KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN"

Transkriptio

1 Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN vuodeksi 2011 ja taloussuunnitelma vuosiksi Kaupunginhallituksen ehdotus för år 2011 och ekonomiplan för åren Stadsstyrelsens förslag Kvsto - Stge

2

3 SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida Sivu Sida YLEISPERUSTELUT ALLMÄNNA MOTIVERINGAR PÄÄTÖSEHDOTUKSET FÖRSLAG TILL BESLUT TALOUSARVION SITOVUUS BUDGETENS BINDANDE VERKAN Selityksiä Förklaringar 73 KÄYTTÖTALOUSOSA DRIFTSEKONOMIDELEN 1 KAUPUNGINJOHTAJAN TOIMIALA STADSDIREKTÖRSROTELN 1 01 Vaalit Val Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Tarkastuslautakunta ja -virasto Revisionsnämnden 80 och kontoret 1 04 Kaupunginhallitus Stadsstyrelsen Hallintokeskus Förvaltningscentralen Talous- ja suunnittelukeskus Ekonomi- och 91 planeringscentralen 1 14 Keskitetysti maksettavat menot Utgifter som 96 betalas centraliserat 1 27 Kunnallisverotus Kommunalbeskattning Helsingin seudun ympäristöpalvelut - 99 kuntayhtymän maksuosuudet, Khn käytettäväksi 1 39 Muu yleishallinto Övrig allmän förvaltning 100 Helsingin Energia liikelaitos Affärsvärket Helsingfors Energi Helsingin Satama -liikelaitos Affärsverket Helsingfors Hamn Taloushallintopalvelu -liikelaitos Affärsverket Ekonomiförvaltningstjänst 2 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI BYGGNADS- OCH MILJÖVÄSENDET Helsingin kaupungin tukkutori Helsingfors 132 stads partitorg 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen Yleisten töiden lautakunta ja rakennusvirasto 140 Nämnden för allmänna arbeten och byggnadskontoret 2 10 Rakentamispalvelu Byggtjänsten Pelastustoimi Räddningsväsendet Ympäristötoimi Miljöväsendet Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän maksuosuudet, 168 Khn käytettäväksi Samkommunen Helsingforsregionens trafiks betalningsandelar, till Stns disposition HKL -liikelaitos Affärsverket HST 169 Palmia -liikelaitos Affärsverket Palmia SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSVÄSENDET Sosiaalitoimi Socialväsendet Terveystoimi Hälsovårdsväsendet SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI BILDNINGS- OCH PERSONALVÄSENDET Opetusvirasto Utbildningsverket Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n tukeminen, 250 Khn käytettäväksi Stöd till Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, till Stns disposition 4 11 Suomenkielinen työväenopisto Finska arbetarinstitutet Ruotsinkielinen työväenopisto Svenska arbetarinstitutet Kaupunginkirjasto Stadsbiblioteket Kaupungin taidemuseo Stadens konstmuseum Kulttuuritoimi Kulturväsendet Kaupunginmuseo Stadsmuseet Orkesteritoiminta Orkesterverksamhet Korkeasaaren eläintarha Högholmens djurgård Nuorisotoimi Ungdomsväsendet Liikuntatoimi Idrottsverksamhet Henkilöstökeskus Personalcentralen Työterveyskeskus Företagshälsovårdscentralen Tietokeskus Faktacentralen 335 Henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitos Affärsverket personalutvecklingstjänster KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI STADSPLANERINGS- OCH FASTIGHETSVÄSENDET Kaupunkisuunnittelutoimi Stadsplaneringsväsendet Kiinteistötoimi Fastighetsväsendet Asuntotuotantotoimisto Bostadsproduktionsbyrån Rakennusvalvonta Byggnadstillsyn 376 TULOSLASKELMAOSA RESULTATRÄKNINGSDELEN Tuloslaskelma Resultaträkning 385 Helsingin kaupungin tuloslaskelma Helsingfors stads resultaträkning 7 TULOSLASKELMAOSA RESULTATRÄKNINGSDELEN Toiminnan rahoitus Finansiering av verksamheten 387

4 2 SISÄLLYS INNEHÅLL Sivu Sida Sivu Sida 7 02 Rahoitus- ja sijoitustoiminta Finansierings- 389 och investeringsverksamhet 7 03 Rahastointi Fondering Poistoerot Avskrivningsdifferenser 395 INVESTOINTIOSA INVESTERINGSDELEN 8 INVESTOINTIOSA INVESTERINGSDELEN Kiinteä omaisuus Fast egendom Talonrakennus Husbyggnad Kadut, liikenneväylät ja radat Gator, trafikleder 404 och banor 8 05 Väestönsuojat Skyddsrum Puistorakentaminen Anläggande av parker Liikuntapaikat Idrottsplatser Korkeasaaren eläintarha Högholmens djurgård Irtaimen omaisuuden perushankinta Grundanskaffning 417 av lös egendom 8 18 Helsingin kaupungin tukkutori Helsingfors 419 stads partitorg 8 21 Kuntayhtymät Samkommuner Arvopaperit Värdepapper Muu pääomatalous Övrig kapitalhushållning Konserniin kuuluvat yhtiöt ja säätiöt Bolag och stiftelser inom koncernen 4. Investointiohjelma vuosiksi Investeringsprogram för åren Talonrakennuksen ja väestönsuojien rakennusohjelma vuosiksi Byggnadsprogram för husbyggnad och skyddsrum för åren Vuokra- ja osakekohteet Hyresoch aktieobjekt Liikuntapaikkojen rakennusohjelma vuosiksi Program för anläggning av idrottsplatser för åren RAHOITUSOSA FINANSIERINGSDELEN Rahoituslaskelma Finansieringskalkyl 425 Helsingin kaupungin rahoituslaskelma Helsingfors stads finansieringskalkyl RAHOITUSOSA FINANSIERINGSDELEN Pitkävaikutteinen rahoitus Långfristig finansiering 427 Rahastot 433 on liittyvät taulukot Tabeller till budgeten 1. Ottolainat Upptagna lån n liitteet Bilagor till budgeten 1. Vuoden 2011 talousarvioon sisältyvistä avustusmäärärahoista sidotut avustukset ja avustuksenluonteiset korvausmäärärahat Understöd och understödsmässiga ersättningsanslag, som skall anvisas ur understödsanslagen i 2011 års budget 2. Vuoden 2011 talousarvioon sisältyvien jäsenmaksujen erittely Specifikation av medlemsavgifterna i 2011 års budget

5 TALOUSARVIO BUDGET TALOUSSUUNNITELMA EKONOMIPLAN

6

7 5 YLEISPERUSTELUT ALLMÄNNA MOTIVERINGAR 1 JOHDANTO 1 INLEDNING Vuoden 2011 talousarvioehdotus perustuu lauta- ja johtokuntien tekemiin talousarvioehdotuksiin, joiden valmistelu pohjautui kaupunginhallituksen antamiin talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeisiin. Laatimisohjeissa edellytettiin, että lauta- ja johtokunnat laativat talousarvioehdotuksen sopeuttamalla toiminnasta aiheutuvat menot ja investoinnit kestävän tulopohjan mukaiselle tasolle ohjeissa annetun raamin mukaisesti. Euromääräisenä lähtökohtana olivat hallintokuntien vuoden 2010 talousarvion määrärahat. Helmikuun 2010 palkkaratkaisun mukaisiin palkankorotuksiin varauduttiin keskitetysti. Ohjeisiin sisältyi myös kaupunginhallituksen talousarvion valmistelutyötä ohjaavia kannanottoja. Förslaget till budget för år 2011 utgår från nämndernas och direktionernas budgetförslag, vilka baserar sig på stadsstyrelsens anvisningar om hur budgetförslaget och ekonomiplaneförslaget ska utarbetas. Enligt anvisningarna för budgetarbetet ska nämnderna och direktionerna utarbeta sina budgetförslag genom att anpassa utgifterna för verksamheten och investeringarna till en nivå som motsvarar en hållbar inkomstbas, inom den ram som ges i anvisningarna. Utgångspunkt för eurobeloppen är förvaltningarnas anslag i 2010 års budget. Det gjordes en central reservering för löneförhöjningar i enlighet med löneuppgörelsen i februari Anvisningarna innefattar också ställningstaganden från stadsstyrelsen som styr budgetberedningen.

8 6 2 YLEINEN TALOUSTILANNE JA TOI- MINTAYMPÄRISTÖ 2 DET ALLMÄNNA EKONOMISKA LÄ- GET OCH OMVÄRLDEN 2.1 Yleinen talouskehitys 2.1 Den allmänna ekonomiska utvecklingen Yleistä talouskehitystä ja kuntatalouden tilannetta kuvaavat tarkastelut perustuvat valtion vuoden 2011 talousarvioesityksessä esitettyihin tietoihin sekä Kuntaliiton alkusyksystä 2010 esittämiin arvioihin. Maailmantalous ajautui syvään taantumaan syksyn 2008 rahoitusmarkkinakriisin seurauksena. Ennakkotietojen valossa vuosi 2009 oli BKT:n vuosimuutoksella (-8,0 %) mitattuna yksi Suomen taloushistorian heikoimmista. Näyttää kuitenkin siltä, että taantuma jää melko lyhytkestoiseksi. Etupäässä kehittyvien talouksien vetämänä ovat yritysten ja kotitalouksien odotukset maailmalla muuttuneet myönteisemmiksi ja Suomenkin taloudessa on nähty taantuman jälkeistä toipumista. Tuotanto on kääntynyt kasvuun vuoden 2010 alkupuolelta alkaen. Vuoden 2009 pudotus oli kuitenkin niin suuri, että nopeallakin talouskasvulla vie useita vuosia ennen kuin taantumaa edeltänyt kokonaistuotannon taso saavutetaan. Ennusteiden mukaan lähivuosien talouskasvu ei tule yltämään kriisiä edeltäviin lukuihin. Rahoitusmarkkinat ovat epävarmassa tilanteessa, useiden kehittyneiden maiden julkiset taloudet ovat erittäin velkaantuneita ja monissa maissa työttömyys on korkealla. Talouskasvun mahdollisesti vähänkin hiipuessa, ei kehittyneillä mailla ole resursseja käynnistää uudestaan taloutta elvyttäviä toimenpiteitä. Suomen vienti keskeisimpiin vientimaihimme, Ruotsiin ja Saksaan, on lähtenyt vahvaan kasvuun vuoden 2010 toisen neljänneksen aikana. Suomen talouden ennakoidaan kuitenkin yltävän nopeampaan talouskasvuun muuta maailmaa myöhemmin. Vuonna 2010 Suomen talouskasvun ennakoidaan olevan hieman yli kaksi prosenttia ja vauhdittuvan vuodeksi 2011 noin kolmeen prosenttiin. Vuodeksi 2012 kokonaistuotannon kasvun ennakoidaan kuitenkin jo hidastuvan noin kahteen ja puoleen prosenttiin. Näillä kasvuluvuilla vasta vuonna 2013 päästäisiin taantumaa edeltävään vuoden 2008 kokonaistuotannon tasoon. Kokonaistuotannon alenemisen myötä työllisyys heikkeni vuonna 2009 nopeasti. Työllisyys ei kuitenkaan heikentynyt niin paljon kuin alkuvuonna ennakoitiin. Vuoden 2010 keskimääräinen työttömyysprosentti noussee noin kahdeksaan ja puoleen prosenttiin. Talouskasvun käynnistyessä työllisyystilanteen ennakoidaan parantuvan syksystä 2010 eteenpäin. Työllisten määrän ennakoidaan olevan vuoden 2008 tasolla vuonna Työllisyyden heikentymisen seurauksena palkkasumma aleni vuonna 2009 noin -1,2 %. Palkkasumman aleneminen oli seurausta ennen kaikkea lomautuksia seuranneesta tehtyjen työtuntien määrän alenemisesta. Ansiotason hieman noustessa tehtyjen työehtosopimusten seurauksena vuonna 2010 palkkasumman ennakoidaan kasvavan 2,5 %. Työllisten määrän kääntyessä takaisin kasvu-uralle vuonna 2011 ennakoidaan palkkasumman kasvavan yli neljä prosenttia. Kuitenkaan vuosien 2007 ja 2008 yli kuuden prosentin kasvulukuihin ei lähivuosina ennakoida päästävän. Granskningen av den allmänna ekonomiska utvecklingen och kommunernas ekonomiska läge bygger på uppgifterna i statens budgetproposition 2011 och på beräkningar som Finlands Kommunförbund lade fram på förhösten Världsekonomin drevs in i en djup recession som en följd av krisen på finansmarknaden hösten På basis av preliminära uppgifter var år 2009 mätt med årsförändringen i BNP ( 8 %) ett av de svagaste i Finlands ekonomiska historia. Det verkar dock bli en ganska kortvarig recession. Företagens och hushållens förväntningar har blivit positivare ute i världen främst tack vare de ekonomier som är stadda i utveckling. Också i Finlands ekonomi syns tecken på en återhämtning från recessionen. Produktionen började öka tidigt år Nedgången var dock så kraftig år 2009 att det även om den ekonomiska tillväxten är snabb tar flera år innan den totala produktionen är på samma nivå som före recessionen. Enligt prognoserna kommer den ekonomiska tillväxten de närmaste åren inte att nå likadana siffror som före recessionen. Finansmarknaden är i en osäker situation, den offentliga ekonomin är i flera utvecklade länder ytterst skuldtyngd, och många länder har stor arbetslöshet. Om den ekonomiska tillväxten minskar aldrig så lite har de utvecklade länderna inte resurser att på nytt börja vidta åtgärder som stimulerar ekonomin. Finlands export till våra viktigaste exportländer Sverige och Tyskland började öka kraftigt under andra kvartalet år Den snabbare ekonomiska tillväxten väntas dock komma senare i Finland än i världen i övrigt. Landets ekonomiska tillväxt antas bli något över 2 % år 2010 och lite snabbare, ca 3 %, år Den totala produktionen väntas åter växa långsammare år 2012, med ca 2,5 %. Dessa tillväxtsiffror innebär att den totala produktionen först år 2013 är på samma nivå som år 2008, före recessionen. Sysselsättningen försämrades snabbt år 2009 till följd av att den totala produktionen sjönk, dock inte så mycket som prognoserna i början av året visade. Den genomsnittliga arbetslöshetsgraden blir troligen ca 8,5 % år Då den ekonomiska tillväxten kommer i gång väntas sysselsättningsläget förbättras, fr.o.m. hösten Antalet personer som har arbete beräknas år 2012 vara detsamma som år Lönesumman sjönk år 2009 med ca 1,2 % till följd av att sysselsättningen försämrats. Att den sjönk beror främst på att de utförda arbetstimmarna blev färre efter permitteringar. Tack vare att inkomstnivån stiger något år 2010 på basis av kollektivavtal väntas lönesumman öka med 2,5 %. Genom att antalet personer som har arbete åter börjar stiga år 2011 ökar lönesumman förmodligen med mer än 4 %. Sådana tillväxtsiffror som förekom åren 2007 och 2008, 6 % och mer, blir knappast aktuella de närmaste åren.

9 7 Tuotannon määrän supistuminen on selvästi heikentänyt julkisen talouden tilaa. Verotulojen kehitykseen vaikuttavat tekijät, kuten yksityinen kulutus, yritysten tuloskehitys ja palkkasumma, ovat heikentyneet taantuman myötä. Verotulojen elpymisen myötä julkisen talouden heikentyminen Suomessa hidastuu lähivuosina, mutta julkisen talouden rahoitusjäämä tulee pysymään negatiivisena lähivuodet. Tämän julkisen talouden kestävyysvajeen kääntäminen positiiviseksi on lähivuosien avainkysymyksiä. Den krympande produktionen har försvagat den offentliga ekonomin avsevärt. Den privata konsumtionen, företagens resultatutveckling och lönesumman är faktorer som har en inverkan på hur skatteintäkterna utvecklas, och de har alla vänt nedåt på grund av recessionen. Tack vare att skatteintäkterna återhämtat sig försämras landets offentliga ekonomi mindre de närmaste åren, men det finansiella sparandet i den offentliga ekonomin kommer att förbli negativt de närmaste åren. Hur detta hållbarhetsunderskott i den offentliga ekonomin ska fås att bli positivt är en nyckelfråga de närmaste åren. Taulukko Tabell 1. Kansantalouden muutos edelliseen vuoteen verrattuna Samhällsekonomisk förändring jämfört med föregående år BKT, kasvu BNP, ökning % - 8,0 2,1 2,9 Kulutus, kasvu Konsumtion, ökning % - 1,0 1,5 1,6 Investoinnit Investeringar % -14,7-0,1 5,0 Työllisyys Sysselsättning, % 68,3 68,3 69,3 Työttömyys Arbetslöshet, % 8,2 8,6 8,2 Kuluttajahinnat, nousu Konsumentpriser, ökning % 0,0 1,5 2,5 Ansiotaso, nousu Inkomstnivå, ökning % 4,0 2,6 2,8 Lähde: VM Källa: FM 2.2 Kuntatalouden tilanne 2.2 Kommunernas ekonomiska läge Kuntatalous näyttäisi selviytyvän talouskriisistä hieman ennakoitua paremmin. Talouskasvun viriäminen vuoden 2010 alkupuolelta alkaen on hidastanut työttömyyden kasvua vuonna 2010 ja johtanut siihen, että kuntien tulopohja ei ole kehittynyt kaikkein heikoimpien skenaarioiden mukaisesti. Vuonna 2010 kunnallisverotulojen arvioidaan supistuvan hieman verrattuna edelliseen vuoteen palkkasumman heikkenemisen ja osin myös verovähennysten kasvun seurauksena. Työttömyyden kasvusta huolimatta kunnallisverotulojen supistumisen arvioidaan tänä vuonna jäävän -0,5 prosenttiin, koska työssäkäyvien ansiotaso nousee voimassa olevien palkkasopimusten myötä. Osa ennakoitua paremmasta verotulokehityksestä on seurausta siitä, että kunnat ovat nostaneet kunnallisvero- sekä kiinteistöveroprosenttejaan vuodeksi Vuonna 2011 kuntien taloudellisen kokonaistilanteen ennakoidaan pysyvän vuosien tasolla, koska kunnat ovat pystyneet hillitsemään menokasvuaan ja verotulojen ennakoidaan kääntyvän vuonna 2011 takaisin kasvu-uralle. Verotulojen heikko kehitys vuosina on saatu kuntasektorilla tasapainotettua sillä, että menokasvua on saatu hillittyä vuosien kasvuvauhdista. Vielä vuonna 2008 toimintamenojen kasvu oli kuntasektorilla keskimäärin noin kahdeksan prosenttia. Vuonna 2009 toimintamenojen kasvu painui noin neljään prosenttiin ja vuodelle 2010 ennakoidaan kuntasektorille keskimäärin noin kolmen prosentin menokasvua. Keskeinen tekijä menokasvun hillitsemisessä on ollut kuntien työntekijöilleen maksaman palkkasumman edellisiä vuosia pienempi kasvu vuonna Osa tästä kehityksestä on ollut seurausta vuoden 2010 alussa solmitusta maltillisesta palkkasopimuksesta, mutta osa on seurausta kuntien henkilöstömäärän vähenemisestä. Den kommunala ekonomin verkar klara den ekonomiska krisen något bättre än väntat. Tack vare att den ekonomiska tillväxten kom i gång i början av år 2010 har arbetslösheten ökat långsammare under året, vilket lett till kommunernas inkomstbas inte har utvecklats i enlighet med de allra svagaste scenarierna. De kommunala skatteintäkterna beräknas minska något år 2010 jämfört med år 2009 till följd av att lönesumman är mindre och delvis också till följd av att skatteavdragen är högre. Trots att arbetslösheten ökat blir minskningen i de kommunala skatteintäkterna år 2010 bara 0,5 %, vilket beror på att de förvärvsarbetandes inkomstnivå stiger genom de gällande löneavtalen. Den prognostiserade förbättringen i skatteintäktsutvecklingen är delvis en följd av att kommunerna höjt kommunalskattesatsen och fastighetsskattesatser för år Kommunernas ekonomiska totalsituation väntas år 2011 vara densamma som åren , dels för att kommunerna har kunnat dämpa utgiftsökningen, dels för att skatteintäkterna troligen börjar växa igen år Den svaga skatteintäktsutvecklingen åren har kunnat balanseras i kommunsektorn genom att utgiftsökningen har dämpats i förhållande till tillväxttakten åren Så sent som år 2008 ökade omkostnaderna i kommunsektorn med ca 8 % i genomsnitt. År 2009 ökade omkostnaderna med bara ca 4 % och år 2010 beräknas utgiftsökningen bli ca 3 % i genomsnitt i kommunsektorn. En central faktor när det gällt att dämpa utgiftsökningen har varit att lönesumman för de kommunanställda stigit mindre år 2010 än de föregående åren. Utvecklingen beror delvis på att ett måttfullt löneavtal träffades i början av år 2010 och delvis på att antalet kommunanställda minskat.

10 8 Edellä mainitun kehityksen seurauksena kuntien yhteenlasketun vuosikatteen arvioidaan vuonna 2010 olevan noin 2,4 mrd. euroa ja kattavan poistot. Investointien ollessa poistoja suurempia ei vuosikatteen kuitenkaan ennakoida riittävän investointitason kattamiseen. Tämän seurauksena kuntasektorin lainakannan ennakoidaan kasvavan vuonna 2010 noin 750 milj. eurolla. Kuntatalouden tasapainoon vuosina tulevat vaikuttamaan merkittävästi kuntien verotukseen ja menojen kasvun hillintään liittyvät päätökset sekä myös tulevat kunta-alan työmarkkinaratkaisut. Kunta-alan henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan vuosina pysyvän nykyisellä tasollaan. Väestönkasvusta seuraava palvelutarpeen kasvu tulisi kattaa tuottavuutta parantamalla. Kuntatalouden tilaa helpottaa hieman peruspalvelujen kustannustason kasvun pysyminen vuonna 2011 noin 2,5 prosentissa. Kuntatalouden tulojen ja menojen välille on talouskriisin seurauksena syntynyt epätasapaino. Ennusteiden mukaan kuntasektorin vuosikate on koko 2010-luvun alkupuolen selvästi investointitasoa pienempi ja tämän seurauksena investointeja joudutaan pysyvästi rahoittamaan velkarahalla. Tämä epätasapaino tulee vaikuttamaan kuntiin tuntuvasti usean vuoden ajan. Näin tulee käymään, vaikka yleinen taloustilanne alkaisikin esitettyjen ennusteiden mukaisesti parantua. Kuntien kasvava lainakanta lisää vuosittaisia lainanhoitokuluja ja nämä kulut vähentävät palvelutuotantoon käytettävissä olevia määrärahoja. Väestön ikääntymisen seurauksena talouskasvun ja sitä kautta kuntien verotulojen kasvun oletetaan jäävän pysyvästi 2000-luvun tavanomaista tasoa hitaammaksi. Tästä johtuen kuntatalouden toimintamenojen kasvu ei voi jatkua viime vuosien tasolla. Palvelujen tarve erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla sekä mahdollinen työvoimasta kilpailu lisäävät kuntien kustannuspaineita. Tässä yhteydessä tuottavuutta parantavien uudistusten merkitys koko kuntasektorilla korostuu entisestään. Vuonna 2011 valtio rahoittaa eduskunnalle annetun talousarvioehdotuksen mukaan kuntien peruspalveluja valtionosuuksien ja -apujen kautta yhteensä noin 10,1 mrd. eurolla. Kuntien valtionosuudet ja -avut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan 9,0 mrd. euroa. Muihin valtionosuuksiin ehdotetaan noin 1,0 mrd. euroa. Valtionosuudet ovat vuonna 2011 yhteensä 400 milj. euroa suuremmat kuin vuonna Valtionosuuksien kasvu selittyy pääosin kustannustason nousua vastaavan indeksitarkistuksen (1,6 %) sekä kuntien veropohjan muutoksiin liittyvän kuntien verotulonmenetysten kompensaation aiheuttamista valtionosuuksien lisäyksistä. Nämä indeksitarkistukset ja verokompensaatiot eivät siis lisää valtion kunnille kohdistamaa lisärahoitusta. Kuntien valtionosuuksiin vaikuttavat myös väestön ikärakenteen ja määrän muutokset. Tämä nostaa kuntien laskennallisia kustannuksia. Em. johdosta sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät. Den ovannämnda utvecklingen väntas leda till att kommunernas sammanlagda årsbidrag år 2010 blir ca 2,4 miljarder euro och täcker avskrivningarna. I och med att investeringarna är större än avskrivningarna räcker årsbidraget troligen inte till för att täcka dem. Kommunsektorns lånestock väntas till följd av detta öka med ca 750 mn euro år Balansen i den kommunala ekonomin åren kommer i hög grad att påverkas av de beslut som hänför sig kommunernas beskattning och till stävjandet av utgiftsökningen och dessutom av de framtida arbetsmarknadsuppgörelserna i kommunsektorn. Det sammanlagda antalet kommunanställda beräknas åren hålla sig på den nuvarande nivån. Befolkningstillväxten för med sig att servicebehovet ökar, och denna ökning bör täckas med förbättrad produktivitet. Läget i den kommunala ekonomin underlättas något genom att kostnadsökningen i basservicen blir bara ca 2,5 % år Till följd av den ekonomiska krisen har det uppstått en obalans mellan inkomster och utgifter i den kommunala ekonomin. Enligt prognoserna kommer årsbidraget i kommunsektorn att vara mycket lägre än investeringarna hela början av 2010-talet, vilket betyder att investeringar fortlöpande måste finansieras med lån. Obalansen kommer att påverka kommunerna en hel del i flera års tid. Detta kommer att ske även om det allmänna ekonomiska läget börjar förbättras i enlighet med prognoserna. De årliga lånekostnaderna blir större genom att kommunernas lånestock växer, och dessa kostnader minskar de anslag som kan användas för tjänsteproduktion. En förmodad följd av att befolkningen åldras är att den ekonomiska tillväxten och därmed också tillväxten i kommunernas skatteintäkter permanent förblir långsammare än vad som varit normalt på 2000-talet. Omkostnaderna i den kommunala ekonomin kan därför inte fortsätta att växa i samma takt som de senaste åren. Servicebehovet särskilt inom social- och hälsovårdssektorn och en eventuell konkurrens om arbetskraft ökar kostnadstrycket i kommunerna. I detta sammanhang blir produktivitetsförbättrande reformer i hela kommunsektorn allt viktigare. Enligt förslaget till statsbudget, som avgetts till riksdagen, ska staten år 2011 finansiera kommunal basservice med statsandelar och -bidrag till ett belopp av sammanlagt 10,1 miljarder euro. Kommunernas statsandelar och -bidrag är i huvudsak kalkylmässiga och icke-öronmärkta. För kalkylmässiga statsandelar föreslås 9 miljarder euro och för övriga statsandelar ca 1 miljard euro. Statsandelarna är år 2011 sammanlagt 400 mn euro större än år Ökningen i statsandelarna kan huvudsakligen förklaras med en indexjustering (1,6 %) som motsvarar stegringen i kostnadsnivån och med den kompensation för skatteintäktsförluster som kommunerna får med anledning av förändringar i kommunernas skatteunderlag. Indexjusteringen och skattekompensationen ökar således inte statens tilläggsfinansiering till kommunerna. Kommunernas statsandelar påverkas också av förändringar i åldersstrukturen och folkmängden. Detta höjer kommunernas kalkylmässiga kostnader. Statsandelarna för social- och hälsovård ökar med anledning av det ovannämnda.

11 9 Valtionosuuksien tasaukset, jotka perustuvat kunkin kunnan laskennallisten verotulojen määrään, vaikuttavat merkittävästi useiden kuntien, kuten Helsingin, saamien valtionosuuksien määrään. Vuonna 2011 kuntien tuloja vähentävät tasaukset ovat suuremmat kuin tuloja lisäävät tasaukset eli osa kuntien verotulojen erojen tasapainottamiseen tarkoitetuista rahavirroista kohdentuu valtiolle. Helsingille kyseiset valtionosuuksien tasaukset ovat vuonna 2011 ennakkotietojen mukaan 302 milj. euroa negatiiviset. 2.3 Taloudellinen tilanne Helsingin seudulla ja Helsingissä Utjämningen av statsandelarna, som baserar sig på det kalkylmässiga skatteintäktsbeloppet i de enskilda kommunerna, påverkar betydligt statsandelsbeloppet för flera kommuner, såsom Helsingfors. De utjämningar som minskar kommunernas inkomster är år 2011 större än de utjämningar som ökar kommunernas inkomster, dvs. en del av de penningflöden som är avsedda för balansering av skillnaderna mellan kommunerna i fråga om skatteintäkter går till staten. För Helsingfors resulterar utjämningen av statsandelarna enligt preliminära uppgifter i 302 mn euro på minussidan år Det ekonomiska läget i Helsingforsregionen och Helsingfors Seudun talous- ja työllisyystilanne Det ekonomiska läget och sysselsättningsläget i regionen Tuotanto kääntyi laman jälkeen selvään nousuun alkuvuoden 2010 aikana Helsingin seudulla. Ennakkoarvion mukaan tuotanto kasvoi vajaat 2 % edellisvuodesta kuluvan vuoden ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä. Kasvukäänteestä huolimatta tuotanto kausitasoitettuna oli vuoden toisella neljänneksellä noin kymmenyksen alemmalla tasolla kuin vuoden 2008 alkupuolella. Vuodesta 2005 Helsingin seudun tuotanto on kasvanut 7 % ja koko maan 3 %. Tuotannon vaihtelut ovat olleet Helsingin seudulla rajumpia kuin koko maassa viime vuosina. Lamaa edeltänyt kasvu oli nopeampaa ja kesti pitempään kuin muualla, mutta pudotus vuoden 2009 alkupuolella oli jyrkempi. Kuluvan vuoden alussa kasvu käynnistyi Helsingin seudulla vahvempana kuin koko valtakunnassa, mutta toisen neljänneksen ennakkoarvioissa seutu jää koko maasta jälkeen. Helsingin seudun suhdannekehityksen taustalla vaikuttaa toimialarakenne, jossa palveluiden osuus on erittäin suuri, mutta elektroniikkaan ja kone- ja laiteteollisuuteen painottuva teollisuus sekä rakentaminen hallitsevat silti suhdannevaihteluita. Helsingin seudulla työttömyysaste oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 2010 heinäkuussa 8,5 %. Koko maan työttömyysaste oli 10,8 %. Helsingin seudun työttömyysaste oli 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Työttömiä oli Helsingin seudulla yhteensä , mikä oli 4 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysaste, eli työllisten osuus vuotiaasta väestöstä, oli vuoden toisella neljänneksellä Helsingissä 74,6 % ja Helsingin seudulla 74,3 %. Työllisyysasteet laskivat hieman vuoden takaisesta. Helsingin seudulla työvoiman ulkopuolella olevien määrä lisääntyi 3 % edellisvuodesta. Heidän määränsä oli vuoden 2010 toisella neljänneksellä henkilöä eli runsas neljäsosa seudun vuotiaasta väestöstä. Koko Suomessa työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvoi niin ikään 3 % verrattuna vuoden takaiseen. Työllinen työvoima kasvoi Helsingin seudulla vuoden 2010 keväällä etenkin majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä kaupan alalla. Suurimmat supistukset koettiin informaatioja viestintäalan työntekijämäärässä. Myös koulutuksessa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa työntekijämäärä oli viime vuoden vastaavaa ajankohtaa pienempi. Produktionen började tidigt år 2010 helt klart öka på nytt i Helsingforsregionen efter recessionen. Enligt en preliminär beräkning ökade produktionen med knappa 2 % under första och andra kvartalet år 2010 i förhållande till år Trots vändningen uppåt gjorde en säsongutjämning att produktionen under andra kvartalet var ungefär en tiondel mindre än i början av år Produktionen har sedan år 2005 ökat med 7 % i Helsingforsregionen och med 3 % i landet som helhet. Produktionsvariationerna har de senaste åren varit kraftigare i Helsingforsregionen än i landet som helhet. Tillväxten före recessionen var snabbare och långvarigare än på annat håll, men nedgången i början av år 2009 var brantare. I början av år 2010 började produktionen öka kraftigare i Helsingforsregionen än i landet som helhet, men enligt preliminära uppgifter för första kvartalet släpar regionen efter. Konjunkturutvecklingen i Helsingforsregionen påverkas av sektorstrukturen, där andelen tjänster är synnerligen stor men industrin, som främst är elektronikindustri och maskin- och utrustningsindustri, och byggandet dominerar konjunkturväxlingarna. Enligt arbets- och näringsministeriet var arbetslöshetsgraden 8,5 % i Helsingforsregionen i juli Siffran för hela landet är 10,8 %. Arbetslöshetsgraden ökade med 0,2 procentenheter i Helsingforsregionen i förhållande till juli ett år tidigare. Antalet arbetslösa i Helsingforsregionen uppgick till sammanlagt , vilket är 4 % mer än ett år tidigare. Enligt en arbetskraftsundersökning vid statistikcentralen var sysselsättningsgraden, dvs. den andel av befolkningen i åldern år som har arbete, 74,6 % i Helsingfors och 74,3 % i Helsingforsregionen under andra kvartalet år Sysselsättningsgraden sjönk något från år De som står utanför arbetskraften i Helsingforsregionen var 3 % fler under andra kvartalet 2010 än ett år tidigare. De var till antalet, vilket är en dryg fjärdedel av åringarna i regionen. I landet som helhet blev de som står utanför arbetskraften också 3 % fler under motsvarande tid. Den arbetskraft som har arbete växte i Helsingforsregionen våren 2010 särskilt i inkvarterings- och kosthållsbranschen och handelsbranschen. Mest minskade antalet arbetstagare inom information och mediekultur. Också inom utbildning, hälsovård och socialvård var antalet arbetstagare mindre än ett år tidigare.

12 Helsingin työllisyystilanne Sysselsättningsläget i Helsingfors Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Helsingissä oli heinäkuun lopussa työtöntä työnhakijaa. Helsingin työttömyys kasvoi vuoden takaisesta 4 %. Työttömyysaste oli vuoden 2010 heinäkuussa 9,1 %. Vastaava luku edellisvuoden heinäkuussa oli 8,9 %. Helsingin työ- ja elinkeinotoimistossa oli vuoden 2010 heinäkuun lopussa avointa työpaikkaa. Tämä on 3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Avoimia työpaikkoja oli runsaasti kaupan ja palveluiden aloilla. Vaikka työttömyyden kasvu on vuoden 2010 kesään mennessä maltillisempaa kuin vuosi sitten, on työttömyyden pitkittyminen yleistynyt. Pitkäaikaistyöttömiä oli heinäkuun lopussa 5 371, mikä oli 61 % enemmän kuin vuosi sitten. Nuorisotyöttömyyden jyrkkä kasvu rauhoittui vuoden 2010 keväällä ja kesällä nuorten työttömien määrä kääntyi laskuun. Nuoria oli Helsingissä työttömänä heinäkuussa henkilöä. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 2010 heinäkuussa 8 % vähemmän kuin vuosi sitten. Osa-aikatyö kaupan alalla kasvoi voimakkaasti vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla, ja moni nuori on löytänyt tällaisen työpaikan. Yli 50- vuotiaiden työttömien määrä lisääntyi heinäkuun lopussa 10 %:lla vuoden takaisesta. Enligt arbets- och näringsministeriets arbetsförmedlingsstatistik fanns det arbetslösa arbetssökande i Helsingfors i slutet av juli Antalet arbetslösa hade ökat med 4 % i förhållande till slutet av juli Arbetslöshetsgraden var 9,1 % i juli Motsvarande siffra för juli 2009 är 8,9 %. Helsingfors arbets- och näringsbyrå hade lediga jobb i slutet av juli Detta är 3 % färre än ett år tidigare. Det fanns gott om lediga jobb inom handels- och servicebranscherna. Arbetslösheten ökade visserligen måttfullare fram till sommaren 2010 än under motsvarande period ett år tidigare, men den har blivit långvarigare. Det fanns långtidsarbetslösa i slutet av juli, vilket är 61 % fler än ett år tidigare. Ungdomsarbetslösheten ökade inte längre så kraftigt våren 2010, och på sommaren började antalet unga arbetslösa minska. Det fanns i juli arbetslösa under 25 år i Helsingfors, 8 % färre än ett år tidigare. Deltidsarbetet ökade kraftigt inom handeln under första halvan av året, tack vare vilket många unga har fått jobb. Antalet 50 år fyllda arbetslösa hade i slutet av juli ökat med 10 % i förhållande till läget ett år tidigare. Kuva Figur 1. Työttömät työnhakijat ikäryhmittäin Helsingissä /7 (liukuva vuosikeskiarvo) Arbetslösa arbetssökande enligt åldersgrupp i Helsingfors /7 (glidande årsmedelvärde) Henkilöä Personer Yli 50-vuotiaat Över 50 år vuotiaat år Alle 25-vuotiaat Under 25 år /1 04/7 05/1 05/7 06/1 06/7 07/1 07/7 08/1 08/7 09/1 09/7 10/1 10/7

13 Väestökehitys Befolkningsutveckling Helsingin väkiluku kasvoi vuoden 2009 aikana hengellä ja asukasluku oli henkeä vuodenvaihteessa 2009/2010. Edellisenä vuonna kaupungin väkiluku kasvoi hengellä, ja lisäksi väkilukua kasvatti tuolloin Sipoosta liitetyn alueen väestö, noin henkeä. Muuttovoitto lisäsi väestöä vuoden 2009 aikana lähes hengellä. Syntyneiden määrä kasvoi edellisvuodesta yli sadalla, ja luonnollinen väestönkasvun osuus kasvusta oli yli henkeä. Väestönkasvua lisäsi erityisesti poismuuton väheneminen kaupungista. Kun vuosina Helsinki menetti muuttotappiona keskimäärin lähes henkeä vuodessa seudun muihin kuntiin, viime vuonna muuttotappio oli vain puolet tästä. Muualta Suomesta saatu muuttovoitto oli edellisvuosien tasolla, henkeä. Ulkomailta saatu muuttovoitto aleni hieman, mutta oli kahden edellisen vuoden tapaan edelleen korkea, henkeä. Suuri osa viime vuosien väestönkasvusta selittyy maahanmuuttajilla. Muiden kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien henkilöiden määrä on kasvanut viime vuosikymmenten aikana merkittävästi. Vuodesta 2005 lähtien vieraskielisen väestönosan määrän kasvu on entisestään nopeutunut. Tämä luo tarpeita kaupungin palvelurakenteen kehittämiselle. Alle kouluikäisten lasten määrä oli henkeä, jossa oli kasvua henkeä. Määrä on kuitenkin edelleen henkeä pienempi kuin huippuvuonna Peruskoulun ala-asteikäisten 7 12-vuotiaiden määrä alkoi laskea vuonna 2002 ja oli nyt vajaa 300 henkeä edellisvuotta pienempi vuotiaiden määrä laski lähes 500 hengellä ja vuotiaiden määrä kasvoi 66 hengellä. 75 vuotta täyttäneitä oli yli 400 enemmän kuin vuotta aiemmin ja yli 85- vuotiaiden määrä kasvoi 260 henkeä. Vanhusväestön määrän kasvun ennustetaan selvästi nopeutuvan 2010-luvulla vuotiaiden määrä kasvoi edellisvuotta vähemmän, hengellä. Kaupungin tuottamista palveluista koulupalvelujen kysynnän oletetaan vähenevän tulevina vuosina ja vanhusten palvelujen kysynnän kasvavan. Päivähoitopalvelujen kysyntään vaikuttaa lasten määrän kehityksen lisäksi vanhempien työllisyysnäkymät ja asiakkaiden valinnat eri palvelumuotojen välillä. Asukasluku on kasvanut tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä hengellä, mikä oli vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana, jolloin kasvu oli lähes henkeä Helsinki sai alkuvuonna muuttovoittoa edellisvuotta vähemmän, henkeä. Kotimaan muuttotappio oli yli 100 henkeä, kun viime vuonna saatiin 100 hengen muuttovoitto. Ulkomainen muuttoliike kasvatti väkilukua selvästi edellisvuotta vähemmän tammi heinäkuussa eli hengellä. Vuoden 2009 alku toi ulkomailta hengen muuttovoiton. Syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden kasvoi edellisvuodesta, ja lapsia syntyi yli 100 enemmän kuin alkuvuonna Helsingin uuden väestöennusteen mukaan kaupungin väkiluku kasvaa henkeen vuoteen 2014 mennessä ja Folkmängden i Helsingfors ökade med år 2009 och uppgick till vid årsskiftet 2009/2010. År 2008 hade folkmängden ökat med och dessutom med ca i samband med inkorporeringen av Sibboområdet. Att folkmängden ökade år 2009 beror delvis på att det blev ett inflyttningsöverskott på Antalet födda ökade med drygt 100 från året innan, och den naturliga befolkningsökningens andel översteg Något som särskilt bidrog till befolkningsökningen år 2009 är att utflyttningen från Helsingfors minskade. Helsingfors hade åren ett utflyttningsöverskott på i genomsnitt inemot per år i förhållande till de övriga kommunerna i regionen, men år 2009 var utflyttningsöverskottet bara hälften så stort. Inflyttningsöverskottet i förhållande till det övriga Finland var lika stort som de föregående åren, Inflyttningsöverskottet i förhållande till utlandet minskade något men var liksom de föregående två åren stort, En stor del av befolkningsökningen har de senaste åren berott på invandringen. Antalet invånare med annat modersmål än finska eller svenska har under de senaste årtiondena ökat betydligt. Sedan år 2005 har ökningen i denna befolkningsdel accelererat allt mer. Detta medför ett behov av att utveckla stadens servicestruktur. Antalet barn under skolåldern var år 2009, vilket innebär en ökning med Antalet är dock fortfarande mindre än under toppåret Antalet grundskoleelever i lågstadieåldern 7 12 år började sjunka år 2002 och var nu knappa 300 mindre än året innan. Antalet åringar minskade med nästan 500 och antalet åringar ökade med 66. Antalet 75 år fyllda var drygt 400 större än året innan och antalet 85 år fyllda ökade med 260. Antalet äldre väntas börja öka betydligt snabbare på talet. Antalet åringar ökade klart mindre än föregående år, med När det gäller tjänster som staden producerar antas efterfrågan på skoltjänster minska och efterfrågan på äldreomsorg öka under de närmaste åren. Efterfrågan på dagvård påverkas inte bara av utvecklingen i antalet barn utan också av föräldrarnas sysselsättningsutsikter och val mellan olika dagvårdsformer. Folkmängden ökade fram till utgången av juli 2010 med 2 150, mindre än under motsvarande tid år 2009, då tillväxten var nästan Helsingfors inflyttningsöverskott under januari juli 2010 uppgick till och var mindre än år Migrationen inom landet visade ett underskott på drygt 100 för Helsingfors, mot ett överskott på 100 år Flyttningsrörelsen till och från utlandet ökade folkmängden med 1 300, vilket är mycket mindre än under motsvarande tid år 2009, då inflyttningsöverskottet var Födelseöverskottet i förhållande till antalet döda ökade jämfört med perioden i fråga år 2009, och det föddes drygt 100 fler barn än då. Enligt den nya befolkningsprognosen för Helsingfors kommer stadens folkmängd att öka till före år 2014 och

14 asukkaan raja saavutetaan vuonna Päivähoitoikäisten määrän ennustetaan kasvavan lähivuosina hengellä vuodessa. Sen sijaan peruskouluikäisten määrä laskee vielä vuoteen 2014 saakka vuotiaiden määrän ennakoidaan vähenevän 2019 saakka, jolloin määrä on nykyistä pienempi. Myös muulla Helsingin seudulla ikäluokka pienenee muutaman vuoden, kuitenkin Helsinkiä vähemmän. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkeikään alkaa 2010 ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa tämän jälkeen nopeasti. Eläkeikäisten määrän ennustetaan olevan jo kolmanneksen nykyistä korkeampi vuonna Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti ja määrä kasvaa nykyisestä :sta :een tällä vuosikymmenellä. till år Antalet barn i dagvårdsåldern förutspås under de närmaste åren öka med om året. Däremot sjunker antalet barn i grundskoleåldern ännu till år Antalet åringar förutspås minska till år 2019, då antalet är mindre än nu. Också i den övriga Helsingforsregionen minskar åldersklassen i några år, dock inte lika mycket som i Helsingfors. De stora årskullarna har börjat nå pensionsåldern år 2010 och antalet 65 år fyllda ökar därefter snabbt. Antalet personer i pensionsåldern beräknas år 2020 redan vara en tredjedel högre än nu. Antalet 85 år fyllda ökar snabbt, från nuvarande till vid utgången av decenniet Helsingin taloudellinen asema elokuussa Helsingfors ekonomiska läge i augusti 2010 Vuonna 2009 kaupungin talous heikkeni selvästi. Tilikauden tulos ilman liikelaitoksia painui selvästi alijäämäiseksi vuonna Vuonna 2009 toimintamenot ilman liikelaitoksia olivat vertailukelpoisilla luvuilla tarkasteltuna 6,5 % edellisvuotta korkeammat. Suurimpia määrärahojen yksittäisiä ylityksiä syntyi sosiaali- ja terveystoimessa (76,9 milj. euroa) sekä rakennus- ja ympäristötoimessa (22,7 milj. euroa). Tilinpäätöksen alijäämäisyyteen vaikutti erityisesti talousarviossa ennakoitua heikompi verotulokehitys. Verotulojen lasku ja toimintamenojen selvä kasvu heikensivät kaupungin rahoituksellista tasapainoa. Rahoitusvaje katettiin lisäämällä kaupungin lainanottoa. Myös Helsingin Energian hyvä tilikauden tulos mahdollisti 250 milj. euron pääomasiirron Helsingin Energian kertyneistä ylijäämistä kaupungin omaan pääomaan. Vuosikate liikelaitokset mukaan lukien jäi hieman poistojen tasoa pienemmäksi. Toiminnan ja investointien rahavirta jäi 278 milj. euroa negatiiviseksi ja tätä rahoitusvajetta tasoitettiin 231 milj. euron suuruisella nettolainanotolla. Verotuloja kertyi milj. euroa. Tämä oli 9 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna ja 124 milj. euroa talousarviota vähemmän. Kunnallisverotulojen tilitykset kasvoivat edellisestä vuodesta 2,7 % kun kaikkien kuntien kunnallisverotulojen tilitykset kasvoivat 2,4 %. Yhteisöveron tilitykset vähenivät edellisestä vuodesta -23,9 % kun kaikkien kuntien vastaava luku oli -21,9 %. Valtionosuuksia kertyi 161 milj. euroa eli 1,7 milj. euroa talousarviota vähemmän. Valtionosuuksien tilitykset vähenivät edellisvuodesta noin 19 milj. euroa. Edellä mainittuihin lukuihin sisältyy verotulotasausta 291 milj. euroa vuonna 2009 ja 267 milj. euroa vuonna Investoinnit laskivat edellisestä vuodesta liikelaitokset mukaan lukien 10 %. Investoinnit ilman liikelaitoksia kasvoivat edellisestä vuodesta 12 %. Lainamäärä liikelaitosten lainanotto mukaan lukien oli vuoden lopussa 890 milj. euroa, mikä oli 231 milj. euroa enemmän kuin edellisenä tilikautena. Asukasta kohden lainamäärä lisääntyi 385 eurolla ollen euroa per asukas vuoden 2009 lopussa. Vuoden 2010 talousarvion toteutumisennuste sekä yleisen taloustilanteen näkymät huomioon ottaen Helsingin taloustilanteen lähtökohdat taloussuunnitelmakaudelle ovat kauden alkaessa erittäin vaikeat. Vuonna 2009 alkanut mittava lainanotto asettaa erittäin vakavan haasteen kaupungin talouden pidemmän aikavälin tasapainolle. Stadens ekonomi försämrades avsevärt år Räkenskapsperiodens resultat med affärsverken obeaktade visade ett klart underskott. Omkostnaderna med affärsverken obeaktade var 6,5 % högre än år 2008 granskat med jämförbara siffror. De största enskilda budgetöverskridningarna hänförde sig till social- och hälsovårdsväsendet (76,9 mn euro) och byggnads- och miljöväsendet (22,7 mn euro). Underskottet i bokslutet berodde särskilt på att skatteintäktsutvecklingen var svagare än vad som förutspåtts i budgeten. Att skatteintäkterna sjönk och omkostnaderna helt klart steg försvagade stadens finansiella balans. Finansieringsunderskottet täcktes genom att staden ökade sin upplåning. Tack vare Helsingfors Energis goda resultat för räkenskapsperioden kunde 250 mn euro överföras från Helsingfors Energis överskott till stadens eget kapital. Årsbidraget med affärsverken medräknade räckte år 2009 inte riktigt till för avskrivningarna. Penningflödet inom verksamhet och investeringar resulterade i 278 mn euro på minussidan, och detta finansieringsunderskott utjämnades genom en nettoupplåning på 231 mn euro. Skatteintäkterna uppgick till mn euro år 2009, vilket innebär att de var 9 mn euro mindre än år 2008 och 124 mn euro mindre än budgeterat. De redovisade intäkterna från kommunalskatten ökade med 2,7 % från år 2008, i kommunerna som helhet med 2,4 %. De redovisade intäkterna från samfundsskatten minskade med 23,9 % och i kommunerna som helhet med 21,9 %. Statsandelarna uppgick till 161 mn euro och understeg de budgeterade med 1,7 mn euro. De redovisade statsandelarna var ca 19 mn euro mindre än år I siffrorna ingår en skatteintäktsutjämning på 291 mn euro år 2009 och 267 mn euro år Investeringarna med affärsverken medräknade minskade år 2009 med 10 % från år Investeringarna med affärsverken obeaktade ökade med 12 %. Lånebeloppet uppgick med affärsverkens lån medräknade till 890 mn euro vid utgången av år 2009, till ett 231 mn euro högre belopp än föregående räkenskapsperiod. Angivet per invånare steg lånebeloppet med 385 euro, det uppgick till euro vid utgången av år Med beaktande av prognosen för utfallet av 2010 års budget och utsikterna för det allmänna ekonomiska läget är utgångspunkterna för stadens ekonomiska läge ytterst svåra vid ingången av ekonomiplaneperioden Den stora upplåning som började år 2009 är en enorm utmaning när det gäller att balansera stadens ekonomi på längre sikt.

15 13 Verotulot lähtevät hienoiseen kasvuun vuonna Kasvuvauhtiin tulee vaikuttamaan erityisesti työllisyyskehitys ja osaltaan myös työehtosopimusten palkankorotustaso vuosina 2010 ja Helsingin verotulojen kasvuprosentin ennakoidaan lähivuosina seuraavan koko maassa tapahtuvaa yleistä kehitystä. Helsingin veropohjan vahvistamista on edelleen jatkettava elinkeino- ja asuntopolitiikan toimenpitein. Helsingin väestönkasvu on nousussa, mutta sen myönteiset vaikutukset muuttoliikkeen rakenteen vuoksi tulevat vasta viiveellä. Helsingin väestönkasvu koostuu tällä hetkellä pitkälti ulkomailta tapahtuvasta maahanmuutosta sekä kaupungissa jo asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön määrän kasvusta. Helsingissä lähivuosina toteutettavat uudet aluerakentamiskohteet vaativat merkittäviä investointeja. Kuitenkin tulot uusista alueista verotulojen muodossa tulevat vasta vuosien päästä. Tämä lisää paineita käyttömenojen kasvun hillitsemiselle. Uusien alueiden investointipaineet edellyttävät myös talousarvion ulkopuolisten rahoitusvaihtoehtojen tutkimista. Helsingin Energian kertyneistä pääomista on voitu viime vuosina rahoittaa kaupungin ydintoimintoja merkittävästi. Vuonna 2009 tehdyt tuloutukset olivat yhteensä noin 330 milj. euroa. Tämä vastaa noin kolmen kunnallisveroprosenttiyksikön tuottoa. Helsingin Energian päästötavoitteiden toteuttaminen, sähkömarkkinoiden muutokset sekä lainsäädännön mahdollisesti aiheuttamat organisaatiomuutostarpeet tulevat joka tapauksessa aiheuttamaan sen, että Helsingin Energia ei voi tulevaisuudessa siirtää vuoden 2009 tasoa vastaavia summia kaupungin ydintoimintojen rahoittamiseen. Julkisella taloudella on taantuman päätyttyä edessään merkittävä haaste suurten ikäluokkien eläköitymisessä ja siitä seuraavassa työvoimaan kuuluvien osuuden vähenemisessä. Edellytykset työllisten määrän kasvulle heikkenevät. Kunnallisverojen kasvu tulee pitkäaikaisesti pysymään 2000-luvun keskimääräisen tason alapuolella. Väestön ikääntymisestä aiheutuvan palvelukustannusten kasvun vuoksi muuta menokasvua joudutaan rajoittamaan. kauden jälkeen kaupungin lainakantaa ei voi enää kasvattaa. Edellä mainitut lähtökohdat asettavat tiukat puitteet toiminnan suunnitteluun lähivuosina. Kaupunginvaltuuston hyväksymän strategiaohjelman mukaisesti tulee kaupungin toimintamenot sopeuttaa käytettävissä oleviin tuloihin. Strategiaohjelman talouden tasapainoa koskevia toimenpiteitä ovat, että palvelutuotannon menot asiakasta kohden nousevat korkeintaan kustannustason nousua vastaavasti, asiakas- ja palvelukohtaisia yksikköhintoja pienennetään ja tilakustannusten osuutta palvelujen kustannuksista pienennetään. Kaikkien toimialojen taloussuunnitelmakautta koskevassa toiminnan suunnittelussa on esitettävä keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikkien hallintokuntien yhteisenä tavoitteena on palveluverkon tehostaminen. Skatteintäkterna börjar öka så smått år Det som särskilt påverkar tillväxttakten är utvecklingen i sysselsättningen och delvis också lönehöjningarna genom kollektivavtalen åren 2010 och Tillväxtprocenten för skatteintäkterna i Helsingfors väntas de närmaste åren följa den allmänna utvecklingen i landet som helhet. Skatteunderlaget i Helsingfors måste stärkas ytterligare genom närings- och bostadspolitiska åtgärder. Befolkningsökningen i Helsingfors är på väg uppåt, men på grund av migrationens struktur framträder de positiva effekterna först senare. Befolkningsökningen beror för närvarande i hög grad på inflyttning från utlandet och en ökning i den befolkning med utländsk bakgrund som redan finns i Helsingfors. De nya områden som byggs ut i Helsingfors de närmaste åren kräver avsevärda investeringar. Inkomster i form av skatteintäkter fås emellertid från dessa områden först om flera år. Detta ökar trycket på att dämpa ökningen i driftsutgifterna. Behovet av investeringar i de nya områdena gör att också finansieringsalternativ utanför budgeten måste undersökas. Kommunala kärnfunktioner har de senaste åren i stor utsträckning kunnat finansieras med kapital som flutit in till Helsingfors Energi. Inkomstöverföringar på sammanlagt ca 330 mn euro gjordes år Beloppet motsvarar intäkterna från ca 3 procentenheter i kommunalskatten. Att Helsingfors Energi måste nå sina utsläppsmål, elmarknaden förändras och lagstiftningen eventuellt föranleder ett behov av omorganisering gör att Helsingfors Energi i vilket fall som helst inte i framtiden har möjlighet att överföra lika stora belopp som år 2009 till stadens kapital så att staden kan finansiera sina kärnfunktioner. Den offentliga ekonomin står då recessionen är förbi inför en stor utmaning genom att de stora årskullarna går i pension och den andel som utgör arbetskraft följaktligen minskar. Förutsättningarna för att antalet personer som har arbete ska öka blir sämre. Ökningen i intäkterna från kommunalskatten kommer länge att understiga den genomsnittliga nivån på 2000-talet. Att servicekostnaderna stiger då befolkningen åldras innebär att den övriga utgiftsökningen måste begränsas. Efter ekonomiplaneperioden kan staden inte längre öka sin lånestock. De nämnda utgångspunkterna gör att ramarna för verksamhetsplaneringen är snäva de närmaste åren. Enligt stadens strategiprogram, som stadsfullmäktige godkände , ska omkostnaderna anpassas efter de disponibla inkomsterna. Till det som i strategiprogrammet sägs om ekonomisk balans hör att utgifterna per användare inom tjänsteproduktionen ska stiga högst lika mycket som kostnadsnivån och att priserna per användare och tjänst och lokalkostnadernas andel av kostnaderna för tjänsterna ska sänkas. Förvaltningarna ska ta upp metoder att nå målen inom all verksamhetsplanering under ekonomiplaneperioden. Ett gemensamt mål för alla förvaltningar är att servicenätet ska effektiviseras.

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2009 vuodeksi 2010 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2010 2012

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2012 ja taloussuunnitelma 2012 2014 2012 och ekonomiplan 2012 2014 Khs - Stn 24.10.2011 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2012 ja taloussuunnitelma 2012 2014 2012 och ekonomiplan 2012 2014 Kvsto - Stge 9.11.2011 Kaupunginhallituksen ehdotus Stadsstyrelsens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015 2013 och ekonomiplan 2013 2015 Kaupunginvaltuusto 28.11.2012 Stadsfullmäktige 28.11.2012 SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida Sivu Sida

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015 2013 och ekonomiplan 2013 2015 Khs - Stn 29.10.2012 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 8 2008 vuodeksi 2009 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2009 2011

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2014 ja taloussuunnitelma 2014 2016 2014 och ekonomiplan 2014 2016 Khs - Stn 28.10.2013 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL Sivu Sida

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014-2016 Veroprosentit

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2006 vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2007 2009

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015-2017 Veroprosentit

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 4 2007 vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2008 2010

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 7 2006 vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2007 2009

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 4 2007 vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2008 2010

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 16 2004 vuodeksi 2005 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2005 2007

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 9 2005 vuodeksi 2006 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2006 2008

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 Kaupunginvaltuusto 14.11.2012 Stadsfullmäktige 14.11.2012 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt...

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus 16.10.2012 Stadsdirektörens budgetförslag 16.10.2012 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 Kaupunginjohtajan esitys 5.10.2010 Stadsdirektörens förslag 5.10.2010 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 30. 10. 2012

HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 30. 10. 2012 Opetuksen järjestäjät HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 Dnro/Dnr 30. 10. 2012 Tehtäväluokka 2_ Uppgiftsklass Dnro Lisäys 11.10.2012 päivättyyn

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 Kaupunginvaltuusto 8.12.2010 Stadsfullmäktige 8.12.2010 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Juha Suokas Artikkelissa tarkastellaan talouskasvun jakautumista maan eri osien välillä kuvaamalla alueellisina

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO TYÖRYHMÄN KOKOONPANO /ARBETSGRUPPENS SAMMANSÄTTNING Nina Pere, sivistyslautakunnan suomenkielisen

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS LANDSKAPETS TILLSTÅND SOMMAREN 2013 -ÖVERSIKT

MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS LANDSKAPETS TILLSTÅND SOMMAREN 2013 -ÖVERSIKT Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS LANDSKAPETS TILLSTÅND SOMMAREN 2013 -ÖVERSIKT MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 EKONOMIPLAN 2014 2016

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 EKONOMIPLAN 2014 2016 TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 EKONOMIPLAN 2014 2016 Kaupunginvaltuusto 13.11.2013 Stadsfullmäktige 13.11.2013 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt...

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 EKONOMIPLAN 2012 2014

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 EKONOMIPLAN 2012 2014 TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 EKONOMIPLAN 2012 2014 Kaupunginvaltuusto 9.11.2011 Stadsfullmäktige 9.11.2011 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt...

Lisätiedot

12 25.01.2010. Tulosalue, kustannuspaikka Hyväksyjä Varahenkilö. 4000 Rakennusvalvonta Rakennusvalvontapääll. Rakennusvalvontasiht.

12 25.01.2010. Tulosalue, kustannuspaikka Hyväksyjä Varahenkilö. 4000 Rakennusvalvonta Rakennusvalvontapääll. Rakennusvalvontasiht. Tekniikka- ja ympäristövlk/utsk. f tekn. och miljö 12 25.01.2010 Laskujen hyväksyminen 2010 / Godkännande av räkningar 2010 840/V1.14.141/2005 TEYMPVLK 12 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta / Utskottet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 EKONOMIPLAN 2015 2017

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 EKONOMIPLAN 2015 2017 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 EKONOMIPLAN 2015 2017 Kaupunginjohtajan esitys 8.10.2014 Stadsdirektörens förslag 8.10.2014 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 517/2008 vp Kansaneläkkeen maksaminen eläkkeeseen oikeutetuille Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkkeen saamisen rajoituksia työeläkkeen suhteen on vuoden alusta tarkistettu, ja suuri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2013 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2013 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2013 talousarvioksi Vastuullista välittämistä Asukkaita kuunnellen sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistyvät Ranta-alueet rakentuvat helsinkiläisille Suomalainen hyvinvointimalli

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

8 23.01.2012. Kustannuspaikka, tulosalue Hyväksyjä Varahenkilö. 4000-4020 Talous ja hallinto Hallintosihteeri Tekninen johtaja

8 23.01.2012. Kustannuspaikka, tulosalue Hyväksyjä Varahenkilö. 4000-4020 Talous ja hallinto Hallintosihteeri Tekninen johtaja Tekniikka- ja ympäristövlk/ Utsk. f tekn. och miljö 8 23.01.2012 Laskujen hyväksyminen 2012 / Godkännande av räkningar 2012 44/02.02.02/2012 TEYMPVLK 8 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta / Utskottet för

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot