Sosiaali- ja terveyslautakunta 7.5.2O1 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveyslautakunta 7.5.2O1 4"

Transkriptio

1 @ Sosiaali- ja terveyslautakunta 7.5.2O1 4

2 Sisältö 1. JOHDANTO HENKILÖSTON MAÄRA JA RAKENNE 2.1 Henkilöstön määrä Henkilötyövuos i ke rtym ä 2.3 Henkilöstön kokoaikaisuus Henkilöstön ikärakenne (keski-ikä) Sukupuolijakauma (vakinainen henkilöstö) 2.6 Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma 2.7 Yleisimmät ammattinimikkeet Poissaolot (muut kuin sairauspoissaolot) Eläköityminen ja eläkepoistuman ennakko 3. PALKKA- JA SOSIAALIKUSTANNUKSET 4. KOULUTUS JA KEHITTAMINEN 5. YHTEISTOI MI NTA JA VERKOSTOITUMINEN 5.1 Yhteistoiminta 5.2 Viestintä TERVEYDELLI N EN TOI M I NTAKYKY JA TYÖHWI NVOI NTI 6. 1 Työterveydenhuolto 6.2 Työsuojelu Henkilöstökysely Sairauspoissaolot Työhyvinvointi 7. ANSIOMERKIT

3 1. JOHDANTO Henkilöstökertomuksen tavoitteena on antaa tietoa erilaisista henkilöstöön liittyvistä asioista henkilöstöresurssien tilan arvioimiseksi, kehittämiskohteiden tunnistamiseksi ja priorisoimiseksi sekä kehittämistoimenpiteiden käynnistämiseksi, tavoitteiden asettamiseksi sekä näiden toteutumisen seuraamiseksi. Henkilöstökertomus selvittää henkilöstötoiminnan tavoitteet ja tunnusluvut Henkilöstökertomus laaditaan sosiaali- ja terveystoimen eri sidosryhmille, kuten päättäjille, johdolle, työntekijöille suunnittelun, seurannan ja päätöksenteon pohjaksi. Henkilöstökertomuksen avulla voidaan seurata, onko henkilöstö rakenteeltaan ja toimintakyvyltään sellainen, että sille asetetut ja suunnitellut tehtävät voidaan suorittaa tuottavasti ja kustan nustehokkaasti. Henkilöstökertom uksen tiedot sisältävät myös Kruu nu pyyn Sote-henkilöstön 2. HENKILöSTöN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Henkilöstön määrä Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä oli yhteensä henkilöà (v henkilöä), joista määräaikaisia 435 (v ) Vanhuspalveluissa työskenteli 757 henkilöä (49 o/o), terveydenhuollossa 492 (34 %), sosiaalija vammaispalveluissa 221 (15o/o) ja hallinnossa 12(1o/o) Hallinnossa henkilövähennys oli 3 henkilöä, sosiaali- ja vammaispalveluissa 4 henkilöä, terveyspalveluissa t henkilöä. Vanhuspalveluissa lisäys oli 12 henkilöä. Vaki- Vaki- Määrä- Määrä. Henkilöston määrä 2013 I 2012 na nen nainen aikainen aikainen Tvöll. Yhr. Yhr muutos Hallinto Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammais-palvelut Yhteensä

4 L200 Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö 2Ot3 ia2ol2 1-OOO o r Vakinainen 2013 r Vakina nen2ot2 ffi Määräaikainen 2Ol-3 r Määräaikainen2OI2 Palvelusuhteen luonteen mukaan jakaantui henkilöstö seuraavasti. Toistaiseksi voimassaoleviin (ns. vakinaiset) 1044 (v , määräaikaisiin 435 (v ), ja työllistettyihin 3 (v ). Määräaikaisten käyttö oli suurinta vanhuspalveluissa, joissa määräaikaisia henkilö-kunnasta oli 37o/o (v o/o), sosiaali- ja vammaispalveluissa 28o/o (v Yo)ja terveydenhuollossa 29% (v %). Terveyspalvelu t(3s8 hlöä) L7 yo Vaki nai nen he nki löstö 2OL3 Vanhuspalvelut (s13 hröä) 24o/" Sosiaali- ja vammaispalvel ut(161 hlöä) AYo Hallinto (12 hröä) tyo 4

5 2.2 Henkil ötyöv u os i ke rtymä Mikäli henkilöstömäärä vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä Henkilötyövuoden määrään vaikuttaa tehty kokonaistyöaika vähennettynä poissa-oloilla (opintovapaa, perhevapaat, sairaus poissaolo, kuntoutus, vuorotteluvapaa ja vuosiloma). Henkilötyövuosia laskettaessa osan vuotta työskentelevät ja osa-aikaiset palvelus- suhteet muutetaan vuosityöntekijöiksi ja henkilötyövuosiksi, joka kuvaa paremmin henkilöstön määrää ja kehitystä kuin pelkkä vuoden viimeisen päivän poikkileikkaava tarkastelu. Henkilöstötyövuosi Sosiaali- ja terveystoim i 1013,6 1003,5 1000,3 933,1 Hallinto 8,7 9,2 12,3 10,9 Terveyskeskus 337 y ,7 Vanhuspalvelut 511,9 496,5 494,4 466,4 Sosiaali- ja vammaispalvelut ,8 158,7 145,2 2.3 Henkilöstön kokoaikaisuus Kokoaikaisia oli (70 %) (v (67 o/o), osa-aikaisia 435 (29 o/o),v (32 o/o) Eniten osa-aikaisia oli vanhuspalveluissa 32o/o (v o/o). Sosiaali- ja vammaispalveluissa osa-aikaisten osuus oli 27 o/o (v. 2Q12 28 o/o), hallinnossa 0% (v %) ja terveyspalveluissa 27o/o (v o/o). 2.4 Henkilöstön ikärakenne (keski-ikä) Vakinaisen henkilökunnan ikärakenne (keski-ikä) Sosiaali- ja terveystoimessa ja koko kaupungissa. Tilastojen valossa näyttäisi siltä, että kaupungin työntekijöiden keski-ikä on laskussa. Keski-i kä miehet Lukum(i(irti miehet Keski-ikä naiset Lukumöörö noiset Keski-ikä miehet Keski-ikä naiset 20t t2 20L2 Sosiaal i- ja terveystoimi 47v8kk 65 47v6kk v4kk 48v1kk Koko kaupunki 47v11kk æ5 47 v tlkk 2i60 48v10kk 48v4kk 5

6 2.5 Sukupuol ijakauma (vaki nai nen henkilöstö) Miehet Miehet Naiset Naiset lkm % lkm % Sosiaali- ja terveystoimi 65 6, ,8 Koko kaupunki , ,5 2.6 Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma 25 Vakinaisen henkilökunnan ikäjakaum a20l I Sosiaali- ja terveystoimi I Koko kaupunki 5 0 % % % o/o o/o o/ /o o/o o/o % % o/o Alle

7 2.7 Yleisimmät ammattinimikkeet Soten yleisimmät ammattinimikkeet Lä hihoita ia 27t Sairaa nhoita ia 163 Perushoítaia 99 Kodínhoitaia 51 Terveydenhoita ia 50 Hammashoitaia 25 Palveluesimies Ohjaaja 20 Terveys kes kus lää kä ri 20 Tk-ha mmas lää kä ri 18 Sosiaaliohjaaja L7 Kehitvsva mma hoita ia 13 Osastosíhteerí L2 Osastonhoíta ia, hoitol a itoksessa TL Hoitaia 10 Hoitoapulainen 10 Toimistosihteeri 9 Apu I a isos a ston hoitaja 5 2t 2.8 Poissaolot (muut kuin sairauspoissaolot) Muita, kun sairaudesta, työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuvia poissaoloja kertyi sosiaali- ja terveysto i m e n hen ki I östö I le seu raavasti : Sosiaali- ja terr,eystoimi Lapsen satraus Perhewpaat Opinto- Koulutus wpaa Vuorottelu- Yksit.asia Yksit.asia Vuosi- \apaa palkallinen palkaton loma Muut Yhteensä Perhelapaisiin on laskettu mukaan äitiysloma, r,anhempainloma, hoitolapaa ja isyysloma. Yksityisasia palkallinen -kohtaan on laskettu mm. merkkipäivä, oma vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä ja saldowpaapäität. 7

8 2.9 Eläköityminen ja eläkepoistuman ennakko Kokkolan kaupungin palkkalaskennan ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän AGSraportointiohjelmasta on saatu seuraavanlaista ennustetta kaupungin eläkepoistumasta. Kokkolan kaupungin ennuste eläkepoistumasta toimialueittain ja yksiköittäin 2012 henkilöä toteutunut 2013 henkilöä toteutunut T2016 yhteensä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä Sosiaali- ia terveystoimi Hallinto Terveysoalvelut I Vanhuspalvelut Sosiaali- ia vam m aispalvelut 3 5 b 3 5 l9 Keskushallinto Ym päristöterveydenhuolto Sivistystoimi Tekninen toimiala Liikelaitokset Aluepelastuslaitos 6 0 u Kokkkola yhteensä 88 lt PALKKA. JA SOSIAALIKUSTANNUKSET Sosiaali- ja terveystoimen palkkakustannukset sivukuluineen vuonna 2013 olivat euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli euroa, joten kasvua oli yhteensä 1,4 milj. euroa (2,25 o/o). Palkkamenot 2013 ia 2012 Palkkamenot *) 2013 Palkkamenot *) 2012 Mut tos % Sosiaali- ja terveystoimi Hallinto Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammai spalvelut , I , , , ,89 *) Palkkamenot sisältävät siwkuluja ja lomapalkkajaksotuksia. Siwkuluja maksettiin v.2013 yhteensä (v ). I

9 Sosiaali- ja terveystoimen palkkamenot ia 2O12 o J t^o.s c, 6.Y Sosiaali- ja Sosiaali- ja Te rveyspal Vanhuspal te rveystoi Hallinto vammarsp ve lut ve lut mt alve lut a20l3 63 7LL 636 L L s LO a20l L 634 L L7 283s O Maksetut ylityöt (tuntia) M aksetut yl ityötunn tt Sosiaali- ja te rveystoimi Hallinto Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammaispalvelut KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan kaikkea sitä työnantajan järjestämää ja rahoittamaa suunnitelmallista koulutusta, jonjka tarkoituksena on ylläpitää ja lisätä viranhaltijan/työntekijän ammattitaitoa ja osaamista, sekä tukea sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Täydennyskoulutukseen osallistui kaikkiaan 916 henkilöä ja siihen käytettiin 2096 työpäivää. Koulutukseen käytettiin kaikkiaan n euroa eli noin 430 euroaiosallistuja ja 188 euroa/täydennyskoulutuspäivä. Po. summaan sisältyvät varsinaiset koulutuskustannukset, matkakulut, majoitus- ja ravitsemiskulut sekä mahdollisten sijaisten kulut. Vuoden 2013 aikana sosiaali- ja terveystoimen täydennyskoulutuspäivien määrä väheni 358 työpäivää. I

10 Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillinen täyden nyskou lutus Täyd. Henkilöstön koulut. määrä osallist. Koulutus päivien yht.määrä 1. Lääkärit ja hammaslääkärit Sosiaalityöntekijät u 3. Muu korkeakoulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö m m. lastenvalvoja, sosiaaliasiamies, koulukuraattori, psykologi (pois lukien kohtaan 4 kuuluvat) Sosiaali- ja terveysalan am mattikorkeakoulututkinnon, opetus-.ja.. kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet tai sosiaalija terveysalan opistoasteen tutkinnon suorittaneet, mm' sairaanhoitaja, sosiaaliohjaaja, lastentarhanopettaja Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet, mm. lähihoitaja, perushoitaja, kodinhoitaja'lastenhoitaja, kehitysvam m aistenhoitaja Muu palveluketjussa toimiva henkilöstö, mm. perhepäivähoitajat' vastaanottoapulaiset, tuki-, toimisto- ja tietopalveluhenkilöstö Täydennyskoulutuksen kustannukset 2013 olivat 414.O00, sisältäen kurssimaksut, kouluttajien palkkiot, majoitus- ja matkakulut, päivärahat sekä sijaisten palkat. Kustannuksiin ei lasketa koulutukseen osallistuvan henkilöstön koulutusajan palkkoja. Sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutukseen osallistui 26 henkilöä, koulutuspäivien lukumäärä oli '104, ja kustannukset YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN 5.1 Yhteistoiminta Sosiaali- ja terveystoimen yhteinen kehittämisryhmä on kokoontunut vuoden 2013 aikana neljä kertaa. Puheenjohtajana on toiminut sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Salminen. Kehittämisryhmässä työnantajan edustajina ovat lisäksi toimineet: palvelupäällikkö Lisen Bäck, sihteerinä hallintopäällikkö lnger Hägg, palvelujohtaja Maija Juola, terveyspalvelujohtaja llkka Luoma, palvelujohtaja Seppo Mattila, osastonhoitaja Anna-Liisa Nikkarikoski, hoitotyön johtaja Hannele Tikkakoski-Alvarez, työsuojelupäällikkö Sinikka Tuomaala sekä laatu- ja kehittämispäällikkö Tanja Witick. Työntekijäpuolen edustajina ovat olleet Christine lsaksson (JU- KO), Olli Hyyppä (JUKO), Minna Kallio (TEHY), Päivi Maunula (Super), Esa Mård (Super), Eliisa Niemi (JHL44), Paula Pensaari (JYTY), työsuojeluvaltuutettu Marjaana Turunen, Risto Vähämaa (JUKO). 10

11 Sosiaali- ja terveystoimen yhteisen kehittämisryhmän kokouksissa käsiteltiin vuoden 2013 aikana sosiaali- ja terveystoimen merkittäviä ja ajankohtaisia asioita, mm.:. Sopeuttamisohjelman ajankohtaisia asioita. Kaupungin strategia Rakenteellisetmuutokset. Sote - integraatio a a a a a a Terveyskeskuksen laaduntunnustuksen ylläpitoaudiointi ja vanhuspalveluiden laaduntunnustusaudiointi Talouteen ja toimintaan liittyvät ajankohtaiset asiat (käyttösuunnitelma, tilinpäätös 201 2, toim i ntakertom us 201 2, ta lousa rvioesitys 201 4, talouden toteuma ) Henkilöstön osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin, saatavuuteen ja työhyvinvointiin I iittyvät asiat ( henkilöstön hyvinvoi ntia selvittävä Työsyke-kysely) Yt - neuvottelujen tilanne syksyllä 2013 Ajankohtaiset työsuojeluasiat (mm. toimintakertomus, toimintasuunnitelma, sisäilmaongelmat, sairauspoissaolot). Terveyskeskuksen kehittämistyöryhmä on kokoontunut kerran vuonna Työryhmässä käsiteltiin terveyskeskuksen budjettia ja terveyskeskuksen toimitilojen sisäilmaongelmat. Työntekijäpuolen edustajina ovat toimineet: Annukka Bergroth (KTN), Marita Roos (JYTY), Päivikki Jokinen ( Tehy) ja Marjaana Turunen (Työsuojeluvaltuutettu). Työnantajan edustajina: Lisen Bäck, Asko Linna, Hannele Tikkakoski-Alvarez ja Sinikka Tuomaala (työsuojelupäällikkö). 5.2 Viestintä Kokkolan kaupungin www-sivut ovat myös sosiaali- ja terveystoimelle, tärkeä tiedotuskanava ulospäin. Nettisivujen päivittämistä ja sisältöjen kääntämistä on jatkettu aktiivisesti vuoden aikana. Loppuvuodesta on myös alettu valmistella nettisivujen uudistamista. Sosiaali- ja terveystoimessa toimii neljä eri työryhmää, jotka kokoontuvat säännöllisesti ja päivittävät www-sivuja sosiaali- ja terveystoimen tietojen osalta: o sosiaali- ja terveystoimen viestintätyöryhmä, sekä sen alatyöryhmät: o vanhustenpalvelujen www-sivuja päivittävä työryhmä o sosiaali- ja vammaispalvelujen www-sivuja päivittävä työryhmä sekä o terveyspalvelujen www-sivuja päivittävä työryhmä. Vuoden aikana on sisäisen tiedottamisen kehittämiseksi panostettu aiemmin vain terveydenhuollossa käytetyn Share point järjestelmän laajentamiseen. Järjestelmä onkin vuoden aikana saanut nimen: Sote:n Tietopakki ja sen käyttö on laajennettu koko SoTe organisaatioon. Tietopakkissa on sekä organisaation toimintaa kuvaavaa materiaalia, ohjeita, lomakkeita ym. ja yksikkökohtaisia sivustoja, jonne yksiköt tallentavat omat materiaalinsa. Tietopakissa on myös omat tilansa tiedotteille, kalentereille ja linkeille, joten sen mahdllistaa erinomisen tiedonvälityksen yksiköiden ja koko Sote:n sisällä. 11

12 Lisäksi sosiaali- ja terveystoimi on tehnyt joka toinen viikko ilmestyvää sote-tiedotetta. Siinä tiedotetaan erilaisista ajankohtaisista asioista koko sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle. Koko kaupungin henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti Pikku Tynnyri ilmestyy myös kaksi kertaa kuussa. Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmän muistio toimitetaan jokaisen kokouksen jälkeen jokaiselle sosiaali- ja terveystoimen työntekijälle luettavaksi sähköisesti. Sosiaali- ja terveystoimi osallistuu kaupungin viestintäryhmän työskentelyyn ja viestinnän kehittämistyö etenee sosiaali- ja terveystoimessa em. työryhmän ja kaupungin viestintäpäällikön ohjeistamassa aikataulussa. Valmiussuunnitelman päivittämiseen liittyen sosiaali- ja terveyspalveluihin laadittiin kriisiviestinnän ohjeistus sekä määriteltiin vastuuhenkilöt ja heidän tehtävänsä. 6. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYOHWINVOINTI 6. I Työterveydenhuolto Kokkolan kaupungin henkilöstön työterveyshuollon tehtävistä huolehti kaupunkitiimi, jossa on seitsemän työterveyshoitajaa, viisi lääkäriä (2 kokoaikaista), kaksi työpsykologia ja kolme työfysioterapeuttia. Ostopalveluina olivat käytössä myös puheterapeutin ja ravitsemussuunnittelijan palvelut. Toiminta Työterveyshuollon toimintasuunnitelma toimii viitekehyksenä toteutettavalle toiminnalle ja sitä päivitetään vuosittain. Haasteina ovat olleet sairauspäivien vähentäminen, työkyvyn edistäminen ja työurien pidentäminen sekä sisäilmaongelmat. Terveystarkastukset Terveystarkastuksia tehtiin 1558 kpl, joista työhöntulotarkastuksia 309 kpl Terveystarkastuksia on tehty palomiehille ja vanhuspalveluiden työntekijöille, sosiaali-ja vammaispalvelun työntekijöille, opetustoimen ja nuorisotoimen työntekijöille, päivähoidon henkilöstölle, terveyspalveluiden työntekijöille, keskusviraston ja teknisen palvelukeskuksen henkilökunnalle, sekä liikelaitosten henkilökunnalle. Terveystarkastuksia toteutetaan työpaikkakohtaisesti. Terveydentilan selvittelyn ohella on kiinnitetty huomiota töiden sujumiseen ja työhyvinvointiin, sekä kuntoutustarpeisiin. Terveystarkastuksiin on voinut hakeutua myös omasta aloitteesta. Työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvityksiä on toteutettu 103 kpl, Suunnattuja työpaikkaselvityksiä on tehty 20 kpl Työoloihin kohdistuvana toimintana työterveyshuolto on tehnyt perustyöpaikkaselvityksiä ja suunnattuja työpaikkaselvityksiä. Perustyöpaikkaselvityksiä on tehty päiväkoteihin ja ryhmäperhepäiväkoteihin, kouluihin, terveyskeskuksen eri yksiköihin, Sosiaali- ja vammaispalvelun eri yksiköihin, pelastuslaitokseen sekä teknisen palvelukeskuksen siivoustoimeen ja keittiöi- 12

13 hin, sekä liikelaitosten eri toimipisteisiin. Sisäilmaongelmiin liittyen on tehty suunnattuja selvityksiä satamalaitokseen, kouluille, päiväkoteihin, sosiaali- ja vammaispalveluihin ja terveyspalveluihin. Muu työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveysneuvotteluita on toteutettu 1 66 kpl Varhaisen tuen mallin keskustelujen jatkotoimenpiteenä on pidetty työterveysneuvotteluja työntekijöiden työhön paluun suunnittelemiseksi ja työssä jatkamisen tukemiseksi. ( Kelan sairaspäiväraha uudistuksen myötä on toteutettu työterveysneuvotteluja 90 päivän säännön mukaisesti.) Työterveyshuolto on pyrkinyt tehostamaan yhdessä työnantajan kanssa sairaslomien seurantajärjestel mää, liittyen sairaspäiväraha m uutoksi in. Työterveyshuolto on ollut mukana tukemassa henkilöstöä tupakoinnin lopettamisessa henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Kaupunki on omalta osaltaan kannustanut henkilöstöä kustantamalla kuukauden Champix- tai nikotiinikorvaushoidon. Työterveyshuolto on järjestänyt painonhallintaryhmiä, niska- ja selkäryhmiä, rentoutus- ja äänenhuoltoryhmiä joihin on osallistunut kaupungin työntekijöitä. Ammatillista kuntoutusta (työkokeilu/uudelleenkoulutus)on haettu useille työntekijöille yhteistyössä Kuntien Eläkevakuutuksen ja kaupungin henkilöstösuunnittelijan kanssa. Kelan ryhmä- ja yksilökuntoutuksiin on osallistunut kaupungin työntekijöitä. Vuonna 2013 on esivalittu kuntoutujat kaupungin toimistotyöntekijöiden ASLAK -kuntoutukseen joka toteutetaan vuosien aikana. Sairaanhoito Sairaanhoitokäyntejä hoitajilla ja lääkärille kpl aamuvastaanotoilla (klo 8-11) kaupungin henkilöstö ohjataan pääsääntöisesti omille työterveyshoitajille. Työplussassa ilman ajanvarausta toimi sairaanhoitotiimin terveydenhoitaja ma-pe klo ja puhelinterveydenhoitaja ma-pe klo Sairaanhoitotiimin lääkäri on hoitanut pääasiassa päivystysluonteisia sairaanhoitokäyntejä ja muu sairaanhoito on pyritty ohjaamaan omaan tiimiin. Siivous- ja ruokapalveluhenkilöstön työhyvinvointihanke Kaupungin ruokapalvelu- ja siivoustyöntekijöille suunnattu työhyvinvointihanke käynnistyi vuonna Vuoden 2013 pidettiin hankkeen loppuseminaarit ja alkaneet TYK - kuntoutukset jatkuvat edelleen. Erityisasiantuntijoiden toiminta Asiakkaat ohjautuvat erityisasiantuntijoille työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan tarvearvion perusteella. 13

14 Työfysioterapeutit ovat tehneet työpaikkakäyntejä ja -selvityksiä työergonomian ja työn fyysisen kuormituksen selvittämiseksi sekä ergonomiseen työskentelyyn ohjaamiseksi. Työfysioterapeutit ovat osallistuneet perustyöpaikkaselvityksiin yhdessä työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin kanssa sekä tehneet itsenäisesti suunnattuja, ergonomisia työpaikkaselvityksiä. Työfysioterapeutit ovat pitäneet luentoja työergonomiaan ja liikuntaan liittyen mm. siivoushenkilöstölle, perhepäivähoitajille, museon sekä teknisen palvelukeskuksen henkilökunnalle Työfysioterapeutit ovat osallistuneet ruoka- ja siivouspalveluiden työhyvinvointihankkeeseen, minkä puitteissa on järjestetty ergonomiaohjauksia ammattikohtaisesti sekä niska-hartiasel kä-ryh m iä tu le-oireisi I le työntekijöi I le. Teknisen palvelukeskuksen määräaikaisterveystarkastuksiin on osalle työntekijöistä liitetty työn fyysisen kuormittavuuden perusteella tule{estejä työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Terveyskuntotestien tavoitteena on varhainen työkyvyn arvioiminen fyysisen suorituskyvyn osalta työn kuormittavuuteen suhteutettuna. Sosiaali- ja terveystoimen määräaikaisterveystarkastuksiin on liitetty tule-testit yli 50-vuotiaille työntekijöille ryhmätestinä. Työfysioterapeutit ovat tarvittaessa osallistuneet työterveysneuvotteluihin ja työkykyarviointiprosessiin osana työterveyshuollon moniammatillista tiimiä. Työterveyspsykologit ovat osallistuneet tarvittaessa perustyöpaikkaselvityksiin sekä tehneet tarvittaessa suunnattuja työpaikkaselvityksiä psykososiaalisen kuormituksen arvioimiseksi. Työterveyspsykologit ovat toteuttaneet erilaisia ryhmätilaisuuksia, antaen tietoja, neuvontaa ja ohjausta muun muassa työyhteisöiden toimivuuden parantamiseksi sekä voimavarojen tukemiseksi. Lisäksi on tehty työpaikkakäyntejä työyhteisöjen kriisitilanteissa. Vastaava työterveyspsykologi on osallistunut ruoka- ja siivouspalveluiden työhyvinvointihankkeeseen ja vastannut osaltaan hankkeen loppuunsaattamisesta. Työterveyspsykologit ovat osallistuneet työterveysneuvotteluihin mm. työntekijän sairaslomalta paluun yhteydessä. Yksilövastaanotoilla työterveyspsykologit ovat tehneet terveystarkastuksia työntekijöiden psyykkisen terveydentilan ja työkyvyn arvioimiseksi sekä antaneet tukikäyntejä (ohjausta ja neuvontaa) mm. työntekijöiden uupumisoireilun yhteydessä. Syksyllä 2013 toteutetun työhyvinvointisyke kyselyn jatkotoimenpiteiden osalta vastaava työterveyspsykologi on vetänyt toimiala- ja liikelaitoskohtaiset työhyvinvointipajat sekä kouluttanut esimiehiä pajamallin käyttöön omissa yksiköissään. Yhteistyö Työterveyshuollolla on pysyvä edustaja kaupungin yhteistoimintaryhmässä. Työterveyshuollon ja henkilöstöyksikön edustajat ovat pitäneet palavereita kuukausittain ajankohtaisista asioista. Työterveyslää kä ri on osa I I istu n ut sisäi lmatyöryh män kokouksi i n. 14

15 6.2 Työsuojelu Työolojen seuranta Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu ovat toimineet yhteistyössä muun kaupungin työsuojeluhenkilöstön kanssa työsuojelujaoksessa, sisäilmatyöryhmässä sekä yhteistoimintaryhmässä; yhteistoimintaryhmä toimii myös työsuojelutoimikuntana. Kaupungin Soten kehittämisryhmän ja terveyskeskuksen kehittämisryhmän kokouksiin työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu on kutsuttu säännöllisesti, työsuojelupäällikkö kuuluu myös kaupungin keskushallinnon kehittämisryhmään. Sosiaali- ja terveystoimen esimiesten kanssa on jatkettu tiivistä yhteistyötä. Työpaikoilla on osallistuttu työpaikkaselvityksiin, riskiarviointeihin, työsuojelutarkastuksiin sekä työpaikkakäynteihin liittyen työpaikoilta tulleisiin erilaisiin yhteydenottoihin. Työyhteisöjä ja esimiehiä on neuvottu ja ohjattu työsuojeluasiantuntijuutta tarjoten työsuojelun ennaltaehkäisevään työhön. Työpaikoille on käyty esittelemässä kaupungin eri toimintaohjeita/malleja: mm. häirintä ja epäasiallinen kohtelu sekä varhainen tuki. Tyky-päivillä on luennoitu mm. aiheesta "Arvostus työyhteisötaitona." Työsuojeluhenkilöstö on tehnyt yhteistyötä Aluehallintoviraston(Avi) työsuojelun vastuualueen tarkastajan, terveysvalvonnan ja työterveyshuollon kanssa. Valtakunnallinen kuntahanke v "Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö" jatkuu. Valvontahankkeen keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen ja työturvallisuuden hallinnan parantaminen. Soten työpaikoilla painopistealueena Avi:lla on ollut mm. psykososiaalinen kuormitus ja sisäilmaongelmat. TyöPlussan henkilökunnan kanssa jatkettiin perustyöpaikkaselvitysten tekemistä. Suunnattuja työpaikkaselvityksiä on tehty tarpeen mukaan. Laajoihin toimenpiteisiin johtaneita sisäilmasta aiheutuvia ongelmia on ilmennyt kouluissa ja osin kaupungin vuokraamissa tiloissa. Yhteydenottoja sisäilmaongelmaepäilystä on tullut pääterveysasemalta, kaupungintalolta, Koivuhaan terveysasemalta(kotihoito), toimintakeskus Duunista sekä muistakin kohteista. Tarvittaessa sisäilmaongelmista on tehty kartoitusta Örebro-kyselyn avulla ja suunnatuilla terveystarkastuksilla. Nämä ovat saattaneet johtaa rakenn usten/ti lojen tarkem pii n ku nto- jalta i raken netutkim uksi in. Työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö ovat laatineet menettelytapamallia sisäilmaongelmiin yhteistyössä kaupungin sisäilma-asiantuntijan kanssa. Malli on ollut kommentoitavana sisäilmatyöryhmässä. Valmis malli toimitetaan hyväksyttäväksi yhteistoimintaryhmään ja sitten se ohjeistetaan käyttöön koko kaupungin työpaikoilla. Työsuojeluvaltuutettu on osallistunut pyydettäessä työyhteisöpalavereihin, jotka ovat liittyneet sisäilmaongelmiin, epäasialliseen kohteluun tai työilmapiirin kehittämiseen työpaikalla. Työhyvinvointipäällikön virka on täyttämättä, mutta palveluja on ollut mahdollisuus ostaa Työplussasta ja sitä on myös käytetty. U hka- ja vaaratilanteet Uhka- ja väkivaltatilanteita raportoitiin HaiPro-järjestelmän kautta. Tiedot HaiPro:n kautta tehdyistä ilmoituksista on tullut työsuojeluhenkilöstölle vain satunnaisesti. HaiProtyösuojeluosion kehittäminen on edelleen kesken ja eteneminen on ollut hidasta. Työsuojeluhenkilöstö on mukana HaiPro työsuojeluosion kehittämisessä. Koulutustilaisuuksia henkilöstölle uhka- ja väkivaltatilanteista on järjestetty 3 kpl. Tapaturmat Työtapaturmien tutkimista on jatkettu ja niistä on laadittu dokumentti erilliselle tutkintalomakkeelle. Ongelmana on ollut ilmoitusten tekemisen viivästyminen ja tiedonkulku työsuojeluhenkilöille. Tapaturmatilanteiden ilmoittaminen ja toimivat menettelytavat vaativat aktiivisuut- 15

16 ta ja kehittämistä koko kaupunkiorganisaatiossa. lf- vakuutusyhtiön tapaturmatilasto on koettu vaikealukuiseksi. Vuoden 2013 tilasto valmistuu vasta maaliskuussa. Tapaturmien määrä kaiken kaikkiaan on lisääntynyt jonkin verran, mikä selittyy osittain sillä, että Työterveys kirjaa neulanpistotapaturmatkin lf:n tapaturmakansioon. Neulanpistotapaturmat on otettu esille työpaikoilla riskienarviointien yhteydessä. Työntekijöille on painotettu, että neulanpistotapaturmasta tulee aina tehdä asianmukainen ilmoitus ja noudattaa laadittua toimintaohjetta. Koulutus Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan ensiavun täydennyskoulutusta jatkettiin. Koulutus toteutettiin aina kahtena perättäisenä iltapäivänä kaksi oppituntia molempina. Ullavalla ja Kälviällä on järjestetty myös koulutustilaisuudet. Kokonaisuuden sisältö oli laadittu sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnalle sopivaksi ja sillä päivitetään hätäensiaputaidot kolmeksi vuodeksi. Ergonomiakoulutusiltapäivä järjestettiin terveyskeskuksen henkilöstölle yhteistyössä Työplussan kanssa. Työplussasta on ollut mahdollisuus varata työpaikoille potilassiirtojen ergonomiakoulutusta, jota terveyskeskuksen vuodeosastoille on jo järjestetty. Työhyvinvointikorttikoulutuspäivä on järjestetty 2kertaa, joista palaute on ollut hyvää. Työsuojeluhenkilöstö on osallistunut yhdessä tai erikseen mm. työsuojelupäiville/neuvottelupäiville, varautumisen perus- ja jatkokurssille, Tyky-Helmeen ja TTK:n kuntaryhmän kuntakierrokselle. Muu toiminta Vuonna 2012 SoTe:ssa aloitettiin kokonaisvaltainen riskienhallinnan kehittäminen, joka on jatkunut. Riskienhallinta auttaa varautumaan etukäteen sisäisiin ja ulkoisiin riskeihin. Soteen perustettu turvallisuus- ja riskienhallinta työryhmä on kokoontunut säännöllisesti. SoTeen on riskienarvioinnin ja riskianalyysien pohjalta laadittu valmiussuunnitelma. Valmiussuunnitelmassa keskitytään erilaisiin häiriötilanteisiin, joita kunnassa voi sattua. Tavoitteena on varmistaa väestön turvallisuutta, elinmahdollisuuksia ja yhteiskunnan toimivuutta. Valmiussuunnitelman toteuttamisessa tarvitaan useiden eri tahojen laajaa yhteistyötä. Kaikkien Soten työpaikkoihin on laadittu pelastussuunnitelma. Siihen liittyviä poistumisharjoituksia on järjestetty ja järjestetään edelleen. Syksyllä koko kaupungin henkilöstölle järjestettiin Marja-Liisa Mankan 2 samansisältöistä koulutustilaisuutta, aihe liittyi työhyvinvointiin ja työyhteisöjen toimintaan. Työsuojel uvaa I ien järjestä m i nen siirtyi syksyltä vuodelle Tiedottaminen Työsuojeluasioiden tiedottamiseen henkilöstölle on käytetty Kokkolan kaupungin lntraa, So- Ten viikkotiedotetta sekä PikkuTynnyri-lehtistä. Työyksiköihin on jaettu erilaisia ohjeita, kirjallisuutta sekä netti-osoitteita uusimmista työyhteisöä/työtä koskevista tutkimuksistaljulkaisuista 6.3 Henkilöstökysely Kokkolan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointija siinä ilmenevät kehittämiskohteet. Kyselyyn vastasi 737 sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijää. Kyselyn toteutti Keva. Esimiesten tueksi järjestettiin tilaisuus, joissa Kevan edustajat kertoivat tuloksista ja niiden tulkitsemisesta. Kyselyn tulosten käsittelemiseksi toteutettiin vielä työhyvinvointipajoja, joissa tuloksia käsiteltiin sekä valmennettiin esimiehiä työyhteisökohtaisten tulosten käsittelyyn. Tu- 16

17 losten käsittelyn pohjalta yksiköt ovat laatineet kehittämissuunnitelman, jonka he ovat toimittaneet laatu- ja kehittämispäällikölle. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta että sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön työtyytyväisyys on erittäin hyvä ja myös tiedonkulku koetaan toimivaksi. llahduttavaa on että työilmapiiri koetaan myös hyväksi ja työtä Kokkolan sosiaali- ja terveyspalveluissa ollaan valmiita suosittelemaan myös muille. Kaupungin toimialoista sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö kokee kyselyn mukaan eniten kiireen tuntua työssään. Huolestuttavaa on myös että 19 % vastaajista ei ole varma tai tuskin pystyy työskentelemään nykyisessä ammatissa viiden vuoden kuluttua. Näin ollen työn kuormittavuuteen ja ergonomiaan tulee panostaa tulevina vuosina. Esimiehiä kehotetaankin kehityskeskusteluissa käymään läpi henkilöstön kanssa kiireen tuntemuksia sekä työntekijän jaksamista, jotta mahdollisiin ongelmiin voitaisiin etsiä ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 6.4 Sairauspo ssaolot Vuonna 2013 sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla oli sairauspoissaoloja yhteensä kalenteripäivää, mikä oli 653 päivää ja 2,7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sa i ra u+ ja kuntoutustuki pä ivie n I ukumä ä rä ka le nte ri nä toimialoittain ksiköittäin Sairauspv Sairauspv Sairauspv Sairauspv yht./ Sairauspv yht./ Sairauspv vht. / lukumäärä lukumäärä lukumäärä palkansaaja palkansaaja palkansaaja 20' **) 2012"*l 2011 **l Sosiaali- ia terveystoimi s203 16,17 16,55 17,37 Hallinto ,25 4,8 5,67 Teneyspalvelut ,61 15,48 13,65 Vanhuspalwlut ,67 18,16 19,64 Sosiaali- ja wmmaispallelut ,41 14,39 19,32 Koko kaupunki s,o2 15,39 15,99 Kuntoutus- Kuntoutus- Kuntoutustukipäivät tukipäivät tukipäivät 2013 *) 2012" "l Sosiaa li- ia tervevstoim i Hallinto Teneyspalrclut Vanhuspallelut Sosiaali- ja rammaispalrclut Koko kaupunki Työntekijää kohden sairauspoissaoloja oli 16,2 päivää, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 16,6 päivää. ") Kuntoutustukea voidaan myöntää, kun Kelan sairauspäivärahan enimmäisaika 300 päivärahapäivää tulee täyteen. "*) Sairauspäivät yhteensä / palkansaaja sisältää sairauspäivät, ei kuntoutustukipäiviä. 17

18 Sairauspoissaolot keston- /tapausten määrän mukaan keston mukaan / OV määrän m, kaan toinialoittain 0 ol ç10 ç C oul oul PV pv pv pv pul p! Sosiaali- ja terveystoini 451 3$l n Hallinto sl 10 1 OV p! PV s2l lc ïervevsoalvelut I 6 Vanhuspalvelut I 18 b 10 Sosiaali- ia vam maisoalvelut s2l 3 I 4 5 Sairauspoissaolojen kustannukset Sairauspoissaoloje n kustannukset toimialoittain ja yksiköittäin Sairauslomat, Sairauslomat, brutto- bruttokustannukset.) kustannukset.) Sairauslomat, bruttokustannukset *) 2011 Sos iaali- ja terveystoim i Hallinto Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammaispalvelut I I *) sis. sivukuluja 31,5 o/o Sairauspoissaolojen kustannukset sisältävät ainoastaan poissaolevien palkkakustannukset, ei mahdollisten sijaisten kustannuksia. Kokkolan kaupungissa laadittiin vuoden 2011 aikana varhaisen tuen toimintamalli. Ohjeistus on laadittu sitä varten, että osattaisiin riittävän varhaisessa vaiheessa tunnistaa ja tukea tilanteita, joissa työntekijän työssä suoriutumisessa on haasteita ja estää merkittävät työkykyongelmat. Esimiesten tehtävänä on seurata työntekijöiden työssä selviytymistä. Mitä aiemmin työkyvyn heikkeneminen havaitaan työpaikalla, sitä helpommilla toimenpiteillä työssä selviytymistä voidaan tukea. Oleellista on, että tilanteissa toimitaan nopeasti, jotta voidaan tarjota työntekijöi lle ri ittävän varha isessa vaiheessa tukea. 6.5 Työhyvinvointi Toimialoilla on omia tyhy-ryhmiään, jotka järjestävät toimintaa oman alueensa henkilöstölle. Työpaikat järjestävät omia tyhy-päiviä, joihin henkilöstöpalvelut myöntää tukea, niiden rahoitukseen voidaan käyttää myös opiskelijoiden ohjauksesta saatua korvausta. 18

19 Sosiaal i- ja terveystoi m i Vuoden 2013 aikana on sosiaali- ja terveystoimessa kaupungin ohjeistuksen mukaisesti käyty aktiivisesti kehityskeskusteluja, seurattu sairauspoissaoloja ja toteutettu kaupungin varhaisen puuttumisen mallia. Työ on tuottanut tulosta, sillä kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveystoimen sairauslomat ovat selvästi vähentyneet. Sosiaali- ja terveystoimen työyhteisöissä on toteutettu ns. tyhy-toimintaa ja useissa sosiaali- ja terveystoimen yksiköissä on käytössä työpaikan pelisäännöt. Terveyskeskuksen Työvire-työryhmä ja Tyhy-toiminta 2013 Terveyskeskuksessa toimi TyöVire - työryhmä, joka kokoontui sosiaali- ja terveystoimen työsuojelupäällikön kokoon kutsumana 11 kertaa vuoden 2013 aikana. Ryhmä koordinoi työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa. Kaupungin tarjoaman omaehtoisen liikunnan tuen lisäksi, terveyskeskuksen henkilökunnalle järjestettiin liikuntakokeiluna kymmenen kerran venyttely kuntosalilla, hiihtoka m pa nja sekä työfysiote ra peutin to imesta ergo no m ia luento. Kerran kuukaudessa liikuntasuorituksillaan sai osallistua liikunta-arpajaisiin ja keskimäärin 34 henkilöä kuukausittain palautti täytetyn lomakkeen. Virkistysiltapäivä järjestettiin kahtena eri iltapäivänä toukokuussa Kokkolan leirintäalueen alueella erilaisia aktiviteettejä kokeillen ja osallistujia oli lähes 200. Tyhy- päiville tarjottiin valmiita ohjelmia. Kaikkiaan 335 työntekijää osallistui terveyskeskuksen tyhy-päiviin. Tyhy-päiviä vietettiin: Kalajoella Medirexissä, golfaten ja Siiponjokivaelluksella, kaupungin alueella Elbassa, kuntosalilla, kädentaitoja kokeillen Kankkurin kamarissa, museokierroksella sekä geokätköilyn merkeissä, Keski- Pohjanmaan opistolla ja Joutenhovissa. 7. ANSIOMERKIT Henkilökunnan muistamissäännön mukaan kaupunki työnantajana muistaa lahjalla henkilöä, jolla on kertynyt 20, 30 tai 40 vuotta kunnallista palvelua. Sosiaali- ja terveystoimessa muistettiin vuonna 2013 seuraavia henkilöitä 20 vuotta Hietala Anne Hjulfors fi/lerja Junkkila Annukka Juntunen Toini Klemola Helena Koivumäki Katja Måirsylä lvlaria Nikkanen Mirja Palosaari Kirsi Parpala Tuula tmaija Pienimäki Eija Renlund fvlarina Sandvik Katrine Satokangas Asa Sundvik Susanne Perushoitaja Sairaanhoitaja Terveyskeskuslääkäri Hoitaja Kodinhoitaja Kodinhoitaja Perushoitaja Fysioterapeutti Terveydenhoitaja Perhepäivähoidon ohjaaja Palvelupäällikkö Servicehandledare Närvårdare Närvårdare Sairaanhoitaja Terveys kes kus/osastojen yhteiset Terveys kes kus/osasto 4 Terveyskeskus Kokkolan hoitokoti Palvelukeskus Hopijakum pu Kotihoito/alue I Terveyskeskus/Osasto 2 Terveys kes kus/fys ioterapia Terveys kes kus/neuvolat Perhepäivähoito yhteinen Työplus Terjärv hemvårdsbyrå Terjärv hemvårdsbyrå Terjärv hemvårdsbyrå Kotihoito/alue ll 19

20 30 vuotta Berkovits Eija Sosiaalityöntekijä Björkgård Karina Närvårdare Bäck Helen Tandskötare Forsbacka Ulla Osastonhoitaja Hatela Riitta Kuntohoitaja Hopeavuori Sinikka Terveydenhoitaja Huhtala Ulla Sosiaaliohjaaja HyvÖnen Tuija Avustaja Kamsula Tuula Erityisavustaja Kolppanen Helena Lähihoitaja Kylliäinen Pirjo Sosiaaliterapeutti Lahti Eija Palveluohjaaja Lilja lt/artti Johtava ylihammaslääkäri Pikkarainen-Haapasaari Ja Toim istos ihteeri Pulkkis Solveig Hemvårdare Riippa Sirkka Liisa Perushoitaja Rimpioja Vuokko Kodinhoitaja Ruokoja Kaija Palveluneuvoja Tarkkinen Raija Terveydenhoitaja Sosiaalityö Sandbacka vårdcenter Terjärv tandläkarm ottagning Terjärv vårdcenter Terveys kes kus/fys ioterpia Terveys kes kus/neuvolat Toimeentuloturva Toim intakes kus kom pass i Toim intakeskus kom passi Kotihoito /alue V Nuotta Kotihoito Terveys kes kus/suun terv. h uolto Sosiaalityö Kronoby hemvårdsbyrå Honkaharjun toim intakeskus Kotihoito/alue V Hallinto, aluetoim istot Terveys kes kus/neuvolat 40 vuotta Backman Elisabeth Asuntolanhoitaja Kalliokoski Helena Tellervo Kuntohoitaja Pensaari Paula Hankintasihteeri Pohjoismäki lt/argareta Järjestelysihteeri Viisteensaari Aira Toimistosihteeri Kokkolan hoitokoti Palvelukeskus Leporanta Terveys kes kus/tmateriaalipalvelut Terveys kes kusa/astaanotot Toimeentuloturva 20

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖKERTOMUS terveyslautakunta 10.6.2015 Sisältö 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1 Henkilöstön määrä... 3 2.2 Henkilötyövuosikertymä...

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Lainsäädännön muutokset voimassa terveydenhuollon osalta vuodesta 2004 ja sosiaalihuollossa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Lomautusten rajaus Alle 14 päivää lomautettavat ja lomautuksen ulkopuolelle jätettävät

Lomautusten rajaus Alle 14 päivää lomautettavat ja lomautuksen ulkopuolelle jätettävät 6.3.2014 LIITE A 162 Lomautusten rajaus Alle 14 päivää lomautettavat ja lomautuksen ulkopuolelle jätettävät 7 päivää KESKUSHALLINTO Sisäiset palvelut (puhelinvaihde, info ja postitus) Palveluneuvojat Postituksen

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI KOKKOLA KARLEBY Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 4 Henkilöstön määrä 31.12. 4 Kokoaikaisuus 5 Ikärakenne 6 Sukupuolijakauma 7 Sopimusalat

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017

MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017 MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017 PERUSTURVAPALVELUT PERUSTURVAN JOHTO JA HALLINTO LKM 31.12.2014 LKM 31.12.2014 perusturvajohtaja 1 Avoimet

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Käsittely: KH 27.4.2015 KV 8.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014... 2 1. HENKILÖSTÖSTRATEGIA... 2 2. KUNNAN HENKILÖSTÖRAKENNE... 3

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto Perusturvapalvelut KELPOISUUSEHDOT 2009 Perusturvalautakunta 27.1.2009 / Liite 19 Nimike Atk-suunnittelija Mikrotukihenkilö Avohuollon ohjaaja Erikoishammaslääkäri Farmaseutti Fysioterapeutti Hallintopäällikkö

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS 1/10 KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehityksen ja toiminnan seurannasta.

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 9 1.5

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

Aktiivinen tuki työyhteisössä

Aktiivinen tuki työyhteisössä Aktiivinen tuki työyhteisössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä 292 1.1.2013

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 4 2.4.

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKATSAUS 2011

PAIMION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKATSAUS 2011 PAIMION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKATSAUS 2011 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 2 1.1. Henkilökunta toimielimittäin 31.12.2011... 3 1.2. Henkilöstömäärän kehitys toiminnoittain 2008 2011... 4 1.3. Henkilökunnan

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä

Kriittinen menestystekijä Kriittinen menestystekijä Hanke, tavoite OSAAVA JOHTO JA MOTIVOITUNUT HENKILOSTÖ Valmentava ja kannustava johtaminen Toimiva sisäinen viestintä Toimiva työyhteisö ja motivoitunut osaava henkilöstö Henkilöstöohjelman

Lisätiedot

Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.6.2015 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.6.2015 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.6.2015 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI KOKKOLA KARLEBY Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 4 Henkilöstön määrä 31.12. 4 Kokoaikaisuus

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 Annaleena Rita ja Pertti Hautala 3.12.2013 2 SISÄLTÖ 1. Rautjärven kunnan toiminta-ajatus... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus... 3 3. Rautjärven kunnan työsuojelun toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Töihin Kokkolan kaupungille

Töihin Kokkolan kaupungille Töihin Kokkolan kaupungille Suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä kunnat tarvitsevat lähivuosina paljon uusia työntekijöitä. Kokkolan kaupunki tarvitsee myös runsaasti uusia ammattilaisia palvelukseensa,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Vahvistamme hyvää, ajantasaista ammatillista osaamista ja työn hallintaa. Panostamme erityisesti ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ja ammattitaidon ylläpitoon sekä uuden henkilöstön

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖ 2014-2017

TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖ 2014-2017 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI 19.12.2013 Työsuojelu TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖ 2014-2017 TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA: 1. Työnantajan edustajat: Nimi: Työsuojelupäällikkö Tarmo Törmänen ( enintään 31.3.14 saakka ) Työpaikka:

Lisätiedot