkilöstö- ja palkkahallinto, tiedotus ja viestintä sekä ruoka- ja puhdistuspalvelut kuuluvat kaupunginkansliaan. Kaupunginkanslia käsittää myös kaupungintalon asiakaspalvelun sekä kaupungin puhelinvaihdepalvelun, monistamon, postituksen, käännöstoiminnan, kirjaamon ja arkistoinnin. Stadskansliets uppgift är att stödja stadens strategiprocess, beslutsfattande och hela organisation med att genomföra det kommunala självstyret och samordna kommunens verksamheter. I den här uppgiften svarar stadskansliet för beredningen på allmänförvaltningens nivå och för juridiska anvisningar. Den centraliserade personal- och löneförvaltningen, informationen och kommunikationen samt kost- och rengöringsservicen sorterar under stadskansliet. Till stadskansliets uppgifter hör också stadshusets kundservice, stadens växelservice samt kopiering, postning, översättning, registratur och arkivering. 32

36 YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING Kaupunginkanslia Stadskansliet Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Gun Söderlund Bokslut BG BG Plan Plan kaupunginsihteeri - stadssekreterare Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Kuntauudistushankkeisiin liittyvät valmisteluja selvitystehtävät ovat keskeisessä asemassa kuvattaessa kaupunginkanslian talousarviovuoden toimintaa. Hallinnon tuottavuutta edistetään lisäämällä sähköisten palvelujen käyttömahdollisuuksia ja toteuttamalla toiminnallisia muutoksia ja työprosessien uudistamista siellä missä se kulloinkin on mahdollista. Hallinnon avoimuutta ja sidosryhmien osallistumista edistetään erityisesti tiedottamisen ja vuorovaikutuksen lisäämisellä sosiaalisen median välityksellä. Luottamushenkilöiden Extranet käyttöä pyritään lisäämään päättäjien tiedonsaannin helpottamiseksi. Työoloja ja henkilöstön työssä onnistumista toiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden edistämiseksi kehitetään edelleen uuden työsuojelukauden myötä. Henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi johtaminen, jota tuetaan yhteisen koulutuksen ja valmennuksen avulla. Esimiehiä kannustetaan kiinnittämään huomiota henkilökunnan työssä selviytymiseen ja työkykyriskeihin sekä varmistamaan mm. vuosilomasuunnittelun avulla riittävän työn ja vapaan vuorottelun. Työterveyshuolto on merkittävä asiantuntija ja yhteistyökumppani tavoitteiden saavuttamisessa. Vuonna 2014 toimitetaan europarlamenttivaalit, joiden käytännön järjestelyistä kaupun- Verksamhet Berednings- och utredningsuppgifter som anknyter till olika kommunreformprojekt intar en central roll i stadskansliets verksamhet under budgetåret. Produktiviteten i förvaltningen främjas genom ökade möjligheter att använda e-tjänster samt med hjälp av ändringar i verksamheten och förnyelse av arbetsprocesserna när och där det är möjligt. Förvaltningens öppenhet och olika intressentgruppers delaktighet främjas särskilt genom ökad information och interaktion via sociala medier. Ambitionen är att öka användningen av de förtroendevaldas Extranet för att göra det lättare för beslutsfattarna att få information. Arbetsmiljön och personalens förutsättningar att lyckas i sitt arbete vidareutvecklas under den nya arbetarskyddsperioden för att främja effektiviteten och förbättra arbetsresultaten. De anställdas arbetshälsa påverkas i hög grad av ledarskapet, som stöds med hjälp av gemensam utbildning och träning. Cheferna uppmuntras att fästa vikt vid personalens förmåga att klara av arbetet och vid risker mot arbetsförmågan samt att bl.a. genom semesterplanering garantera en tillräcklig växling mellan arbete och ledighet. Företagshälsovården har en viktig roll som sakkunnig och samarbetspartner i strävan mot dessa mål. År 2014 förrättas Europaparlamentsval. Stadskansliet ansvarar för de praktiska arrange- 33

37 ginkanslia vastaa. YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING mangen. Alkusyksystä 2014 käynnistyvä lähes vuoden kestävä kaupungintalon saneeraushanke tulee olemaan haasteellinen hallinnon päivittäistoimintojen yhteensovittamisessa. Ruokapalveluja tuottavat keskuskeittiö, Villa Bredan ja Tammikummun keittiö sekä kaupungintalon keittiö. Ruokapalveluja tuotetaan kaupungin kouluihin, päiväkoteihin, vanhustenhuollon laitoksiin, asumispalveluihin ja palvelukeskukseen sekä kaupungin henkilökunnalle ja kaupungin tilaustarjoiluihin. Kaupungintalon saneerauksen ajan kaupungintalon keittiö on suljettuna. Puhdistuspalvelut hoitavat 24 rakennuksen siivouksen, josta 85 % hoidetaan ostopalveluna ja 15 % omien siivoojien toimesta. Ruoka- ja puhdistuspalvelujen keskeinen tavoite asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi on hyvän laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Kustannustietoisuuden lisäämiseksi tavoitteena on myös kehittää ruokapalvelun tuotannon ohjausjärjestelmää ja selvittää sen käytön laajentamista. Talous Kaupunginkanslian toimintatulojen kasvu syntyy lähinnä ruokalippumaksuissa. Kanslian toimintamenojen maltillinen kasvu syntyy lähinnä henkilöstömenoissa sekä sisäisissä kuljetus- ja vuokramenoissa. Under förhösten 2014 startar saneringen av stadshuset, som pågår i nästan ett år och kommer att innebära utmaningar när det gäller att samordna de dagliga funktionerna. Kostservice tillhandahålls av centralköket, köken på Villa Breda och Ekkulla samt stadshusets kök. Kostservice produceras för stadens skolor, daghem, institutioner inom äldreomsorgen, serviceboenden och servicecentret samt för personalen och stadens beställningsservering. Under saneringen av stadhuset kommer stadshusets kök att vara stängt. Rengöringsservicen har hand om städningen av 24 byggnader, av vilka 85 % sköts på entreprenad och 15 % av stadens egna städare. Att upprätthålla och utveckla god kvalitet för att främja kundernas välbefinnande är det centrala målet för kost- och rengöringsservicen. För att öka kostnadsmedvetenheten har man också satt upp som mål att utveckla kosthållets system för produktionsstyrning och utreda möjligheterna att öka bruket av systemet. Ekonomi Stadskansliets verksamhetsinkomster stiger främst på grund av ökning i matbiljettavgifterna. Den moderata ökningen i kansliets verksamhetsutgifter hänför sig i huvudsak till personalutgifterna och de interna transport- och hyresutgifterna. Ruoka- ja puhdistuspalvelu TP TA TA TA TA Kost- och rengörningsservice Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Ruokapalvelu - Kostservice Elintarvikemeno / livsmedelsutgifter Työvoimameno / arbetskraftutgifter Kaikki menot / Alla utgifter Suoritteet / prestationer Menot/suorite / Utgifter / prestation 2,52 2,63 2,58 2,63 2,64 Puhdistuspalvelu - Rengörningsservice Siivotut neliöt / Städade m Menot / m2 / Utgifter / m2 20,63 20,57 20,65 21,00 21,50 34

38 YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING RAHATOIMISTO DRÄTSELKONTORET Rahatoimiston tehtävänä on talousarvion ja suunnitelmien kokoaminen, kaupungin maksuliikenteen ja kirjanpidon hoitaminen sekä tilinpäätöksen laadinta. Rahatoimisto ohjaa ja neuvoo toimialoja talouden seurantaan ja oikeellisuuden valvontaan liittyvissä tehtävissä. Rahatoimistoon kuuluu omana erillisenä yksikkönään kaupungin tietohallinto, jonka tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kaupungin tietoteknistä infraa. Drätselkontorets uppgift är att sammanställa stadens budget och ekonomiplaner, sköta stadens betalningsrörelse och bokföring samt bokslut. Drätselkontoret bistår verksamhetssektorerna med råd och handledning i anslutning till uppföljning och övervakning av ekonomin. Stadens dataadministration, vars uppgift är att upprätthålla och utveckla stadens datatekniska infrastruktur, hör som en egen separat enhet till drätselkontoret. Rahatoimisto Drätselkontoret Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Mikael Enberg Bokslut BG BG Plan Plan talousjohtaja - ekonimidirektör TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Tulevalla taloussuunnitelmakaudella rahatoimisto jatkaa edelleen aikaisempia kehitystehtäviä automatisointiin ja ohjelmistojen käytettävyyden lisäämiseen liittyen. Erityinen painopiste tulee olemaan kaupungin kehittämisstrategian mukainen palvelutuotannon kustannusten aktiivinen seuraaminen. Talous Rahatoimiston talouden merkittävin yksittäinen menoerä on kaupungin verohallinnolle maksama erä verotuskustannuksista, 310 t euroa. Kaupungin IT-kustannuksista osa on budjetoitu suoraan toimialoille vastaavaan tapaan kuten jo vuonna Verksamhet Under den kommande ekonomiplaneperioden fortsätter drätselkontoret med sitt utvecklingsarbete som gäller automatisering och förbättring av programmens användbarhet. Särskilt fokuserar man på att aktivt följa kostnaderna för serviceproduktionen i enlighet med stadens utvecklingsstrategi. Ekonomi Drätselkontorets viktigaste enskilda utgiftspost är den andel av beskattningskostnaderna som staden betalar till skatteförvaltningen, euro. En del av stadens IT-kostnader har budgeterats direkt under sektorerna på motsvarande sätt som redan Rahatoimisto TP Ennuste TA TA TA Drätsekontoret Bokslut Prognos BG BG BG Suoritteet/tunnusluvut-Presentationer/Nyckeltal Ostolaskuja/v - Inköpsfaktura/år joista e-laskuja/% - varav e-fakturor/% 64 % 70 % 80 % 90 % 90 % - joista automatisoituja toistuvaislaskuja - varav regelbundet återkommande fakturor 15 % 20 % 25 % 25 % 25 % 35

39 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD Toimintamenot 2014 Verksamhetsutgifter 25,9 M 27 % 5 % 3 % 18 % Hallinto Förvaltning 3 % Sosiaalipalvelut Socialtjänster 18 % Vanhuspalvelut Äldreomsorg 35 % Terveydenhuolto Hälsovård 13 % 13 % 34 % Erikoissairaanhoito Specialiserad sjukvård 27 % Suun terveydenhuolto Mun- och tandvård 5 % Talousarviovertailu Budgetjämförelse, 1000 Erikoissairaanhoito Specialiserad sjukvård Suun terveydenhuolto Mun- och tandvård Terveydenhuolto Hälsovård Vanhuspalvelut Äldreomsorg Sosiaalipalvelut Socialtjänster Hallinto Förvaltning

40 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD Tulosalueet Resultatområden: HALLINTO - FÖRVALTNING SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER VANHUSPALVELUT ÄLDREOMSORG TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD SUUN TERVEYDENHUOLTO MUN- OCH TANDVÅRD ERIKOISSAIRAANHOITO SPECIALISERAD SJUKVÅRD Tulosalueiden lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa toimivat myös, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävänä on edistää ja ylläpitää kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Terveyden edistämisen lisäksi toimiala huolehtii kuntalaisten tarpeen mukaisten perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen palveluiden saatavuudesta ja laadusta sekä viimesijaisesta toimeentuloturvasta, hoivasta ja huolenpidosta elämän kaikissa vaiheissa. Utöver resultatområdena lyder också handikapprådet och äldrerådet under social- och hälsovårdsnämnden. Social- och hälsovården har till uppgift att upprätthålla och främja kommuninvånarnas hälsa, välfärd, arbets- och funktionsförmåga och sociala trygghet samt jämna ut hälsoskillnader mellan olika befolkningsgrupper. Utöver att främja hälsan drar sektorn försorg om tillgången och kvaliteten på primärvården, den specialiserade sjukvården och socialtjänsterna enligt invånarnas behov, om utkomststödet (kommer i sista hand av alla stödformer) samt om vården och omsorgen i livets alla skeden. Sosiaali- ja terveyslautakunta Social- och hälsovårdsnämnden Vastuuhenkilö - ansvarsperson: TP TA TA TS TS Mari Ahlström Bokslut BG BG Plan Plan vs.sosiaali- ja terveysjohtaja - tf. social-och hälsov.direktör Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Sosiaali- ja terveystoimen toimintaa ohjaavat kaupungin visio, arvot ja strategiset tavoitteet, joihin perustuen asetetaan toimiala- ja tulosaluekohtaiset tavoitteet. Strategian toteutumisen onnistumiselle on Verksamhet Social- och hälsovårdssektorns verksamhet styrs av stadens vision, värderingar och strategiska mål. Utgående från dessa sätter man upp målen för varje sektor och resultatområde. För att genomförandet av strategin ska lyckas är 37

41 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD keskeistä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tunnistetaan kaikkien toimijoiden yhteiseksi asiaksi. Kaikkia, myös poikkihallinnollisia prosesseja, johdetaan asiakaslähtöisesti taloudellisina ja toiminnallisina kokonaisuuksina (esim. lasten ja perheiden palvelut, vanhusten palvelut). Työpanos kohdennetaan ydintehtäviin ja toiminnan suunnittelu perustuu tutkittuun tietoon. Palveluissa turvataan hoitoon pääsy sekä palvelun hyvä laatu. Toimintaympäristön keskeiset muutokset taloussuunnitelmakaudella Lainsäädännön muutokset Väestön ikääntyminen ja sitä kautta lisääntyvä hoivan ja huolenpidon tarve sekä toisaalta työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet tuovat palveluiden järjestämiseen muutospaineita. Sosiaali- ja terveystoimen lainsäädännön mittava uudistustyö etenee. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia valmistellaan ja valmistelutyöryhmän väliraportti on lausuntakierroksella. Alle asukkaan kunnalla ei jatkossa näyttäisi olevan järjestämisoikeutta sosiaali- ja terveyspalveluilleen. Palveluiden rahoitusvastuu säilyy. Järjestämisvastuu tulee olemaan sote-alueilla, jotka pääsääntöisesti vastuukuntamallilla järjestävät alueelleen nämä palvelut. Kauniaisten isäntäkunta tullee olemaan Espoo. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislakia valmistellaan yhtä aikaisesti ja osin limittäin kuntarakennelain kanssa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen sisältölaki Terveydenhuoltolaki astui voimaan toukokuussa Laki edellyttää, että samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on yhdessä laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma valtuustokausittain. Järjestämissuunnitelma hyväksyttäneen Husin valtuustossa loppuvuonna Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palveluiden yhteensovittamisessa. Yhteisen suunnitelman avulla voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Terveydenhuoltolaki on tuonut potilaalle mahdollisuuksia valita hoitopaikkaansa vapaammin alkaen henkilöllä on oikeus valita perusterveydenhuollostaan vastaava terveysasema vapaasti. Valinta on tehtävä vuodeksi kerrallaan. Miten paljon valinnanvapautta tullaan käyttämään jää nähtäväksi. Pääkaupunkiseudun kunnat pyrkivät sopimaan yhteisistä laskutusperiaatteista. EU:n ns. potilasdirektiivin täytäntöönpano lokakuussa 2013 lidet centralt att främjandet av välfärd och hälsa ses som alla aktörers gemensamma sak. Alla processer, också de tvärsektoriella, leds klientorienterat som ekonomiska och funktionella helheter (t.ex. tjänster för barn och familjer, service för äldre). Arbetsinsatsen fokuserar på kärnuppgifterna, och planeringen av verksamheten baserar sig på evidensbaserad kunskap. I sin service tryggar staden tillgången på vård och en god kvalitet på tjänsterna. Centrala förändringar i verksamhetsförutsättningarna under ekonomiplaneperioden Ändringar i lagstiftningen Det finns tryck på att omorganisera servicen på grund av dels den åldrande befolkningen med sitt ökande behov av vård och omsorg, dels de problem som gäller tillgången på personal. Den omfattande lagstiftningsreformen inom social- och hälsovården avancerar. Lagen om ordnandet av social- och hälsovården bereds som bäst, och beredningsgruppens halvtidsrapport har skickats ut på remiss. Som det ser ut kommer kommuner med färre än invånare inte att ha rätt att ordna sina social- och hälsovårdstjänster själv i framtiden. Däremot stannar finansieringsansvaret hos kommunen. Ansvaret för ordnandet av tjänsterna överförs till social- och hälsovårdsområden, som organiserar servicen inom sina respektive områden i regel enligt modellen med ansvarskommuner. Grankulla torde ingå i ett område med Esbo som värdkommun. Lagen om ordnandet av social- och hälsovården bereds samtidigt med kommunstrukturlagen i en överlappande process. Social- och hälsovårdslagen, som är en gemensam substanslag för primärhälsovården och den specialiserade sjukvården, trädde i kraft i maj Enligt lagen ska kommunerna inom samma sjukvårdsdistrikt göra upp en plan för ordnande av hälso- och sjukvård för varje fullmäktigeperiod. Planen torde godkännas av HUCS-samkommunens fullmäktige under slutet av Syftet med planen för ordnande av vården är att främja det regionala samarbetet vid ordnandet och produktionen av hälsovårdstjänsterna samt samordnandet av tjänsterna. Med hjälp av en gemensam plan kan man avveckla överlappningar och skapa en regionalt ändamålsenligt nivåstruktur i servicen. Hälso- och sjukvårdslagen har ökat möjligheterna för patienten att själv välja vårdenhet. Fr.o.m får var och en fritt välja den hälsostation som ska ansvara för ens primärvård. Valet ska träffas för ett år åt gången. Det återstår att se hur mycket befolkningen utnyttjar sin valfrihet. Kommunerna i huvudstadsregionen har för av- 38

42 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD sää edelleen henkilön oikeutta valita hoitopaikkansa EU:n alueella. Sosiaalihuoltolain uudistustyö jatkuu. Laki ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista astui voimaan Lain uudistukset tulevat asteittain voimaan vuosina Laki korostaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä neuvontapalveluissa, palvelutarpeen arvioinnissa ja suunnitelmassa sekä itse palveluiden tuottamisessa. Palveluketjujen toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Palveluihin on päästävä kiireellisessä tilanteessa välittömästi ja muussa tapauksessa kolmessa kuukaudessa siitä, kun palvelu on päätetty myöntää. Odotusajat tulee julkistaa puolivuosittain. Lakiin on merkitty myös velvollisuus ilmoittaa iäkkään henkilön havaitusta palvelutarpeesta viranomaiselle. Laki edellyttää valtuustokausittain tehtävää suunnitelmaa. Kauniaisissa on ikääntymispoliittinen strategia vuosille Lastensuojelusta on valmistunut kattava selvitysryhmän loppuraportti, joka linjaa lukuisia lastensuojelun kehittämiskohtia. Nämä tulevat lisäämään lastensuojelutyötä. Lastensuojelun laatusuositukset ohjaavat myös kehittämistyötä astuu voimaan lainsäädännön muutos, jossa tarkennetaan lastensuojelun sosiaalityöntekijän velvoitetta työskennellä suoraan lapsen kanssa. Lastensuojelun ja toimeentulotuen myöntämisen määräaikojen noudattamista tullaan seuraamaan nykyistä tarkemmin. Muut toiminnan kehittämiseen vaikuttavat tekijät Suunnitelmakaudella toimintaan vaikuttavat ajantasaiset laajat poikkihallinnolliset ohjelmat ja strategiat, kuten lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma ja ikääntymispoliittinen strategia. Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen ja HUS ovat hankkimassa yhteistä asiakas- ja potilastietojärjestelmä APOTTIa. Kyseessä on mittava hanke, jonka yhteydessä sosiaalija terveydenhuollon asiakas- ja työskentelyprosessit uudistetaan. Työskentely on käynnissä ja tulee vaatimaan paljon työpanosta tulevina vuosina. Apotin myötä muiden tietojärjestelmien hankinta- ja kehittämistyöhön suhtaudutaan kriittisen harkitsevasti. Sosiaalialan osaamiskeskus Socca ja siihen kuuluva Heikki Warin instituutti siirtyy hallinnollisesti osaksi HUSia. HUSin organisaatiossa toimii myös perusterveydenhuollon yksikkö. Tavoitteena on löytää sosiaali- ja terveydenhuolsikt att komma övrerens om enhetliga faktureringsprinciper. Verkställandet av EU:s patientdirektiv i oktober 2013 ökar ytterligare människors rätt att välja vårdplats inom EU. Reformeringen av socialvårdslagen fortsätter. Lagen om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om social- och hälsovårdstjänster för äldre trädde i kraft Reformerna i lagen träder stegvis i kraft under åren Lagen betonar samarbetet inom social- och hälsovården i fråga om rådgivningstjänster, bedömningen av servicebehov, planeringen och själva serviceproduktionen. Särskild vikt bör läggas vid fungerande servicekedjor. Servicen ska vara omedelbart tillgänglig i brådskande fall, och annars inom tre månader efter att beslutet om beviljande av service har fattats. Väntetiderna ska offentliggöras halvårsvis. Lagen innehåller också en förpliktelse att göra anmälan till ansvarig myndighet om en äldre persons servicebehov. Lagen kräver att en plan ska utarbetas för varje fullmäktigeperiod. Grankulla har en äldrepolitisk strategi för perioden Om barnskyddet har en utredningsgrupp avgett en heltäckande slutrapport, som skissar upp flera utvecklingsåtgärder inom barnskyddet. Dessa kommer att öka arbetsmängden i barnskyddet. Även kvalitetsrekommendationerna för barnskyddet styr utvecklingsarbetet. En lagändring som preciserar skyldigheten för socialarbetare inom barnskyddet att arbeta direkt med barnet träder i kraft Iakttagandet av tidsfristerna inom utkomststödet och barnskyddet kommer att följas upp mer omsorgsfullt än idag. Andra faktorer som inverkar på utvecklingen av verksamheten Verksamheten under planeringsperioden påverkas av de omfattande tväradministrativa programmen och strategierna, såsom det barn- och ungdomspolitiska programmet och den äldrepolitiska strategin. Helsingfors, Vanda, Kyrkslätt, Grankulla och HNS bereder som bäst anskaffningen av ett gemensamt klient- och patientdatasystem, APOTTI. Det handlar om ett stort projekt, som innebär att klient- och arbetsprocesserna inom vården förnyas. Arbetet pågår och kommer att kräva betydande arbetsinsatser under de närmaste åren. I och med att vi satsar på Apotti förhåller vi oss kritiskt avvaktande till anskaffning och utveckling av andra datasystem. Socca, socialbranschens kompetenscentrum, och Heikki Warin-institutet som lyder under centret införlivas administrativt med HNS. Inom HNS or- 39

43 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD lon yhteisiä kehittämiskohteita ja hankkeita. Kustannusten hallinta ja tuottavuuden lisääminen Uudistuneen ja uudistuvan lainsäädännön velvoitteet yhdessä kasvavan ikääntyvän väestön kanssa vaikuttavat kustannuksia lisäävästi. Työn tuottavuuden lisääminen on tärkeää, jotta nykyinen palvelutaso pystytään säilyttämään. Henkilökunnan rekrytointi on toistaiseksi onnistunut kohtuullisen hyvin. Sosiaalityöntekijöiden pysyvyys ja saatavuus on vaikeaa. Vastaavaa hammaslääkäriä ei olla onnistuttu rekrytoimaan yrityksistä huolimatta. Tavoitteena on edelleen vähentää vuokratyövoiman käyttöä. Sijaisia käytetään harkitusti. Toimialan Investoinnit Villa Bredan palvelukeskuksen peruskorjaus ja laajennus hanke (sis. tehostetun palveluasumisen yksiköt) sekä Villa Bredan kerrostalot hanke tulevat olemaan suunnitelmakauden mittavia investointeja. Muita investointeja ovat terveyskeskuksen vastaanoton asiakaspalvelupisteen uusiminen sekä Tammikummun sairaalan ilmastoinnin uusiminen. ganisation verkar också en primärvårdsenhet. Målet är att finna gemensamma utvecklingsobjekt och projekt inom vård och omsorg. Kostnadskontroll och arbete för ökad produktivitet Verkställda och förestående lagstiftningsreformer tillsammans med den växande äldre befolkningen medför ökade kostnader. Det viktigt att höja produktiviteten i arbetet för att kunna bibehålla den nuvarande servicenivån. Det har hittills gått relativt bra att rekrytera personal. Att få socialarbetare som stannar en längre tid är dock svårt. En ansvarig tandläkare har vi inte lyckats rekrytera trots flera försök. Målet är att fortsättningsvis minska användningen av inhyrd arbetskraft. Vikarier anlitas med eftertanke. Sektorns investeringar Projektet Villa Bredas servicecenter (totalrenovering och tillbyggnad inkl. enheter för resursförstärkt serviceboende) och flervåningshusen vid Villa Breda utgör de stora investeringarna under planeringsperioden. Övriga investeringar är ombyggnad av receptionen vid hälsocentralen och den maskinella kylningen på Ekkulla sjukhus. HALLINTO - FÖRVALTNING Toimialan hallinto edistää ja tukee toimialan strategista johtamista, päätöksentekoa, viestintää ja hyvää hallintoa. Sen tehtävänä on turvata toiminnan yhtenäisyys ja palvelujen yhdenmukaisuus. Hallinto osallistuu toiminnan kehittämiseen ja seutuyhteistyöhön ja koordinoi sitä. Hallinto vastaa mm. sähköisen asioinnin kehittämisestä, järjestöyhteistyöstä ja kumppanuussuhteiden kehittämisestä. Sen vastuulla on kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen ja kehittäminen sekä siihen liittyvä poikkihallinnollisen yhteistyön koordinointi. Sektorns förvaltningsenhet främjar och stöder ledningen, beslutfattandet, kommunikationen och en god förvaltning inom sektorn. Dess uppgift är att trygga en helgjuten verksamhet och enhetliga tjänster. Förvaltningen deltar i att utveckla verksamheten och i det regionala samarbetet, som den samordnar. Förvaltningen svarar bl.a. för att utveckla den elektroniska ärendehanteringen, för samarbetet med olika organisationer och för att utveckla olika partnerskap. Enheten svarar också för att leda och utveckla välfärds- och hälsofrämjandet i staden och samordna det därtill hörande tväradministrativa samarbetet. 40

44 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD Hallinto Förvaltning Vastuuhenkilö - ansvarsperson: TP TA TA TS TS Mari Ahlström Bokslut BG BG Plan Plan vs. sosiaali- ja terveysjohtaja - tf. social-och hälsov.direktör Myyntituotot- Försäljningsinkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Tulevaa kautta tulevat hallitsemaan sosiaalija terveydenhuollon järjestämislakiin liittyvät selvitykset sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin hankintaan ja kehittämiseen liittyvät asiat. Potilaan vapaan liikkuvuuden tuomat uudet käytännöt kehitetään seutuyhteistyössä. Niukkenevat resurssit ja tuloksellisuuden vaateet edellyttävät yhdessä tulosalueiden kanssa toimintamuotojen kriittistäkin tarkastelua. Potilasturvallisuuteen, laadun varmistamiseen ja tietosuoja-asioihin liittyvät suunnitelmat päivitetään ja jalkautetaan. Hoitoon pääsyn kriteerien läpinäkyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Asiakaslähtöisiä prosesseja kehitetään päällekkäisyyksien ja katvealueiden välttämiseksi. Palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä hyödynnetään käyttäjien kokemusasiantuntijuutta. Talous Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon taloudessa ei ole merkittäviä muutoksia talousarviovuodesta Toimintakulujen lasku vuonna 2014 johtuu eläkemaksujen kohdentamisesta. Verksamhet Perioden kommer att domineras av utredningar som anknyter till lagen om ordnandet av socialoch hälsovården och till anskaffningen och utvecklingen av patient- och klientdatasystemet Apotti. De nya rutiner som patienters fria rörlighet föranleder utvecklas i regionalt samarbete. De allt knappare resurserna tillsammans med resultatkraven gör att verksamhetsformerna måste granskas kritiskt tillsammans med resultatområdena. Planerna för patientsäkerhet, kvalitetssäkring och dataskyddsfrågor revideras och förankras. Särskild vikt läggs vid transparenta kriterier för rätten att få vård. Klientorienterade processer utvecklas i syfte att undvika överlappningar och skuggområden". Vid planering och utveckling av tjänsterna utnyttjas användarnas erfarenhetsbaserade sakkunskap. Ekonomi Det sker inga betydande förändringar i socialoch hälsovårdsförvaltningens ekonomi jämfört med budgetåret Att verksamhetkostnaderna sjunker 2014 beror på ny allokering av pensionspremierna. 41

45 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER Sosiaalipalvelut käsittää sosiaalityön, lastensuojelun, päihdehuollon, vammaispalvelut, kehitysvammahuollon, lastenvalvojan palvelut, perheneuvolan, toimeentuloturvan ja velkaneuvonnan, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton sekä yleisten vuokra-asuntojen ja eläkeläisasuntojen myöntämispäätösten tekemisen. Velkaneuvonta, sosiaali- ja kriisipäivystyspalvelut sekä oikeuden pyytämät olosuhdeselvitykset hankitaan ostopalvelusopimuksilla Espoon kaupungilta. Socialtjänsterna omfattar socialarbete, barnskydd, missbrukarvård, handikappservice, omsorg om utvecklingshämmade, barnatillsyningsmannens tjänster, familjerådgivning, utkomststöd och skuldrådgivning samt beslut om uthyrning av allmänna hyresbostäder och pensionärsbostäder. Skuldrådgivning samt tjänster inom kris- och socialjouren köps enligt serviceavtal av Esbo stad. Sosiaalipalvelut Socialtjänster Vastuuhenkilö - ansvarsperson: TP TA TA TS TS Jaana Myhrberg Bokslut BG BG Plan Plan vs. sosiaalipalvelupäällikkö - tf. socialservicechef Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Kehitetään perhetyötä oman toiminnan, ostopalveluiden ja järjestöjen tuottamien palveluiden kokonaisuudessa. Kehitetään omaishoitoa ja sijaisomaishoitoa asiakaskyselyn perusteella. Huomioidaan lapsinäkökulma kaikissa aikuisten ja lasten palveluissa. Varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeiden arviointi ja palveluiden saatavuus lainsäädännön antaminen määräaikojen puitteissa. Talous Yleisen taloustilanteen ja työllisyyden heikentyminen saattaa lisätä avustusten käyttöä. Lapsiperheiden tukemiseksi käytettävien ostopalvelujen määrän kasvuun suhtaudutaan kriittisesti omaa toimintaa kehittäen. Määräaikaisen sosiaalityöntekijän viran vakinaistaminen alkaen (nykyinen määräaikaisuus päättyy ). Verksamhet Familjearbetet utvecklas som en helhet bestående av verksamhet i egen regi samt tjänster som köps utifrån eller produceras av privata samfund. Närståendevården och avlösarservicen utvecklas utgående från enkätresultat. Barnaspekten beaktas i all service för vuxna och barn. Bedömningen av klienters servicebehov och tillgången på service inom ramen för lagstadgade tidsgränser säkerställs. Ekonomi Det försvagade allmänna ekonomi- och sysselsättningsläget kan leda till ökad användning av bidrag. Förhållningssättet till ökade köpta tjänster för barnfamiljer är kritiskt, samtidigt som de egna tjänsterna utvecklas. En visstidstjänst som socialarbetare ändras till ordinarie från (den nuvarande visstidsanställningen upphör ). 42

46 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD Sosiaalipalvelut TP TA TA TA TA Socialtjänster Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Toimeentulotuki - Utkomststöd Ruokakunnat - Hushåll euro /asukas - euro /invånare Lapsiperheiden sosiaalityö/lastensuojelu - Socialarbete bland barnfamiljer/barnskydd Lastensuojeluilmoitukset, lkm -Barnskyddsanmälningar, antal Avohuollon ja jälkihuollon asiakkaat (lapset) - Klienter (barn) inom öppenvården och eftervården Lastensuojelun sijaishuolto, vrk - Vård utanför hemmet inom barnskyddet, dygn Vuoden aikana alkaneet uudet avohuollon asiakkuudet - Nya klientrelationer inom öppenvården under året Päihde- ja mielenterveystyö - Missbrukar- och mentalvård Päihdehuollon laitospalvelut, vrk - Institutionstjänster inom missbrukarvården, dygn Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, vrk - Boendetjänster för mentalvårdspatienter, dygn Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto - Handikapservice och omsorg om personer med utvecklingsstörning Palveluasuminen, vrk - Serviceboende, dygn Kuljetustuki (vpl), asiakkaat - Färdtjänst (lagen om service och stöd på grund av handikapp), klienter euro /asiakas - euro/klient Omaishoidontuki, alle 65 vuotiaat asiakkaat, lkm - Stöd för närståendevård, klienter under 65 år, antal Perheneuvola - Familjerådgivningen Käyntejä - Besök Asiakkaat - Klienter euro /käynti - euro /besök (brutto)

47 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD VANHUSPALVELUT ÄLDREOMSORG Vanhuspalvelujen tulosalueella on kotihoidon, Villa Bredan palvelukeskuksen, vanhainkodin ja hoivakodin yksiköt sekä terveyskeskuksen sairaalan vuodeosasto. Palveluasumisen yksikkönä toimii Villa Apollon ryhmäkoti. Vanhuspalvelujen tehtävänä on tukea ikäihmisten toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä sekä heidän asumistaan kotona tai kodinomaisissa oloissa mahdollisimman pitkään. Asiakkaan saaman hoivan ja hoidon lähtökohtana on asiakkaiden palvelutarve, omien voimavarojen tukeminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Resultatområdet för äldreomsorg omfattar enheterna för hemvård, servicecentret Villa Breda, ålderdomshemmet och vårdhemmet samt vårdavdelningen vid hälsovårdscentralens sjukhus. Villa Apollos grupphem fungerar som enhet för serviceboende. Äldreomsorgens uppgift är att stöda de äldres funktionsförmåga och hjälpa dem att så länge som möjligt klara sig själva och kunna bo hemma eller i en hemlik miljö. Den omsorg och vård som erbjuds utgår från klientens servicebehov och från att stöda klientens egna resurser och visa respekt för vars och ens självbestämmanderätt. Vanhuspalvelut Äldreomsorg Vastuuhenkilö - ansvarsperson: TP TA TA TS TS Anja Kahanpää Bokslut BG BG Plan Plan vanhuspalvelupäällikkö-äldreomsorgschef Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Muut toimintatuotot - Övriga inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Asukkaiden hoidon ja palveluiden tarpeen arvioinnissa lisätään moniammatillista yhteistyötä kotihoidon, fysioterapian ja sosiaalityön välillä. Kehitetään tulosalueen toimintaprosesseja ja yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa varmistamaan palveluketjujen toimivuus sekä tukemaan ikääntyneiden mahdollisuutta asua kotona turvallisesti mahdollisimman pitkään.villa Anemonen päivätoiminta vakiinnutetaan sekä käynnistetään siihen liittyvä kuljetuspalvelu. Toimeenpannaan vanhuspalvelulain (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012) mukanaan tuomia velvoitteita mm. tekemällä toimintayksiköiden omavalvontasuunnitelmat. Tulosalueella merkittävä tehtävä on Villa Bredan hankkeisiin liittyvä tilojen ja toiminnan sisältöjen suunnittelu. Asukkaille ja henkilöstölle tiedotetaan hankkeen etenemisestä säännöllisesti sekä Verksamhet Det tvärprofessionella samarbetet mellan vården i hemmet, fysioterapin och socialarbetet utökas vid bedömningen av invånares behov av vård och service. Resultatområdet utvecklar sina verksamhetsprocesser och sitt samarbete med tredje sektorn för att trygga servicekedjornas funktion och göra det lättare för äldre att bo hemma så länge som möjligt. Dagverksamheten vid Villa Anemone inarbetas och skjutsservice startas i anknytning till den. Förpliktelser enligt lagen om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om social- och hälsovårdstjänster för äldre ( äldreomsorgslagen 980/2012) uppfylls bl.a. genom att enheterna utarbetar planer för egenkontroll. En viktig uppgift inom resultatområdet är planeringen av lokalerna och verksamheten i anknytning till Villa Breda-projekten. De boende och de anställda informeras regelbundet om hur projekten framskrider, och staden ser till att de får medverka 44

48 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD huolehditaan heidän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksistaan toimintojen suunnittelussa. Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottiin liittyvää kehittämistä tullaan tekemään myös vanhuspalveluissa. Talous Villa Bredan vanhainkodin toiminnan potilasturvallisuuden ja toiminnan joustavuuden lisäämiseksi muutetaan osa-aikainen lähihoitajan vakanssi kokoaikaiseksi. Kotihoidossa avoimena oleva lähihoitajan vakanssi muutetaan sairaanhoitajan/terveydenhoitajan vakanssiksi. Hoivakoti Anemonen yhden asukaspaikan vähennys päivätoiminnan aloittamisen takia aiheuttaa tuloina saatavien hoitomaksujen vähenemistä. Villa Breda- hankkeen projektipäällikön palkkakustannukset on varattu tulosalueen talousarvioista. vid och inverka på planeringen av funktionerna. Även inom äldreomsorgen kommer man att ägna sig åt utveckling av patient- och klientdatasystemet Apotti. Ekonomi En närvårdarbefattning ändras från deltid till heltid för att höja patientsäkerheten och göra verksamheten smidigare vid åldringshemmet Villa Breda. En obesatt närvårdarbefattning inom vård i hemmet ändras till sjukskötar- eller hälsovårdarbefattning. Minskningen av platserna på vårdhemmet Anemone med en plats i och med att dagverksamheten startar leder till lägre avgiftsinkomster. Lönekostnaderna för projektchefen för Villa Breda-projektet har beaktats i resultatområdets budget. Vanhuspalvelut TP TA TA TA TA Äldreomsorg Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Kotihoito - Hemvård Käynnit (kodinhoitoapu ja kotisairaanhoito) - Besök (Hemvård och hemsjukvård) euro /käynti - euro /besök (brutto) Omaishoidontuki, yli 65 vuotiaat asiakkaat, lkm - Stöd för närståendevård, klienter över 65 år, antal Ryhmäkoti - Grupphem (Villa Apollo) Asumisvuorokaudet - Boendedygn Kuormitus-% - Belasting % 88 % 100 % 98% 98% 98% euro /asumisvrk. - euro /boendedygn (brutto) Vanhainkoti - Äldringshem (Villa Breda) Hoitopäivät - Vårddagar Kuormitus-% - Belasting % 98 % 100 % 100% 100% 100% euro /hoitopäivä - euro /vårddag (brutto) Hoivakoti - Vårdhem (Villa Anemone) Hoitopäivät - Vårddagar Kuormitus-% - Belasting % 93 % 100 % 100% 100% 100% euro /hoitopäivä - euro /vårddag (brutto) Sairaala - Sjukhus (Tammikumpu) Hoitopäivä - Vårddagar Kuormitus-% - Belasting % 86 % 95 % 98% 98% 98% euro /hoitopäivä - euro /vårddag (brutto) Ostopalvelut - Köpta tjänster Ostovuorokaudet, lkm - Köpta dygn, antal Ostovuorokaudet, euro/vrk (keskim.) - Köpta dygn, euro/dygn (medeltal)

49 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD Terveydenhuolto käsittää terveyskeskuksen avohoidon toiminnat sisältäen myös sairaankuljetuksen. Terveydenhuollon tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä tarjota väestölle tarpeenmukaista hoitoa. Hälsovården omfattar öppenvården vid hälsovårdscentralen inklusive sjuktransporter. Hälsovårdens uppgift är att främja kommuninvånarnas hälsa och välfärd och erbjuda dem vederbörlig vård. Terveydenhuolto Hälsovård Vastuuhenkilö - ansvarsperson: TP TA TA TS TS Patrik Währn Bokslut BG BG Plan Plan johtava lääkäri - ledande läkare Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Muut toimintatuotot - Övriga inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta ja sisällöllisten prosessien valmistelu etenee. Kansallisen Tietoarkiston käyttöönotossa siirrytään earkiston käyttöön Potilaiden vapaa liikkuvuus terveysasemien välillä astuu voimaan Lääkärien ja muun hoitohenkilökunnan työnjaon kehittäminen jatkuu. Yhteistyötä sosiaalija vanhuspalveluiden sekä liikuntatoimen kanssa tiivistetään asiakaslähtöisesti. Ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia kohdennetaan riskiryhmille. Talous Vapaan liikkuvuuden kustannusvaikutusta on vaikea arvioida. Työn tuottavuuden kasvua tavoitellaan työnjaon kehittämisen kautta. Verksamhet Anskaffningen av klient- och patientdatasystemet och beredningen av innehållsprocesserna framskrider. Införandet av det nationella hälsoarkivet avancerar: E-arkivet tas i bruk Patienters rätt att fritt välja hälsostation träder i kraft Utvecklandet av arbetsfördelningen mellan läkare och övrig vårdpersonal fortsätter. Samarbetet med socialservicen, äldreomsorgen och idrottsbyrån intensifieras med fokus på klienternas behov. Staden satsar på förebyggande hälsokontroller för olika riskgrupper. Ekonomi Det är svårt att beräkna hur patienters fria rörlighet kommer att påverka kostnaderna. Ökad produktivitet i arbetet eftersträvas genom förbättrad arbetsfördelning. 46

50 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD Terveydenhuolto TP TA TA TA TA Hälsovård Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Avohoitokäynnit lääkäreillä - Besök hos läkare inom öppenvården Vastaanotto lääkärit - Mottagning läkare asiakasmäärä - antal kunder peittävyys-% - Täckning % 51 % 47 % 50 % 50 % 50 % Vastaanotto kaikki ammattiryhmät - Mottagning alla yrkesgrupper asiakasmäärä - antal kunder peittävyys-% - Täckning % 76 % 66 % 75 % 75 % 75 % Kaikki yht.otot (puhelin, käynnit), kaikki ammattiryhmät - Alla kontakter (telefon, besök), alla yrkesgrupper asiakasmäärä - antal kunder peittävyys-% - Täckning % 79 % 70 % 78 % 77 % 77 % Terveydenhuollon menot vuodessa/asukas - Hälsovårdsutgifter per år / invånare SUUN TERVEYDENHUOLTO MUN- OCH TANDVÅRD Suun terveydenhuolto käsittää suun terveydentilan tutkimisen, neuvonnan, perushammashoidon ja erikoishammashoidon toimenpiteet sekä koko toimialaa palvelevan välinehuollon. Erikoishammashoito järjestetään PKS- SEHYK:ssä eli pääkaupunkiseudun suun erikoishoidon yksikössä. Suun terveydenhuollon tehtävänä on terveyden edistäminen ja laadukkaiden suun terveydenhuollon palveluiden tuottaminen koko väestölle. Mun- och tandvården omfattar undersökning av munhälsan, rådgivning, åtgärder inom bastandvård och specialiserad tandvård samt instrumentservice som betjänar hela sektorn. Den specialiserade tandvården ordnas i PKS- SEHYK, dvs. huvudstadsregionens enhet för specialiserad tandvård. Mun- och tandvårdens uppgift är att främja hälsan och producera högklassiga mun- och tandvårdstjänster för hela befolkningen. Suun terveydenhuolto Mun- och tandvård Vastuuhenkilö - ansvarsperson: TP TA TA TS TS Susanna Ilonen Bokslut BG BG Plan Plan vastaava hammaslääkäri - ansvarig tandläkare Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG

51 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD Toiminta Asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta ja sisällöllisten prosessien valmistelu etenee. Kansallisen Tietoarkiston käyttöönotossa siirrytään earkiston käyttöön Suun terveydenhuollossa kehitetään edelleen työnjakoa ja alle-18-vuotiaiden potilaiden recalljärjestelmän toteutumista asetuksen mukaisesti. Potilaiden peruuttamattomien käyntien määrää vähennetään edelleen tekstiviestimuistutusten kattavammalla käyttöönotolla. Potilaiden vapaa liikkuvuus terveysasemien välillä, mikä koskee myös suunterveydenhuoltoa, astuu voimaan Verksamhet Anskaffningen av klient- och patientdatasystemet och beredningen av innehållsprocesserna framskrider. Införandet av det nationella hälsoarkivet avancerar: E-arkivet tas i bruk Inom mun- och tandvården arbetar man för fortsatt utveckling av arbetsfördelningen och genomförande av recallsystemet för patienter under 18 år i enlighet med förordningen. För att ytterligare minska antalet icke-avbokade outnyttjade tider används SMS-påminnelser i ökad omfattning. Patienters fria rörlighet mellan hälsovårdscentralerna, vilken gäller också mun- och tandvården, träder i kraft Talous Hoitotakuun toteutumisen varmistamiseksi maksusitoumusmenettelyn jatkamiseen on varattu euron määräraha. Ekonomi För att säkra att vårdgarantin verkställs, reserveras euro för en fortsättning på förfarandet med betalningsförbindelser. Suun terveydenhuolto TP TA TA TA TA Mun- och tandvård Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Vastaanotto - Mottagning Käynnit (oma toiminta) - Besök (egen verksamhet) Asiakkaat - Klienter euro /käynti - euro /besök Maksusitoumusmenettely - Betalningsförbindelsepraxis Määrä, lkm - Antal euro /maksusitoumus - euro / betalningsförbindelse

52 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD ERIKOISSAIRAANHOITO SPECIALISERAD SJUKVÅRD Erikoissairaanhoito käsittää ostopalveluna HUS: ltä hankittavan erikoissairaanhoidon. Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan neljässä HUS:n tulosyksikössä, joita ovat medisiininen, operatiivinen, naisten- ja lastentautien sekä psykiatrian tulosyksiköt. Den specialiserade sjukvården omfattar den specialiserade sjukvård som köps av HNS. Tjänsterna inom den specialiserade sjukvården produceras i fyra resultatenheter, dvs. den medicinska och den operativa resultatenheten, resultatenheten för kvinno- och barnsjukdomar och den psykiatriska resultatenheten. Erikoissairaanhoito Specialiserad sjukvård Vastuuhenkilö - ansvarsperson: TP TA TA TS TS Patrik Währn Bokslut BG BG Plan Plan johtava lääkäri - ledande läkare TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Palvelujen ostot - Köp av tjänster TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjakoa tarkastellaan mm. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyössä. Talous Laskutuksen lähtökohtana on talousarvio Kuntaprofiilin ja palveluiden käytön suhde jäsenkunnan väestömäärään Husalueella oletetaan pysyvän ennallaan. Ennustettu väestörakenteen muutos taas on pyritty huomioimaan sekä HUS:n sisäinen tuottavuustavoite. Näin laskettu kustannusten nousu on 2,9 % ja alustava laskutusosuus on 7,011 m. Verksamhet Arbetsfördelningen mellan den specialiserade sjukvården och primärvården har satts under luppen bl.a. vid beredningen av lagen om ordnandet av social- och hälsovården. Ekonomi Faktureringen utgår från budgeten Kommunprofilen och serviceanvändningen i relation till invånarantalet i HNS-området antas förbli oförändrade. Såväl den prognosticerade förändringen i befolkningsstrukturen som HNS interna produktivitetsmål har beaktats i mån av möjlighet. På det sättet har man kalkylerat fram en kostnadsökning på 2,9 % och en preliminär faktureringsandel på 7,011 mn. Erikoissairaanhoito TP TA TA TA TA Specialiserad sjukvård Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Avohoitokäynnit - Besök Hoitojaksot - Vårdperioder Hoitopäivät (psyk.) - Vårddagar (psyk.) Toimintamenot - Verksamhetsutgifter euro /asukas - euro /invånare (brutto)

53 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK Toimintamenot 2014 Verksamhetsutgifter 11,0 M 2 % 4 % 6 % 2 % Hallinto - Förvaltning 4 % Maankäyttö - Markanvändning 6 % 40 % Ympäristötoimi - Miljöenheten 2 % 46 % Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu - Byggherreverksamhet och teknisk planering 47 % Kuntatekniikka - Kommunteknik 41 % Rakennusvalvonta - Byggnadstillsyn 2 % Talousarviovertailu Budgetjämförelse, 1000 Rakennusvalvonta - Byggnadstillsyn Kuntatekniikka Kommunteknik Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu Byggherreverksamhet och teknisk planering Ympäristötoimi Miljöenheten Maankäyttö Markanvändning Hallinto - Förvaltning

54 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK YHDYSKUNTATOIMI- SAMHÄLLSTEKNIK Tulosalueet Resultatområden: HALLINTO FÖRVALTNING MAANKÄYTTÖ MARKANVÄNDNING YMPÄRISTÖTOIMI - MILJÖENHETEN RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING KUNTATEKNIIKKA KOMMUNTEKNIK RAKENNUSVALVONTA BYGGNADSTILLSYN Yhdyskuntatoimi Samhällsteknik Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Marianna Harju Bokslut BG BGF Plan Plan yhdyskuntatoimen johtaja-direktör för samhällstekniken Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Rakentamisen suhdanneodotukset ovat luottamusindikaattorin perusteella keskimääräistä alhaisemmat. Rakentamisen kokonaismäärän arvioidaan laskevan 2-4 % vuonna Toimialakohtaiset erot ovat suuret. Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ovat koko 2000-luvun kohonneet kuluttajahintaindeksiä voimakkaammin. Sähkön hinnan on tässä vaiheessa vuotta ennakoitu pysyvän samana kuin Lämmityksen osalta nousua arvioidaan olevan noin 7 %. Valtio, Helsingin seudun 14 kuntaa ja HSLkuntayhtymä solmivat maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen vuosille Yhteisen sopimuksen tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, asuntomarkkinoiden sekä kestävien liikennemuotojen edistäminen sekä erityisesti raideliikenteen hyödyntäminen alueella. Alueelle laaditaan yhteensovitettu maankäyttösuunnitelma. Sopimuksessa määrite- Verksamhet Enligt förtroendeindikatorn är konjunkturutsikterna för byggande sämre än i genomsnitt. Den totala byggnationen beräknas sjunka med 2 4 % under Skillnaderna per sektor är stora. Kostnaderna för underhåll av fastigheter har under hela 2000-talet ökat kraftigare än konsumentprisindexet. Elpriset har vid den här tidpunkten på året beräknats stanna på samma nivå som Priset för uppvärmning uppskattas stiga med ca 7 %. Staten, Helsingforsregionens 14 kommuner och samkommunen HRT ingick ett intentionsavtal om markanvändning, boende och trafik för åren Målet för det gemensamma avtalet är att förenhetliga samhällsstrukturen, att främja bostadsmarknaden och hållbara trafikformer och särskilt att utnyttja spårtrafik i området. En samordnad markanvändningsplan görs upp för området. I avtalet fastställs målen för de närmaste årens bostadsproduktion och de viktigaste pro- 51

55 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK tään tavoitteet lähivuosien asuntotuotannolle ja liikenneverkon keskeiset kehittämishankkeet. Aiesopimuksen asuntotuotantotavoite Kauniaisten osalta tarkoittaa keskimäärin 60 asunnon valmistumista vuosittain. Näistä 20 % eli 12 kpl tulee olla valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Lisäksi Kauniainen osallistuu jo käynnistettyyn Espoon kaupunkiradan jatkeen suunnitteluun ja varautuu osaltaan hankkeen toteuttamiseen, mikä ei kuitenkaan sisälly tälle aiesopimuskaudelle. Espoo pitää tärkeänä alueensa raidehankkeiden nopeaa etenemistä. Seuraavan MAL-aiesopimuksen valmistelussa seudullinen liikennejärjestelmä ja maankäytön suunnittelu yhteensovitetaan vielä nykyistä sopimusta kiinteämmin. Kaavoituksella luodaan edellytykset aiesopimuksen mukaiselle asuntotuotannolle, palvelujen sijoittumiselle ja muulle kaupunkirakenteen kehitykselle. Suunnitelmakaudella on tavoitteena uudistaa maankäytön yleissuunnitelma, jossa määritellään Kauniaisten yhdyskuntarakenteen kehityksen ja maankäytön periaatteet. Kaupungin kaavoitusohjelma perustuu Kauniaisten maankäytön kehityskuvan 8 kehittämisalueeseen, joille rakennusoikeuden ja asuntojen lukumäärän kasvattaminen lähitulevaisuudessa keskitetään. Samalla tuetaan Kauniaisten elinvoimaisuutta ja talouden tasapainotilaa asukasluvun ja verotulojen kasvun myötä. Asuntorakentamisen toteutuessa suunnitellusti on mahdollista, että kaupungin asukasluku kohoaisi asukkaaseen tulevien 15 vuoden aikana. Asuntotuotannon ohjauksella voidaan myös vaikuttaa väestörakenteen kehitykseen sitä tasapainottavalla tavalla. Kaupunki saa kaavamuutoksien yhteydessä tuloja rakennusoikeuden lisääntymisen kautta erityisesti omistamillaan alueilla, joskin samalla toteutettavat infrahankkeet myös tarvitsevat rahoitusta. Lähtökohtana on, että yksityisten maanomistajien alueilla vähintään kaavamuutoksista aiheutuvat infrakustannukset katetaan maankäyttösopimusten kautta saatavilla tuloilla. Maankäyttösopimuksilla on mahdollista sopia laajemminkin kaavoituksen osapuolien välisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Väestön ikääntyminen on merkittävä muutoskehitys myös Kauniaisissa. Villa Bredan alue suunnitellaan vastaamaan paremmin määrällisesti kasvavan vanhusväestön tarpeisiin. Villa Bredan palvelukeskus peruskorjataan ja laajennetaan ja alueelle rakennetaan vuokra-asuntoja, joiden asukkaat voivat tarpeensa mukaan tukeutua viereisen palvelukeskuksen ja kotihoidon palveluihin. Alueen kehittäminen on Kauniaisten kaupungin taloussuunnitelmassa merkittävin rakennusinvestointikohde. jekten för utveckling av trafiknätet. För Grankullas del betyder intentionsavtalets bostadsproduktionsmål i medeltal 60 nya bostäder per år. Av dessa ska 20 %, dvs. 12 st., vara statsstödd hyresbostadsproduktion. Dessutom deltar Grankulla i den påbörjade planeringen av fortsättningen av Esbo stadsbana och förbereder sig för genomförande av projektet, vilket ändå inte ingår i den här intentionsavtalsperioden. Esbo stad anser det viktigt att spårtrafikprojekten i stadens område fortskrider snabbt. När nästa MBT-intentionsavtal bereds, knyts det regionala trafiksystemet och planeringen av markanvändningen ännu fastare ihop än i det nuvarande avtalet. Genom planläggning skapas förutsättningar för bostadsproduktion, placering av service och övrig utveckling av stadsstrukturen enligt intentionsavtalet. Avsikten är att under planperioden uppdatera markdispositionsplanen, där principerna för utvecklingen av Grankullas samhällsstruktur och markanvändningen fastställs. Stadens planläggningsprogram baserar sig på 8 utvecklingsområden i Grankullas utvecklingsbild för markanvändningen. Inom den närmaste framtiden kommer ökningen av byggrätten och antalet bostäder att koncentreras till dessa områden. Samtidigt medför ett ökat invånarantal och större skatteinkomster ett stöd för Grankullas livskraft och en balanserad ekonomi. Om bostadsbyggandet verkställs planenligt, är det möjligt att stadens invånarantal stiger till invånare under den kommande 15-årsperioden. Genom att styra bostadsproduktionen kan man också påverka befolkningsstrukturens utveckling på ett balanserande sätt. Särskilt i de områden som staden äger får staden inkomster i anslutning till planändringarna genom att byggrätten ökar, men de stora infrastrukturprojekt som genomförs samtidigt kräver också finansiering. Utgångspunkten är att åtminstone de infrastrukturkostnader som planändringar vållar i privata markägares områden täcks med inkomster som fås genom markanvändningsavtal. Med markanvändningsavtal är det möjligt att också mer omfattande komma överens om rättigheterna och skyldigheterna mellan planläggningsparterna. Befolkningens åldrande är en väsentlig utvecklingstrend också i Grankulla. Villa Bredas område planeras så att det tillgodoser bättre de allt fler äldre invånarnas behov. Servicecentret Villa Breda saneras och byggs ut och i området uppförs hyresbostäder vilkas invånare vid behov kan anlita det intill liggande servicecentrets och hemvårdens tjänster. Utvecklingen av området är det största bygginvesteringsprojektet i Grankulla stads ekonomiplan. 52

56 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK Väestön ikääntymisen myötä myös ympäristön esteettömyyden vaatimukset lisääntyvät. Taloussuunnitelmassa varaudutaan julkisten tilojen ja alueiden parantamiseen myös esteettömyyden kannalta sekä yksityisten taloyhtiöiden hissiavustusanomuksiin. I och med att befolkningen åldras ökar också kraven på omgivningens tillgänglighet. I ekonomiplanen bereder sig staden på att förbättra allmänna lokaliteter och områden också med tanke på tillgängligheten samt på privata husbolags ansökningar om hissunderstöd. Yhdyskuntatoimen toimialalla tehdään monipuolista yhteistyötä seudullisten toimijoiden, usein kuntayhtymien kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi joukkoliikenne (HSL), palo- ja pelastustoimi (LUP) ja ympäristöpalvelut (HSY, ESYT, MetropoliLab). Kauniainen maksaa osallisuudestaan yhteistyöhön kuntaosuuksia, jotka perustuvat sopimuksissa määritellyllä tavalla esim. väestöosuuteen ja/tai johdetaan kustannusten aiheuttamisperiaatteiden kautta. Nämä kuntaosuudet muodostavat merkittävän osan yhdyskuntatoimen käyttötalousarviomenoista, yhteensä n. 1,4 milj. euroa vuonna Kuntaosuuksien suhteellinen osuus taloussuunnitelmakaudella on kasvamaan päin, jolloin liikkumavara kunnan omassa ohjauksessa olevien määrärahojen suhteen vastaavasti vähenee. Kauniainen on sitoutunut yhdessä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa vuoteen 2030 ulottuvaan ilmastostrategiaan ja sen pohjalta laadittuun toimintaohjelmaan, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoden 1990 tasosta sekä saada aikaan hiilineutraali pääkaupunkiseutu vuonna Energiatehokkuuden parantamisella on tässä merkittävä rooli, ja se tulee aina hankkeiden suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon. Tulevien korjausrakentamishankkeiden tulee pohjautua suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon ja energiakorjausten arviointiin osana muita korjauksia ja teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltuihin ratkaisuihin. Samhällstekniska sektorn idkar mångsidigt samarbete med regionala aktörer, ofta samkommuner, såsom inom kollektivtrafiken (HRT), brandoch säkerhetsverksamheten (Västra Nylands räddningsverk) och miljötjänsterna (HRM, ESYT, MetropoliLab). För sitt deltagande i samarbetet betalar Grankulla kommunandelar som baserar sig på t.ex. befolkningsandelen och/eller principen om kostnadskausalitet enligt vad som fastställts i avtalen. Dessa kommunandelar utgör en väsentlig del av samhällstekniska sektorns driftsekonomiutgifter, sammanlagt ca 1,4 miljoner euro Kommunandelarnas relativa andel under ekonomiplaneperioden är på väg att öka, vilket betyder att spelrummet i fråga om de anslag som kommunen själv kan styra minskar i motsvarande mån. Tillsammans med de övriga städerna i huvudstadsregionen har Grankulla förbundit sig till en klimatstrategi som sträcker sig till år 2030 och till det åtgärdsprogram som gjorts upp utgående från strategin. Målet för programmet är att minska utsläppen av växthusgaser fram till 2020 med 20 % från nivån 1990 och åstadkomma en kolneutral huvudstadsregion Här spelar en förbättring av energieffektiviteten en central roll, och detta bör alltid beaktas i planeringen av projekt. Kommande renoveringsprojekt bör bygga på ett systematiskt fastighetsunderhåll och en bedömning av energireparationerna som en del av de övriga reparationerna samt på tekniskt, funktionellt och ekonomiskt välgrundande lösningar. Kiinteistönhoidon kustannustaso on viime vuosina kohonnut yleistä hintatason kehitystä enemmän. Erityisesti energian hinnan vuosittainen, varsin voimakaskin vaihtelu on merkittävä muutostekijä kiinteistönhoidon kustannusrakenteessa. Kuntatekniikan hoitovastuulla olevat kadut, puistot ja yleiset alueet ovat lisääntyneet valmistuneiden investointien myötä. Merkittävimmät kohteet ovat keskustan uudet yleiset alueet puistoineen, Thurmaninpuisto, Bensowinpuisto ja Kauniaistentien itäpään kunnossapito (aiemmin ELYkeskuksella). Kunnossapitoluokkaan 1 kuuluvien katujen määrä on vuoden 2013 aikana lisääntynyt n. 4 %. Toimintaympäristömuutoksista Kauniaisille erityisen merkittävä on ympäröivän Espoon kehitys. Kostnadsnivån inom fastighetsunderhållet har under det senaste året stigit mer än den allmänna prisnivån. Särskilt den årliga, rätt starka, fluktuationen i energipriset är en väsentlig faktor i fastighetsunderhållets kostnadsstruktur. Antalet gator, parker och allmänna områden för vilkas underhåll kommuntekniken svarar har ökat i takt med att investeringar slutförts. De mest betydande områdena är de nya allmänna områdena i centrum inklusive parker, dvs. Thurmansparken, Bensowsparken och underhållet av östra ändan av Grankullavägen (tidigare hos ELY-centralen). Antalet gator som hör till underhållsklass 1 har ökat med ca 4 % under år Vad gäller förändringar i omvärlden är det omgivande Esbos utveckling av särskilt stor betydelse 53

57 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK Uusia asunto- ja työpaikka-alueita, palveluita sekä kaupallisia keskuksia kaavoitetaan ja rakennetaan tarvittavine liikennejärjestelyineen Kauniaisten välittömään lähiympäristöön. Ne tuonevat valmistuttuaan mukanaan joitakin ei-toivottuja seurauksia esim. lisääntyvän liikenteen, väylien ruuhkautumisen ja melun muodossa, mutta myös mahdollisuuksia monipuolistuviin lähipalveluihin ja Kauniaisten keskustan liikkeiden menestymiseen ostovoiman lisääntyessä. Uhkana voi toisaalta olla myös uusien kaupallisten palveluiden vetovoima kilpailijana Kauniaisten oman keskustan liikkeille. Kauniainen onkin lausunnoissaan esittänyt kaupallisen palveluverkon kehittämistä lähipalveluita tukevaan suuntaan, sekä ilmoittanut haluavansa olla mukana lähiliikenneväyliensä suunnittelussa, mm. Turuntien ja Jorvin alueilla. för Grankulla. Nya bostads- och arbetsplatsområden och kommersiella centrum, inklusive behövliga trafikarrangemang, planläggs och byggs i Grankullas närmaste omgivning. När de är färdiga har de sannolikt vissa oönskade följder, t.ex. i form av ökad trafik, trafikstockningar och buller, men de medför också möjligheter till mångsidigare närservice och framgång för affärerna i centrum i och med en större köpkraft. Å andra sidan kan de nya kommersiella tjänsternas dragningskraft som konkurrenter till butikerna i Grankulla centrum utgöra ett hot. I sitt utlåtande har Grankulla framfört att det kommersiella servicenätet bör utvecklas i en riktning som stödjer närservicen och har meddelat att staden vill delta i planeringen av sina närmaste trafikleder, bl.a. vid Åbovägen och Jorv. Lisäksi yhdyskuntatoimen koko organisaatiossa painotetaan yhteisesti seuraavia lähtökohtia: Kaikessa toiminnassa suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys Viihtyisä ja hyvinhoidettu kaupunkiympäristö Projektien, niiden kustannusten ja laatutason huolellinen ohjaus ja valvonta Kaikessa toiminnassa olennaista asiakasnäkökulma ja toiminnan vaikuttavuus kauniaislaisille asukkaille Resurssien riittävyyden varmistaminen ja toiminnan haavoittuvaisuuden vähentäminen organisaatiota ja palveluiden tuotantotapoja kehitettäessä Tietotekniikan nykyistä suurempi hyödyntäminen asiakaspalvelussa ja prosesseissa Erinomainen työilmapiiri Toimialakohtainen raami Talousarvion toimialakohtainen alustava raami perustuu varaukseen kustannustason noin 2,3 % noususta sekä samanaikaisesta palvelutuotannon tuottavuuden nostosta vähintään 1,5 %/vuosi. Yhdyskuntatoimen budjettivastuulle sisältyy tulevalla taloussuunnitelmakaudella useita määrärahatarpeita, joihin kaupunki on sitoutunut, mutta joihin ei toimintaa tehostamalla ole mahdollisuutta vaikuttaa. Merkittävin yksittäinen tällainen tekijä taloussuunnitelmakaudella on HSL- kuntayhtymän kuntaosuuden nousu. Vuonna 2013 Kauniaisten HSLkuntaosuus on e ja vuodelle 2014 osuuden ennakoidaan olevan euroa (kasvua euroa ja 11,6 %). Suuntaus jatkuu edelleen vuosina 2015 ( euroa, +3,5 %) ja 2016 ( euroa, +3,5 %). Kuntaosuuden I samhällstekniska sektorns hela organisation betonas dessutom gemensamt nedan nämnda utgångspunkter: Planmässighet och långsiktighet iakttas i alla verksamhet En trivsam och välskött stadsmiljö Omsorgsfull styrning och övervakning av projekten, projektkostnaderna och kvalitetsnivån Kundperspektivet och verksamhetens effektfullhet med avseende på Grankullaborna är väsentligt i alla verksamhet Resursernas tillräcklighet säkerställs och verksamhetens sårbarhet minskas när organisationen och sättet att producera tjänster utvecklas Datateknik utnyttjas mer än i dag i kundservicen och processerna Utmärkt arbetsklimat Sektorspecifik ram Budgetens sektorspecifika preliminära ram bygger på en reservation för en ca 2,3 % ökning av kostnadsnivån och en samtidig höjning av serviceproduktionens produktivitet med minst 1,5 % per år. I samhällstekniska sektorns budgetansvar ingår under den kommande ekonomiplaneperioden flera anslagsbehov som staden bundit sig vid, men som det inte är möjligt att inverka på genom att effektivera verksamheten. Den viktigaste enskilda faktor under ekonomiplaneperioden är en ökning av kommunandelen för samkommunen HRT. År 2013 är Grankullas HRTkommunandel euro och år 2014 väntas andelen bli euro (ökning euro och 11,6 %). Riktningen fortsätter 2015 (

58 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK kasvu johtuu infrakustannusten kasvusta suurien joukkoliikennehankkeiden käyttöönoton myötä (Kehärata, Länsimetro) sekä Kutsuplus-liikenteen laajentamisesta. Edelleen vuodelle 2016 ennakoidaan kuntaosuuden kasvavan vielä lisää n euroa joukkoliikenteen ns. kaarimalliin perustuvaan vyöhykejärjestelmään ja uuteen lippujärjestelmään siirtymisen myötä. Toinen huomioonotettava muutostekijä edellisvuoden budjettitasoon liittyy kaupungin asuntoohjelmaan sisältyvään periaatteeseen, jonka mukaan kaupunki tukee hissien rakentamista varaamalla vuosittain erillisen määrärahan hissiavustuksia varten. Valtio on toistaiseksi myöntänyt rahoitusta vähintään 3-kerroksisiin asuinrakennuksiin hissiä rakennettaessa 50 % kustannuksista. Näissä tuen piiriin hyväksytyissä kohteissa Kauniainen myöntää lisäksi 10 % hissiavustusta. Budjettivaraus on vuosittain mitoitettu tiedossa olevien hankkeiden mukaisesti. Edellisvuosina näitä hankkeita ei juurikaan ole ollut käynnissä, joten varaustakaan ei ole tarvittu. Nyt kuitenkin vuodelle 2014 on odotettavissa useita hissihankkeita, jotka täyttävät avustuksen myöntämisen edellytykset. Laskennallinen määrärahatarve talousarvioon ja -suunnitelmaan on näiden ARA:lta saatujen alustavien varausten perusteella n euroa. Kaupungin merkittävin investointihanke suunnitelmakaudella on Villa Bredan palvelukeskuksen ja uusien kerrostalojen rakentaminen. Hankkeen valmistelu edellyttää yhdyskuntatoimen käyttötalousarvioon kertaluonteista Eläkeläistalojen purkukustannusvarausta e. Tuottavuustavoitteesta Toimialojen tulee talousarvioesityksen yhteydessä esittää ehdotukset tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi konkreettisine mittareineen. Yhdyskuntatoimen henkilöstömitoitus on tehtävien laajentuessa sekä vilkkaan kaavoituksen ja rakentamisen kaudella onnistuttu pitämään 10 vuoden takaisella tasolla (v ,5 henkilöä, v ,0 henkilöä). Vastaavana ajanjaksona koko kaupungin henkilöstömäärä on kasvanut 73 henkilöllä. Kaupungin kiinteistökanta on vastaavana ajanjaksona kasvanut m 2 :llä sekä kaupungin infrastruktuuri laajentunut uusilla puistoilla, yleisillä alueilla ja kevyen liikenteen väylillä. Tämä tarkoittaa luonnollisesti toiminnan ja henkilöresurssien käytön tehostumista. Tehtävien sisältöä ja toimintatapoja on muokattu vuosien varrella tarpeen mukaan. euro, +3,5 %) och 2016 ( euro, +3,5 %). Kommunandelens höjning beror på att infrastrukturkostnaderna ökar till följd av att stora kollektivtrafikprojekt tas i drift (Ringbanan, Västmetron) och att Kutsuplus-trafiken utvidgas. Vidare väntas att kommunandelen ökar med ytterligare ca euro 2016, när man inom kollektivtrafiken övergår till ett zonsystem som baserar sig på s.k. bågmodell och till ett nytt biljettsystem. En annan beaktansvärd förändring jämfört med budgetnivån året innan hänför sig till den princip i stadens bostadsprogram enligt vilken staden stödjer byggandet av hissar genom att årligen reservera ett separat anslag för hissunderstöd. Staten beviljar tills vidare finansiering för 50 % av kostnaderna för installering av hiss i bostadshus med minst 3 våningar. I dessa för understöd godkända projekt beviljar Grankulla desssutom 10 % hissunderstöd. Årligen reserveras ett anslag i budgeten enligt de projekt man känner till. Under tidigare år har det knappast alls funnits sådana projekt, och då har ingen anslagsreservering heller behövts. År 2014 väntas flera hissprojekt som uppfyller kraven för beviljande av understöd. Enligt de preliminära reserveringar som ARA meddelat är det uppskattade anslagsbehovet i budgeten och ekonomiplanen ca euro. Stadens största investeringsprojekt under planperioden är byggandet av servicecentret Villa Breda och nya flervåningshus. Beredningen av projektet förutsätter att euro reserveras i samhällstekniska sektorns driftsbudget för rivning av Pensionärshusen. Om produktivitetsmålen Sektorerna ska i samband med budgetförslaget framföra förslag till förbättring av produktiviteten och ekonomin inklusive konkreta mätare. Under en period med ökade uppgifter, aktiv planläggning och intensivt byggande har man lyckats hålla samhällstekniska sektorns personaldimensionering på samma nivå som för 10 år sedan (57,5 personer 2003 och 57,0 personer 2013). Under samma tidsperiod har antalet anställda i hela staden ökat med 73 personer. Stadens fastighetsbestånd ökade under samma tid med m 2 och stadens infrastruktur byggdes ut med nya parker, allmänna områden och gångoch cykelvägar. Det här betyder naturligtvis att verksamheten och användningen av personalresurser effektiverats. Uppgifternas innehåll och verksamhetsformerna har under åren ändrats efter behov. 55

59 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK Infrastruktuurihankkeiden saneerauskohteissa ja maanrakennusurakoissa ei käytetä enää ulkopuolisia valvojia. Infrapuolen pienkohteissa on myös vähennetty vuoden 2013 aikana ostopalveluja ulkopuolisilta urakoitsijoilta ja lisätty oman henkilökunnan työpanosta mahdollisuuksien mukaan. Tämän kehitetyn toimintamallin hyödyt konkretisoituvat arjessa kustannustehokkaampana toimintana ja tulokset näkyvät myös työntekijöiden kasvaneena työmotivaationa. Utomstående övervakare används inte längre vid sanering av infrastrukturprojekt eller vid schaktningsentreprenader. I små infrastrukturprojekt har man under 2013 också köpt färre tjänster av utomstående entreprenörer och i mån av möjlighet ökat den egna personalens arbetsinsats. Nyttan av denna verksamhetsmodell konkretiseras i en mer kostnadseffektiv verksamhet och resultaten syns också i form av bättre arbetsmotivation hos de anställda. Merkittävä osa yhdyskuntatoimen tuottamista palveluista liittyy muiden hallintokuntien käytössä oleviin kaupungin toimitiloihin. Näiden tilankäytön tehokkuudesta kannattaa hankkia vertailutietoa, sillä kiinteistökustannukset muodostavat merkittävän osan yhdyskuntatoimen vuotuisista käyttötalosarviomenoista, ja kiinteistöjen määrällä on luonnollisesti myös suora vaikutus kaupungin investointiohjelmaan, vähintään yllä- ja kunnossapitoinvestointien kautta. Tilankäytön mahdollinen tehostaminen ei kuitenkaan ole yksin yhdyskuntatoimen toimialan ohjattavissa, vaan se lähtee tiloissa toimivien yksiköiden tarpeista ja mahdollisuuksista muokata toimintaansa. Käytännössä ainoa tapa kasvattaa tehokkuutta ja vähentää kiinteistökustannuksia on luopua joistakin nykyisistä käytössä olevista tiloista. Ottaen huomioon investointisuunnitelmaan sisältyvät uudisrakennushankkeet (Villa Breda, Sansinpellon päiväkoti, jatkossa myös Koivuhovin päiväkoti) ja tarveselvityksissä esitetyt laajennushankkeet (koulut), on suuntaus kuitenkin päinvastainen, toimitilaneliöt ja kiinteistökustannukset tulevat edelleenkin kasvamaan. Toimialan suorite- ja tunnuslukuja on pyritty kehittämään tuottavuustavoitteen seurannan kannalta ja kustannuspainotteisempaan suuntaan. Talous Toimialan vuosittaiset tulot vaihtelevat johtuen vuosittaisten myyntivoittojen ja maankäyttösopimuskorvausten määrien suuruudesta. Vuoden 2014 tonttimyyntien; Tornikuja 3:n ja Palokunnankuja 4:n myyntivoitot sisältyvät toimialan kokonaisarvioon ja niille on perustettu oma, maankäytön tulosalueesta eriytetty kustannuspaikka. Vuoden 2013 talousarvioon ja -suunnitelmaan vuodelle 2015 sisältyneen Junghansinkuja 3:n myynti esitetään siirrettäväksi myöhäisempään ajankohtaan tontin kaavallisen arviointitarpeen vuoksi. Talousarvio on laadittu tiukkaa taloudenpitoa noudattaen kustannustehokkuus, toiminnan tehostaminen sekä tuloksellisuus huomioiden. Toi- En väsentlig del av de tjänster som samhällstekniska sektorn producerar hänför sig till stadens lokaliteter som används av andra förvaltningar. Det lönar sig att skaffa jämförelsematerial om hur effektiv användningen av lokalerna är, eftersom fastighetskostnaderna utgör en betydande del av samhällstekniska sektorns årliga driftsekonomiutgifter, och då antalet fastigheter naturligtvis också inverkar direkt på stadens investeringsprogram, åtminstone genom underhålls- och reparationsinvesteringar. En eventuell effektivering av användningen av utrymmena kan ändå inte styras enbart av samhällstekniska sektorn, utan den utgår av de i lokaliteterna arbetande enheternas behov och möjligheter att ändra sin verksamhet. I praktiken är det enda sättet att öka effektiviteten och minska fastighetskostnaderna är att avstå från några nuvarande lokaliteter. Med hänsyn till de i investeringsplanen ingående nybyggnadsprojekten (Villa Breda, Sansåkers daghem, i fortsättningen också Björkgårds daghem) och de i behovsutredningarna framförda utbyggnadsprojekten (skolorna), är trenden den motsatta, dvs. lokalarealerna och fastighetskostnaderna fortsätter att stiga. Syftet har varit att utveckla sektorns prestationsoch nyckeltal så att de är till nytta för uppföljningen av prestationsmålet och så att tyngdpunkten ligger mer på kostnaderna. Ekonomi Sektorns årliga inkomster varierar till följd av att storleken på försäljningsvinster och ersättningar enligt markanvändningsavtal växlar varje år. Vinsterna av försäljning av tomter Torngränden 3 och Brandkårsgränden 4 - ingår i sektorns totalkalkyl, och det har grundats ett eget kostnadsställe för dem avskilt från resultatområdet för markanvändning. Försäljningen av Junghansgränden 3, som ingått i budgeten- och ekonomiplanen 2013 för år 2015, föreslås senareläggas på grund av behovet att granska planen för tomten. Man har gjort upp budgeten genom att tillämpa stram hushållning och med beaktande av kostnadseffektivitet, effektivering av verksamheten 56

60 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK minnan suunnittelussa on keskitytty perustehtävien suorittamiseen huolellisesti, KH:n ohjeistuksen mukaisesti ja välttäen uusia menoeriä. Energian hinta on sähkön osalta arvioitu talousarvion valmisteluaikaisen, edellisvuotta hieman alhaisemman hintatason mukaan. Kaukolämmön osalta hintataso on hieman korkeampi. Lämmityksen ja veden osalle on arvioitu n. 13,5 %:n kokonaiskorotus. Kiinteistöjen vuosikorjausten määrärahatarve on arvioitu tässä vaiheessa edellisvuosia korkeammalle tasolle. Kuntaosuudet Palvelujen ostoihin sisältyy useita toimialan toiminnan suunnittelusta ja budjetoinnista riippumattomia menoeriä, jotka perustuvat kaupungin ja palvelun toimittajan väliseen ostopalvelusopimukseen sekä kaupungin asukaslukuun, ja jotka ovat yhteenlaskettuina euromääräisesti varsin merkittävät. Näitä ovat ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon asiantuntijapalvelut ja kuntaosuudet (ESYT, MetropoliLab), HSY:n seutu- ja ympäristötiedon, HSL:n julkisen liikenteen sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palo- ja pelastustoiminnan kuntaosuudet. Julkisen liikenteen kuntaosuuden arvioidaan kasvavan n eurolla edellisvuoden tasoon verraten. HSY:n seutu- ja ympäristötiedon kuntaosuus sisältyy ympäristötoimen tulosalueelle ja sen määrän on ilmoitettu kasvavan n eurolla edellisvuoden tasosta johtuen aiempien vuosien ylijäämähyvityksen päättymisestä ja kuntaosuuden perimisestä vuodesta 2014 alkaen täysimääräisenä. Vastaavasti HSY:n lisäyksen suuruinen, aiemmin ympäristötoimen budjettiin sisältynyt luontokeskus Haltian toiminnan tukemiseen varattu n euron suuruinen määräraha budjetoidaan vuodesta 2014 eteenpäin sivistystoimen alaisuuteen. HSL:n kuntaosuudessa on huomioitu infrakustannukset. Käyttötalouden taloussuunnitelma vuosille och ett gott resultat. I planeringen av verksamheten har man fokuserat på att utföra basuppgifterna omsorgsfullt enligt STS anvisningar och undvika nya utgiftsposter. I fråga om el har energipriset beräknats enligt den prisnivå som rådde när budgeten bereddes, vilken är något lägre än året innan. I fråga om fjärrvärme är prisnivån något högre. När det gäller värme och vatten har man räknat med en total höjning på ca 13,5 %. Anslagsbehovet för årliga reparationer i fastigheter har i det här skedet beräknats bli något lägre än under de närmast föregående åren. Kommunandelar Köp av tjänster omfattar flera utgiftsposter som är oberoende av planeringen och budgeteringen av verksamheten inom sektorn och som grundar sig på avtal om köp av tjänster mellan staden och serviceproducenten och på stadens invånarantal. Det sammanlagda eurobeloppet av de här posterna är rätt betydande. Till dessa hör sakkunnigtjänster och kommunandelar inom miljö- och hälsoskydd (ESYT, MetropoliLab), kommunandelen för HRM:s region- och miljöinformation samt kommunandelen för HRT:s kollektivtrafik och för Västra Nylands räddningsverks brand- och räddningsverksamhet. Kommunandelen för kollektivtrafiken väntas öka med ca euro jämfört med året innan. Kommunandelen för HRM:s region- och miljöinformation ingår i miljöenhetens budget, och den har uppgetts växa med ca euro från föregående år på grund av att tidigare års gottgörelse för överskott upphört och kommunandelen tas ut till sitt fulla belopp från Det anslag på ca euro som tidigare reserverats i miljöenhetens budget för understöd av naturcentrumet Haltias verksamhet, och som motsvarar ökningen av anslaget för HRM, tas däremot från 2014 framåt upp i bildningssektorns budget. I kommunandelen för HRT har infrastrukturkostnaderna beaktats. Driftsekonomidelens ekonomiplan för Taloussuunnitelmavuosien mukaiset määrärahat perustuvat yleisindeksiä vastaavan kustannustason nousulle. Poikkeuksen muodostavat tonttien myyntivoitot (Koivuhovin tontit) ja konekaluston vaihtohyvitykset sekä yhteistoiminnalliset kuntaosuudet. Ekonomiplaneårens anslag baserar sig på en höjning av kostnadsnivån som motsvarar generalindex. Undantag utgör vinsterna av tomtförsäljning (Björkgårds tomter), ersättningarna för bytesmaskiner och kommunandelarna. Henkilöstö Yhdyskuntatoimen henkilöstömäärä on suunnitelmakaudella edellisten vuosien tapaan 57,0 henkilöä. Tehtävät saadaan suoritettua tällä mitoi- Personal Antalet anställda inom samhällstekniska sektorn är under planperioden 57,0 i likhet med de närmast föregående åren. Uppgifterna kan utföras med 57

61 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK tuksella lukumäärää kasvattamatta, mutta myöskään vähennyksiin ei ole mahdollisuutta. Rakennuttamisen ja teknisen suunnittelun tulosalueella on hieman muokattu organisaatiorakennetta sekä tehtävänimikkeitä tarpeita vastaavasti. Muutoksilla ei ole vaikutusta henkilökunnan lukumäärään eikä henkilöstömenojen osuuteen talousarviossa. Investoinnit Taloussuunnitelman yhteydessä laaditaan investointiohjelma vuosille Kaupungin oma tulorahoitus investointeihin (vuosikate sekä arvioidut kiinteän omaisuuden myyntivoitot) on noin 7 milj. euroa/vuosi. denna dimensionering. Antalet anställda behöver inte öka, men det finns inte heller möjligheter till minskning av arbetskraften. Vid resultatområdet för byggherreverksamhet och teknisk planering har organisationsstrukturen och uppgiftsbenämningarna ändrats något så att de motsvarar behoven. Ändringarna inverkar inte på antalet anställda eller på personalutgifternas andel i budgeten. Investeringar I samband med ekonomiplanen görs ett investeringsprogram upp för Stadens egen inkomstfinansiering av investeringar (årsbidrag och beräknade vinster av försäljning av fast egendom) uppgår till ca 7 miljoner euro/år. Tästä summasta kaupungin säännönmukaiset vuosittaiset investointitarpeet, sisältäen rakennusten ylläpitokorjaukset, liikenneväylien ja yleisten alueiden muutostyöt sekä koneiden, kaluston ja IT -järjestelmien uusiminen ovat noin 3 milj. euroa/vuosi. Muihin, erillisiin investointihankkeisiin jäisi oman tulorahoituksen puitteissa varaa siis noin 4 milj. euron verran vuositasolla. Av denna summa utgör stadens reguljära årliga investeringsbehov, inklusive underhållsreparationer av byggnader, ändringsarbeten på trafikleder och allmänna områden samt köp av maskiner, utrustning och IT-system, ca 3 miljoner euro/år. Av den egna inkomstfinansieringen återstår således ca 4 miljoner euro för övriga, separata investeringsprojekt. Vuonna 2012 hyväksytyssä investointiohjelmassa on säännönmukaisten investointimenojen lisäksi muita hankkeita yhteensä 33 milj. euroa vuosille Näistä Villa Bredan peruskorjaus ja laajennus muodostaa puolet, 16 milj. euroa. Kaupungin tavanomainen tulorahoitus ei riitä investointiohjelman toteuttamiseen viiden vuoden aikana, vaan oman tulorahoituksen lisäksi tarvitaan lainaa tai poikkeuksellisia omaisuuden myyntituloja. Huomattava on, että hanke voidaan ottaa osaksi investointien toteutusohjelmaa vasta sitten, kun kaupunginhallitus on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen. Vasta tämän jälkeen investointihankkeelle voidaan esittää varattavaksi suunnittelumääräraha sekä tarkentaa toteutusajankohtaa ja toteutukseen tarvittavaa määrärahaa. Lopullisen investointiohjelman tulevalle vuodelle vahvistaa KV talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Tarveselvityksen laadinnasta vastaa aina hankkeen käyttäjälautakunta ja investointien suunnittelun tulee olla kiinteä osa sen toiminnan suunnittelua. Mm. kouluilla on vireillä useita tarveselvityksiä. Myös päiväkotiverkoston uudistaminen ja kaupunkiratahanke lisäävät paineita kaupungin investointiohjelmaan jatkossa. Vuotuisen investointitason harkinnassa on paitsi yleisen rahoituksen riittävyydestä, kysymys myös resurssien jakamisesta oikein käyttötalouden ja I det 2012 godkända investeringsprogrammet finns det utöver de reguljära investeringsutgifterna andra projekt på sammanlagt 33 miljoner euro för åren Hälften av detta, 16 miljoner euro, går till saneringen och utbyggnaden av Villa Breda. Stadens normala inkomstfinansiering räcker inte till för att genomföra investeringsprogrammet under fem år, utan staden behöver lån eller exceptionella inkomster av egendomsförsäljning utöver inkomstfinansieringen. Det bör anmärkas att ett projekt kan tas med i genomförandeprogrammet för investeringar först när stadsstyrelsen godkänt behovsutredningen för projektet. Först efter detta kan man föreslå att planeringsanslag reserveras för investeringsprojektet och precisera tidsplanen och det anslag som behövs för genomförandet. Det slutliga investeringsprogrammet för det kommande året fastställs av STF samtidigt som budgeten godkänns. Det är alltid den användande nämnden för projektet som svarar för att göra behovsutredningen, och planeringen av investeringar bör vara en fast del av nämndens verksamhetsplanering. Bl.a. skolorna har flera behovsutredningar under arbete. Även omorganiseringen av daghemsnätet och stadbaneprojektet sätter i fortsättningen press på stadens investeringsprogram. I bedömningen av den årliga investeringsnivån är det inte bara fråga om den allmänna finansiering- 58

62 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK investointien kesken. Investoinneilla on aina merkittävä vaikutus myös käyttötalouteen. Riittävään käyttötalouden tasoon on varauduttava niin, että jo olemassa olevien ja uusienkin kiinteistöjen tai julkisen käyttöomaisuuden jatkuvasta kunnossapidosta ei jouduta tinkimään liian korkean investointitason vuoksi, eikä korjausvelkaa pääse kertymään. Korjausvelka kasvattaa luonnollisesti painetta tuleville suuremmille investointihankkeille. Vuoden 2014 talousarvioesitykseen sisältyy pientalotontin myynti osoitteessa Tornikuja 3. Esitys sisältää myös Villa Bredan alueen kerrostalotontin myynnin ARA-hintatasoisena. Taloussuunnitelmavuosille esitetään Koivuhovin alueen tonttien myyntiä, mikä tarkoittaisi kaupungille varsin merkittäviä, mutta täysin kertaluonteisia maanmyyntituloja. Osoitteessa Junghansinkuja 3 sijaitsevan kerrostalotontin myynti on siirretty myöhäisempään ajankohtaan, toisaalta tontin kaavallisen arviointitarpeen vuoksi, toisaalta sen varmistamiseksi, että kaupungilla on vielä tulevaisuudessakin tonttireserviä. Investointiosassa esitetään taulukkoon kootusti toistaiseksi tiedossa olevat lautakuntien investointihanke-esitykset sekä niiden kokonaiskustannusarviot investointiryhmittäin. Lähtökohtana on käytetty vuoden 2013 talousarviossa hyväksyttyä suunnitelmaa. Listaus mahdollisesti täydentyy vielä hallintokuntien esityksillä ja tarkennuksilla. Hankkeiden määrärahojen kohdistamista taloussuunnitelmavuosille on tarkasteltu myös niiden toteutusvalmiuden sekä käyttäjien kannalta parhaan toteutusajankohdan kannalta. Talonrakennushankkeet esitetään hankekohtaisesti. Niistä merkittävimmät ovat Sansinpellon päiväkodin toteutus vuosina sekä helmikuussa 2014 käynnistettäväksi ohjelmoitu Svenska Skolcentrumin peruskorjaushanke talotekniikan ja tilojen ajanmukaistamiseksi yläasteen puolella (F- ja G-osien saneeraus). Kaupungintalon saneeraus esitetään käynnistettäväksi vuonna 2014, pääosan urakasta valmistuessa vuonna Villa Bredan alueen hankkeiden toteutussuunnittelu etenee vuonna 2014 vahvasti tähdäten hankkeiden käynnistykseen vuonna 2015 ja valmistumiseen vuonna Jokavuotinen rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestointien listaus on osa investointiohjelmaa, perustuen kiinteistöjen PTS-suunnitelmissa ja kuntoarvioissa esiin tulleisiin korjaustarpeisiin. Hyväksytyn talousarvion mukaista työohjelmaa laadittaessa harkitaan toteutuskokonaisuuksia ja toteutuksen ajankohtia, pyrkien mm. järkeviin kiinens tillräcklighet, utan också om att resurserna fördelas rätt mellan driftsekonomin och investeringarna. Investeringarna har alltid en betydande inverkan också på driftsekonomin. En tillräcklig nivå på driftsekonomin bör säkerställas så att man t.ex. inte behöver ge avkall på det kontinuerliga underhållet av befintliga fastigheter och publik egendom på grund av en hög investeringsnivå och så att det inte uppstår någon reparationsskuld. Reparationsskulden ökar naturligtvis trycket på kommande större investeringsprojekt. I budgetförslaget för 2014 ingår försäljning av en småhustomt på adressen Torngränden 3. Förslaget omfattar också försäljning av en tomt för flervåningshus i Villa Breda-området enligt ARAprisnivån. För ekonomiplaneåren föreslås försäljning av tomter i Björkgårdsområdet, vilket skulle innebära rätt betydande markförsäljningsinkomster för staden, men de är av engångskaraktär. Försäljningen av en tomt för flervåningshus på adressen Junghansgränden 3 har senarelagts, å ena sidan för att planläggningen av tomten behöver granskas och å andra sidan för att säkerställa att staden också i framtiden har en tomtreserv. I investeringsdelen anges i tabellform nämndernas hittills kända förslag till investeringsprojekt och totalkostnadskalkylerna per investeringsgrupp. Utgångspunkten har varit den plan som godkänts i budgeten Listan kompletteras eventuellt ännu med sektorernas förslag och preciseringar. Fördelningen av projektanslagen på ekonomiplaneåren har granskats också med tanke på beredskapen att genomföra projekten och den för användarna bästa tidpunkten för genomförandet. Husbyggnadsprojekten presenteras per projekt. De viktigaste av dessa är genomförandet av Sansåkers daghem och saneringsprojektet för modernisering av hustekniken och lokaliteterna i Svenska skolcentrum på högstadiesidan (sanering av F- och G-delarna), som inleds i februari Enligt förslaget inleds saneringen av stadshuset 2014, och största delen av entreprenaden blir klar Genomförandeplaneringen av projekten i Villa Bredas område avancerar starkt Avsikten är att påbörja projekten 2015 och slutföra dem Den årligen återkommande listan över underhållsoch reparationsinvesteringar i byggnader är en del av investeringsprogrammet, och den utgår från reparationsbehov som kommit fram i fastighetsbesiktningarna och långsiktsplanerna för stadens fastigheter. När arbetsprogrammet enligt 59

63 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK teistökohtaisiin remontteihin tai kaupungin kiinteistömassan kannalta edullisiin teemoihin, jolloin urakoita voidaan yhdistää. Julkisen käyttöomaisuuden hankkeet (liikenneväylät, viheralueet, muu infrastruktuuri) on esitetty alustavasti luettelona, joka täsmentyy yhdyskuntalautakunnan hyväksymäksi työohjelmaksi budjetin tultua vahvistetuksi. Kadunrakennuskohteiden määrittely ja ajoitus liittyy olennaisesti merkittävimpiin rakennushankkeisiin sekä erityisesti pääväylien kunnostustarpeisiin. Lisäksi vuosittainen määräraha sisältää varauksen liikenneturvallisuuden edistämiseen, suunnitteluun, valaistukseen ja päällystämiseen sekä toistaiseksi nimeämättömille pienille kadunrakennushankkeille. Viheralueinvestointien määrärahan käyttösuunnitelma esitetään vastaavasti alustavana kohdeluettelona. den godkända budgeten görs upp övervägs genomförandehelheter och tidpunkter för genomförandet i syfte att åstadkomma bl.a. förnuftiga fastighetsspecifika renoveringar eller för stadens fastighetsmassa fördelaktiga teman, varvid entreprenader kan kopplas ihop. Projekten inom publik egendom (trafikleder, grönområden, övrig infrastruktur) har preliminärt angetts i en förteckning som efter att budgeten fastställts preciseras i ett av samhällstekniska nämnden godkänt arbetsprogram. Fastställandet av och tidsplanerna för gatubyggnadsprojekt är i hög grad anknutna till de viktigaste byggprojekten och särskilt till behovet av att iståndsätta huvudlederna. Det årliga anslaget omfattar dessutom en reservering för främjande av trafiksäkerheten, planering, belysning och beläggning samt för tills vidare inte namngivna små gatubyggnadsarbeten. Användningsplanen för anslaget för grönområdesinvesteringar anges på motsvarande sätt som en preliminär projektförteckning. HALLINTO FÖRVALTNING Hallinto Förvaltning Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Marianna Harju Bokslut BG BGF Plan Plan yhdyskuntatoimen johtaja-direktör för samhällsteknik TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG

64 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK Toiminta Toimialan talouden ja hallinnon kehittäminen sekä organisaation toimivuuden, tuottavuuden ja resurssien riittävyyden edellytysten varmistaminen kuuluvat osana hallinnon perustehtäviin. Se kehittää toimialaa kokonaisuutena, seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä valvoo, ohjeistaa, opastaa ja neuvoo toimialaa keskeisissä tehtävissä. Hallinnossa valmistellaan asiat yhdyskuntalautakunnalle sekä kaupunginhallitukselle. Toimialan keskeiset strategiset tavoitteet laaditaan yhdessä tulosalueiden kanssa. Tavoitteiden toteutumista, palvelujen laatua sekä kustannustasoa seurataan aktiivisesti. Talous Henkilöstökuluihin sisältyy tulosalueen palkkamenojen lisäksi luottamushenkilöiden ja virkamiesten kokous- ja vuosipalkkiot. Avustuksiin on varattu kaupungin asunto-ohjelmaa noudattaen erillinen määräraha hissiavustuksia ja muita pienehköjä avustuksia varten ( e). Palvelujen ostoihin on varattu toimialan erityisohjelmistojen (Tekla Oy) käyttölisenssien ylläpito- ja vuosimaksut ja ohjelmapäivitykset sekä vuodelle 2014 suunnitellut laajennushankkeet. It-palvelujen ostoihin sisältyy hallinnon atk-ohjelmien käyttömenot sekä taloushallinnollisten ohjelmien (IP Monitori, Talgraf) vuosimaksut. Uutena menoeränä on hallinnon budjettiin varattu euroa väestönsuojelun valmius- ja varautumissuunnitelmia varten. Verksamhet Till förvaltningsenhetens basuppgifter hör att utveckla sektorn och säkerställa att det finns förutsättningar för en välfungerande och produktiv organisation. Förvaltningsenheten utvecklar sektorn som helhet och följer upp hur målen nås och övervakar, ger instruktioner och handleder sektorn i de centrala uppgifterna. Vid förvaltningsenheten bereds de ärenden som förs till samhällstekniska nämnden och stadsstyrelsen. Sektorns centrala strategiska mål ställs tillsammans med resultatområdena. Enheten följer aktivt måluppfyllelsen, servicekvaliteten och kostnadsnivån. Ekonomi Personalkostnaderna omfattar utöver resultatområdets lönekostnader också de förtroendevaldas och tjänsteinnehavarnas mötes- och årsarvoden. Inom understöd har ett separat anslag reserverats för hissunderstöd och andra små understöd ( e) enligt stadens bostadsprogram. Köp av tjänster omfattar drifts- och årsavgifterna samt programuppdateringarna för licenserna för sektorns specialprogram (Tekla Oy) och de för 2014 planerade utvidgningsprojekten. Köp av ITtjänster inkluderar driftsutgifterna för förvaltningens dataprogram och årsavgifterna för ekonomiförvaltningsprogrammen (IP Monitori, Talgraf). Som en ny utgiftspost har man i förvaltningens budget reserverat euro för beredskapsplaner inom befolkningsskyddet. MAANKÄYTTÖ MARKANVÄNDNING Tulosalue vastaa kuntalaisten ja kaupungin muiden hallintokuntien tarpeiden mukaisesti kaupungin maapolitiikasta, yleispiirteisestä ja yksityiskohtaisesta kaavoituksesta, poikkeusluvista, tonttijaoista, mittaustoimituksista, maan hankinnasta ja luovutuksesta, maastomittauksista, rekistereiden ylläpidosta, paikkatietopalvelusta ja kartaston ylläpidosta. Resultatområdet svarar för stadens markpolitik, översiktlig och detaljerad planläggning, undantagslov, tomtindelningar, mätningsförrättningar, förvärv och överlåtelse av mark, terrängmätningar, upprätthållande av register, geografisk informationstjänst och uppdatering av kartor enligt de behov som kommuninvånarna och stadens övriga förvaltningsgrenar har. 61

65 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK Maankäyttö Markanvändning Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Marko Lassila Bokslut BG BGF Plan Plan maankäyttöpäällikkö-markanvändningschef Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Maankäyttösopimuskorvaukset ja maaomaisuuden myyntivoitot Ersättningar enligt markanvändningsavtal och vinster av försäljning av markegendom TP TA TAE TS TS Bokslut BG BGF Plan Plan Maksutuotot - Avgiftsinkomster Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Toiminta Tulosalueen keskeisiä tavoitteita ovat maankäytön yleissuunnitelman periaatteiden päivittäminen, kaavoitusohjelman toteuttaminen ja paikkatietojärjestelmän kehittäminen. Tavoitteena on mm. voimassa olevien asemakaavojen ajanmukaisuusarviointi ja tarkistamistarpeiden määrittely. Lisäksi kartoitetaan uusien rakentamisalueiden potentiaali, tutkitaan kulttuurihistoriallisia ja luontoarvoja sekä edellytyksiä niiden turvaamiselle. Tältä pohjalta päivitetään myös MAL-aiesopimukseen sisältyvien asuntotuotantovelvoitteiden toteutuksen kohteet ja ajoitukset. Verksamhet Till resultatområdets centrala mål hör att uppdatera principerna i markdispositionsplanen, genomföra planläggningsprogrammet och utveckla det geografiska informationssystemet. Målet är bl.a. att bedöma hur aktuella de gällande detaljplanerna är och fastställa justeringsbehoven. Dessutom kartlägger man potentialen hos nya byggområden, undersöker kulturhistoriska värden och naturvärden samt förutsättningarna för att trygga dessa. Utgående från detta uppdateras också projekten och tidsplanerna för de bostadsproduktionsförpliktelser som ingår i MBTintentionsavtalet. Talous Toimintatuottoihin sisältyy AO-tontin myynti osoitteessa Tornikuja 3 ja ARA-tuotantoon tarkoitetun AK-tontin myynti osoitteessa Palokunnankuja 4. Maankäyttötoimen palvelutaksan hintoja on korotettu n. 2,3 %. Palvelujen ostot on mitoitettu vastaamaan vuoden 2014 maankäytön suunnittelun tarpeita. Ekonomi I verksamhetsintäkterna ingår försäljning av en AO-tomt på Torngränden 3 och försäljning av en för ARA-produktion avsedd AK-tomt på adressen Brandkårsgränden 4. Avgifterna i markanvändningsenhetens servicetaxa har höjts med ca 2,3 %. Köp av tjänster har dimensionerats att motsvara behoven enligt markanvändningsplanerna

66 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK Vuosien taloussuunnitelmaan sisältyy tonttien myynnit Koivuhovissa radan eteläpuolella v.2015, Koivuhovissa radan pohjoispuolella v.2016 ja osoitteessa Tornikuja 4 v Tontin osoitteessa Junghansinkuja 3 myynti on siirretty myöhäisempään ajankohtaan tontin kaavallisen arviointitarpeen vuoksi. I ekonomiplanen för ingår försäljning av tomter i Björkgård söder som banan 2015, i Björkgård norr om banan 2016 och på adressen Torngränden 4 år Försäljningen av tomten på adressen Junghansgränden 3 har senarelagts för att planläggningen av tomten behöver granskas. Maankäyttö TP TA TA TA TA Markanvändning Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Kiinteistötoimitukset kpl - Fastighetsförrättningar st Rakennuspaikan merkinnät kpl - Utmärkningar av byggplats st Kaupanvahvistukset kpl - Bestyrkande av köp st KV/KH:n hyväksymät asemakaavat/muutokset - Detaljplaner/ändringar godkända av STF/STS KH/KV hyväksymä uusi asuinkerrosala, km Kaupungin vuokratontit, kpl - Stadens arrendetomter, st Maaomaisuuden myynti, - Försäljning av mark, Maaomaisuuden hankinta, - Införskaffning av mark, YMPÄRISTÖTOIMI - MILJÖENHETEN Ympäristötoimen tehtäviin kuuluvat mm. ympäristönsuojelu- ja jätelain mukaiset valvontatehtävät. Tehtäviin kuuluvat myös ympäristön- ja luonnonsuojelun viranomaispalvelut sekä suunnittelutehtävät. Lisäksi ympäristötoimi seuraa ympäristön tilaa sekä ohjaa ja neuvoo kaupunkilaisia ja yrityksiä vastuualueelleen kuuluvissa asioissa. Ympäristöterveydenhuollon palvelut, ml. eläinlääkintähuolto ja kemikaalivalvonta, hankitaan ostopalveluna Espoon seudun ympäristöterveys seutuyksiköstä. Yhteistoiminta-alueen muodostavat Kauniainen, Espoo ja Kirkkonummi, Espoon ollessa isäntäkunta. Till miljöenhetens uppgifter hör bl.a. tillsynsuppgifter enligt miljöskydds- och avfallslagstiftningen. Till uppgifterna hör också myndighetstjänster inom miljö- och naturvården samt planeringsuppgifter. Dessutom ger miljöenheten akt på miljöns tillstånd samt ger kommuninvånare och företag handledning och råd i frågor som hör till enhetens verksamhetsområde. Tjänsterna inom miljö- och hälsoskyddet, inklusive veterinärtjänster och kemikalietillsyn, köps av Esboregionens miljö- och hälsoskydd. Grankulla, Esbo och Kyrkslätt hör till samarbetsområdet och Esbo är värdkommun. 63

67 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK Ympäristötoimi Miljöenheten Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Anna-Lena Granlund-Blomfelt Bokslut BG BGF Plan Plan ympäristöpäällikkö-miljöchef Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Tulosalueen keskeisiä tavoitteita ja tehtäviä ovat jatkossakin kaupungin ilmasto ja energiaasioiden painopisteiden toteutusohjelman (ILMEohjelman) sekä kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) toteutusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vakiinnuttaminen kaupungin toiminnassa. Yhdessä HSYn ja muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa ryhdytään kehittämään myös mm. taloyhtiöille ja isännöitsijöille suuntautuvaa ekotukitoimintaa mahdollisen ELSA ilmastohankkeen myötä (LIFE+ tuki haettu kesällä 2013). Verksamhet Till resultatområdets centrala mål och uppgifter hör även i fortsättningen att befästa de i åtgärdsprogrammet för genomförande av insatsområdena i klimat- och energistrategin (ILMEprogrammet) samt de i kommunernas energieffektivitetsavtal (KETS) framförda åtgärderna i stadens verksamhet. Tillsammans med HRM och de övriga städerna i huvudstadsregionen börjar enheten utveckla också ekostödverksamhet, som riktas till bl.a. husbolag och disponenter, i och med det eventuella klimatprojektet ELSA (LIFE + understöd söktes på sommaren 2013). Kaupungin ILME- ohjelmaa tullaan päivittämään vuoden 2014 aikana, kuten myös kaupungin ympäristösuojelumääräyksiä joita päivitetään mm lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten takia sekö valvonnan selkeyttämisen kannalta. Kaupungin luonnonsuojelualueista ja luontokohteista kootaan kouluille suunnattua info- ja koulutusmateriaalia. Talous Suomen luontokeskus Haltiaa avattiin keväällä 2013 ja Kauniaisten kuntaosuudelle varataan vuodesta 2014 lähtien määrärahat sivistyslautakunnan talousarviossa. HSY seutu- ja ympäristötiedon sekä ympäristöterveydenhuollon palveluista veloitettavat kuntaosuudet (ESYT, Metropoli- Lab) sisältyvät edellisvuosien tapaan ympäristötoimen budjettiin. Huomattavaa on, että HSY seu- Stadens ILME-program kommer att uppdateras under 2014, såsom också stadens miljöskyddsföreskrifter, som uppdateras bl.a. på grund av förändringar i lagstiftningen och för att skapa klarhet i övervakningen. Informations- och undervisningsmaterial om stadens naturskyddsområden och naturobjekt samlas för skolorna. Ekonomi Finlands naturcentrum Haltia öppnades på våren 2013 och för Grankullas kommunadel reserveras från och med 2014 anslag i bildningsnämndens budget. Kommunandelarna för HRM:s regionaloch miljöinformation och för miljö- och hälsoskyddstjänster (ESYT, MetropoliLab) ingår i likhet med tidigare år i miljöenhetens budget. Anmärkningsvärt är att Grankullas kommunandel för 64

68 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK tu- ja ympäristötiedon Kauniaisten kuntaosuus nousee vuonna %:lla euroon. HRM:s regional- och miljöinformation stiger år 2014 med 26 % till euro. RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING Tulosalue vastaa talonrakennusinvestointien teknisestä ja taloudellisesta suunnittelusta, toteuttamisen organisoinnista ja seurannasta. Tulosalue hoitaa ja kehittää keskitetysti kaupungin toiminnoille välttämättömien rakennusten, tekniikan ja piha-alueiden kunnossa- ja ylläpitoa. Resultatområdet svarar för den tekniska och ekonomiska planeringen av husbyggnadsinvesteringar och för organiseringen och uppföljningen av projekten. Resultatområdet svarar centraliserat för och utvecklar driften och underhållet av de för stadens verksamhet nödvändiga fastigheterna, tekniken och gårdsplaner. Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu Byggherreverksamhet och teknisk planering Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Tommi Metsälä Bokslut BG BGF Plan Plan rakennuttajapäällikkö-byggchef Myyntituotot- Försäljningsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Tulosalueen keskeiset tavoitteet liittyvät laajan työohjelman hallittuun toteutukseen. Energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden toteuttaminen jatkuu kaupungin kiinteistöissä niiden keskinäisen kannattavuuspriorisoinnin osoittamassa järjestyksessä, päivitetyn kiinteistö- ja tilaselvityksen vaatimien toimenpiteiden valmistelua jatketaan kaupungin yleisten strategisten tavoitteiden mukaan. Kiinteistöjen ylläpidon ym. kustannustasoon kiinnitetään jatkossa erityishuomiota. Tavoitteena on luoda uusia tunnuslukuja vertailukelpoisen tiedon aikaansaamiseksi. Rakennusten ja niiden teknisten järjestelmien pitkäjänteisen yllä- ja kunnossapidon tukemiseksi Verksamhet Till resultatområdets centrala mål hör att genomföra det omfattande arbetsprogrammet kontrollerat. Resultatområdet fortsätter att vidta åtgärder som förbättrar energieffektiviteten i stadens fastigheter i den ordning som lönsamhetsprioriteringen visar. Beredningen av de åtgärder som den uppdaterade fastighets- och lokalitetsutredningen kräver fortsätter enligt stadens allmänna strategiska mål. Särskild uppmärksamhet ägnas i fortsättningen åt kostnadsnivån på underhåll av fastigheter o.d. Målet är att utarbeta nya nyckeltal för att få fram jämförbara uppgifter. Som stöd för ett långsiktigt underhåll av byggnaderna och deras tekniska system infördes

69 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK on 2012 otettu käyttöön sähköinen huoltokirja sekä kiinteistötietojärjestelmä, joiden vaiheittainen käyttöönotto jatkuu vielä osin vuodelle 2014 kattamaan valtaosa kaupungin omistamista julkisista rakennuksista. Lisäksi tulosalueen henkilöstön laaja-alaisen osaamisen ja kiinteistöjen pitkäjänteisen yllä- ja kunnossapidon tukemana kuntoarvioiden päivitykset hoidetaan jatkossa osin omana työnä. Vuosikorjauksia tehdään jatkossa kahden vuoden kierrolla kussakin kiinteistössä, jolloin korjaustöistä aiheutuvia häiriöitä käyttäjille saadaan vähennettyä. en elektronisk servicebok och ett fastighetsdatasystem. Införandet av programmet sker stegvis och fortsätter delvis 2014 så att det täcker merparten av de av staden ägda offentliga byggnaderna. Dessutom sköts uppdateringarna av fastighetsbesiktningar i fortsättningen delvis i egen regi med stöd av det gedigna kunnandet hos resultatområdes anställda och ett långsiktigt underhåll av fastigheterna. Årliga reparationer görs i fortsättningen i cykler på två år i varje fastighet, varvid de störningar som reparationerna vållar användarna kan minskas. Talous Muiden tulojen osuus (vuokrat & taksat) on vuoden 2013 talousarviossa tarkennettu vastaamaan nykyistä tasoa. Energian (sähkö & lämpö) hinta on arvioitu valmisteluaikaisen, edellisvuotta vastaavan hintatason mukaan. Vuosikorjauspyyntöjä on tilojen käyttäjiltä tullut aiempaa enemmän ja toteutusvarauksia on sisällytetty käyttötalouteen mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi käyttötaloutta rasittavat sekä Palokunnankuja 4:n rivitalojen (ns. Eläkeläistalot) purkukustannukset että Kauppakeskus Granilta vuokrattujen väistötilojen vuokrakustannukset Ekonomi Andelen övriga inkomster (hyror och avgifter) har preciserats i budgeten 2013 så att den motsvarar den nuvarande nivån. Priset för energi (el & värme) har beräknats enligt prisnivån vid beredningstidpunkten, som motsvarar nivån året innan. Användarna av lokalerna har framfört fler önskemål om årsreparationer än tidigare, och reserveringar för dessa har i mån av möjlighet gjorts i driftsekonomidelen. Driftsekonomin belastas också av kostnaderna för rivning av radhusen (s.k. pensionärshus) på Brandkårsgränden 4 och hyreskostnaderna för de ersättande lokaler som staden hyrt av Köpcentrum Grani. Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu TP TA TA TA TA Bygherreverksamhet och teknisk planering Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Kaupungin omistuksessa olevat rakennukset: Julkiset rakennukset krs-ala, m Asuinrakennukset krs-ala, m Liikehuoneistot, krs-ala, m Tilavuudet, julkiset rakennukset m Tilavuudet, asuinrakennukset m Ylläpitokustannukset (ilman pääomakuluja) /m 3 /v, Julkiset 12,3 11,8 12,7 13,2 14 rakennukset Ylläpitokustannukset (ilman pääomakuluja) /m 3 /v, Asuinrakennukset 38,1 19,6 28,9 30,0 31 Vuokralle annetut asuin- ja liikehuoneistot: Kaupungin suoraan omistamat asuinkäytössä olevat huoneistot, kpl Muut huoneistot (liikehuoneistot), kpl Käytettävissä oleva kerrosala, m2/asiakas: Selvitetään v aikana Opetuskäytössä olevat tilat m2 (keskimäärin)/oppilas Päiväkotikäytössä olevat tilat m2 (keskimäärin)/lapsi Ylläpitokustannukset, /asiakas: Selvitetään v aikana Opetuskäytössä olevat tilat (keskimäärin)/oppilas Päiväkotikäytössä olevat tilat (keskimäärin)/lapsi 66

70 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK KUNTATEKNIIKKA KOMMUNTEKNIK Kuntatekniikan tulosalueen tehtäviä ovat mm. liikenneväylien, yleisten ja viheralueiden, vesihuollon ja hautausmaan suunnittelu, rakennuttaminen ja ylläpito. Konevarikko huolehtii siitä, että yhdyskuntatoimen käytössä on huolletut, tarkoitukseen soveltuvat kuljetusvälineet ja työkoneet. Konevarikko hankkii ja ylläpitää henkilöautoja ja vuokraa niitä eri osastojen käyttöön. Koneveloitukset perustuvat kiinteisiin kuukausieriin laskutuksen vähentämiseksi. Konevarikon tuottojen ja menojen erotusta seurataan subventioasteella prosenteissa. Kauniainen kuuluu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen (LUP) alueeseen ja pelastuslaitos vastaa pääosasta pelastustoimen tehtävistä. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä. Vesi- ja jätehuollon hoitamisesta pääkaupunkiseudulla vastaa niinikään Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY). Kuntatekniikka huolehtii kaupungille kuuluvista väestönsuojelun ja joukkoliikenteen sekä liikenneturvallisuuden edistämiseen tähtäävistä tehtävistä. Resultatområdet kommunteknik har som uppgift bl.a. att planera, bygga och underhålla trafiklederna, de allmänna områdena och parkerna, vattenförsörjningen och begravningsplatsen. Maskindepån drar försorg om att samhällstekniska sektorn har underhållna och ändamålsenliga transportmedel och arbetsmaskiner till sitt förfogande. Maskindepån köper och underhåller personbilar och hyr dem till olika verksamhetsområden. Maskindebiteringarna baserar sig på fasta månatliga betalningar för att minska faktureringen. Skillnaden mellan maskindepåns inkomster och utgifter följs upp genom subventionsgraden i procent. Grankulla hör till Västra Nylands räddningsverks område och räddningsverket svarar för merparten av räddningsuppgifterna. Samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT) svarar för kollektivtrafiken. För vattenförsörjning och avfallshantering i huvudstatsregionen svarar samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM). Kommuntekniken drar försorg om de uppgifter inom befolkningsskyddet och kollektivtrafiken samt främjandet av trafiksäkerheten som är på stadens ansvar. Kuntatekniikka Kommunteknik Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Sune Järvinen Bokslut BG BGF Plan Plan kuntatekniikkapäällikkö-kommunteknikchef Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG

71 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK Toiminta Tulosalueen tavoitteena on toteuttaa laadukasta kaupunkirakentamista sekä kehittää Kauniaisten arvokasta, omaleimaista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä panostamalla sen huolelliseen hoitoon. Yksityiskohdissa otetaan huomioon huvilakaupunkiperinne. Materiaalien valinnassa suositaan kestäviä vaihtoehtoja. Maisema-arvot ovat tärkeä lähtökohta kaikessa toiminnassa ja sen suunnittelussa. Työohjelmassa noudatetaan kaavoituksen aikatauluja infrastruktuurin vaatimusten osalta, vaikuttaen siten myönteisesti asuntotuotannon edellytyksiin ja asukasluvun kehitykseen. Keskustan infran rakentaminen jatkuu talonrakentamisen mukaisella aikataululla. Detaljisuunnittelu Tribuuni-korttelin lähialueiden osalta jatkuu ja Promenadiaukion keskeneräiset alueet rakennetaan valmiiksi. Ilmastostrategisten tavoitteiden toteuttamista pyritään edistämään jatkamalla siirtymistä kohti energiatehokasta katuvalaistusta sekä pitämällä hiilidioksidipäästöjen määrät tärkeänä ajoneuvohankintojen valintakriteerinä. Konevarikko on mukana PKS yhteistyössä. Täten saadaan vertailukelpoista tietoa toiminnan suunnitteluun. Verksamhet Resultatområdets mål är att genomföra högklassig stadsbyggnad och utveckla Grankullas värdefulla, särpräglade och trivsamma stadsmiljö genom att satsa på dess omsorgsfulla skötsel. Villastadstraditionen beaktas i detaljerna. Vid materialval gynnas hållbara alternativ. Landskapsvärdena är en viktig utgångspunkt i all verksamhet och verksamhetsplanering. I arbetsprogrammet följs planläggningens tidsscheman vad gäller kraven på infrastruktur, vilket inverkar positivt på förutsättningarna för bostadsproduktion och invånarantalets utveckling. Byggandet av infrastrukturen i centrum fortsätter enligt tidschemat för husbyggnationen. Detaljplaneringen av närområdena kring Tribuuni-kvarteret fortsätter och Promenadplatsens halvfärdiga områden färdigställs. Målet är att staden medverkar till att de miljöstrategiska målen uppfylls genom att fortsätta övergången till energieffektiv gatubelysning och använda mängden koldioxidutsläpp som ett viktigt valkriterium vid köp av fordon. Maskindepån deltar i samarbetet i huvudstadsregionen. På det här sättet får man jämförbara uppgifter för planeringen av verksamheten. Talous Palvelujen ostojen alle sisältyy julkisen liikenteen (HSLH e) sekä palo- ja pelastustoimen (LUP alustava arvio e) kunta-osuudet. HSL:n osuuteen sisältyy edellisten vuosien ylijäämä sekä infrakustannukset. Mahdollisten pilaantuneiden maiden puhdistamiseen on varattu erillinen määräraha. Konekaluston osalle arvioitu vaihtohyvitys on kirjattu käyttötalouteen. Vuosien taloussuunnitelmaan on sisällytetty budjetin valmistelun aikaiset kuntaosuudet, jotka tarkentuvat talousarviovuoden aikana. Ekonomi Köp av tjänster inkluderar kommunandelarna för kollektivtrafiken (HRT e) och brand- och räddningsverket (preliminär kalkyl e). I HRT:s andel har man beaktat tidigare års överskott och kostnaderna för infrastrukturen. För sanering av eventuell förorenad mark har ett separat anslag reserverats. Den beräknade ersättningen för bytesmaskiner har bokförts i driftsekonomidelen. I ekonomiplanen har inkluderats kommunandelar enligt läget vid budgetberedningen och de preciseras under budgetåret. 68

72 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK Kuntatekniikka TP TA TA TA TA Kommunteknik Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Hyväksytyt katusuunnitelmat kpl - Godkända gatuplaner st Kunnostetut kadut km/v - Iståndsatta gator km/år 3 1, Kunnostetut kevyen liikenteen väylät km/v - Iståndsatta gång- och cykelvägar km/år 2 0,5 0,5 0,5 0,5 Kaupungin kunnossapitämät kadut ja tiet, km - Gator och vägar som staden underhåller, km Kaupungin kunnossapitämät kevyen liikenteen väylät, km - Gångoch cykelvägar som staden underhåller, km Rakennetut ja hoidetut puistot, ha - Byggda och skötta parker, ha Metsäpinta-ala, ha - Skogsareal, ha Ylläpitokustannukset, /asiakas: - Underhållskostnader, /kund: Katujen ylläpitopitokustannukset /asukas - Underhållskostnader, gator, /kund Puistojen ja yleisten alueiden ylläpitokustannukset - e/asukas - Underhållskostnader, parker och allmänna områden, /kund

73 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK RAKENNUSVALVONTA - BYGGNADSTILLSYN Rakennusvalvonta valvoo maankäyttö- ja rakennuslain ja asetuksen sekä rakennusjärjestyksen ja kaavamääräysten noudattamista rakentamisessa. Rakennusvalvonnan tehtävänä on lisäksi kehittää Kauniaisten kaupunkikuvaa neuvonnan ja opastuksen keinoin. Byggnadstillsynen övervakar att markanvändnings- och bygglagen, markanvändnings- och byggförordningen, byggnadsordningen och planbestämmelserna iakttas vid byggande. Det åligger byggnadstillsynen också att genom råd och handledning utveckla stadsbilden i Grankulla. Rakennusvalvonta Byggnadstillsyn Vastuuhenkilö-ansvarsperson TP TA TAE TS TS Sirkka Lamberg Bokslut BG BGF Plan Plan rakennustarkastaja-bygnadsinspektör Maksutuotot - Avgiftsinkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Vuoden 2013 aikana tuli uusia rakennuksen energiatehokkuuteen liittyviä säädöksiä, asetuksia ja määräyksiä. Mm. energiamääräykset laajenivat koskemaan myös korjausja muutostöitä. Rakennusvalvonnan tavoite on saada tietoisuus energia-asioista hankkeeseen ryhtyvälle jo ennen hankkeen käynnistymistä. Tuotehyväksyntälaki astui voimaan kesällä Pks kunnat tulevat tekemään yhdessä käytäntöjä lainsäädännön toteutuksen valvonnasta ja menettelyistä. Kauniaisten rakennusvalvonta on myös mukana tässä yhteistyössä. Uusien lakien tuominen etenkin kertarakentajien tietoisuuteen on yksi keskeisistä rakennusvalvonnan tehtävistä. PKS-yhteistyötä jatketaan edelleen. Rakennusvalvonta osallistuu PKS kuntien järjestämiin koulutusseminaareihin ja työryhmätyöskentelyyn. Verksamhet Nya lagar, förordningar och bestämmelser om energieffektiviteten i byggnader trädde i kraft under Bl.a. energibestämmelserna utvidgades till att gälla också reparations- och ändringsarbeten. Byggnadstillsynens mål är att göra de personer som påbörjar byggprojekt medvetna om energifrågor redan innan projektet startas. Lagen om produktgodkännande trädde i kraft på sommaren Kommunerna i huvudstadsregionen kommer tillsammans att utarbeta praxis för hur man övervakar att lagstiftningen iakttas samt metoder för detta. Grankullas byggnadstillsyn deltar också i det här samarbetet. Till byggnadstillsynens centrala uppgifter hör att göra i synnerhet engångsbyggare medvetna om de nya lagarna. Samarbetet i huvudstadsregionen fortsätter. Byggnadstillsynen deltar i utbildningsseminarier och arbetsgrupper som kommunerna i huvudstadsregionen ordnar. Byggnadstillsynsenheterna i huvudstadsregionens 70

74 YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK PKS kuntien rakennusvalvonnat ovat tehneet yhteistyötä niin Rakennustarkastusyhdistyksen, Rakennustietosäätiön kuin Rakennustieto Oy kanssa, Kauniainen on ollut tiiviisti myös tässä yhteistyössä mukana. kommuner har samarbetat med Byggnadsinspektionsföreningen, Bygginformationsstiftelsen och Bygginfo Ab. Grankulla har deltagit aktivt också i det här samarbetet. Talous Talousarvio perustuu Tribuuni-kortteliin ja Ratatyöläisten korttelin lupahakemuksien vireille tuloon vuoden 2014 aikana. Muiden tuottojen osalta talousarvio perustuu 13 pientaloasunnon rakennuslupahakemuksen, viranhaltijapäätösten ja arkistopalveluiden taksan mukaisiin tuloihin. Rakennusluvista ja -valvonnasta perittävät taksat on tarkistettu päätöksellä KV Taksoja tarkistetaan vuoden 2014 aikana. Ekonomi Budgeten baserar sig på att tillståndsansökningarna för kvarteret Tribuuni och Banarbetarnas kvarter blir aktuella under I fråga om övriga intäkter utgår budgeten från bygglovsansökan för 13 småhusbostäder, tjänsteinnehavarbeslut och inkomster enligt taxan för arkivtjänster. Avgifterna för bygglov och byggnadstillsyn justerades av STF Avgifterna justeras år Rakennusvalvonta TP TA TA TA TA Byggnadstillsyn Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Rakennuslautakunnan myöntämät luvat kpl - Av byggnadsnämnden beviljade lov st Kaupunkikuvatoimikunnan kokouksissaan antamat lausunnot kpl - Av fasadsynemännen vid sina möten givna utlåtanden st Valmistuneet asunnot, kpl/ v - Färdiga bostäder, st./ år

75 SIVISTYSTOIMI - BILDNING SIVISTYSTOIMI BILDNING Talousarviovertailu Budgetjämförelse, 1000 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi - Kultur- och fritidsförvaltningen Ruotsinkielinen koulutoimi - Svenskspråkiga skolförvaltningen Suomenkielinen koulutoimi - Finskspråkiga skolförvaltningen Varhaiskasvatus - Småbarnsfostran Hallinto ja talous - Förvaltning och ekonomi

76 SIVISTYSTOIMI - BILDNING SIVISTYSTOIMI BILDNING Tulosalueet Resultatområden: HALLINTO JA TALOUS FÖRVALTNING OCH EKONOMI VARHAISKASVATUS - SMÅBARNSFOSTRAN SUOMENKIELINEN KOULUTOIMI - FINSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN RUOTSINKIELINEN KOULUTOIMI SVENSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITID Sivistystoimi yhteensä Bildningen totalt Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Heidi Backman Bokslut BG BGF Plan Plan sivistystoimenjohtaja - bildningsdirektör Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Suomenkielinen koulutoimi ja varhaiskasvatus toimivat suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuudessa. Ruotsinkielinen koulutoimi ja varhaiskasvatus toimivat ruotsinkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuudessa. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimessa kulttuuripalvelut, kansalaisopisto ja kaupunginkirjasto kuuluvat sivistyslautakuntaan, nuorisopalvelut nuorisolautakuntaan ja liikuntapalvelut liikuntalautakuntaan. Sivistystointa johtaa sivistystoimenjohtaja. Toiminta Sivistystoimi vastaa toimintaympäristön muutoksiin. Suurimmiksi muutoksiksi arvioidaan yhteiskunnan heikentynyt talous, väestörakenteen muutokset, kuntauudistus, jatkuva globalisaatio ja yhteiskunnan eriytymiskehitys sekä erityisesti sivistystoimen kannalta opetussuunnitelman perusteiden uudistus, tuleva Den finskspråkiga skolförvaltningen och småbarnsfostran lyder under finska nämnden för undervisning och småbarnsfostran. Den svenskspråkiga skolförvaltningen och småbarnsfostran lyder under svenska nämnden för undervisning och småbarnsfostran. Inom ramen för kultur och fritid hör kulturtjänsterna, medborgarinstitutet och stadsbiblioteket till bildningsnämnden, ungdomstjänsterna till ungdomsnämnden och idrottstjänsterna till idrottsnämnden. Bildningssektorn leds av bildningsdirektören. Verksamhet Bildningssektorn svarar mot förändringarna i verksamhetsmiljön. De största förändringarna bedöms vara den försämrade samhällsekonomin, förändringarna i befolkningsstrukturen, kommunreformen, den fortsatta globaliseringen och samhällets differentiering samt specifikt för bildningssektorn revideringen av läroplansgrun- 73

77 SIVISTYSTOIMI - BILDNING oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, nuorisotakuu, opetuksen ja yhteiskunnan sähköistäminen ja suomalaisten oppilaitten heikkenevät oppimistulokset. Sivistystoimi kehittää valtuustokaudella koulut ja päiväkodit edelläkävijöiksi, panostaa kaikkien kauniaislaisten mutta erityisesti lasten ja nuorten sekä ikäihmisten hyvinvointiin ja vahvistaa elävää kaksikielisyyttä. Nuorisotakuun mukaisia toimenpiteitä kehitetään edelleen moniammatillisessa verkostossa hyväksytyn suunnitelman mukaan. Opetussuunnitelmatyö sekä oppimisympäristöjen kehittämistyö alkaa. Sivistystoimen palveluita kehitetään kokonaisvaltaisesti eri asiakasryhmien tarpeiden pohjalta. Kiinteistöt, välineet ja henkilöstön osaaminen tukevat tätä. Koko kaupunki nähdään oppimis- ja elämysympäristönä. Sivistyspoliittinen ohjelma laaditaan v Henkilöstö Lasten ja oppilaiden määrän kasvu on johtanut viiden uuden vakanssin perustamiseen varhaiskasvatuksessa ja yhden uuden vakanssin perustamiseen Mäntymäen koulussa syksyllä Talous Toimintakate suurenee maltillisesti edellisvuodesta. Sivistystoimen sisäiset vuokrat ovat kasvaneet noin euroa kahden prosentin yleisen kustannusnousun lisäksi. Lasten ja oppilaiden määrän kasvu on nostanut kustannustasoa. Tätä on huomioitu eurolla. Tämän lisäksi toimintakate kasvaa yhteensä euroa muilta toimialoilta sivistystoimeen siirtyvien toimintojen myötä. Kyse on varhaiskasvatuksen 50- prosenttisesta sihteerintoimesta, nuorten kesäseteleistä ja Haltialle maksettavasta avustuksesta. Tuottavuus kasvaa sen myötä, että ylläpidetään nykyistä tarjontaa ja kehitetään toiminnan laatua ilman kehittämistyöhön (esim. opetussuunnitelmatyö, sähköisten oppimisympäristöjen kehittäminen, nuorisotakuu) osoitettuja lisäresursseja. Kehitetään uusia rakenteita ja palvelumuotoja resurssienkäytön tehostamiseksi. Investoinnit Vuoden aikana rakennetaan suomenkielinen Sansinpellon päiväkoti. Koulujen ja liikuntalaitosten kunnostustöitä suunnitellaan ja toteutetaan investointisuunnitelman mukaisesti. derna, den kommande elev- och studerandevårdslagen, ungdomsgarantin, digitaliseringen av undervisningen och samhället samt de finländska elevernas sjunkande inlärningsresultat. Bildningssektorn utvecklar under fullmäktigeperioden skolorna och daghemmen till föregångare, satsar på alla Grankullabors men särskilt barns och ungas samt äldres välbefinnande och förstärker en levande tvåspråkighet. Åtgärderna beträffande ungdomsgarantin utvecklas fortsättningsvis i ett mångprofessionellt nätverk enligt den godkända planen. Läroplansarbetet samt utvecklingen av lärmiljöerna påbörjas. Bildningssektorns tjänster utvecklas helhetsmässigt utgående från olika kundgruppers behov. Fastigheter, utrustning och personalens kompetens stöder detta. Hela staden ses som en lär- och upplevelsemiljö. Ett bildningspolitiskt program för åren utarbetas. Personal Det ökade antalet barn och elever har gett upphov till att fem nya vakanser inrättats inom småbarnsfostran och en ny vakans vid Mäntymäen koulu under hösten Ekonomi Verksamhetsbidraget ökar måttligt från föregående år. De interna hyrorna har för bildningssektorn ökat med ungefär euro utöver den allmänna ökningen på två procent. Ökat barnoch elevantal har föranlett ökade kostnader. Dessa har beaktats med ca euro. Utöver detta ökar bidraget med sammanlagt euro för funktioner som överförs från andra sektorer till bildningssektorn. Det är fråga om en halv sekreterartjänst för småbarnsfostran, sommarsedlarna för unga samt bidraget till Haltia. Produktiviteten ökar genom att upprätthålla nuvarande utbud och genom att utveckla kvaliteten i verksamheten utan tilläggsresurser för utvecklingsarbetet, t.ex. läroplansarbetet, utvecklingen av de digitala lärmiljöerna eller ungdomsgarantin. Nya strukturer och serviceformer utvecklas för att effektivera resursanvändningen. Investeringar Under året byggs det finskspråkiga Sansåkers daghem. Renoveringar av skolorna och idrottsanläggningarna planeras och utförs enligt investeringsplanen. 74

78 SIVISTYSTOIMI - BILDNING HALLINTO JA TALOUS FÖRVALTNING OCH EKONOMI Sivistystoimen hallinto ja talousyksikkö vastaa toimialan johtamisesta ja toiminnan koordinoimisesta sekä keskitetyistä hallinto- ja talouspalveluista. Bildningssektorns förvaltnings- och ekonomienhet svarar för ledningen av sektorn och för de centraliserade förvaltnings- och ekonomitjänsterna. Sivistystoimen hallinto ja talous Bildningens förvaltning och ekonomi Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Heidi Backman Bokslut BG BGF Plan Plan Sivistystoimenjohtaja - Bildningsdirektören TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Sivistystoimen uutta organisaatiota ja sen käytänteitä, taloutta ja hallintoa, sisäistä ja ulkoista yhteistyö ja yhteistä strategista näkemystä kehitetään edelleen. Organisaation toimivuutta arvioidaan. Vuoden 2014 alussa perustetaan kolme vuotta kestävä keskitetty sähköinen oppimisympäristötoiminto, Koko hela Grani oppimis- ja elämysympäristömme, jonka tarkoitus on ylläpitää tiettyjä nykyisiä toimintoja kouluissa ja samalla toimeenpanna sivistystoimen osalta valtuuston 2013 hyväksymää tietohallintostrategiaa. Uusi toiminto palvelee kaikkia sivistystoimen tulosalueita. Sivistystoimen tuottavuutta parannetaan kehittämällä seurantatyökaluja ja mittareita, jotka kuvaavat taloudellisuutta sekä tuloksellisuutta. Henkilöstö Yksikössä työskentelevät sivistystoimenjohtaja, talouspäällikkö, toimistosihteeri ja alkaen myös toimistosihteeri (50 %), joka jo vuonna 2013 on avustanut varhaiskasvatusta mutta ollut sosiaali- ja terveystoimen palkkaamana, sekä vuosina oppimisym- Verksamhet Bildningssektorns nya organisation och dess rutiner, ekonomi och administration, internt och externt samarbete och en gemensam strategisk syn utvecklas fortsättningsvis. Organisationens funktionsduglighet utvärderas. Från början av år 2014 inrättas en tre-årig digital lärmiljöfunktion, Koko hela Grani vår lär- och upplevelsemiljö. Syftet med denna är att upprätthålla vissa funktioner i skolorna och att för bildningssektorns del verkställa Grankulla stads IT-strategi, som godkändes av fullmäktige Den nya funktionen betjänar bildningssektorns samtliga resultatområden. Bildningssektorns produktivitet förbättras genom att utveckla uppföljningsverktyg och mätare som beskriver ekonomi och resultat. Personal Vid enheten arbetar bildningsdirektören, ekonomichefen, byråsekreteraren och fr.o.m även en byråsekreterare (50%), som redan år 2013 assisterat inom småbarnsfostran, men som avlönats av social- och hälsovårdssektorn samt under åren en lärmiljöutvecklare. 75

79 SIVISTYSTOIMI - BILDNING päristöjen kehittäjä. Talous Muutokset eivät aiheuta lisäkustannuksia, vaan ne toteutetaan sisäisillä siirroilla. Ekonomi Förändringarna föranleder inga tilläggskostnader, utan förverkligas genom interna förflyttningar. 76

80 SIVISTYSTOIMI - BILDNING VARHAISKASVATUS - SMÅBARNSFOSTRAN Varhaiskasvatukseen kuuluu päiväkotihoito, esiopetus, avoin perhetoiminta, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki. Varhaiskasvatuksen tulosalueen tehtävänä on tarjota varhaiskasvatuspalvelua, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen päivähoitopaikka. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista toimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Till småbarnsfostran hör daghemsvård, förskoleundervisning, öppen familjeverksamhet, hemvårdsstöd och stöd för privat vård. Resultatområdet för småbarnsfostran har som uppgift att erbjuda småbarnsfostran som kombinerar barnens rätt till småbarnsfostran och föräldrarnas rätt att få en vårdplats för sina barn. Småbarnsfostran är en planmässig verksamhet där barnets självständiga lek har en central betydelse. Målet för småbarnsfostran är att främja barnens balanserade uppväxt, utveckling och lärande. Varhaiskasvauts - Småbarnsfostran Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Annika Hiitola Bokslut BG BGF Plan Plan varhaiskasvatuspäällikkö - chef för småbarnsfostran Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Oppimisen, äidinkielen ja monikielisyyden tukea kehitetään varhaiskasvatuksessa yhteistyössä koulujen kanssa. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön ja uutta esiopetussuunnitelmaa aletaan työstää vuonna 2014 julkaistavien kansallisten opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Esiopetuksen uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön Tulosalueella toimitaan tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi lasten päivähoidon rakennemuutoksen avulla. Tällä hetkellä Kauniaisissa on kuusi suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä päiväkotia sekä kaksi ruotsinkielistä osto- Verksamhet Stöd för inlärningen, modersmålet och flerspråkighet utvecklas inom småbarnsfostran i samarbete med skolorna. Den nya planen för småbarnsfostran tas i bruk och arbetet med förskolans nya läroplaner påbörjas utgående från de nationella läroplansgrunderna. Förskolans nya läroplan tas i bruk Resultatområdet arbetar för ökad produktivitet och förbättrad ekonomi genom en omstrukturering av barndagvården. I detta nu finns det sex finskspråkiga och två svenskspråkiga daghem samt två svenskspråkiga köpavtalsdaghem. Beslut om daghemsnätet fattas i 77

81 SIVISTYSTOIMI - BILDNING palvelupäiväkotia. Päiväkotiverkostosta päätetään vuonna 2010 tehdyissä suunnitelmissa olevien periaatteiden mukaisesti uuden Sansinpellon päiväkodin valmistuessa vuodenvaihteessa Sansinpellon päiväkodilla tulee olemaan tilaa 108 lapselle. Ruotsinkieliset päiväkodit Grankotten ja Kasabergets daghem jatkavat toimintaansa ennallaan, ja ostopalvelusopimukset yksityisten päiväkotien yhteensä 78 päivähoitopaikasta uusitaan kilpailutuksen jälkeen Yksityistä englanninkielistä päivähoitoa selvitetään. Vanhempien omaa vastuunottoa ja vertaisryhmien toimintaa avoimen perhetoiminnan tiloissa lisätään. Henkilöstö Varhaiskasvatuksen henkilökunta on vuonna 2013 kasvanut viidellä vakanssilla 125:een. Mitoitus on lakisääteisellä tasolla, ja erityislastentarhaopettajaresurssit vastaavat naapurikuntien mitoitusta. Henkilöstön ja esimiesten tehtävänkuvaukset päivitetään valtuustokaudella, ja työ käynnistetään vuonna enlighet med riktlinjerna i planen från år 2010 i samband med att det finskspråkiga Sansåkers daghem för 108 barn färdigställs i årsskiftet De svenskspråkiga kommunala daghemmen Grankotten och Kasabergets daghem fortsätter sin verksamhet, och avtal om totalt 78 svenskspråkiga köpavtalsplatser sluts efter upphandling. Privat engelskspråkig dagvård utreds. Föräldrarnas eget och kamratgruppers ansvar för verksamheten i den öppna familjeverksamhetens lokaliteter utökas. Personal Personalen inom småbarnsfostran har under år 2013 ökat med fem vakanser till 125. Dimensioneringen följer lagstadgad nivå och tillgången på specialbarnträdgårdslärare motsvarar dimensioneringen i grannkommunerna. Personalens och förmännens arbetsbeskrivningar uppdateras under fullmäktigeperioden och arbetet inleds under Talous Varhaiskasvatuksen kustannusrakennetta selvitetään. Lapsimäärän kasvun myötä päivähoitoon saatiin viisi uutta vakanssia vuonna Valtuusto hyväksyi lisäyksen lisätalousarviona jo syksyllä Lisäys koostuu Kauniaisissa asuvista lapsista. Panostus avoimeen perhetoimintaan on pienentänyt päivähoidon kysyntää 0 3-vuotiaiden osalta. Erilaisten vaihtoehtojen ja yksityisen päivähoidon mahdollistamiseksi selvitetään yksityisen hoidon tuen ja kotihoidon tuen kuntalisän tarkistamista seudulla vallitsevalle tasolle Ekonomi Kostnadsstrukturen inom småbarnsfostran utreds. Det ökade barnantalet gav upphov till fem nya vakanser Ökningen godkändes som en tilläggsbudget av fullmäktige redan hösten Ökningen består av Grankullabarn. Satsningen på öppen familjeverksamhet har minskat efterfrågan på dagvård i åldern 0-3 år. För att möjliggöra olika alternativ och privat dagvård utreds en justering av det privata stödet och kommuntillägget till hemvårdsstödet för uppnå nivån i regionen. Investoinnit Vuoden 2015 alussa valmistuvan uuden Sansinpellon päiväkodin sisustamiseen osoitetaan varoja Investeringar Medel reserveras för inredningen av det nya Sansåkers daghem som står klart i början av år

82 SIVISTYSTOIMI - BILDNING Varhaiskasvatus TP TA TA TA TA Småbarnsfostran Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Henkilökunta - Personal Kaupungin päiväkotihoito - Kommunal daghemsvård Kaupungin päiväkodit - stadens daghem Paikat keskim. /v - Platser (medeltal/år) Läsnäolopäivät - Närvarodagar euro/läsnäolopv - euro/närvarodag Perhepäivähoito - Familjedagvård Paikat keskim. /v - Platser (medeltal/år) Läsnäolopäivät - Närvarodagar euro/läsnäolopv - euro/närvarodag Lasten kotih.tuki- Hemvårdsstöd Perheet / kk - Antal familjer / mån. Lakisääteinen - Lagstadgad Kunnallinen - Kommunalt Yksit.hoid.tuki - Stöd för privat vård Perheet / kk - Antal familjer / mån. Lakisääteinen - Lagstadgad Kunnallinen - Kommunalt Yli 4-v osallistuminen järj. varhaiskasv. 95 % 95 % 95 % 95 % Över 4-åringars deltagande i org. Småbarnsfostran 79

83 SIVISTYSTOIMI - BILDNING SUOMENKIELINEN KOULUTOIMI FINSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN Toimintamenot 2014 Verksamhetsutgifter 10,9 M 2 % 6 % 2 % Hallinto Förvaltning 2 % 4 % 28 % Mäntymäen koulu 28 % Kasavuoren koulu 30 % 27 % Kauniaisten lukio 27 % Muu koulutoimi Övrig skolverksamhet 4 % Erillisrahoitteiset projektit Specialfinanseirade projekt 2 % 30 % Kotikuntakorvaukset Hemkommunersätt. 6 % Talousarviovertailu Budgetjämförelse, 1000 Kotikuntakorvaukset Hemkommunersättningar Muu koulutoimi Övrig skolverksamhet Kauniaisten lukio Kasavuoren koulu Mäntymäen koulu Hallinto Förvaltning

84 SIVISTYSTOIMI - BILDNING SUOMENKIELINEN KOULUTOIMI - FINSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta vastaa suomenkielisestä varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta ja vastaa yhteistyöstä toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen kanssa. Kauniainen on ammattiopisto Omnian, ammattikorkeakoulu Laurean sekä Metropolian osaomistaja. Den finska nämnden för undervisning och småbarnsfostran svarar för den finskspråkiga småbarnsfostran, grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen samt ansvarar för samarbetet med yrkesutbildningen på andra stadiet och yrkeshögskoleutbildningen. Grankulla är delägare i yrkesinstitutet Omnia, i yrkeshögskolorna Laurea samt Metropolia. Toiminta Perusopetuksessa uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön Uuden opetussuunnitelman työstäminen aloitetaan suunnittelemalla työskentelyä yhdessä ruotsinkielisen perusopetuksen kanssa. Sähköiset oppimisympäristöt kehitetään sivistystoimen yhteisessä hankkeessa Koko hela Grani. Perusopetuksen lukuvuoden teemana on Opin ja kasvan yhteisössä yhdessä olemme enemmän. Lukion puolella teema on oppimisympäristöt. Koulut toteuttavat teemaansa erilaisin lukuvuosisuunnitelmissa tarkennetuin tavoin. Lukiossa aloitetaan valmistautuminen ylioppilaskirjoitusten sähköistämiseen. Ensimmäiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset suoritetaan syksyllä Suomenkielisessä opetustoimessa jatketaan aktiivisesti tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön kehittämistyötä mm. Unelmakoulun ja GraniIT-projektin kautta. Kauniaisten kielikylpymallia aloitetaan toteuttaa ohjelman mukaisesti syksystä 2014 ja siihen valmistaudutaan erillisellä kielikylvyn koulutusohjelmalla syksyllä 2013 ja talvella Iltapäivätoiminta kilpailutetaan. Henkilökunta Suomenkielisen opetustoimen henkilöstömäärä lisääntyy vuonna 2014 kuraattorilla, jonka sijoituspaikaksi tulee Mäntymäen koulu. Opettajistoon ei tule lisäyksiä. Talous Oppilaitten kasvava määrä on huomioitu valtuuston hyväksymässä lisätalousarviossa jo syksynä Lisäys koostuu Kauniaislaisoppilaista. Verksamhet En ny läroplan tas i bruk i den grundläggande utbildningen Arbetet på den nya läroplanen inleds så att man skissar upp processen tillsammans med den svenskspråkiga grundläggande utbildningen. Digitala lärmiljöer utvecklas inom bildningsväsendets gemensamma projekt Koko hela Grani. Den finska grundläggande utbildningens tema för läsåret har framgår av mottot Opin ja kasvan yhteisössä yhdessä olemme enemmän. Gymnasiet har lärmiljöer som årets tema. Skolorna omsätter temat i praktiken på olika sätt som preciseras i läsårsplanerna. Gymnasiet börjar förbereda digitaliseringen av studentskrivningarna. De första digitala proven kommer att skrivas hösten Den finskspråkiga skolförvaltningen fortsätter aktivt med arbetet på att utveckla den pedagogiska användningen av informations- och kommunikationsteknik bl.a. via projekten Unelmakoulu/Drömskolan och GraniIT-projektet. Genomförandet av Grankullas språkbadsmodell inleds enligt programmet hösten 2014, och beredskap för den skapas genom ett särskilt utbildningsprogram för språkbad under hösten 2013 och vintern Eftermiddagsverksamheten konkurrensutsätts. Personal Personalen i de finska skolorna ökar år 2014 med en kurator, vars tjänstgöringsställe blir Mäntymäen koulu. Antalet lärare förblir oförändrat. Ekonomi Det ökande antalet elever har beaktats redan hösten 2013 genom att fullmäktige godkände en tilläggsbudget. Ökningen består av Grankulla- 81

85 SIVISTYSTOIMI - BILDNING Avustus ammattikorkeakoulu Metropolialle alenee lineaarisen suunnitelman mukaisesti. Investoinnit Kasavuoren koulukeskuksen ja Mäntymäen koulun kunnostaminen suunnitellaan ja toteutetaan investointisuunnitelman mukaisesti. elever. Bidraget till yrkeshögskolan Metropolia minskar enligt en linjär plan. Investeringar Renoveringen av Kasavuori skolcenter och Mäntymäen koulu planeras och genomförs enligt investeringsplanen. 82

86 SIVISTYSTOIMI - BILDNING Peruskoulut - Grundskolor TP TA TAE TS TS Bokslut BG BGF Plan Plan Kotikuntakorvaukset - Hemkommunsersättn Saatavat kotikuntakorvaukset - Fås oppilasmäärä - antal elever Maksettavat kotikuntakorvaukset - Betalas oppilasmäärä - antal elever Hallinto Förvaltning Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Sari Aarniokoski Bokslut BG BGF Plan Plan opetuspäällikkö-undervisningschef TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG

87 SIVISTYSTOIMI - BILDNING Mäntymäen koulu Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Jarmo Ranta Bokslut BG BGF Plan Plan rehtori-rektor Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Mäntymäen koulu TP TA TA TA TA Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Henkilökunta Oppilasmäärä keskimäärin-elevantal i medeltal kauniaislaiset-från Grankulla muista kunnista-från andra kommuner Keskimääräinen ryhmäkoko-gruppstorlek i medeltal /oppilas opettajien palkat palkat muu henkilökunta henkilöstösivukulut oppilaskohtaiset menot sisäiset menot toimintamenot

88 SIVISTYSTOIMI - BILDNING Kasavuoren koulu Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Riitta Rekiranta Bokslut BG BGF Plan Plan rehtori-rektor Myyntituotot- Försäljningsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Kasavuoren koulu TP TA TA TA TA Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Henkilökunta Oppilasmäärä keskimäärin-elevantal i medeltal kauniaislaiset-från Grankulla muista kunnista-från andra kommuner Keskimääräinen ryhmäkoko-gruppstorlek i medeltal Päättötod. saaneita-fått avgångsbetyg /oppilas opettajien palkat palkat muu henkilökunta henkilöstösivukulut oppilaskohtaiset menot sisäiset menot toimintamenot

89 SIVISTYSTOIMI - BILDNING Kauniaisten lukio Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Ilpo Ahlholm Bokslut BG BGF Plan Plan rehtori-rektor Myyntituotot- Försäljningsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Kauniaisten lukio TP TA TA TA TA Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Henkilökunta Oppilasmäärä keskimäärin-elevantal i medeltal kauniaislaiset-från Grankulla muista kunnista-från andra kommuner Keskimääräinen ryhmäkoko-gruppstorlek i medeltal Ylioppilastutkinnon suorittaneita- Avlagt studentexamen /oppilas opettajien palkat palkat muu henkilökunta henkilöstösivukulut oppilaskohtaiset menot sisäiset menot toimintamenot

90 SIVISTYSTOIMI - BILDNING Muu koulutoimi Övrig skolverksamhet Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Sari Aarniokoski Bokslut BG BGF Plan Plan opetuspäällikkö-undervisningschef Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Erillisrahoitteiset projektit Specialfinansierade projekt TP TA TAE TS TS Sari Aarniokoski Bokslut BG BGF Plan Plan opetuspäällikkö-undervisningschef Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG

91 SIVISTYSTOIMI - BILDNING RUOTSINKIELINEN OPETUSTOIMI SVENSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN Toimintamenot 2014 Verksamhetsutgifter 9,95 M 1 % 4 % Hallinto Förvaltning 1 % 26 % 35 % Granhultsskolan 35 % Hagelstamska skolan 33 % Gymnasiet Grankulla samskola 26 % 33 % Muu koulutoimi Övrig skolverksamhet 4 % Talousarviovertailu Budgetjämförelse, 1000 Kotikuntakorvaukset Hemkommunersättningar Muu koulutoimi Övrig skolverksamhet Gymnasiet Grankulla samskola Hagelstamska skolan Granhultsskolan Hallinto Förvaltning

92 SIVISTYSTOIMI - BILDNING SVENSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN - RUOTSINKIELINEN KOULUTOIMI Ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta vastaa ruotsinkielisestä varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta sekä vastaa yhteistyöstä toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja kansanopistokoulutuksen kanssa. Kauniainen on ammattiopiston Prakticumin sekä Västra Nylands folkhögskolanin osaomistaja. Svenska nämnden för undervisning och småbarnsfostran svarar för den svenskspråkiga småbarnsfostran, grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen samt svarar för samarbetet med yrkesutbildningen på andra stadiet, yrkeshögskoleutbildningen och folkhögskoleutbildningen. Grankulla är delägare i Yrkesinstitutet Prakticum och i Västra Nylands folkhögskola. Toiminta Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmatyö aloitetaan yhteistyössä suomenkielisten koulujen ja Espoon ruotsinkielisten koulujen kanssa. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä Sähköisiä oppimisympäristöjä kehitetään Koko hela Grani -hankkeen puitteissa vastaamaan uusia opetussuunnitelmia ja niin, että kaikille oppilaille voidaan antaa mahdollisuudet tieto- ja viestintätekniikan (TVT) monipuoliseen käyttöön oppimisessa. Lukio koordinoi Gnetprojektia, jossa useat ruotsinkieliset lukiot kehittävät yhteisen sähköisen kurssitarjottimen ja jossa tuetaan opettajien osaamiskehitystä. Projekti on 80-prosenttisesti valtion rahoittama. Ruotsinkielinen lukio tarjoaa myös reaaliaikaisia virtuaalikursseja ja työpajoja. Perusopetuksessa kehitetään TVT:n käyttöä äidinkielen, matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden opetuksessa toisen valtakunnallisesti rahoitetun hankkeen puitteissa. Kansallisen ruotsinkielisen huippuosaamishankkeen (Toppkompetens) puitteissa laaditaan Kauniaisten ruotsinkieliselle opetukselle kehittämissuunnitelma toimintakulttuurin ja tulosten parantamiseksi. Koulut panostavat sekä oppilaiden että henkilöstön hyvinvointiin. Toimenpiteitä päihteiden käytön ehkäisemiseksi toteutetaan. Erityisopetuksessa on kolmiportainen tukimalli otettu käyttöön, ja toiminnan dokumentointia kehitetään Wilma-ohjelman avulla. Kerhotoimintaa kehitetään valtion rahoituksella. Koulukyydit järjestetään ostopalveluna 7 oppilaalle, joista 6 käy erityiskoulua Helsingissä. Iltapäivätoiminnasta on sopimus Folkhälsanin kanssa, joka saa toimintaan avustusta. Aamupäivätoiminnasta huolehtii Granhultsskolan. Yhteistoiminnassa suomenkielisten koulujen kanssa korostetaan kansainvälisyyttä ja elävää kaksikielisyyttä. Verksamhet Läroplansarbetet inom den grundläggande utbildningen och gymnasiet påbörjas i samarbete med de finska skolorna samt med de svenska Esboskolorna. De nya läroplanerna tas i bruk hösten De digitala lärmiljöerna utvecklas inom Koko hela Grani-projektet för att svara mot de nya läroplanerna och för att ge alla elever möjligheter att mångsidigt utnyttja informations- och kommunikationsteknik (IKT) i undervisningen. Gymnasiet koordinerar Gnet-projektet, i vilket flera svenskspråkiga gymnasier utvecklar en gemensam digital kursbricka och stöder lärarnas kompetensutveckling. Projektet är till 80 % statsfinansierat. Gymnasiet erbjuder också virtuella kurser i realtid och lärverkstäder. Inom den grundläggande utbildningen utvecklas IKT-användningen i undervisningen i modersmål, matematik och naturvetenskapliga ämnen i ett annat nationellt finansierat projekt. Inom det nationella svenskspråkiga Toppkompetensprojektet görs i syfte att förbättra verksamhetskulturen och resultaten en utvecklingsplan för den svenskspråkiga undervisningen i Grankulla. Skolorna fokuserar på både elevernas och personalens välbefinnande. Rusmedelsförebyggande åtgärder vidtas. Inom specialundervisningen är trestegsmodellen genomförd och dokumentation inom verksamheten utvecklas med hjälp av programmet Wilma. Klubbverksamheten utvecklas med statlig finansiering. Skolskjutsarna sköts via upphandling och omfattar 7 elever. 6 av dem förs till specialskola i Helsingfors. Eftermiddagsverksamheten sköts enligt avtal med Folkhälsan som erhåller understöd för verksamheten. Morgonverksamhet sköts av Granhultsskolan. 89

93 SIVISTYSTOIMI - BILDNING Syksyllä 2013 Prakticumissa on 26 opiskelijaa, joiden kotikunta on Kauniainen. Henkilöstö Yksi erityisopettajan virka on jaettu Hagelstamska skolanin (12 h) ja lukion (13 h) välillä. Pääluottamusmiehen tehtävistä aiheutuvat kustannukset on kirjattu lukon kohdalle ja ne vastaavat kymmentä viikkotuntia. Talous Ruotsinkielisten koulujen oppilasmäärä on noussut yhteensä 949 oppilaaseen. Valtuusto hyväksyi lisäyksen lisätalousarviona jo syksyllä Lukuvuonna Granhultsskolanissa on 393, Hagelstamska skolanissa 276 ja Gymnasiet Grankulla samskolassa 280 oppilasta. Espoolaisoppilaita on kaikkiaan 260. Lukion oppilaaksiotto vähenee vuosiluokkien pienenemisen vuoksi 4 opiskelijalla syksyllä Henkilöstökulut muodostavat 60 % ja sisäiset menot 28 % menotalousarvion kokonaissummasta. Myyntitulot koostuvat pääasiassa kahdesta erästä: kotikuntakorvauksesta (muista kunnista tulevat oppilaat) ja Opetushallituksen erityishankeavustuksesta. Naapurikuntien kouluja käyvistä erityisluokalla olevista kauniaislaisista aiheutuu menoja n euroa/oppilas. Tällä hetkellä näitä oppilaita on yhteensä kuusi. Ulkopuolisia varoja on saatu kansainvälisiin hankkeisiin ja Gnet-projektiin. Koulun omien menojen osuus on 20 % hankkeen kaikista kuluista. Kansanopisto Västra Nylands folkhögskolalle maksettava vuotuinen tuki on n euroa vuonna Inom samarbetet med den finskspråkiga utbildningen betonas internationalism och levande tvåspråkighet. I Prakticum fanns det 26 studerande med hemkommun Grankulla hösten Personal En speciallärartjänst är delad mellan Hagelstamska skolan (12 h) och gymnasiet (13 h). Kostnaderna för huvudförtroendemannens uppgifter är förlagda till gymnasiet och motsvarar 10 h/vecka. Ekonomi Antalet elever i de svenska skolorna har ökat till totalt 949 elever. Ökningen godkändes som en tilläggsbudget av fullmäktige redan hösten Granhultsskolan har under läsåret elever, Hagelstamska skolan 276 elever och Gymnasiet Grankulla samskola har 280 elever. Esboelevernas antal är sammanlagt 260. Antagningen till gymnasiet minskar som en följd av minskande årsklasser med 4 studerande hösten Personalkostnaderna utgör 60 % och de interna utgifterna 28 % av den totala utgiftsbudgetsumman och försäljningsinkomsterna består i främsta rummet av två poster; hemkommunsersättningen (elever från andra kommuner) samt statligt understöd från Utbildningsstyrelsen för specialprojekt. Utgifterna för Grankullaelever i specialklass som går i grannkommunernas skolor är cirka euro per elev. Antalet elever för tillfället är 6 st. Externa medel har erhållits för de internationella projekten och Gnetprojektet. Skolans egna utgifter är 20% av samtliga kostnader i projektet. Det årliga stödet till Västra Nylands folkhögskola är för år 2014 ca euro. 90

94 SIVISTYSTOIMI - BILDNING Peruskoulut - Grundskolor TP TA TAE TS TS Kotikuntakorvaukset - Hemkommunsersättn. Bokslut BG BGF Plan Plan Saatavat kotikuntakorvaukset - Fås Oppilasmäärä - Antal elever Maksettavat kotikuntakorvaukset - Betalas Oppilasmäärä - Antal elever Förvaltning Hallinto Ansvarsperson - Vastuuhenkilö: TP TA TAE TS TS Bjarne Mollgren Bokslut BG BGF Plan Plan undervisningschef-opetuspäällikkö TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG

95 SIVISTYSTOIMI - BILDNING Granhultsskolan Ansvarsperson - Vastuuhenkilö: TP TA TAE TS TS Anders Rosenqvist Bokslut BG BGF Plan Plan rektor-rehtori Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Granhultsskolan TP TA TA TA TA Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Personal-Henkilökunta Elevantal, medeltal-oppilasmäärä, keskimäärin från Grankulla-kauniaislaiset från andra kommuner-muista kunnista Gruppstorlek i medeltal-keskimääräinen luokkakoko /elev lärarlöner löner- övrig personal socialkostnader elevbundna kostnader interna utgifter utgifter totalt

96 SIVISTYSTOIMI - BILDNING Hagelstamska skolan Ansvarsperson - Vastuuhenkilö: TP TA TAE TS TS Catharina Sunesdotter Bokslut BG BGF Plan Plan rektor-rehtori Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Hagelstamska skolan TP TA TA TA TA Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Personal Elevantal, medeltal-oppilasmäärä, keskimäärin från Grankulla-kauniaislaiset från andra kommuner-muista kunnista Gruppstorlek i medeltal-keskimääräinen luokkakoko Fått avgångsbetyg -Päättötodist.saaneita /elev lärarlöner löner- övrig personal socialkostnader elevbundna kostnader interna utgifter utgifter totalt

97 SIVISTYSTOIMI - BILDNING Gymnasiet Grankulla samskola Ansvarsperson - Vastuuhenkilö: TP TA TAE TS TS Niklas Wahlström Bokslut BG BGF Plan Plan rektor-rehtori Myyntituotot- Försäljningsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Gymnasiet Grankulla Samskola TP TA TA TA TA Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Personal 26,5 26,5 27,5 27,5 27,5 Elevantal, medeltal-oppilasmäärä, keskimäärin från Grankulla-kauniaislaiset från andra kommuner-muista kunnista Gruppstorlek i medeltal-keskimääräinen luokkakoko Avlagt studentexamen-ylioppilastutk.suorittaneita /elev lärarlöner löner- övrig personal socialkostnader elevbundna kostnader interna utgifter utgifter totalt

98 SIVISTYSTOIMI - BILDNING Övrig skolverksamhet Muu koulutoimi Ansvarsperson - Vastuuhenkilö: TP TA TAE TS TS Bjarne Mollgren Bokslut BG BGF Plan Plan undervisningschef-opetuspäällikkö Maksutuotot - Avgiftsinkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Avustukset - Understöd Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Specialfinansierade projekt Erillisrahoitteiset projektit TP TA TAE TS TS Bjarne Mollgren Bokslut BG BGF Plan Plan undervisningschef-opetuspäällikkö Myyntituotot- Försäljningsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG

99 SIVISTYSTOIMI - BILDNING KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN Toimintamenot 2014 Verksamhetsutgifter 6,3 M 2 % 10 % Sivistyslautakunnan hallinto Bildningsnämndens förvaltning 2 % Kansalaisopisto Medborgarinstitutet 11 % 44 % 16 % Kaupunginkirjasto Stadsbiblioteket 16 % Kulttuuripalvelut Kulturtjänster 18 % Nuorisopalvelut Ungdomstjänster 10 % 18 % Liikuntapalvelut Idrottstjänster 44 % 10 % Talousarviovertailu Budgetjämförelse 1000 Liikuntapalvelut Idrottstjänster Nuorisopalvelut Ungdomstjänster Kulttuuripalvelut Kulturtjänster Kaupunginkirjasto Stadsbiblioteket Kansalaisopisto Medborgarinstitutet Sivistyslautakunnan hallinto Bildningsnämndens

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014-2016 Veroprosentit

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015-2017 Veroprosentit

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015 2017. KV hyväksynyt 17.11.2014 60 STF godkänt 17.11.

TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015 2017. KV hyväksynyt 17.11.2014 60 STF godkänt 17.11. TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015 2017 KV hyväksynyt 17.11.2014 60 STF godkänt 17.11.2014 60 TALOUSARVIO 2015 ja TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 och

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 BUDGET 2016 OCH EKONOMIPLAN 2016 2018

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 BUDGET 2016 OCH EKONOMIPLAN 2016 2018 TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 BUDGET 2016 OCH EKONOMIPLAN 2016 2018 KV - STF 16.11.2015 TALOUSARVIO 2016 ja TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 BUDGET 2016 och EKONOMIPLAN 2016 2018 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO TYÖRYHMÄN KOKOONPANO /ARBETSGRUPPENS SAMMANSÄTTNING Nina Pere, sivistyslautakunnan suomenkielisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvioehdotus ja vuosien 2014-2016 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2014-2018 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2014 talousarvioehdotus ja vuosien 2014-2016 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2014-2018 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 272 16.10.2013 Kaupunginhallitus 281 23.10.2013 Vuoden 2014 talousarvioehdotus ja vuosien 2014-2016 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2014-2018 investointisuunnitelmaehdotus 159/331/2013

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 OCH EKONOMIPLAN 2012 2014. KV hyväksynyt - STF godkänt 14.11.2011 73 12.12.

TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 OCH EKONOMIPLAN 2012 2014. KV hyväksynyt - STF godkänt 14.11.2011 73 12.12. TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 OCH EKONOMIPLAN 2012 2014 KV hyväksynyt - STF godkänt 14.11.2011 73 12.12.2011 81 TALOUSARVIO 2012 ja TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Elävä kaksikielisyys Levande tvåspråkighet. Sivistystoimen kaksikielisyysohjelma 2015-2017 Bildningens tvåspråkighetsprogram 2015-2017

Elävä kaksikielisyys Levande tvåspråkighet. Sivistystoimen kaksikielisyysohjelma 2015-2017 Bildningens tvåspråkighetsprogram 2015-2017 Elävä kaksikielisyys Levande tvåspråkighet Sivistystoimen kaksikielisyysohjelma 2015-2017 Bildningens tvåspråkighetsprogram 2015-2017 KV hyväksynyt x.x.2015 KV godkänt x.x.2015 1 Sisältö - Innehåll Tausta...

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta 1992 vp Kirjallinen kysymys 583 Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta Eduskunnan Herra Puhemiehelle Kiinteistöjen ja osakkeiden arvot ovat laskeneet romahdusmaisesti

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013. KV hyväksynyt 15.11.2010 67 STF godkänt 15.11.

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013. KV hyväksynyt 15.11.2010 67 STF godkänt 15.11. TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 KV hyväksynyt 15.11.2010 67 STF godkänt 15.11.2010 67 TALOUSARVIO 2011 ja TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 och

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2007 JA TALOUSSUUNNITELMA

TALOUSARVIO 2007 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2007 JA TALOUSSUUNNITELMA 2007 2009 BUDGET 2007 OCH EKONOMIPLAN 2007-2009 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KV hyväksynyt 13.11.2006 68 STF godkänt 13.11.2006 68 TALOUSARVIO 2007

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 863/2010 vp Tukiopetuksen kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Erityisopetuksen tarve kouluissa on lisääntynyt huolestuttavasti. Erityisopetusta tarvitsevat oppilaat pyritään yhä useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN TIEDOTE 24.3.2014 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 10:00 TIEDOTE: SIUNTION KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2013 Yleistä Siuntion kunnan tilikauden tulos vuodelta 2013 on 504 708,35 euroa ylijäämäinen. Tulos on

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA

TALOUSARVIO 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA 2006 2008 BUDGET 2006 OCH EKONOMIPLAN 2006-2008 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KV hyväksynyt 14.11.2005 69 STF godkänt 14.11.2005 69 TALOUSARVIO 2006 ja TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Östersundomin kaavaehdotus päätöksentekijöiden punnittavaksi

Östersundomin kaavaehdotus päätöksentekijöiden punnittavaksi LEHDISTÖTIEDOTE STT:n sivuilta Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavaehdotuksen kartta Östersundomin kaavaehdotus päätöksentekijöiden punnittavaksi 22.10.2014 10:00 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 Kaupunginvaltuusto 14.11.2012 Stadsfullmäktige 14.11.2012 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt...

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

12 25.01.2010. Tulosalue, kustannuspaikka Hyväksyjä Varahenkilö. 4000 Rakennusvalvonta Rakennusvalvontapääll. Rakennusvalvontasiht.

12 25.01.2010. Tulosalue, kustannuspaikka Hyväksyjä Varahenkilö. 4000 Rakennusvalvonta Rakennusvalvontapääll. Rakennusvalvontasiht. Tekniikka- ja ympäristövlk/utsk. f tekn. och miljö 12 25.01.2010 Laskujen hyväksyminen 2010 / Godkännande av räkningar 2010 840/V1.14.141/2005 TEYMPVLK 12 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta / Utskottet

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2008 vp Opiskelijoiden terveydenhoidon tason parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Kansanterveyslain 14 :n 6 kohta kuuluu seuraavanlaisesti: " ylläpitää kunnan alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta/ Lag om ändring av lagen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

8 23.01.2012. Kustannuspaikka, tulosalue Hyväksyjä Varahenkilö. 4000-4020 Talous ja hallinto Hallintosihteeri Tekninen johtaja

8 23.01.2012. Kustannuspaikka, tulosalue Hyväksyjä Varahenkilö. 4000-4020 Talous ja hallinto Hallintosihteeri Tekninen johtaja Tekniikka- ja ympäristövlk/ Utsk. f tekn. och miljö 8 23.01.2012 Laskujen hyväksyminen 2012 / Godkännande av räkningar 2012 44/02.02.02/2012 TEYMPVLK 8 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta / Utskottet för

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011

TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 BUDGET 2009 OCH EKONOMIPLAN 2009 2011 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KV hyväksynyt 17.11.2008 71 STF godkänt 17.11.2008 71 TALOUSARVIO 2009

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2013

TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2013 TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2013 KV - STF 09.06.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 BOKSLUT 2013 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida 1 TOIMINTAKERTOMUS VERKSAMHETSBERÄTTELSE... 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2015

TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2015 TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2015 KV - STF 13.06.2016 TILINPÄÄTÖS 2015 BOKSLUT 2015 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida 1 TOIMINTAKERTOMUS VERKSAMHETSBERÄTTELSE... 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö Itä-Uusimaa ä ä - kuntajakoselvitysalue ä ö Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo Östra Nyland ä ä - kommunindelningsutredningsområde ä ö Presskonferens 8.5.2013 Sibbo Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Erikoissairaanhoito - Specialiserad sjukvård Palvelujen ostot - Köp av tjänster 7 704 7 051 5 545 79 % -4,2 7890

Erikoissairaanhoito - Specialiserad sjukvård Palvelujen ostot - Köp av tjänster 7 704 7 051 5 545 79 % -4,2 7890 SOSIAALI JA TERVEYSTOIMI TP TA Toteutuma Toteutuma Muutos % Ennuste SOCIAL OCH HÄLSOVÅRD Bokslut Budget Utfall Utfall Förändring % Prognos (1000 ) 2013 2014 1-4 2014 % 1-4/13-14 2014 Myyntituotot- Försäljningsinkomster

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 651/2013 vp Laitoshoidossa olevien muistisairaiden vanhusten liikuntamahdollisuudet ja turvallisuuden parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa on lähes 130 000 muistisairasta ja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida

SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA 2010 20122 BUDGET 2010 OCH EKONOMIPLAN 2010 20122 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KV hyväksynyt 16.11.2009 69 STF godkänt 16.11.2009 69 TALOUSARVIO 2010

Lisätiedot

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN Hyvinvoiva ja terve Pohjanmaa/ Välmående och friska Österbotten 22.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Österbottens förbund Pohjanmaan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2012

TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2012 TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2012 KV hyväksynyt 10.6.2013 46 STF godkänt 10.6.2013 46 TILINPÄÄTÖS 2012 BOKSLUT 2012 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida 1 TOIMINTAKERTOMUS VERKSAMHETSBERÄTTELSE... 1 1.1 OLENNAISET

Lisätiedot

39 19.05.2015. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

39 19.05.2015. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet 39 19.05.2015 Aloite toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta Sipoon kouluissa/christel Liljeström ym. / Motion om tidigareläggning av det andra inhemska

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 184/2004 vp Vanhustenhuollon henkilöstövajeen paikkaaminen Eduskunnan puhemiehelle Vanhustenhuollossa on Stakesin tutkimusten mukaan 4 500 työntekijän vaje. Henkilöstövaje aiheuttaa

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä.

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä. Kauniaisten Kokoomuksen kuntavaalit 2012 Kauniainen säilytetään itsenäisenä kuntana Suomen valtion taloudellinen tilanne vaatii merkittäviä rakennemuutoksia niin valtion kuin kuntienkin toimintaan. Nykyinen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot