TALOUSARVIO 2007 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2007 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2007 OCH EKONOMIPLAN KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KV hyväksynyt STF godkänt

2 TALOUSARVIO 2007 ja TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2007 och EKONOMIPLAN SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida VUODEN 2007 TALOUSARVION TOIMEENPANO - VERSTÄLLANDE AV BUDGETEN I-II YLEISOSA - ALLMÄNT VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN KAUNIAISTEN KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA UTVECKLINGSSTRATEGI FÖR GRANKULLA STAD... 5 TALOUSSUUNNITELMA EKONOMIPLAN KÄYTTÖTALOUS - DRIFTSBUDGET YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING YLEISHALLINTO ALLMÄN FÖRVALTNING KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET Ruoka- ja puhdistuspalvelut - Kost- och rengöringsservice RAHATOIMISTO - DRÄTSELKONTORET SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN HALLINTO - FÖRVALTNING SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER LASTEN PÄIVÄHOITO - BARNDAGVÅRD KOTI- JA LAITOSHOITO HEM- OCH INSTITUTIONSVÅRD TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD Terveyskeskuksen avohoito - Hälsocentralens öppenvård Erikoissairaanhoito - Specialiserad sjukvård SUUN TERVEYDENHUOLTO MUNHÄLSOVÅRD YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN HALLINTO FÖRVALTNING MAANKÄYTTÖ MARKANVÄNDNING YMPÄRISTÖTOIMI MILJÖENHETEN RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING KUNTATEKNIIKKA KOMMUNTEKNIK VESIHUOLTOLAITOS VATTENTJÄNSTVERKET RAKENNUSLAUTAKUNTA - BYGGNADSNÄMNDEN

3 sivu - sida SIVISTYSTOIMI - BILDNING KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNING SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA - FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN Hallinto - Förvaltning Mäntymäen koulu Kasavuoren koulu Kauniaisten lukio Muu koulutoimi - Övrig skolverksamhet SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN - RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA Förvaltning - Hallinto Granhultsskolan Hagelstamska högstadiet Gymnasiet Grankulla samskola Övrig skolverksamhet - Muu koulutoimi SIVISTYSLAUTAKUNTA - BILDNINGSNÄMNDEN HALLINTO - FÖRVALTNING KANSALAISOPISTO - MEDBORGARINSTITUTET KAUPUNGINKIRJASTO - STADSBIBLIOTEKET KULTTUURITOIMI - KULTURBYRÅN NUORISOLAUTAKUNTA - UNGDOMSNÄMNDEN LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN HENKILÖSTÖ - PERSONAL TULOSLASKELMA - RESULTATRÄKNING INVESTOINNIT - INVESTERINGAR RAHOITUS - FINANSIERING TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA TALOUSARVION SITOVUUS - BUDGETENS OCH EKONOMIPLANENS STRUKTUR OCH BUDGETENS BINDANDE VERKAN KV:N HYVÄKSYMÄT PONNET - AV STF GODKÄNDA KLÄMMAR

4 VUODEN 2007 TALOUSARVION TOIMEENPANO VERKSTÄLLANDE AV BUDGETEN 2007

5 KAUNIAINEN GRANKULLA Vuoden 2007 talousarvion toimeenpano Verkställande av budgeten 2007 VUODEN 2007 TALOUSARVION TOIMEENPANO - VERKSTÄLLANDE AV BUDGETEN 2007 Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio on kaupungin muita toimielimiä sitova toimintaohje. Huolehtiessaan oman toimialansa tehtävistä lautakuntien ja toimiala- ja tulosaluejohdon on toimenpiteillään edistettävä kaupungin kehittämisstrategian toteuttamista. Toimiala- ja tulosaluejohdon on oltava selvillä toimenpiteittensä ja ehdotustensa vaikutuksesta kaupungin kokonaistalouteen. TOIMINNAN OHJAAMINEN JA SEURAN- TA Toimialojen on tammikuun 2007 loppuun mennessä saatettava kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio- ja taloussuunnitelma lautakunnille tiedoksi ja raportoitava lautakunnan talousarvioehdotuksen ja kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion välisistä eroista. Samalla toimialojen on selostettava niitä toimenpiteitä, joita muutokset edellyttävät. Näin lautakunnat voivat varmistua talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta talousarviossa myönnettyjen määrärahojen puitteissa ja tuloarvioiden toteutumisesta. Lautakunnan käsittelystä raportoidaan kaupunginjohtajalle ja rahatoimistoon mennessä. Toiminnan ohjaaminen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi vaatii kiinteää, ajantasaista ja säännöllistä seurantaa. KH edellyttää, että lautakunnat valvovat alaistaan toimintaa mm. talousarvion toteutumista ennakoivan raportoinnin avulla ja edellyttävät selontekoa toimenpiteistä, joihin poikkeamat ovat johtaneet. Koko kaupungin toiminnan, kehittämisstrategian toteutumisen sekä tavoitteiden ja talouden seuraamiseksi vuoden aikana raportoidaan säännöllisesti kuukausittain ja lisäksi kaksi kertaa vuodessa laaditaan ennuste käyttötalouden toteutumisesta ja toteutuneen tilanteen perusteella, joka toimitetaan rahatoimistoon ja mennessä. Investointien toteutumisennuste tarkennetaan kuukausittain ja merkittävistä poikkeamista töiden etenemisessä verrattuna työsuunnitelmaan raportoidaan säännöllisesti samassa yhteydessä. Kaupungin Den av stadsfullmäktige godkända budgeten utgör bindande direktiv för stadens övriga organ. Då nämnderna samt sektor- och resultatområdesledningen handhar sin egen förvaltningsgrens uppgifter, skall de med sina åtgärder främja genomförandet av stadens utvecklingsstrategi. Sektor- och resultatområdesledningen skall känna till hur deras åtgärder och förslag inverkar på stadens totalekonomi. STYRNING OCH UPPFÖLJNING AV VERKSAMHETEN Sektorerna skall före utgången av januari 2007 delge nämnderna den av stadsfullmäktige godkända budgeten och ekonomiplanen och avlägga rapport om skillnaderna mellan nämndens budgetförslag och den budget som stadsfullmäktige godkänt. Samtidigt skall sektorerna redogöra för de åtgärder som ändringarna förutsätter. På så sätt kan nämnderna förvissa sig om att de i budgeten ställda målen uppnås inom ramen för de i budgeten godkända anslagen och att inkomstbudgeten verkställs. Stadsdirektören och drätselkontoret informeras senast om behandlingen i nämnderna. Styrningen av verksamheten i syfte att uppnå de ställda målen kräver en kontinuerlig, aktuell och regelbunden uppföljning. STS förutsätter att nämnderna övervakar den verksamhet som sorterar under respektive nämnd bl.a. genom regelbundna prognoser för budgetutfallet och att de kräver redogörelser för de åtgärder som avvikelser har lett till. För uppföljningen av hela stadens verksamhet och genomförandet av utvecklingsstrategin samt målen och ekonomin under året uppgörs en rapport varje månad och dessutom sammanställs en prognos två gånger om året över driftsbudgetens utfall enligt situationen 30.4 och Prognoserna skall lämnas till drätselkontoret senast och Varje månad preciseras prognosen över investeringsutfallet och i detta sammanhang rapporteras regelbundet om projekt som fortskrider mycket I

6 KAUNIAINEN GRANKULLA Vuoden 2007 talousarvion toimeenpano Verkställande av budgeten 2007 tasolla laadittavan kuukausiraportin valmistumistavoite on seuraavan kuukauden 15. päivä. Kuukausiraportin yhteydessä toimialoilla on tilaisuus saattaa kaupungin päättäjien tietoon yleisesti kiinnostavia ajankohtaisia selvityksiä ja katsauksia toimintansa kehittämiseen. Toimialojen tulee vuoden 2007 aikana jatkaa ja kehittää sukupuolen mukaan jaoteltua tilastointia esim. palvelujen käytöstä. Tavoitteena on aikasarjojen muodostaminen ja joko valtakunnallisten tai naapurikuntia koskevien vertailutietojen saaminen jatkotyöskentelyn tueksi. TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Suunnitelmakauden kaikki vuodet ovat alijäämäisiä. Talouden saaminen pysyvästi tasapainoon vaatii pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä menojen ja tulojen epäsuhteen oikaisemiseksi. KH käynnistää jo vuoden 2006 lopulla puitelaissa tarkoitetun selvityksen laatimisen. Tämä selvitystyö toimii samalla perustana haettaessa ratkaisua kaupungin tulevaisuuteen suuntautuvien toimintastrategioiden valintaan. Selvitysten laadinnasta ja työn aikataulusta annetaan toimialoille erilliset ohjeet. SISÄINEN VALVONTA JA SEN OHJEET KH on hyväksynyt noudatettavaksi kaupungin sisäisen valvonnan ohjeet. Ne kattavat laajasti alueet, joita aikaisemmin täydennettiin talousarvion toimeenpano-ohjeilla. YLEISHALLINNON VIRANHALTIJOIDEN HANKINTAVALTUUDET, LASKUJEN HY- VÄKSYMINEN SEKÄ LASKUN HYVÄK- SYJÄN SIJAINEN KH oikeuttaa yleishallinnon viranhaltijat suorittamaan hankintoja ja hyväksymään laskuja liitteen 1 mukaisesti. avvikande från arbetsplanen. Målet är att den månadsrapport som gäller hela staden är färdig den 15 följande månad. I samband med månadsrapporten har sektorerna möjlighet att delge stadens beslutsfattare allmänt intressanta aktuella utredningar av och översikter över utvecklingen av verksamheten. Sektorerna skall under 2007 fortsätta och utveckla statistikföringen utifrån kön i fråga om t.ex. användningen av tjänster. Målet är att som stöd för det fortsatta arbetet få fram tidsserier och uppgifter som kan jämföras med antingen hela landet eller grannkommunerna. BALANSERING AV EKONOMIN Ekonomiplanens alla år uppvisar underskott. En bestående ekonomisk balans kräver långsiktigt och målmedvetet arbete med att rätta till obalansen mellan utgifter och inkomster. STS börjar redan i slutet av 2006 att utarbeta den i ramlagen avsedda utredningen. Detta utredningsarbete utgör samtidigt en grund för valet av stadens framtida verksamhetsstrategier. Sektorerna ges separata anvisningar för utarbetande av utredningar och tidschemat för arbetet. INTERN KONTROLL OCH ANVISNINGAR FÖR DENNA STS har godkänt direktiv för stadens interna kontroll. De täcker omfattande de områden som tidigare kompletterades med anvisningar för verkställande av budgeten. UPPHANDLINGSBEFOGENHETER FÖR TJÄNSTEINNEHAVARE INOM ALLMÄN- NA FÖRVALTNINGEN, GODKÄNNANDE AV FAKTUROR SAMT STÄLLFÖRETRÄ- DARE FÖR TJÄNSTEINNEHAVARE SOM GODKÄNNER FAKTUROR STS befullmäktigar tjänsteinnehavarna inom den allmänna förvaltningen att göra anskaffningar och godkänna fakturor i enlighet med bilaga 1. Kaupunginhallitus Stadsstyrelsen II

7 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Liite 1 YLEISHALLINNON VIRANHALTIJOIDEN HANKINTAVALTUUDET JA LASKUJEN HYVÄKSYMINEN SEKÄ LASKUN HYVÄKSYJÄN SIJAINEN Menokohta/ Tulosyksikkö Hankinnan/toimen- Laskun hyväksyjä Tulokohta piteen hyväksyjä KÄYTTÖTALOUS Kaupunginvaltuusto Kaupunginsihteeri Kaupunginsihteeri Tarkastuslautakunta LTK Kaupunginkamreeri Kaupunginhallitus ja KJ KJ/Kaupunginsihteeri Kaupunginsihteeri Hallintopalvelut Kaupunginsihteeri Kaupunginsihteeri Henkilöstöhallinto Henkilöstöpäällikkö Henkilöstöpäällikkö Tiedottaminen Tiedotussihteeri Tiedotussihteeri Ruoka- ja puhdistuspalvelut Ruokahuolto-siivouspäällikkö Ruokahuolto-siivouspäällikkö Rahatoimisto Kaupunginkamreeri Kaupunginkamreeri Rahatoimisto, atk Kaupunginkamreeri Tietohallintopäällikkö Vaalilautakunta Kaupunginlakimies Kaupunginlakimies TULOSLASKELMA MÄÄRÄRAHAT Verotulot Kaupunginkamreeri Valtionosuudet KH Kaupunginkamreeri Korkotulot KJ Kaupunginkamreeri Muut rahoitustulot KJ Kaupunginkamreeri Korkomenot KH/KJ Kaupunginkamreeri Muut rahoitusmenot KH/KJ/Kaup.kamr. Kaupunginkamreeri INVESTOINNIT Atk-hankinnat, hallinto Atk-jory/Kaupunginkamreeri Tietohallintopäällikkö Koulujen atk-hankinnat, Atk-jory/Koulutoimenjohtajat Koulutoimenjohtajat Keskuskeittiön laitteiden Ruokahuolto-siivouspäällikkö Ruokahuolto-siivouspäällikkö uusiminen RAHOITUSLASKELMA Antolainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen väh. Kaupunginkamreeri Kaupunginkamreeri Laskujen hyväksymisessä asianomaisen poissa ollessa toimii sijaisena Hyväksyjä KJ Kaupunginsihteeri Kaupunginkamreeri Henkilöstöpäällikkö Tiedotussihteeri Kaupunginlakimies Ruokahuolto-siivouspäällikkö Sijainen Kaupunginkamreeri KJ KJ Kaupunginsihteeri Kaupunginsihteeri Kaupunginsihteeri Palveluesimies

8 GRANKULLA STAD Bilaga 1 BEFOGENHETER FÖR TJÄNSTEINNEHAVARE INOM DEN ALLMÄNNA FÖRVALTNINGEN ATT GÖRA ANSKAFFNINGAR OCH GODKÄNNA FAKTUROR SAMT STÄLLFÖRETRÄDARE FÖR TJÄNSTEINNEHAVARE SOM GODKÄNNER FAKTUROR Utgiftsmoment/ Resultatenhet Tjänsteinnehavare Tjänsteinnehavare Inkomstmoment som godkänner som godkänner fakturan anskaffningen/åtgärden DRIFTSEKONOMI Stadsfullmäktige Stadssekreteraren Stadssekreteraren Revisionsnämnden Nämnden Stadskamreren Stadsstyrelsen och SD SD/ Stadssekreteraren Stadssekreteraren Förvaltningstjänster Stadssekreteraren Stadssekreteraren Personalförvaltning Personalchefen Personalchefen Information Informationssekreteraren Informationssekreteraren Kost- och rengöringsservice Kosthålls- och städchefen Kosthålls- och städchefen Drätselkontoret Stadskamreren Stadskamreren Drätselkontoret, IT Stadskamreren IT-administratören Valnämnden Stadsjuristen Stadsjuristen RESULTATRÄKNINGEN ANSLAG Skatteinkomster Stadskamreren Statsandelar STS Stadskamreren Ränteinkomster SD Stadskamreren Övrig finansiering SD Stadskamreren Ränteutgifter STS/SD Stadskamreren Övriga finansiella utgifter STS/SD/Stadskamreren Stadskamreren INVESTERINGAR IT-anskaffningar, förvaltn. IT-ledningsgr./Stadskamreren IT-administratören Skolornas IT-anskaffn., IT-ledningsgr./Skoldirektörerna Skoldirektörerna Ny apparatur till Kosthålls- och städchefen Kosthålls- och städchefen centralköket FINANSIERINGSKALKYL Minskning av utlåningen Minskning av långfristiga lån Stadskamreren Stadskamreren Ställföreträdare för tjänsteinnehavare som godkänner fakturor Godkänns av SD Stadssekreteraren Stadskamreren Personalchefen Informationssekreteraren Stadsjuristen Kosthålls- och städchefen Ställföreträdare Stadskamreren SD SD Stadssekreteraren Stadssekreteraren Stadssekreteraren Serviceförmannen

9 YLEISTÄ ALLMÄNT

10 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA YLEISOSA - ALLMÄNT VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN Yleinen taloudellinen tilanne Suomen talouskasvun ennakoidaan vuonna 2006 yltävän jopa 5 prosenttiin, yhden prosenttiyksikön verran kasvua selittää vuoden 2005 metsäteollisuuden työtaistelujen aiheuttama poikkeuksellisen matala vertailutaso. Euroalueen kasvu ohitti Yhdysvaltain talouskasvun vuoden toisella neljänneksellä. Euroalueen kasvu on aikaisempaa laaja-alaisempaa ja saa tukea alueen oman kulutuskysynnän kasvusta. Painopiste on kuitenkin edelleen ulkomaankaupassa ja investoinneissa. Suomessa voimakkaan kasvun jakson ei ennakoida jatkuvan vaan tasaantuvan sinänsä varsin tyydyttävän 3 prosentin tasolle vuonna Kuluttajahintojen nousu on pysynyt maltillisena, jollaisena sen ennakoidaan jatkuvan suunnitelmakauden alkupuolella. Työllisyyden kasvu on muutaman viime vuoden aikana ollut voimakasta. Sekä työvoiman kysyntä että tarjonta ovat kasvaneet. Rakenteellinen työttömyys pysynee edelleen korkeana. Samanaikaisesti eräillä aloilla lisääntyvä pula ammattitaitoisesta työvoimasta muodostaa talouskasvua uhkaavan riskitekijän. Helsingin seudun tuotannon kasvu on vuoden 2006 alkupuolella ollut voimakasta ja viimeksi kuluneen vuoden kasvu nopeampaa kuin koko maassa. Helsingin seudun kasvu on ollut laajapohjaista, teollisuus, rakentaminen ja palvelut ovat kaikki olleet kasvussa. Kuntatalous Nopean talouskasvun ansiosta myös julkinen talous on kehittynyt hieman arvioitua paremmin. Valtion vuoden 2007 talousarvioesityksen ennakoidaan vahvistavan kuntataloutta ja kuntien rahoitusasemaa. Kuntien toimintamenot ovat kuitenkin kasvaneet voimakkaasti ja esimerkiksi kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman oletetaan kasvavan lähes 4 prosenttia vuonna Vuonna 2007 kunta-sektorin palkkasumman kasvuksi ennakoidaan noin 3 prosenttia. Tulopoliittinen sopimus päättyy Det allmänna ekonomiska läget Den ekonomiska tillväxten i Finland väntas år 2006 bli så hög som 5 procent. En procentenhet av tillväxten förklaras av den exceptionellt låga jämförelsenivån till följd av skogsindustrins arbetskonflikter Tillväxten inom euroområdet gick förbi Förenta staternas ekonomiska uppgång under årets andra kvartal. Tillväxten inom euroområdet är mer utbredd än tidigare och får stöd av den ökade konsumtionsefterfrågan i området. Tyngdpunkten är ändå fortfarande på utrikeshandel och investeringar. I Finland väntas den kraftiga tillväxten inte fortsätta utan antas jämnas ut till omkring 3 procent år 2007, vilket är en rätt tillfredsställande nivå. Konsumentpriserna har stigit måttligt, och samma trend väntas fortsätta i början av planperioden. Sysselsättningen har ökat kraftigt under de senaste åren. Både efterfrågan och utbud på arbetskraft har ökat. Den strukturella arbetslösheten fortsätter sannolikt att vara hög. Samtidigt utgör den i vissa branscher ökande bristen på yrkeskunnig arbetskraft en riskfaktor som hotar den ekonomiska tillväxten. Produktionsökningen i Helsingforsregionen har varit kraftig under de första månaderna 2006 och under det senaste året har tillväxten varit snabbare än i hela landet. Tillväxten i Helsingforsregionen har varit bredbasig, ökningen har gällt såväl industrin och byggbranschen som servicesektorn. Kommunalekonomin Tack vare den snabba ekonomiska tillväxten har också den offentliga ekonomin utvecklats något bättre än beräknat. Statens budgetproposition för 2007 väntas stärka kommunalekonomin och kommunernas finansiella ställning. Kommunernas verksamhetsutgifter har ändå ökat kraftigt och exempelvis kommunernas och samkommunernas lönesumma väntas växa med nästan 4 procent år År 2007 beräknas kommunsektorns lönesumma öka med omkring 3 procent. Det inkomstpolitiska avtalet 1

11 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Voimassa oleva sopimus ei sisällä kunta-alalla yleiskorotuksia vuonna Kunnallisveron tilitykset ovat kohonneet kuluvan vuoden tammi-elokuun aikana yli 7 prosenttia. Voimakasta kasvua selittävät muun muassa taloudellisen toimeliaisuuden vilkastuminen ja kuntaryhmän jako-osuuden korotus. Vuonna 2007 kunnallisveron tilitykset kasvanevat noin 5 prosenttia ansiotulojen kasvun sekä kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen muutoksen johdosta. Myös yhteisöveron tuoton kasvun ennakoidaan jatkuvan. Kiinteistöveron tuotto noussee vuonna 2007 noin 4 prosenttia. Vuoden 2007 alussa voimaan tulevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua luomalla vahva rakenteellinen perusta kuntien järjestämisvastuulla olevien palvelujen tuottamiseen. Kauniainen Kaupunki on hyvin riippuvainen verotuloista ja niissä tapahtuneet heilahdukset ovat voimakkaasti vaikuttaneet yksittäisen vuoden tulokseen ja kassavirtaan. Heilahduksia voimistaa verotilitysjärjestelmän kahden vuoden viiveellä tapahtuva korjausliike. Valtionosuusjärjestelmään sisältyvä kuntasektorin sisäinen tasaus tapahtuu samoin kahden vuoden viiveellä. Vuosien talousarviosuunnitelman mukaan on veroprosentti koko kauden 16 prosenttia. Kokonaistulot eivät riitä kattamaan poistoja, joten suunnitelmakauden kaikki vuodet ovat alijäämäisiä. Kaupungin investointiohjelma on lähivuosina poikkeuksellisen raskas eikä tulorahoitus ja kassavarat riitä sen toteuttamiseen, vaan kaupunki joutuu turvautumaan lainanottoon suunnitelmakauden lopussa. löper ut Det gällande avtalet innehåller inga generella lönehöjningar inom kommunsektorn år Redovisningarna av kommunalskatt har under januari-augusti 2006 stigit med över 7 procent. Den kraftiga ökningen förklaras bl.a. av att den ekonomiska aktiviteten ökat och att kommungruppens fördelningsandelar har höjts. År 2007 uppskattas redovisningarna av kommunalskatt öka med omkring 5 procent i och med att förvärvsinkomsterna ökar och förvärvsinkomstavdraget i den kommunala beskattningen ändras. Tillväxten av samfundsskatteinkomster väntas också fortsätta. Inkomsterna av fastighetsskatt beräknas öka med cirka 4 procent år Kommun- och servicestrukturreformen, som träder i kraft vid ingången av 2007, har som mål att förbättra produktiviteten och bromsa utgiftsökningen i kommunerna genom att skapa en stark strukturell grund för produktionen av de tjänster som ligger på kommunernas ansvar. Grankulla Staden är i hög grad beroende av skatteinkomster, och de växlingar som ägt rum i dessa har kraftigt påverkat enskilda års resultat och kassaflöde. Växlingarna förstärks av skatteredovisningssystemets korrigerande åtgärder, som utförs med två års fördröjning. Kommunsektorns i statsandelssystemet ingående interna utjämningssystem reagerar likaså med två års fördröjning. Enligt ekonomiplanen är skattesatsen 16 procent under hela planperioden. Totalinkomsterna räcker inte till för att täcka avskrivningarna, varför planperiodens alla år uppvisar underskott. Stadens investeringsprogram är exceptionellt tungt under de närmaste åren. Den interna finansieringen och kassamedlen räcker inte till för att genomföra det, utan staden är tvungen att ta lån i slutet av planperioden. Väestö Väestökehitys Befolkning Befolkningsutveckling 2

12 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Vuosi - År Väestön määrä - Befolkningen Ikä- ja kieliryhmittäin väestön jakauma Fördelning av befolkningen efter ålder och språk % suomen- % ruotsin- % % ikäryhm. - av åldersgr. Ikä Väestö väestöstä kielisiä suomenk. kielisiä ruotsink. suomenk. ruotsink. Ålder Befolkning av befolkn. finskspr. finskspr. svenskspr. svenskspr finskspr. svenskspr ,9 % 163 3,4 % 143 4,3 % 50,2 % 44,0 % ,4 % 102 2,1 % 94 2,8 % 50,2 % 46,3 % ,3 % 46 1,0 % 59 1,8 % 42,2 % 54,1 % ,5 % ,2 % ,9 % 52,5 % 45,0 % ,5 % 469 9,7 % 295 8,9 % 58,5 % 36,8 % ,2 % ,3 % ,8 % 62,5 % 31,4 % ,2 % ,8 % ,3 % 60,4 % 36,5 % ,0 % 440 9,1 % 306 9,2 % 58,3 % 40,5 % ,1 % 240 5,0 % 273 8,2 % 46,3 % 52,7 % ,9 % 69 1,4 % 89 2,7 % 42,9 % 55,3 % YHT ,0 % ,0 % ,0 % 57,1 % 39,3 % Väestön määrä on laskenut edelleen vuoden 2006 aikana, väheneminen on pysähtynyt syyskesällä, mutta nousu on kovin verkkaista. Taloussuunnitelmassa on kuitenkin oletettu lievää kasvua seuraavan kolmen vuoden aikana. Liikekeskustan rakentuminen vauhdittaa kasvua, mutta kasvun painopiste lienee kauden loppupuolella, jopa sen ulkopuolella. Viimeksi kuluneen vuoden aikana (syyskuu 2005 syyskuu 2006) alle kouluikäisten osuus on pysynyt ennallaan. Koulu- ja opiskeluikäisten osuus on hiukan laskenut, samoin vuotiaitten osuus. Kaikkien vanhempien ikäryhmien osuus on noussut, yli 85-vuotiaitten voimakkaimmin. Kieliryhmittäin tarkastellen suomen- ja ruotsinkielisten osuus on hiukan laskenut, muiden kieliryhmien osuus ja jopa väestömäärä jonkin verran noussut. Yli 65-vuotiaitten ryhmässä suomenkielisten osuus on noussut, nuorissa ikäluokissa sitä vastoin hiukan laskenut. Väestön ikääntymistä viimeisen viiden vuoden aikana kuvaa alla oleva taulukko: Antalet invånare har fortsatt att minska under På sensommaren stannade minskningen, men ökningen därefter har varit mycket långsam. I ekonomiplanen har man ändå kalkylerat en liten ökning under de tre följande åren. Ombyggnaden av affärscentrum kommer att påskynda uppgången, men ökningens tyngdpunkt är sannolikt i slutet av perioden, t.o.m. utanför den. Under det senaste året (september september 2006) har andelen barn under skolåldern förblivit oförändrad. Andelen invånare i skol- och studieåldern samt i åldersgruppen år har sjunkit något. Alla äldre åldersgruppers andel har ökat, de 85 år fylldas andel mest. De finskspråkigas och de svenskspråkigas andel har sjunkit något och de andra språkgruppernas andel och invånarantal har ökat en aning. I åldersgruppen över 65 år har de finskspråkigas andel stigit, medan den i de unga åldersgrupperna sjunkit något. Befolkningens åldrande under de senaste fem åren beskrivs i tabellen nedan: 3

13 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Väestön muutokset ikäryhmittäin Befolkningsförändringar enligt åldersgrupp % % muutos asuk. ikä väestöstä väestöstä förändr. I muutos % ålder av befolkn. av befolkn. invånarantal förändring % ,2 % 336 4,0 % -18-5,1 % ,0 % 216 2,6 % ,3 % ,9 % 99 1,2 % ,9 % ,9 % ,7 % ,2 % ,7 % 787 9,3 % ,5 % ,3 % ,8 % ,7 % ,3 % ,1 % 52 2,3 % ,0 % 746 8,8 % 60 8,7 % ,7 % 503 5,9 % ,4 % ,0 % 133 1,6 % 45 51,1 % yht ,8 % Väestön ikääntyminen on selkeä muutostrendi Kauniaisissa. Viimeisen viiden vuoden aikana yli 65-vuotiaitten määrä on kasvanut 210 henkilöä ja heidän osuutensa väestöstä on noussut 16,3 prosenttiin, mikä on jo korkeampi osuus kuin pääkaupunkiseudun muissa kunnissa tai koko maassakaan. Ikääntyneitten määrän kasvaessa koko väestön määrä on laskenut. Näillä muutoksilla lienee yhteys vähäiseen asuntorakentamiseen. Pääkaupunkiseudun kaupunkisuunnittelussa on todettu tilastollinen yhteys asuntotuotannon ja väestömuutosten välillä, joka edellyttää vuosittain 1,2 prosentin suuruista huoneistoalan lisäystä, jotta väestömäärä pysyisi ennallaan. Tarkastelukaudelle sijoittuu myös Villa Apollon 22 asunnon valmistuminen vuonna Väestö ja työllisyys Kaupunkilaisten työttömyys on sinänsä alhainen sekä koko maan että Uudenmaan vastaaviin tietoihin verrattuna. Työttömyys on kuitenkin laskenut varsin hitaasti. Asuntotuotanto Kaupunki on valmistelemassa asuntoohjelmaa, joka tulee kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi vuoden 2007 alkupuolella. Asuntoohjelman laatiminen liittyy osaltaan Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan pääkaupunkiseudun yhteisen maankäyttöä ja asuntopolitiikan strategisia linjauksia toteuttaviin toimenpiteisiin. Befolkningens åldrande är en klar förändringstrend i Grankulla. Under de senaste fem åren har antalet 65 år fyllda invånare ökat med 210 och deras andel av befolkningen stigit till 16,3 procent, vilket är mer än i de övriga kommunerna i huvudstadsregionen eller i hela landet. Antalet äldre har ökat samtidigt som invånarantalet minskat. Dessa förändringar har sannolikt samband med det ringa bostadsbyggandet. Inom stadsplaneringen i huvudstadsregionen har man konstaterat ett statistiskt samband mellan bostadsproduktionen och befolkningsförändringar. För att folkmängden skall hållas oförändrad skall den totala lägenhetsytan öka med 1,2 procent årligen. Granskningsperioden omfattar också Villa Apollos 22 lägenheter, som blev färdiga Befolkning och sysselsättning Arbetslöshetsgraden i staden är låg jämfört med motsvarande uppgifter för hela landet och för Nyland. Arbetslösheten har ändå minskat ganska långsamt. Bostadsproduktion Staden bereder som bäst ett bostadsprogram, som kommer att behandlas i fullmäktige i början av år Bostadsprogrammet anknyter till de åtgärder som verkställer de strategiska riktlinjer vilka Delegationen för huvudstadsregionen fastställt för markanvändningen och bostadspolitiken. 4

14 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA KAUNIAISTEN KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA UTVECKLINGSSTRATEGI FÖR GRANKULLA STAD Kauniaisten arvot Palvelualttius Palvelualttius on aktiivista asukkaiden ja asiakkaiden kohtaamista ja toiveiden ja tarpeiden huomioimista. Palvelualttius on palvelujen laadun tärkeä tekijä. Uudistusmyönteisyys Uudistusmyönteisyys on jatkuvaa toiminnan kehittämistä, luovaa reagointia ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin, kokeiluhalukkuutta, kykyä löytää uusia ratkaisuja, muutosvalmiutta ja nopeaa uuden omaksumista. Suvaitsevaisuus Suvaitsevaisuus on kaikkien tasavertaista arvostamista ja kohtelua, erilaisuuden kokemista voimavaraksi ja eri kulttuurien kohtaamista ja rinnakkaiseloa sosiaalisen eheyden ja oikeudenmukaisuuden luomiseksi. Taloudellisuus Taloudellisuus on voimavarojen harkittua ja tehokasta kuntalaisten tarpeitten huomioimiseen perustuvaa käyttöä ja oikeudenmukaista kohdentamista, joka edistää kestävää ekologista ja sosiaalista kehitystä. Avoimuus Avoimuus on avointa keskustelua ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä tavoitteena luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden lujittuminen. Avoimuus on vuorovaikutusta, osallistumista ja valmiutta verkostoitua sekä paikallisesti että seudullisesti. Kauniaisten päämäärät Kauniainen on viihtyisä, turvallinen ja luonnonläheinen asuin- ja toimintaympäristö, jonka kaupunkirakenne perustuu huvila- ja pientalovaltaiseen rakentamiseen ja uudistuvaan keskustaan. Kauniainen on itsenäinen ja kaksikielinen yhteisö, joka toimii aktiivisessa ja hyvässä vuorovaikutuksessa naapurikuntien ja seudun muiden toimijoiden kanssa. Kaupunki tukee aktiivisesti seudun yhteistyön syventämistä ja myötävaikuttaa omalla panoksellaan Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan puit- Grankullas värderingar Servicevilja Servicevilja innebär aktivt hänsynstagande till invånarnas och kundernas önskemål och behov. Servicevilja är en viktig faktor med avseende på servicekvaliteten. Utvecklingsanda Med utvecklingsanda avses en förmåga att ständigt utveckla verksamheten och reagera kreativt på förändringar i det omgivande samhället. Dessutom innebär utvecklingsanda experimentlusta, förmåga att finna nya lösningar, beredskap för förändringar och förmåga att snabbt ta till sig ny kunskap. Tolerans Tolerans innebär att vi värdesätter och behandlar alla likvärdigt, ser olikheter som en styrka och bemöter och sammanjämkar olika kulturer i syfte att nå social harmoni och rättvisa. Ekonomisk hållbarhet Ekonomisk hållbarhet innebär att resurserna används på ett genomtänkt och effektivt sätt så att hänsyn tas till kommuninvånarnas behov och resurserna kanaliseras rättvist, vilket främjar en hållbar ekologisk och social utveckling. Öppenhet Med öppenhet avses en öppen diskussion och ett transparent beslutsfattande i syfte att stärka förtroendet och samhörigheten. Öppenhet innebär växelverkan, deltagande och en färdighet att bilda både lokala och regionala nätverk. Grankullas mål Grankulla är en trivsam, trygg och naturnära boende- och verksamhetsmiljö vars stadsstruktur baserar sig på villa- och småhusdominerat byggande och ett centrum i förnyelse. Grankulla är ett självständigt och tvåspråkigt samhälle som arbetar i aktiv och god växelverkan med grannkommunerna och de övriga aktörerna i regionen. Staden stödjer aktivt intensifieringen av det regionala samarbetet och medverkar med sin insats i genomförandet av de samarbetsprojekt som på- 5

15 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA teissa käynnistettävien yhteistyöhankkeiden toteutumiseen sekä muun seutuyhteistyön kehittämiseen. Kaupunki tukee asukkaita näiden elämän eri vaiheissa sekä kunkin oman että yhteisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän edistämiseksi. Kaupungin tarjoamat palvelut täyttävät asukkaiden niille asettamat vaatimukset ja ne tuotetaan kustannustehokkaasti. Kaupungin koulutuspolitiikka perustuu korkeatasoisiin kouluihin ja tukee asukkaiden elinikäistä oppimista ja toimintakyvyn kehittämistä. Kaupunki pyrkii käytettävissään olevin keinoin aktiivisesti vaikuttamaan väestörakenteen tasapainoiseen kehittymiseen. börjas inom Delegationen för huvudstadsregionen samt deltar i den övriga regionala samarbetsutvecklingen. Staden stödjer invånarna i livets olika faser för att främja välfärden och ett gott liv för individerna och samhället som helhet. Stadens service uppfyller de krav som invånarna ställt och produceras kostnadseffektivt. Stadens utbildningspolitik grundar sig på förstklassiga skolor och den stödjer invånarnas livslånga lärande och utveckling av handlingsförmågan. Staden strävar efter att med till buds stående medel aktivt medverka till en balanserad utveckling av befolkningsstrukturen. Kaupungin elinvoiman vahvistaminen Tasapainoisen väestörakenteen kehittyminen edellyttää, että Kauniainen on jatkossakin houkutteleva vaihtoehtoehto lapsiperheille. Lähidemokratian toimivuus varmistetaan mm. riittävällä tiedottamisella ja luomalla asukkaille ja palvelujen käyttäjille hyvät mahdollisuudet vaikuttaa toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on yhteisöllisyyden vahvistaminen siten, että kuntalaiset kokevat olevansa osallisia siinä mitä tapahtuu. Yhteistoimintaa kolmannen sektorin kanssa kehitetään etsimällä uusia mahdollisia toimintamuotoja. Kaupungin tavoitteena on edelleen tukea paikallisten yritysten toimintaedellytyksiä. Kaupungin omaan juuri uudistettuun elinkeinopoliittiseen ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden edistämisen ohella kaupunki osallistuu pääkaupunkiseudun yhteisen elinkeinostrategian ja innovaatiostrategian eri hankkeiden toteuttamiseen kaupungin omien resurssien mahdollistamissa puitteissa. Palvelutuotannon mitoittaminen joustavasti väestön määrän ja rakenteen muutoksiin edistää talouden tasapainoa. Talouden hallinta edellyttää sekä luottamushenkilöiden että henkilöstön kustannustietoisuuden vahvistamista. Vuosien taloussuunnitelma perustuu 16 prosentin kunnallisveroon. Tavoitteena on ennakoitavissa oleva talouden pitkän tähtäyksen tasapaino mahdollisista vuosittaisista heilahduksista huolimatta. Käytettävissä olevat voimavarat suunnataan mahdollisimman pitkälti asukkaita Stadens livskraft stärks En balanserad befolkningsstruktur förutsätter att Grankulla fortsätter att vara ett attraktivt alternativ för barnfamiljer. En välfungerande närdemokrati tryggas bl.a. med tillräcklig information och genom att skapa goda möjligheter för invånarna och serviceanvändarna att påverka verksamhetsutvecklingen. Målet är att stärka samhällsgemenskapen så att kommuninvånarna upplever att de är delaktiga i det som händer. Samarbetet med den tredje sektorn utvecklas genom att söka nya potentiella verksamhetsformer. Stadens fortsätter att stödja de lokala företagens verksamhetsförutsättningar. Utöver att vidta de åtgärder som ingår i stadens nyligen reviderade näringspolitiska program deltar staden inom ramen för sina resurser i genomförandet av olika projekt inom huvudstadsregionens gemensamma näringsstrategi och innovationsstrategi. Att flexibelt dimensionera serviceproduktionen enligt förändringarna i invånarantalet och befolkningsstrukturen främjar den ekonomiska balansen. En kontrollerad ekonomi förutsätter att kostnadsmedvetenheten hos både förtroendevalda och personalen stärks. Ekonomiplanen för grundar sig på en kommunalskatt på 16 procent. Målet är en förutsägbar långsiktig balans i ekonomin trots eventuella årliga fluktuationer. De befintliga resurserna riktas i så stor utsträckning som möjligt på verksamhet som direkt gagnar invånarna. 6

16 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA välittömästi palvelevaan toimintaan. Toiminnallista ja taloudellista ohjausta tehostetaan pääkaupunkiseudun omistajaohjausta koskevassa yhteistyöhankkeessa omaksuttavia toimintatapoja soveltaen. Den operativa och ekonomiska styrningen effektiveras genom tillämpning av de verksamhetskoncept som antas i huvudstadsregionens samarbetsprojekt för ägarstyrning. Hyvinvointipalvelujen parantaminen ja palvelutuotannon tehostaminen Kaupunki pitää palvelunsa korkeatasoisina. Kaupunki priorisoi peruspalvelut, mutta tuottaa myös muita palveluja kun niillä on asukkaille laajemmin hyvinvointia, viihtyisyyttä ja kehitystä tukeva merkitys. Kaupungin välittömästi asukkaisiin kohdistuvat palvelut tuotetaan ensisijaisesti omana toimintana. Pääkaupunkiseudun yhteistyön kehittyessä edelleen palveluja tuotetaan myös yhteistyössä naapurikuntien kanssa tai asukkaat voivat hakeutua toisen kunnan tuottamien palvelujen käyttäjiksi. Palveluja ja hyödykkeitä voidaan hankkia myös markkinoilta kilpailutuksesta saatavia etuja hyödyntäen, jos palvelujen laatu pystytään varmistamaan. Bättre välfärdstjänster och effektivare serviceproduktion Stadens tjänster är fortsättningsvis av god kvalitet. Staden prioriterar basservice men producerar också andra tjänster, när dessa allmänt kan stödja invånarnas välfärd och trivsel samt utvecklingen. De stadens tjänster som direkt gäller invånarna produceras huvudsakligen i egen regi. I och med att samarbetet i huvudstadsregionen utvecklas vidare produceras tjänster också i samråd med grannkommunerna eller så kan invånarna använda någon annan kommuns tjänster. Staden kan också köpa tjänster och förnödenheter från marknaden genom att utnyttja de fördelar konkurrensutsättningen ger, förutsatt att tjänsternas kvalitet kan säkerställas. Kaupungin palvelut järjestetään siten, että ne voidaan antaa oikea-aikaisesti ja ilman kohtuuttomia viivytyksiä. Kaupungin oma toiminta organisoidaan niin, että asukkaat saavat kaupungin palvelut omalla äidinkielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. Palvelutuotantoa tehostetaan tuotantoprosesseja johdonmukaisesti kehittämällä. Siinä erityinen merkitys annetaan tietotekniikan hyödyntämiselle palvelujen järjestämisessä, henkilöstöpolitiikalle ja tuottavuutta parantaville palkkausjärjestelmille sekä hankintatoimen tehostamiselle. Poikkihallinnollisia prosesseja ja rakenteita kehitetään niin, että kaupungin resurssit voidaan käyttää optimaalisesti. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmaa vahvistetaan koko organisaation toiminnassa hyvinvointikertomuksen pohjalta. Kuntalaisten elämänhallintaa tuetaan ja terveyttä uhkaaviin elintapoihin kuten päihteiden käyttö, tupakointi, diabeteksen riskitekijät, puututaan aikaisempaa tehokkaammin. Palvelujen järjestämisessä kehitetään erityisesti ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen keinoja. Stadens tjänster anordnas så att de kan erbjudas rättidigt och utan oskäliga dröjsmål. Stadens egen verksamhet organiseras så att invånarna erhåller stadens tjänster och även köptjänster på sitt eget modersmål, antingen finska eller svenska. Serviceproduktionen effektiveras genom en systematisk utveckling av produktionsprocesserna. Särskild vikt fästs vid att utnyttja datatekniken när tjänster anordnas, vid personalpolitiken och lönesystem som förbättrar produktiviteten samt vid att effektivera upphandlingen. Tväradministrativa processer och strukturer utvecklas så att stadens resurser kan utnyttjas optimalt. Den välfärds- och hälsofrämjande aspekten stärks i hela organisationens verksamhet utgående från välfärdsrapporten. Kommuninvånarnas livskompetens stöds och man ingriper effektivare än förr i hälsoskadliga levnadssätt, såsom användning av rusmedel, rökning samt riskfaktorer för diabetes. I serviceproduktionen utvecklas i synnerhet metoder för förebyggande arbete och tidigt ingripande. Lasten, nuorten sekä lapsiperheiden sosiaalinen turvallisuus, kehitysedellytykset sekä harrastukset priorisoidaan kaupungin palveluissa. Perheiden I stadens service prioriteras barns, ungas och barnfamiljers sociala trygghet, utvecklingsförutsättningar och fritidsintressen. Servicen för famil- 7

17 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA palveluja kehitetään verkostoyhteistyötä toteuttavaksi vanhemmuutta tukevaksi perhekeskustoiminnaksi. Alkoholiohjelma :n rahoittama ehkäisevän päihdetyön hanke toteutetaan toimialojen, vanhempien, järjestöjen ja elinkeinoelämän yhteistyönä. Tarkoituksena on estää nuorten päihdekokeiluja ja puuttua nuorten päihdekäyttöön varhaisessa vaiheessa. Vuonna 2006 tehdyn mielenterveystyön kokonaissuunnitelman toimeenpano ja seuranta toteutetaan toimialojen yhteistyönä. Kokonaissuunnitelmassa on keskeistä terveyden edistäminen ja ehkäisevä työ. jer utvecklas inom ett nätverk för familjearbete som stödjer föräldraskapet. Ett av Alkoholprogrammet finansierat projekt för förebyggande rusmedelsarbete genomförs i samarbete mellan stadens sektorer, föräldrar, organisationer och näringslivet. Syftet är att förebygga ungas rusmedelsexperiment och i ett tidigt skede ingripa i ungas rusmedelsanvändning. Den år 2006 utarbetade helhetsplanen för mentalvårdsarbete genomförs och följs upp i samarbete mellan sektorerna. Planen fokuserar på hälsofrämjande och förebyggande arbete. Ikääntyville tarjottavia palveluja kehitetään uuden vanhuspoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti. Siinä korostetaan ehkäisevää toimintaa, vanhusten kotona asumisen mahdollistamista sekä hyvän henkisen vireyden ja liikunnan merkitystä. Palvelujen järjestämisessä korostetaan kaupungin eri tahojen hyvää yhteistyötä. Servicen för äldre utvecklas enligt riktlinjerna i det nya äldrepolitiska programmet. I programmet betonas förebyggande verksamhet, möjligheter för äldre att bo hemma samt betydelsen av mental aktivitet och motion. I serviceproduktionen betonas vikten av gott samarbete mellan stadens olika aktörer. Kaupungin kouluja johdetaan ja kehitetään niin, että niiden kilpailukyky niin oppilaitoksina kuin työpaikkoinakin kehittyy seudullisesti suotuisasti. Kehittämistyön tueksi käynnistetään hanke, jossa selvitetään koulujen tulevaisuuden rakenteiden ja opetustyön kehittämisen tarpeet. Koulutoimen ja sivistystoimen kehittämistä tukee kaupunginvaltuuston , 62 hyväksymä sivistyspoliittinen ohjelma. Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä noudatetaan myös pääkaupunkiseudun kaupunkien valtuustojen hyväksymää yhteistyösopimusta (KV ). Kaupungin henkilöstöpolitiikkaa kehitetään KVn hyväksymän henkilöstöstrategian pohjalta. Hyvät johtamiskäytännöt, osaamisen kehittäminen ja osallistava työkulttuuri ovat kaupungin menestymisen kannalta tärkeitä painopistealoja. Stadens skolor leds och utvecklas så att deras konkurrenskraft som både läroinrättningar och arbetsplatser utvecklas regionalt sett gynnsamt. Som stöd för utvecklingen påbörjas ett projekt där man skall utreda vilka behov det finns att utveckla skolornas framtida strukturer och undervisning. Utvecklingen av skolorna och bildningssektorn stöds av det av stadsfullmäktige godkända bildningspolitiska programmet. När välfärdstjänsterna utvecklas följs också det samarbetsavtal som huvudstadsregionens städers fullmäktige godkänt (STS ). Stadens personalpolitik utvecklas utifrån den av fullmäktige godkända personalstrategin. Bra ledarskapspraxis, utveckling av kompetensen och en interaktiv arbetskultur är viktiga insatsområden med tanke på stadens framgång. Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäminen Kaupunkirakennetta ja kaupunkikuvaa kehitetään maankäytön yleissuunnitelmassa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Maankäytön tavoitteena on luoda visio keskustatoimintojen kokonaisuudesta, jota keskustan eri osa-alueiden asemakaavoja uudistettaessa noudatetaan. Julkisen tilan yleisilmeeseen kiinnitetään edelleen Utveckling av markanvändning, boende och trafik Stadsstrukturen och stadsbilden utvecklas enligt de i markdispositionsplanen godkända principerna. Målet för markanvändningen är att utforma en vision för den helhet centrumfunktionerna bildar, som iakttas när detaljplanerna för olika delområden i centrum ändras. Uppmärksamhet ägnas fortfarande åt det allmän- 8

18 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA huomiota ja keskeisillä alueilla nostetaan hoidon tasoa. Uudistuvan keskustan infrastruktuuri vaatii kaupungilta huomattavaa panostusta. Gallträskin kunnostushanke jatkuu. Asuntopolitiikkaa tarkistetaan osana pääkaupunkiseudun yhteisstrategian toteuttamista. Tällöin arvioidaan erityisesti asuntotuotannon määrä sekä kaupungin omistamien vuokra-asuntojen hallinnointiin, ylläpitoon ja asunnonjakoon liittyvät kysymykset. Kaupunki osallistuu pääkaupunkiseudun sekä Helsingin seudun kuntien yhteistyönä tapahtuvaan maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseen. na intryck det offentliga rummet ger, och i de centrala områdena höjs skötselnivån. Infrastrukturen i nya centrum kräver betydande satsningar av staden. Saneringen av Gallträsk fortsätter. Bostadspolitiken revideras som en del av huvudstadsregionens gemensamma strategi. I synnerhet utvärderas volymen på bostadsproduktionen samt frågor som hänför sig till förvaltning och underhåll av de av staden ägda hyresbostäderna samt fördelningen av bostäder. Staden deltar i den utveckling av markanvändningen, boendet och trafiken som genomförs i samarbete mellan kommunerna i huvudstadsregionen och Helsingforsregionen. 9

19 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA TALOUSSUUNNITELMA EKONOMIPLAN Vuoden 2006 talousarvio oli alijäämäinen, nyt kuitenkin ennakoidaan että sekä tulos että rahoitustilanne tulevat muodostumaan positiivisiksi. Syynä on kertaluonteinen tulo, joka liittyy liikekeskustan toteuttamisesta tehtyyn sopimukseen. Sopimuksessa on kaupunki on sitoutunut toteuttamaan keskustan kunnallistekniikan muun rakentamisen edellyttämässä aikataulussa ja nämä menot nostavat investointimenoja lähivuosina. Taloussuunnitelmakaudella veroprosentti säilyy nykyisenä 16 prosenttina. Taloussuunnitelman kaikki vuodet ovat alijäämäisiä kuten edellisessä taloussuunnitelmassa. Alijäämä määrä on 0,6 miljoonaa euroa vuonna 2007, 2,0 miljoonaa euroa vuonna 2008 ja 2,6 miljoonaa euroa vuonna Henkilöstömenojen kasvu vuoden 2006 talousarviosta vuoteen 2007 on 4,5 prosenttia. Pääosa kasvusta johtuu työehtosopimuskorotuksista, mutta osa on henkilökunnan määrän kasvun aiheuttamaa. Toimintamenojen kasvu kokonaisuudessaan on 4,1 prosenttia. Verotulojen kasvu vuoden 2006 talousarviosta vuoteen 2007 on 5,3 prosenttia. Vuodesta 2007 vuoteen 2008 verotulot nousevat 4,7 prosenttia. Tilitysjärjestelmän seurauksena kirjanpidollinen verotulo laskee vuonna 2009 lähes 1 miljoona euroa. Budgeten för 2006 uppvisade ett underskott, men nu förutses att både resultatet och det finansiella läget kommer att bli positivt. Orsaken är en inkomst av engångskaraktär som hänför sig till det avtal som ingåtts om byggande av affärscentrum. I avtalet har staden förbundit sig att anlägga kommunaltekniken i centrum enligt det tidsschema som det övriga byggarbetet kräver, och dessa utgifter ökar investeringarna under de närmaste åren. Under ekonomiplaneperioden bibehålls den nuvarande skattesatsen på 16 procent. Ekonomiplanens alla år uppvisar ett underskott, såsom i den föregående ekonomiplanen. År 2007 är underskottet 0,6 miljoner euro, år 2008 är det 2,0 miljoner och år 2009 är underskottet 2,6 miljoner euro. Personalutgifterna är 4,5 procent högre i 2007 års budget än i budgeten Största delen av ökningen beror på höjningar enligt kollektivavtalen, men en del är en följd av att antalet anställda ökar. Verksamhetsutgifterna stiger totalt med 4,1 procent. I budgeten för 2007 är skatteinkomsterna 5,3 procent högre än i 2006 års budget, Från år 2007 till 2008 stiger skatteinkomsterna med 4,7 procent. På grund av redovisningssystemet sjunker den bokföringsmässiga skatteinkomsten år 2009 med nästan 1 miljon euro. Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman kattava yhdistelmätaulukko seuraavalla sivulla. På följande sida är en kombinationstabell som täcker resultaträkningen och finansieringskalkylen. 10

20 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA EKONOMIPLAN TP TA Ennuste TA TALOUSSUUNNITELMA BOKSLUT BG Prognos (1 000 ) BG EKONOMIPLAN TULOSLASKELMA - RESULTATRÄKNING , , ,4 TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT , , , , , ,0 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT , , , , , ,6 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG , , , , , ,0 Verotulot - Skatteinkomster , , , , , ,3 Valtionosuudet - Statsandelar 3.155, , ,0 Rahoitustulot ja -menot - Finansiella inkomster och utgifter 60,5 65,0 65,0 Korkotulot - Ränteinkomster 65,0 62,0 60,0 693,8 80,0 80,0 Muut rahoitustulot - Övriga finansiella inkomster 179,0 80,0 79,0-24,3-83,0-45,0 Korkomenot - Ränteutgifter -22,0-40,0-70,0-82,9-40,0-140,0 Muut rahoitusmenot - Övriga finansiella utgifter -40,0-40,0-40, , , ,7 VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG 3.881, , ,4-379,0 Atk-menojen kohdistus - Överföring av abdutgifter , , ,0 Suunnitelmapoistot - Avskrivningar enligt plan , , ,0 859,7-674,4 163,7 TILIKAUDEN TULOS -596, , ,6 RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT RAHOITUSLASKELMA - FINANSIERINGSKALKYL 5.000, , ,7 VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG 3.881, , ,4-9, , ,5 Tulorahoituksen korjauserät -Korrektivposter ,0-195, ,0 INVESTOINNIT - INVESTERINGAR , , ,9 Käyttöomaisuusinvestoinnit - Investeringar i anlägg , , ,7 ningstillgångar 21,0 Rahoitusosuudet investointeihin - Finansieringsandelar i investeringar 31, , ,4 Käyttöomaisuuden myyntitulot - Försäljningsinkomster 1.417,9 244, ,5 av anläggningsinkomster 966,6-975, ,3 VARSINAINEN TOIMINTA JA INVESTOINNIT NETTO , , ,8 ORDINARIE VERKSAMHET OCH INVESTERINGAR NETTO RAHOITUSTOIMINTA-FINANSIERINGVERKSAMHET -5,8-7,0-6,5 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Minskning av lång- -1,0 0,0 0,0 fristiga lån Pitkäaikaisten lainojen lisäys 200,0 800, ,7 Verovelan suoritus - Erläggande av skatteskuld 476,4 Ennakkomaksujen muutos -Förändring av förskottsin- -200,6-200,6-75,2 betalningar ,9-982, ,4 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN , , ,0 INVERKAN PÅ LIKVIDITETEN 8.774, , ,0 KASSAVARAT KASSAMEDEL , , ,1 Käyttötalous Käyttötalouden toimintamenot kasvavat 4,1 prosenttia vuoden 2006 talousarviosta vuoteen Sosiaali- ja terveystoimen osuus käyttötalouden menoista on lähes 42 prosenttia, joten tämän toimialan menojen keskimääräistä suurempi kasvu, 7,6 prosenttia, vaikuttaa voi- Driftsekonomi Driftsekonomins verksamhetsutgifter ökar 2007 med 4,1 procent jämfört med budgeten år Social- och hälsovårdens andel av driftsutgifterna är nästan 42 procent. Därför inverkar denna sektors utgiftsökning på 7,6 procent, som är större än den genomsnittliga 11