Sosiaali- ja terveyslautakunta 7.5.2O1 4

Transkriptio

1 @ Sosiaali- ja terveyslautakunta 7.5.2O1 4

2 Sisältö 1. JOHDANTO HENKILÖSTON MAÄRA JA RAKENNE 2.1 Henkilöstön määrä Henkilötyövuos i ke rtym ä 2.3 Henkilöstön kokoaikaisuus Henkilöstön ikärakenne (keski-ikä) Sukupuolijakauma (vakinainen henkilöstö) 2.6 Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma 2.7 Yleisimmät ammattinimikkeet Poissaolot (muut kuin sairauspoissaolot) Eläköityminen ja eläkepoistuman ennakko 3. PALKKA- JA SOSIAALIKUSTANNUKSET 4. KOULUTUS JA KEHITTAMINEN 5. YHTEISTOI MI NTA JA VERKOSTOITUMINEN 5.1 Yhteistoiminta 5.2 Viestintä TERVEYDELLI N EN TOI M I NTAKYKY JA TYÖHWI NVOI NTI 6. 1 Työterveydenhuolto 6.2 Työsuojelu Henkilöstökysely Sairauspoissaolot Työhyvinvointi 7. ANSIOMERKIT

3 1. JOHDANTO Henkilöstökertomuksen tavoitteena on antaa tietoa erilaisista henkilöstöön liittyvistä asioista henkilöstöresurssien tilan arvioimiseksi, kehittämiskohteiden tunnistamiseksi ja priorisoimiseksi sekä kehittämistoimenpiteiden käynnistämiseksi, tavoitteiden asettamiseksi sekä näiden toteutumisen seuraamiseksi. Henkilöstökertomus selvittää henkilöstötoiminnan tavoitteet ja tunnusluvut Henkilöstökertomus laaditaan sosiaali- ja terveystoimen eri sidosryhmille, kuten päättäjille, johdolle, työntekijöille suunnittelun, seurannan ja päätöksenteon pohjaksi. Henkilöstökertomuksen avulla voidaan seurata, onko henkilöstö rakenteeltaan ja toimintakyvyltään sellainen, että sille asetetut ja suunnitellut tehtävät voidaan suorittaa tuottavasti ja kustan nustehokkaasti. Henkilöstökertom uksen tiedot sisältävät myös Kruu nu pyyn Sote-henkilöstön 2. HENKILöSTöN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Henkilöstön määrä Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä oli yhteensä henkilöà (v henkilöä), joista määräaikaisia 435 (v ) Vanhuspalveluissa työskenteli 757 henkilöä (49 o/o), terveydenhuollossa 492 (34 %), sosiaalija vammaispalveluissa 221 (15o/o) ja hallinnossa 12(1o/o) Hallinnossa henkilövähennys oli 3 henkilöä, sosiaali- ja vammaispalveluissa 4 henkilöä, terveyspalveluissa t henkilöä. Vanhuspalveluissa lisäys oli 12 henkilöä. Vaki- Vaki- Määrä- Määrä. Henkilöston määrä 2013 I 2012 na nen nainen aikainen aikainen Tvöll. Yhr. Yhr muutos Hallinto Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammais-palvelut Yhteensä

4 L200 Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö 2Ot3 ia2ol2 1-OOO o r Vakinainen 2013 r Vakina nen2ot2 ffi Määräaikainen 2Ol-3 r Määräaikainen2OI2 Palvelusuhteen luonteen mukaan jakaantui henkilöstö seuraavasti. Toistaiseksi voimassaoleviin (ns. vakinaiset) 1044 (v , määräaikaisiin 435 (v ), ja työllistettyihin 3 (v ). Määräaikaisten käyttö oli suurinta vanhuspalveluissa, joissa määräaikaisia henkilö-kunnasta oli 37o/o (v o/o), sosiaali- ja vammaispalveluissa 28o/o (v Yo)ja terveydenhuollossa 29% (v %). Terveyspalvelu t(3s8 hlöä) L7 yo Vaki nai nen he nki löstö 2OL3 Vanhuspalvelut (s13 hröä) 24o/" Sosiaali- ja vammaispalvel ut(161 hlöä) AYo Hallinto (12 hröä) tyo 4

5 2.2 Henkil ötyöv u os i ke rtymä Mikäli henkilöstömäärä vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä Henkilötyövuoden määrään vaikuttaa tehty kokonaistyöaika vähennettynä poissa-oloilla (opintovapaa, perhevapaat, sairaus poissaolo, kuntoutus, vuorotteluvapaa ja vuosiloma). Henkilötyövuosia laskettaessa osan vuotta työskentelevät ja osa-aikaiset palvelus- suhteet muutetaan vuosityöntekijöiksi ja henkilötyövuosiksi, joka kuvaa paremmin henkilöstön määrää ja kehitystä kuin pelkkä vuoden viimeisen päivän poikkileikkaava tarkastelu. Henkilöstötyövuosi Sosiaali- ja terveystoim i 1013,6 1003,5 1000,3 933,1 Hallinto 8,7 9,2 12,3 10,9 Terveyskeskus 337 y ,7 Vanhuspalvelut 511,9 496,5 494,4 466,4 Sosiaali- ja vammaispalvelut ,8 158,7 145,2 2.3 Henkilöstön kokoaikaisuus Kokoaikaisia oli (70 %) (v (67 o/o), osa-aikaisia 435 (29 o/o),v (32 o/o) Eniten osa-aikaisia oli vanhuspalveluissa 32o/o (v o/o). Sosiaali- ja vammaispalveluissa osa-aikaisten osuus oli 27 o/o (v. 2Q12 28 o/o), hallinnossa 0% (v %) ja terveyspalveluissa 27o/o (v o/o). 2.4 Henkilöstön ikärakenne (keski-ikä) Vakinaisen henkilökunnan ikärakenne (keski-ikä) Sosiaali- ja terveystoimessa ja koko kaupungissa. Tilastojen valossa näyttäisi siltä, että kaupungin työntekijöiden keski-ikä on laskussa. Keski-i kä miehet Lukum(i(irti miehet Keski-ikä naiset Lukumöörö noiset Keski-ikä miehet Keski-ikä naiset 20t t2 20L2 Sosiaal i- ja terveystoimi 47v8kk 65 47v6kk v4kk 48v1kk Koko kaupunki 47v11kk æ5 47 v tlkk 2i60 48v10kk 48v4kk 5

6 2.5 Sukupuol ijakauma (vaki nai nen henkilöstö) Miehet Miehet Naiset Naiset lkm % lkm % Sosiaali- ja terveystoimi 65 6, ,8 Koko kaupunki , ,5 2.6 Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma 25 Vakinaisen henkilökunnan ikäjakaum a20l I Sosiaali- ja terveystoimi I Koko kaupunki 5 0 % % % o/o o/o o/ /o o/o o/o % % o/o Alle

7 2.7 Yleisimmät ammattinimikkeet Soten yleisimmät ammattinimikkeet Lä hihoita ia 27t Sairaa nhoita ia 163 Perushoítaia 99 Kodínhoitaia 51 Terveydenhoita ia 50 Hammashoitaia 25 Palveluesimies Ohjaaja 20 Terveys kes kus lää kä ri 20 Tk-ha mmas lää kä ri 18 Sosiaaliohjaaja L7 Kehitvsva mma hoita ia 13 Osastosíhteerí L2 Osastonhoíta ia, hoitol a itoksessa TL Hoitaia 10 Hoitoapulainen 10 Toimistosihteeri 9 Apu I a isos a ston hoitaja 5 2t 2.8 Poissaolot (muut kuin sairauspoissaolot) Muita, kun sairaudesta, työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuvia poissaoloja kertyi sosiaali- ja terveysto i m e n hen ki I östö I le seu raavasti : Sosiaali- ja terr,eystoimi Lapsen satraus Perhewpaat Opinto- Koulutus wpaa Vuorottelu- Yksit.asia Yksit.asia Vuosi- \apaa palkallinen palkaton loma Muut Yhteensä Perhelapaisiin on laskettu mukaan äitiysloma, r,anhempainloma, hoitolapaa ja isyysloma. Yksityisasia palkallinen -kohtaan on laskettu mm. merkkipäivä, oma vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä ja saldowpaapäität. 7

8 2.9 Eläköityminen ja eläkepoistuman ennakko Kokkolan kaupungin palkkalaskennan ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän AGSraportointiohjelmasta on saatu seuraavanlaista ennustetta kaupungin eläkepoistumasta. Kokkolan kaupungin ennuste eläkepoistumasta toimialueittain ja yksiköittäin 2012 henkilöä toteutunut 2013 henkilöä toteutunut T2016 yhteensä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä Sosiaali- ia terveystoimi Hallinto Terveysoalvelut I Vanhuspalvelut Sosiaali- ia vam m aispalvelut 3 5 b 3 5 l9 Keskushallinto Ym päristöterveydenhuolto Sivistystoimi Tekninen toimiala Liikelaitokset Aluepelastuslaitos 6 0 u Kokkkola yhteensä 88 lt PALKKA. JA SOSIAALIKUSTANNUKSET Sosiaali- ja terveystoimen palkkakustannukset sivukuluineen vuonna 2013 olivat euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli euroa, joten kasvua oli yhteensä 1,4 milj. euroa (2,25 o/o). Palkkamenot 2013 ia 2012 Palkkamenot *) 2013 Palkkamenot *) 2012 Mut tos % Sosiaali- ja terveystoimi Hallinto Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammai spalvelut , I , , , ,89 *) Palkkamenot sisältävät siwkuluja ja lomapalkkajaksotuksia. Siwkuluja maksettiin v.2013 yhteensä (v ). I

9 Sosiaali- ja terveystoimen palkkamenot ia 2O12 o J t^o.s c, 6.Y Sosiaali- ja Sosiaali- ja Te rveyspal Vanhuspal te rveystoi Hallinto vammarsp ve lut ve lut mt alve lut a20l3 63 7LL 636 L L s LO a20l L 634 L L7 283s O Maksetut ylityöt (tuntia) M aksetut yl ityötunn tt Sosiaali- ja te rveystoimi Hallinto Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammaispalvelut KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan kaikkea sitä työnantajan järjestämää ja rahoittamaa suunnitelmallista koulutusta, jonjka tarkoituksena on ylläpitää ja lisätä viranhaltijan/työntekijän ammattitaitoa ja osaamista, sekä tukea sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Täydennyskoulutukseen osallistui kaikkiaan 916 henkilöä ja siihen käytettiin 2096 työpäivää. Koulutukseen käytettiin kaikkiaan n euroa eli noin 430 euroaiosallistuja ja 188 euroa/täydennyskoulutuspäivä. Po. summaan sisältyvät varsinaiset koulutuskustannukset, matkakulut, majoitus- ja ravitsemiskulut sekä mahdollisten sijaisten kulut. Vuoden 2013 aikana sosiaali- ja terveystoimen täydennyskoulutuspäivien määrä väheni 358 työpäivää. I

10 Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillinen täyden nyskou lutus Täyd. Henkilöstön koulut. määrä osallist. Koulutus päivien yht.määrä 1. Lääkärit ja hammaslääkärit Sosiaalityöntekijät u 3. Muu korkeakoulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö m m. lastenvalvoja, sosiaaliasiamies, koulukuraattori, psykologi (pois lukien kohtaan 4 kuuluvat) Sosiaali- ja terveysalan am mattikorkeakoulututkinnon, opetus-.ja.. kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet tai sosiaalija terveysalan opistoasteen tutkinnon suorittaneet, mm' sairaanhoitaja, sosiaaliohjaaja, lastentarhanopettaja Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet, mm. lähihoitaja, perushoitaja, kodinhoitaja'lastenhoitaja, kehitysvam m aistenhoitaja Muu palveluketjussa toimiva henkilöstö, mm. perhepäivähoitajat' vastaanottoapulaiset, tuki-, toimisto- ja tietopalveluhenkilöstö Täydennyskoulutuksen kustannukset 2013 olivat 414.O00, sisältäen kurssimaksut, kouluttajien palkkiot, majoitus- ja matkakulut, päivärahat sekä sijaisten palkat. Kustannuksiin ei lasketa koulutukseen osallistuvan henkilöstön koulutusajan palkkoja. Sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutukseen osallistui 26 henkilöä, koulutuspäivien lukumäärä oli '104, ja kustannukset YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN 5.1 Yhteistoiminta Sosiaali- ja terveystoimen yhteinen kehittämisryhmä on kokoontunut vuoden 2013 aikana neljä kertaa. Puheenjohtajana on toiminut sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Salminen. Kehittämisryhmässä työnantajan edustajina ovat lisäksi toimineet: palvelupäällikkö Lisen Bäck, sihteerinä hallintopäällikkö lnger Hägg, palvelujohtaja Maija Juola, terveyspalvelujohtaja llkka Luoma, palvelujohtaja Seppo Mattila, osastonhoitaja Anna-Liisa Nikkarikoski, hoitotyön johtaja Hannele Tikkakoski-Alvarez, työsuojelupäällikkö Sinikka Tuomaala sekä laatu- ja kehittämispäällikkö Tanja Witick. Työntekijäpuolen edustajina ovat olleet Christine lsaksson (JU- KO), Olli Hyyppä (JUKO), Minna Kallio (TEHY), Päivi Maunula (Super), Esa Mård (Super), Eliisa Niemi (JHL44), Paula Pensaari (JYTY), työsuojeluvaltuutettu Marjaana Turunen, Risto Vähämaa (JUKO). 10

11 Sosiaali- ja terveystoimen yhteisen kehittämisryhmän kokouksissa käsiteltiin vuoden 2013 aikana sosiaali- ja terveystoimen merkittäviä ja ajankohtaisia asioita, mm.:. Sopeuttamisohjelman ajankohtaisia asioita. Kaupungin strategia Rakenteellisetmuutokset. Sote - integraatio a a a a a a Terveyskeskuksen laaduntunnustuksen ylläpitoaudiointi ja vanhuspalveluiden laaduntunnustusaudiointi Talouteen ja toimintaan liittyvät ajankohtaiset asiat (käyttösuunnitelma, tilinpäätös 201 2, toim i ntakertom us 201 2, ta lousa rvioesitys 201 4, talouden toteuma ) Henkilöstön osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin, saatavuuteen ja työhyvinvointiin I iittyvät asiat ( henkilöstön hyvinvoi ntia selvittävä Työsyke-kysely) Yt - neuvottelujen tilanne syksyllä 2013 Ajankohtaiset työsuojeluasiat (mm. toimintakertomus, toimintasuunnitelma, sisäilmaongelmat, sairauspoissaolot). Terveyskeskuksen kehittämistyöryhmä on kokoontunut kerran vuonna Työryhmässä käsiteltiin terveyskeskuksen budjettia ja terveyskeskuksen toimitilojen sisäilmaongelmat. Työntekijäpuolen edustajina ovat toimineet: Annukka Bergroth (KTN), Marita Roos (JYTY), Päivikki Jokinen ( Tehy) ja Marjaana Turunen (Työsuojeluvaltuutettu). Työnantajan edustajina: Lisen Bäck, Asko Linna, Hannele Tikkakoski-Alvarez ja Sinikka Tuomaala (työsuojelupäällikkö). 5.2 Viestintä Kokkolan kaupungin www-sivut ovat myös sosiaali- ja terveystoimelle, tärkeä tiedotuskanava ulospäin. Nettisivujen päivittämistä ja sisältöjen kääntämistä on jatkettu aktiivisesti vuoden aikana. Loppuvuodesta on myös alettu valmistella nettisivujen uudistamista. Sosiaali- ja terveystoimessa toimii neljä eri työryhmää, jotka kokoontuvat säännöllisesti ja päivittävät www-sivuja sosiaali- ja terveystoimen tietojen osalta: o sosiaali- ja terveystoimen viestintätyöryhmä, sekä sen alatyöryhmät: o vanhustenpalvelujen www-sivuja päivittävä työryhmä o sosiaali- ja vammaispalvelujen www-sivuja päivittävä työryhmä sekä o terveyspalvelujen www-sivuja päivittävä työryhmä. Vuoden aikana on sisäisen tiedottamisen kehittämiseksi panostettu aiemmin vain terveydenhuollossa käytetyn Share point järjestelmän laajentamiseen. Järjestelmä onkin vuoden aikana saanut nimen: Sote:n Tietopakki ja sen käyttö on laajennettu koko SoTe organisaatioon. Tietopakkissa on sekä organisaation toimintaa kuvaavaa materiaalia, ohjeita, lomakkeita ym. ja yksikkökohtaisia sivustoja, jonne yksiköt tallentavat omat materiaalinsa. Tietopakissa on myös omat tilansa tiedotteille, kalentereille ja linkeille, joten sen mahdllistaa erinomisen tiedonvälityksen yksiköiden ja koko Sote:n sisällä. 11

12 Lisäksi sosiaali- ja terveystoimi on tehnyt joka toinen viikko ilmestyvää sote-tiedotetta. Siinä tiedotetaan erilaisista ajankohtaisista asioista koko sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle. Koko kaupungin henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti Pikku Tynnyri ilmestyy myös kaksi kertaa kuussa. Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmän muistio toimitetaan jokaisen kokouksen jälkeen jokaiselle sosiaali- ja terveystoimen työntekijälle luettavaksi sähköisesti. Sosiaali- ja terveystoimi osallistuu kaupungin viestintäryhmän työskentelyyn ja viestinnän kehittämistyö etenee sosiaali- ja terveystoimessa em. työryhmän ja kaupungin viestintäpäällikön ohjeistamassa aikataulussa. Valmiussuunnitelman päivittämiseen liittyen sosiaali- ja terveyspalveluihin laadittiin kriisiviestinnän ohjeistus sekä määriteltiin vastuuhenkilöt ja heidän tehtävänsä. 6. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYOHWINVOINTI 6. I Työterveydenhuolto Kokkolan kaupungin henkilöstön työterveyshuollon tehtävistä huolehti kaupunkitiimi, jossa on seitsemän työterveyshoitajaa, viisi lääkäriä (2 kokoaikaista), kaksi työpsykologia ja kolme työfysioterapeuttia. Ostopalveluina olivat käytössä myös puheterapeutin ja ravitsemussuunnittelijan palvelut. Toiminta Työterveyshuollon toimintasuunnitelma toimii viitekehyksenä toteutettavalle toiminnalle ja sitä päivitetään vuosittain. Haasteina ovat olleet sairauspäivien vähentäminen, työkyvyn edistäminen ja työurien pidentäminen sekä sisäilmaongelmat. Terveystarkastukset Terveystarkastuksia tehtiin 1558 kpl, joista työhöntulotarkastuksia 309 kpl Terveystarkastuksia on tehty palomiehille ja vanhuspalveluiden työntekijöille, sosiaali-ja vammaispalvelun työntekijöille, opetustoimen ja nuorisotoimen työntekijöille, päivähoidon henkilöstölle, terveyspalveluiden työntekijöille, keskusviraston ja teknisen palvelukeskuksen henkilökunnalle, sekä liikelaitosten henkilökunnalle. Terveystarkastuksia toteutetaan työpaikkakohtaisesti. Terveydentilan selvittelyn ohella on kiinnitetty huomiota töiden sujumiseen ja työhyvinvointiin, sekä kuntoutustarpeisiin. Terveystarkastuksiin on voinut hakeutua myös omasta aloitteesta. Työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvityksiä on toteutettu 103 kpl, Suunnattuja työpaikkaselvityksiä on tehty 20 kpl Työoloihin kohdistuvana toimintana työterveyshuolto on tehnyt perustyöpaikkaselvityksiä ja suunnattuja työpaikkaselvityksiä. Perustyöpaikkaselvityksiä on tehty päiväkoteihin ja ryhmäperhepäiväkoteihin, kouluihin, terveyskeskuksen eri yksiköihin, Sosiaali- ja vammaispalvelun eri yksiköihin, pelastuslaitokseen sekä teknisen palvelukeskuksen siivoustoimeen ja keittiöi- 12

13 hin, sekä liikelaitosten eri toimipisteisiin. Sisäilmaongelmiin liittyen on tehty suunnattuja selvityksiä satamalaitokseen, kouluille, päiväkoteihin, sosiaali- ja vammaispalveluihin ja terveyspalveluihin. Muu työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveysneuvotteluita on toteutettu 1 66 kpl Varhaisen tuen mallin keskustelujen jatkotoimenpiteenä on pidetty työterveysneuvotteluja työntekijöiden työhön paluun suunnittelemiseksi ja työssä jatkamisen tukemiseksi. ( Kelan sairaspäiväraha uudistuksen myötä on toteutettu työterveysneuvotteluja 90 päivän säännön mukaisesti.) Työterveyshuolto on pyrkinyt tehostamaan yhdessä työnantajan kanssa sairaslomien seurantajärjestel mää, liittyen sairaspäiväraha m uutoksi in. Työterveyshuolto on ollut mukana tukemassa henkilöstöä tupakoinnin lopettamisessa henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Kaupunki on omalta osaltaan kannustanut henkilöstöä kustantamalla kuukauden Champix- tai nikotiinikorvaushoidon. Työterveyshuolto on järjestänyt painonhallintaryhmiä, niska- ja selkäryhmiä, rentoutus- ja äänenhuoltoryhmiä joihin on osallistunut kaupungin työntekijöitä. Ammatillista kuntoutusta (työkokeilu/uudelleenkoulutus)on haettu useille työntekijöille yhteistyössä Kuntien Eläkevakuutuksen ja kaupungin henkilöstösuunnittelijan kanssa. Kelan ryhmä- ja yksilökuntoutuksiin on osallistunut kaupungin työntekijöitä. Vuonna 2013 on esivalittu kuntoutujat kaupungin toimistotyöntekijöiden ASLAK -kuntoutukseen joka toteutetaan vuosien aikana. Sairaanhoito Sairaanhoitokäyntejä hoitajilla ja lääkärille kpl aamuvastaanotoilla (klo 8-11) kaupungin henkilöstö ohjataan pääsääntöisesti omille työterveyshoitajille. Työplussassa ilman ajanvarausta toimi sairaanhoitotiimin terveydenhoitaja ma-pe klo ja puhelinterveydenhoitaja ma-pe klo Sairaanhoitotiimin lääkäri on hoitanut pääasiassa päivystysluonteisia sairaanhoitokäyntejä ja muu sairaanhoito on pyritty ohjaamaan omaan tiimiin. Siivous- ja ruokapalveluhenkilöstön työhyvinvointihanke Kaupungin ruokapalvelu- ja siivoustyöntekijöille suunnattu työhyvinvointihanke käynnistyi vuonna Vuoden 2013 pidettiin hankkeen loppuseminaarit ja alkaneet TYK - kuntoutukset jatkuvat edelleen. Erityisasiantuntijoiden toiminta Asiakkaat ohjautuvat erityisasiantuntijoille työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan tarvearvion perusteella. 13

14 Työfysioterapeutit ovat tehneet työpaikkakäyntejä ja -selvityksiä työergonomian ja työn fyysisen kuormituksen selvittämiseksi sekä ergonomiseen työskentelyyn ohjaamiseksi. Työfysioterapeutit ovat osallistuneet perustyöpaikkaselvityksiin yhdessä työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin kanssa sekä tehneet itsenäisesti suunnattuja, ergonomisia työpaikkaselvityksiä. Työfysioterapeutit ovat pitäneet luentoja työergonomiaan ja liikuntaan liittyen mm. siivoushenkilöstölle, perhepäivähoitajille, museon sekä teknisen palvelukeskuksen henkilökunnalle Työfysioterapeutit ovat osallistuneet ruoka- ja siivouspalveluiden työhyvinvointihankkeeseen, minkä puitteissa on järjestetty ergonomiaohjauksia ammattikohtaisesti sekä niska-hartiasel kä-ryh m iä tu le-oireisi I le työntekijöi I le. Teknisen palvelukeskuksen määräaikaisterveystarkastuksiin on osalle työntekijöistä liitetty työn fyysisen kuormittavuuden perusteella tule{estejä työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Terveyskuntotestien tavoitteena on varhainen työkyvyn arvioiminen fyysisen suorituskyvyn osalta työn kuormittavuuteen suhteutettuna. Sosiaali- ja terveystoimen määräaikaisterveystarkastuksiin on liitetty tule-testit yli 50-vuotiaille työntekijöille ryhmätestinä. Työfysioterapeutit ovat tarvittaessa osallistuneet työterveysneuvotteluihin ja työkykyarviointiprosessiin osana työterveyshuollon moniammatillista tiimiä. Työterveyspsykologit ovat osallistuneet tarvittaessa perustyöpaikkaselvityksiin sekä tehneet tarvittaessa suunnattuja työpaikkaselvityksiä psykososiaalisen kuormituksen arvioimiseksi. Työterveyspsykologit ovat toteuttaneet erilaisia ryhmätilaisuuksia, antaen tietoja, neuvontaa ja ohjausta muun muassa työyhteisöiden toimivuuden parantamiseksi sekä voimavarojen tukemiseksi. Lisäksi on tehty työpaikkakäyntejä työyhteisöjen kriisitilanteissa. Vastaava työterveyspsykologi on osallistunut ruoka- ja siivouspalveluiden työhyvinvointihankkeeseen ja vastannut osaltaan hankkeen loppuunsaattamisesta. Työterveyspsykologit ovat osallistuneet työterveysneuvotteluihin mm. työntekijän sairaslomalta paluun yhteydessä. Yksilövastaanotoilla työterveyspsykologit ovat tehneet terveystarkastuksia työntekijöiden psyykkisen terveydentilan ja työkyvyn arvioimiseksi sekä antaneet tukikäyntejä (ohjausta ja neuvontaa) mm. työntekijöiden uupumisoireilun yhteydessä. Syksyllä 2013 toteutetun työhyvinvointisyke kyselyn jatkotoimenpiteiden osalta vastaava työterveyspsykologi on vetänyt toimiala- ja liikelaitoskohtaiset työhyvinvointipajat sekä kouluttanut esimiehiä pajamallin käyttöön omissa yksiköissään. Yhteistyö Työterveyshuollolla on pysyvä edustaja kaupungin yhteistoimintaryhmässä. Työterveyshuollon ja henkilöstöyksikön edustajat ovat pitäneet palavereita kuukausittain ajankohtaisista asioista. Työterveyslää kä ri on osa I I istu n ut sisäi lmatyöryh män kokouksi i n. 14

15 6.2 Työsuojelu Työolojen seuranta Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu ovat toimineet yhteistyössä muun kaupungin työsuojeluhenkilöstön kanssa työsuojelujaoksessa, sisäilmatyöryhmässä sekä yhteistoimintaryhmässä; yhteistoimintaryhmä toimii myös työsuojelutoimikuntana. Kaupungin Soten kehittämisryhmän ja terveyskeskuksen kehittämisryhmän kokouksiin työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu on kutsuttu säännöllisesti, työsuojelupäällikkö kuuluu myös kaupungin keskushallinnon kehittämisryhmään. Sosiaali- ja terveystoimen esimiesten kanssa on jatkettu tiivistä yhteistyötä. Työpaikoilla on osallistuttu työpaikkaselvityksiin, riskiarviointeihin, työsuojelutarkastuksiin sekä työpaikkakäynteihin liittyen työpaikoilta tulleisiin erilaisiin yhteydenottoihin. Työyhteisöjä ja esimiehiä on neuvottu ja ohjattu työsuojeluasiantuntijuutta tarjoten työsuojelun ennaltaehkäisevään työhön. Työpaikoille on käyty esittelemässä kaupungin eri toimintaohjeita/malleja: mm. häirintä ja epäasiallinen kohtelu sekä varhainen tuki. Tyky-päivillä on luennoitu mm. aiheesta "Arvostus työyhteisötaitona." Työsuojeluhenkilöstö on tehnyt yhteistyötä Aluehallintoviraston(Avi) työsuojelun vastuualueen tarkastajan, terveysvalvonnan ja työterveyshuollon kanssa. Valtakunnallinen kuntahanke v "Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö" jatkuu. Valvontahankkeen keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen ja työturvallisuuden hallinnan parantaminen. Soten työpaikoilla painopistealueena Avi:lla on ollut mm. psykososiaalinen kuormitus ja sisäilmaongelmat. TyöPlussan henkilökunnan kanssa jatkettiin perustyöpaikkaselvitysten tekemistä. Suunnattuja työpaikkaselvityksiä on tehty tarpeen mukaan. Laajoihin toimenpiteisiin johtaneita sisäilmasta aiheutuvia ongelmia on ilmennyt kouluissa ja osin kaupungin vuokraamissa tiloissa. Yhteydenottoja sisäilmaongelmaepäilystä on tullut pääterveysasemalta, kaupungintalolta, Koivuhaan terveysasemalta(kotihoito), toimintakeskus Duunista sekä muistakin kohteista. Tarvittaessa sisäilmaongelmista on tehty kartoitusta Örebro-kyselyn avulla ja suunnatuilla terveystarkastuksilla. Nämä ovat saattaneet johtaa rakenn usten/ti lojen tarkem pii n ku nto- jalta i raken netutkim uksi in. Työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö ovat laatineet menettelytapamallia sisäilmaongelmiin yhteistyössä kaupungin sisäilma-asiantuntijan kanssa. Malli on ollut kommentoitavana sisäilmatyöryhmässä. Valmis malli toimitetaan hyväksyttäväksi yhteistoimintaryhmään ja sitten se ohjeistetaan käyttöön koko kaupungin työpaikoilla. Työsuojeluvaltuutettu on osallistunut pyydettäessä työyhteisöpalavereihin, jotka ovat liittyneet sisäilmaongelmiin, epäasialliseen kohteluun tai työilmapiirin kehittämiseen työpaikalla. Työhyvinvointipäällikön virka on täyttämättä, mutta palveluja on ollut mahdollisuus ostaa Työplussasta ja sitä on myös käytetty. U hka- ja vaaratilanteet Uhka- ja väkivaltatilanteita raportoitiin HaiPro-järjestelmän kautta. Tiedot HaiPro:n kautta tehdyistä ilmoituksista on tullut työsuojeluhenkilöstölle vain satunnaisesti. HaiProtyösuojeluosion kehittäminen on edelleen kesken ja eteneminen on ollut hidasta. Työsuojeluhenkilöstö on mukana HaiPro työsuojeluosion kehittämisessä. Koulutustilaisuuksia henkilöstölle uhka- ja väkivaltatilanteista on järjestetty 3 kpl. Tapaturmat Työtapaturmien tutkimista on jatkettu ja niistä on laadittu dokumentti erilliselle tutkintalomakkeelle. Ongelmana on ollut ilmoitusten tekemisen viivästyminen ja tiedonkulku työsuojeluhenkilöille. Tapaturmatilanteiden ilmoittaminen ja toimivat menettelytavat vaativat aktiivisuut- 15

16 ta ja kehittämistä koko kaupunkiorganisaatiossa. lf- vakuutusyhtiön tapaturmatilasto on koettu vaikealukuiseksi. Vuoden 2013 tilasto valmistuu vasta maaliskuussa. Tapaturmien määrä kaiken kaikkiaan on lisääntynyt jonkin verran, mikä selittyy osittain sillä, että Työterveys kirjaa neulanpistotapaturmatkin lf:n tapaturmakansioon. Neulanpistotapaturmat on otettu esille työpaikoilla riskienarviointien yhteydessä. Työntekijöille on painotettu, että neulanpistotapaturmasta tulee aina tehdä asianmukainen ilmoitus ja noudattaa laadittua toimintaohjetta. Koulutus Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan ensiavun täydennyskoulutusta jatkettiin. Koulutus toteutettiin aina kahtena perättäisenä iltapäivänä kaksi oppituntia molempina. Ullavalla ja Kälviällä on järjestetty myös koulutustilaisuudet. Kokonaisuuden sisältö oli laadittu sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnalle sopivaksi ja sillä päivitetään hätäensiaputaidot kolmeksi vuodeksi. Ergonomiakoulutusiltapäivä järjestettiin terveyskeskuksen henkilöstölle yhteistyössä Työplussan kanssa. Työplussasta on ollut mahdollisuus varata työpaikoille potilassiirtojen ergonomiakoulutusta, jota terveyskeskuksen vuodeosastoille on jo järjestetty. Työhyvinvointikorttikoulutuspäivä on järjestetty 2kertaa, joista palaute on ollut hyvää. Työsuojeluhenkilöstö on osallistunut yhdessä tai erikseen mm. työsuojelupäiville/neuvottelupäiville, varautumisen perus- ja jatkokurssille, Tyky-Helmeen ja TTK:n kuntaryhmän kuntakierrokselle. Muu toiminta Vuonna 2012 SoTe:ssa aloitettiin kokonaisvaltainen riskienhallinnan kehittäminen, joka on jatkunut. Riskienhallinta auttaa varautumaan etukäteen sisäisiin ja ulkoisiin riskeihin. Soteen perustettu turvallisuus- ja riskienhallinta työryhmä on kokoontunut säännöllisesti. SoTeen on riskienarvioinnin ja riskianalyysien pohjalta laadittu valmiussuunnitelma. Valmiussuunnitelmassa keskitytään erilaisiin häiriötilanteisiin, joita kunnassa voi sattua. Tavoitteena on varmistaa väestön turvallisuutta, elinmahdollisuuksia ja yhteiskunnan toimivuutta. Valmiussuunnitelman toteuttamisessa tarvitaan useiden eri tahojen laajaa yhteistyötä. Kaikkien Soten työpaikkoihin on laadittu pelastussuunnitelma. Siihen liittyviä poistumisharjoituksia on järjestetty ja järjestetään edelleen. Syksyllä koko kaupungin henkilöstölle järjestettiin Marja-Liisa Mankan 2 samansisältöistä koulutustilaisuutta, aihe liittyi työhyvinvointiin ja työyhteisöjen toimintaan. Työsuojel uvaa I ien järjestä m i nen siirtyi syksyltä vuodelle Tiedottaminen Työsuojeluasioiden tiedottamiseen henkilöstölle on käytetty Kokkolan kaupungin lntraa, So- Ten viikkotiedotetta sekä PikkuTynnyri-lehtistä. Työyksiköihin on jaettu erilaisia ohjeita, kirjallisuutta sekä netti-osoitteita uusimmista työyhteisöä/työtä koskevista tutkimuksistaljulkaisuista 6.3 Henkilöstökysely Kokkolan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointija siinä ilmenevät kehittämiskohteet. Kyselyyn vastasi 737 sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijää. Kyselyn toteutti Keva. Esimiesten tueksi järjestettiin tilaisuus, joissa Kevan edustajat kertoivat tuloksista ja niiden tulkitsemisesta. Kyselyn tulosten käsittelemiseksi toteutettiin vielä työhyvinvointipajoja, joissa tuloksia käsiteltiin sekä valmennettiin esimiehiä työyhteisökohtaisten tulosten käsittelyyn. Tu- 16

17 losten käsittelyn pohjalta yksiköt ovat laatineet kehittämissuunnitelman, jonka he ovat toimittaneet laatu- ja kehittämispäällikölle. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta että sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön työtyytyväisyys on erittäin hyvä ja myös tiedonkulku koetaan toimivaksi. llahduttavaa on että työilmapiiri koetaan myös hyväksi ja työtä Kokkolan sosiaali- ja terveyspalveluissa ollaan valmiita suosittelemaan myös muille. Kaupungin toimialoista sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö kokee kyselyn mukaan eniten kiireen tuntua työssään. Huolestuttavaa on myös että 19 % vastaajista ei ole varma tai tuskin pystyy työskentelemään nykyisessä ammatissa viiden vuoden kuluttua. Näin ollen työn kuormittavuuteen ja ergonomiaan tulee panostaa tulevina vuosina. Esimiehiä kehotetaankin kehityskeskusteluissa käymään läpi henkilöstön kanssa kiireen tuntemuksia sekä työntekijän jaksamista, jotta mahdollisiin ongelmiin voitaisiin etsiä ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 6.4 Sairauspo ssaolot Vuonna 2013 sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla oli sairauspoissaoloja yhteensä kalenteripäivää, mikä oli 653 päivää ja 2,7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sa i ra u+ ja kuntoutustuki pä ivie n I ukumä ä rä ka le nte ri nä toimialoittain ksiköittäin Sairauspv Sairauspv Sairauspv Sairauspv yht./ Sairauspv yht./ Sairauspv vht. / lukumäärä lukumäärä lukumäärä palkansaaja palkansaaja palkansaaja 20' **) 2012"*l 2011 **l Sosiaali- ia terveystoimi s203 16,17 16,55 17,37 Hallinto ,25 4,8 5,67 Teneyspalvelut ,61 15,48 13,65 Vanhuspalwlut ,67 18,16 19,64 Sosiaali- ja wmmaispallelut ,41 14,39 19,32 Koko kaupunki s,o2 15,39 15,99 Kuntoutus- Kuntoutus- Kuntoutustukipäivät tukipäivät tukipäivät 2013 *) 2012" "l Sosiaa li- ia tervevstoim i Hallinto Teneyspalrclut Vanhuspallelut Sosiaali- ja rammaispalrclut Koko kaupunki Työntekijää kohden sairauspoissaoloja oli 16,2 päivää, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 16,6 päivää. ") Kuntoutustukea voidaan myöntää, kun Kelan sairauspäivärahan enimmäisaika 300 päivärahapäivää tulee täyteen. "*) Sairauspäivät yhteensä / palkansaaja sisältää sairauspäivät, ei kuntoutustukipäiviä. 17

18 Sairauspoissaolot keston- /tapausten määrän mukaan keston mukaan / OV määrän m, kaan toinialoittain 0 ol ç10 ç C oul oul PV pv pv pv pul p! Sosiaali- ja terveystoini 451 3$l n Hallinto sl 10 1 OV p! PV s2l lc ïervevsoalvelut I 6 Vanhuspalvelut I 18 b 10 Sosiaali- ia vam maisoalvelut s2l 3 I 4 5 Sairauspoissaolojen kustannukset Sairauspoissaoloje n kustannukset toimialoittain ja yksiköittäin Sairauslomat, Sairauslomat, brutto- bruttokustannukset.) kustannukset.) Sairauslomat, bruttokustannukset *) 2011 Sos iaali- ja terveystoim i Hallinto Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammaispalvelut I I *) sis. sivukuluja 31,5 o/o Sairauspoissaolojen kustannukset sisältävät ainoastaan poissaolevien palkkakustannukset, ei mahdollisten sijaisten kustannuksia. Kokkolan kaupungissa laadittiin vuoden 2011 aikana varhaisen tuen toimintamalli. Ohjeistus on laadittu sitä varten, että osattaisiin riittävän varhaisessa vaiheessa tunnistaa ja tukea tilanteita, joissa työntekijän työssä suoriutumisessa on haasteita ja estää merkittävät työkykyongelmat. Esimiesten tehtävänä on seurata työntekijöiden työssä selviytymistä. Mitä aiemmin työkyvyn heikkeneminen havaitaan työpaikalla, sitä helpommilla toimenpiteillä työssä selviytymistä voidaan tukea. Oleellista on, että tilanteissa toimitaan nopeasti, jotta voidaan tarjota työntekijöi lle ri ittävän varha isessa vaiheessa tukea. 6.5 Työhyvinvointi Toimialoilla on omia tyhy-ryhmiään, jotka järjestävät toimintaa oman alueensa henkilöstölle. Työpaikat järjestävät omia tyhy-päiviä, joihin henkilöstöpalvelut myöntää tukea, niiden rahoitukseen voidaan käyttää myös opiskelijoiden ohjauksesta saatua korvausta. 18

19 Sosiaal i- ja terveystoi m i Vuoden 2013 aikana on sosiaali- ja terveystoimessa kaupungin ohjeistuksen mukaisesti käyty aktiivisesti kehityskeskusteluja, seurattu sairauspoissaoloja ja toteutettu kaupungin varhaisen puuttumisen mallia. Työ on tuottanut tulosta, sillä kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveystoimen sairauslomat ovat selvästi vähentyneet. Sosiaali- ja terveystoimen työyhteisöissä on toteutettu ns. tyhy-toimintaa ja useissa sosiaali- ja terveystoimen yksiköissä on käytössä työpaikan pelisäännöt. Terveyskeskuksen Työvire-työryhmä ja Tyhy-toiminta 2013 Terveyskeskuksessa toimi TyöVire - työryhmä, joka kokoontui sosiaali- ja terveystoimen työsuojelupäällikön kokoon kutsumana 11 kertaa vuoden 2013 aikana. Ryhmä koordinoi työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa. Kaupungin tarjoaman omaehtoisen liikunnan tuen lisäksi, terveyskeskuksen henkilökunnalle järjestettiin liikuntakokeiluna kymmenen kerran venyttely kuntosalilla, hiihtoka m pa nja sekä työfysiote ra peutin to imesta ergo no m ia luento. Kerran kuukaudessa liikuntasuorituksillaan sai osallistua liikunta-arpajaisiin ja keskimäärin 34 henkilöä kuukausittain palautti täytetyn lomakkeen. Virkistysiltapäivä järjestettiin kahtena eri iltapäivänä toukokuussa Kokkolan leirintäalueen alueella erilaisia aktiviteettejä kokeillen ja osallistujia oli lähes 200. Tyhy- päiville tarjottiin valmiita ohjelmia. Kaikkiaan 335 työntekijää osallistui terveyskeskuksen tyhy-päiviin. Tyhy-päiviä vietettiin: Kalajoella Medirexissä, golfaten ja Siiponjokivaelluksella, kaupungin alueella Elbassa, kuntosalilla, kädentaitoja kokeillen Kankkurin kamarissa, museokierroksella sekä geokätköilyn merkeissä, Keski- Pohjanmaan opistolla ja Joutenhovissa. 7. ANSIOMERKIT Henkilökunnan muistamissäännön mukaan kaupunki työnantajana muistaa lahjalla henkilöä, jolla on kertynyt 20, 30 tai 40 vuotta kunnallista palvelua. Sosiaali- ja terveystoimessa muistettiin vuonna 2013 seuraavia henkilöitä 20 vuotta Hietala Anne Hjulfors fi/lerja Junkkila Annukka Juntunen Toini Klemola Helena Koivumäki Katja Måirsylä lvlaria Nikkanen Mirja Palosaari Kirsi Parpala Tuula tmaija Pienimäki Eija Renlund fvlarina Sandvik Katrine Satokangas Asa Sundvik Susanne Perushoitaja Sairaanhoitaja Terveyskeskuslääkäri Hoitaja Kodinhoitaja Kodinhoitaja Perushoitaja Fysioterapeutti Terveydenhoitaja Perhepäivähoidon ohjaaja Palvelupäällikkö Servicehandledare Närvårdare Närvårdare Sairaanhoitaja Terveys kes kus/osastojen yhteiset Terveys kes kus/osasto 4 Terveyskeskus Kokkolan hoitokoti Palvelukeskus Hopijakum pu Kotihoito/alue I Terveyskeskus/Osasto 2 Terveys kes kus/fys ioterapia Terveys kes kus/neuvolat Perhepäivähoito yhteinen Työplus Terjärv hemvårdsbyrå Terjärv hemvårdsbyrå Terjärv hemvårdsbyrå Kotihoito/alue ll 19

20 30 vuotta Berkovits Eija Sosiaalityöntekijä Björkgård Karina Närvårdare Bäck Helen Tandskötare Forsbacka Ulla Osastonhoitaja Hatela Riitta Kuntohoitaja Hopeavuori Sinikka Terveydenhoitaja Huhtala Ulla Sosiaaliohjaaja HyvÖnen Tuija Avustaja Kamsula Tuula Erityisavustaja Kolppanen Helena Lähihoitaja Kylliäinen Pirjo Sosiaaliterapeutti Lahti Eija Palveluohjaaja Lilja lt/artti Johtava ylihammaslääkäri Pikkarainen-Haapasaari Ja Toim istos ihteeri Pulkkis Solveig Hemvårdare Riippa Sirkka Liisa Perushoitaja Rimpioja Vuokko Kodinhoitaja Ruokoja Kaija Palveluneuvoja Tarkkinen Raija Terveydenhoitaja Sosiaalityö Sandbacka vårdcenter Terjärv tandläkarm ottagning Terjärv vårdcenter Terveys kes kus/fys ioterpia Terveys kes kus/neuvolat Toimeentuloturva Toim intakes kus kom pass i Toim intakeskus kom passi Kotihoito /alue V Nuotta Kotihoito Terveys kes kus/suun terv. h uolto Sosiaalityö Kronoby hemvårdsbyrå Honkaharjun toim intakeskus Kotihoito/alue V Hallinto, aluetoim istot Terveys kes kus/neuvolat 40 vuotta Backman Elisabeth Asuntolanhoitaja Kalliokoski Helena Tellervo Kuntohoitaja Pensaari Paula Hankintasihteeri Pohjoismäki lt/argareta Järjestelysihteeri Viisteensaari Aira Toimistosihteeri Kokkolan hoitokoti Palvelukeskus Leporanta Terveys kes kus/tmateriaalipalvelut Terveys kes kusa/astaanotot Toimeentuloturva 20