Neurofarmakologian perusteita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neurofarmakologian perusteita"

Transkriptio

1 Neurofarmakologian perusteita Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Neuro- ja psykofarmakologia Neurofarmakologia käsittelee lääkeaineiden vaikutuksia hermoston toimintaan Psykofarmakologia käsittelee lääkeaineiden vaikutuksia käyttäytymiseen perifeerisen hermoston farmakologia sympaattisen hermoston farmakologia parasympaattisen hermoston farmakologia keskushermoston farmakologia Feldman ym. (1997) Principles of Neuropsychopharmacology, Sinauer Press Nestler ym. (2009) Molecular Neuropharmacology, McGraw-Hill Von Bohlen und Halbach & Dermietzel (2006) Neurotransmitters and neuromodulators, Wiley-VCH 1

2 Neurofarmakologisten lääkeaineiden vaikutuskohdat hermosolujen välisissä liitoksissa klassinen neurofarmakologinen lääkkeiden vaikutusmekanismi => myös metabolian ja geenisäätelyn muutoksia! Esimerkkejä aivojen kemiallista välittäjäaineista Klassiset hermovälittäjäaineet: katekoliamiinit: dopamiini (DA), noradrenaliini (NA) indoliamiini: serotoniini asetyylikoliini, histamiini (HA) aminohapot: -aminovoihappo (GABA), glysiini, glutamaatti Peptidivälittäjäaineet: >100 mm. opioidipeptidit, CCK, substanssi P, oreksiini Epätavalliset välittäjäaineet: NO, CO lipidimediaattorit: anandamidi kasvutekijät, neurotrofiinit ATP, adenosiini 2

3 Aktiopotentiaalin farmakologinen säätely Na + - kanavia salpaamalla Puudutevaikutus Antiepileptinen, antimaaninen tai analgeettinen vaikutus Antiarytminen vaikutus Lidokaiini, tetrakaiini, etidokaiini, mepivakaiini, bupivakaiini, ropivakaiini Fenytoiini, karbamatsepiini, topiramaatti, lamotrigiini Lidokaiini, meksiletiini Aivojen dopamiiniradat: motoriikan säätely, kognitiiviset toiminnot, mielihyvä- ja motivaatioradat nigrostriataalinen mesolimbinen mesokortikaalinen tuberohypofyseaalinen 3

4 Selegiliini (B) Dopamiinisynapsi Karbidopa Entakaponi Dopamiinisysteemiin vaikuttavia lääkeaineita Levodopa DA:n esiaste Parkinsonin tauti Karbidopa Dopa-dekarboksylaasin estäjä Parkinsonin tauti Entakaponi COMT-estäjä Parkinsonin tauti Selegiliini, rasagiliini Bromokriptiini, gaberkoliini MAO-B estäjä Dopamiiniagonisti Parkinsonin tauti Parkinsonin tauti Neuroleptit D2 reseptoriantagonisteja Skitsofrenia Atyyppiset AP:t, kuten klotsapiini Aripipratsoli DA ja 5-HT2 reseptorien antagonisteja D2 osittaisagonisti, 5-HT2A antagonisti, 5-HT1A agonisti Skitsofrenia Skitsofrenia, mania? Metyylifenidaatti DA takaisinoton estäjä Tarkkaavuushäiriö 4

5 Antipsykoottinen v. Painonnousu (5-HT2C) Dopamiini D2 reseptorin eston ja antipsykootin annoksen korrelaatio Potency=voimakkuus Efficacy=teho Ortost. hypotensio Refleksitakykardia Huimaus Sedaatio Painonnousu Hypotensio Aivojen noradrenaliiniradat Locus coeruleus, bilateraalinen tumake, joissa yhteensä n NAergistä hermosolua 5

6 Moklobemidi (A) Noradrenerginen synapsi Reboksetiini Klonidiini, Medetomidiini Adrenergisiin reseptoreihin vaikuttavia lääkeaineita Reseptorialatyyppi Agonisteja Antagonisteja 1 Fenyyliefriini, oksimetatsoliini Pratsosiini 2 Medetomidiini, klonidiini Atipametsoli, johimbiini 1 Dobutamiini, prenalteroli Metoprololi, atenololi, asebutoli 2 Salbutamoli, terbutaliini Propranololi (myös 1) 3 Mirabegroni Pindololi 6

7 Aivojen serotonergiset radat: nousevat ja laskevat radat Moklobemidi (A) Serotonerginen synapsi Sitalopraami 7

8 Serotonergisiä lääkeaineita Masennuslääkkeet, fobioiden hoito, anksiolyysi Migreenin kohtauslääkkeet Antiemeettiset lääkkeet SERT esto (serotonin transporter inhibitors) 5-HT1 reseptorien agonismi 5-HT3 reseptorin antagonismi Fluoksetiini, (es)sitalopraami, paroksetiini (SSRI) triptaanit Sumatriptaani, etc. Ondansetroni, granisetroni Laihdutuslääkkeet SERT esto Sibutramiini (?) Anksiolyysi 5-HT1A reseptorin agonismi Buspironi Skitsofrenia 5-HT2A antagonismi (D2 antagonismin lisäksi) Klotsapiini Aivojen histaminergiset radat: hypotalaminen säätelykeskus 8

9 Histamiinireseptoreihin vaikuttavia lääkeaineita Allergialääkkeet Sedaatio, pahoinvointi, painonnousu Mahan erityksen säätely Uni-valverytmin säätely, syömiskäyttäytymisen säätely, analgesia H1 antagonismi tai käänteisagonismi H1 antagonismi aivoissa H2 reseptorin antagonismi suolen limakalvolla Presynaptisen H3 reseptorin modulaatio Deksbromifeniramiini Setiritsiini Hydroksitsiini (toimii myös periferiassa), useat antipsykootit Ranitidiini, famotidiini, nitsatidiini? Aivojen kolinergiset radat: ACh toimii myös aivoissa 9

10 Kolinerginen synapsi: aivojen monitoiminen modulaattori Neostigmiini Rivastigmiini Malationi Sariini Pilokarpiini Atropiini, skopolamiini GABA ja glutamaatti systeemien tasapaino 10

11 Aivojen GABAergiset radat: interneuronit ja pitkät radat Vigabatriini Vigabatriini GABAerginen synapsi: aivojen tärkein nopeasti toimiva estävä mekanismi Tiagabiini Baklofeeni Faklofeeni Baklofeeni Faklofeeni 11

12 GABA A reseptoreihin vaikuttavia aineita GABA Muskimoli (+) Bikukulliini (-) Gaboksadoli (+/-) Etomidaatti Neurosteroidit Penisilliini Zn 2+ Pikrotoksiini Bentsodiatsepiinit Diatsepaami (+) Flumatseniili (0) DMCM (-) Barbituraatit Anesteetit Alkoholi P Aivojen glutamatergiset radat: laajin eksitoiva systeemi, kognition ja solutuhon tasapaino 12

13 Glutamaattisynapsi: aivojen tärkein nopeasti toimiva eksitoiva mekanismi Glutamaattisysteemin kautta vaikuttavia lääkeaineita Alzheimerin tauti NMDAR esto Memantiini Anestesia Glu reseptorien esto (GABA A potentiaatio) Ksenon, N 2 O, ketamiini, inhalaatioanesteetit, EtOH Neuroprotektio, epilepsia Kognitiivisten toimintojen tehostaminen NMDAR ja AMPAR esto Topiramaatti? AMPAR ja NMDAR aktivaatio Ampakiinit? Anksiolyysi Krooninen kipu, Migreenin esto, Masennus? NMDAR glysiinikohdan esto, mglur agonistit NMDAR esto AMPAR esto?? Ketamiini, dekstrometorfaani Topiramaatti Alkoholismi NMDAR ja AMPAR esto Topiramaatti, akamprosaatti 13

A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen. 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen. Asiasisältö

A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen. 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen. Asiasisältö A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso 1 2 3 A B C 1 Autonomisen hermoston farmakologia 1.1 Parasympatomimeetit

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Neuropaattisen kivun lääkkeet Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.

Lisätiedot

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Psykoosilääkkeet Antipsykootit Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden

Lisätiedot

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%

Lisätiedot

Sedaatio. Sedaatiossa, puudutuksissa ja pahoinvoinnin ehkäisyssä käytettäviä lääkeaineita. Sedaation tason arviointi

Sedaatio. Sedaatiossa, puudutuksissa ja pahoinvoinnin ehkäisyssä käytettäviä lääkeaineita. Sedaation tason arviointi Sedaatiossa, puudutuksissa ja pahoinvoinnin ehkäisyssä käytettäviä lääkeaineita Esa Korpi Biolääketieteen laitos, farmakologia Sedaatio Toteuttaminen Potilaan tarpeet / sairaudet, lääkitys Toimenpide Ammattitaito

Lisätiedot

Masennuslääkkeet. Pekka Rauhala

Masennuslääkkeet. Pekka Rauhala Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 28.8. 2017 Psyykenlääkkeet Ahdistusneisuushäiriöiden lääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Sic! 2/2016 Masennus? Tunnetila Mieliala

Lisätiedot

Psykoosilääkkeet Antipsykootit. Pekka Rauhala

Psykoosilääkkeet Antipsykootit. Pekka Rauhala Psykoosilääkkeet Antipsykootit Pekka Rauhala 28.8. 2017 Mielenterveyden häiriöitä Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen

Lisätiedot

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Psykoosilääkkeet Antipsykootit Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2013 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Sympatomimeetit ja sympatolyytit

Sympatomimeetit ja sympatolyytit Sympatomimeetit ja sympatolyytit 28.9.2012 Anni-Maija Linden, FaT, dosentti Biolääketieteen laitos Farmakologia Lääketieteellinen tiedekunta Luentorunko Sympaattisen hermoston välittäjäaineet ja reseptorit

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet. Migreenilääkkeet. Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto

Neuropaattisen kivun lääkkeet. Migreenilääkkeet. Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista. (Kalso ym.

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla

Lisätiedot

Alzheimerin taudin lääkkeet

Alzheimerin taudin lääkkeet Alzheimerin taudin lääkkeet Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta biolääketieteen laitos farmakologia Alois Alzheimer (1864-1915) Neurodegeneratiiviset sairaudet Amyloidiplakit Neurofibrillikimput Lewy

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Lääkkeiden yhteisvaikutukset

Lääkkeiden yhteisvaikutukset 65. Lääkkeiden yhteisvaikutukset Lääkkeiden yhteisvaikutukset Useiden lääkkeiden samanaikainen käyttö on varsin yleistä ja joskus välttämätöntäkin. Potilaalla voi olla useita hoitoa vaativia sairauksia,

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita

Lisätiedot

Yleisanestesian komponentit. Yleisanestesian toteutus. Propofoli. Hypnootit laskimoanestesiassa

Yleisanestesian komponentit. Yleisanestesian toteutus. Propofoli. Hypnootit laskimoanestesiassa Yleisanestesian komponentit Yleisanestesian toteutus Hypnootit Tajuttomuus Analgeetit Kivuttomuus Hermo-lihasliitoksen salpaajat Liikkumattomuus Monoanestesia inhalaatioanesteeteilla (tai ivhypnooteilla)

Lisätiedot

UUDET I.V.-ANESTEETIT

UUDET I.V.-ANESTEETIT UUDET I.V.-ANESTEETIT ANESTESIAKURSSI 25-VUOTTA JUHLAKOKOUS Paasitorni, Helsinki 6.-7.3.2014 Mika Valtonen TYKS Laskimoanesteetit Kemiallinen ryhmä Lääkeaine Barbituraatit Tiopentaali Metoheksitaali Alkyylifenolit

Lisätiedot

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin

Lisätiedot

Psykoosit. Psykoosin määritelmä. Mistä tämä johtuu?

Psykoosit. Psykoosin määritelmä. Mistä tämä johtuu? Psykoosit Kliiniset piirteet Etiologia Hoito Jesper Ekelund, LT, dos. Professori, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Vaasan sairaanhoitopiiri Tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Psykoosin määritelmä

Lisätiedot

Sedaatio. Sedaatiossa, puudutuksissa ja pahoinvoinnin estossa käytettäviä lääkeaineita. Sedaation asteet Bentsodiatsepiinit

Sedaatio. Sedaatiossa, puudutuksissa ja pahoinvoinnin estossa käytettäviä lääkeaineita. Sedaation asteet Bentsodiatsepiinit Sedaatiossa, puudutuksissa ja pahoinvoinnin estossa käytettäviä lääkeaineita Anni-Maija Linden, FaT Biolääketieteen laitos, Farmakologia 21.1.2014 Sedaatio Toteuttaminen Potilaan tarpeet / sairaudet, muu

Lisätiedot

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Granisetron Stada 1 mg kalvopäällysteiset tabletit Granisetron Stada 2 mg kalvopäällysteiset tabletit

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Granisetron Stada 1 mg kalvopäällysteiset tabletit Granisetron Stada 2 mg kalvopäällysteiset tabletit VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Granisetron Stada 1 mg kalvopäällysteiset tabletit Granisetron Stada 2 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen 1 mg:n kalvopäällysteinen

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori

Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori Termejä Synergistinen vaikutus = samansuuntainen vaikutus Antagonistinen vaikutus = vastakkainen vaikutus Additiivinen synergismi =

Lisätiedot

alfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3.

alfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3. Deksmedetomidiini alfa 2 -agonisf RIKU AANTAA, OYL, Prof. TOTEK ja Anestesiologian ja tehohoidon oppiaine TYKS ja Ty ei vaikuta minkään muun systeemin kaula riku.aantaa@tyks.fi Alfa 2 -reseptoreiden sijainti

Lisätiedot

HIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 LT, INFEKTIOLÄÄKÄRI TUULA OUTINEN TAYS XVIII VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS

HIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 LT, INFEKTIOLÄÄKÄRI TUULA OUTINEN TAYS XVIII VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS HIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 LT, INFEKTIOLÄÄKÄRI TUULA OUTINEN TAYS XVIII VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS 2.2.2017 HIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 Psyykenlääkkeet Epilepsialääkkeet Alzheimerin

Lisätiedot

Ahdistuneisuushäiriöt

Ahdistuneisuushäiriöt Anksiolyytit Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Ahdistuneisuushäiriöt sosiaaliset yms. fobiat paniikkihäiriö traumaperäinen stressihäiriö

Lisätiedot

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015 Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,

Lisätiedot

Jokainen kalvopäällysteinen tabletti sisältää 2 mg granisetronia (hydrokloridina).

Jokainen kalvopäällysteinen tabletti sisältää 2 mg granisetronia (hydrokloridina). 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kytril 1 mg kalvopäällysteiset tabletit Kytril 2 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 2.1 Yleiskuvaus 2.2 Vaikuttavat aineet ja niiden määrät Jokainen

Lisätiedot

Tunnetut endokannabinoidireseptorit

Tunnetut endokannabinoidireseptorit Endokannabinoidit Historia Tunnetut endokannabinoidireseptorit Esiintyvät deuterostomeilla (nilviäisistä nisäkkäisiin) Tunnistettu kaksi pääasiallista tyyppiä: CB 1 (1990) ja CB 2 (1993), ensimmäisestä

Lisätiedot

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy

Lisätiedot

Sympatomimeetit ja sympatolyytit

Sympatomimeetit ja sympatolyytit Sympatomimeetit ja sympatolyytit 27.9.2013 Anni-Maija Linden, FaT, dosentti Biolääketieteen laitos Farmakologia Lääketieteellinen tiedekunta Luentorunko Sympaattisen hermoston välittäjäaineet ja reseptorit

Lisätiedot

Sympatomimeetit ja sympatolyytit

Sympatomimeetit ja sympatolyytit Sympatomimeetit ja sympatolyytit 27.9.2013 Anni-Maija Linden, FaT, dosentti Biolääketieteen laitos Farmakologia Lääketieteellinen tiedekunta Luentorunko Sympaattisen hermoston välittäjäaineet ja reseptorit

Lisätiedot

Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta

Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Petri Hyytiä, FT, dosentti Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Sisältö Akuutti päihdealtistus:dopamiinin merkitys Päihteet ja ehdollistuminen

Lisätiedot

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen

Lisätiedot

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio 10. Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto Hermoimpulssi siirtyy hermosolusta toiseen kemiallisten välittäjäaineiden, neurotransmitterien

Lisätiedot

Ahdistuneisuuden hoidossa käytettävät lääkkeet, anksiolyytit

Ahdistuneisuuden hoidossa käytettävät lääkkeet, anksiolyytit Ahdistuneisuuden hoidossa käytettävät lääkkeet, anksiolyytit Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Ahdistuneisuushäiriöt q sosiaaliset yms.

Lisätiedot

Valmisteyhteenveto. Deksametasonia (max 20 mg kerran vuorokaudessa) annetaan samanaikaisesti suun kautta.

Valmisteyhteenveto. Deksametasonia (max 20 mg kerran vuorokaudessa) annetaan samanaikaisesti suun kautta. Valmisteyhteenveto 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Granisetron Bluefish 1 mg tabletti, kalvopäällysteinen Granisetron Bluefish 2 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 mg:n tabletti:

Lisätiedot

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE Uuden Parkinson-potilaan opas 2014 Anne-Maria Kuopio LT, neurologi Materiaali tuotettu yhteistyössä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa. 3 Mikä Parkinsonin

Lisätiedot

Reseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat

Reseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat Reseptorit -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat G-proteini kytketyt reseptorit DRY - 7 transmembrane receptors - > 1% of human genome - > 1000 proteins G-protein selectivity

Lisätiedot

OPIOIDILÖYDÖKSET PALJASTAVAT LÄÄKKEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN

OPIOIDILÖYDÖKSET PALJASTAVAT LÄÄKKEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN OPIOIDILÖYDÖKSET PALJASTAVAT LÄÄKKEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN Erkki Vuori, professori 01.10.2009 Lääketieteellinen tiedekunta OIKEUSLÄÄKETIETEELLISEN KUOLEMAN- SYYNSELVITYKSEN KATTAVUUS v 2006 Ikäryhmä Kuolleet

Lisätiedot

PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011

PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011 PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011 PSYYKENLÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMEISTA Autonominen hermosto säätelee mielen toimintoja (e.tunteet) Aistinelimet (näkö,kuulo) välittävät aistitietoa isoaivojen

Lisätiedot

Äidin lääkkeet ja imetys

Äidin lääkkeet ja imetys Taustaa Rintamaito on ideaali ravinnonlähde vastasyntyneelle lapselle Imetyksen hyödyt niin lapsen kuin äidin terveydelle, sekä äiti-lapsi suhteelle ovat kiistattomat WHO: täysimetys 6kk ikään asti, korvikkeita

Lisätiedot

Parkinsonin taudin lääkkeet

Parkinsonin taudin lääkkeet 28. Parkinsonin taudin lääkkeet Parkinsonin taudin lääkkeet Parkinsonin tauti on oireyhtyä, jossa aivojen ekstrapyraidaalijärjestelän tyvituakkeet ovat vaurioituneet tai niiden toiinta on häiriintynyt.

Lisätiedot

Farmakologian tenttitärpit Toinen välitentti Lyhyet kysymykset. Sisällys

Farmakologian tenttitärpit Toinen välitentti Lyhyet kysymykset. Sisällys Farmakologian tenttitärpit Toinen välitentti Lyhyet kysymykset Sisällys Sivu 2 Bentsomyrkytys Beetasalpaajamyrkytys Parasetamolimyrkytys Partiaalinen agonisti Asetyylikoliiniesteraasi Sivu 3 Lääkehiili

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Unen kemia. Katsaus. Vireyttä lisäävät välittäjäaineet

Unen kemia. Katsaus. Vireyttä lisäävät välittäjäaineet Katsaus Tarja Porkka-Heiskanen ja Dag Stenberg Unen kemia Uni ja valve muodostavat vireystilan jatkumon ääripäät. Uni ei ole ainoastaan valveen puuttumista vaan aivojen aktiivinen tila, joka syntyy samaan

Lisätiedot

Alkoholi- ja huumeriippuvuuden neurobiologiaa

Alkoholi- ja huumeriippuvuuden neurobiologiaa Alkoholi- ja huumeriippuvuuden neurobiologiaa Esa Korpi Diagnosis of drug dependence in humans Intense craving or compulsive urge for a drug Impaired control over drug usage Withdrawal symptoms when stopping

Lisätiedot

Neuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut

Neuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut Neuronin fysiologia 3 Ionikanavat Ligandi aktivoidut Ligandi aktivoidut ionikanavat Kanavat koostuvat reseptoriosasta joka sitoo hermovälittäjäaineita sekä ionikanavasta joka aukeaa välittäjän sitouduttua

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

Martti Attila, Erja Kuusela, Marja Raekallio ja Outi Vainio (toim.) Eläinanestesiologia

Martti Attila, Erja Kuusela, Marja Raekallio ja Outi Vainio (toim.) Eläinanestesiologia Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Oppimateriaalia 4 Martti Attila, Erja Kuusela, Marja Raekallio ja Outi Vainio (toim.) Eläinanestesiologia LUKU 1. ### Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Kliininen lääkeaineoppi 2 op. Tammi-helmikuu 2014 Salla Kalsi Proviisori salla.kalsi@pkssk.fi p. 013 171 6693

Kliininen lääkeaineoppi 2 op. Tammi-helmikuu 2014 Salla Kalsi Proviisori salla.kalsi@pkssk.fi p. 013 171 6693 Kliininen lääkeaineoppi 2 op. Tammi-helmikuu 2014 Salla Kalsi Proviisori salla.kalsi@pkssk.fi p. 013 171 6693 Tietoa kurssista Luentoja 20 h + tentit (2 x 2 h) Kurssi kahdessa osassa (1+2) Oppikirjana:

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakkariippuvuus ensimmäinen terveyshaitta Muut (fyysiset) terveyshaitat

Lisätiedot

Alkoholi- ja huumeriippuvuuden neurobiologiaa

Alkoholi- ja huumeriippuvuuden neurobiologiaa Alkoholi- ja huumeriippuvuuden neurobiologiaa Esa Korpi Helsingin yliopisto, biolääketieteen laitos, farmakologia Diagnosis of drug dependence in humans Intense craving or compulsive urge for a drug Impaired

Lisätiedot

Hengityselimistön lääkkeet

Hengityselimistön lääkkeet Hengityselimistön lääkkeet Salla Kalsi Proviisori Yskän hoidossa käytettävät lääkkeet Yskä on normaalisti keuhkoja suojeleva refleksitoiminta Tilapäinen yskä ei yleensä vaadi hoitoa Yskänlääkkeiden tehoa

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus - tupakkariippuvuuden neurobiologiaa

Nikotiiniriippuvuus - tupakkariippuvuuden neurobiologiaa Nikotiiniriippuvuus - tupakkariippuvuuden neurobiologiaa Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakkariippuvuus

Lisätiedot

Lääkkeiden haittavaikutukset

Lääkkeiden haittavaikutukset Lääkkeiden haittavaikutukset Salla Kalsi Proviisori Ihoon ja ihonalaiskudokseen kohdistuvat haittavaikutukset Lääkeaineet voivat aiheuttaa erilaisia ihoreaktioita Esim. virukset voivat myös aiheuttaa samankaltaisia

Lisätiedot

Edenneen Parkinsonin taudin hoito ja Duodopapotilaan valinta

Edenneen Parkinsonin taudin hoito ja Duodopapotilaan valinta Edenneen Parkinsonin taudin hoito ja Duodopapotilaan valinta Neu oyl Susanna Hintikka 20.5.2015 Sisällöstä Parkinsonin taudin patofysiologiaa Motoriset oireet ja niiden hoito Ei-motoriset oireet ja niiden

Lisätiedot

Muistisairauksien lääkehoito. Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala

Muistisairauksien lääkehoito. Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala Muistisairauksien lääkehoito Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala Muistisairaudet: määrittelyä Dementian tilalle suositellaan termiä muistisairaus

Lisätiedot

Lääkkeet ja alkoholi Suomen Apteekkariliitto 2006

Lääkkeet ja alkoholi Suomen Apteekkariliitto 2006 Lääkkeet ja alkoholi Suomen Apteekkariliitto 2006 2 Lääkkeen ja alkoholin samanaikainen käyttö voi aiheuttaa ongelmia Lääkkeitä käytettäessä alkoholia tulisi nauttia vain, jos niillä ei ole haitallisia

Lisätiedot

Kehitysopilliselta kannalta tarkasteltuna seksuaalisuus

Kehitysopilliselta kannalta tarkasteltuna seksuaalisuus Andrologia Olavi Pelkonen Miehisyyden käsitteeseen sisältyy monenlaisia mielikuvia alkaen seksuaalisesta suorituskyvystä ja päätyen Arnold Schwarzeneggerin ulkomuotoon. Tässä katsauksessa tarkastelen lääkkeitä

Lisätiedot

Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa?

Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa? Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa? Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Valtakunnallinen PET keskus ja neurologian klinikka Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866

Lisätiedot

Masennustila on vanhuusiän yleisin psykiatrinen

Masennustila on vanhuusiän yleisin psykiatrinen Näin hoidan Marko Sorvaniemi Masennustila on yleisin vanhuusiän psykiatrinen sairaus. Vanhuusiän masennustilan diagnostiset kriteerit ovat samat kuin työikäisillä. on tehokasta yhtä hyvin akuutin kuin

Lisätiedot

Alzheimerin taudin lääkkeet

Alzheimerin taudin lääkkeet Alzheimerin taudin lääkkeet Alzheimerin tauti Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus, se käsittää n. 60 % kaikista dementioista. Vaskulaarinen dementia ja Lewyn kappale -dementia ovat

Lisätiedot

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN LÄÄKEHOITO. Pauliina Piiroinen, psykiatrian erikoislääkäri, kognitiivinen psykoterapeutti

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN LÄÄKEHOITO. Pauliina Piiroinen, psykiatrian erikoislääkäri, kognitiivinen psykoterapeutti PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN LÄÄKEHOITO Pauliina Piiroinen, psykiatrian erikoislääkäri, kognitiivinen psykoterapeutti Psyykenlääkkeistä: Vaikutus perustuu keskushermoston toimintaan vaikuttamiseen, hermosolujen

Lisätiedot

Metadoni. Päihdelääketieteen yhdistys ry Torstaikoulutus 4.12.2014 Markus Forsberg

Metadoni. Päihdelääketieteen yhdistys ry Torstaikoulutus 4.12.2014 Markus Forsberg Metadoni Päihdelääketieteen yhdistys ry Torstaikoulutus 4.12.2014 Markus Forsberg 1 Sisältö Metadonin kemiaa Metadonin farmakodynamiikka Metadonin farmakokinetiikka Metadonin tärkeimmät haittavaikutukset

Lisätiedot

Antihistamiinit; nuhalääkkeet; yskänlääkkeet

Antihistamiinit; nuhalääkkeet; yskänlääkkeet Antihistamiinit; nuhalääkkeet; yskänlääkkeet Histamiini Kudokset (iho, keuhkot) Syöttösolut GI-kanava Mahalaukun enterokromaffiiniset solut Veri Basofiiliset valkosolut Lymfosyytit Histidiinidekarboksylaasi

Lisätiedot

Masennuslääkkeet ja litium

Masennuslääkkeet ja litium 23. Masennuslääkkeet ja litium Masennuslääkkeet ja litium Depression osalta rajanveto normaalin ja patologisen välille on usein vielä vaikeampaa kuin monissa muissa psyykkisissä sairauksissa. Siksi ei

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,

Lisätiedot

Lääkeresistentin depression lääkehoidon suuntaviivoja

Lääkeresistentin depression lääkehoidon suuntaviivoja Lääkevaaka Lääkeresistentin depression lääkehoidon suuntaviivoja Erkki Isometsä ja Erkka Syvälahti Depressiopotilaista noin 15 30 % ei saa selvää vastetta kahdessakaan peräkkäisessä lääkehoitoyrityksessä,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Primperan 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Primperan 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Primperan 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Metoklopramidihydrokloridimonohydraatti, joka vastaa metoklopramidihydrokloridia 10 mg/tabletti.

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Selegilin Mylan 5 mg tabletti Selegilin Mylan 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Selegilin Mylan 5 mg tabletti Selegilin Mylan 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Selegilin Mylan 5 mg tabletti Selegilin Mylan 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Selegiliinihydrokloridi 5 mg tai 10 mg. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Granisetron Fresenius Kabi 1 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Granisetron Fresenius Kabi 1 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Granisetron Fresenius Kabi 1 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Vaikuttava aine on granisetroni. Yksi ml injektionestettä sisältää

Lisätiedot

Valproaatinsikiöaikaiset vaikutukset

Valproaatinsikiöaikaiset vaikutukset Valproaatinsikiöaikaiset vaikutukset Suomen Epilepsiaseuran koulutustilaisuus 19.3.2015 Mari Videman, lastenneurologian el, Konsultaatioepilepsiavastaanotto, LNS Valproaatti Rakenteeltaan yksinkertainen

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Epilepsialääkkeiden farmakologiaa

Epilepsialääkkeiden farmakologiaa Epilepsialääkkeiden farmakologiaa Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto Epileptisten kohtausten ja oireyhtymien jakoa (prevalenssi Suomessa noin 0.5-1%, 50000 potilasta) n Idiopaattiset

Lisätiedot

KIRJALLISUUSKATSAUS HISTAMIININ H3-RESEPTORI LÄÄKEKEHITYKSEN KOHTEENA KOKEELLINEN OSA

KIRJALLISUUSKATSAUS HISTAMIININ H3-RESEPTORI LÄÄKEKEHITYKSEN KOHTEENA KOKEELLINEN OSA KIRJALLISUUSKATSAUS HISTAMIININ H3-RESEPTORI LÄÄKEKEHITYKSEN KOHTEENA KOKEELLINEN OSA NEURONAALISEN HISTAMIININ JA H3-RESEPTORIN MERKITYS ALKOHOLIVAIKUTUSTEN VÄLITTYMISESSÄ Jenni Vanhanen Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Epilepsialääkkeiden farmakologiaa

Epilepsialääkkeiden farmakologiaa Epilepsialääkkeiden farmakologiaa Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, biolääketieteen laitos, farmakologia Epileptisten kohtausten ja oireyhtymien jakoa (prevalenssi Suomessa noin 1%, 50000 potilasta)

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Triptyl 10 mg tabletti, kalvopäällysteinen Triptyl 25 mg tabletti, kalvopäällysteinen Triptyl 50 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN

Lisätiedot

Kaisa Taina Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto

Kaisa Taina Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto I KIRJALLINEN OSA EKSTRASYNAPTISET GABA A -RESEPTORIT LÄÄKEKEHITYKSEN KOHTEENA II KOKEELLINEN OSA - [ 3 H]MUSKIMOLIN SITOUTUMISEN ASSOSIAATIO JA DISSOSIAATIO GABA A -RESEPTOREISSA Kaisa Taina Helsingin

Lisätiedot

Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen

Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen Petri Hyytiä, FT, dosentti, yliopistotutkija Biolääketieteen laitos/farmakologia Päihdepäivä 8.3.2012 Riippuvuussykli Akuutti mielihyvä

Lisätiedot

5-hydroksitryptamiini ja 5-HTreseptoreihin

5-hydroksitryptamiini ja 5-HTreseptoreihin 18. 5-hydroksitryptaiini ja 5-HT-reseptoreihin vaikuttavat lääkeaineet 5-hydroksitryptaiini ja 5-HTreseptoreihin vaikuttavat lääkeaineet 5-hydroksitryptaiini (5-HT, serotoniini) toiii välittäjäaineena

Lisätiedot

Geenitutkmukset lääkehoidon tukena. Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy

Geenitutkmukset lääkehoidon tukena. Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy Geenitutkmukset lääkehoidon tukena Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy Sama annos ei sovi kaikille Lääkehoidon turvallisuudesta Lääkehoidon ongelmien osuus kaikista terveydenhuollon suorista kustannuksista

Lisätiedot

Lääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki 8.10.2010

Lääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki 8.10.2010 Lääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki 8.10.2010 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa

Lisätiedot

22.12.2006 Euroopan unionin virallinen lehti L 367/33

22.12.2006 Euroopan unionin virallinen lehti L 367/33 22.12.2006 Euroopan unionin virallinen lehti L 367/33 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1950/2006, annettu 13 päivänä joulukuuta 2006, hevoseläinten hoidossa keskeisten aineiden luettelon laatimisesta eläinlääkkeitä

Lisätiedot

Histamiini ja histamiiniantagonistit

Histamiini ja histamiiniantagonistit 17. Histamiini ja histamiiniantagonistit Histamiini ja histamiiniantagonistit Histamiinin esiintyminen Histamiinia eli 2(4imidatsolyyli)etyyliamiinia esiintyy elimistön kaikissa osissa, erityisen runsaasti

Lisätiedot

Ihonalaisen lääkeannostelijan käyttö saattohoidosssa

Ihonalaisen lääkeannostelijan käyttö saattohoidosssa Ihonalaisen lääkeannostelijan käyttö saattohoidosssa Geriatrian ja Yleislääketieteen erikoislääkäri NSCPM 2011 Kipupumppu Milloin on aiheellista siirtyä pumppuhoitoon? Suun kautta lääkitys ei onnistu Pahoinvointi

Lisätiedot

Dekstrometorfaani (DXM)

Dekstrometorfaani (DXM) Julkaistu 19.1.2011 Dekstrometorfaania on käytetty maailmalla jo 1950-luvulta lähtien yskänlääkkeenä, sillä se vähentää yskänärsytystä vaikuttamalla keskushermostossa. Suomessa dekstrometorfaania sisältäviä

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Granisetron Hameln 1 mg/ml injektio-/infuusiokonsentraatti, liuosta varten

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Granisetron Hameln 1 mg/ml injektio-/infuusiokonsentraatti, liuosta varten VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Granisetron Hameln 1 mg/ml injektio-/infuusiokonsentraatti, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Vaikuttava aine on granisetroni. 1 ml injektio-/infuusiokonsentraattia

Lisätiedot

Neurobiologia L/H1k-L/H2s

Neurobiologia L/H1k-L/H2s Neurobiologia L/H1k-L/H2s A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi ml injektio-/infuusiokonsentraattia sisältää 1 mg granistetronia (hydrokloridina).

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi ml injektio-/infuusiokonsentraattia sisältää 1 mg granistetronia (hydrokloridina). VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Granisetron B. Braun 1 mg/ml injektio-/infuusiokonsentraatti, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi ml injektio-/infuusiokonsentraattia sisältää

Lisätiedot