SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2010 OCH EKONOMIPLAN KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KV hyväksynyt STF godkänt

2 TALOUSARVIO 2010 ja TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2010 och EKONOMIPLAN SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida YLEISOSA - ALLMÄNT TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN OCH EKONOMIN KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA - STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI TALOUSARVIOEHDOTUS - BUDGETFÖRSLAG KÄYTTÖTALOUS - DRIFTSBUDGET YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING YLEISHALLINTO ALLMÄN FÖRVALTNING KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET RAHATOIMISTO - DRÄTSELKONTORET SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN HALLINTO - FÖRVALTNING SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER LASTEN PÄIVÄHOITO - BARNDAGVÅRD KOTI- JA LAITOSHOITO HEM- OCH INSTITUTIONSVÅRD TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD Terveyskeskuksen avohoito - Hälsocentralens öppenvård SUUN TERVEYDENHUOLTO MUNHÄLSOVÅRD ERIKOISSAIRAANHOITO - SPECIALISERAD SJUKVÅRD YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN HALLINTO FÖRVALTNING MAANKÄYTTÖ MARKANVÄNDNING YMPÄRISTÖTOIMI MILJÖENHETEN RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING KUNTATEKNIIKKA KOMMUNTEKNIK RAKENNUSLAUTAKUNTA - BYGGNADSNÄMNDEN... 68

3 sivu - sida SIVISTYSTOIMI - BILDNING KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNING SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA - FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN Hallinto - Förvaltning Mäntymäen koulu Kasavuoren koulu Kauniaisten lukio Muu koulutoimi - Övrig skolverksamhet SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN - RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA Förvaltning - Hallinto Granhultsskolan Hagelstamska skolan Gymnasiet Grankulla samskola Övrig skolverksamhet - Muu koulutoimi SIVISTYSLAUTAKUNTA - BILDNINGSNÄMNDEN HALLINTO - FÖRVALTNING KANSALAISOPISTO MEDBORGARINSTITUTET KANSALAISOPISTO - MEDBORGARINSTITUTET KAPUNGINKIRJASTO - STADSBIBLIOTEKET KAUPUNGINKIRJASTO - STADSBIBLIOTEKET KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITID KULTTUURITOIMI - KULTURBYRÅN NUORISOLAUTAKUNTA - UNGDOMSNÄMNDEN LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN HENKILÖSTÖ - PERSONAL TULOSLASKELMA - RESULTATRÄKNING RAHOITUS - FINANSIERING INVESTOINNIT - INVESTERINGAR LIITTEET - BILAGOR

4 YLEISOSA ALLMÄNT

5 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 1 TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA - UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN OCH EKONOMIN 1.1 Yleinen talouskehitys - Det allmänna ekonomiska läget Maailmantalous supistui erittäin voimakkaasti vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja ajautui syvään taantumaan vuoden 2009 alkupuoliskolla. Reaalitalouden taantuman laukaisi rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen. Rahoitusmarkkinoiden tila on pankkien taseiden hienoisesta parantumisesta huolimatta yhä epätasapainoinen. Riskilisät, jotka heijastuvat luotonantoon ja korkotasoon, ovat alentuneet mutta ovat edelleen silti sangen korkealla tasolla. Varsinkin pidempiaikaisen rahoituksen saatavuus tulee olemaan lähitulevaisuudessa yhä ongelmallista. Valtion rahoitusasema heikkenee parissa vuodessa 7 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen veroelvytyksen, verokertymien suuren pudotuksen, heikossa suhdannetilanteessa automaattisesti nousevien menojen sekä menoelvytyksen vuoksi. Veropohjan kuten yritysten tulosten, yksityisen kulutuksen, pääomatulojen ja työtulojen supistuminen näkyvät verokertymän alenemisena. Samanaikaisesti valtion menot jatkavat verrattain voimakasta kasvua. On kuitenkin syytä olettaa, että maailmantalouden elpyminen tulee olemaan hidasta, sillä mm. työttömyyden kasvu teollistuneissa maissa pitää kotitaloudet varovaisina. Elpymistä vaikeuttaa ja hidastaa myös se, että kriisi on yleismaailmallinen. Näyttää lisäksi siltä, että elpymisen ajoittuminen ja vahvuus vaihtelevat maittain ja alueittain. Talouden ennustamisen vaikeudesta ja Suomen kansantalouden nopeasta syöksykierteestä kertoo muun muassa se, että vuosi sitten taloudellisten ennustelaitosten laatimissa arvioissa kansantuotteemme kasvu vuodelle 2009 oli keskimäärin noin 1,5 % (vaihteluvälin ollessa 1 2 %). Tämänhetkisten vastaavien arvioiden vaihteluväli on miinusmerkkisinä 4,5 7 %. Ensi vuoden taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat miinus yhdestä plus 2,5 prosenttiin Världsekonomin gick synnerligen kraftigt tillbaka under det senare halvåret 2008 och drevs in i en djup recession under det första halvåret Nedgången i realekonomin utlöstes av krisläget på finansmarknaden. Läget på finansmarknaden är fortfarande i obalans trots att bankernas balansräkningar uppvisar en liten förbättring. Risktilläggen, som återspeglas i kreditgivningen och räntenivån, har sjunkit men är fortfarande på en rätt hög nivå. I synnerhet tillgången på långfristig finansiering kommer fortsättningsvis att vara problematisk inom den närmaste framtiden. Statens finansiella situation försämras på ett par år med 7 procentenheter i förhållande till BNP på grund av skattestimulansen, det stora raset i beskattningsutfallet, de utgifter som automatiskt stiger under lågkonjunktur samt utgiftsstimulansen. Att skatteunderlaget, t.ex. företagens inkomster, den privata konsumtionen, kapitalinkomsterna och arbetsinkomsterna, krympt syns i ett minskat beskattningsutfall. Samtidigt fortsätter statens utgifter att växa relativt kraftigt. Det är skäl att anta att världsekonomin kommer att återhämta sig långsamt, eftersom bl.a. den ökande arbetslösheten i industriländerna gör hushållen försiktiga. Återhämtningen försvåras och fördröjs också av att krisen är global. Det tycks också vara så att tidpunkten för och styrkan hos återhämtningen varierar mellan olika länder och regioner. Tecken på hur svårt det är att göra ekonomiska prognoser och på den snabba störtdykningen i Finlands ekonomi är bl.a. att vår bruttonationalprodukt beräknades öka med i genomsnitt ca 1,5 % (med ett variationsintervall på 1-2 %) i de prognoser som våra ekonomiska prognosinstitut utarbetade för ett år sedan. Variationsintervallet i de nuvarande motsvarande prognoserna är minus 4,5 7 %. Kalkylerna över den ekonomiska tillväxten år 2010 varierar mellan minus en till plus 2,5 procent. 1

6 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 1.2 Kuntatalouden yleiset näkymät - Det allmänna läget inom den kommunala ekonomin Kuntatalouden kehitys Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien vuosikate heikkeni vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi vuoden 2008 vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat tuona aikana kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu romahti. Verotulojen kasvun hiipuminen lähelle nollaa johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä. Kuntien tuloveroa kertyi vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla parisen prosenttia enemmän vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna osittain kuntaryhmän jakoosuuden kohoamisen johdosta. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen verrattain nopeana. Henkilöstömenojen suhteellinen kasvu tosin hidastuu vuoden 2008 kuudesta prosentista parilla prosenttiyksiköllä. Palvelujen ostojen lisäyksessä sen sijaan ei ole ainakaan tähän mennessä ollut näkyvissä hidastumista huolimatta yleisen kustannustason nousun hiipumisesta. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista ovat käynnistyneet vuoden 2009 loppupuolella ja ne käydään tilanteessa, jossa kuntatalouden kiristyminen näyttää yhä ilmeisemmältä kasvavan työttömyyden aiheuttaman verotulojen hiipumisen johdosta. Neuvottelujen lopputulema on auki talousarvion valmistelutilanteessa Kuntatalouden verotulokehitys Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet vuoden 2009 tammi-elokuussa 2,2 % vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Työllisyyden heikkeneminen ei ole vielä täysimääräisesti näkynyt kuntien tilityksissä, koska kuntaryhmän jako-osuutta nostettiin kesäkuussa. Ansio- ja pääomatuloista maksetut tuloverot ovat tuon ajanjakson aikana kuitenkin koko Den kommunala ekonomins utveckling Enligt kvartalsstatistiken över kommunernas ekonomi försämrades kommunernas årsbidrag under den första hälften av 2009 kännbart jämfört med motsvarande tid Kommunernas verksamhetsutgifter ökade med omkring sex procent samtidigt som skatteinkomsternas tillväxt rasade. Att skatteinkomsternas tillväxt har sjunkit nära noll beror främst på att samfundsskatten minskat med omkring en femtedel. Under den första hälften av 2009 fick kommunerna ett par procent mera inkomstskatt än under motsvarande period 2008, delvis på grund av höjningen av kommungruppens andel. En orsak till den rätt snabba tillväxten i kommunernas och samkommunernas verksamhetsutgifter är att personalutgifterna och köp av tjänster fortsatt att öka relativt snabbt. Personalutgifternas proportionella tillväxt, som år 2008 var sex procent, kommer ändå att avta med ett par procentenheter. Däremot har ökningen i köp av tjänster åtminstone inte hittills visat tecken på att bli långsammare trots att stegringen i den allmänna kostnadsnivån avtagit. Kommunsektorns arbets- och tjänstekollektivavtal gäller till slutet av januari Avtalsperioden med Tehy gäller till utgången av 2011 och i Tehy-protokollet ingår avtalsenliga höjningar under Förhandlingarna om följande kollektivavtal för kommunsektorn har inletts i slutet av 2009 och de förs i en situation där det verkar alltmer uppenbart att den kommunala ekonomin stramas åt då den ökande arbetslösheten leder till minskade skatteinkomster. När budgeten bereddes var slutresultatet av förhandlingarna öppen Skatteinkomsternas utveckling i kommunerna Redovisningarna av kommunalskatt har i januari-augusti 2009 ökat med 2,2 % jämfört med motsvarande period Det försämrade sysselsättningsläget har ännu inte synts fullt ut i kommunernas redovisningar, eftersom kommungruppens andel höjdes i juni. Under samma period har ändå de inkomstskatter som betalats för förvärvs- och kapital- 2

7 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA naisuutena ottaen alentuneet vuoden 2008 tasosta nelisen prosenttia. Työttömyyden lisääntyessä näiden tilitysten arvioidaan supistuvan loppuvuonna 6 7 % edellisestä vuodesta. Toteutuessaan tämänkaltainen kehitys merkitsee sitä, että kunnallisveron tilitykset jäänevät vuonna 2009 suunnilleen vuoden 2008 tasolle. Kuntatalouden ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntien tila kiristyi alkuvuonna 2009 yhteisöverotulojen romahdettua nopeasti. Vuodesta 2010 on tulossa koko kuntakentälle niin ikään erittäin vaikea, kun kunnallisveropohja pysyy heikkona työttömyyden lisääntyessä. Heikon verotulokehityksen lisäksi kuntataloutta rasittavat vuonna 2009 ja vuonna 2010 nykyisten sopimuskorotusten aiheuttama ansiotason nousu ja työttömyyssidonnaisten menojen kasvu. Pääsääntöisesti vuoden 2010 tasapainokehitys riippuu pitkälti kuntien tulevista kunnallis- ja kiinteistöverotukseen sekä menojen kasvun hillintään liittyvistä päätöksistä. Myös seuraavan palkkasopimuksen ratkaisut vaikuttavat kuntatalouden tilaan keskeisesti. inkomster i sin helhet minskat med omkring fyra procent jämfört med år När arbetslösheten ökar beräknas dessa redovisningar i slutet av året minska med 6 7 % jämfört med året innan. En sådan utveckling skulle betyda att redovisningarna av kommunalskatt år 2009 stannar ungefär på samma nivå som år Kommunekonomins och särskild de av samfundsskatten beroende kommunernas situation skärptes i början av 2009 när samfundsskatteinkomsterna snabbt rasade. År 2010 blir mycket svårt för hela kommunfältet, då kommunalskatteunderlaget förblir svagt i och med att arbetslösheten ökar. Förutom den svaga skatteinkomstutvecklingen belastas kommunekonomin 2009 och 2010 av den stigande inkomstnivån till följd av de nuvarande avtalsenliga förhöjningarna och av de växande arbetslöshetsrelaterade utgifterna. Balansutvecklingen 2010 beror i stor utsträckning på kommunernas framtida beslut angående kommunal- och fastighetsbeskattningen och dämpandet av utgiftsökningen. Uppgörelserna i nästa löneavtal kommer också att ha en avgörande inverkan på det kommunalekonomiska läget. 3

8 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 1.3 Taloudellinen tilanne PKS-seudulla ja Kauniaisissa - Det ekonomiska läget i huvudstadsregionen och i Grankulla Seudun talous Helsingin seutu koostuu pääkaupunkiseudusta ja kehysalueesta. Helsingin seudulla asuu 24 % koko maan väestöstä, sijaitsee 29 % maan työpaikoista ja tuotetaan 33 % maan bruttokansantuotteesta. Vaikka talouden kasvu pysähtyi Helsingin seudulla selvästi myöhemmin kuin muualla Suomessa, alkuvuoden 2009 aikana lama syveni seudulla lähes yhtä rajusti kuin koko maassa. Tuotanto väheni ennakkoarvion mukaan noin 8 prosenttia vuoden 2009 toisella neljänneksellä. Lasku oli melkein yhtä suuri kuin koko maassa. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä seudun tuotanto väheni noin 7 prosenttia, tarkentuneiden tietojen mukaan suunnilleen saman verran kuin valtakunnallisesti. Ennen lamaa tuotanto kasvoi Helsingin seudulla selvästi nopeammin kuin koko maassa vuosien 2007 ja 2008 ajan. Vuoden 2009 toisella neljänneksellä talouden kehitys oli kaksijakoista: teollisuuden, rakentamisen sekä logistiikkaalojen (tukkukauppa ja kuljetus) tuotanto väheni rajusti, kun taas kotimarkkinoihin perustuvilla palvelualoilla lasku oli lievää Kauniainen Kauniaisten kaupungin tilikauden 2008 tulos osoitti noin 2,438 miljoonan euron ylijäämää (3,446 milj. euroa vuonna 2007). Saavutettuun tuloon ja tuloksen kääntymisen ennustetusta alijäämästä ylijäämäiseksi vaikuttivat verotulojen ja tilitysten runsas kasvu. Kasvu selittyy arvioitua suuremmalla optiotulojen kasvulla. Merkittävä osa verotulojen kasvusta aiheutui myös vuoden 2007 tilitysten oikaisuista, joiden vaikutus kohdentui vuoteen Regionens ekonomi Helsingforsregionen består av huvudstadsregionen och kretsområdet. I Helsingforsregionen bor 24 % av landets befolkning, där finns 29 % av landets arbetsplatser och där produceras 33 % av bruttonationalprodukten. Trots att den ekonomiska tillväxten avstannade i Helsingforsregionen klart senare än på andra håll i Finland, fördjupades recessionen under början av 2009 nästan lika kraftigt i regionen som i hela landet. Enligt förhandsprognoser minskade produktionen i Helsingforsregionen med omkring 8 procent under det andra kvartalet Nedgången var nästan lika stor som i hela landet. Under det första kvartalet 2009 minskade produktionen i regionen med ca 7 procent, enligt preciserade uppgifter ungefär lika mycket som i hela landet. Före recessionen, under 2007 och 2008, ökade produktionen i Helsingforsregionen klart snabbare än i hela landet. Under det andra kvartalet 2009 var den ekonomiska utvecklingen tudelad: produktionen inom industrin, byggandet och logistikbranschen (partihandel och transport) minskade betydligt, däremot var nedgången lindrig inom de servicebranscher som baserar sig på hemmamarknaden Grankulla Grankulla stads resultat för räkenskapsperioden 2008 uppvisade ett överskott på ca 2,438 miljoner euro (3,446 miljoner euro 2007). Skatteinkomsternas och skatteredovisningarnas betydliga tillväxt inverkade på inkomsterna och på att resultatet blev positivt. Tillväxten förklaras av att optionsinkomsterna ökade mer än beräknat. En väsentlig del av skatteinkomstökningen beror också på korrigeringar av 2007 års redovisningar, vilka realiserades år

9 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 1.4 Väestö ja työllisyys - Befolkning och sysselsättning Väestön rakenne ja kehitysnäkymät Valtakunnallinen väestökehitys Koko maassa väestönkasvu 2009 on ollut jonkin verran vähäisempää kuin vuonna Väkimäärä lisääntyi noin henkilöllä ennakkotietojen mukaan. Se oli vajaa 400 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2008 vastaavana ajankohtana. Suomessa syntyi huhti kesäkuussa lasta, mikä oli 300 enemmän kuin edellisvuonna. Tulomuuttajien enemmyys lähtömuuttajiin verrattuna oli henkilöä eli 600 edellisvuotta vähemmän. Seudullinen väestökehitys Pidemmän ajanjakson tarkastelussa Helsingin seudun väestönkasvu on pysynyt voimakkaana. Ennätyskorkealla väestönkasvu oli vuoden 2008 toisesta neljänneksestä lähtien syntyvyyden kasvun ja runsaan muuttovoiton ansiosta. Etenkin pääkaupunkiseudun saama muuttovoitto supistui voimakkaasti. Huhti kesäkuussa 2009 Helsingin seudun väkiluku kasvoi henkilöllä. Se oli lähes asukasta vähemmän kuin vuonna 2008 samana ajankohtana. Syntyneitä oli tuolloin lähes 200 enemmän ja kuolleita noin 70 vähemmän, joten luonnollinen väestönkasvu lisäsi väestömäärää nyt vähemmän kuin vuonna Myös muuttovoitto supistui runsaalla 800 henkilöllä. Kauniaisten väestökehitys Kauniaisten kaupungin tavoitteena on tasapainoisen väestörakenteen kehittäminen ja nykyisen väestömäärän hallittu kasvattaminen. Väestötiheydessä suhteessa pinta-alaan kaupunki sijoittuu maan kärkisijoille. Väestötiheys Kauniaisissa on 1443 as/km 2 ( ). Pientalovaltainen kaupunkirakenne hyvien liikenneyhteyksien varrella, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuen vastaa erittäin hyvin pääkaupunkiseudun yhteisiä linjauksia. Kaupungin väestömäärä on usean edeltävän vuoden ajan ollut noin asukkaan tasolla. Eri ikäryhmien sisällä on kuitenkin tapahtunut huomattavia muutoksia. Työikäisessä väestössä on ryhmässä vuotiaat tapahtunut vähennystä vuosien 2002 ja 2008 välillä Befolkningsstruktur och utvecklingsperspektiv Befolkningsutvecklingen i Finland Befolkningstillväxten 2009 i hela landet har varit något mindre än år Enligt förhandsuppgifter ökade folkmängden med ca personer. Det är knappa 400 personer färre än vid motsvarande tidpunkt I apriljuni föddes det barn i Finland, vilket är 300 fler än året innan. Inflyttningen översteg utflyttningen med personer, vilket är 600 färre än året innan. Regional befolkningsutveckling Vid en granskning under en längre tidsperiod har befolkningstillväxten i Helsingforsregionen fortsatt att vara kraftig. Rekordhög var den från det andra kvartalet 2008 tack vare en ökad nativitet och ett stort flyttningsöverskott. Särskilt i huvudstadsregionen minskade flyttningsöverskottet kraftigt. I april juni 2009 ökade folkmängden i Helsingforsregionen med personer. Det var nästan personer färre än vid samma tidpunkt Då var antalet födda större, med nästan 200, och antalet avlidna mindre, med ca 70, vilket betyder att den naturliga befolkningstillväxten ökade folkmängden nu mindre än år Också flyttningsöverskottet minskade med drygt 800 personer. Befolkningsutvecklingen i Grankulla Grankulla stads mål är en balanserad befolkningsstruktur och en kontrollerad ökning av den nuvarande folkmängden. I fråga om befolkningstäthet hör staden till de mest tätbefolkade kommunerna i landet. I Grankulla bor det 1443 invånare/km 2 ( ). Den småhusdominerade stadsstrukturen vid goda trafikförbindelser, i synnerhet när det gäller spårtrafiken, svarar mycket bra mot huvudstadsregionens gemensamma linjer. Under flera år har staden haft omkring invånare. Det har ändå skett betydande förändringar inom de olika befolkningsgrupperna. Antalet invånare i arbetsför ålder, i åldersgruppen år, har minskat med 373 mellan år 5

10 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA henkilöä. Ikääntyvä väestö on vuorostaan selvässä kasvussa, vuoden 2002 ja 2008 välillä vuotiaiden henkilöiden määrä lisääntyi 317 henkilöä. Lähimmän noin viiden vuoden aikana rakentaminen tulee kaupunginvaltuuston hyväksymän asunto-ohjelman mukaan olemaan vilkasta. Kaupungin väestö tulee lisääntymään monella sadalla henkilöä. Muutosten tarkempi arvioiminen on vielä vaikeaa mm. keskeneräisten kaavoitushankkeiden johdosta och Däremot ökar antalet äldre invånare klart, mellan 2002 och 2008 har antalet invånare i åldersgruppen år ökat med 317. Under de närmaste cirka fem åren kommer byggandet att vara livligt enligt det av stadsfullmäktige godkända bostadsprogrammet. Befolkningen kommer att växa med flera hundra personer. Det är ännu svårt att göra en noggrannare bedömning av förändringarna på grund av bl.a. oavslutade planläggningsprojekt. Kauniaisten uusi (TIKE 10/09) väestöennuste ikäryhmittäin vuosille Grankullas befolkningsprognos efter ålder för Yhteensä Työllisyys Valtakunnallisesti vuoden 2009 työpaikat vähenevät erityisesti viennin supistumisen mutta myös kotimaisen kysynnän laskun johdosta. Työllisten määrä jää yli pienemmäksi kuin vuonna 2008 ja työllisyysaste alenee alle 68 prosentin. Työttömyysaste nousee tänä vuonna keskimäärin 9 prosenttiin. Vuonna 2010 työvoiman kysyntä jatkaa laskuaan noin hengellä työllisyysasteen alentuessa 66 prosentin tuntumaan eli kymmenen vuoden takaiselle tasolleen. Työttömyysaste nousee keskimäärin 10,5 prosenttiin ja työttöminä on noin henkilöä. Vakavaksi ongelmaksi nousee työttömyysaikojen pidentyminen ja sitä Sysselsättning Inom hela landet minskar antalet arbetsplatser 2009 i synnerhet till följd av den minskade exporten men också på grund av den sjunkande inhemska efterfrågan. Antalet sysselsatta väntas bli färre än år 2008 och sysselsättningsgraden sjunker till knappt 68 procent. Arbetslöshetsgraden stiger i år till i genomsnitt 9 procent. År 2010 sjunker efterfrågan på arbetskraft med omkring personer och sysselsättningsgraden sjunker till cirka 66 procent, dvs. till samma nivå som för tio år sedan. Arbetslöshetsgraden stiger till i medeltal 10,5 procent och antalet arbetslösa till cirka Ett allvarligt problem är att arbetslöshetstiderna blir längre, och där- 6

11 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA kautta myös rakenteellinen työttömyys alkaa lisääntyä. Työllisyyttä koskevaa valtakunnallista seurantatietoa saadaan Työministeriön ja TE-keskusten toimesta. Uusin saatavilla oleva Uudenmaan TE -keskuksen työllisyyskatsaus kuvaa elokuun 2009 lopun tilannetta. Koko maassa oli elokuun lopussa työttömänä työnhakijana henkilökohtaisesti lomautetut mukaan lukien henkilöä ja työttömyysaste oli 9,9 %. Uusia avoimia työpaikkoja koko maassa ilmoitettiin elokuun 2009 aikana Kauniaisen työttömyysaste oli 5,1 % eli yhteensä 194 työtöntä työnhakijaa, joista yli 50-vuotiaiden osuus oli 38 %. Samanaikaisesti työpaikkoja oli avoinna Hyvinvointi-indikaattorit (Terveys 2015 tavoitteiden toteutumisen seuranta) Terveys ohjelma on yhteistyöohjelma, joka pyrkii terveyden tukemiseen ja edistämiseen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja kunnan hallinnonaloilla. Ohjelmalla halutaan lisätä terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia ja pienentää väestöryhmien välisiä terveyseroja. Yleisten tavoitteiden lisäksi ohjelmassa esitetään viisi ikäryhmittäistä tavoitetta, jotka liittyvät lasten hyvinvointiin, nuorten päihteiden käyttöön, nuorten aikuisten miesten tapaturma- ja väkivaltakuolleisuuteen, työikäisten työ- ja toimintakykyyn sekä yli 75-vuotiaiden toimintakykyyn. Tavoitteena on myös, että suomalaisten tyytyväisyys terveyspalveluihin, koettu oma terveydentila ja kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykytasolla. Ihminen itse ja paikallinen toimintaympäristö ovat avainasemassa. Erityisesti kunnilla on tärkeä rooli tavoitteiden toteuttamisessa. Terveys ohjelman tavoitteet on asetettu ja niiden toteutumista seurataan ikäryhmittäin. Kauniaisissa seurattaviksi indikaattoreiksi on valittu alla olevan taulukon mukaiset 6 erilaista indikaattoria, vertailuvuosina esitettynä. med börjar också den strukturella arbetslösheten öka. Riksomfattande uppgifter om sysselsättningen fås av arbets- och näringsministeriet och TEcentralerna. Nylands TE-centrals nyaste sysselsättningsöversikt beskriver läget i slutet av augusti I hela landet fanns det i slutet av augusti arbetslösa arbetssökande inklusive permitterade som anmält sig till arbetskraftsbyrån, och arbetslöshetsgraden var 9,9 %. Under augusti 2009 ledigförklarades nya arbetsplatser. I Grankulla var arbetslöshetsgraden 5,1 %, dvs. sammanlagt 194 arbetslösa arbetssökande av vilka 38 % var över 50 år. Samtidigt fanns det 22 lediga arbetsplatser Välfärdsindikatorer (Uppföljning av hur målen i Hälsa 2015 nåtts) Programmet Hälsa 2015 är ett samarbetsprogram som strävar efter att stöda och främja hälsa inom alla samhällets sektorer och kommunala förvaltningar. Syftet med programmet är öka antalet friska och verksamma år och att minska hälsoskillnaderna mellan de olika befolkningsgrupperna. Utöver de allmänna målen framförs fem mål efter åldersgrupp som hänför sig till barnens välbefinnande, unga personers användning av rusmedel, dödsfall till följd av olycksfall och våld bland unga vuxna män, den arbetsföra befolkningens arbetsoch funktionsförmåga och funktionsförmågan hos personer över 75 år. Målet är också att finländarna är minst lika nöjda som i dag när det gäller hälsovårdstjänsterna, upplevelsen av det egna hälsotillståndet och erfarenheterna av hur omgivningen påverkar den egna hälsan. Det är människan själv och den lokala verksamhetsmiljön som är i nyckelposition. Särskilt kommunerna har en viktig roll för att målen ska nås. Målen i programmet Hälsa 2015 har ställts och måluppfyllelsen följs efter åldersgrupp. I Grankulla har man valt att följa 6 olika indikatorer enligt tabellen nedan. 7

12 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Indikaattori Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 1,1 (24) 1,2 (25) 2,1 (46) 1 (16)* vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä (suluissa lkm) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, 6,5 (53) 5,3 (43) 6,2 (52) % vastaavan ikäisestä väestöstä (suluissa lkm) Terveydentila keskimääräinen tai huono, 8.- ja luokkalaiset, % 8. ja 9. luokkien oppilaista Tupakointi päivittäin, lukio 1. ja 2. luokka-aste, % ja 2. luokka-asteen oppilaista Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut, % väestöstä 16,5 17,2 17,4 18 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä 92, 3 92,3 91,4 91,5 *kirjaamismenettely muuttunut uuden lainsäädännön mukaiseksi Vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleet 0-17 vuotiaiden osuus ikäluokasta. Avohuollon tukitoimenpiteet käsittää mm. tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastusten turvaamisen sekä perheen tuen ja kuntoutuksen. Andelen 0-17-åringar som omfattas av stödåtgärder inom barnskyddets öppenvård, % av befolkningen i samma ålder. Stödåtgärderna inom öppenvården omfattar bl.a. stödboende, tryggande av utkomst, skolgång och fritidsintressen samt stöd och rehabilitering för familjen. 2. Niiden vuotiaiden osuus, jotka eivät ole opiskelijoita ko. vuonna eikä ole tutkintokoodia eli ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Andelen 0-17-åringar som inte är studerande ifrågavarande år och inte har någon examenskod, dvs. utbildning efter det grundläggande stadiet. 3. Kuvaa kouluterveyskyselyssä vastanneiden oppilaiden omaa kokemusta terveydentilasta. Beskriver de elevers egna upplevelser om sitt hälsotillstånd som svarat på skolhälsoenkäten. 4. Indikaattori ilmaisee päivittäin tupakoivien lukion 1. ja 2. luokkalaisten osuuden kyselyyn vastanneista. Tavoite vuonna 2015 on, että vuotiaista alle 15 % tupakoi päivittäin. Indikatorn anger andelen elever som röker dagligen i årskurs 8-9 och årskurs 1 och 2 i gymnasiet. Målet för 2015 är att mindre än 15 % av unga i åldern år röker dagligen. 5. Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen henkilöiden osuuden väestöstä. Indikaattori toimii hyvänä pitkäaikaissairastavuuden indikaattorina. Indikatorn anger andelen personer som i slutet av året är berättigade till specialersättningsgilla läkemedel. Detta är en bra indikator för långtidssjukligheten. 6. Luku ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Tavoite on, että % ikäluokasta asuu kotona. Siffran anger andelen hemmaboende bland de 75 år fyllda. Målet är att % av åldersklassen bor hemma. 8

13 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 2 KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA - STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI Kaupungin yleinen kehittämisstrategia rakentuu tässä luvussa esitetyistä kaupungin toiminnan perustavoitteista sekä toiminnan kehittämisen kannalta keskeisimmistä strategisista linjauksista. Nämä strategiset linjaukset ovat kiinteässä suhteessa toimialojen tavoitteisiin. Kaupungin kehittämisstrategia ohjaa toimialojen toiminnan kehittämistä ja toisaalta eräät toimialojen tavoitteet on määritelty koko kaupungin kannalta keskeisiksi strategisiksi tavoitteiksi. Kaupunki sitoutuu PKS -seudun vision ja strategian toteuttamiseen osana kaupungin omaa toimintaa. Strategian avulla hahmotetaan ne suuntalinjat, jotka ohjaavat kaupungin toimintaa ja sen päätöksentekoa ja päätösten valmistelua. Kaupunginvaltuusto päättää kaupungin kehittämisstrategiasta valtuustokausittain. Kehittämisstrategia sisältää vision, arvot ja strategiset tavoitteet. Strategisista tavoitteista johdetaan vuosittaiset koko kaupunkia koskevat toiminnalliset tavoitteet. Visio, arvot ja strategiset linjaukset perustuvat kaupunginvaltuuston ja -hallituksen keväällä 2009 pitämiin strategiaseminaareihin. Stadens allmänna utvecklingsstrategi består av de i det här kapitlet framförda grundläggande målen för stadens verksamhet och de för utvecklingen av verksamheten viktigaste strategiska riktlinjerna. Dessa strategiska riktlinjer är nära förknippade med sektorernas mål. Stadens utvecklingsstrategi styr utvecklingen av sektorernas verksamhet, men å andra sidan har en del av sektorernas mål fastställts som viktiga strategiska mål för hela staden. Staden förbinder sig till att genomföra huvudstadsregionens vision och strategi som en del av stadens egen verksamhet. Med hjälp av strategin gestaltas de riktlinjer som styr stadens verksamhet, beslutsfattandet och beredningen av besluten. Stadsfullmäktige beslutar per fullmäktigeperiod om stadens utvecklingsstrategi. Utvecklingsstrategin omfattar en vision, värderingar och strategiska mål. Från de strategiska målen härleds de årliga verksamhetsmål som gäller hela staden. Visionen, värderingarna och de strategiska riktlinjerna baserar sig på fullmäktiges och stadsstyrelsens strategiseminarier på våren

14 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Strategian rakenne - Strategins uppbyggnad Valtuustokausittain Vuosittain 10

15 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 2.1 Kauniaisten kaupungin visio ja arvot - Grankulla stads vision och värderingar KAUNIAISTEN VISIO GRANKULLAS VISION Kauniainen on tulevaisuuteen suuntaava, kulttuuriperintöä kunnioittava, ihmisläheinen kaupunki, jonka viihtyisä ympäristö ja ajanmukaiset kaksikieliset palvelut edistävät yhteistä hyvinvointia. Grankulla är en framtidsorienterad, människonära stad som respekterar sitt kulturarv och vars trivsamma miljö och tidsenliga tvåspråkiga tjänster främjar den gemensamma välfärden. KAUNIAISTEN KAUPUNGIN ARVOT 1. Turvallisesti lähellä läpi elämän Kauniaisissa palvelut ovat lähellä ja helposti saavutettavissa elämän kaikissa vaiheissa. Asuinympäristö on turvallinen ja viihtyisä. 2. Aito yhteisöllisyys Kauniaisissa ihmiset välittävät toisistaan ja huolehtivat yhteisistä asioista. Kaupunki toimii tiiviissä yhteistyössä yhdistysten, yritysten ja kuntalaisten kanssa. Päätöksenteon läpinäkyvyys sekä tiedotuksen ja toiminnan avoimuus luovat luottamuksellista ilmapiiriä. Kauniaisten kaupungin toiminta on joustavaa ja päätöksenteko on lähellä kuntalaisia. 3. Elävä kaksikielisyys Kauniainen on kaksikielinen kaupunki, jossa sekä suomen- että ruotsinkielisen kulttuurin vaikutus näkyy vahvasti kuntalaisten arjessa. Kaupunki palvelee tasapuolisesti ja sujuvasti kahdella kielellä. 4. Luonnonläheisyys Kauniainen vaalii monimuotoista kaupunkirakennetta ja kestävää kehitystä. Tiivis keskusta-alue tarjoaa palvelut asukkaille. Luontoalueet ovat kaupunkilaisten monimuotoisia viihtyisiä elämisen ja virkistäytymisen keitaita. Hyvät kevytliikenneväylät ja toimiva joukkoliikenne turvaavat ympäristöystävällisen liikkumisen. 5. Ketterä kehittyminen Kaupunki kehittää toimintaansa jatkuvasti ja aktiivisesti. Kauniainen tuottaa korkeatasoiset palvelunsa kustannustehokkaasti uusinta tietoa ja innovaatioita hyödyntäen. GRANKULLA STADS VÄRDERINGAR 1. Trygg närhet genom livet I Grankulla är tjänsterna nära och lättillgängliga i alla livsfaser. Boendemiljön är trygg och trivsam. 2. Äkta gemenskap I Grankulla bryr sig människorna om varandra och drar försorg om gemensamma frågor. Staden verkar i tätt samarbete med föreningar, företag och invånare. Transparent beslutsfattande och öppen information och verksamhet skapar en förtroendefull atmosfär. Grankulla stads verksamhet är flexibel och beslutsfattandet sker nära kommuninvånarna. 3. Levande tvåspråkighet Grankulla är en tvåspråkig stad där både den finskspråkiga och den svenskspråkiga kulturens inverkan syns starkt i kommuninvånarnas vardag. Staden betjänar invånarna jämlikt och smidigt på två språk. 4. Närhet till naturen Grankulla värnar om en mångformig stadsstruktur och hållbar utveckling. Ett tätt bebyggt centrumområde erbjuder invånarna service. Naturområdena är invånarnas mångformiga och trivsamma oaser för friluftsliv och rekreation. Bra gång- och cykelvägar och fungerande kollektivtrafik gör det möjligt att röra sig miljövänligt. 5. Smidig utveckling Staden utvecklar kontinuerligt och aktivt sin verksamhet. Grankulla producerar sina högklassiga tjänster kostnadseffektivt genom att utnyttja den nyaste kunskapen och de nyaste innovationerna. 11

16 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 2.2 Strategiset tavoitteet Strategiska mål Kauniainen kehittää aktiivisesti toimintaansa monessa edelläkävijä Toiminnalliset tavoitteet Kaupunki sitoutuu PKS-seudun vision ja strategian toteuttamiseen osana kaupungin omaa toimintaa. PKS-yhteistyön vaihtoehdoilta tavoitellaan myös kustannustehokkuutta organisaation omaan toimintaan. 1.2 Kulttuuri tuodaan vanhustenhuollon laitoksiin ja kotihoitoon. Hoitohenkilökunta valmennetaan kattavasti käyttämään tanssia ja laulua hoitotyössä vuorovaikutuksen tukena, asukkaiden toiminnan aktivoimisessa ja ilon tuojana. Hoitajia kannustetaan käyttämään omaa musiikki-, kirjallisuus tms. osaamista innovatiivisesti hoitotyössä. Vuoden 2009 kuvataidepilotin kokemuksia hyödynnetään etenkin kotihoidossa ja palvelukeskuksen toiminnassa Yhteistyötä tehdään Uudenmaan taidetoimikunnan kanssa. (Koti- ja laitoshoito, sosiaalipalvelut). 1.3 Lasten hyvinvoinnin tukeminen kielellisen kehittymisen systemaattisen seurannan avulla. TRAS-menetelmä (Tidig Registrering Av Språkutveckling) otetaan käyttöön vuonna 2010 Suomen ensimmäisten kuntien joukossa. Sen avulla voidaan havainnoida ja huomioida 2 5 -vuotiaitten lasten kehitysriskejä tehokkaammin. Koska kielelliset ongelmat altistavat kiusaamiselle, TRAS-menetelmä toimii myös kiusaamista ehkäisevänä välineenä. Kielisuihkutuksen vaikutusten seurannassa tullaan käyttämään TRAS- menetelmää. Käyttöönotto tapahtuu asteittain alkaen ruotsinkielisistä yksiköistä ja sen yhteydessä tehdään yhteistyötä Vaasan kaupungin ja Folkhälsanin kanssa. (Lasten päivähoito). 1.4 Tietohallinnon ratkaisut tukevat kaupungin toiminnan kehittämistä ja johtamista sekä kuntalaisille suunnattua palvelutuotantoa. Toiminta perustuu valtuuston hyväksymään tietohallintostrategiaan. 1. Grankulla utvecklar aktivt sin verksamhet föregångare på flera områden Verksamhetsmål Staden förbinder sig att genomföra huvudstadsregionens vision och strategi som en del av stadens egen verksamhet. Staden strävar också efter att genom de alternativa samarbetsformerna inom huvudstadsregionen uppnå kostnadseffektivitet i organisationens egen verksamhet. 1.2 Kultur införs i äldreomsorgens institutioner och inom hemvården. Vårdpersonalen ges under träning i att använda dans och sång som en del av vårdarbetet så att de kan tillämpa dessa som stöd för interaktionen, för att aktivera invånarna och för att skänka glädje. Personalen sporras att använda sitt eget kunnande i t.ex. musik och litteratur på ett innovativt sätt i vårdarbetet. Erfarenheterna av det 2009 genomförda pilotprojektet för bildkonst utnyttjas i synnerhet inom hemvården och i servicecentrets verksamhet. Samarbete bedrivs med Nylands konstkommission (hemoch institutionsvården, socialtjänster). 1.3 Barnens välfärd stöds genom systematisk uppföljning av den språkliga utvecklingen. Staden börjar använda TRAS-metoden (tidig registrering av språklig utveckling) 2010 som en av de första kommunerna i Finland. Med hjälp av metoden kan utvecklingsrisker hos barn i åldern 2 5 år observeras och beaktas effektivare. Eftersom språkliga problem utsätter barn för mobbning, fungerar TRAS-metoden också som ett redskap som förebygger mobbning. TRAS-metoden kommer att användas vid uppföljningen av språkduschverksamhetens inverkan. Metoden tas i bruk stegvis börjande från de svenskspråkiga enheterna. I anslutning till metoden samarbetar Grankulla med Vasa stad och Folkhälsan (barndagvården). 1.4 Dataadministrationens lösningar stöder utvecklingen av stadens verksamhet, ledarskapet och den till invånarna riktade serviceproduktionen. Verksamheten bygger på den av fullmäktige godkända IT-strategin. 12

17 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 2. Kauniainen on maamme huippuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Toiminnalliset tavoitteet Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelma valmistuu keväällä 2010 ja vuoden aikana käynnistetään linjausten mukaiset toimenpiteet. Kaupungin toimijoita ja koko yhteisöä kannustetaan tukemaan lasten hyvinvointia ja tervettä kehitystä (kaikki toimialat). 2.2 Ehkäisevien kotikäyntien vakiinnuttaminen pysyväksi toimintakäytännöksi vuonna 2009 tehdyn pilotin kokemusten perusteella. Kotikäyntien moniammatillinen toimintamalli ja seniorineuvolan toiminta suunnitellaan niin, että ne muodostavat asiakasta hyvin palvelevan, hyvinvointia ja omatoimisuutta tukevan ja sisällöllisesti mielekkään kokonaisuuden (sosiaalipalvelut, koti- ja laitoshoito, suun terveydenhoito, terveydenhoito). 2.3 Oppilashuollon kehittäminen koulutoimen hallinnoimassa hankkeessa. Tavoitteena on vahvistaa oppilashuollon moniammatilliset rakenteet osana perhekeskusverkoston toimintaa ja tehdä syrjäytymisen ehkäisyä tukeva oppilashuollon strategia (suomen ja ruotsinkielinen koulutoimi, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi). 2.4 Luottamushenkilöille ja henkilökunnalle järjestetään terveyden edistämisen toimintapolitiikkaan valmentavaa, hyvinvointiosaamista vahvistavaa ja terveyden edistämisen toimintaa kehittävää koulutusta ja suunnittelupäiviä (tejo -työryhmä). 2.5 Lisätään ja kehitetään koulujen, liikuntajärjestöjen sekä urheiluseurojen yhteistyötä ja yhteistyömuotoja sekä tietoisuutta terveyttä edistävistä liikuntatottumuksista (kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi, koulutoimi). 2.6 Aikuisväestön hyvien elämäntapojen (liikunta, ravintotottumukset, tupakka, alkoholi,) tukeminen terveydenhuollon, kansalaisopiston ja liikuntatoimen yhteistyönä (terveydenhuolto, liikuntatoimi, kansalaisopisto). 2. Grankulla hör till topparna i landet i fråga om främjande av välfärd och hälsa Verksamhetsmål Ett barn- och ungdomspolitiskt program färdigställs på våren 2010 och under året inleds åtgärderna enligt planens riktlinjer. Stadens egna aktörer och hela samhället sporras att stödja barnens välfärd och sunda utveckling (alla sektorer). 2.2 Förebyggande hembesök befästs som en permanent arbetsform utgående från resultaten av ett 2009 utfört pilotprojekt. En multiprofessionell verksamhetsmodell för hembesöken och seniorrådgivningens verksamhet planeras så att de utgör en helhet som betjänar kunden väl, är kundorienterad, stöder välfärden och självständigheten och är innehållsmässigt meningsfull (socialtjänster, hem- och institutionsvården, munhälsovården, hälsovården). 2.3 Elevvården utvecklas inom ett projekt som administreras av skolförvaltningen. Målet är att stärka elevvårdens multiprofessionella strukturer som en del av familjecentralsnätverkets verksamhet och göra upp en strategi för elevvården som förebygger utslagning (finsk- och svenskspråkiga skolförvaltningen, social- och hälsovården, ungdomsbyrån). 2.4 För förtroendevalda och anställda ordnas utbildning och planeringsdagar som stödjer den hälsofrämjande verksamhetspolitiken, stärker välfärdskunnandet och utvecklar den hälsofrämjande verksamheten (TEJO-arbetsgruppen). 2.5 Samarbetet och samarbetsformerna mellan skolorna, idrottsorganisationerna och idrottsföreningarna samt medvetenheten om hälsofrämjande motionsvanor ökas och utvecklas (kulturbyrån, idrottsbyrån, skolförvaltningen). 2.6 Vuxenbefolkningens goda levnadsvanor (motion, kostvanor, tobak, alkohol) stöds i samarbete mellan hälsovården, medborgarinstitutet och idrottsbyrån (hälsovården, idrottsbyrån, medborgarinstitutet). 13

18 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 3. Kaupunki tukee yhteisöllisyyttä ja kuntalaisten osallisuutta Toiminnalliset tavoitteet Asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kaupungin toimintaan ja sen kehittämiseen mm. erilaisin palaute- ja vuorovaikutuskanavin. 3.2 Sivistyspoliittisten linjausten mukaiset toimenpiteet ovat käynnistyneet. 3.3 Perhekeskusverkoston alle kouluikäisten palvelujen rakenteiden ja toimintatapojen juurruttaminen niin, että kehitetään perhevalmennusta ja mahdollistetaan vanhempien vertaisryhmätoimintaa (lasten päivähoito, äitiys- ja lastenneuvola). 3. Staden stödjer samhällsgemenskapen och invånarnas deltagande Verksamhetsmål Invånarna och de som använder tjänsterna har möjlighet att delta i och inverka på stadens verksamhet och utvecklingen av denna genom bl.a. olika kanaler för respons och växelverkan. 3.2 Åtgärderna enligt de bildningspolitiska riktlinjerna har inletts. 3.3 Förankring av strukturerna och arbetsformerna inom familjecentralsnätverkets tjänster för barn under skolåldern så att familjeförberedelsen utvecklas och föräldrarnas kamratgruppsverksamhet möjliggörs (barndagvården, mödraoch barnrådgivningen). 4. Kauniaisten palvelutarjonta on yksilön tarpeet huomioivaa ja kuntalaisten elämää tukevia Toiminnalliset tavoitteet Selvitetään palvelusetelien käyttömahdollisuus vanhus- ja vammaispalveluissa (sosiaalipalvelut ja koti- ja laitoshoito). 4.2 Luodaan kotihoidon potilaiden suun terveydestä huolehtimisen toimintamalli ja otetaan se käytäntöön (suun terveydenhoito) Laaditaan kotihoidon, laitoshoidon ja palveluasumisen kriteerit (koti- ja laitoshoito) Kaupungin koulut tarjoavat kilpailukykyiset mahdollisuudet kehittyä ja opiskella turvallisessa, viihtyisässä sekä hyvän elämän eväät tarjoavassa toiminnallisessa oppimisympäristössä. 4. Grankullas serviceutbud tar hänsyn till individuella behov och stöder invånarnas liv Verksamhetsmål Möjligheten att använda servicecheckar inom äldre- och handikappsomsorgen utreds (socialtjänster, hem- och institutionsvården). 4.2 En verksamhetsmodell för skötsel av munhälsovården för hemvårdens klienter utarbetas och tas i användning (munhälsovården). 4.3 Kriterier för hemvård, institutionsvård och serviceboende utarbetas (hem- och institutionsvården). 4.4 Stadens skolor erbjuder eleverna konkurrenskraftiga möjligheter att utvecklas och studera i en trygg, trivsam och funktionell inlärningsmiljö som erbjuder vägledning för ett gott liv. 5. Kauniaisten identiteetin ja omaleimaisuuden vahvistaminen näkyy kaupungin toiminnassa ja edistää Kauniaisten tunnettuutta 5. Stärkandet av Grankullas identitet och särprägel syns i stadens verksamhet och gör Grankulla bättre känt 14

19 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Toiminnalliset tavoitteet Myönteistä mielikuvaa ja kulttuurin asemaa vahvistetaan. Kaupunki osallistuu korkeatasoiseen musiikkitapahtumaan, jossa tiede ja taide kohtaavat (kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi, sosiaali- ja terveystoimi). 5.2 Kaupunki toivottaa uudet asukkaansa tervetulleiksi lähestymällä heitä paikkakunnalle muuttamisen yhteydessä (kanslia). 5.3 Kaupungin visuaalista ilmettä paino- ym. tuotteissa uudistetaan (kanslia). Verksamhetsmål Den positiva imagen och kulturens ställning stärks. Staden deltar i arrangerandet av ett högklassigt musikevenemang där vetenskapen och kulturen möts (kultur- och fritidssektorn, social- och hälsovården). 5.2 Staden välkomnar sina nya invånare genom att ta kontakt med dem när de flyttar till orten (kansliet). 5.3 Stadens visuella profil i tryckalster och andra publikationer förnyas (kansliet). 6. Kaupunki edistää henkilöstön hyvinvointia ja rekrytoitavan henkilöstön saatavuutta Toiminnalliset tavoitteet Työhyvinvointia edistetään johtamisen osaamista ja työyhteisötaitojen syventämistä tukemalla. Järjestetään esimiesvalmennusta sekä koulutusta työyhteisötaidoista. 6.2 Tuloksellisuuden arvioinnin kehittäminen aloitetaan arviointijärjestelmien luomisella. Pilottivaiheessa mukana on hoitoalan yksiköitä. 6.3 Uusi työsuojelun toimikausi alkaa. Erityisesti yhteistoiminnan muotoja kaupungin johtoryhmien kanssa tullaan kehittämään entistä laajemman osallistavuuden lisäämiseksi. Henkilökunnan hyvinvointiin liittyy myös terveydestä huolehtimisen tukeminen. Savuttomuus työpaikoilla pyritään valtavirtaistamaan koko organisaatioon. Tuetaan myös henkilökunnan omaehtoista liikkumista ja kunnosta huolehtimista. 6.4 Huolehditaan siitä, että kaupungin palkkataso ja palvelussuhde-edut ovat seudullisesti kilpailukykyisiä. Edullisia palvelussuhdeasuntoja pyritään hankkimaan lisää kaupungille. Kehitetään työnantajakuvan markkinointia ja tuetaan myös henkilökunnan sitouttamista kaupungin työnantajamaineen vahvistamiseksi ja tunnettuuden lisäämiseksi. 6. Staden främjar de anställdas välbefinnande och tillgången på personal Verksamhetsmål Arbetshälsan främjas genom att stödja ledarskapet och fördjupa arbetsgemenskapsfärdigheterna. Chefsutbildning och utbildning i att arbeta i arbetsgemenskap ordnas. 6.2 Resultatutvärderingen av verksamheten utvecklas genom att först utarbeta ett utvärderingssystem. Enheter i vårdbranschen medverkar i pilotstadiet. 6.3 En ny verksamhetsperiod för arbetarskyddet börjar. Man kommer att utveckla i synnerhet samarbetsformerna med stadens ledningsgrupper för att åstadkomma en mer omfattande medverkan. I personalens välbefinnande ingår också stöd till att sköta om hälsan. Syftet är att införa rökfrihet på arbetsplatsen i hela organisationen. Staden stöder också de anställdas motion och konditionsfrämjande på egen hand. 6.4 Man ser till att stadens lönenivå och anställningsförmåner är regionalt konkurrenskraftiga. Avsikten är att skaffa fler förmånliga tjänstebostäder till staden. Marknadsföringen av arbetsgivarbilden utvecklas och man stöder också personalens medverkan till att stärka stadens arbetsgivarrykte och göra staden bättre känd. 15

20 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 7. Kaupungin toiminta ja palveluprosessit ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaita Toiminnalliset tavoitteet Päiväkotiverkostoa kehitetään vastaamaan tulevaisuuden palvelutarpeeseen pääkaupunkiseudun yhteiskäytön lisääntyessä Tavoitteena on varmistaa yksiköiden toimintavarmuus, tarjota lapsille turvallinen, terveellinen, ajanmukainen, ja innostava toimintaympäristö sekä parantaa toiminnan taloudellista tehokkuutta. 7.2 Vanhuspalvelujen laitoshoitopainotteisuutta vähennetään ja palvelurakennetta täydennetään tehostetun palveluasumisen yksiköllä ja päivätoiminnan kehittämisellä. Palveluverkosto ja yksiköiden koko suunnitellaan siten, että turvataan toimintavarmuus ja pystytään vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksiin. Näillä toimenpiteillä parannetaan myös toiminnan tuloksellisuutta (koti- ja laitoshoito). 7.3 Kauniainen kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja ja palvelurakennetta yhteistoiminnassa Espoon ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Palvelujen kehittämistä ohjaavat pääkaupunkiseudun strategiset linjaukset (sosiaali- ja terveystoimi). 7.4 Sähköisiä palveluja kehitetään ja otetaan käyttöön uusia käyttäjäystävällisiä toimintatapoja, jotka edistävät palvelujen sujuvuutta ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä (yleishallinto). 7.5 Laaditaan kaupungin hankintoja koskevat linjaukset. Hankinnan organisaatiota ja hankintaprosesseja (koordinointia, laatua, vastuujakoa) kehitetään kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Kehittämistyön avulla tuetaan myös paremmin toimialoja hankintojen kilpailutuksissa (kanslia). 7.6 Pääkaupunkiseudun yhteishankkeena alkavan virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen ja suun erikoishoidon yksikön (PKS-SEHYK) käytäntöjen ja kriteerien käyttöön ottaminen. 7. Stadens verksamhet och serviceprocesser är ekonomiskt och funktionellt effektiva Verksamhetsmål Daghemsnätet utvecklas så att det svarar mot det framtida servicebehovet när samanvändningen inom huvudstadsregionen ökar Målet är att säkerställa enheternas driftssäkerhet och erbjuda barnen en trygg, sund, tidsenlig och inspirerande verksamhetsmiljö samt förbättra verksamhetens ekonomiska effektivitet. 7.2 Tyngdpunkten på institutionsvård inom äldreomsorgen minskas och servicestrukturen kompletteras med en enhet för effektiverat serviceboende och genom att utveckla dagverksamheten. Servicenätet och enheternas storlek planeras så att man tryggar funktionssäkerheten och kan svara mot framtidens krav. Med dessa åtgärder ger verksamheten också bättre resultat (hem- och institutionsvården). 7.3 Grankulla utvecklar social- och hälsovårdstjänsterna och servicestrukturerna i samråd med Esbo och de övriga kommunerna i huvudstadsregionen. Huvudstadsregionens strategiska riktlinjer styr utvecklingen av servicen (social- och hälsovården). 7.4 De elektroniska tjänsterna utvecklas och nya användarvänliga arbetsformer införs som främjar servicens smidighet och en ändamålsenlig användning av resurserna (allmänna förvaltningen). 7.5 Riktlinjer för stadens upphandling görs upp. Organisationen och processerna för upphandlingen (samordning, kvalitet, ansvarsfördelning) utvecklas för att öka kostnadseffektiviteten. Genom utvecklingsarbetet stöds också sektorerna bättre i konkurrensutsättningen av anskaffningar (kansliet). 7.6 Staden inför den praxis och de kriterier som används inom jouren utanför tjänstetid och enheten för specialiserad munvård (PKS- SEHYK), vilka anordnas som huvudstadsregionens samprojekt. 16