Masennustila on vanhuusiän yleisin psykiatrinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Masennustila on vanhuusiän yleisin psykiatrinen"

Transkriptio

1 Näin hoidan Marko Sorvaniemi Masennustila on yleisin vanhuusiän psykiatrinen sairaus. Vanhuusiän masennustilan diagnostiset kriteerit ovat samat kuin työikäisillä. on tehokasta yhtä hyvin akuutin kuin jatko- ja estohoitovaiheen aikana. Suositeltavimpia valmisteita ovat serotoniiniselektiiviset masennuslääkkeet. Useita muitakin vaihtoehtoja on tarjolla, uusia ja vanhoja. Poikkeavat lääkevasteet, haittavaikutukset ja yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa aiheuttavat käytännön pulmia vanhuksen masennusta hoidettaessa. Lääkitys aloitetaan pienellä annoksella, sitä suurennetaan hitaasti, ja vastetta maltetaan odottaa pitemmän aikaa. Hyvään lääkehoitoon kuuluu aina psykososiaalinen hoito. Masennustila on vanhuusiän yleisin psykiatrinen sairaus. Suomen väestöstä 15 % on yli 65-vuotiaita ja heistä % kärsii haittaavista masennusoireista. Laitoshoidossa vanhuusiän masennustilojen esiintyvyys on 2 3-kertainen. Vanhuksen masennuksen riskitekijät ovat varsin samankaltaiset kuin nuoremmilla: naissukupuoli, aiemmat masennusjaksot, oheissairaudet, sukurasite, yksin jääminen, sosiaalisen tuen puute ja taloudelliset vaikeudet (Rotschild 1996). Ennen 50 vuoden ikää podettu masennustila altistaa paitsi myöhemmän iän alakulolle myös muulle sairastuvuudelle ja ennenaikaiselle kuolemalle (Walker ja Katona 1997, Vaillant ja Mukamal 2001). Milloin ja miksi masennuslääkitys? Toimintakykyä heikentävä tai kärsimystä aiheuttava masennustila vaatii hoitoa. Vanhuksen masennustilan diagnostiset kriteerit ovat samat kuin työikäisellä. Oirekuvassa korostuvat usein ruumiilliset vaivat, kognitiiviset häiriöt, tuskaisuus ja itsetuhoisuus. Hoitamatta jättämiseen on vaikea löytää järkiperusteluita. Erityisen pulmallista on lääkehoidosta pidättäytyminen tai tehottomien annosten käyttö haittavaikutusten pelon takia tai siksi, että masennusta pidetään vanhuksen elämäntilanteeseen nähden ymmärrettävänä. Masennuslääkitys tehoaa vanhuksen masennustilaan (Wilson ym. 2001). Optimioloissa kliinisesti hyödyllinen vasteosuus akuutti- ja jatkohoidon vaiheessa masennuslääkettä saaneilla on vaihdellut välillä %; lumelääkettä saaneilla osuus on ollut % (Futterman ym. 1995). Estohoidonkin tehosta on kertynyt näyttöä. Toistuvaa masennusta potevista vanhuksista, joiden hoidossa yhdistettiin nortriptyliini ja ajankohtaisiin ihmissuhdepulmiin painottuva psykoterapia, sairastui uudelleen kolmen vuoden seurannassa 20 %, lumelääkeryhmässä peräti 90 % (Reynolds ym. 1999). Ennen masennuslääkityksen aloittamista Onnellinen ikääntyminen edellyttänee persoonallisuuden myönteisten piirteiden säilymistä tai syntymistä. Vanhuksen kyky sietää ja tarkastella asioita ja ilmiöitä monipuolisesti sekä kyky säädellä tunnetiloja auttavat sopeutumaan. Se on yhteydessä hyväksi koettuun elämänlaatuun Duodecim 2002;118:

2 (Alexopoulos 2001). Ikä lisää kuitenkin paitsi kokemusta myös vaivoja. Nykyään vanhuksia kuultaneen enemmän heidän vaivojensa kuin heidän kokemuksensa vuoksi. Arkinen omien tai puolison vanhempien ja isovanhempien tapaaminen koetaan usein piinalliseksi. Suku tarjoaa sukupolville aiempaa vähemmän yhteisöllisyyttä. Työikäisen tärkeimmät ihmissuhteet syntyvät opiskelun, työn ja harrastusten kautta. Lapsetkin menettävät yhteyden ymmärtää ikääntymistä, elämänkaarta syntymästä kuolemaan. Vanhus kokee jäävänsä ja jää yksin. Masennuslääkitystä aloittaessaan lääkärin on välttämätön ymmärtää vanhuksen elämänkaarta ja ajankohtaista elämäntilannetta, persoonallisuuden piirteitä sekä käsityksiä terveydestä, sairaudesta ja sen hoidosta. Hyvään lääkehoitoon kuuluu poikkeuksetta myös psykososiaalinen hoito. Lääkeaineiden imeytyminen ruoansulatuskanavasta hidastuu ikääntyessä. Rasvaliukoisten lääkeaineiden jakautumistila kasvaa, koska rasvakudoksen suhteellinen osuus lisääntyy. Pitoisuudet jäävät pienemmiksi, mutta vaikutusaika pitenee. Lääkeaineiden hajoaminen maksassa hidastuu, ja maksan kautta kulkeva veren virtaus vähenee. Erittyminen munuaisten kautta hidastuu selvästi. Ikääntyminen saa aikaan myös määrällisiä ja laadullisia reseptorimuutoksia sekä hermoverkon tiedonkulun häiriöitä (Alexopoulos 2001). Muutokset yleensä suurentavat lääkeainepitoisuutta ja lääkevaikutusta. Vasteen yksilölliset erot korostuvat ja voivat poiketa odotetusta. Masennuslääkkeen valinta ja käytön aloitus Suomessa on nykyään käytössä useita eri tavoin vaikuttavia masennuslääkeryhmiä. Tehoerot ryhmien välillä ja sisällä ovat varsin vähäiset, joskin vanhuksilla asiaa on tutkittu osin puutteellisesti. Masennuslääkkeen valinta perustuu pitkälti haittavaikutusten välttämiseen. Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät sopivat parhaiten vanhuksen masennustilan lääkehoitoon. Uusien ja toisen polven masennuslääkkeiden ryhmästä löytyy hyviä vaihtoehtoja. Trisykliset masennuslääkkeet ovat jääneet toisen tai jopa kolmannen linjan lääkkeiksi (Wilson ym. 2001). Taulukossa on valikoima vanhuusiän masennuksen hoitoon soveltuvia lääkkeitä. Siinä on esitetty myös suositellut aloitus- ja ylläpitoannokset, suuntaa antavat pitoisuusalueet sekä nimenomaan vanhusten hoidossa ilmenneet yleisimmät haittavaikutukset. Aloitusannosta suurennetaan asteittain viikon välein, kunnes päästään ylläpitoalueelle. Vastetta on odotettava työikäisiin verrattuna pidempään eli vähintään 6 8 viikkoa. Ellei vastetta ilmene tai haittavaikutukset ovat huomattavia, vaihdetaan lääkeryhmää. Yksilölliset pitoisuusvaihtelut voivat olla jopa monikymmenkertaiset. Sopivan pitoisuuden arviointi lääkeannoksen perusteella vaikeutuu iän myötä. Lääkepitoisuudella ja kliinisellä vasteella on yhteys ainakin trisyklisiä masennuslääkkeitä käytettäessä. Muidenkin kuin trisyklisten masennuslääkkeiden pitoisuusmäärityksistä on hyötyä, jos vaste on puutteellinen, hoitomyöntyvyys halutaan tarkistaa tai poikkeuksellisia haittavaikutuksia ilmenee. Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät ovat kemialliselta rakenteeltaan heterogeeninen ryhmä. Niillä on keskenään kliinisesti merkittäviä farmakokineettisiä ja lääkeaineenvaihdunnallisia eroja. Sertraliinin farmakokinetiikka ei merkittävästi muutu iän myötä. Annosta ei ole tarpeen muuttaa. Jos vanhus kärsii samanaikaisesti voimakkaasta ahdistuksesta, aloitusannos voi olla 25 mg/vrk. Sitalopraamin puoliintumisaika on vanhuksilla pitempi kuin nuoremmilla, joten annokset on syytä puolittaa. Yhteisvaikutusten suhteen sekä sertraliini että sitalopraami ovat turvallisimmat serotoniiniselektiivisistä masennuslääkkeistä vanhuksia hoidettaessa. Myös masennuslääkkeiden sitoutumisella veren valkuaisaineisiin on kliinistä merkitystä monia lääkkeitä käyttäville vanhuksille. Sertraliinin sitoutumisaste valkuaisaineisiin on yli 97 % mutta sitalopraamin vain 70 %. Paroksetiinin, fluoksetiinin ja fluvoksamiinin 394 M. Sorvaniemi

3 Taulukko. Vanhuusiän masennustilan hoitoon soveltuvia masennuslääkkeitä, niiden aloitus- ja ylläpitoannokset, pitoisuusalueet sekä yleisimmät haittavaikutukset. Masennuslääke Aloitusannos (mg) Ylläpitoannos (mg) Pitoisuusalue Yleisimmät haittavaikutukset Sertraliini nmol/l päänsärky, pahoinvointi, ripuli Sitalopraami nmol/l heikkous, uneliaisuus, suun kuivuminen Paroksetiini nmol/l pahoinvointi, päänsärky, unettomuus Fluoksetiini nmol/l 1 hermostuneisuus, pahoinvointi, unettomuus Fluvoksamiini nmol/l pahoinvointi, päänsärky, ripuli Venlafaksiini 37, ? päänsärky, pahoinvointi, huimaus Mirtatsapiini ? väsymys, painonnousu, hypotensio Mianseriini nmol/l väsymys, huimaus, painonnousu Tratsodoni ,1 4,3 µmol/l väsymys, suun kuivuminen, huimaus Moklobemidi ,4 6,3 µmol/l pahoinvointi, unettomuus, ahdistuneisuus Amitriptyliini nmol/l 2 suun kuivuminen, väsymys, ummetus Doksepiini nmol/l 3 suun kuivuminen, väsymys, ummetus Nortriptyliini nmol/l suun kuivuminen, pahoinvointi, ummetus 1 Lisäksi norfluoksetiini nmol/l 2 Amitriptyliinin ja nortriptyliinin yhteenlaskettu pitoisuus 3 Doksepiinin ja nordoksepiinin yhteenlaskettu pitoisuus farmakokineettiset ja yhteisvaikutuksiin liittyvät riskit vanhuksilla ovat suuremmat kuin sertraliinin ja sitalopraamin, mutta ne ovat vältettävissä asianmukaisilla annoksilla ja seurannalla (Newhouse 1996). Serotoniiniselektiivisten lääkkeiden käytön yhteydessä on etenkin iäkkäillä naisilla kuvattu esiintyneen ensimmäisen hoitokuukauden aikana hyponatremiaa. Natriumin määritys kannattaa muistaa, jos kliininen tila hoidon alussa ei kohene. Lisäksi serotoniiniselektiivisten lääkkeiden seksuaalitoimintojen häiriöitä aiheuttavat vaikutukset ovat haitaksi vanhuksellekin. Uuden polven ja muita masennuslääkkeitä Venlafaksiini on serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjä. Sen suhteellinen serotoniinivaikutus on voimakkaampi pienemmillä annoksilla ja haitat samankaltaiset kuin serotoniiniselektiivisten lääkkeiden. Venlafaksiinin antikolinergiset ja väsyttävät vaikutukset ovat vähäiset. Se on sydämen kannalta turvallinen ja asentohypotension riski on pieni. Venlafaksiinin on raportoitu aiheuttavan verenpaineen nousua. Vanhuksille tällä riskillä on merkitystä, kun venlafaksiinin vuorokausiannos on yli 150 mg. Verenpaineen seuranta on silloin aiheellista. Mirtatsapiini on noradrenerginen ja spesifisesti serotonerginen masennuslääke. Sen serotonergiset ja antikolinergiset haittavaikutukset ovat vähäiset. Se on suhteellisen turvallinen sydämen kannalta. Mirtatsapiini väsyttää ja sillä on painoa nostava vaikutus. Mianseriini ja tratsodoni ovat ns. toisen polven masennuslääkkeitä. Niillä on ahdistusta lievittävää vaikutusta. Hoidon alussa voi esiintyä voimakasta väsymystä. Kummankin antikolinergiset vaikutukset ovat vähäiset. Mianseriini on suhteellisen turvallinen sydämen kannalta, mutta tratsodoni voi aiheuttaa rytmihäiriöitä ja asentohypotensiota. Mianseriinin käytön yhteydessä on kuvattu esiintyneen agranulosytoosia (1:5 000) kahden ensimmäisen hoitokuukauden aikana. Erityisesti kuumeen ja kurkkukivun yhteydessä verenkuvan tarkistaminen on tarpeen. Tratsodonin käyttöön liittyy serotonergisia haittoja ja harvinaisena priapismia (1:6 000). Moklobemidi on reversiibeli MAO-A:n estäjä. Sen haittavaikutukset ovat serotonergisesti painottuvia; antikolinergiset sekä sydämeen ja verenkiertoelimistöön kohdistuvat haitat ovat vähäiset. Moklobemidilla on aktivoiva vaikutus ja se saattaa aiheuttaa vanhuksille unihäiriöiden lisäksi voimakasta levottomuutta. Moklobemidin käyttö serotonergisten lääkkeiden kanssa on kielletty. 395

4 Trisykliset masennuslääkkeet Laitoshoidossa olevista iäkkäistä, masentuneista miehistä peräti 85 %:lla on todettu olevan vähintään suhteellinen vasta-aihe trisyklisten masennuslääkkeiden käytölle (Newhouse 1996). Trisyklisiä masennuslääkkeitä ei kannata kuitenkaan hylätä kokonaan. Varsinkin vaikeissa masennustiloissa ne ovat edelleen hyvä valinta. Trisyklisten masennuslääkkeiden tärkeimmät haitat ovat annoksesta riippuvaiset sydämen kinidiinivaikutus sekä ääreis- ja keskushermoston antikolinerginen vaikutus. Asentohypotensio on myös vakava haitta. Se ei ole annoksesta riippuvainen. Nortriptyliini on sydämen ja verenkiertoelimistön kannalta turvallisin vaihtoehto. Sen antikolinergiset haitat ovat suhteellisen vähäiset. Trisyklisistä masennuslääkkeistä nortriptyliiniä on pidetty ensisijaisena hoidettaessa masentunutta, erityisesti apaattista vanhusta. Doksepiinilla ja amitriptyliinillä on voimakas väsyttävä mutta myös ahdistusta lievittävä vaikutus. Amitriptyliinin antikolinergiset haittavaikutukset ovat suurimmat. Hoidettaessa vanhuksia trisyklisillä masennuslääkkeillä on syytä seurata verenpainetta, syketaajuutta ja EKG:tä. Tukilääkitys Paha ja rauhaton olo jäytää masentunutta vanhusta usein eniten. Bentsodiatsepiinit auttavat ahdistukseen nopeasti. Potilaan oireiden helpottaminen on lääkärin ensisijainen tehtävä, ja se painaa vaa assa enemmän kuin lääkeaineriippuvuuden tai muiden haittojen kehittymisen pelko. Oksatsepaami ja loratsepaami ovat soveltuvimmat vaihtoehdot. Bentsodiatsepiinit ovat tehokkaimpia masennustilan akuutin vaiheen hoidossa. Bentsodiatsepiinivasteella on taipumus heiketä ensimmäisen hoitokuukauden jälkeen. Ahdistuslääkityksen vähittäistä lopettamista pitäisi kokeilla viimeistään puolen vuoden säännöllisen käytön jälkeen. Joskus tämä ei onnistu, ja säännöllisen seurannan turvin hoitoa voidaan jatkaa. Buspironin pulmana on hitaasti tuleva vaikutus ahdistusoireisiin. Unen tarve vähenee ikääntyessä mutta unijaksoja on enemmän ja niitä esiintyy myös päiväsaikaan. Nukahtamislääkkeiden käyttöön pätevät varsin hyvin samat linjaukset kuin bentsodiatsepiinien käyttöön ahdistuksen hoidossa. Kivut ja säryt lisääntyvät ikääntymisen myötä, ja ne ovat yhteydessä unihäiriöihin, masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Kipulääkityksen pitäisi ensisijaisesti olla syynmukaista. Masennuslääkkeistäkin voi olla hyötyä. Esimerkiksi tavanomainen trisyklinen masennuslääke pienin annoksin ja mahdollisesti bentsodiatsepiiniin yhdistettynä lievittää kipua, särkyä ja ahdistuneisuutta ja auttaa uneen. Vanhassa vara parempi. Masennuslääkityksen seuranta ja lopetus a seurataan alkuvaiheessa tiiviisti joko käynnein tai soitoin korostaen säännöllisen lääkkeenoton merkitystä, sillä vaste ilmaantuu hitaasti. Läheisten mukaan ottaminen parantaa yleensä vanhuksen hoitomyöntyvyyttä tai antaa siitä oikeamman käsityksen. Masennuslääkehoitoa jatketaan 6 12 kuukautta sen jälkeen, kun hyväksyttävä vaste tietyllä annoksella on saavutettu. Masennuksen uusiutumisen riski on suurin ensimmäisen hoidonjälkeisen vuoden aikana, ja se kasvaa iän myötä (Reynolds ym. 1999). Estohoidon kriteerit ovat samat kuin työikäisillä. Masennuslääkitys lopetetaan asteittain saman tai pitemmän ajan kuluessa kuin lääkitystä aloitettaessa saavutettiin ylläpitoannos. Jos vanhus ei toivu masennuksesta Kliinisestä työstä on tuttua, että vanhus ei toivu masennuksesta, vaikka yksilöllisesti räätälöity hoito olisi ollut suositusten mukainen. Tällöin vanha viisaus auttaa: taudinmääritys ei ollut oikea, hoito ei ollut oikea tai hoito ei mennyt perille, eivätkä kaikki parane. Psykogeriatrin tai psykiatrin konsultaatio on paikallaan, jos toipuminen ei etene hyväksyttävästi viimeistään neljän kuukauden aikana tai aiemmin, jos tarvitaan sairaala- tai sähköhoitoa. 396 M. Sorvaniemi

5 Sähköhoito on vanhuksen vakavan masennuksen tehokas ja turvallinen hoito (Heikman 1995). Erotusdiagnostisesti suru, toimintakykyä masennusta voimakkaammin lamaava ahdistuneisuus, kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakso ja psykoottisuus on syytä sulkea pois. Psykoosioireiden kehittyminen vanhuusiän masennustilassa on yleisempää kuin työikäisillä. Korostuneet arvottomuuden ja syyllisyyden tunteet viittaavat psykoottisuuteen. Ulospäin suuntautuvaa vainoharhaisuutta edeltää usein jumittuminen oman kehon etenkin ruoansulatuselimistön toimintaan. Psykoottisen masennuksen ja toisinaan myös vaikean, pitkittyneen ja tavanmukaiseen hoitoon huonosti reagoivan masennustilan hoidossa tarvitaan psykoosilääkitystä. Tavanomaisista psykoosilääkkeistä haloperidoli (0,25 2 mg/vrk), perfenatsiini (2 12 mg/vrk) ja melperoni (10 200mg/vrk) ovat soveltuvimmat. Kardiovaskulaariset riskit ovat suhteellisen vähäiset mutta neurologiset haitat ongelma. Lääkeyhteisvaikutusten riski kasvaa. Myös levomepromatsiini on ensisijaisesti tavanomainen antipsykootti eli neurolepti. Sitä käytetään tarpeettoman paljon vanhusten unihäiriöiden hoidossa. Uusista psykoosilääkkeistä risperidoni ja olantsapiini auttavat paitsi psykoosioireisiin ilmeisesti myös mielialaoireisiin. Risperidonia kannattaa kokeilla annosvälillä 0,5 2 mg/vrk, olantsapiinia annosvälillä 2,5 10 mg/vrk. Risperidonin haitat vanhuksia hoidettaessa ovat käytännössä enimmäkseen neurologisia; olantsapiini aiheuttaa väsymystä ja painonnousua. MARKO SORVANIEMI, LT, apulaisopettaja, ylilääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri, psykiatrian tulosalue Steniuksenkatu Rauma Kirjallisuutta Alexopoulos G. New concepts for prevention and treatment of late-life depression. Am J Psychiatry 2001;158: Futterman A, Thompson L, Gallagher-Thompson D, Ferris R. Depression in later life: epidemiology, assessment, etiology, and treatment. Kirjassa: Beckham E, Leber W, toim. Handbook of depression. New York: Guilford Press, 1995, s Heikman P. Sähköhoito on käypä hoito. Duodecim 1995;111: Newhouse P. Use of serotonin selective reuptake inhibitors in geriatric depression. J Clin Psychiatry 1996;57 Suppl 5:S Reynolds C, Frank E, Perel J, ym. Nortriptyline and interpersonal psychotherapy as maintenance therapies for recurrent major depression: a randomized controlled trial in patients older than 59 years. JAMA 1999;281: Rotschild A. The diagnosis and treatment of late-life depression. J Clin Psychiatry 1996;57 Suppl 5:S5 11. Vaillant G, Mukamal K. Succesful aging. Am J Psychiatry 2001;158: Walker Z, Katona C. Depression in elderly people with physical illness. Kirjassa: Robertson M, Katona C, toim. Depression and physical illness. Chichester: John Wiley & Sons, 1997, s Wilson K, Mottram P, Sivanranthan A, Nightingale A. Antidepressant versus placebo for depressed elderly (Cochrane Review). Cochrane Database Syst Rev 2001;2:CD Mitä opin 1. Merkittävää farmakokinetiikan muutosta iän myötä ei tapahdu a) fluoksetiinilla b) paroksetiinilla c) sertraliinilla d) sitalopraamilla 2. Hyponatremiaa vanhuksilla on todettu a) serotoniiniselektiivisten lääkkeiden b) trisyklisten lääkkeiden c) moklobemidinyhteydessä 3. Trisyklisten masennuslääkkeitten annosriippuvaisia haittoja ovat a) sydämen kinidiinivaikutus b) ääreishermoston antikolinergiset vaikutukset c) keskushermoston antikolinergiset vaikutukset d) asentohypotensio Oikeat vastaukset sivulla

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit 1.12.2014, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Masennuslääkitys päivystystilanteessa. Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen

Masennuslääkitys päivystystilanteessa. Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen Päivystyspsykiatria Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen Masennuslääkityksen aloittaminen päivystystilanteissa ei yksinään riitä hoidoksi, ja se tulee kyseeseen suhteellisen harvoin. Akuutin psyykkisen

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Masennuslääkkeet yleislääkärin näkökulmasta

Masennuslääkkeet yleislääkärin näkökulmasta Ajankohtaista Lääkärin käsikirjasta Heikki Rytsälä Masennuslääkkeet yleislääkärin näkökulmasta Tavoitteet Masennuslääke on valittava oikein. Annoksen on oltava riittävän suuri, jotta depressioon saadaan

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Lääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki 8.10.2010

Lääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki 8.10.2010 Lääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki 8.10.2010 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet. Salla Kalsi. Proviisori

Psyykenlääkkeet. Salla Kalsi. Proviisori Psyykenlääkkeet Salla Kalsi Proviisori Ahdistuneisuus Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön taustalla voi olla päihteidenkäyttö, kielteiset elämäntapahtumat, aivojen toimintahäiriöt yms. Oireita mm. jännittyneisyys,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 25.2.2016, VERSIO 2 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET UNIVERSITY OF TURKU LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Äidin lääkkeet ja imetys

Äidin lääkkeet ja imetys Taustaa Rintamaito on ideaali ravinnonlähde vastasyntyneelle lapselle Imetyksen hyödyt niin lapsen kuin äidin terveydelle, sekä äiti-lapsi suhteelle ovat kiistattomat WHO: täysimetys 6kk ikään asti, korvikkeita

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Vanhojen ja uudempien masennuslääkkeiden

Vanhojen ja uudempien masennuslääkkeiden Lääkehoito Esa Leinonen Trisykliset masennuslääkkeet muodostivat depression lääkehoidon perustan 1950- ja 1960-lukujen vaihteesta lähtien lähes kolmen vuosikymmenen ajan. 1980-luvun alkupuolella saatiin

Lisätiedot

Lemilvo (aripipratsoli)

Lemilvo (aripipratsoli) Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille

Lisätiedot

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista.

kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista. 1 kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista. 2 3 Sisältö Miten Uptravi otetaan?............................................ 4 Miten

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Maksimivuorokausiannos 40 ml (120 mg dekstrometorfaania)

VALMISTEYHTEENVETO. Maksimivuorokausiannos 40 ml (120 mg dekstrometorfaania) VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Resilar 3 mg/ml oraaliliuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi ml sisältää 3 mg dekstrometorfaanihydrobromidia. Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan:

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita MIES 72 v Ongelmat alkaneet kesällä ja pahentuneet syyskesällä ja syksyllä - Laihtuminen, 178 cm, paino 54.6 kg - Käsien vapina, ajoittain

Lisätiedot

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Psykoosilääkkeet Antipsykootit Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito

Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tiina Merivuori, keuhkosairauksien el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Vaikuttavat vieroitushoidot Yksilöohjaus

Lisätiedot

Aripiprazole Accord (aripipratsoli)

Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet

Lisätiedot

PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011

PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011 PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011 PSYYKENLÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMEISTA Autonominen hermosto säätelee mielen toimintoja (e.tunteet) Aistinelimet (näkö,kuulo) välittävät aistitietoa isoaivojen

Lisätiedot

Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista

Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osat Tietoa sairauden esiintyvyydestä Lääkevalmiste Dormix 12,5 mg ja 25 mg kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito

Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tiina Merivuori, keuhkosairauksien el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Vaikuttavat vieroitushoidot Yksilöohjaus

Lisätiedot

Masennuslääkkeet ja litium

Masennuslääkkeet ja litium 23. Masennuslääkkeet ja litium Masennuslääkkeet ja litium Depression osalta rajanveto normaalin ja patologisen välille on usein vielä vaikeampaa kuin monissa muissa psyykkisissä sairauksissa. Siksi ei

Lisätiedot

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Remeron. 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Remeron. 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Remeron 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Masennus on sairaus, jossa surullisuuden tunne ja

Lisätiedot

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan

Lisätiedot

Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso

Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso Kroonisen kivun lääkehoidon periaatteet Kivun patofysiologia ja lääkityksen valinta Perussairauteen vaikuttava lääkitys Kudosvauriokipu (nosiseptiivinen

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSION HOITO

NUORTEN DEPRESSION HOITO NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Ahdistuneisuuden lääkehoito

Ahdistuneisuuden lääkehoito Lääkehoito Ahdistuneisuuden lääkehoito Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen Bentsodiatsepiinit ovat olleet vuosikymmeniä peruslääkkeitä ahdistuneiden potilaiden hoidossa. Eräissä ahdistuneisuushäiriöissä

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

PSYYKENLÄÄKKEIDEN HAITTA- JA YHTEISVAIKU- TUKSET IKÄÄNTYNEILLÄ Opas Siilinjärven kotihoitoon

PSYYKENLÄÄKKEIDEN HAITTA- JA YHTEISVAIKU- TUKSET IKÄÄNTYNEILLÄ Opas Siilinjärven kotihoitoon OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA PSYYKENLÄÄKKEIDEN HAITTA- JA YHTEISVAIKU- TUKSET IKÄÄNTYNEILLÄ Opas Siilinjärven kotihoitoon T E K I J Ä T : Sari Kalliokoski

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden lääkehoito. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuuden lääkehoito. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuuden lääkehoito 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuuden lääkehoito nikotiinikorvaustuotteet reseptilääkkeet varenikliini

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Hyperici (Hypericum perforatum L.) herbae recent. extr. spir. sicc. (3,1-4,0:1) 40-73 mg respond. tot hypericin.

VALMISTEYHTEENVETO. Hyperici (Hypericum perforatum L.) herbae recent. extr. spir. sicc. (3,1-4,0:1) 40-73 mg respond. tot hypericin. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Hyperiforce Nova, tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Hyperici (Hypericum perforatum L.) herbae recent. extr. spir. sicc. (3,1-4,0:1) 40-73 mg respond.

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Aripiprazol Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohdeindikaation esiintyvyys ja levinneisyys

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Glucosamin Pharma Nord 400 mg kapselit. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Glucosamin Pharma Nord 400 mg kapselit. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Glucosamin Pharma Nord 400 mg kapselit. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 400 mg glukosamiinia, joka vastaa 509 mg glukosamiinisulfaattia, vastaten 676 mg

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

Lääkeresistentin depression lääkehoidon suuntaviivoja

Lääkeresistentin depression lääkehoidon suuntaviivoja Lääkevaaka Lääkeresistentin depression lääkehoidon suuntaviivoja Erkki Isometsä ja Erkka Syvälahti Depressiopotilaista noin 15 30 % ei saa selvää vastetta kahdessakaan peräkkäisessä lääkehoitoyrityksessä,

Lisätiedot

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Psykoosien farmakologinen hoito Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Keskeinen sanoma Skitsofrenia on monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Triptyl 10 mg tabletti, kalvopäällysteinen Triptyl 25 mg tabletti, kalvopäällysteinen Triptyl 50 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN

Lisätiedot

Skudex 75 mg / 25 mg kalvopäällysteinen tabletti , v. 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Skudex 75 mg / 25 mg kalvopäällysteinen tabletti , v. 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Skudex 75 mg / 25 mg kalvopäällysteinen tabletti 28.12.2015, v. 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kivulla voi olla

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Kristiina Mikkola OHJEKANSIO YLEISIMMISTÄ PSYYKENLÄÄKKEISTÄ JA HAITTAVAIKUTUSTEN HAVAITSEMISESTA PALVELUKOTI PAJUN HOITOHENKILÖKUNNALLE

Kristiina Mikkola OHJEKANSIO YLEISIMMISTÄ PSYYKENLÄÄKKEISTÄ JA HAITTAVAIKUTUSTEN HAVAITSEMISESTA PALVELUKOTI PAJUN HOITOHENKILÖKUNNALLE Kristiina Mikkola OHJEKANSIO YLEISIMMISTÄ PSYYKENLÄÄKKEISTÄ JA HAITTAVAIKUTUSTEN HAVAITSEMISESTA PALVELUKOTI PAJUN HOITOHENKILÖKUNNALLE Hoitotyön koulutusohjelma 2014 OHJEKANSIO YLEISIMMISTÄ PSYYKENLÄÄKKEISTÄ

Lisätiedot

Ahdistuneisuus/tuskaisuus, johon liittyy depressio-oireita. Paniikkihäiriö, myös silloin kun siihen liittyy foobista välttämiskäyttäytymistä.

Ahdistuneisuus/tuskaisuus, johon liittyy depressio-oireita. Paniikkihäiriö, myös silloin kun siihen liittyy foobista välttämiskäyttäytymistä. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI XANOR 0,5 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 0,5 mg alpratsolaamia. Apuaineet, ks. 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Tabletti. Valmisteen

Lisätiedot

Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin?

Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin? Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin? (Valitettavan) yleisiä käsityksiä ikäihmisten mielialaongelmista Alavireinen mieliala ja jopa lievä masennus kuuluvat vanhuuteen eikä niitä tarvitse

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Lääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta?

Lääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta? Depressiofoorumi 17.11.2010 Lääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta? Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY & Tutkimusprofessori, THL Sidonnaisuudet: Osallistunut a) luennoitsijana, b) koulutustilaisuuksien

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Jokainen kalvopäällysteinen tabletti sisältää 15 mg, 30 mg tai 45 mg mirtatsapiinia.

VALMISTEYHTEENVETO. Jokainen kalvopäällysteinen tabletti sisältää 15 mg, 30 mg tai 45 mg mirtatsapiinia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mirtazapine Actavis 15 mg tabletti, kalvopäällysteinen Mirtazapine Actavis 30 mg tabletti, kalvopäällysteinen Mirtazapine Actavis 45 mg tabletti, kalvopäällysteinen

Lisätiedot

Tupakoinnin vähentämisen keinot

Tupakoinnin vähentämisen keinot Tupakoinnin vähentämisen keinot Anne Pietinalho, LKT, keuhkosairauksien dosentti Asiantuntijalääkäri, Filha ry Johtava lääkäri, Raaseporin tk Tupakoinnin ehkäisy/vähentäminen mikä vaikuttaa? Laki Aloittamisen

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

Liite C. (muutos kansallisesti hyväksyttyihin lääkevalmisteisiin)

Liite C. (muutos kansallisesti hyväksyttyihin lääkevalmisteisiin) Liite C (muutos kansallisesti hyväksyttyihin lääkevalmisteisiin) LIITE I TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET MYYNTILUVAN (MYYNTILUPIEN) EHTOJEN MUUTTAMISTA KOSKEVALLE SUOSITUKSELLE Tieteelliset johtopäätökset

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011

Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011 Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011 Sisältö Yleistä vanhusten lääkityksestä Iäkkäillä vältettävät ja sopimattomat lääkkeet Lääkkeiden yhteisvaikutukset Lääketurvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo

Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Psykoosilääkkeet Antipsykootit Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2013 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden

Lisätiedot

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu

Lisätiedot

Histadin- valmisteen tehoa ja turvallisuutta ei ole osoitettu alle 2-vuotiailla lapsilla.

Histadin- valmisteen tehoa ja turvallisuutta ei ole osoitettu alle 2-vuotiailla lapsilla. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Histadin 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 10 mg loratadiinia. Yksi tabletti sisältää 94 mg laktoosimonohydraattia.

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot