TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA 2008 2010"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2008 OCH EKONOMIPLAN KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KV hyväksynyt STF godkänt

2 TALOUSARVIO 2008 ja TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2007 och EKONOMIPLAN SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida YLEISOSA - ALLMÄNT TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN LÄHTÖKOHDISTA TOIMINNAN TAVOITTEET JA STRATEGISET VALINNAT TALOUDEN LÄHTÖKOHDAT TALOUSARVIOEHDOTUS KÄYTTÖTALOUS - DRIFTSBUDGET YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING YLEISHALLINTO ALLMÄN FÖRVALTNING KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET Ruoka- ja puhdistuspalvelut - Kost- och rengöringsservice RAHATOIMISTO - DRÄTSELKONTORET SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN HALLINTO - FÖRVALTNING SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER LASTEN PÄIVÄHOITO - BARNDAGVÅRD KOTI- JA LAITOSHOITO HEM- OCH INSTITUTIONSVÅRD TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD Terveyskeskuksen avohoito - Hälsocentralens öppenvård Erikoissairaanhoito - Specialiserad sjukvård SUUN TERVEYDENHUOLTO MUNHÄLSOVÅRD YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN HALLINTO FÖRVALTNING MAANKÄYTTÖ MARKANVÄNDNING YMPÄRISTÖTOIMI MILJÖENHETEN RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING KUNTATEKNIIKKA KOMMUNTEKNIK...64 VESIHUOLTOLAITOS VATTENTJÄNSTVERKET RAKENNUSLAUTAKUNTA - BYGGNADSNÄMNDEN... 69

3 sivu - sida SIVISTYSTOIMI - BILDNING KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNING SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA - FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN Hallinto - Förvaltning Mäntymäen koulu Kasavuoren koulu Kauniaisten lukio Muu koulutoimi - Övrig skolverksamhet SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN - RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA Förvaltning - Hallinto Granhultsskolan Hagelstamska skolan Gymnasiet Grankulla samskola Övrig skolverksamhet - Muu koulutoimi SIVISTYSLAUTAKUNTA - BILDNINGSNÄMNDEN HALLINTO - FÖRVALTNING KANSALAISOPISTO - MEDBORGARINSTITUTET KAUPUNGINKIRJASTO - STADSBIBLIOTEKET KULTTUURITOIMI - KULTURBYRÅN NUORISOLAUTAKUNTA - UNGDOMSNÄMNDEN LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN HENKILÖSTÖ - PERSONAL TULOSLASKELMA - RESULTATRÄKNING RAHOITUS - FINANSIERING INVESTOINNIT - INVESTERINGAR KV:N HYVÄKSYMÄT PONNET - AV STF GODKÄNDA KLÄMMAR LIITTEET - BILAGOR

4 YLEISOSA ALLMÄNT

5 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 1 TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN LÄHTÖKOHDISTA - UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN 1.1 Yleinen talouskehitys - Det allmänna ekonomiska läget Sekä maailmantalous että Suomen talous ovat olleet poikkeuksellisen voimakkaassa kasvussa viimeisten vuosien aikana. Vuoden 2007 aikana maailmantalouden vauhti on toki hieman hidastunut, mutta historiallisesti katsoen kehitys on edelleen ollut poikkeuksellisen suotuisaa. Näillä näkymin koko maailmantalouden kuin euroalueenkin talouskasvu maltillistuu edelleen hieman vuonna 2008, joskin vauhti on edelleen keskivertoa. Merkittävä epäkohta on, että rahoitusmarkkinoiden kesäinen levottomuus on lisännyt talouskehityksen riskejä ja sitä kautta heikentänyt ennakoitavuutta. Suomessa väestön ikääntymisen kasvattaa selvästi julkisia menoja, koska julkisella sektorilla on laaja vastuu sekä eläkkeiden ja ikäsidonnaisten hoito- ja hoivapalveluiden rahoituksesta. Talouden tila riippuu osaltaan nyt tehtävistä veroratkaisuista ja myös julkisten palveluiden mitoitusta ja järjestämistä koskevista päätöksistä. Valtiontalouden tarkistetun kehyksien mukaan odotettua parempi talouskehitys vuonna 2006 on merkinnyt vahvaa lähtökohtaa vuodelle Talouskasvun huippu ohitettiin vuonna 2006, mutta edelleen kuluvan vuoden kasvuksi ennakoidaan 3,1 prosenttia. Työmarkkinoiden ennakoidaan kiristyvän, sillä työvoiman tarjonnan kasvu vaimenee ja työttömyysaste on lähellä arvioitua rakenteellisen työttömyyden tasoa. Poikkeuksellisen pitkän ja suhteellisen maltillisen työehtosopimuskauden jälkeen palkkapaineet ovat lisääntyneet. Kunta-alan palkkaratkaisu tasa-arvoerineen käy kunnille kalliiksi. Asuntolainakannan kasvu jatkuu nopeana, vaikka eurooppalaista rahapolitiikkaa on kiristetty ripeässä tahdissa. Asuntojen reaalihinnat ovat jo saavuttaneet aiemman, 1980-luvun ennätystason, ja pääkaupunkiseudulla jopa selvästi ylittäneet sen. Kotitalouksien kulutuskysyntä perustuu yhä enemmän ennätystasolle nousseelle velkaantumiselle. Korkeasuhdanteen pitäminen hallittuna edellyttää suurta malttia niin finanssipolitiikassa kuin työmarkkinaosapuolilta ja kotitalouksilta. Både världsekonomins och den finländska ekonomins tillväxt har varit ovanligt stark under de senaste åren. Under 2007 har världsekonomins tillväxt ändå avtagit en aning, men historiskt sett har utvecklingen fortsatt att vara exceptionellt positiv. Som det nu ser ut kommer tillväxten såväl inom världsekonomin som i euroområdet fortsätta att avta något 2008, men tillväxtfarten är fortfarande på genomsnittlig nivå. Ett betydande missförhållande är att sommarens oro på finansmarknaden har ökat riskerna i den ekonomiska utvecklingen och därmed gjort det svårare att göra prognoser. I Finland innebär befolkningens stigande medelålder att de offentliga utgifterna ökar klart, eftersom den offentliga sektorn har ett omfattande ansvar för finansieringen av pensioner och åldersbundna vård- och omsorgstjänster. Det ekonomiska läget är beroende av de skattebeslut som nu tas och även av beslut om hur de offentliga tjänsterna dimensioneras och ordnas. Enligt de justerade ramarna för statsfinanserna har den gynnsammare ekonomiska utvecklingen än väntat 2006 givit ett gott utgångsläge för år Den ekonomiska tillväxten passerade sin kulmen 2006, men tillväxten innevarande år väntas fortfarande uppgå till 3,1 procent. Arbetsmarknaden väntas stramas åt, eftersom ökningen av arbetskraftsutbudet avtar och arbetslöshetsgraden börjar närma sig den beräknade nivån för den strukturella arbetslösheten. Efter en exceptionellt lång och relativt återhållsam arbetsavtalsperiod har lönetrycken ökat. Kommunsektorns löneavtal inklusive jämställdhetspotter blir dyra för kommunerna. Bostadslånestocken fortsätter att växa kraftigt även om den europeiska finanspolitiken har stramats åt i rask takt. Realpriserna på bostäder har redan nått den tidigare rekordnivån på 1980-talet och i huvudstadsregionen har nivån redan klart överskridits. Hushållens konsumtionsefterfrågan baserar sig i allt högre grad på skuldsättning som nått rekordnivå. För att högkonjunkturen ska förbli kontrollerad krävs stor återhållsamhet, 1

6 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Kasvun arvioidaan hidastuvan runsaaseen 2 prosenttiin kaudella Kasvumahdollisuuksia heikentää erityisesti väestön ikääntymisestä johtuva työvoiman tarjonnan väheneminen. Työikäinen väestö alkaa vähentyä vuosikymmenen vaihteessa ja työvoiman tarjonta uhkaa alentua jo aikaisemmin, ellei keskimääräinen eläkkeellesiirtymisaika merkittävästi nouse nykyisestä. Myös tuotantokapasiteetin kasvun hitaus heikentää kasvunäkymiä. Kansainvälinen tuotannon uusjako merkitsee myös kotimaisen tuotannon sopeuttamista uusiin olosuhteisiin. Työ- ja pääomapanoksen kehittyessä heikosti talouskasvu tuleekin lähivuosina nojautumaan pääasiassa kokonaistuottavuuden kasvuun. vilket gäller såväl finanspolitiken som arbetsmarknadsparterna och hushållen. Tillväxten beräknas bli långsammare och stanna på drygt 2 procent under De försämrade tillväxtmöjligheterna beror i synnerhet på det minskade utbudet av arbetskraft till följd av befolkningens stigande medelålder. Antalet invånare i arbetsför ålder börjar minska vid decennieskiftet och utbudet på arbetskraft riskerar minska redan före det, om inte den genomsnittliga pensioneringsåldern stiger betydligt från nuvarande nivå. Också den långsamma tillväxten av produktionskapaciteten försämrar tillväxtutsikterna. Nyordningen inom den internationella produktionen innebär också att den inhemska produktionen måste anpassa till nya förhållanden. Om utvecklingen av arbets- och kapitalinsatserna är svag kommer den ekonomiska tillväxten inom de närmaste åren att huvudsakligen stödja sig på tillväxten av totalproduktiviteten. 1.2 Peruspalveluohjelman vaikutukset kuntatalouteen - Basserviceprogrammets inverkan på den kommunala ekonomin Peruspalveluohjelma on osa valtiontalouden kehysmenettelyä. Peruspalveluohjelmaa tarkennetaan vuosittain valtion talousarvioesitykseen sisällytettävällä peruspalvelubudjetilla. Peruspalveluita ja niiden rahoitusta tarkastellaan suhteessa kuntien talouden kokonaistilanteeseen, joka kattaa kaikki kuntien menot ja tulot. Peruspalveluohjelma sisältää yhteenvedon palveluiden saatavuudesta, kehittämisestä sekä rahoituksesta. Peruspalveluohjelma annettiin eduskunnalle Siihen liittyvät keskeiset taloudelliset päätökset ovat osa valtioneuvoston hyväksymää valtiontalouden kehystä vuosille (kehyspäätös VM 17/214/2007). Väestön ikärakenteen seurauksena terveyspalvelumenot kasvavat lähivuosinakin mikäli eri-ikäryhmät käyttävät jatkossakin terveyspalveluja kuten vuoden 2007 aikana. Kaikista nopein menojenkasvu syntyy vanhusten tarvitsemista palveluista. Menojen kasvu on nopeaa jo lähivuosina ja nopeutuu erityisesti vuoden 2020 jälkeen. Työvoiman tarjonnan ennakoidaan alkavan laskea jo ennen tätä, mikä kiristää kilpailua työvoimasta ja vaikeuttaa merkittävästi kuntasektorin työvoiman saatavuutta. Kunta-alan henkilöstö myös ikääntyy nopeasti. Kuntien Basserviceprogrammet utgör en del av ramförfarandet för statsfinanserna. Basserviceprogrammet preciseras årligen med en basservicebudget som ingår i statens budgetproposition. Basservicen och finansieringen av den granskas i förhållande till den totala ekonomiska situationen i kommunerna, vilket omfattar kommunernas alla utgifter och inkomster. I basserviceprogrammet ingår ett sammandrag av tillgången på service samt utvecklingen och finansieringen av servicen. Basserviceprogrammet lämnades till riksdagen De centrala ekonomiska beslut som hänför sig till programmet är en del av de av statsrådet godkända ramarna för statsfinanserna (rambeslut FM 17/214/2007). Till följd av befolkningens åldersstruktur ökar hälsovårdsutgifterna under de närmaste åren om de olika åldersgrupperna också i fortsättningen använder hälsovårdstjänster i samma utsträckning som Den snabbaste utgiftsökningen gäller service som äldre behöver. Utgifterna stiger snabbt redan under de närmaste åren och farten ökar i synnerhet efter Utbudet på arbetskraft förväntas minska redan före det, vilket skärper konkurrensen om ar- 2

7 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA eläkevakuutuksen tietojen mukaan vuosina eläkkeelle siirtyy kuntaalan työntekijää. Se on yli puolet (55 prosenttia) nykyisestä työntekijämäärästä. Seuraavan viiden vuoden aikana ( ) eläkkeelle siirtyy henkilöä (15 prosenttia) ja seuraavan kymmenen vuoden aikana ( ) henkilöä (32 prosenttia). Vuosittain eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa hengestä (vuonna 2008) lähes henkeen (vuonna 2014). Sen jälkeen vuosittainen eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa maltillisemmin, kunnes suuret ikäluokat ovat siirtyneet kokonaisuudessaan eläkkeelle. Eläkkeelle siirtymisen suurin aalto toteutuu luvun alkupuolella. betskraften och gör det betydligt svårare för kommunsektorn att få arbetstagare. Personalen i kommunsektorn föråldras också snabbt. Enligt uppgifter från Kommunernas pensionsförsäkring går kommunalt anställda i pension under Det är över hälften (55 procent) av det nuvarande antalet anställda. Under de fem följande åren ( ) går personer (15 procent) i pension och under de följande tio åren ( ) personer (32 procent). Antalet anställda per år som avgår med pension ökar från (år 2008) till nästan (år 2014). Därefter växer pensionsavgången mer måttfullt tills de stora åldersklasserna i sin helhet har gått i pension. Den största pensioneringsavgången infaller i början av 2010-talet. 1.3 Kauniaisten väestö - Grankullas befolkning Väestön rakenne ja kehitysnäkymät Kauniaisten kaupungin tavoitteena on tasapainoisen väestörakenteen kehittäminen ja nykyisen väestömäärän hallittu lisääminen. Pääkaupunkiseudun voimakas väestönkasvu perustuu muuttovoittoon sekä muualta Suomesta että maahanmuuttajien ansiosta kasvavaan väestöön. Suhteellisen valmiiksi rakennetun ympäristön ja sen seurauksena pitkään jatkuneen matalan asuntotuotannon yhteisvaikutuksena Kauniaisten väestökasvu on taittunut muuta pääkaupunkiseutua aikaisemmin. Ikääntyvä väestö ei myöskään muuttanut pois kotikunnastaan, kuten vielä viime vuosikymmenellä. Ikääntyneiden osuus väestöstä on siten korkeahko, mutta tämä kehitys tulee väestöennusteiden mukaan kääntymään vuoteen 2025 mennessä ikäryhmässä vuotiaat, tätä vanhempien ikäryhmien osuuden vielä noustessa. Väestötiheydessä suhteessa pinta-alaan kaupunki sijoittuu jo nyt maan kärkisijoille. Pientalovaltainen kaupunkirakenne hyvien liikenneyhteyksien varrella, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuen vastaa erittäin hyvin pääkaupunkiseudun yhteisiä linjauksia Befolkningsstruktur och utvecklingsperspektiv Grankulla stads mål är en balanserad befolkningsstruktur och en kontrollerad ökning av den nuvarande folkmängden. Den kraftiga befolkningstillväxten i huvudstadsregionen baserar sig på flyttningsöverskott från andra orter i Finland och på den tack vare invandrare ökande folkmängden. Den relativt färdigt byggda miljön och den låga bostadsproduktion som detta lett till har medfört att befolkningsökningen i Grankulla nått sin kulmen tidigare än i huvudstadsregionens övriga kommuner. De äldre åldersgrupperna har inte heller flyttat bort från sin hemkommun, såsom ännu under det förra decenniet. De äldres andel av befolkningen är således rätt hög, men den här utvecklingen kommer enligt befolkningsprognoserna att vända fram till år 2025 i åldersgruppen år. Däremot kommer andelen att fortsätta öka hos äldre åldersgrupper. I fråga om befolkningstäthet hör staden redan nu till de mest tätbefolkade kommunerna i landet. Den småhusdominerade stadsstrukturen vid goda trafikförbindelser, i synnerhet i fråga om spårtrafiken, svarar mycket bra mot huvudstadsregionens gemensamma linjer. 3

8 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Kauniaisten väestöennuste ja ruotsinkielisen väestön ennuste vuosille 2015 ja Grankullas befolkningsprognos och prognos för den svenskspråkiga befolkningen 2015 och Väestö yhteensä Invånare totalt josta ruotsinkieliset varav svenskspråkiga Kauniaisten kaupunki väestöennuste iän mukaan yli Kauniaisten väestöennuste ikäryhmittäin vuosille Grankullas befolkningsprognos efter ålder för Yhteensä Väestöennustetaulukko osoittaa, että Kauniaisten väkiluku kasvaa vuoteen Luonnollinen väestönlisäys jatkuu vuoteen 2012 saakka, mutta sen jälkeen aleneva syntyvyys ei riitä kattamaan vanhenevan väestön lisääntyvää kuolleisuutta. Kaupungin vuosille laaditun asunto-ohjelman (luonnoksen) mukaan uusia asuntoja rakennetaan ohjelmakaudella keskimäärin 60 vuodessa. Väestönkasvua selittää erityisesti kaupungin liikekeskustan uudelleenrakentaminen. Keskustan rakentamisen 1-vaiheen aikana rakennetaan 185 uutta asuntoa sekä liike- ja toimistotiloja. Rakentaminen ajoittuu vuosille Prognostabellen visar att invånarantalet i Grankulla ökar till år Den naturliga befolkningstillväxten fortsätter till år 2012, men därefter räcker den sjunkande nativiteten inte till för att täcka den ökande dödligheten hos den åldrande befolkningen. Enligt stadens bostadsprogram för (utkast) byggs det i genomsnitt 60 nya bostäder per år under programperioden. En orsak till befolkningstillväxten är i synnerhet ombyggnaden av centrum. Under fas 1 i ombyggnaden av centrum byggs 185 nya bostäder samt affärs- och kontorslokaler. Byggarbetena utförs Under fas 2 torde omkring 100 bostäder 4

9 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Keskustan 2-vaiheen aikana rakennettaneen noin 100 asuntoa. Kauniaisten väestöennusteen taustalla on samoja tekijöitä kuin koko pääkaupunkiseudun ennusteessa. Vuosien väestönkasvusta pääkaupunkiseudulla yli puolet oli maahanmuuttajia, aivan viime vuosina jopa prosenttia. Kauniaisissa ei kaudella ollut väestönkasvua, vaan päinvastoin väestön määrä laski jonkin verran. Pääkaupunkiseudun kuntien väestöennusteet on laadittu menetelmällä, jossa toisaalta ennustetaan koko työ- ja asuntomarkkina-alueen, siis Helsingin seudun vaihtoehtoisia kehitysmahdollisuuksia, toisaalta seudun sisäistä kehitystä ennustetaan demografisin perustein luvulla Kauniainen on saanut pienen muuttovoiton muualta Suomesta, mutta menettänyt väestöä sekä naapurikuntiin että muualle seudulle. Pääkaupunkiseudun vuosittaiseksi muuttovoitoksi ennusteessa oletetaan laskevana määränä asukasta, suomen- ja ruotsinkielisten osalta muuton oletetaan olevan tappiollista, joten pääkaupunkiseudun kasvu perustuu kokonaan vieraskielisten muuttovoittoon ja luonnolliseen väestönkasvuun. Eläkeikäisten määrä alkaa kasvaa kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Kauniaisissa tämä muutto ja vanhushuoltosuhteen (eli yli 65- vuotiaiden määrä suhteessa työikäisiin) heikkeneminen on käynnistynyt muuta pääkaupunkiseutua aikaisemmin ja on samaa tasoa kuin koko maassa. Kaikissa ikäryhmissä pääkaupunkiseudulla vieraskielisten osuus tulee olemaan vuonna 2025 jo lähellä 20 prosenttia, eläkeläisten ryhmässä vieraskielisten määrä kasvaa kuitenkin varsin hitaasti, koska ulkomaalaistaustaisten ikärakenne on toistaiseksi paljon nuorempi kuin kantaväestön. Kauniaisissa vieraskielisten osuuden kasvu tuskin toteutuu yhtä voimakkaana kuin muulla pääkaupunkiseudulla. Väestöennuste kaikenkaikkiaan on varsin maltillinen Työllisyys Koko maassa oli elokuun 2007 lopussa työttömänä työnhakijana henkilökohtaisesti lomautetut mukaan lukien henkilöä. Koko maan elokuun 2007 lopun työttömyysaste oli 7,9 % (elokuussa 2006 työttömiä työnhakijoita ) ja työttömyys väheni edellisen vuoden 2006 elokuun tilanteeseen nähden byggas. Bakom Grankullas befolkningsprognos ligger samma faktorer som bakom prognosen för hela huvudstadsregionen. Över hälften av befolkningsökningen i huvudstadsregionen gällde invandrare, under de senaste åren upp till procent. Grankulla hade ingen befolkningstillväxt utan tvärtom så sjönk folkmängden en aning. Befolkningsprognoserna för huvudstadsregionen har utarbetats med en metod där man å ena sidan prognostiserar alternativa utvecklingsmöjligheter för hela arbets- och bostadsmarknadsområdet, dvs. Helsingforsregionen, och å andra sidan förutspår den interna utvecklingen i regionen på demografiska grunder. På 2000-talet har Grankulla fått ett litet inflyttningsöverskott från andra orter i Finland, men har förlorat invånare till grannkommunerna och andra närområden. I prognosen förutspås att det årliga inflyttningsöverskottet i huvudstadsregionen är invånare med sjunkande antal. I fråga om finsk- och svenskspråkiga väntas flyttningen visa en förlust, vilket betyder att tillväxten i huvudstadsregionen helt baserar sig på ett inflyttningsöverskott av personer med annat modersmål och en naturlig befolkningstillväxt. Antalet pensionärer börjar stiga i alla kommuner i huvudstadsregionen när de stora åldersklasserna når pensionsåldern. I Grankulla har den här förändringen och försämringen av äldreförsörjningskvoten (dvs. kvoten mellan antalet 65 år fyllda och antalet personer i yrkesaktiv ålder) börjat tidigare än i de övriga kommunerna i huvudstadsregionen och är på samma nivå som i hela landet. I alla åldersgrupper i huvudstadsregionen kommer andelen invånare som talar främmande språk att vara nästan 20 procent år Bland pensionärerna kommer andelen invånare somt talar främmande språk som modersmål att öka rätt långsamt, eftersom åldersstrukturen bland invånarna med utländsk bakgrund tills vidare är mycket yngre än bland urbefolkningen. I Grankulla kommer andelen invånare som talar främmande språk knappast att öka lika kraftigt som i de andra kommunerna i huvudstadsregionen. Sammantaget är befolkningsprognosen rätt återhållsam Sysselsättning I slutet av augusti 2007 fanns det i hela landet arbetslösa arbetssökande inklusive permitterade som anmält sig till arbetskraftsby- 5

10 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 13,5 %. Uudenmaan TE-keskuksen alueella oli elokuun lopussa työttömiä työnhakijoita henkilökohtaisesti lomautetut mukaan lukien (heinäkuussa ) henkilöä ja työttömyysaste oli vuoden 2007 elokuussa 5,7 %. Ko. alueen kunnista kolmanneksi matalin työttömyysaste on Kauniaisissa eli 3,4 % (heinäkuussa 3,4 %) ja työttömien määrä on 128 henkilöä (heinäkuussa 147 henkilöä). Työttömien henkilömäärästä naisten osuus on 48,5 % ja miesten osuus 51,5 % Hyvinvointi-indikaattorit (Terveys 2015 tavoitteiden toteutumisen seuranta) Hyvinvointi-indikaattorit on valittu niin, että niiden avulla voidaan seurata muutoksia eri ikäisten kuntalaisten hyvinvoinnissa ja terveydentilassa. rån. Arbetslöshetsgraden i hela landet var 7,9 % vid utgången av augusti (i augusti 2006 var antalet arbetslösa arbetssökande ) och arbetslösheten minskade med 13,5 % jämfört med augusti I slutet av augusti 2007 fanns det inom Nylands TE-centrals område arbetslösa arbetssökande inklusive permitterade som anmält sig till arbetskraftsbyrån (i juli var antalet ) och arbetslöshetsgraden i augusti 2007 var 5,7 %. Av kommunerna inom ifrågavarande område har Grankulla den tredje lägsta arbetslöshetsgraden, dvs. 3,4 % (i juli 3,4 %) och antalet arbetslösa är 128 (i juli 147 personer). Av de arbetslösa är 48,5 % kvinnor och 51,5 % män Välfärdsindikatorer (uppföljning av hur målen i Hälsa 2015 nåtts) Välfärdsindikatorerna har valts så att man med hjälp av dem kan följa upp förändringarna i välfärden och hälsan hos invånare i olika åldrar. Indikaattori Indikator Demografinen huoltosuhde* Demografisk försörjningskvot* Päivähoidossa huolen harmaalla vyöhykkeellä olevat lapset (%)** Barn i dagvården som befinner sig i den grå bekymmerszonen (%)** Terveydentila keskimääräinen tai huono 8. ja 9 luokkalaiset (%)*** Medelmåttigt eller dåligt hälsotillstånd hos elever i årskurs 8 och 9 (%)*** Tupakointi päivittäin, lukio 1 ja 2.lk (%)**** Daglig rökning i årskurs 1 och 2 i gymnasiet (%)**** Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut, % väestöstä***** Personer som har rätt till specialersättningsgilla läkemedel, % av befolkningen***** Kotona asuvat yli 75-vuotiaat (% vastaavanikäisistä)****** Hemmaboende 75 år fyllda (% av invånare i motsvarande ålder)****** ,56 0,58 0,58 0,59 0, % - 3 % ,9 16,2 16, ,2 91,9 91,8 92,3 92,3 92,4 * Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65- vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. ** Huolen harmaalla vyöhykkeellä (vyöhyke 4- * Den demografiska försörjningskvoten anger antalet invånare under 15 år och 65 år fyllda per hundra invånare i åldern år (arbetsför ålder). Ju fler barn och/eller pensionärer det finns, desto högre blir försörjningskvoten. ** Med barn inom den grå bekymmerszonen (zon 4-5) avses att personalens oro för barnet 6

11 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 5) olevilla lapsilla tarkoitetaan lapsia, jolloin henkilökunnan huoli lapsesta kasvaa ja luottamus omiin voimiin tukea ja auttaa lasta/ perhettä heikkenee tai omat voimavarat ovat ehtymässä. Stakesin valtakunnallisen aineiston mukaan näitä lapsia oli noin 10 % aineistossa mukana olleista lapsista. *** Kouluterveyskysely tehdään joka toinen vuosi. Tulokset perustuvat nuorten omaan kokemukseen terveydentilastaan. **** Indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien lukion 1. ja 2 luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan päivittäinen tupakointi on vähentynyt 2000-luvulla. Terveys 2015 tavoitteeksi on määritetty, että vuotiaista alle 15 % tupakoi päivittäin. ***** Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen henkilöiden osuuden prosentteina väestöstä. Oikeus erityiskorvattavaan lääkitykseen toimii kohtalaisen hyvänä pitkäaikaissairastavuuden indikaattorina. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on yli miljoona henkilöä, eli yli 20 % koko väestöstä. ****** Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75- vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Vuonna 1992 sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmän antaman toimenpideohjelman tavoitteiden mukaan vuoteen 2000 mennessä kotona joko itsenäisesti tai lähiomaisten tai -ympäristön tukemana ja/tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämien kotija avohuollon palveluiden turvin selviävien 75 vuotta täyttäneiden osuus nousee 90 prosenttiin. Indikaattori on tarkoitettu ko. tavoitteen seurantaan. ökar och tilltron till de egna möjligheterna att stödja och hjälpa barnet/familjen försvagas eller de egna krafterna håller på att ta slut. Enligt Stakes riksomfattande material utgör dessa barn omkring 10 % av alla barn i materialet. *** Enkäten Hälsa i skolan genomförs vartannat år. Resultaten baserar sig på hur de unga själva upplever sitt hälsotillstånd. **** Indikatorn anger andelen elever i årskurs 1 och 2 i gymnasiet som röker dagligen i procent av det totala antal elever i ifrågavarande åldersklass som svarat på enkäten. Enligt resultaten av enkäten har den dagliga rökningen minskat på 2000-talet. Målet i Hälsa 2015 är att mindre än 15 % av ungdomarna i åldern år röker dagligen. ***** Indikatorn anger andelen personer vid årets utgång som har rätt till specialersättningsgilla läkemedel i procent av befolkningen. Rätten till specialersättningsgilla läkemedel är en relativt bra indikator för långtidsprevalensen. Över en miljon människor, dvs. över 20 % av befolkningen, har rätt till specialersättningsgilla läkemedel. ****** Indikatorn anger andelen 75 år fyllda personer i procent av befolkningen i samma ålder. Enligt målsättningen i det åtgärdsprogram som social- och hälsovårdsministeriets arbetsgrupp för servicestrukturen presenterade 1992 stiger andelen 75 år fyllda hemmaboende, antingen självständigt boende eller med stöd av närstående eller närmiljön och/eller av social- och hälsovården organiserade hemoch öppenvårdtjänster, till 90 procent till år Indikatorn är avsedd för uppföljning av ifrågavarande mål. 7

12 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 2 TOIMINNAN TAVOITTEET JA STRATEGISET VALINNAT - MÅL OCH STRATEGISKA RIKTLINJER FÖR VERKSAMHETEN Kaupungin yleinen kehittämisstrateginen kokonaisuus rakentuu tässä luvussa esitetyistä kaupungin toiminnan perustavoitteista sekä toiminnan kehittämisen kannalta keskeisimmistä strategisista linjauksista. Nämä strategiset linjaukset ovat kiinteässä suhteessa toimialoille määriteltyihin tavoitteisiin sekä tulosalueille vahvistettuihin operatiivisiin tavoitteisiin. Yleinen kehittämisstrategia ohjaa toimialojen toiminnan kehittämistä ja toisaalta eräät toimialojen tavoitteet on määritelty koko kaupungin kannalta keskeiseksi strategiseksi linjauksiksi. Kaupungin strategian tärkeänä perustana on pääkaupunkiseudun kaupungeille yhteisesti toukokuussa 2006 vahvistetut tavoitteet. Niitä on täsmennetty valtuustojen kesäkuussa 2007 hyväksymässä kaupunkiseutusuunnitelmassa. Suunnitelmassa hyväksytyt tavoitteet ovat kiinteä osa myös Kauniaisten taloussuunnitelmaa, eikä niitä ole kattavasti toistettu taloussuunnitelmassa. Toiminnan kehittämistä ohjaa myös valtuuston kesäkuussa 2007 hyväksymä kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvä toimeenpanosuunnitelma. Stadens allmänna utvecklingsstrategiska helhet består av de i det här kapitlet framförda huvudmålen för stadens verksamhet och de för utvecklingen av verksamheten viktigaste strategiska riktlinjerna. Dessa strategiska riktlinjer är nära förknippade med de för sektorerna fastställda målen och de för resultatområdena bestämda operativa målen. Den allmänna utvecklingsstrategin styr utvecklingen av sektorernas verksamhet, men å andra sidan har en del av sektorernas mål fastställts som viktiga strategiska riktlinjer för hela staden. En viktig grund för stadens strategi är de för huvudstadsregionens städer i maj 2006 gemensamt fastställda målen. Dessa har preciserats i den av städernas fullmäktige i juni 2007 godkända stadsregionplanen. De i planen godkända målen är en fast del av Grankullas ekonomiplan och har inte upprepats heltäckande i denna. Verksamhetsutvecklingen styrs också av den av fullmäktige i juni 2007 godkända till kommun- och servicestrukturreformen hörande genomförandeplanen. 2.1 Kauniaisten kaupungin arvot - Grankulla stads värderingar Palvelualttius Palvelualttiudella tarkoitamme aktiivista asukkaiden ja asiakkaiden kohtaamista sekä toiveiden ja tarpeiden huomioimista kaikessa palvelutoiminnassamme. Palvelualttius on Kauniaisissa palvelujen laadun tärkeä tekijä. Uudistusmyönteisyys Uudistusmyönteisyydellä haluamme korostaa jatkuvaa toiminnan kehittämistä, luovaa reagointia, innovatiivisuutta, kykyä löytää uusia ratkaisuja, muutosvalmiutta sekä nopeaa omaksumista. Suvaitsevaisuus Suvaitsevaisuudella tarkoitamme lähtökohtaisesti kaikkien tasa-arvoista arvostamista ja kohtelua, erilaisuuden kokemista voimavaraksi ja eri kulttuurien kohtaamista ja rinnakkaiseloa sosiaalisen eheyden ja oikeudenmukaisuuden luomiseksi. Servicevilja Med servicevilja avser vi att invånarna och kunderna bemöts aktivt och deras önskemål och behov beaktas i all serviceverksamhet. Servicevilja är en viktig faktor för servicekvaliteten i Grankulla. Utvecklingsanda Med utvecklingsanda åsyftar vi en förmåga att ständigt utveckla verksamheten och reagera kreativt samt arbeta innovativt. Dessutom innebär utvecklingsanda en förmåga att finna nya lösningar, vara beredd på förändringar och snabbt kunna ta till sig ny kunskap. Tolerans Med tolerans avser vi att vi värdesätter och behandlar alla likvärdigt, ser olikheter som en styrka och bemöter olika kulturer och främjar interkulturell samexistens i syfte att nå social harmoni och rättvisa. 8

13 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Taloudellisuus Taloudellisuudella tarkoitamme voimavarojen harkittua ja tehokasta kuntalaisten tarpeiden huomioimiseen perustuvaa käyttöä ja oikeudenmukaista kohdentamista, jonka tavoitteena on edistää kestävää ekologista ja sosiaalista kehitystä. Avoimuus Avoimuudella haluamme edesauttaa keskustelua ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä tavoitteena luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden lujittuminen. Avoimuus ilmenee vuorovaikutuksena, osallistumisena ja valmiutena verkostoitua sekä paikallisesti että seudullisesti. Ekonomisk hållbarhet Med ekonomisk hållbarhet menar vi att resurserna används på ett genomtänkt och effektivt sätt med beaktande av kommuninvånarnas behov och att de kanaliseras rättvist, vilket har som syfte att främja en hållbar ekologisk och social utveckling. Öppenhet Med öppenhet vill vi främja en allmän diskussion och ett transparent beslutsfattande i syfte att stärka förtroendet och samhörigheten. Öppenheten kommer till uttryck som växelverkan, deltagande och färdighet att bilda både lokala och regionala nätverk. 2.2 Kaupungin toiminnalliset päämäärät - Stadens verksamhetsmål Yleiset lähtökohdat Kauniainen on elinvoimainen ja itsenäinen kaksikielinen kunta, joka tuottaa korkeatasoiset palvelunsa kustannustehokkaasti. Kauniaista kehitetään viihtyisänä, turvallisena ja luonnonläheisenä asuin- ja toimintaympäristönä, jonka kaupunkirakenne perustuu huvila- ja pientalovaltaiseen rakentamiseen ja uudistuvaan keskustaan. Kaupunki on leimallisesti asukkaittensa muodostama yhteisö, jossa palvelut järjestetään vastaamaan asukkaitten tarpeita ja niitä kehitetään tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaitten ja palvelujen käyttäjien kanssa niin, että toiminnan vaikuttavuus ja viimeisimpään tutkimustietoon perustuva toiminnan kehittäminen on keskeistä. Kaupunki hyödyntää pientä kokoaan ja tiivistä rakennettaan kehittämällä kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutukseen perustuvia joustavia toimintamalleja. Kaupunki haluaa toiminnallaan vahvistaa yhteisöllisyyttä niin, että kaikki voivat olla ylpeitä siitä, että asuvat, kasvavat, opiskelevat tai työskentelevät kaupungissa. Kaupunki edistää toiminnassaan kestävän kehityksen toimenpiteiden systematisoimista ja jatkuvuutta. Kauniaisten kaupungille on tärkeää ylläpitää ja kehittää kaupungin kaksikielisyyteen perustuvaa perinnettä. Kaupungin palvelut turvataan tasapuolisesti molemmilla kielillä ja kaksikielisyyttä tuetaan erilaisten yhteisöjen ja yksilöiden tasolla. Kaupungin palvelut järjestetään Allmänna utgångspunkter Grankulla är en livskraftig och självständig tvåspråkig kommun som producerar sina högklassiga tjänster kostnadseffektivt. Grankulla utvecklas som en trivsam, trygg och naturnära boende- och verksamhetsmiljö vars stadsstruktur baserar sig på villa- och småhusdominerat byggande och ett centrum i förnyelse. Utmärkande för staden är att den är ett av sina invånare bildat samhälle där tjänsterna ordnas så att de motsvarar invånarnas behov. Tjänsterna utvecklas i nära växelverkan med invånarna och de som använder tjänsterna så att tyngdpunkten är på verksamhetens effektfullhet och på att verksamheten utvecklas utgående från senaste undersökningsdata. Staden utnyttjar sin ringa storlek och kompakta struktur genom att utveckla flexibla verksamhetsmodeller som bygger på växelverkan i medborgarsamhället. Staden vill med sin verksamhet stärka samhörigheten så att alla kan vara stolta över att bo, växa upp, studera eller arbeta i staden. I sin verksamhet främjar staden en systematisering av och kontinuitet i åtgärderna för hållbar utveckling. Det är viktigt för Grankulla stad att upprätthålla och utveckla den på stadens tvåspråkighet baserade traditionen. Stadens tjänster ordnas jämlikt på båda språken och tvåspråkighet stöds både inom olika sammanslutningar och på individnivå. Stadens tjänster är av god kva- 9

14 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA hyvätasoisina kuntalaisen ja toimintaympäristön kannalta parhaita käytäntöjä soveltaen siten että voimavarat suunnataan mahdollisimman pitkälti asukkaita välittömästi palvelevaan toimintaan. Poikkihallinnollisia prosesseja ja rakenteita kehitetään niin, että kaupungin resurssit voidaan käyttää optimaalisesti. Kauniainen osallistuu aktiivisesti pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kuntien yhteistoimintaan seudun elinvoimaisuuden ja asukkaitten palvelujen parantamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Kaupunki kehittää palvelujaan tiiviissä yhteistyössä ja yhteistoiminnassa naapurikuntien kanssa. Yleishallinto Kuntalaisten osallistuminen päätöksentekoon varmistetaan luomalla asukkaille ja palvelujen käyttäjille hyvät mahdollisuudet vaikuttaa toiminnan kehittämiseen. Kaupungin kotisivut uusitaan ja kaupungin hallinnoimien tilojen varausjärjestelmää kehitetään. Tavoitteena on, että kuntalainen voi hankkia tietoa ja saada palvelua ajasta ja paikasta riippumatta. Yhteisöllisyyttä sekä kaupungin ja yhdistysten välistä vuorovaikutusta edistetään. Kauniaisten kaupungin henkilöstöpolitiikan tavoitteena on, että kaupungin palveluksessa on oikein mitoitettu, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstön työhyvinvointia ja työterveydenhuoltoa kehitetään, tavoitteena mm. sairauspoissaolojen minimoiminen ja ennenaikaisten eläketapahtumien ehkäiseminen. Organisaation tavoitteet ja resurssit ovat tasapainossa. Työyhteisöille turvataan mahdollisuudet ja työrauha tavoitteiden toteuttamiseksi. Kokemus osallisuudesta on merkittävä työhyvinvointia lisäävä tekijä. Toimintaa kehitetään sujuvoittamalla kaupungin hallinnollisia prosesseja sekä tehtäväkokonaisuuksia. Kaupungin uuden tietohallintostrategian pohjalta tehostetaan tietotekniikan hyödyntämistä palvelutoiminnassa. Pääkaupunkiseudun yhteistyötä edistetään pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen mukaisissa yhteistyöhankkeissa. Kauniainen osallistuu seudullisen henkilöstöstrategian jatkotyöhön. Myönteisen työnantajakuvan sekä rekrytointipalvelujen kehittämistä jatketaan yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa. Yhteistyötä tehdään seudullisesti niin ikään ruotsinkielisten palveluiden kehittämisessä. Pääkaupunkiseudun hankintayhteistyö tiivistyy ja tavoitteeksi on asetettu yhteisen litet och anordnas med hjälp av den för kommuninvånarna och verksamhetsmiljön bästa praxisen så att resurserna så långt det är möjligt riktas på verksamhet som direkt betjänar invånarna. Tväradministrativa processer och strukturer utvecklas så att det leder till optimalt utnyttjande av stadens resurser. Grankulla deltar aktivt i samarbetet i huvudstadsregionen och mellan kommunerna i Helsingforsregionen i syfte att förbättra och vidareutveckla regionens livskraft och servicen för invånarna. Staden utvecklar sina tjänster i nära samarbete med grannkommunerna. Allmän förvaltning Kommuninvånarnas deltagande i beslutsfattandet säkras genom att man skapar goda förutsättningar för invånarna och dem som använder tjänsterna att inverka på verksamhetsutvecklingen. Stadens webbsidor omarbetas och ett bokningssystem utvecklas för de lokaler som staden administrerar. Målet är att invånarna kan skaffa information och få service oberoende av tid och plats. Gemenskapen och interaktionen mellan staden och föreningarna främjas. Målet för Grankulla stads personalpolitik är en rätt dimensionerad, kompetent och välmående personal. Personalens arbetshälsa och företagshälsovården utvecklas i syfte att bl.a. minimera antalet sjukdagar och förebygga förtida pensionsavgång. Organisationens mål och resurser är i balans. Möjligheter och arbetsro för att uppnå målen säkras för arbetsenheterna. Upplevelse av medverkan är en viktig faktor som förbättrar arbetshälsan. Verksamheten utvecklas genom att göra stadens administrativa processer och uppgiftshelheter smidigare. Med stadens nya ITstrategi som utgångspunkt fortsätter man att effektivera användningen av datateknik i serviceverksamheten. Samarbetet i huvudstadsregionen främjas genom samarbetsprojekt enligt huvudstadsregionens samarbetsavtal. Grankulla medverkar i det fortsatta arbetet för en regional personalstrategi. Utvecklingen av en positiv arbetsgivarbild och rekryteringstjänsterna fortsätter tillsammans med de övriga kommunerna i huvudstadsregionen. Regionalt samarbete idkas också för att utveckla de svenskspråkiga tjänsterna. Huvudstadsregionens upphandlingssamarbete intensifieras och målet är att grunda en gemensam upphandlingsenhet. 10

15 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA hankintayksikön perustaminen. Sosiaali- ja terveystoimi Pääkaupunkiseudun kuntien ja muiden palveluntuottajien kanssa vahvistetaan strategista kumppanuutta palvelujen saatavuuden turvaamiseksi valtuuston hyväksymän toimeenpanosuunnitelman mukaisesti mm. kehittämällä terveysneuvontapalveluja, perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon päivystystoimintaa ja suun erikoishoidon palveluja sekä tarjoamalla päivähoitopalveluja rajat ylittävänä yhteistoimintana. Perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvän sosiaalihuollon kehittämistä jatketaan erityisesti yhteistyössä Espoon kanssa. Kauniaisten kaupungin väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen on edelleen painopistealueena. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen vakiinnutetaan osaksi normaalitoimintaa. Vuonna 2007 toteutetun aikuisväestön terveystutkimuksen tulosten perusteella tuetaan kuntalaisten elintapamuutoksia ja kohdennetaan voimavaroja erityisesti riskiryhmille, joille terveyden eriarvoisuutta aiheuttavat riskit kasaantuvat. Palveluprosessien ja poikkihallinnollisten prosessien kehittämisellä (mm. mielenterveystyö, vanhusten palvelut, ehkäisevä päihdetyö) varmistetaan asiakaslähtöisyys, palvelujen sujuvuus ja eri toimijoiden välinen työnjako. Perhekeskusverkoston rakenteet ja toiminta vakiinnutetaan lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Vanhuspalvelujen palveluketjun toimivuutta ja palvelurakennetta kehitetään vanhuspoliittisen strategian linjausten mukaisesti vastaamaan väestön ikääntymisestä aiheutuviin haasteisiin ja vanhuspalveluja kehitetään kotona asumisen turvaa lisääviksi. Kaupunki pyrkii tasapuolisesti edistämään sellaista kolmannen sektorin palvelutoimintaa tai yritystoimintaa, joka tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja tai kotiin tarjottavia palveluja niitä tarvitseville. Henkilöstön saatavuuden turvaaminen ja osaamisen varmistaminen sekä työhyvinvoinnista huolehtiminen on toimialan keskeinen haaste. Toimialan työnantajakuvaa parannetaan johtamista ja työyhteisöjen toimintaa kehittämällä. Henkilöstön osaamista kehitetään tukemalla jatkuvaa oppimista ja täydennys- Social- och hälsovård Den strategiska kompanjonskapen med huvudstadsregionens kommuner och andra serviceproducenter stärks för att trygga tillgången på service enligt den av fullmäktige godkända genomförandeplanen genom att bl.a. utveckla hälsorådgivningstjänsterna, jourverksamheten inom primärvården och munhälsovården och tjänsterna inom den specialiserade munhälsovården samt erbjuda dagvårdstjänster som gränsöverskridande samarbete. Staden fortsätter att utveckla primärvården och den till denna nära anknutna socialvården särskilt i samverkan med Esbo. Ett av Grankulla stads insatsområden är fortsättningsvis att främja invånarnas välfärd och hälsa och utjämna hälsoskillnaderna mellan olika befolkningsgrupper. Ledning av främjandet av välfärd och hälsa etableras som en del av den ordinarie verksamheten. Utgående från resultaten av den 2007 genomförda hälsoundersökningen av den vuxna befolkningen stöds invånarnas ändring av levnadsvanor. Resurser riktas särskilt till riskgrupper hos vilka de risker som orsakar hälsoojämlikhet hopar sig. Genom att utveckla serviceprocesserna och de tväradministrativa processerna (bl.a. mentalvårdsarbete, service för äldre, förebyggande rusmedelsarbete) säkerställer man att verksamheten är kundinriktad, servicen fungerar väl och arbetsfördelningen mellan de olika aktörerna är ändamålsenlig. Familjecentralsnätverkets strukturer och verksamhet befästs för att främja barnfamiljernas välfärd. Inom servicen för äldre utvecklas servicekedjans funktionsduglighet och servicestrukturen enligt riktlinjerna i den äldrepolitiska strategin till att svara mot de utmaningar som invånarnas åldrande orsakar, och tjänsterna för äldre utvecklas så att det blir tryggare att bo hemma. Staden strävar efter att främja jämlikt en sådan tredje sektorns serviceverksamhet eller företagsverksamhet som producerar social- och hälsovårdstjänster eller hemtjänster för dem som behöver dessa. Att trygga tillgången på personal och säkra kompetensen samt dra försorg om arbetshälsan är en central utmaning för sektorn. Sektorn förbättrar sin arbetsgivarprofil genom att utveckla ledarskapet och arbetsenheternas verksamhet. Personalens kompetens utveck- 11

16 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA koulutusta tiiviissä yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Yhdyskuntatoimi Kaupungin keskustan kehittäminen jatkuu tavoitteina mm. viihtyisä huvilakaupungin keskusta-alue, kaupunkirakenteen eheytys, asuntojen lisääminen, monipuolisen palvelutarjonnan mahdollistaminen sekä toimivat (joukko)liikenneratkaisut. Näitä tavoitteita edistetään sekä Keskusta 1-vaiheen toteutushankkeessa että Keskusta 2-vaiheen kaavoituksessa. Kaupungin kaavoitusohjelma pohjana on pientaloalueiden osalta maankäytön yleissuunnitelman (Masu 2) soveltaminen sekä keskipitkän aikavälin rakentamismahdollisuuksien (n v. aikavälillä) kartoittaminen. Asuntopolitiikan yhtenä tärkeänä tavoitteena on edistää kaupungin väestörakenteen tasapainoisuutta. Samalla vastataan Helsingin seudun yhteisiin asuntotuotantotavoitteisiin kaupungin rajallisten tonttiresurssien puitteissa. Rakennusinvestointien ohjauksen periaatteita ja kustannustenhallinnan edellytyksiä selkiytetään. Vastaavia lähtökohtia voidaan soveltaa myös kiinteistöjen ylläpidossa entistä paremman laadunvarmistuksen sekä tehostetun resurssien käytön saavuttamiseksi. Viihtyisän kaupunkikuvan luomiseen ja säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Yleisesti kaupunkikuvaan vaikuttavissa ratkaisuissa, kiinteistöjen ja kaupunkiympäristön kunnossapidossa sekä yleisten ja katualueiden kunnostushankkeissa varmistetaan entistä paremmin projektinhallinta ja yhtäjaksoinen toteutus, huolehditaan viimeistelystä ja korkealaatuisista detaljeista. Kauniainen osallistuu aktiivisesti pääkaupunkiseudun yhteistyön tiivistämiseen yhdyskuntateknisten palveluiden järjestämisessä. Palveluja voidaan nykyistä laajemmin järjestää ja hankkia yhdessä, jos näin pystytään tuottamaan entistä parempia tai edullisempia palveluja. Yhdyskuntatoimen kaikessa toiminnassa on keskeistä suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys. las genom att stödja kontinuerligt lärande och fortbildning i nära samarbete med de övriga kommunerna i huvudstadsregionen. Samhällsteknik Utvecklingen av stadens centrum fortsätter med bl.a. ett trivsamt centrumområde för villastaden, enhetligare stadsstruktur, en ökning av antalet bostäder, möjliggörande av ett mångsidigt serviceutbud och fungerande (kollektiv)trafiklösningar som mål. De här målen främjas både i projektet för genomförande av Centrum 1-fasen och vid planläggningen av Centrum 2-fasen. I fråga om småhusområdena utgår stadens planläggningsprogram från en tillämpning av markdispositionsplanen (Masu 2) och en kartläggning av byggmöjligheterna på medellång sikt (ca år). Ett viktigt bostadspolitiskt mål är att främja en balanserad befolkningsstruktur i staden. Samtidigt medverkar staden inom sina begränsade tomtresurser till att Helsingforsregionens gemensamma bostadsproduktionsmål nås. Principerna för hur byggnadsinvesteringar styrs och förutsättningarna för kostnadskontrollen görs klarare. Liknande utgångspunkter kan tillämpas också inom fastighetsunderhållet för att uppnå en bättre kvalitetssäkring och effektivare resursanvändning. Särskild uppmärksamhet ägnas åt att skapa och bevara en trivsam stadsbild. I de lösningar som inverkar allmänt på stadsbilden, i underhållet av fastigheter och stadsmiljön samt i renoveringsprojekt för allmänna områden och gatuområden säkerställs projekthanteringen och ett obrutet genomförande bättre en tidigare. Dessutom sörjer man för efterbehandlingen och för att detaljerna är av god kvalitet. Grankulla bidrar aktivt till ett tätare samarbete i huvudstadsregionen i fråga om ordnande av samhällstekniska tjänster. Service kan ordnas och skaffas tillsammans i större utsträckning än i dag om det på det sättet går att producera bättre eller förmånligare tjänster än för närvarande. De viktigaste elementen i samhällstekniska sektorns all verksamhet är planmässighet och långsiktighet. 12

17 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston ( 62) hyväksymän sivistyspoliittisen ohjelman mukaisesti sivistystoimen yhteisinä toimintalinjoina ovat yhteisöllisyys, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, elinikäinen oppiminen tietoyhteiskuntataitojen omaksuminen ja hyvinvoinnin turvaaminen. Sivistystoimella on yhteisiä poikkihallinnollisia hankkeita, jotka omalta osaltaan edistävät hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä kaupungissa. Palveluista tiedottamisen, asiakaskyselyjen ja - selvitysten ja saadun palautteen avulla varmistetaan kuntalaisten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa toiminnan kehittämiseen. Yhteisöllisyys on perusta paikallisuuteen, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan edelleen kehittämällä yhteistyötä paikallisten yhdistysten kanssa. Toiminnan kehittämiseen kuuluu myös kaupungin myöntämien toiminta-avustusten ja tilamuodossa annettavan tuen arvioiminen uudelleen. Kestävän kehityksen teema otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteutumista edistetään. Kaikilla koulutustasoilla huomioidaan ilmastostrategian mukainen valistustoiminta ja asennekasvatus. Kauniaisten koulutoimi on kilpailukykyinen, tulevaisuuteen suuntautunut, kuntalaisten osaamistarpeet ja hyvinvoinnin huomioiva aktiivinen toimija. Osana pääkaupunkiseudun yhteistyötä Kauniainen edistää yhteistyötä Espoon kanssa toimivan oppilaspohjan varmistamiseksi pitkällä tähtäimellä. Sivistystoimen hallinnollisia prosesseja sujuvoitetaan ja tulosalueiden välistä yhteistoimintaa kehitetään. Bildning Enligt det av stadsfullmäktige ( 62) godkända bildningspolitiska programmet är bildningssektorns gemensamma riktlinjer samhällsgemenskap, internationalism och kulturell mångfald, livslångt lärande, färdigheter för informationssamhället och tryggande av välfärden. Bildningssektorn har gemensamma tväradministrativa projekt som bidrar till att främja välfärden och samhörigheten i staden. Kommuninvånarnas möjligheter att delta och påverka verksamhetsutvecklingen säkras med hjälp av information om tjänsterna, kundenkäter och kundutredningar och den erhållna responsen. Samhällsgemenskap utgör grunden för lokal verksamhet, samarbete och bildande av nätverk. Gemenskapen stärks ytterligare genom att man utvecklar samarbetet med lokala föreningar. Verksamhetsutvecklingen omfattar också en omvärdering av de av staden beviljade verksamhetsbidragen och stöden i form av lokaler. Temat hållbar utveckling beaktas i all verksamhet och genomförandet av huvudstadsregionens klimatstrategi främjas. På alla utbildningsnivåer fästs vikt vid upplysning och attitydpåverkan enligt klimatstrategin. Grankullas skolväsende är en konkurrenskraftig, framtidsorienterad aktiv aktör som tar hänsyn till invånarnas kompetensbehov och välfärd. Som en del av samarbetet i huvudstadsregionen främjar Grankulla samarbetet med Esbo för att säkra ett fungerande elevunderlag på lång sikt. Bildningssektorns administrativa processer görs smidigare och samarbetet mellan resultatområdena utvecklas. 13

18 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 2.3 Strategiset linjaukset - Strategiska riktlinjer Taloussuunnitelmakauden strategiset tavoitteet on kuvattu käyttötalousosan toimialakohtaisissa tavoitteissa. Kaupungin toiminnan painopistealueina ja koko organisaatiolle yhteisinä kärkihankkeina valtuusto on vahvistanut seuraavat strategiset hankkeet. 1 Kaupungin itsenäisyys lähtökohtana osallistutaan pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen toteuttamiseen 2 Perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvän sosiaalihuollon kehittäminen yhteistyössä Espoon ja muiden naapurikuntien kanssa 3 Koulujen toiminnan sopeuttaminen muuttuviin oppilasmääriin 4 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 5 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen palvelutoiminnassa toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaampien menetelmien saavuttamiseksi 6 Kansalaisyhteisön toimintaedellytysten kehittäminen sekä asukas- ja käyttäjädemokratian edistäminen 7 Kaupunki selvittää tehokkaimmat käytettävissään olevat keinot ilmastomuutoksen torjumiseen ja toteuttaa osaltaan pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaa. 8 Kaupungin keskusta-alueen kehittäminen omaleimaiseksi, modernin huvilakaupungin keskustaksi. 9 Maankäytön periaatteiden tarkastelu ja selvitys maankäytön kehittämismahdollisuuksista tukemaan kaupunkirakenteen eheyttämistä. De strategiska målen för ekonomiplaneperioden beskrivs i driftsekonomidelens sektorspecifika mål. Som prioriterade områden i stadens verksamhet och gemensamma spetsprojekt för hela organisationen har fullmäktige fastställt nedan nämnda strategiska projekt. 1 Med stadens självständighet som utgångspunkt medverkar staden i fullföljandet av huvudstadsregionens samarbetsavtal. 2 Primärvården och den till denna nära anknutna socialvården utvecklas i samråd med Esbo och andra grannkommuner. 3 Skolornas verksamhet anpassas till de växlande elevantalen. 4 Välfärd och hälsa främjas. 5 Data- och kommunikationstekniken utnyttjas i serviceverksamheten för att frambringa funktionellt och ekonomiskt effektivare metoder. 6 Medborgarsamhällets verksamhetsförutsättningar utvecklas och invånar- och användardemokratin främjas. 7 Staden utreder de effektivaste till buds stående metoderna för att bekämpa klimatförändringen och genomför för sin del huvudstadsregionens klimatstrategi. 8 Stadens centrumområde utvecklas till ett unikt centrum för en modern villastad. 9 Principerna för markanvändning granskas och en utredning görs av möjligheterna att utveckla markanvändningen så att den stödjer en enhetligare stadsstruktur. 14

19 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 3 TALOUDEN LÄHTÖKOHDAT - EKONOMISKA UTGÅNGSPUNKTER 3.1 Kuntatalouden yleiset näkymät - Det allmänna läget inom den kommunala ekonomin Tulojen kehitys Kuntien verotulot muodostavat lähes puolet (48 %) kuntien kokonaistulosta. Kunnallisveron osuus veroista on noin 86 prosenttia, yhteisöveron osuus noin 8 prosenttia ja kiinteistöveron osuus noin 6 prosenttia. Käyttökustannusten valtionosuudet ovat noin 17 prosenttia kuntien kokonaistuloista. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,7 prosenttia vuosittain. Kehysarvion loppuvuosina verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan, kun väestön ikärakenteen muutoksen myötä työvoiman tarjonnan väheneminen heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Hallitusohjelmaan sisältyvä kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottaminen (vuonna 2010) vaikuttaa myös vähentävästi kunnallisveron tuottoon. Valtionosuuksiin tehdään vuonna 2008 täysimääräinen indeksikorotus sekä lain mukainen uusimuotoinen valtion ja kuntien välinen täysimääräinen kustannusjaon tarkistus. Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan maksujen jälkeenjääneisyyden huomioiva sosiaalija terveydenhuollon maksu-uudistus. Samalla luodaan järjestelmä, jossa maksut seuraavat jatkossa kustannuskehitystä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiltä perittyjä maksuja on viimeksi korotettu vuoden 2002 alusta. Uudistuksen arvioidaan toteutuvan siten, että maksukorotukset astuvat voimaan Menojen kehitys Vuosien toimintamenojen ennakoidaan kasvavan keskimäärin 4,6 prosenttia vuodessa. Tämä arvio kuvaa koko kuntatalouden keskimääräistä kehitystä, eikä se sellaisenaan ole suoraan rinnastettavissa kaikkiin kuntiin. Kuntien henkilöstömäärän on oletettu kasvavan henkilöllä vuodessa ja kohoavan henkilöön vuonna Kuntien kokonaismenoista runsaat 75 prosenttia muodostuu kahdelta suurimmalta toimialalta, sosiaali- ja terveystoimesta sekä opetus- ja kulttuuritoimesta. Palkkausmenoihin kuluu runsaat 50 prosenttia kuntien kokonais- Inkomstutveckling Kommunernas skatteinkomster utgör nästan hälften (48 %) av deras totala inkomster. Kommunalskattens andel av skatterna är ca 86 procent, samfundsskattens ca 8 procent och fastighetsskattens ca 6 procent. Statsandelarna för driftskostnader är ca 17 procent av kommunernas totala inkomster. Kommunernas skatteinkomster beräknas stiga med i genomsnitt 3,7 procent per år. Under ramkalkylens senare år väntas skatteinkomstökningen bli långsammare, då det till följd av förändringar i befolkningens åldersstruktur minskade arbetskraftsutbudet försvagar möjligheterna till ekonomisk tillväxt. Den i regeringsprogrammet ingående höjningen av grundavdraget vid kommunalbeskattningen (år 2010) kommer också att sänka kommunalskatteintäkterna. År 2008 görs en full indexhöjning av statsandelarna samt en enligt den nya modellen utförd lagenlig justering av kostnadsfördelningen mellan staten och kommunerna till fullt belopp. I enlighet med regeringsprogrammet verkställs en avgiftsreform inom social- och hälsovården som beaktar eftersläpningen i klientavgifterna. Samtidigt skapas ett system där avgifterna i fortsättningen följer kostnadsutvecklingen. De avgifter som tas ut av dem som använder social- och hälsovårdstjänster har senast höjts vid ingången av Reformen beräknas genomföras så att avgiftshöjningarna träder i kraft Utgiftsutveckling Verksamhetsutgifterna väntas stiga med i genomsnitt 4,6 procent per år. Den här uppskattningen beskriver hela kommunalekonomins genomsnittliga utveckling och kan som sådan inte direkt tillämpas på alla kommuner. Antalet anställda i kommunerna beräknas öka med per år och uppgå till år Drygt 75 procent av kommunernas totala utgifter uppstår i de två största sektorerna, social- och hälsovårdssektorn samt undervisnings- 15

20 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA menoista. Ikärakenteen ja väestön määrän muutoksesta johtuen sosiaali- ja terveydenhuollon menojen arvioidaan kasvavan vuosina noin 500 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman esitysten toteuttamiseen liittyen maksettavien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien korotusten arvioidaan lisäävän kuntien menoja 63 miljoonaa euroa vuosittain eli yhteensä 252 miljoonaa euroa vuonna Ne kohdistuvat muun muassa terveydenhuollon vahvistamiseen, kotipalvelujen ja vanhusten laitoshoidon henkilöstön lisäämiseen, omaishoidon kattavuuden parantamiseen ja tuen kehittämiseen, vammaisten henkilökohtaisen avustusjärjestelmän kehittämiseen, perhehoidon kehittämiseen sekä lapsiperheiden kotipalvelun parantamiseen. Vuonna 2009 korotetaan lasten kodinhoidon tuen hoitorahaa 20 eurolla ja yksityisen hoidon tukea 23 eurolla. Lisäksi vuonna 2010 korotetaan osittaista hoitorahaa 20 eurolla. Neuvottelutuloksen mukaiset virka- ja työehtosopimukset tulivat voimaan Kahden vuoden ja neljän kuukauden pituinen sopimuskausi päättyy Sopimus sisältää sopimuskauden aikana kolme yleiskorotusta ja lisäksi paikallisia järjestelyvaraeriä. Kustannusvaikutukset on arvioitu olevan koko sopimuskauden aikana keskimäärin n. 12 %. Korotuksilla on merkittävä vaikutus henkilöstömenojen kasvuun. Tämän hetkisten tietojen mukaan kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuissa ei tapahdu kovin merkittäviä muutoksia. Sosiaaliturvamaksut alenevat hieman. Työttömyysturvamaksun palkkasummarajaa korotetaan nykyisestä lähes 1,7 miljoonaan euroon. Työnantajan keskimääräinen ennakollinen KuEL-maksu alenee 0,1 prosenttiyksikköä. och kultursektorn. Drygt 50 procent av kommunernas totala utgifter går till löneutgifter. På grund av förändringar i åldersstrukturen och invånarantalet beräknas social- och hälsovårdsutgifterna växa med ca 500 miljoner euro under De höjningar av statsandelarna för social- och hälsovården som hänför sig till realiseringen av förslagen i regeringsprogrammet beräknas öka kommunernas utgifter med 63 miljoner euro per år, dvs. med sammanlagt 252 miljoner euro år Höjningarna hänför sig till bl.a. stärkande av primärvården, utökad hemservice och mera personal till institutionsvården för äldre, mera heltäckande närståendevård och utveckling av stödet till närståendevården, utvecklande av systemet med personliga assistenter för handikappade, utvecklande av familjevården samt förbättrande av hemservicen för barnfamiljer. År 2009 höjs vårdpenningen enligt stödet för hemvård av barn med 20 euro och stödet för privat vård med 23 euro. Dessutom höjs den partiella vårdpenningen med 20 euro Tjänste- och arbetskollektivavtalen enligt förhandlingsresultatet trädde i kraft Avtalsperioden på två år och fyra månader går ut Avtalet inbegriper tre allmänna förhöjningar under avtalsperioden och dessutom lokala justeringspotter. Kostnadseffekten under hela avtalsperioden beräknas vara i genomsnitt ca 12 %. Förhöjningarna har en betydande inverkan på ökningen av personalutgifter. Enligt de för närvarande tillgängliga uppgifterna kommer det inte att ske väsentliga förändringar i kommunarbetsgivarens socialförsäkringsavgifter. Socialskyddsavgifterna sjunker en aning. Gränsen för lönesummorna för arbetslöshetsförsäkringspremien höjs från den nuvarande till nästan 1,7 miljoner euro. Arbetsgivarens genomsnittliga i förskott betalda KomPL-avgift sjunker med 0,1 procentenheter. 16

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011

TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 BUDGET 2009 OCH EKONOMIPLAN 2009 2011 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KV hyväksynyt 17.11.2008 71 STF godkänt 17.11.2008 71 TALOUSARVIO 2009

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

BOKSLUT 2008 4.8.2005

BOKSLUT 2008 4.8.2005 TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2008 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI STAD KV - STF 15.6.2009 TILINPÄÄTÖS 2008 BOKSLUT 2008 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL I TOIMINTAKERTOMUS - VERKSAMHETSBERÄTTELSE sivu - sida YLEISOSA

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida

SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA 2010 20122 BUDGET 2010 OCH EKONOMIPLAN 2010 20122 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KV hyväksynyt 16.11.2009 69 STF godkänt 16.11.2009 69 TALOUSARVIO 2010

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN Hyvinvoiva ja terve Pohjanmaa/ Välmående och friska Österbotten 22.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Österbottens förbund Pohjanmaan

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 OCH EKONOMIPLAN 2012 2014. KV hyväksynyt - STF godkänt 14.11.2011 73 12.12.

TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 OCH EKONOMIPLAN 2012 2014. KV hyväksynyt - STF godkänt 14.11.2011 73 12.12. TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 OCH EKONOMIPLAN 2012 2014 KV hyväksynyt - STF godkänt 14.11.2011 73 12.12.2011 81 TALOUSARVIO 2012 ja TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

BOKSLUT 2007 4.8.2005

BOKSLUT 2007 4.8.2005 TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2007 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI STAD KV - STF 16.6.2008 TILINPÄÄTÖS 2007 BOKSLUT 2007 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida I TOIMINTAKERTOMUS - VERKSAMHETSBERÄTTELSE YLEISOSA

Lisätiedot

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta/ Lag om ändring av lagen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013. KV hyväksynyt 15.11.2010 67 STF godkänt 15.11.

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013. KV hyväksynyt 15.11.2010 67 STF godkänt 15.11. TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 KV hyväksynyt 15.11.2010 67 STF godkänt 15.11.2010 67 TALOUSARVIO 2011 ja TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 och

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO TYÖRYHMÄN KOKOONPANO /ARBETSGRUPPENS SAMMANSÄTTNING Nina Pere, sivistyslautakunnan suomenkielisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2007 JA TALOUSSUUNNITELMA

TALOUSARVIO 2007 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2007 JA TALOUSSUUNNITELMA 2007 2009 BUDGET 2007 OCH EKONOMIPLAN 2007-2009 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KV hyväksynyt 13.11.2006 68 STF godkänt 13.11.2006 68 TALOUSARVIO 2007

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 401/2011 vp Yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen Eduskunnan puhemiehelle Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on kasvamassa suhteessa kaikkiin työttömiin. Erityisesti pitkälle

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin. Förälska dig i servicesedeln

Rakastu palveluseteliin. Förälska dig i servicesedeln Rakastu palveluseteliin Förälska dig i servicesedeln 28.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Energiskt samarbete som en resurs Energinen yhteistyö voimavarana Planeringssystemet

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014-2016 Veroprosentit

Lisätiedot

BOKSLUT 2009. KV hyväksynyt 14.6.2010 40 STF godkänt 14.6.2010 40 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD 4.8.2005

BOKSLUT 2009. KV hyväksynyt 14.6.2010 40 STF godkänt 14.6.2010 40 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD 4.8.2005 TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2009 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI STAD KV hyväksynyt 14.6.2010 40 STF godkänt 14.6.2010 40 TILINPÄÄTÖS 2009 BOKSLUT 2009 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL I TOIMINTAKERTOMUS - VERKSAMHETSBERÄTTELSE

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 30. 10. 2012

HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 30. 10. 2012 Opetuksen järjestäjät HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 Dnro/Dnr 30. 10. 2012 Tehtäväluokka 2_ Uppgiftsklass Dnro Lisäys 11.10.2012 päivättyyn

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015-2017 Veroprosentit

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2007 vp Isännöitsijän pätevyyden valvonta Eduskunnan puhemiehelle Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on johtaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 928/2005 vp Kouluterveydenhuollon palveluiden saatavuus Eduskunnan puhemiehelle Hyvällä ja kattavalla kouluterveydenhuollolla on todistetusti suuri merkitys lasten ja nuorten terveen

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA

TALOUSARVIO 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA 2006 2008 BUDGET 2006 OCH EKONOMIPLAN 2006-2008 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KV hyväksynyt 14.11.2005 69 STF godkänt 14.11.2005 69 TALOUSARVIO 2006 ja TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 804/2012 vp Alkoholin myynti-ikärajoista Eduskunnan puhemiehelle Nuorten päihteiden käyttö ja humalahakuinen juominen toimivat usein nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015 2017. KV hyväksynyt 17.11.2014 60 STF godkänt 17.11.

TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015 2017. KV hyväksynyt 17.11.2014 60 STF godkänt 17.11. TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015 2017 KV hyväksynyt 17.11.2014 60 STF godkänt 17.11.2014 60 TALOUSARVIO 2015 ja TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2012 vp Naisyrittäjyyden edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Naisten osuus suomalaisista yrittäjistä on noin 30 prosenttia. Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n virallinen tavoite

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014 2016. KV hyväksynyt 11.11.2013 90 STF godkänt 11.11.

TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014 2016. KV hyväksynyt 11.11.2013 90 STF godkänt 11.11. TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014 2016 KV hyväksynyt 11.11.2013 90 STF godkänt 11.11.2013 90 TALOUSARVIO 2014 ja TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 och

Lisätiedot

TOIMINTA- KERTOMUS VERKSAMHETS- BERÄTTELSE 2006

TOIMINTA- KERTOMUS VERKSAMHETS- BERÄTTELSE 2006 TOIMINTA- KERTOMUS VERKSAMHETS- BERÄTTELSE 2006 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI STAD KV - STF 21.5.2007 TOIMINTAKERTOMUS 2006 VERKSAMHETSBERÄTTELSE 2006 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida YLEISOSA -

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 453/2006 vp Helsinki Lohja-moottoritien liikennemäärien kasvu Eduskunnan puhemiehelle Valtatien 1, E18-moottoritien viimeisen osuuden Lohja Muurla rakentaminen on täydessä vauhdissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö Itä-Uusimaa ä ä - kuntajakoselvitysalue ä ö Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo Östra Nyland ä ä - kommunindelningsutredningsområde ä ö Presskonferens 8.5.2013 Sibbo Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue

Lisätiedot

Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006

Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006 Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006 Kielibarometri-Språkbarometern 2004 / 2006 TAMMISAARI EKENÄS Suomenkieliset 2004 Suomenkieliset

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1101/2001 vp Poliisin voimavarojen lisääminen Keravalla Eduskunnan puhemiehelle Poliisin turvallisuusbarometrin mukaan keravalaisista naisista 19 % ei uskalla käydä kaupungin keskustassa

Lisätiedot

Haluan yllä mainittuun viitaten ja kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaisesti kysyä seuraavaa asiasta vastuussa olevalta johtajiston jäseneltä:

Haluan yllä mainittuun viitaten ja kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaisesti kysyä seuraavaa asiasta vastuussa olevalta johtajiston jäseneltä: Käännös kysymyksestä kyselytunnille Valtuutettu Astrid Thors HelsinkiMission edustajat puuttuivat sunnuntain 19.5.2013 Hufvudstadsbladetissa vanhusten huolimattomaan hoitoon Helsingissä. Yksi artikkelin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 184/2004 vp Vanhustenhuollon henkilöstövajeen paikkaaminen Eduskunnan puhemiehelle Vanhustenhuollossa on Stakesin tutkimusten mukaan 4 500 työntekijän vaje. Henkilöstövaje aiheuttaa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

12 25.01.2010. Tulosalue, kustannuspaikka Hyväksyjä Varahenkilö. 4000 Rakennusvalvonta Rakennusvalvontapääll. Rakennusvalvontasiht.

12 25.01.2010. Tulosalue, kustannuspaikka Hyväksyjä Varahenkilö. 4000 Rakennusvalvonta Rakennusvalvontapääll. Rakennusvalvontasiht. Tekniikka- ja ympäristövlk/utsk. f tekn. och miljö 12 25.01.2010 Laskujen hyväksyminen 2010 / Godkännande av räkningar 2010 840/V1.14.141/2005 TEYMPVLK 12 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta / Utskottet

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Yliopiston tulevaisuuden. haasteet

Yliopiston tulevaisuuden. haasteet Yliopiston tulevaisuuden Avoimen yliopiston menestystekijät Turku 4.10.2007 Christoffer Taxell 1 Yliopiston tulevaisuuden 2 1 Avoimen yliopiston tulevaisuuden 3 Tulevaisuuden haasteista 4 2 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2008 vp Tehostetun palveluasumisen kriteeristön laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Vuodesta 1995 lähtien palveluasumisen asiakasmäärä on kasvanut 63 prosenttia. Vuonna 1994 asukkailta

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN

KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2010 vuodeksi 2011 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2011 2013

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VERKSAMHETSBERÄTTELSE 2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD

TOIMINTAKERTOMUS VERKSAMHETSBERÄTTELSE 2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD TOIMINTAKERTOMUS VERKSAMHETSBERÄTTELSE 2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI STAD KV hyväksynyt 19.6.2006 47 STF godkänt 19.6.2006 47 TOIMINTAKERTOMUS 2005 VERKSAMHETSBERÄTTELSE 2005 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu

Lisätiedot