TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2009 OCH EKONOMIPLAN KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KV hyväksynyt STF godkänt

2 TALOUSARVIO 2009 ja TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2009 och EKONOMIPLAN SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida YLEISOSA - ALLMÄNT TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN LÄHTÖKOHDISTA UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN TOIMINNAN TAVOITTEET JA STRATEGISET VALINNAT - MÅL OCH STRATEGISKA RIKTLINJER FÖR VERKSAMHETEN TALOUDEN LÄHTÖKOHDAT - EKONOMISKA UTGÅNGSPUNKTER TALOUSARVIOEHDOTUS - BUDGETFÖRSLAG KÄYTTÖTALOUS - DRIFTSBUDGET YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING YLEISHALLINTO ALLMÄN FÖRVALTNING KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET Ruoka- ja puhdistuspalvelut - Kost- och rengöringsservice RAHATOIMISTO - DRÄTSELKONTORET SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN HALLINTO - FÖRVALTNING SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER LASTEN PÄIVÄHOITO - BARNDAGVÅRD KOTI- JA LAITOSHOITO HEM- OCH INSTITUTIONSVÅRD TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD Terveyskeskuksen avohoito - Hälsocentralens öppenvård Erikoissairaanhoito - Specialiserad sjukvård SUUN TERVEYDENHUOLTO MUNHÄLSOVÅRD YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN HALLINTO FÖRVALTNING MAANKÄYTTÖ MARKANVÄNDNING YMPÄRISTÖTOIMI MILJÖENHETEN RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING KUNTATEKNIIKKA KOMMUNTEKNIK VESIHUOLTOLAITOS VATTENTJÄNSTVERKET RAKENNUSLAUTAKUNTA - BYGGNADSNÄMNDEN... 66

3 sivu - sida SIVISTYSTOIMI - BILDNING KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNING SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA - FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN Hallinto - Förvaltning Mäntymäen koulu Kasavuoren koulu Kauniaisten lukio Muu koulutoimi - Övrig skolverksamhet SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN - RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA Förvaltning - Hallinto Granhultsskolan Hagelstamska skolan Gymnasiet Grankulla samskola Övrig skolverksamhet - Muu koulutoimi SIVISTYSLAUTAKUNTA - BILDNINGSNÄMNDEN HALLINTO - FÖRVALTNING KANSALAISOPISTO - MEDBORGARINSTITUTET KAUPUNGINKIRJASTO - STADSBIBLIOTEKET KULTTUURITOIMI - KULTURBYRÅN NUORISOLAUTAKUNTA - UNGDOMSNÄMNDEN LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN HENKILÖSTÖ - PERSONAL TULOSLASKELMA - RESULTATRÄKNING RAHOITUS - FINANSIERING INVESTOINNIT - INVESTERINGAR LIITTEET - BILAGOR

4 YLEISOSA ALLMÄNT

5 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 1 TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN LÄHTÖKOHDISTA - UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN 1.1 Yleinen talouskehitys - Det allmänna ekonomiska läget Suomen korkeasuhdanne on taittunut ja talouskasvu on nopeasti hidastumassa Inflaatio hidastuu vähitellen vuoden 2009 aikana, ja kotitalouksien ostovoima lisääntyy 3,5 %. Suomen talous on perustaltaan kuitenkin terve ja työllisyystilanne säilynee hyvänä. Kansainvälisen talouden jatkuva heikkous lisää kuitenkin myös Suomen talouden haavoittuvuutta. Talouden kehitysnäkymät ovat heikentyneet taloussuunnitelman laadinnan aikana. Erityisesti kansainvälisen luottokriisin heijastumat Suomen talouteen luovat epävarmuutta. Kestävä taloudenhoito merkitsee myös kuntataloudessa, että kulutusmenojen kasvu pidetään tulojen kasvua pienempänä. Tämä korostaa veronkevennysten oikean ajoituksen ohella talouden rakenteellisen sopeutumiskyvyn vahvistamisen tarvetta. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Vuonna 2008 työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän noin henkilöllä edellisen vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste onkin 70,5 % vuonna Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pysähtyy ja työllisyysaste pysynee vuoden 2008 tasolla. Työttömyysaste alenee vuonna 2008 edellisen vuoden keskimääräisestä tasosta ja on 6,2 %. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen alenevan vuonna 2009 hieman vuoden 2008 tasosta. Usean rauhallisen vuoden jälkeen inflaatio kiihtyi heti vuoden 2008 alussa tuntuvasti. Etenkin ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat kohonneet. Lisäksi palkkojen aiempia vuosia suuremmat korotukset ja vero- ja maksuperustemuutokset ovat nostaneet hintoja. Högkonjunkturen i Finland är förbi och den ekonomiska tillväxten avtar snabbt. Under 2009 avtar inflationen så småningom, och hushållens köpkraft ökar med 3,5 %. Grundvalen för den inhemska ekonomin är ändå sund, och sysselsättningsläget torde förbli gott. Den fortsatt svaga internationella ekonomin gör ändå också den finländska ekonomin mer sårbar. De ekonomiska framtidsutsikterna har försvagats under beredningen av ekonomiplanen. I synnerhet den internationella kreditkrisens återspeglingar på den finländska ekonomin medför osäkerhet. En hållbar ekonomi betyder också inom den kommunala ekonomin att driftsutgifterna ökar mindre än inkomsterna. Det här accentuerar inte bara vikten av rättidiga skattelättnader utan också behovet av att stärka ekonomins strukturella anpassningsförmåga. Sysselsättningen har utvecklats gynnsamt. År 2008 beräknas den sysselsatta befolkningen öka med omkring personer jämfört med genomsnittnivån året innan. Sysselsättningsgraden år 2008 är 70,5 %. År 2009 ökar efterfrågan på arbetskraft inte längre och sysselsättningsgraden torde kvarstå på 2008 års nivå. Arbetslöshetsgraden sjunker 2008 jämfört med den genomsnittliga nivån året innan och är 6,2 %. Finansministeriet uppskattar att den genomsnittliga arbetslösthetsgraden minskar en aning 2009 jämfört med nivån Efter flera lugna år tilltog inflationen kännbart genast i början av Särskilt priserna på mat och bränsle har stigit. Dessutom har löneförhöjningarna, som varit större än under tidigare år, och ändringar i skatte- och avgiftsgrunderna höjt priserna. 1

6 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 1.2 Peruspalveluohjelman vaikutukset kuntatalouteen - Basserviceprogrammets inverkan på den kommunala ekonomin Kuntalakia on vuoden 2008 alusta muutettu siten, että laissa säädetään peruspalveluohjelmamenettelystä. Peruspalveluohjelmamenettelyllä tarkoitetaan peruspalveluohjelmaa sekä peruspalvelubudjettia. Peruspalveluohjelmamenettely on osa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä ja valtion talousarvion valmistelua. Peruspalveluohjelmassa kunnallisia palveluita ja niiden rahoitusta tarkastellaan valtiontalouden lisäksi kuntatalouden näkökulmasta. Peruspalveluohjelma on valmistettu valtiovarainministeriön johtamassa ministerityöryhmässä, jossa ovat lisäksi edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö sekä Suomen Kuntaliitto eduskunnalle annettu peruspalveluohjelma on laadittu vuosille Kuntatalouden vahvistuminen on jatkunut vuonna Vuosina kuntatalous kiristyy loppua kohden verotulojen kasvun hidastuessa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvaessa. Valtionosuuksien viime vuosien voimakas kasvu taittuu ja valtionosuuksien osuus kuntien toimintamenojen rahoituksesta alenee. Suhdannetilanteessa tapahtunut heikkeneminen saattaa vaikeuttaa kuntatalouden tilannetta ennustetusta. Menokehitys pysyy korkeana samalla kun tulot, erityisesti valtionosuuksien kasvu hiipuu. Käyttötalouden tuloja menokehityksen eriytyminen uhkaa heikentää kuntatalouden tilaa merkittävästi. Investoinnit pysyvät korkealla tasolla ja kuntien velkaantuneisuus kasvaa edelleen. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen jälkeenjääneisyyttä huomioiva uudistus tuli voimaan Valtakunnallisesti kuntien maksutulot lisääntyvät uudistuksen johdosta vuodesta 2009 alkaen 65 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuuksia vähennetään vastaavasti 60 milj. eurolla vuodessa. Peruspalveluohjelmassa käsitellään ensimmäistä kertaa myös peruspalvelujen tilaa, laatua, saatavuutta, taloudellisuutta ja tuottavuutta. Kommunallagen ändrades från början av 2008 så att där ingår bestämmelser om basserviceprogramförfarandet. Med basserviceprogramförfarandet avses basserviceprogrammet och basservicebudgeten. Basserviceprogramförfarandet är en del av statens och kommunernas samrådsförfarande och beredningen av statens budget. I basserviceprogrammet granskas de kommunala tjänsterna och finansieringen av dessa ur både den statliga och den kommunala ekonomins synvinkel. Basserviceprogrammet har utarbetats av en ministerarbetsgrupp som leds av finansministeriet. I gruppen ingår också representanter för social- och hälsovårdsministeriet, undervisningsministeriet och Finlands Kommunförbund. Basserviceprogrammet överlämnades till riksdagen Kommunernas ekonomi har fortsatt att stärkas Mot slutet av perioden stramas kommunernas ekonomi dock åt, då ökningen av skatteinkomsterna avtar och efterfrågan på socialoch hälsovårdstjänster ökar. Statsandelarnas kraftiga tillväxt under de senaste åren avtar och statsandelarnas andel av finansieringen av kommunernas verksamhetsutgifter sjunker. Den försämring som ägt rum i konjunkturläget kan medföra att den kommunala ekonomin blir svagare än väntat. Utgiftsutvecklingen förblir på hög nivå samtidigt som inkomsterna, i synnerhet statsandelarnas tillväxt, minskar. Driftsekonomins inkomster och utgifter utvecklas åt olika håll, vilket hotar att märkbart försvaga den kommunala ekonomin. Investeringsnivån fortsätter att vara hög och kommunernas skuldsättningsgrad fortsätter att öka. En reform som beaktade eftersläpningen i social- och hälsovårdsavgifterna trädde i kraft På riksnivå ökar kommunernas avgiftsinkomster tack vare reformen med 65 miljoner euro från år Enligt regeringsprogrammet sänks kommunernas statsandelar med motsvarande 60 miljoner euro. I basserviceprogrammet behandlas för första gången också basservicens tillstånd och kvalitet, tillgången på basservice samt dess lönsamhet och produktivitet. 2

7 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 1.3 Kauniaisten väestö - Grankullas befolkning Väestön rakenne ja kehitysnäkymät Kauniaisten kaupungin tavoitteena on tasapainoisen väestörakenteen kehittäminen ja nykyisen väestömäärän hallittu lisääminen. Pääkaupunkiseudun voimakas väestönkasvu perustuu muuttovoittoon sekä muualta Suomesta että maahanmuuttajien ansiosta kasvavaan väestöön. Suhteellisen valmiiksi rakennetun ympäristön ja sen seurauksena pitkään jatkuneen matalan asuntotuotannon yhteisvaikutuksena. Kauniaisten väestökasvu on taittunut muuta pääkaupunkiseutua aikaisemmin. Ikääntyneiden osuus väestöstä on siten korkeahko, mutta tämä kehitys tulee väestöennusteiden mukaan kääntymään vuoteen 2025 mennessä ikäryhmässä vuotiaat, tätä vanhempien ikäryhmien osuuden vielä noustessa. Väestötiheydessä suhteessa pinta-alaan kaupunki sijoittuu maan kärkisijoille. Pientalovaltainen kaupunkirakenne hyvien liikenneyhteyksien varrella, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuen vastaa erittäin hyvin pääkaupunkiseudun yhteisiä linjauksia Befolkningsstruktur och utvecklingsperspektiv Grankulla stads mål är en balanserad befolkningsstruktur och en kontrollerad ökning av den nuvarande folkmängden. Den kraftiga befolkningstillväxten i huvudstadsregionen baserar sig på flyttningsöverskott från andra orter i Finland och på den tack vare invandrare ökande folkmängden. Den relativt färdigt byggda miljön och den låga bostadsproduktion som detta lett till har medfört att befolkningsökningen i Grankulla nått sin kulmen tidigare än i huvudstadsregionens övriga kommuner. De äldres andel av befolkningen är således rätt hög, men den här utvecklingen kommer enligt befolkningsprognoserna att vända fram till år 2025 i åldersgruppen år. Däremot kommer andelen att fortsätta öka hos äldre åldersgrupper. I fråga om befolkningstäthet hör staden till de mest tätbefolkade kommunerna i landet. Den småhusdominerade stadsstrukturen vid goda trafikförbindelser, i synnerhet i fråga om spårtrafiken, svarar mycket bra mot huvudstadsregionens gemensamma linjer. Kauniaisten väestöennuste ja ruotsinkielisen väestön ennuste vuosille 2015 ja Grankullas befolkningsprognos och prognos för den svenskspråkiga befolkningen 2015 och Väestö yhteensä Invånare totalt josta ruotsinkieliset varav svenskspråkiga Pääkaupunkiseudun väestö- ja palvelutarveselvitys 2015 ja 2025 (ml. Väestörekisterikeskuksen ja Tilastokeskuksen arvio sekä Kauniaisten asuntotuotannon vaikutus väestökehitykseen). Analys över huvudstadsregionens befolkningsoch servicebehov 2015 och 2025 (inkl. Befolkningsregistercentralens och Statistikcentralens uppskattningar och Grankullas bostadsproduktions inverkan på befolkningsutvecklingen). 3

8 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 3000 Kauniaisten kaupunki väestöennuste iän mukaan yli Yhteensä Kauniaisten väestöennuste ikäryhmittäin vuosille Grankullas befolkningsprognos efter ålder för Väestöennustetaulukko osoittaa, että Kauniaisten väkiluku kasvaa vuoteen Luonnollinen väestönlisäys jatkuu vuoteen 2012 saakka, mutta sen jälkeen aleneva syntyvyys ei riitä kattamaan vanhenevan väestön lisääntyvää kuolleisuutta. Kaupungin vuosille laaditun asunto-ohjelman (luonnoksen mukaan uusia asuntoja rakennetaan ohjelmakaudella keskimäärin 60 vuodessa. Väestönkasvua selittää erityisesti kaupungin liikekeskustan uudelleenrakentaminen. Keskustan rakentamisen 1-vaiheen aikana rakennetaan 185 uutta asuntoa sekä liike- ja toimistotiloja. Rakentaminen ajoittuu vuosille Keskustan 2-vaiheen aikana rakennettaneen noin 100 asuntoa. Kauniaisten väestöennusteen taustalla on samoja tekijöitä kuin koko pääkaupunkiseudun ennusteessa. Vuosien väestönkasvusta pääkaupunkiseudulla yli puolet oli maahanmuuttajia, aivan viime vuosina jopa Prognostabellen visar att invånarantalet i Grankulla ökar till år Den naturliga befolkningstillväxten fortsätter till år 2012, men därefter räcker den sjunkande nativiteten inte till för att täcka den ökande dödligheten hos den åldrande befolkningen. Enligt stadens bostadsprogram för (utkast) byggs det i genomsnitt 60 nya bostäder per år under programperioden. En orsak till befolkningstillväxten är i synnerhet ombyggnaden av centrum. Under fas 1 i ombyggnaden av centrum byggs 185 nya bostäder samt affärs- och kontorslokaler. Byggarbetena utförs Under fas 2 torde omkring 100 bostäder byggas. Bakom Grankullas befolkningsprognos ligger samma faktorer som bakom prognosen för hela huvudstadsregionen. Över hälften av befolkningsökningen i huvudstadsregionen gällde invandrare, under de senaste åren upp till %. Grankulla hade ingen befolk- 4

9 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA prosenttia. Kauniaisissa ei kaudella ollut väestönkasvua, vaan päinvastoin väestön määrä laski jonkin verran Työllisyys Työllisyyttä koskevaa valtakunnallista seurantatietoa saadaan Työministeriön ja TEkeskusten toimesta. Uusin saatavilla oleva Uudenmaan TE -keskuksen työllisyyskatsaus kuvaa elokuun 2008 lopun tilannetta. Koko maassa oli elokuun lopussa työttömänä työnhakijana henkilökohtaisesti lomautetut mukaan lukien henkilöä ja työttömyysaste oli 7,2 %. Uusia avoimia työpaikkoja koko maassa ilmoitettiin elokuun 2008 aikana Kauniaisen työttömyysaste oli 3,4 % eli yhteensä 128 työtöntä työnhakijaa, joista yli 50- vuotiaiden osuus oli 48 %. Samanaikaisesti työpaikkoja oli avoinna 87. ningstillväxt utan tvärtom så sjönk folkmängden en aning Sysselsättning Riksomfattande uppgifter om sysselsättningen fås av arbetsministeriet och TE-centralerna. Nylands TE-centrals nyaste sysselsättningsöversikt beskriver läget i slutet av augusti I hela landet fanns det i slutet av augusti arbetslösa arbetssökande inklusive permitterade som anmält sig till arbetskraftsbyrån och arbetslöshetsgraden var 7,2 %. Under augusti 2008 ledigförklarades nya arbetsplatser. I Grankulla var arbetslöshetsgraden 3,4 %, dvs. sammanlagt 128 arbetslösa arbetssökande, av vilka 48 % var över 50 år. Samtidigt fanns det 87 lediga arbetsplatser Hyvinvointi-indikaattorit (Terveys 2015 tavoitteiden toteutumisen seuranta) Hyvinvointi-indikaattorit on valittu niin, että niiden avulla voidaan seurata muutoksia eriikäisten kuntalaisten hyvinvoinnissa ja terveydentilassa Välfärdsindikatorer (uppföljning av hur målen i Hälsa 2015 nåtts) Välfärdsindikatorerna har valts så att man med hjälp av dem kan följa upp förändringarna i välfärden och hälsan hos invånare i olika åldrar 5

10 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Indikaattori Indikator Demografinen huoltosuhde 1) Demografisk försörjningskvot 1) Päivähoidossa huolen harmaalla vyöhykkeellä olevat lapset (%) 2) Barn i dagvården som befinner sig i den grå bekymmerszonen (%)2) Terveydentila keskimääräinen tai huono 8. ja 9 luokkalaiset (%) 3) Medelmåttigt eller dåligt hälsotillstånd hos elever i årskurs 8 och 9 (%) 3) Tupakointi päivittäin, lukio 1 ja 2.lk (%) 4) Daglig rökning i årskurs 1 och 2 i gymnasiet (%) 4) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut, % väestöstä 5) Personer som har rätt till specialersättningsgilla läkemedel, % av befolkningen 5) Kotona asuvat yli 75-vuotiaat (% vastaavanikäisistä) 6) Hemmaboende 75 år fyllda (% av invånare i motsvarande ålder) 6) ,58 0,58 0,59 0,6 0,59-6% - 3 % 3 % % % 16,2 16, ,2 Ei raportoitua tietoa Sotkanetissä v osalta 91,8 92,3 92,3 92,4 91 % 1) Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65- vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. 2) Huolen harmaalla vyöhykkeellä (vyöhyke 4-5) olevilla lapsilla tarkoitetaan lapsia, joiden osalta henkilökunnan huoli lapsesta kasvaa ja luottamus omiin voimiin tukea ja auttaa lasta/ perhettä heikkenee tai omat voimavarat ovat ehtymässä. Stakesin valtakunnallisen aineiston mukaan näitä lapsia oli noin 10 % aineistossa mukana olleista lapsista. 3) Kouluterveyskysely tehdään joka toinen vuosi. Tulokset perustuvat nuorten omaan kokemukseen terveydentilastaan. 4) Indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien lukion 1. ja 2 luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan päivittäinen tupakointi on vähentynyt 2000-luvulla. Terveys 2015 tavoitteeksi on määritetty, että vuotiaista alle 15 % tupakoi päivittäin. 5) Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen henkilöiden osuuden prosentteina väestöstä. Oikeus erityiskorvattavaan lääkitykseen toimii kohtalaisen hyvänä 1) Den demografiska försörjningskvoten anger antalet invånare under 15 år och 65 år fyllda per hundra invånare i åldern år (arbetsför ålder). Ju fler barn och/eller pensionärer det finns, desto högre blir försörjningskvoten. 2) Med barn inom den grå bekymmerszonen (zon 4-5) avses att personalens oro för barnet ökar och tilltron till de egna möjligheterna att stödja och hjälpa barnet/familjen försvagas eller de egna krafterna håller på att ta slut. Enligt Stakes riksomfattande material utgör dessa barn omkring 10 % av alla barn i materialet. 3) Enkäten Hälsa i skolan genomförs vartannat år. Resultaten baserar sig på hur de unga själva upplever sitt hälsotillstånd. 4) Indikatorn anger andelen elever i årskurs 1 och 2 i gymnasiet som röker dagligen i procent av det totala antal elever i ifrågavarande åldersklass som svarat på enkäten. Enligt resultaten av enkäten har den dagliga rökningen minskat på 2000-talet. Målet i Hälsa 2015 är att mindre än 15 % av ungdomarna i åldern år röker dagligen. 5) Indikatorn anger andelen personer vid årets utgång som har rätt till specialersättningsgilla läkemedel i procent av befolkningen. Rätten till specialersättningsgilla läkemedel är en relativt bra 6

11 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA pitkäaikaissairastavuuden indikaattorina. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on yli miljoona henkilöä, eli yli 20 % koko väestöstä. 6) Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75- vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (STM 2008:3) tavoitteena on määritetty, että % 75-vuotta täyttävistä asuu kotona. indikator för långtidsprevalensen. Över en miljon människor, dvs. över 20 % av befolkningen, har rätt till specialersättningsgilla läkemedel. 6) Indikatorn anger andelen 75 år fyllda personer i procent av befolkningen i samma ålder. I kvalitetsrekommendationen om tjänster för äldre (SHM 2008:4) har det fastställts som mål att % av de personer som fyllt 75 år bor hemma. 7

12 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 2 TOIMINNAN TAVOITTEET JA STRATEGISET VALINNAT - MÅL OCH STRATEGISKA RIKTLINJER FÖR VERKSAMHETEN Kaupungin yleinen kehittämisstrategia rakentuu tässä luvussa esitetyistä kaupungin toiminnan perustavoitteista sekä toiminnan kehittämisen kannalta keskeisimmistä strategisista linjauksista. Nämä strategiset linjaukset ovat kiinteässä suhteessa toimialoille määriteltyihin tavoitteisiin sekä tulosalueille vahvistettuihin operatiivisiin tavoitteisiin. Yleinen kehittämisstrategia ohjaa toimialojen toiminnan kehittämistä ja toisaalta eräät toimialojen tavoitteet on määritelty koko kaupungin kannalta keskeiseksi strategiseksi linjauksiksi. Kaupungin strategian tärkeänä perustana on pääkaupunkiseudun kaupungeille yhteisesti toukokuussa 2006 vahvistetut tavoitteet. Niitä on täsmennetty valtuustojen kesäkuussa 2007 hyväksymässä kaupunkiseutusuunnitelmassa. Suunnitelmassa hyväksytyt tavoitteet ovat kiinteä osa myös Kauniaisten taloussuunnitelmaa, eikä niitä ole kattavasti toistettu taloussuunnitelmassa. Kaikki strategiat perustuvat kaupungin säilyttämiseen itsenäisenä kuntana. Toiminnan kehittämistä ohjaa myös valtuuston kesäkuussa 2007 hyväksymä kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvä toimeenpanosuunnitelma. Stadens allmänna utvecklingsstrategi består av de i det här kapitlet framförda huvudmålen för stadens verksamhet och de för utvecklingen av verksamheten viktigaste strategiska riktlinjerna. Dessa strategiska riktlinjer är nära förknippade med de för sektorerna fastställda målen och de för resultatområdena bestämda operativa målen. Den allmänna utvecklingsstrategin styr utvecklingen av sektorernas verksamhet, men å andra sidan har en del av sektorernas mål fastställts som viktiga strategiska riktlinjer för hela staden. En viktig grund för stadens strategi är de för huvudstadsregionens städer i maj 2006 gemensamt fastställda målen. Dessa har preciserats i den av städernas fullmäktige i juni 2007 godkända stadsregionplanen. De i planen godkända målen är en fast del av Grankullas ekonomiplan och har inte upprepats heltäckande i denna. Alla strategier grundar sig på att Grankulla förblir en självständig kommun. Verksamhetsutvecklingen styrs också av den av fullmäktige i juni 2007 godkända till kommun- och servicestrukturreformen hörande genomförandeplanen. 2.1 Kauniaisten kaupungin arvot - Grankulla stads värderingar Palvelualttius Palvelualttiudella tarkoitamme aktiivista asukkaiden ja asiakkaiden kohtaamista sekä toiveiden ja tarpeiden huomioimista kaikessa palvelutoiminnassamme. Palvelualttius on Kauniaisissa palvelujen laadun tärkeä tekijä. Uudistusmyönteisyys Uudistusmyönteisyydellä haluamme korostaa jatkuvaa toiminnan kehittämistä, luovaa reagointia, innovatiivisuutta, kykyä löytää uusia ratkaisuja, muutosvalmiutta sekä nopeaa omaksumista. Suvaitsevaisuus Suvaitsevaisuudella tarkoitamme lähtökohtaisesti kaikkien tasa-arvoista arvostamista ja kohtelua, erilaisuuden kokemista voimavaraksi ja eri kulttuurien kohtaamista ja rinnakkaiseloa sosiaalisen eheyden ja oikeudenmukaisuuden Servicevilja Med servicevilja avser vi att invånarna och kunderna bemöts aktivt och deras önskemål och behov beaktas i all serviceverksamhet. Servicevilja är en viktig faktor för servicekvaliteten i Grankulla. Utvecklingsanda Med utvecklingsanda åsyftar vi en förmåga att ständigt utveckla verksamheten och reagera kreativt samt arbeta innovativt. Dessutom innebär utvecklingsanda en förmåga att finna nya lösningar, vara beredd på förändringar och snabbt kunna ta till sig ny kunskap. Tolerans Med tolerans avser vi att vi värdesätter och behandlar alla likvärdigt, ser olikheter som en styrka och bemöter olika kulturer och främjar interkulturell samexistens i syfte att nå social 8

13 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA luomiseksi. Taloudellisuus Taloudellisuudella tarkoitamme voimavarojen harkittua ja tehokasta kuntalaisten tarpeiden huomioimiseen perustuvaa käyttöä ja oikeudenmukaista kohdentamista, jonka tavoitteena on edistää kestävää ekologista ja sosiaalista kehitystä. Avoimuus Avoimuudella haluamme edesauttaa keskustelua ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä tavoitteena luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden lujittuminen. Avoimuus ilmenee vuorovaikutuksena, osallistumisena ja valmiutena verkostoitua sekä paikallisesti että seudullisesti. harmoni och rättvisa. Ekonomisk hållbarhet Med ekonomisk hållbarhet menar vi att resurserna används på ett genomtänkt och effektivt sätt med beaktande av kommuninvånarnas behov och att de kanaliseras rättvist, vilket har som syfte att främja en hållbar ekologisk och social utveckling. Öppenhet Med öppenhet vill vi främja en allmän diskussion och ett transparent beslutsfattande i syfte att stärka förtroendet och samhörigheten. Öppenheten kommer till uttryck som växelverkan, deltagande och färdighet att bilda både lokala och regionala nätverk. 2.2 Kaupungin toiminnalliset päämäärät - Stadens verksamhetsmål Kauniainen on elinvoimainen ja itsenäinen kaksikielinen kunta, joka tuottaa korkeatasoiset palvelunsa kustannustehokkaasti. Kauniaista kehitetään viihtyisänä, turvallisena ja luonnonläheisenä asuin- ja toimintaympäristönä, jonka kaupunkirakenne perustuu huvilaja pientalovaltaiseen rakentamiseen ja uudistuvaan keskustaan. Kaupunki on leimallisesti asukkaittensa muodostama yhteisö, jossa palvelut järjestetään vastaamaan asukkaitten tarpeita ja niitä kehitetään tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaitten ja palvelujen käyttäjien kanssa niin, että toiminnan vaikuttavuus ja viimeisimpään tutkimustietoon perustuva toiminnan kehittäminen on keskeistä. Kuntalaisosallistamisen merkitystä korostetaan ja toiminnassa tavoitellaan hyvin toimivaa, avointa ja välitöntä vuorovaikutusta kunnan asukkaiden sekä poliittisten päättäjien ja viranhaltijajohdon välillä. Kaupunki hyödyntää pientä kokoaan ja tiivistä rakennettaan kehittämällä kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutukseen perustuvia joustavia toimintamalleja. Kaupunki haluaa toiminnallaan vahvistaa yhteisöllisyyttä niin, että kaikki voivat olla ylpeitä siitä, että asuvat, kasvavat, opiskelevat tai työskentelevät kaupungissa. Kaupunki edistää toiminnassaan kestävän kehityksen toimenpiteiden systematisoimista ja Grankulla är en livskraftig och självständig tvåspråkig kommun som producerar sina högklassiga tjänster kostnadseffektivt. Grankulla utvecklas som en trivsam, trygg och naturnära boende- och verksamhetsmiljö vars stadsstruktur baserar sig på villa- och småhusdominerat byggande och ett centrum i förnyelse. Utmärkande för staden är att den är ett av sina invånare bildat samhälle där tjänsterna ordnas så att de motsvarar invånarnas behov. Tjänsterna utvecklas i nära växelverkan med invånarna och de som använder tjänsterna så att tyngdpunkten är på verksamhetens effektfullhet och på att verksamheten utvecklas utgående från senaste undersökningsdata. Invånaraktivitetens betydelse betonas och i verksamheten eftersträvas en välfungerande, öppen och direkt interaktion mellan kommunens invånare, de politiska beslutsfattarna och tjänsteinnehavarledningen Staden utnyttjar sin ringa storlek och kompakta struktur genom att utveckla flexibla verksamhetsmodeller som bygger på växelverkan i medborgarsamhället. Staden vill med sin verksamhet stärka samhörigheten så att alla kan vara stolta över att bo, växa upp, studera eller arbeta i staden. I sin verksamhet främjar staden en systematisering av och kontinuitet i åtgärderna för håll- 9

14 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA jatkuvuutta. Kauniaisten kaupungille on tärkeää ylläpitää ja kehittää kaupungin kaksikielisyyteen perustuvaa perinnettä. Kaupungin palvelut turvataan tasapuolisesti molemmilla kielillä ja kaksikielisyyttä tuetaan erilaisten yhteisöjen ja yksilöiden tasolla. Kaupungin palvelut järjestetään hyvätasoisina kuntalaisen ja toimintaympäristön kannalta parhaita käytäntöjä soveltaen siten, että voimavarat suunnataan mahdollisimman pitkälti asukkaita välittömästi palvelevaan toimintaan. Poikkihallinnollisia prosesseja ja rakenteita kehitetään niin, että kaupungin resurssit voidaan käyttää optimaalisesti. Palveluprosessien kehittämisellä ja poikkihallinnollisella yhteistyöllä varmistetaan asiakaslähtöisyys, palveluketjujen sujuvuus, resurssien järkevä käyttö sekä eri toimijoiden välinen työnjako. Vanhusten palveluissa kehitetään palvelurakennetta vastaamaan ikääntymisestä aiheutuviin haasteisiin. Strategista kumppanuutta palvelujen yhteiskäytön mahdollistamiseksi vahvistetaan edelleen pääkaupunkiseudun toimeenpanosuunnitelman ( ) mukaisesti. Lisäksi Espoon kanssa jatketaan perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvän sosiaalihuollon kehittämistä kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan päätöksenteon pohjana. Se on edelleen painopistealueena sekä strategia- että toiminnan tasolla. Hyvinvointikertomuksen (2008) pohjalta tehdään poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma valtuustokaudeksi. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen on keskeistä poikkihallinnollisesti valmistelluissa mielenterveystyön kokonaissuunnitelmassa ja ehkäisevässä päihdestrategiassa. Strategioiden toimeenpanossa painottuu vanhemmuuden tukeminen, kasvatuskumppanuus sekä ja varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen näkökulma. Työtä tehdään yhteistyössä ja toiminnalle vahvistetaan rakenteet, jotka mahdollistavat koko kaupungin resurssien hyödyntämisen lasten ja nuorten hyväksi. Kauniaislaisia aktivoidaan liikkumaan ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kehitetään monipuolisia liikuntapalveluita. Koululaisten liikkumiseen panostetaan. Kulttuuripalvelut pyritään saamaan kaikkien ulottuville ja tarjontaa kohbar utveckling. Det är viktigt för Grankulla stad att upprätthålla och utveckla den på stadens tvåspråkighet baserade traditionen. Stadens tjänster ordnas jämlikt på båda språken och tvåspråkighet stöds både inom olika sammanslutningar och på individnivå. Stadens tjänster är av god kvalitet och anordnas med hjälp av den för kommuninvånarna och verksamhetsmiljön bästa praxisen så att resurserna så långt det är möjligt riktas på verksamhet som direkt betjänar invånarna. Tväradministrativa processer och strukturer utvecklas så att det leder till optimalt utnyttjande av stadens resurser. Genom att utveckla serviceprocesserna och genom tväradministrativt samarbete säkerställs att verksamheten är kundinriktad, servicekedjorna fungerar väl, resurserna används förnuftigt och arbetsfördelningen mellan de olika aktörerna är välfungerande. Inom äldreservicen utvecklas servicestrukturen så att den svarar mot de utmaningar som åldrandet ställer. Den strategiska kompanjonskapen för att möjliggöra samanvändning av tjänsterna stärks ytterligare enligt huvudstadsregionens genomförandeplan ( ). Dessutom fortsätter staden att i samråd med Esbo utveckla primärvården och den till denna nära anknutna socialvården i anslutning till kommun- och servicestrukturreformen. Främjande av välfärd och hälsa utgör grunden för kommunens beslutsfattande. Det är fortfarande ett prioriterat område på både strategisk nivå och verksamhetsnivå. Utgående från välfärdsrapporten (2008) görs för fullmäktigeperioden en tväradministrativ plan för främjande av välfärd och hälsa. Ett centralt mål i den tväradministrativt beredda helhetsplanen för mentalvårdsarbete och strategin för förebyggande rusmedelsarbete är att trygga barns och ungas välbefinnande. När strategierna genomförs ligger tyngdpunkten på stödjande av föräldraskap, på fostringsgemenskap samt på tidig identifiering och tidigt ingripande. Arbetet utförs i samråd, och för verksamheten fastställs strukturer som gör det möjligt att utnyttja hela stadens resurser till förmån för barn och unga. Grankullaborna aktiveras att motionera, och i samarbete med olika aktörer utvecklas mångsidiga motionstjänster. Staden satsar på skolelevernas motion. Målet är för alla tillgängliga 10

15 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA distetaan erityisesti lapsille ja ikäihmisille. Kauniainen ylläpitää elinvoimaisia ja kilpailukykyisiä kouluja, joissa on turvallista tehdä työtä. Koulujen välistä yhteistyötä kehitetään. Tietohallinnon ratkaisut tukevat kaupungin toiminnan kehittämistä ja johtamista sekä kuntalaisille suunnattua palvelutuotantoa kilpailukykyisten ja standardien mukaisten tietotekniikkapalvelujen avulla, jotka toteutetaan hyvää tietohallintotapaa noudattaen valtuuston hyväksytyn tietohallintostrategian pohjalta. Hyvän johtamisen avulla varmistetaan hyvät ja laadukkaat palvelut kuntalaisille. Henkilökunnan työhyvinvointia edistetään ja tuetaan suomalla osallistuminen ja onnistuminen. Luottamushenkilöillä on merkittävä rooli tavoitteiden saavuttamisessa ja toteutumisessa. Organisaatiossa on kunnioittava, kannustava ja luottamukseen perustuva ilmapiiri. Henkilöstön osaamista, työhyvinvointia ja työssäjaksamista kehitetään edelleen. Kaupungin toiminnallisia päämääriä on valmisteltu useissa erilaisissa politiikkaohjelmissa, kuten esimerkiksi maankäytön yleissuunnitelmassa (KV ), asuntopoliittisessa ohjelmassa (KV ), sivistyspoliittisessa ohjelmassa (KV ) jne. Alkavalle valtuustokaudelle vahvistetaan kaupungin kehittämisstrategia minkä lisäksi eräät erillisstrategiat, kuten vanhuspoliittinen ohjelma, tarkistetaan. kulturtjänster och utbudet riktas särskilt till barn och äldrebefolkningen. Grankulla upprätthåller vitala och konkurrenskraftiga skolor där det är tryggt att arbeta. Samarbetet mellan skolorna utvecklas. Dataadministrationens lösningar bygger på den av fullmäktige godkända IT-strategin och stödjer utvecklingen och ledningen av stadens verksamhet och den till invånarna riktade serviceproduktionen med hjälp av konkurrenskraftiga datatekniktjänster som följer standarderna och genomförs med iakttagande av god dataadministrationskutym. Med hjälp av gott ledarskap säkerställs högklassiga tjänster för kommuninvånarna. De anställdas arbetshälsa främjas och stöds genom att de ges möjlighet att delta och lyckas. De förtroendevalda har en viktig roll för att målen ska uppnås. I organisationen råder en respekterande, sporrande och förtroendefull atmosfär. Personalens kompetens samt hälsa och välbefinnande i arbetet utvecklas vidare. Stadens verksamhetsmål har beretts i flera olika politikprogram, såsom markdispositionsplanen (STF ), bostadsprogrammet (STF ) och det bildningspolitiska programmet (STF ). För fullmäktigeperioden fastställs stadens utvecklingsstrategi. Dessutom revideras vissa separata strategier, såsom det äldrepolitiska programmet. 2.3 Strategiset linjaukset - Strategiska riktlinjer Taloussuunnitelmakauden strategiset tavoitteet on kuvattu käyttötalousosan toimialakohtaisissa tavoitteissa. Kaupungin toiminnan painopistealueina ja koko organisaatiolle yhteisinä kärkihankkeina valtuusto on vahvistanut seuraavat strategiset hankkeet. 1 Kaupungin itsenäisyys lähtökohtana osallistutaan pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen sekä strategian toteuttamiseen 2 Palvelurakenteen kehittäminen seudullisesti, De strategiska målen för ekonomiplaneperioden beskrivs i driftsekonomidelens sektorspecifika mål. Som prioriterade områden i stadens verksamhet och gemensamma spetsprojekt för hela organisationen har fullmäktige fastställt nedan nämnda strategiska projekt. 1 Med självständighet som utgångspunkt deltar staden i genomförandet av huvudstadsregionens samarbetsavtal och strategi. 2 Servicestrukturen utvecklas regionalt, i samar- 11

16 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA yhteistyössä Espoon kanssa sekä kaupungin omissa palvelutoiminnoissa 3 Laaditaan lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma kaupungin eri toimialojen ja Kauniaisten muiden toimijoiden yhteistyönä 4 Sivistystypoliittisten linjausten laatiminen koko valtuustokaudelle Elinvoimaisten ja kilpailukykyisten koulujen ylläpitäminen ja kehittäminen 6 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Hyvinvointikertomuksen pohjalta laaditaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma. 7 Palvelutoimintaa ja prosesseja kehitetään mm. joustavoittamalla asioiden käsittelyä uusien tietojärjestelmien avulla. Tavoitteena on asiakaslähtöisyyden parantaminen ottamalla käyttöön uudenlaisia toimintamalleja. 8 Uuden henkilöstöstrategian laatiminen ja siinä huomioiden erityisesti keinot työvoiman saannin turvaamiseksi. 9 Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen ja monikulttuurisuuden lisääminen koko kaupunkiorganisaatiossa. 10 Kaupunki selvittää tehokkaimmat käytettävissään olevat keinot ilmastomuutoksen torjumiseen ja toteuttaa osaltaan pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaa. 11 Kaupungin keskusta-alueen kehittäminen omaleimaiseksi, modernin huvilakaupungin virkeäksi ja virikkeelliseksi keskustaksi. 12 Maankäytön periaatteiden tarkastelu ja selvitys maankäytön kehittämismahdollisuuksista tukemaan kaupunkirakenteen eheyttämistä ja asuntotuotannon tavoitteiden edistämistä. bete med Esbo och i stadens egen serviceverksamhet. 3 Ett barn- och ungdomspolitiskt program utarbetas i samarbete mellan stadens olika sektorer och andra aktörer i Grankulla 4 Bildningspolitiska riktlinjer görs upp för hela fullmäktigeperioden Vitala och konkurrenskraftiga skolor upprätthålls och utvecklas. 6 Välfärd och hälsa främjas. Utgående från välfärdsrapporten utarbetas en plan för främjande av välfärd och hälsa. 7 Serviceverksamheten och serviceprocesserna utvecklas bl.a. genom att göra ärendehandläggningen smidigare med hjälp av nya datasystem. Målet är att förbättra kundorienteringen genom att införa nya slags verksamhetsmodeller. 8 En ny personalstrategi utarbetas och där beaktas i synnerhet förfaringssätten för att trygga tillgången på arbetskraft. 9 Mångkulturella färdigheter utvecklas och kulturell mångfald ökas i hela stadsorganisationen. 10 Staden utreder de effektivaste till buds stående metoderna för att bekämpa klimatförändringen och genomför för sin del huvudstadsregionens klimatstrategi. 11 Stadens centrumområde utvecklas till ett unikt, vitalt och stimulerande centrum för en modern villastad. 12 Principerna för markanvändning granskas och en utredning görs av möjligheterna att utveckla markanvändningen så att den stödjer en enhetligare stadsstruktur och främjar bostadsproduktionsmålen. 12

17 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 3 TALOUDEN LÄHTÖKOHDAT - EKONOMISKA UTGÅNGSPUNKTER 3.1 Kuntatalouden yleiset näkymät - Det allmänna läget inom den kommunala ekonomin Tulojen kehitys Kuntien verotulot muodostavat lähes puolet (48 %) kuntien kokonaistulosta. Kunnallisveron osuus veroista on noin 86 %, yhteisöveron osuus noin 8 % ja kiinteistöveron osuus noin 6 %. Käyttökustannusten valtionosuudet ovat noin 17 % kuntien kokonaistuloista. Vuonna 2009 kunnallisveron tilitykset lisääntyvät n. 3 %. Ansiotulojen nimellinen kasvu jatkuu kylläkin suhteellisen ripeänä eli 5,5 %, mutta kunnallisverotuksessa toteuttavat verokevennykset vähentävät kunnallisveron tuottoa noin 374 miljoonaa euroa. Eläketulojen verotusta kevennetään kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korottamalla, minkä arvioidaan vuonna 2009 vähentävän kuntien verotuloja 131 miljoonaa euroa. Valtionverotuksen ansiotulovähennys kumotaan ja tilalle ehdotetaan käyttöön otettavaksi uusi työtulovähennys. Vähennys tehdään ensisijaisesti valtion verosta. Jos valtion vero ei riitä vähennyksen tekemiseen, loput vähennetään muilta veronsaajilta. Kuntien vuoden 2009 verotuottomenetyksiksi arvioidaan 236 miljoonaa euroa. Verotulomuutoksia kunnille aiheuttavat lisäksi mm. kotitalousvähennyksen nostaminen (arviona 24 miljoonan euron menetys) sekä matkakuluvähennyksen omavastuun nousu (arviona 17 miljoonan euron lisäys verotuloihin). Nämä yhteensä yllämainitut 374 miljoonan euron verotulomenetykset vuonna 2009 kompensoidaan kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korottamalla. Inkomstutveckling Kommunernas skatteinkomster utgör nästan hälften (48 %) av deras totala inkomster. Kommunalskattens andel av skatterna är ca 86 %, samfundsskattens ca 8 % och fastighetsskattens ca 6 %. Statsandelarna för driftskostnader är ca 17 % av kommunernas totala inkomster. År 2009 ökar redovisningarna av kommunalskatt med omkring 3 %. Förvärvsinkomsternas nominella tillväxt kommer fortsättningsvis att vara rätt snabb, 5,5 %, men skattelättnaderna i kommunalbeskattningen minskar inkomsterna av kommunalskatten med omkring 374 miljoner euro. Beskattningen av pensionsinkomster lindras genom höjning av pensionsinkomstavdraget i kommunalbeskattningen. Detta beräknas minska kommunernas skatteinkomster med 131 miljoner euro år Förvärvsinkomstavdraget i statsbeskattningen slopas och i stället föreslås ett nytt arbetsinkomstavdrag. Avdraget görs i första hand från statsskatten. Om det statliga skatten inte räcker till för avdraget, avdras resten från övriga skattetagare. Kommunernas skatteinkomstförluster beräknas bli 236 miljoner euro år Förändringar i kommunernas skatteinkomster orsakas också av bl.a. höjningen av hushållsavdraget (beräknad skatteminskning 24 miljoner euro) samt större självrisk i resekostnadsavdraget (beräknad skatteökning 17 miljoner euro). Kommunerna får kompensation för de totala skatteförlusterna på 374 miljoner euro genom att statsandelen för social- och hälsovård höjs år Menojen kehitys Utgiftsutveckling 13

18 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat vuoden 2008 ensimmäisellä vuosipuoliskolla peräti 8 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kunta-alalla viime vuoden loppupuolella saavutetut neuvottelutulokset virka- ja työehtosopimuksista ovat nopeuttaneet merkittävästi kunta-alan palkkasumman kasvua vuoden 2007 viimeisestä neljänneksestä alkaen. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt alkuvuonna 2008 lähes 7 % vuosivauhtia. Koko vuonna palkkasumma kasvanee yli 6 %. Kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa vuonna 2008 keskimäärin 5,3 %. Vuonna 2009 palkkasumman kasvuvauhti hidastuu sopimuskorotusten johdosta. Ansiotasoindeksi kohonnee kuitenkin 3,7 % ensi vuonna. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan myös henkilöstön lukumäärän lisäyksen sekä rakennemuutosten johdosta. Vuoden 2010 vaikutuksien osalta varaudutaan taloussuunnitelmakaudelle 5 % henkilöstömenokasvuun. Yksittäisistä kuntatalouden menopaineista merkittävin on vammaispalvelulainsäädännön laajentaminen. Myös ikäihmisten palvelusuunnitelman ikärajaa madalletaan ja palvelujen laatua parannetaan. Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotukset kanavoidaan valtiolle. Valtionosuudet kasvavat siis laskennallisesti merkittävästi samalla kun verotulojen kehitys uhkaa hiipua. Tämä johtuu talouskasvun hidastumisesta ja siitä, että kuntien verotulopohjaa kavennetaan ja menetykset korvataan korottamalla valtionosuuksia. Enligt kvartalsstatistiken över kommunernas ekonomi ökade kommunernas verksamhetsutgifter under de första sex månaderna 2008 med hela 8 % jämfört med motsvarande tidsperiod året innan. Resultaten av de kommunala kollektivavtalsförhandlingarna, som slutfördes i slutet av 2007, har avsevärt försnabbat den kommunala lönesummans tillväxt från och med det sista kvartalet I början av 2008 steg kommunernas och samkommunernas lönesumma med en hastighet av nästan 7 % per år. Under hela året väntas lönesumman växa med över 6 %. Kommunsektorns förtjänstnivåindex stiger år 2008 med i genomsnitt 5,3 %. År 2009 växer lönesumman långsammare, då de avtalsenliga höjningarna är mindre. Förtjänstnivåindex väntas ändå stiga med 3,7 %. Lönesumman inom kommunsektorn väntas växa också på grund av personalökningar och strukturförändringar. För år 2010 beräknas att personalutgifterna ökar med 5 %. Det största enskilda trycket på den kommunala ekonomins utgifter gäller utvidgningen av lagstiftningen om service för handikappade. Därtill sänks åldersgränsen för de äldres serviceplan och kvaliteten på tjänsterna förbättras. Höjningarna av social- och hälsovårdsavgifterna kanaliseras till staten. Kalkylmässigt stiger statsandelarna således avsevärt samtidigt som skatteinkomsternas utveckling hotar att stagnera. Det här beror på att den ekonomiska tillväxten avtar och på att kommunernas skatteinkomstbas skärs ned och förlusterna ersätts genom höjning av statsandelarna. 14

19 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 3.2 Taloudellinen tilanne PKS-seudulla ja Kauniaisissa - Det ekonomiska läget i huvudstadsregionen och i Grankulla Seudun talous Helsingin seutu koostuu pääkaupunkiseudusta ja kehysalueesta. Helsingin seudulla asuu 24 % koko maan väestöstä, sijaitsee 29 % maan työpaikoista ja tuotetaan 33 % maan bruttokansantuotteesta. Helsingin seudulla talouden korkeasuhdanne jatkui vuoden 2007 toisella neljänneksellä. Sekä tuotanto että työllisyys olivat vahvassa nousussa. Työllisyys on kasvanut ja vastaavasti työttömyys alentunut Helsingin seudulla yhtäjaksoisesti viimeiset 3 vuotta. Helsingin seudun työttömyysaste (työttömien osuus työvoimaan kuuluvista) on alentunut yhtäjaksoisesti vuoden 2004 puolivälistä alkaen. Viimeksi kuluneen vuoden aikana seudun työttömyysaste oli keskimäärin 5,5 % eli samalla tasolla kuin mihin se laski alimmillaan vuonna 2002 ennen Helsingin seudun taantumaa. Vuodessa työttömyysaste on alentunut 0,5 %-yksikköä Regionens ekonomi Helsingforsregionen består av huvudstadsregionen och kretsområdet. I Helsingforsregionen bor 24 % av landets befolkning, där finns 29 % av landets arbetsplatser och där produceras 33 % av bruttonationalprodukten. I Helsingforsregionen fortsatte den ekonomiska högkonjunkturen under det andra kvartalet Både produktionen och sysselsättningen ökade kraftigt. Sysselsättningen i Helsingforsregionen har ökat fortlöpande under de senaste 3 åren och arbetslösheten har minskat i motsvarande mån. Arbetslöshetsgraden i Helsingforsregionen (andelen arbetslösa av arbetskraften) har sjunkit kontinuerligt från mitten av Under det gångna året har arbetslöshetsgraden i regionen varit i genomsnitt 5,5 %, dvs. på samma nivå som den var när den var som lägst år 2002 före recessionen i Helsingforsregionen. På ett år har arbetslöshetsgraden sjunkit med 0,5 procentenheter Kauniainen Kauniaisten kaupungin tilikauden 2007 tulos osoitti noin 3,445 miljoonan euron ylijäämää (1,072 milj. euroa vuonna 2006). Saavutettuun tuloon ja tuloksen kääntymisen ylijäämäiseksi vaikuttivat verotulojen ja tilitysten runsas kasvu. Kasvu selittyy arvioitua suuremmalla optiotulojen kasvulla. Merkittävä osa verotulojen kasvusta aiheutui myös vuoden 2006 tilitysten oikaisuista, joiden vaikutus kohdentui vuoteen Grankulla Grankulla stads resultat för räkenskapsperioden 2007 uppvisade ett överskott på ca 3,445 miljoner euro (1,072 miljoner euro 2006). Skatteinkomsternas och skatteredovisningarnas betydliga tillväxt inverkade på inkomsterna och på att resultatet blev positivt. Tillväxten förklaras av att optionsinkomsterna ökade mer än beräknat. En väsentlig del av skatteinkomstökningen beror också på korrigeringar av 2006 års redovisningar, vilka realiserades år

20 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 4 TALOUSARVIOEHDOTUS - BUDGETFÖRSLAG Kuntalain 65.1 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi vuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi vuodeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Investointitarpeiden pitkäjänteisen hallinnan helpottamiseksi investointiohjelma kattaa viisi seuraavaa vuotta. Enligt 65 1 mom. i kommunallagen ska fullmäktige före utgången av året godkänna en budget för kommunen för det följande kalenderåret. I samband med att budgeten godkänns ska fullmäktige också godkänna en ekonomiplan för tre eller flera år (planeperiod). Budgetåret är ekonomiplaneperiodens första år. För att underlätta den långsiktiga förvaltningen av investeringsbehoven täcker investeringsplanen de följande fem åren. Kuntalain 65.2 :n mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio- ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kuntalain 65.3 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon myös Kuntaliiton antamat laadintaohjeet ja suositukset. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on astunut voimaan , samoin lakia täydentävä asetus. Laki on voimassa vuoden 2012 loppuun. Lain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Lisäksi lain tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Vuoden 2009 talousarvioehdotus perustuu lautakuntien tekemiin talousarvioehdotuksiin, joiden valmistelu pohjautui kaupunginhallituksen antamiin talousarvion ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeisiin. Enligt 65 2 mom. i kommunallagen godkänns målen för kommunens verksamhet och ekonomi i budgeten och ekonomiplanen. Budgeten och ekonomiplanen ska göras upp så att förutsättningarna för skötseln av kommunens uppgifter tryggas. Enligt 65 3 mom. i kommunallagen ska ekonomiplanen vara i balans eller visa överskott under en planeperiod på högst fyra år, om det inte beräknas uppkomma överskott i balansräkningen för det år budgeten görs upp. Om underskott i balansräkningen inte kan täckas under planeperioden, ska i anslutning till ekonomiplanen fattas beslut om specificerade åtgärder (åtgärdsprogram) genom vilka det underskott som saknar täckning ska täckas under en period som fullmäktige särskilt fastställer (skyldighet att täcka underskott). Lagen om en kommun- och servicestrukturreform trädde i kraft liksom även den förordning som kompletterar lagen. Lagen är i kraft till utgången av Lagens mål är en livskraftig och funktionsduglig samt enhetlig kommunstruktur. Dessutom är lagens mål att i hela landet säkerställa service av hög kvalitet som är tillgänglig för invånarna. Budgetförslaget 2009 baserar sig på nämndernas budgetförslag. Beredningen av dessa utgick från de av stadsstyrelsen givna anvisningarna för uppgörande av budget och ekonomiplan. 16

TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA 2008 2010

TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA 2008 2010 TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA 2008 2010 BUDGET 2008 OCH EKONOMIPLAN 2008 2010 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KV hyväksynyt 12.11.2007 69 STF godkänt 12.11.2007 69 TALOUSARVIO 2008

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida

SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA 2010 20122 BUDGET 2010 OCH EKONOMIPLAN 2010 20122 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KV hyväksynyt 16.11.2009 69 STF godkänt 16.11.2009 69 TALOUSARVIO 2010

Lisätiedot

BOKSLUT 2008 4.8.2005

BOKSLUT 2008 4.8.2005 TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2008 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI STAD KV - STF 15.6.2009 TILINPÄÄTÖS 2008 BOKSLUT 2008 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL I TOIMINTAKERTOMUS - VERKSAMHETSBERÄTTELSE sivu - sida YLEISOSA

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 OCH EKONOMIPLAN 2012 2014. KV hyväksynyt - STF godkänt 14.11.2011 73 12.12.

TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 OCH EKONOMIPLAN 2012 2014. KV hyväksynyt - STF godkänt 14.11.2011 73 12.12. TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 OCH EKONOMIPLAN 2012 2014 KV hyväksynyt - STF godkänt 14.11.2011 73 12.12.2011 81 TALOUSARVIO 2012 ja TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012

Lisätiedot

BOKSLUT 2007 4.8.2005

BOKSLUT 2007 4.8.2005 TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2007 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI STAD KV - STF 16.6.2008 TILINPÄÄTÖS 2007 BOKSLUT 2007 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida I TOIMINTAKERTOMUS - VERKSAMHETSBERÄTTELSE YLEISOSA

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2007 JA TALOUSSUUNNITELMA

TALOUSARVIO 2007 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2007 JA TALOUSSUUNNITELMA 2007 2009 BUDGET 2007 OCH EKONOMIPLAN 2007-2009 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KV hyväksynyt 13.11.2006 68 STF godkänt 13.11.2006 68 TALOUSARVIO 2007

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013. KV hyväksynyt 15.11.2010 67 STF godkänt 15.11.

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013. KV hyväksynyt 15.11.2010 67 STF godkänt 15.11. TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 KV hyväksynyt 15.11.2010 67 STF godkänt 15.11.2010 67 TALOUSARVIO 2011 ja TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 och

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014-2016 Veroprosentit

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 651/2013 vp Laitoshoidossa olevien muistisairaiden vanhusten liikuntamahdollisuudet ja turvallisuuden parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa on lähes 130 000 muistisairasta ja

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA

TALOUSARVIO 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA 2006 2008 BUDGET 2006 OCH EKONOMIPLAN 2006-2008 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KV hyväksynyt 14.11.2005 69 STF godkänt 14.11.2005 69 TALOUSARVIO 2006 ja TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

BOKSLUT 2009. KV hyväksynyt 14.6.2010 40 STF godkänt 14.6.2010 40 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD 4.8.2005

BOKSLUT 2009. KV hyväksynyt 14.6.2010 40 STF godkänt 14.6.2010 40 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD 4.8.2005 TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2009 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI STAD KV hyväksynyt 14.6.2010 40 STF godkänt 14.6.2010 40 TILINPÄÄTÖS 2009 BOKSLUT 2009 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL I TOIMINTAKERTOMUS - VERKSAMHETSBERÄTTELSE

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015-2017 Veroprosentit

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 928/2005 vp Kouluterveydenhuollon palveluiden saatavuus Eduskunnan puhemiehelle Hyvällä ja kattavalla kouluterveydenhuollolla on todistetusti suuri merkitys lasten ja nuorten terveen

Lisätiedot

TOIMINTA- KERTOMUS VERKSAMHETS- BERÄTTELSE 2006

TOIMINTA- KERTOMUS VERKSAMHETS- BERÄTTELSE 2006 TOIMINTA- KERTOMUS VERKSAMHETS- BERÄTTELSE 2006 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI STAD KV - STF 21.5.2007 TOIMINTAKERTOMUS 2006 VERKSAMHETSBERÄTTELSE 2006 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida YLEISOSA -

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2008 vp Tehostetun palveluasumisen kriteeristön laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Vuodesta 1995 lähtien palveluasumisen asiakasmäärä on kasvanut 63 prosenttia. Vuonna 1994 asukkailta

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO TYÖRYHMÄN KOKOONPANO /ARBETSGRUPPENS SAMMANSÄTTNING Nina Pere, sivistyslautakunnan suomenkielisen

Lisätiedot

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN Hyvinvoiva ja terve Pohjanmaa/ Välmående och friska Österbotten 22.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Österbottens förbund Pohjanmaan

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2010

TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2010 TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2010 KV hyväksynyt 13.6.2011 36 STF godkänt 13.6.2011 36 TILINPÄÄTÖS 2010 BOKSLUT 2010 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida 1 TOIMINTAKERTOMUS VERKSAMHETSBERÄTTELSE... 1 1.1 OLENNAISET

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 184/2004 vp Vanhustenhuollon henkilöstövajeen paikkaaminen Eduskunnan puhemiehelle Vanhustenhuollossa on Stakesin tutkimusten mukaan 4 500 työntekijän vaje. Henkilöstövaje aiheuttaa

Lisätiedot

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL AVUSTUKSET PAIKALLISILLE KULTTUURIJÄRJESTÖILLE BIDRAG TILL LOKALA KULTURFÖRENINGAR Haku vuodelle Ansökan för år PAIKALLISILLE

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö Itä-Uusimaa ä ä - kuntajakoselvitysalue ä ö Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo Östra Nyland ä ä - kommunindelningsutredningsområde ä ö Presskonferens 8.5.2013 Sibbo Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 Kaupunginjohtajan esitys 5.10.2010 Stadsdirektörens förslag 5.10.2010 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014 2016. KV hyväksynyt 11.11.2013 90 STF godkänt 11.11.

TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014 2016. KV hyväksynyt 11.11.2013 90 STF godkänt 11.11. TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014 2016 KV hyväksynyt 11.11.2013 90 STF godkänt 11.11.2013 90 TALOUSARVIO 2014 ja TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta/ Lag om ändring av lagen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 Kaupunginvaltuusto 14.11.2012 Stadsfullmäktige 14.11.2012 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt...

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 30. 10. 2012

HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 30. 10. 2012 Opetuksen järjestäjät HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 Dnro/Dnr 30. 10. 2012 Tehtäväluokka 2_ Uppgiftsklass Dnro Lisäys 11.10.2012 päivättyyn

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015 2017. KV hyväksynyt 17.11.2014 60 STF godkänt 17.11.

TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015 2017. KV hyväksynyt 17.11.2014 60 STF godkänt 17.11. TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015 2017 KV hyväksynyt 17.11.2014 60 STF godkänt 17.11.2014 60 TALOUSARVIO 2015 ja TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 och

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN KV 14.11.2011 FGE 75 liite 1 bilaga SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Talousarvio 2012 Budget Talousarvio 2012 Budget Taloussuunnitelma 2013-2015 Ekonomiplan 2 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLLSFÖRTECKNING YLEISOSA...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2014 ja taloussuunnitelma 2014 2016 2014 och ekonomiplan 2014 2016 Khs - Stn 28.10.2013 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL Sivu Sida

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2009 vuodeksi 2010 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2010 2012

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2007 vp Ikäihmisten palvelujen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Ikäihmisten palvelujen tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry on kansanedustajille

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 Kaupunginvaltuusto 8.12.2010 Stadsfullmäktige 8.12.2010 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 8 2008 vuodeksi 2009 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2009 2011

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015 2013 och ekonomiplan 2013 2015 Kaupunginvaltuusto 28.11.2012 Stadsfullmäktige 28.11.2012 SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida Sivu Sida

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN

KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2010 vuodeksi 2011 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2011 2013

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 7 2006 vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2007 2009

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2006 vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2007 2009

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 4 2007 vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2008 2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot