Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS

Transkriptio

1 Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 28

2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä palvelualueittain Henkilöstö ammattiluokittain Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön jakautuminen koko ja osaaikaisiin Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön työhistoria Siilinjärven kunnassa Eläköityminen Yhteenveto HENKILÖSTÖN TILA Sairauspoissaolot Työsuojelutoiminta Työterveyshuolto Tykytoiminta Yhteistoiminta Työtyytyväisyyskysely Yhteenveto HENKILÖSTÖMENOT Palkat ja palkkiot sivukuluineen Eräät virka/työvapaat ja niiden tekijät HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN TUNNUSLUKUJA HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA TASAARVO JAYHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU... 3

3 3 1. JOHDANTO 1. JOHDANTO Kunnan vakinaisen henkilöstön määrä vuoden 28 lopussa oli 842. Vakinaisten määrä kasvoi edellisvuoden vaihteeseen verrattuna 54 henkilöllä. Määräaikaisen henkilöstön määrä vastaavana ajankohtana oli 3 pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Palkkatuella työllistettyjä oli vuoden 28 lopussa vain 12 henkilöä. Määräaikaisen henkilöstön osuus on edelleenkin varsin merkittävä (23,5 %). Vuotta aikaisemmin määräaikaisen henkilöstön osuus oli 27,9 %. Erittäin myönteisenä havaintona voi todeta sen, että sairauspoissaolojen määrässä tapahtui merkittävä väheneminen edellisvuosiin verrattuna. Vakinaisen henkilöstön sairastavuus mitattuna kalenteripäivinä oli vuonna 28 keskimäärin 14,8 päivää kun vastaava luku vuonna 27 oli peräti 18,7 päivää. Vuoden 28 sairastavuuslukua alhaisempia lukemia löytyy edellisen kerran vuodelta 1999, jolloin se oli 13,2 päivää. Sairauspoissaolojen määrä väheni kaikilla palvelualueilla. Ammattiluokittaisessa tarkastelussa sairauspoissaolojen määrä väheni myös lähes kaikissa ammattiluokissa. Poikkeuksen muodostivat vain johtoja esimiesten ammattiluokka ja hoito, kasvatus ja ohjaustehtävien ammattiluokka. Erot eri ammattiluokkien sairastavuudessa ovat edelleenkin varsin suuret (3, pv 24,9 pv). Henkilöstön rekrytoinnissa ei esiintynyt merkittäviä ongelmia ja vaihtuvuus pysyi alhaisella tasolla. Siilinjärvellä Taisto Markkanen Henkilöstöpäällikkö

4 4 2. HENKILÖSTÖSTRATEGIA Kunnanvaltuusto hyväksyi vuoden 22 lopulla kunnan henkilöstöstrategian, jonka visio ulottuu aina vuoteen 21 saakka. Siilinjärven kunnan henkilöstöpoliittisen vision mukaan kunta on luotettava ja kilpailukykyinen työnantaja, joka kiinnostaa ammattitaitoista työvoimaa tarjoaa henkilöstölle seudullisesti kilpailukykyiset palkat ja työsuhdeetuisuudet järjestää henkilöstölle hyvät mahdollisuudet osallistua oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen huolehtii henkilöstön hyvinvoinnista tarjoaa työntekijöille innovatiivisen työympäristön ja mahdollisuuksia kehittää itseään Strategisessa toimenpideohjelmassa on asetettu seuraavat tavoitteet: AMMATTITAITOISEN HENKILÖSTÖN SIILINJÄRVI Siilinjärven kunta kykenee turvaamaan ammattitaitoisen työvoiman saannin Kunnalla on käytössä seudullisesti kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä, joka perustuu keskeisesti työn vaativuuteen, osaamiseen ja työn tuloksiin Kunnalla on käytössä kannustavan palkkauksen järjestelmä, jossa painopisteenä on työyhteisöjen ja ryhmien palkitseminen Työsuhteiden turvallisuus, työssä viihtyminen ja henkilöstön hyvät vaikutusmahdollisuudet vahvistavat kunnan kilpailukykyä työnantajana Kunnalla on toimiva uuden henkilöstön perehdyttämis ja työnohjausjärjestelmä käytössä, jossa myös hyvä kokemusperäinen tieto voidaan siirtää eteenpäin Kunta tarjoaa aktiivisesti nuorille harjoittelupaikkoja ja tekee muutoinkin kuntaa tunnetuksi nuorten keskuudessa HYVINVOIVAN HENKILÖSTÖN SIILINJÄRVI Kunta huolehtii osaltaan henkilöstön hyvinvoinnista, tukee työkyvyn säilymistä, kannustaa työntekijöitä käyttämään työkykyä ylläpitäviä mahdollisuuksia sekä kannustaa työntekijöitä jatkamaan työelämässä vanhuuseläkkeelle saakka Henkilöstömäärien kohdentaminen on oikeudenmukaista ja perustuu palvelutarpeiden ja työmäärien huolelliseen arviointiin Työolosuhteita kehitettäessä otetaan huomioon eri ikäryhmien tarpeet ja työkyky Kunnassa on tarjolla vaihtoehtoisia joustomalleja työn ja perheelämän yhteensovittamiseksi HYVÄN JOHTAMISEN JA HENKILÖSTÖPOLITIIKAN SIILINJÄRVI Siilinjärvi tunnetaan hyvän johtamisen kuntana, jossa yhtäältä tuetaan esimiesten työtä ja toisaalta puututaan määrätietoisesti johtamisen ongelmatilanteisiin

5 5 johtamisjärjestelmä tarjoaa henkilöstölle hyvät mahdollisuudet osallistua oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen Kunnan työyhteisöt kannustavat jäseniään luovuuteen ja innovatiivisuuteen kunnalla on yhteisesti sovitut henkilöstöpoliittiset toimintaperiaatteet, joiden noudattamista seurataan kunnan johtamis ja seurantajärjestelmien avulla varmistetaan, että henkilöstön tarpeista ja näkemyksistä on käytettävissä tietoa, joka ohjaa päätöksentekoa ASIAKASLÄHTÖISTEN PALVELUJEN SIILINJÄRVI Kunnalla on osaava ja motivoitunut henkilöstö, joka tuottaa kunnan järjestämät palvelut asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti Kunnan toimintaa ja työmenetelmiä kehitetään pitkäjänteisesti ottaen huomioon muutokset asiakastarpeissa, laatuvaatimuksissa ja muussa toimintaympäristössä Seudullisesti tuotetaan suurempaa asiakas ja väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja erikoispalveluja sekä tehostetaan työvoiman käyttöä ja tasataan työhuippuja Yksityiset palvelut täydentävät kunnan palveluja etenkin niissä tilanteissa, joissa niiden avulla voidaan parantaa palveluja, tasata kunnan työhuippuja ja saavuttaa kustannussäästöjä

6 6 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3.1. Henkilöstön määrä Palvelussuhteiden kokonaismäärä oli 111. Määrä oli 8 palvelussuhdetta enemmän kuin vuoden 27 lopussa. Vakinaisten määrä oli 842 ja se oli 54 henkilöä enemmän kuin vuonna aiemmin. Määräaikaisen henkilöstön määrä oli 259 ja se oli 46 henkilöä vähemmän kuin vuoden 27 lopussa. Määräaikaisista oli sijaisia 96 (vuoden 27 lopussa 13) eli 7 henkilöä vähemmän. Määräaikaisista oli palkkatuella työllistettyjä 12 (vuoden 27 lopussa 28). Kertomusvuoden aikana kunta maksoi palkkaa yhteensä 1591 henkilölle. Luottamushenkilöpalkkioita maksettiin 27 henkilölle. Palvelussuhteiden määrä Vakinaiset M ääräaikaiset Yhteensä Työllistetyt Henkilöstön määrä palvelualueittain Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrät vuoden 28 lopussa palvelualueittain on esitetty seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. Vakinaisten määrä lisääntyi kaikilla palvelualueilla (+54), erityisesti sosiaalipalveluissa sekä opetus ja vapaaaikapalveluissa yhteensä 5 vakinaisella henkilöllä. Puolestaan määräaikaisen henkilöstön määrä vähentyi yhteensä 3 henkilöllä kaikilla muilla palvelualueilla, paitsi opetus ja vapaaaikapalveluissa.

7 7 Henkilöstö palvelualueittain Hallintopalvelut Maankäyt t öpalvelut Opet us ja vapaaaika Sosiaalipalvelut Tekniset palvelut Työllistetyt Määräaikaiset Vakinaiset Määräaikaisen henkilöstön osuus kunnan koko henkilöstön määrästä oli vuoden 28 lopussa 23,52 % (vuoden 27 lopussa 27,9). Sosiaalipalveluissa määräaikaisen henkilöstön osuus oli vuoden 28 lopussa 33,7 % ja opetus ja vapaaaikapalveluissa 37,8 %. Määräaikaiset vuosina 27 ja Hallintopalvelut M aankäyttöpalvelut Opetus ja vapaaaika Sosiaalipalvelut Tekniset palvelut Vakinaisten ja määräaikaisten, työllistetyt mukaan lukien, palvelussuhteiden kokonaismäärän muutokset tilanteen mukaan palvelualueittain edelliseen kertomusvuoteen verrattuna olivat seuraavat: Palvelualue Muutos Hallintopalvelut Maankäyttöpalvelut Opetus ja vapaaaikapalvelut Sosiaalipalvelut Tekniset palvelut Yhteensä

8 Henkilöstö ammattiluokittain Eniten vakinaista henkilöstöä oli hoito, kasvatus ja ohjaustehtävissä 35 henkilöä (41,6 %). Vuotta aikaisemmin määrä oli 259 henkilöä (32,9 %). Seuraavaksi eniten vakinaista henkilöstöä oli opetustehtävissä 19 (22,6 %). Edellisvuonna opetustehtävissä toimineiden määrä oli 186 henkilöä (23,6 %). Hoito, kasvatus ja ohjaustehtävien ammattiluokkaan kuuluvat esim. sairaanhoitajat, lastentarhanopettajat, perushoitajat, lähihoitajat, lastenhoitajat, perhepäivähoitajat, kehitysvammaohjaajat jne. Opetustehtäviin kuuluvat peruskoulun, lukion ja kansalaisopiston opettajat. Johto ja esimiestehtävissä toimivien määrä oli 5 (5,9 %). Johto ja esimiestehtävissä toimivien määrä väheni 2 henkilöllä edellisvuoteen. Siivoustehtävissä miehiä ei ollut lainkaan. Suhteellisesti ottaen naisia oli eniten ruokahuollon ammattiryhmässä (95,8 %) seuraavaksi eniten Hoito, kasvatus ja ohjaustehtävien ammattiluokassa (95,4 %) ja sitten Toimistotehtävissä (94,4 %). Opetustehtävissä naisten osuus oli 72,6 %. Miesten osuus oli naisia suurempi teknisissä ammattitehtävissä, missä miesten osuus oli 93,4 %. Naisten suhteellinen osuus lisääntyi edellisvuoteen verraten johto ja esimiestehtävissä, toimistotehtävissä, opetustehtävissä, hoito, kasvatus ja ohjaustehtävissä. Miesten suhteellinen osuus kasvoi edelleen teknisissä ammattitehtävissä 3,9 prosenttiyksiköllä. Vakinainen henkilöstö ammattiluokittain Joht o/ esim ies It senäiset as.t unt ijat Tst ot eht äv ät Opet ust eht ävät Hoit o,kasv. ja Tekn.amm.t eht ävät Ruokahuolt o Siivous M uu peruspalvel Mies Nainen Yht eensä Vakinaisen henkilöstön määrä on vuoden 28 lopussa edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna pienentynyt johto/esimiestehtävissä ( 2), itsenäisissä asiantuntijatehtävissä ( 1), teknisissä ammattitehtävissä ( 4), ruokahuollossa ( 5). Vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi toimistotehtävissä (+ 1), opetustehtävissä (+ 4) ja hoito, kasvatus ja ohjaustehtävissä (+ 91) sekä siivoustehtävissä (+ 4).

9 9 Henkilöstö ammattiluokittain vuosina 2428 v. 24 v. 25 v. 26 v,27 v Johto Its.asiant. Toimisto Opet us Hoi./opet/ kasv. Tekn.amm. Ruokapalv. Siivous 3.4. Henkilöstön sukupuolijakauma Naisten osuus kunnan vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden 28 lopussa 78,9 prosenttia (vuotta aikaisemmin 78,4 %). Määräaikaisessa henkilöstössä naisten osuus oli 87,6 prosenttia (85,2 %). Palkkatuella työllistetyistä oli naisia vuoden 28 lopussa 66,7 % (85,7 %). Henkilöstön sukupuolijakauma Yhteensä Nainen Työllistetyt Määräaikaiset Vakinaiset Mies Naisvaltaisuus näkyy erityisesti sosiaalipalveluissa, missä naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli 96,1 % (v ,1 %). Miesten osuus oli suurempi maankäyttöpalveluissa (6,9 %) ja teknisissä palveluissa (61,5 %).

10 1 Vakinaisten sukupuolijakauma palvelualueittain Hallinto Maankäyttö Opetus ja vap.aika Sosiaali Naiset Miehet Tekniset Henkilöstön jakautuminen koko ja osaaikaisiin Koko henkilöstöstä työllistetyt mukaan lukien kokoaikaisia oli 86,6 % (v.27 83,8 %) ja osaaikaisia 13,4 % (v.27 16,2 % ). Kokoaikaisista oli naisia 78,9 % (v.27 8,7 %) ja miehiä 21,1 % (v.27 19,3 % ). Osaaikaisia naisia oli 87,6 % (v.27 78,5 %) ja miehiä 12,4 % (v.27 21,5 %). Vakinaisista oli osaaikaisia 79 henkilöä (9,3 %), edellisvuonna 59 (7,5 %). Osaaikaisista vakinaisista oli naisia 73 ja miehiä 6 (v.27 naisia 48 ja miehiä 11). Koko ja osaaikaiset Kokoaikaiset Osaaikaiset 3.6. Henkilöstön ikärakenne Määrällisesti eniten vakinaista henkilöstöä kuului 5 54 vuotiaiden ikäryhmään, edellisenä vuonna suurin ryhmä oli vuotiaat vuotiaiden osuus oli 18,5 % (v %). Seuraavaksi eniten vakinaista henkilöstöä kuului ikäryhmään vuotta (17,9 %). Yli 4vuotiaiden osuus koko henkilöstöstä oli vuoden 28 lopussa 74,5 % (v.27 77,5 %). Aiempina vuosina yli 4 vuotiaiden osuus on ollut vuoden 26 lopussa 77,1 %,

11 v. 25 lopussa 76,9 %, v. 24 lopussa 76,7 %, v. 23 lopussa 75,5 %, v. 22 lopussa 75,2 %, v. 21 lopussa 74,5 %, ja v. 2 lopussa 74,3 %. Alle 3vuotiaita vakinaisessa henkilöstössä oli 4,2 % (v. 27 lopussa 2, %). Yli 4vuotiaiden naisten osuus naisten kokonaismäärästä oli 74,6 % (77,3 %). Vastaavanikäisten miesten osuus miesten kokonaismäärästä oli 74,3 % (78,2 %). 11 Vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin Koko kunta Mies Nainen Yhteensä Palvelualueittaisessa vertailussa yli 4vuotiaiden osuus palvelualueen vakinaisesta henkilöstöstä vuoden 28 lopussa oli suhteellisesti ottaen korkein hallintopalveluissa 94,1 % (vuoden 27 lopussa 91,4 %). Maankäyttöpalveluissa vastaava luku 83,3 % (9 %), Teknisissä palveluissa 79,4 % (86 %), opetus ja vapaaaikapalveluissa 72,6 % (74,4 %) ja sosiaalipalveluissa 72,4 % (77,5 %). Vakinaisten ikärakenne palvelualueittain % % % % 2 % % Hallinto M aankäyttö Opetusja vap.aika Sosiaalipalv. Tekniset Koko henkilöstön keskiikä vuoden 28 lopussa oli 41 vuotta, sama kuin edellisvuonna. Myös miesten ja naisten keskiikä oli 41 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keskiikä oli 48 vuotta, samoin kuin edellisvuonna. Määräaikaisen henkilöstön keskiikä oli 37 vuotta (naiset 37 v, miehet 38 v).

12 12 Henkilöstön keskiikä Koko kunta Mies Nainen Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Vakinaisen henkilöstön keskiiät sopimusaloittain vuoden 28 lopussa on esitetty alla olevassa taulukossa. Korkein keskiikä oli tuntipalkkaisilla (TTES) naisilla. Miehistä korkein keskiikä oli teknisissä. Keskiiältään nuorimmat naiset olivat kansalaisopistossa. Miesten alhaisin keskiikä oli yleisen virka ja työehtosopimuksen piirissä (KVTES). Vakinaisten keskiikä sopimusaloittain KVTES + LS KVTES/PPH OVTES/Peruskou lut OVTES/ Lukio OVTES/ Kans.op. TEKNISET TTES Mies Nainen Yht eensä Henkilöstön työhistoria Siilinjärven kunnassa Vakinaisen henkilöstön määrä oman kunnan työhistorian mukaan viiden vuoden portaissa vuoden 28 päättyessä on esitetty jäljempänä olevassa kaaviossa naisten ja miesten osalta erikseen. Eniten naisia ja myös miehiä kuuluu alle viiden vuoden työhistorian omaavaan ryhmään. Seuraavaksi eniten henkilöstöä kuuluu ryhmään joilla työhistorian pituus on 16 2 vuotta.

13 13 Vakinainen henkilöstö oman kunnan työhistorian mukaan Naiset Miehet alle Eläköityminen Vuodesta 25 lähtien ei ole enää varsinaista vanhuuseläkeikää. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä milloin haluaa vuoden iässä. Jos työntekijä on valinnut vanhan ammatillisen eläkeikäjärjestelmän ja vanhuuseläkeikä on alle 63 vuotta, alempi eläkeikä säilyy edelleen. Ennen vuotta 196 syntyneellä työntekijällä, joka on aloittanut kuntapalvelunsa ennen vuotta 1993, on ollut henkilökohtainen vuoden välille laskettu vanhuuseläkeikä. Tällä henkilökohtaisella vanhuuseläkeiällä on edelleenkin merkitystä, vaikka varsinaista eläkeikää ei enää olekaan. Jäljempänä olevassa taulukossa on vanhuuseläkeiän saavuttavien määrät arvioitu sen mukaisesti, että eläköityminen tapahtuu vanhan ammatillisen eläkeiän mukaisesti ja kuntapalvelunsa ennen vuotta 1993 aloittaneiden ja ennen vuotta 196 syntyneiden osalta heille lasketun yksilöllisen eläkeiän mukaisesti. Kuntien eläkevakuutus on lisäksi arvioinut työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain jäävien määrän ja laskenut täten todellisen eläkepoistuman, mikä on näkyvissä samassa taulukossa. Korkeimmillaan eläkepoistuma olisi sen mukaan vuonna 211 (43 henkilöä). Keskimääräinen vuosittainen eläkepoistuma vuosina olisi n. 33 henkilö eli yhteensä 586 henkilöä. Kuntien eläkelain (KuEL) piiriin kuuluneiden vakuutettujen määrä Siilinjärven kunnassa oli vuoden 28 lopussa 948 henkilöä ja keskiikä 44,6 vuotta. Valtion eläkelain (VaEL) piiriin kuuluneiden määrä oli vastaavana aikana 149 ja heidän keskiikänsä 47,9 vuotta. Jäljempänä olevasta kaaviosta ilmenee, että täysimääräiselle KuELeläkkeelle vuosina siirtyneiden keskiikä on vaihdellut 52,1 59,9 vuoden välillä. Vuonna 28 eläkkeelle siirtyneiden määrä oli 26 ja heidän keskiikä 55,7 vuotta. Vuonna 27 vastaava määrä oli 14 ja keskiikä 58,4 vuotta. Tilasto sisältää osaaikaeläkkeelle siirtyneitä lukuun ottamatta kaikki muut eläkelajit, myös määräaikaisen kuntoutustuen ensimmäistä kertaa saaneet. Vastaava eläkkeelle siirtyneiden keskiikä vuonna 28 Kuopion seudulla oli 57,8

14 vuotta, PohjoisSavossa 58,3 vuotta, ItäSuomessa 58,5 vuotta ja koko maassa 58,7 vuotta. KuELeläkkeelle (poisluettuna osaaikaeläkkeet) vuonna 28 jääneistä 26 henkilöstä 12 jäi vanhuuseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle 1, osatyökyvyttömyyseläkkeelle 1 ja kuntoutustuelle 1 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutustuelle jääneiden 12 henkilön yleisimpiä syitä olivat mielenterveyden häiriöt (4), tuki ja liikuntaelinten sairaudet (4) ja hermoston sairaudet (3). Osaaikaeläkkeelle vuonna 28 jäi 7 henkilöä. 14 KuELeläkkeelle (täysi) siirtyneiden määrä ja keskiikä vuosina , 3 6, 25 58, Määrä , 54, 52, Keskiikä Henkilöä Keskiikä, v. 5 5, , VaEL eläkkeelle siirtyi vuoden 28 aikana 2 henkilöä, joiden keskiikä oli 6 vuotta. Vuoden 28 lopussa voimassa olleet KuEL ja VaELeläkkeet käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. KuELeläkkeet VaELeläkkeet Eläkelaji Määrä keskiikä Määrä keskiikä Vanhuuseläkkeet ,9 1 71,3 Täysi työkyvyttömyyseläke 35 59,6 3 58, Osatyökyvyttömyyseläke 7 55,9 1 44, Täysi kuntoutustuki 1 46, Työttömyyseläke 13 63,2 1 64, Osaaikaeläke 22 6,5 Yhteensä

15 15 Vanhuuseläkeiän saavuttavien määrä vv ja arvioitu eläkepoistuma v.8 v.9 v.1 v.11 v.12 v.13 v.14 v.15 v.16 v.17 v.18 v.19 v.2 v.21 v.22 v.23 v.24 v.25 VaEL KuEL Poistuma VaEL KuEL Poistuma Siilinjärven kunnan KuEL palkkasumman ja KuELeläkemaksujen kehitys vuosina (milj. euroa), v. 28 ennakko, v. 29 arvio 25 6 Palkkasumma Eläkemaksut Palkkasumma Eläkemaksut Yläpuolella olevissa kaavioissa on esitetty Siilinjärven kunnan KuELpalkkasumman ja eläkemaksujen kehitys vuosina , ennakko vuodelle 28 ja arvio vuodelle 29. Alapuolella olevissa kaavioissa on esitetty Siilinjärven kunnan KuELmaksujen kehitys vuosina , ennakko vuodelle 28 ja arvio vuodelle 29. Eläkemaksut sisältävät myös palkansaajan eläkemaksun. Varhaiseläkkeistä kertasuorituksena maksetut ns. omavastuumaksut poistuivat vuoden 26 alusta lukien. Tilalle tuli työkyvyttömyyseläkkeistä, kuntoutustuista, yksilöllisistä varhaiseläkkeistä ja työttömyyseläkkeistä perittävä varhaiseläkemenoperusteinen maksu (Varhemaksu).

16 16 KuELmaksujen kehitys Siilinjärven kunnassa vuosina (1 ) v.28 ennakko, v. 29 arvio Palkka ja eläkeperusteiset Palkkaperust. maksu Omavastuu maksu Omavastuut ja varhemaksut Eläkeperust. maksu Varhemaksu 3.9. Yhteenveto Vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi yhteensä 54 henkilöllä. Vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi kaikilla palvelualueilla, hallintopalveluissa kahdella henkilöllä, teknisissä palveluissa ja maankäyttöpalveluissa molemmissa yhdellä henkilöllä, opetus ja vapaaaikapalveluissa (+ 24) sekä sosiaalipalveluissa (+ 26) kasvua oli enemmän. Määräaikaisen henkilöstön osuus sosiaalipalveluissa oli 33,7 % ja opetus ja vapaaaikapalveluissa 37,8 %. Naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden 28 lopussa 78,9 prosenttia (78,4 %). Naisten suhteellinen osuus määräaikaisesta henkilöstöstä kasvoi 3,5 prosenttiyksikköä ollen vuoden lopussa 88,7 %. Osaaikaisten suhteellinen osuus koko henkilöstöstä väheni 2,8 prosenttiyksikköä ollen vuoden lopussa 13,4 %. Ikärakenteessa ikäryhmä 5 54vuotiaat oli vakinaisessa henkilöstössä suurin 18,5 %. Seuraavaksi eniten henkilöstöä kuului ikäryhmään vuotiaat (17.9 %) KuELeläkkeelle vuonna 28 siirtyneiden (26 henkilöä) keskiikä oli 55,7. Vuonna 27 vastaavat luvut olivat 14 henkilöä ja 58,4 vuotta. KuELeläkkeelle jääneiden keskiikä vuonna 28 oli Kuopion seudulla 57,8 vuotta ja PohjoisSavossa 58,3 vuotta ja koko maassa 58,7 vuotta VaEL eläkkeelle vuonna 28 jäi 2 henkilöä, joiden keskiikä oli 6, vuotta.

17 17 4. HENKILÖSTÖN TILA 4.1. Sairauspoissaolot Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen sairastavuus vuonna 28 oli 14,8 kalenteripäivää. Keskimääräinen sairastavuus väheni edelliseen vuoteen verrattuna 3,9 kalenteripäivällä. Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä vakinaisella henkilöstöllä vuonna 28 oli kalenteripäivää (34,2 kalenterivuotta). Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 2293 kalenteripäivää (18,4 %). Vuonna 28 sairauspäivien määrä väheni vuoteen 27 verrattuna 872 päivää. Määräaikaisen henkilöstön sairauspoissaolojen määrä oli keskimäärin 1,3 kalenteripäivää henkilöä kohti. Vuonna 27 vastaava luku oli 11,6 kalenteripäivää. Myös määräaikaisen henkilöstön sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä väheni 876 kalenteripäivällä. Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen sairastavuus ,2 15,2 16,7 16,3 17,2 17,8 17,5 16,7 18,7 14,8 1 5 v.99 v. v.1 v.2 v.3 v.4 v.5 v.6 v.7 v.8

18 18 Sairauspäivien kertymä poissaolojaksojen pituuden mukaan v Vakinaiset Määräaikaiset pv 4 1 pv 11 6 pv 61 9 pv pv yli 18 pv Sairauspäivien kokonaismäärän kertymistä eripituisista sairauspoissaolojaksoista on kuvattu seuraavassa taulussa. Kuvan mukaan valtaosa sairauspäivistä on kertynyt 11 6 päivän pituisista sairauspoissaoloista. Korkein keskimääräinen sairastavuus v. 28 vakinaisella henkilöstöllä oli sosiaalipalveluissa (19, pv), seuraavaksi hallintopalvelualueella (12,8 pv) ja sitten opetus ja vapaaaikapalveluissa (1,6 pv). Keskimääräinen sairastavuus väheni kaikilla palvelualueilla. Alhaisin keskimääräinen sairastavuus oli edelleen maankäyttöpalveluissa, vuonna 28 vain 2,2 päivää. Vakinaisten keskimääräinen sairastavuus palvelualueittain vuosina , 28,1 25, 2, 15, 1, 17,2 8,5 24, 12,8 7,8 15, 13,1 16,1 1,6 21,2 21,7 21, 21,3 19, 19, 9,5 5, 2,3 2,5 2,2, Hallintopalvelut Maankäyttöpalvelut Opetus ja vapaaaika Sosiaalipalvelut Tekniset palvelut v. 4 v. 5 v. 6 v. 7 v. 8

19 19 Vakinaisen henkilöstön sairastavuus ammattiluokittain vuosina 2628 Siivous 15,9 2,7 21,1 Ruokahuolto 24,9 31,3 32,7 Tekn.amm.tehtävät 8,6 2,2 23,4 Hoito,kasv. ja ohjaus Opetustehtävät 8,6 1,5 1,5 2,6 2, 2,1 v. 28 v. 27 v. 26 Tstotehtävät 13,1 11,6 21,7 Itsenäiset as.tuntijat 3, 7,9 15,1 Johto/esimies 6,1 8,7 9,7, 5, 1, 15, 2, 25, 3, 35, Sairauspoissaolojen määrä v. 28 oli korkein ruokahuollon ammattiryhmässä (24,9 kalenteripäivää) ja seuraavaksi korkein hoito, kasvatus ja ohjaustehtävissä (2,6) ja sitten siivoustehtävissä (15,9). Keskimääräisesti vähiten sairauspoissaoloja oli itsenäisessä asiantuntijatehtävissä työskentelevillä (3,). Alapuolella olevassa kaaviossa on esitetty eri ammattiluokkien vakinaisesta henkilöstöstä sairauslomia vuoden 28 aikana pitäneet ja ei pitäneet. Keskimäärin sairauslomia pitäneiden määrä oli 7, % kun se vuonna 26 oli 62, %. Sairauspoissaoloja pitäneen ja ei pitäneet (vakinaiset) 28 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Hallinto M aankäyttö Opetus ja vap. Sosiaali Tekninen Ei poissaoloja Poissaoloja

20 2 Sairauspoissaolojen kuukausittaista vaihtelua vuosina on kuvattu alla olevassa kaaviossa. Alhaisimmillaan sairastavuus on ollut kaikkina mainittuina vuosina heinäkuussa. Korkeimmillaan sairastavuus oli vuonna 28 maaliskuussa. Kahteen edellisvuotaan verrattuna sairastavuus aleni kaikkina muina kuukausina paitsi maalis, huhti ja lokakuussa. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot kuukausittain vuosina I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII v. 6 v. 7 v Työsuojelutoiminta Työsuojeluhenkilöstö Työsuojelun toimielimenä on vuoden 26 alusta lukien toiminut kunnan yhteistoimintaelin, johon kuuluu 4 työnantajan edustajaa ja 8 henkilöstön edustajaa. Lisäksi työsuojelupäällikkö osallistuu asiantuntijana toimielimen kokoukseen. Yhteistoimintaelimen sihteerinä toimii henkilöstöpäällikkö. Työnantajan edustajat: puheenjohtaja Pekka Väänänen, Aila Nurmi, Jouni Mutanen saakka, Jari Tolonen alkaen ja Seppo Piirainen. Henkilöstön edustajat: Hannu Kaijanen saakka, Pekka Sutinen, alkaen, pääluottamusmies (JUKO), Maija Peltonen, pääluottamusmies (JYTY), Raija Suhonen, pääluottamusmies (JHL), Riitta Koistinen saakka, Anne MarinMyllynen alkaen pääluottamusmies (TNJ), Aarre Oksanen saakka, Esa Niskanen alkaen pääluottamusmies (KTN), Asko Hoffren työsuojeluvaltuutettu, Leena Pitkänen työsuojeluvaltuutettu ja Harri Ruotsalainen työsuojeluvaltuutettu. Asiantuntijat: Pentti Riekkinen, työsuojelupäällikkö Sihteeri: Taisto Markkanen, henkilöstöpäällikkö

21 21 Kokoukset Yhteistoimintaelin on pitänyt toimintavuoden aikana kolme kokousta, joista kirjattiin 11 pykälää. Työpaikkakäynnit/tarkastukset/tutkimukset /selvitykset Toimintavuosien aikana suoritetut työpaikkakäynnit, kirjalliset muistiot, selvitykset, tutkimukset muistio määrittäin/toimintavuosi Vuonna kpl, vuonna kpl, vuonna kpl, vuonna kpl Koulutukset Työsuojeluhenkilöstö osallistui toimintavuoden aikana useisiin työsuojelualan koulutuksiin. Työterveyshuolto järjesti yhden EA koulutuksen, johon osallistui 1 henkilöä. Kunnan henkilöstölle järjestettiin useita erilaisia tiedotustilaisuuksia. Tapaturmat 26 Työmatkalla: 1 kpl, korvauspäiviä 16, korvaukset 1.771, Työssä: 29 kpl, korvauspäiviä 191, korvaukset , Todettuja ammattitautitapauksia. Tapaturmat 27 Työmatkalla: 4 kpl, korvauspäiviä 4, korvaukset 2.822, Työssä: 38 kpl, korvauspäiviä 236, korvaukset , Todettuja ammattitauteja. Tapaturmat 28 Työmatkalla: 13 kpl, korvauspäiviä 76, korvaukset 8.77, Työssä: 37 kpl, korvauspäiviä 144, korvaukset , Todettuja ammattitauteja:. Työsuojelun keskeiset toimet vuonna Kiinteistöihin liittyvien sisäilmahaasteiden käsittely 2. Työyhteisöjen toimintaan liittyvien haasteiden käsittely 3. Työsuojelupiirin tarkastusten valmistelu 4. Sisäilmaoppaan viimeistely 5. Työkyvyn seurantaoppaan viimeistely 4.3 Työterveyshuolto Kunnalla on työterveyshuoltosopimus Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. Sopimus pitää sisällään tavanomaisen työterveyshuollon (työhöntulotarkastukset, määräaikaistarkastukset ja niihin liittyvät tutkimukset (= korvausluokka I) sekä sairaanhoidon (=korvausluokka II). Seuraavan sivun tilasto on viideltä edelliseltä vuodelta toteutuneista työterveyshuollon toimenpiteistä ja niiden kustannuksista. Vuoden 28 kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 34 6,93 euroa (13,4 %). Kela korvaa korvausluokka I:n kustannuksista 6 prosenttia ja korvausluokka II:n kustannuksista 5 %.

22 22 Toimenpiteet Korvausluokka I Työntekijään kohdistunut toiminta Terveystarkastukset (kpl) Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutit Psykologit Muut asiantuntijat Tutkimukset (kpl) laboratorio radiologia Työympäristöön ja työyhteisöön kohdistunut toiminta Työpaikkaselvitykset (t) lääkärit terveydenhoitajat fysioterapeutit psykologit muut asiantuntijat Tietojen antaminen ja ohjaus (t) lääkärit terveydenhoitajat fysioterapeutit psykologit Korvausluokka II Lääkärin vastaanotot (kpl) Terveydenhoitajat Erikoislääkärit Tutkimukset laboratorio radiologia Kustannukset Korvausluokka I Korvausluokka II Yhteensä 111, 45, 9, 113,4 55, , ,45 13,3 11,3 9, , , ,46 115,5 86, 4, 1,25 8, , , , Tykytoiminta Kuntoutus Kunta on vuodesta 1996 alkaen järjestänyt henkilöstölle tarkoitettuja kuntoremonttikursseja, joihin vuoden 28 loppuun mennessä on osallistunut n. 27 henkilöä. Kurssin perusjakso on viiden vuorokauden mittainen. Kurssilaisille perusjakson jälkeen noin puolen vuoden kuluttua järjestetyistä ns. terveystreffeistä luovuttiin vuonna 27, koska rahaautomaattiyhdistyksen avustusta ei enää myönnetty vuoden 27 kurssilaisille järjestettävien terveystreffien kustannuksiin.

23 Kuntoutumis ja liikuntakeskus Peurungassa järjestetylle kuntoremonttikurssille osallistui 18 henkilöä. Kuntoremonttikurssin kustannuksiin saatiin Lomaliitto ry:ltä avustusta 2 7, euroa. Kurssille osallistuneet maksoivat kurssista 1, euroa ja kunnan osuus kurssin kustannuksista oli 4 752, euroa. 23 Muu Tykytoiminta Kevät ja syyskaudella toteutettiin Kunnonpaikassa ja Fontanellassa allasjumppasarjat osin yhteistyössä Kuopion kaupungin ja Sakupe Oy:n kanssa. Henkilöstölle järjestettiin ohjattua kuntosalitoimintaa. Henkilökunnan omaehtoisten kuntosalikäyntien tukeminen jatkui sekä Kunnonpaikassa että Fontanellassa. Kunta on välittänyt Fontanellan ja Kunnonpaikan uima, kuntosali ja squashlippuja henkilökunnalle entiseen tapaan. Henkilöstöhallinnon keskitetyn tykytoiminnan käytettiin kaiken kaikkiaan rahaa euroa. Työpaikkakohtaisten liikunta ja virkistystilaisuuksien järjestämiseen oli henkilöstöhallinnolla määrärahaa 15 euroa (n. 14 /henkilö). Kuopiossa järjestettyyn Rauhalahtimaraton tapahtumaan osallistuneiden kunnan palveluksessa olleiden henkilöiden osallistumismaksua sponsoroitiin 1 eurolla ja osallistujille luovutettiin lisäksi tpaita. Henkilöstön kesävirkistyspaikka, Tuliniemi, oli ahkerasti käytössä. Siilinjärven kunnan henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua tietyissä rajoissa myös Kuopion kaupungin järjestämien tykyryhmien toimintaan Yhteistoiminta Kunnallisen pääsopimuksen (allekirjoitettu ) mukaan kuntaalalla toimii neljä pääsopijajärjestöä, joiden kanssa kuntatyönantaja, Kunnallinen Työmarkkinalaitos, solmii koko kunnallissektoria koskevat virka ja työehtosopimukset. Pääsopijajärjestöt ovat: Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö ry (JUKO) Kuntaalan Unioni ry Tekniikan ja peruspalvelujen neuvottelujärjestö KTN ry Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ry. Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ r.y. irtisanoi pääsopimuksen ja sopimuksen voimassaolo päättyi Pääsopimuksen määräyksiä kuitenkin noudatetaan edelleenkin, kunnes uudesta pääsopimuksesta on sovittu. Voimassa olevat virka ja työehtosopimuksen ovat allekirjoittaneet TNJ r.y. lukuun ottamatta muut pääsopijajärjestöt. TNJ r.y:n kuuluneista ammattiliitoista Suomen lähi ja perushoitajaliitto SUPER r.y. hyväksyi osaltaan Kunnallisen yleisen virka ja työehtosopimuksen (KVTES 2729).

24 24 Nyt voimassa olevia virka ja työehtosopimuksia, jotka ovat voimassa saakka on seuraavasti: Kunnallinen yleinen virka ja työehtosopimus (KVTES) Kunnallinen opetushenkilöstön virka ja työehtosopimus (OVTES) Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES) Kunnallinen teknisen henkilöstön virka ja työehtosopimus (TS) Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus (LS) TNJ ry:stä irrottautuneen TEHY ry:n syksyllä 27 pitämän työtaistelun lopettamissopimukseen perustuen laadittiin pöytäkirja TEHY ry:een kuuluvien palvelussuhteiden ehdoista sekä TEHY ry:n aseman järjestämisestä. Nämä ratkaisut ovat voimassa saakka. Kunnan vakinainen henkilöstö jakautui edellä mainituille sopimusaloille seuraavasti: Henkilöstön määrä Sopimusala Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä KVTES joista perhepäivähoitajia OVTES TTES TS LS 2 2 TEHY Yhteensä Kuntaalan Unioni ry:llä on kaksi pääluottamusmiestä (JHL ja JYTY) ja muilla pääsopijajärjestöillä kullakin yksi pääluottamusmies. Pääsopijajärjestöjen luottamusmiesten määrä sekä kunnan palveluksessa olleen eri pääsopijajärjestöihin kuuluvan henkilöstön määrä käy ilmi jäljempänä olevasta taulusta. Pääsopijajärjestöt järjestävät luottamusmiehilleen vuosittain luottamusmies, yhteistoiminta ja työsuojelukoulutustilaisuuksia, joihin osallistumisen ajalta työnantaja korvaa ansionmenetyksen sekä osallistuu ruokailu tai kurssikustannuksiin. Yhteistoiminnan kustannukset vuonna 28 olivat , euroa (v , euroa). Kustannukset muodostuvat yhteistoimintaelimen toimintakuluista, luottamusmiesten ajankäytöstä luottamusmiestehtävien hoitamiseen sekä luottamusmies, yhteistoiminta ja työsuojelukoulutusten kustannuksista. Järjestäytymisaste vakinaisen henkilöstön keskuudessa oli 98,7 % (v. 27 9,9 %) ja määräaikaisen henkilöstön keskuudessa 52,2 % (46,6 %). Virka ja työehtosopimusten tulkintaerimielisyyksiin liittyviä paikallisneuvotteluja ei vuoden 28 aikana käyty lainkaan.

25 25 Pääsopijajärjestö Jäseniä Luottamusmiesten määrä (Plm+lm) Luottamusmiesten amm.yhdistyskoulutus v. 28 (päivää) JUKO KUNTAALAN UNIONI JHL JYTY KTN 21 1 SUPER TEHY 43 Yhteensä Työtyytyväisyyskysely Työtyytyväisyyskysely suoritettiin helmikuussa 28. Edellinen vastaavansisältöinen kyselytutkimus tehtiin kaksi vuotta aikaisemmin. Tutkimus toteutettiin Edufin Oy:n kehittämällä TAKsystems ohjelmistolla. Työilmapiiriin vaikuttavia asioita tiedusteltiin henkilöstöltä 2 kysymyksen avulla. Jäljempänä on yhteenveto siitä, miten kyselyyn vastanneet ovat keskimäärin kokeneet työtyytyväisyyteen vaikuttavat asiat. Viimeksi suoritettuun kyselyyn vastasi 546 henkilöä. Se on 48.8 % koko henkilöstön määrästä. Vuoden 26 kyselyyn vastasi 587 henkilöä (53,5 %). Kysymyksiin vastattiin pistein 15, joista 1 tarkoitti huonoa, 2 kohtalaista, 3 hyvää, 4 erittäin hyvää ja 5 erinomaista. Kysymykset olivat seuraavat: nro Kysymys 1 Mitä mieltä olet johtamisesta työyksikössäsi? 2 Millainen on työyksikkösi jäsenten välinen yhteistyö? 3 Millainen on ilmapiiri työyksikössäsi? Miten työyksikkösi kokouskäytännöt ja päätöksenteko toimivat? (Vuoden 28 kyselyssä) 4 Miten työyksikkösi kokouskäytännöt toimivat? (Vuosien 22, 24 ja 26 kyselyissä) 5 Mitä mieltä olet työyksikkösi kehityskeskustelukäytäntöjen toimivuudesta? 6 Miten tiedottaminen ja tiedonkulku toimivat työyksikössäsi? Millaisena koet eri sukupuolten välisen tasaarvotilanteen työyksikössäsi? (Vuoden 28 kyselyssä) 7 Miten päätöksenteko mielestäsi työyksikössäsi hoidetaan? (Vuosien 22, 24 ja 26 kyselyissä) 8 Millaisiksi arvioit omat mahdollisuutesi vaikuttaa työyksikössäsi työsi sisältöön ja työolosuhteisiin? 9 Millaisiksi arvioit työyksikkösi taidot ratkaista ristiriitoja? 1 Miten täydennyskoulutus työyksikössäsi toteutuu? 11 Mahdollisuutesi hyödyntää omia vahvuuksiasi? 12 Mitä mieltä olet työyksikkösi kyvystä uudistaa ja muuttaa toimintatapoja? 13 Millainen on työtehtäviesi kiinnostavuus ja haasteellisuus? 14 Millaiseksi arvioit työyksikkösi työtilojen ja työolosuhteiden terveellisyyden? 15 Millaiseksi arvioit omassa käytössäsi olevien kalusteiden ja työvälineiden ergonomian? 16 Millaiseksi arvioit oman työturvallisuutesi? 17 Miten arvioit esimieheltäsi saamaasi tukea ja kannustusta? 18 Millaiseksi arvioit kunnan työkykyä ylläpitävän toiminnan? 19 Millaiseksi arvioit kunnan järjestämän virkistystoiminnan? 2 Millaiseksi määrittelet yleisen työtyytyväisyytesi?

26 Ala puolella olevassa taulukossa on yhteenveto vuoden 22, 24, 26 ja 28 kyselyjen tuloksista. 26 Työtyytyväisyyskyselyt 22, 24, 26 ja 28 Koko kunta 4 3,5 3 2,5 v. 22 v. 24 v. 26 v Kysymyksen numero Kaikkien vastaajien vastausten keskiarvo vuoden 22 kyselyssä oli 3,1, vuonna 24 3,2, vuonna 26 3,1 ja nyt vuonna 28 3,2. Keskimääräisesti tarkasteltuna muutokset ovat olleet varsin pieniä. Verrattaessa viimeisimmän kyselyn tuloksia edellisen eli vuonna 26 suoritetun kyselyn tuloksiin vastausten keskiarvo oli yhtä korkea tai korkeampi kaikkiin muihin kysymyksiin paitsi kysymykseen 14, mikä koski oman työyksikön työtilojen ja työolosuhteiden terveellisyyttä Yhteenveto vakinaisen henkilöstön keskimääräinen sairastavuus laski 18,7 kalenteripäivästä 14,8 kalenteripäivään vakinaisesta henkilöstöstä sairauslomia oli 69,1 %:lla. Vuonna vastaava luku oli 7, % sairastavuus oli keskimääräistä suurempaa ruokahuoltotehtävissä (24,9 pv), hoito, kasvatus ja ohjaustehtävissä (2,1 pv), siivoustehtävissä (15,9 pv), toimistotehtävissä (13,1 pv), johto ja esimiestehtävissä (8,7 pv) ja opetustehtävissä sekä teknisissä tehtävissä työskentelevillä (8,6 pv) työssä sattuneiden tapaturmien määrä väheni yhdellä, edellisvuoden 38 tapaturmasta 37 tapaturmaan, työmatkalla sattuneiden tapaturmien määrä sen sijaan kasvoi neljästä kolmeentoista työterveyshuollon kustannukset kasvoivat 13,4 %

27 27 5. HENKILÖSTÖMENOT 5.1. Palkat ja palkkiot sivukuluineen Henkilöstön palkkauskustannusten kehitystä on kuvattu alla olevassa kaaviossa vuosina Rahanarvon muutosta ei ole huomioitu, vaan luvut ovat nimellisarvoissa. Vuoden 28 palkkauskustannukset olivat yhteensä 39,1 milj. euroa, mistä varsinaisten palkkojen ja palkkioiden osuus oli 29,7 milj. euroa. Varsinaisten palkka ja palkkiokulujen kokonaismäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 9,7 %. Palkkojen sivukulujen kokonaismäärä kasvoi vuoteen 27 verrattuna 7,5 %. Palkkakustannuksiin on laskettu palkatun henkilöstön rahapalkkojen lisäksi myös luottamushenkilöiden kokouspalkkiot ja ansionmenetysten korvaukset. Palkkauskustannukset vuosina (milj. euroa) ,5 7,6 7,6 8,3 7,1 23,8 25,3 25,9 27,1 29, Henkilösivukulut Palkat 5.2. Eräät virka/työvapaat ja niiden tekijät Seuraavan sivun taulukossa on kuvattu eräitä keskeisiä virantoimituksen/työnteon keskeytyssyitä ja niistä aiheutuneiden poissaolopäivien määriä vuonna 28. Niihin sisältyy sekä palkallisia, että palkattomia vapaita. Lomautus on aina palkaton. Koulutusvapaa voi olla palkallista, osapalkkaista tai palkatonta. Vuorotteluvapaa on palkatonta. Perhevapaisiin sisältyy sekä palkallisia (esim. palkallinen äitiysvapaa, tilapäinen hoitovapaa) että palkattomia (esim. isyysvapaa, vanhempainvapaa, hoitovapaa, vapaa pakottavasta perhesyystä) vapaita. Taulukosta näkyy myös kuinka moni viranhaltija/työntekijä on vuoden 28 aikana pitänyt ko. vapaita

28 28 Eräät virka/työvapaat ja niiden tekijät kalenteripäiviä henkilöitä pv henk Työtapaturmat Lomautus Koulutusvapaat Vuorotteluvapaat Perhevapaat Sairausvapaat 6. HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN TUNNUSLUKUJA Henkilömäärä vakinaisia määräaikaisia Henkilöstömenot/asukas, euroa Asukkaat/vakinainen henkilöstö 24,7 26,3 26,2 25,7 25,9 Asukkaat/koko henkilöstö 18,9 19, 19,6 18,9 19,4 Naisten suhteellinen osuus vakinaisista, % 78,9 78,4 78,4 77,9 77,8 Koko henkilöstön keskiikä, v 41, 41, 44,2 44,2 44,5 Vakinaisen henkilöstön keskiikä 48, 48, 46,9 46,8 46,7 Yli 5v osuus henkilöstöstä (vakinaiset), % 43,6 44,5 43,6 42,3 41,4 Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä, v KuEL/kaikki eläkemuodot 55,7 58,4 58,8 59,5 58,1 KuEL/vanhuuseläkkeet 63,5 63,8 61,9 63, 63,2 Osaaikaeläkkeellä olevien osuus suhteessa vakinaiseen henkilöstöön, % 2,6 2,4 1,9 2,3 2,4 Sairauspoissaolot henkilöä kohden, kalenteripäivinä vakinaiset 14,8 18,7 16,7 17,5 17,8 määräaikaiset 9,9 11,6 9,5 8,7 7,5

29 29 7. HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA VUOSILTA 27 JA Muutos % Palkat ja palkkiot , , 9,7 Luottamushenkilöiden palkkiot , , 12,6 Vakinaisten viranh.kkpalkat , , 5,7 Tilapäisten viranh.kkpalkat , , 19,7 Työsuhteisten kuukausipalkat , , 9,1 Erilliskorvaukset , , 13,5 Sairausja äitiyslomansijaiset , ,,3 Vuosilomansij.ja muut sijaiset , , 34,4 Asiantuntijapalkkiot 7 94, , 36,5 Tunti ja urakkapalkat , 96 64, 23,4 Viranh.ja työntekijän kokouspalkkiot 9 3, 7 429, 21,2 Luottamushenkilöiden ansionmenetys 4 78, 4 887, 3,7 Hoitopalkkiot,,, Työllistämispalkat , , 27,7 Sosiaalipalkkalisät , , 142, Jaksotetut palkat ja palkkiot ,, ~ Eläkekulut , , 12,8 KuEleläkemaksut , , 14,6 VaELeläkemaksut , , 6,6 Muut henkilösivukulut , , 7,5 Kansaneläkeja sairausvak.maks , , 1,6 Työttömyysvakuutusmaksut , , 7,1 Tapaturmavakuutusmaksut , , 7,6 Muut sosiaalivakuutusmaksut , , 14,9 Jaksotetut sosiaalivak.maksut 65 33,, ~ Henkilöstökorv. ja muut , , 31,3 Sairausvakuutuskorvaukset 38 58, , 16,4 Tapaturmakorvaukset , ,,4 Muut henkilöstömen.korjauserät , , 7,2 Henkilöstöpalvelut , , 57,3 Koulutuspalvelut, ei palkkausmenoja , , 22, Työpaikkaruokailu 9 76, 5 887, 64,9 Työterveyshuolto , , 11,2 Virkistystoiminta , , 63,2 Muu tykytoiminta 23 13, 23 66, 2,5 Henkilöstön huomioimiset 1 853, , 3,8 Yhteistoiminta, ei palkkausmenoja eikä koulutuskuluja 3 522, 4 325, 18,6 HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ, EUROA , , 11,3

30 3 8 TASAARVO JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU Tasaarvolaki edellyttää, että kaikki sellaiset työnantajat, joiden palveluksessa on 3 työntekijää, ovat velvollisia laatimaan tasaarvosuunnitelman. Tasaarvoisesta, avoimesta, kannustavasta ja oikeudenmukaisesta työyhteisöstä hyötyvät niin työnantaja kuin työntekijät. Tasaarvosuunnitelman tulee sisältää: 1) selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista. 2) käynnistettäväksi tai toteutettavaksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasaarvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasaarvon saavuttamiseksi. 3) arvio tasaarvosuunnitelmaan sisältyneiden aikaisempien toimenpiteiden toteutumisesta ja niiden tuloksista. Siilinjärven kunnassa tasaarvosuunnitelma on laadittu vuonna 27 ja suunnitelmaa ajan tasaistetaan vuosittain. Kunnan henkilöstöstrategian visio ulottuu vuoteen 21. Kyseisessä strategiassa on asetettu myös tasaarvoa koskevia tavoitteita: Hyvinvoivan henkilöstön Siilinjärvi työolosuhteita kehitettäessä otetaan huomioon eri ikäryhmien tarpeet ja työkyky kunnassa on tarjolla vaihtoehtoisia joustomalleja työn ja perheelämän yhteensovittamiseksi Tasaarvokysymykset liittyvät oleellisesti myös työsuojelutoimintaan. Työsuojelussa tasaarvoa on edistetty laatimalla toimintasuunnitelma epäasiallisen käyttäytymisen ja häirinnän ehkäisemiseksi. Tasaarvosuunnitteluun liittyviä kysymyksiä ja tietoja seurataan Siilinjärven kunnassa säännöllisesti henkilöstöraportoinnin yhteydessä. Valtaosa tiedoista saadaan henkilöstötietojärjestelmästä, mutta myös työtyytyväisyyskyselyistä sekä yksilötasolla kehityskeskusteluista. Vuosittain laadittavassa henkilökertomuksessa on perustietopaketti tasaarvotilanteesta. Siilinjärven kunnassa on ollut käytäntönä suorittaa kahden vuoden välein henkilöstön työtyytyväisyyskysely. Edellinen kysely toteutettiin vuonna 28. Jatkossa työtyytyväisyyskyselyihin lisätään tasaarvokysymyksiä ja kyselyn tuloksissa eritellään miesten ja naisten vastaukset. Tasaarvotyön tulee olla jatkuvaa, normaalia henkilöstöpolitiikkaa, joka konkreettisesti nivoutuu kaikkiin henkilöstöä koskeviin päätöksiin ja suunnitelmiin. Nykyisen, tasaarvolain mukaan työnantajan on toteutettava tasaarvoa edistävät toimet vuosittain laadittavan tasaarvosuunnitelman mukaisesti. Erillinen tasaarvosuunnitelma ja sen sisällyttäminen osaksi henkilöstö ja koulutussuunnitelmaa tai työsuojelun toimintaohjelmaan eivät ole toisensa poissulkevia menettelytapoja. On luonnollista, että kun tasaarvosuunnitelma on tehty, se voidaan sisällyttää toimenpiteinä niihin suunnitelmiin, joissa kyseisistä asioista muutenkin päätetään. Tasaarvosuunnitelman integrointi muuhun työpaikan henkilöstösuunnitteluun on valtavirtaistamisperiaatteen mukaista. Suunnitelma voidaan sisällyttää henkilöstö ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Tasaarvosuunnitelman konkreettinen muoto riippuu kulloisenkin työnantajatahon organisaatiorakenteesta sekä henkilöstöhallintoa koskevan päätöksenteon järjestämisestä.