Masennustila on vanhuusiän yleisin psykiatrinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Masennustila on vanhuusiän yleisin psykiatrinen"

Transkriptio

1 Näin hoidan Marko Sorvaniemi Masennustila on yleisin vanhuusiän psykiatrinen sairaus. Vanhuusiän masennustilan diagnostiset kriteerit ovat samat kuin työikäisillä. on tehokasta yhtä hyvin akuutin kuin jatko- ja estohoitovaiheen aikana. Suositeltavimpia valmisteita ovat serotoniiniselektiiviset masennuslääkkeet. Useita muitakin vaihtoehtoja on tarjolla, uusia ja vanhoja. Poikkeavat lääkevasteet, haittavaikutukset ja yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa aiheuttavat käytännön pulmia vanhuksen masennusta hoidettaessa. Lääkitys aloitetaan pienellä annoksella, sitä suurennetaan hitaasti, ja vastetta maltetaan odottaa pitemmän aikaa. Hyvään lääkehoitoon kuuluu aina psykososiaalinen hoito. Masennustila on vanhuusiän yleisin psykiatrinen sairaus. Suomen väestöstä 15 % on yli 65-vuotiaita ja heistä % kärsii haittaavista masennusoireista. Laitoshoidossa vanhuusiän masennustilojen esiintyvyys on 2 3-kertainen. Vanhuksen masennuksen riskitekijät ovat varsin samankaltaiset kuin nuoremmilla: naissukupuoli, aiemmat masennusjaksot, oheissairaudet, sukurasite, yksin jääminen, sosiaalisen tuen puute ja taloudelliset vaikeudet (Rotschild 1996). Ennen 50 vuoden ikää podettu masennustila altistaa paitsi myöhemmän iän alakulolle myös muulle sairastuvuudelle ja ennenaikaiselle kuolemalle (Walker ja Katona 1997, Vaillant ja Mukamal 2001). Milloin ja miksi masennuslääkitys? Toimintakykyä heikentävä tai kärsimystä aiheuttava masennustila vaatii hoitoa. Vanhuksen masennustilan diagnostiset kriteerit ovat samat kuin työikäisellä. Oirekuvassa korostuvat usein ruumiilliset vaivat, kognitiiviset häiriöt, tuskaisuus ja itsetuhoisuus. Hoitamatta jättämiseen on vaikea löytää järkiperusteluita. Erityisen pulmallista on lääkehoidosta pidättäytyminen tai tehottomien annosten käyttö haittavaikutusten pelon takia tai siksi, että masennusta pidetään vanhuksen elämäntilanteeseen nähden ymmärrettävänä. Masennuslääkitys tehoaa vanhuksen masennustilaan (Wilson ym. 2001). Optimioloissa kliinisesti hyödyllinen vasteosuus akuutti- ja jatkohoidon vaiheessa masennuslääkettä saaneilla on vaihdellut välillä %; lumelääkettä saaneilla osuus on ollut % (Futterman ym. 1995). Estohoidonkin tehosta on kertynyt näyttöä. Toistuvaa masennusta potevista vanhuksista, joiden hoidossa yhdistettiin nortriptyliini ja ajankohtaisiin ihmissuhdepulmiin painottuva psykoterapia, sairastui uudelleen kolmen vuoden seurannassa 20 %, lumelääkeryhmässä peräti 90 % (Reynolds ym. 1999). Ennen masennuslääkityksen aloittamista Onnellinen ikääntyminen edellyttänee persoonallisuuden myönteisten piirteiden säilymistä tai syntymistä. Vanhuksen kyky sietää ja tarkastella asioita ja ilmiöitä monipuolisesti sekä kyky säädellä tunnetiloja auttavat sopeutumaan. Se on yhteydessä hyväksi koettuun elämänlaatuun Duodecim 2002;118:

2 (Alexopoulos 2001). Ikä lisää kuitenkin paitsi kokemusta myös vaivoja. Nykyään vanhuksia kuultaneen enemmän heidän vaivojensa kuin heidän kokemuksensa vuoksi. Arkinen omien tai puolison vanhempien ja isovanhempien tapaaminen koetaan usein piinalliseksi. Suku tarjoaa sukupolville aiempaa vähemmän yhteisöllisyyttä. Työikäisen tärkeimmät ihmissuhteet syntyvät opiskelun, työn ja harrastusten kautta. Lapsetkin menettävät yhteyden ymmärtää ikääntymistä, elämänkaarta syntymästä kuolemaan. Vanhus kokee jäävänsä ja jää yksin. Masennuslääkitystä aloittaessaan lääkärin on välttämätön ymmärtää vanhuksen elämänkaarta ja ajankohtaista elämäntilannetta, persoonallisuuden piirteitä sekä käsityksiä terveydestä, sairaudesta ja sen hoidosta. Hyvään lääkehoitoon kuuluu poikkeuksetta myös psykososiaalinen hoito. Lääkeaineiden imeytyminen ruoansulatuskanavasta hidastuu ikääntyessä. Rasvaliukoisten lääkeaineiden jakautumistila kasvaa, koska rasvakudoksen suhteellinen osuus lisääntyy. Pitoisuudet jäävät pienemmiksi, mutta vaikutusaika pitenee. Lääkeaineiden hajoaminen maksassa hidastuu, ja maksan kautta kulkeva veren virtaus vähenee. Erittyminen munuaisten kautta hidastuu selvästi. Ikääntyminen saa aikaan myös määrällisiä ja laadullisia reseptorimuutoksia sekä hermoverkon tiedonkulun häiriöitä (Alexopoulos 2001). Muutokset yleensä suurentavat lääkeainepitoisuutta ja lääkevaikutusta. Vasteen yksilölliset erot korostuvat ja voivat poiketa odotetusta. Masennuslääkkeen valinta ja käytön aloitus Suomessa on nykyään käytössä useita eri tavoin vaikuttavia masennuslääkeryhmiä. Tehoerot ryhmien välillä ja sisällä ovat varsin vähäiset, joskin vanhuksilla asiaa on tutkittu osin puutteellisesti. Masennuslääkkeen valinta perustuu pitkälti haittavaikutusten välttämiseen. Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät sopivat parhaiten vanhuksen masennustilan lääkehoitoon. Uusien ja toisen polven masennuslääkkeiden ryhmästä löytyy hyviä vaihtoehtoja. Trisykliset masennuslääkkeet ovat jääneet toisen tai jopa kolmannen linjan lääkkeiksi (Wilson ym. 2001). Taulukossa on valikoima vanhuusiän masennuksen hoitoon soveltuvia lääkkeitä. Siinä on esitetty myös suositellut aloitus- ja ylläpitoannokset, suuntaa antavat pitoisuusalueet sekä nimenomaan vanhusten hoidossa ilmenneet yleisimmät haittavaikutukset. Aloitusannosta suurennetaan asteittain viikon välein, kunnes päästään ylläpitoalueelle. Vastetta on odotettava työikäisiin verrattuna pidempään eli vähintään 6 8 viikkoa. Ellei vastetta ilmene tai haittavaikutukset ovat huomattavia, vaihdetaan lääkeryhmää. Yksilölliset pitoisuusvaihtelut voivat olla jopa monikymmenkertaiset. Sopivan pitoisuuden arviointi lääkeannoksen perusteella vaikeutuu iän myötä. Lääkepitoisuudella ja kliinisellä vasteella on yhteys ainakin trisyklisiä masennuslääkkeitä käytettäessä. Muidenkin kuin trisyklisten masennuslääkkeiden pitoisuusmäärityksistä on hyötyä, jos vaste on puutteellinen, hoitomyöntyvyys halutaan tarkistaa tai poikkeuksellisia haittavaikutuksia ilmenee. Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät ovat kemialliselta rakenteeltaan heterogeeninen ryhmä. Niillä on keskenään kliinisesti merkittäviä farmakokineettisiä ja lääkeaineenvaihdunnallisia eroja. Sertraliinin farmakokinetiikka ei merkittävästi muutu iän myötä. Annosta ei ole tarpeen muuttaa. Jos vanhus kärsii samanaikaisesti voimakkaasta ahdistuksesta, aloitusannos voi olla 25 mg/vrk. Sitalopraamin puoliintumisaika on vanhuksilla pitempi kuin nuoremmilla, joten annokset on syytä puolittaa. Yhteisvaikutusten suhteen sekä sertraliini että sitalopraami ovat turvallisimmat serotoniiniselektiivisistä masennuslääkkeistä vanhuksia hoidettaessa. Myös masennuslääkkeiden sitoutumisella veren valkuaisaineisiin on kliinistä merkitystä monia lääkkeitä käyttäville vanhuksille. Sertraliinin sitoutumisaste valkuaisaineisiin on yli 97 % mutta sitalopraamin vain 70 %. Paroksetiinin, fluoksetiinin ja fluvoksamiinin 394 M. Sorvaniemi

3 Taulukko. Vanhuusiän masennustilan hoitoon soveltuvia masennuslääkkeitä, niiden aloitus- ja ylläpitoannokset, pitoisuusalueet sekä yleisimmät haittavaikutukset. Masennuslääke Aloitusannos (mg) Ylläpitoannos (mg) Pitoisuusalue Yleisimmät haittavaikutukset Sertraliini nmol/l päänsärky, pahoinvointi, ripuli Sitalopraami nmol/l heikkous, uneliaisuus, suun kuivuminen Paroksetiini nmol/l pahoinvointi, päänsärky, unettomuus Fluoksetiini nmol/l 1 hermostuneisuus, pahoinvointi, unettomuus Fluvoksamiini nmol/l pahoinvointi, päänsärky, ripuli Venlafaksiini 37, ? päänsärky, pahoinvointi, huimaus Mirtatsapiini ? väsymys, painonnousu, hypotensio Mianseriini nmol/l väsymys, huimaus, painonnousu Tratsodoni ,1 4,3 µmol/l väsymys, suun kuivuminen, huimaus Moklobemidi ,4 6,3 µmol/l pahoinvointi, unettomuus, ahdistuneisuus Amitriptyliini nmol/l 2 suun kuivuminen, väsymys, ummetus Doksepiini nmol/l 3 suun kuivuminen, väsymys, ummetus Nortriptyliini nmol/l suun kuivuminen, pahoinvointi, ummetus 1 Lisäksi norfluoksetiini nmol/l 2 Amitriptyliinin ja nortriptyliinin yhteenlaskettu pitoisuus 3 Doksepiinin ja nordoksepiinin yhteenlaskettu pitoisuus farmakokineettiset ja yhteisvaikutuksiin liittyvät riskit vanhuksilla ovat suuremmat kuin sertraliinin ja sitalopraamin, mutta ne ovat vältettävissä asianmukaisilla annoksilla ja seurannalla (Newhouse 1996). Serotoniiniselektiivisten lääkkeiden käytön yhteydessä on etenkin iäkkäillä naisilla kuvattu esiintyneen ensimmäisen hoitokuukauden aikana hyponatremiaa. Natriumin määritys kannattaa muistaa, jos kliininen tila hoidon alussa ei kohene. Lisäksi serotoniiniselektiivisten lääkkeiden seksuaalitoimintojen häiriöitä aiheuttavat vaikutukset ovat haitaksi vanhuksellekin. Uuden polven ja muita masennuslääkkeitä Venlafaksiini on serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjä. Sen suhteellinen serotoniinivaikutus on voimakkaampi pienemmillä annoksilla ja haitat samankaltaiset kuin serotoniiniselektiivisten lääkkeiden. Venlafaksiinin antikolinergiset ja väsyttävät vaikutukset ovat vähäiset. Se on sydämen kannalta turvallinen ja asentohypotension riski on pieni. Venlafaksiinin on raportoitu aiheuttavan verenpaineen nousua. Vanhuksille tällä riskillä on merkitystä, kun venlafaksiinin vuorokausiannos on yli 150 mg. Verenpaineen seuranta on silloin aiheellista. Mirtatsapiini on noradrenerginen ja spesifisesti serotonerginen masennuslääke. Sen serotonergiset ja antikolinergiset haittavaikutukset ovat vähäiset. Se on suhteellisen turvallinen sydämen kannalta. Mirtatsapiini väsyttää ja sillä on painoa nostava vaikutus. Mianseriini ja tratsodoni ovat ns. toisen polven masennuslääkkeitä. Niillä on ahdistusta lievittävää vaikutusta. Hoidon alussa voi esiintyä voimakasta väsymystä. Kummankin antikolinergiset vaikutukset ovat vähäiset. Mianseriini on suhteellisen turvallinen sydämen kannalta, mutta tratsodoni voi aiheuttaa rytmihäiriöitä ja asentohypotensiota. Mianseriinin käytön yhteydessä on kuvattu esiintyneen agranulosytoosia (1:5 000) kahden ensimmäisen hoitokuukauden aikana. Erityisesti kuumeen ja kurkkukivun yhteydessä verenkuvan tarkistaminen on tarpeen. Tratsodonin käyttöön liittyy serotonergisia haittoja ja harvinaisena priapismia (1:6 000). Moklobemidi on reversiibeli MAO-A:n estäjä. Sen haittavaikutukset ovat serotonergisesti painottuvia; antikolinergiset sekä sydämeen ja verenkiertoelimistöön kohdistuvat haitat ovat vähäiset. Moklobemidilla on aktivoiva vaikutus ja se saattaa aiheuttaa vanhuksille unihäiriöiden lisäksi voimakasta levottomuutta. Moklobemidin käyttö serotonergisten lääkkeiden kanssa on kielletty. 395

4 Trisykliset masennuslääkkeet Laitoshoidossa olevista iäkkäistä, masentuneista miehistä peräti 85 %:lla on todettu olevan vähintään suhteellinen vasta-aihe trisyklisten masennuslääkkeiden käytölle (Newhouse 1996). Trisyklisiä masennuslääkkeitä ei kannata kuitenkaan hylätä kokonaan. Varsinkin vaikeissa masennustiloissa ne ovat edelleen hyvä valinta. Trisyklisten masennuslääkkeiden tärkeimmät haitat ovat annoksesta riippuvaiset sydämen kinidiinivaikutus sekä ääreis- ja keskushermoston antikolinerginen vaikutus. Asentohypotensio on myös vakava haitta. Se ei ole annoksesta riippuvainen. Nortriptyliini on sydämen ja verenkiertoelimistön kannalta turvallisin vaihtoehto. Sen antikolinergiset haitat ovat suhteellisen vähäiset. Trisyklisistä masennuslääkkeistä nortriptyliiniä on pidetty ensisijaisena hoidettaessa masentunutta, erityisesti apaattista vanhusta. Doksepiinilla ja amitriptyliinillä on voimakas väsyttävä mutta myös ahdistusta lievittävä vaikutus. Amitriptyliinin antikolinergiset haittavaikutukset ovat suurimmat. Hoidettaessa vanhuksia trisyklisillä masennuslääkkeillä on syytä seurata verenpainetta, syketaajuutta ja EKG:tä. Tukilääkitys Paha ja rauhaton olo jäytää masentunutta vanhusta usein eniten. Bentsodiatsepiinit auttavat ahdistukseen nopeasti. Potilaan oireiden helpottaminen on lääkärin ensisijainen tehtävä, ja se painaa vaa assa enemmän kuin lääkeaineriippuvuuden tai muiden haittojen kehittymisen pelko. Oksatsepaami ja loratsepaami ovat soveltuvimmat vaihtoehdot. Bentsodiatsepiinit ovat tehokkaimpia masennustilan akuutin vaiheen hoidossa. Bentsodiatsepiinivasteella on taipumus heiketä ensimmäisen hoitokuukauden jälkeen. Ahdistuslääkityksen vähittäistä lopettamista pitäisi kokeilla viimeistään puolen vuoden säännöllisen käytön jälkeen. Joskus tämä ei onnistu, ja säännöllisen seurannan turvin hoitoa voidaan jatkaa. Buspironin pulmana on hitaasti tuleva vaikutus ahdistusoireisiin. Unen tarve vähenee ikääntyessä mutta unijaksoja on enemmän ja niitä esiintyy myös päiväsaikaan. Nukahtamislääkkeiden käyttöön pätevät varsin hyvin samat linjaukset kuin bentsodiatsepiinien käyttöön ahdistuksen hoidossa. Kivut ja säryt lisääntyvät ikääntymisen myötä, ja ne ovat yhteydessä unihäiriöihin, masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Kipulääkityksen pitäisi ensisijaisesti olla syynmukaista. Masennuslääkkeistäkin voi olla hyötyä. Esimerkiksi tavanomainen trisyklinen masennuslääke pienin annoksin ja mahdollisesti bentsodiatsepiiniin yhdistettynä lievittää kipua, särkyä ja ahdistuneisuutta ja auttaa uneen. Vanhassa vara parempi. Masennuslääkityksen seuranta ja lopetus a seurataan alkuvaiheessa tiiviisti joko käynnein tai soitoin korostaen säännöllisen lääkkeenoton merkitystä, sillä vaste ilmaantuu hitaasti. Läheisten mukaan ottaminen parantaa yleensä vanhuksen hoitomyöntyvyyttä tai antaa siitä oikeamman käsityksen. Masennuslääkehoitoa jatketaan 6 12 kuukautta sen jälkeen, kun hyväksyttävä vaste tietyllä annoksella on saavutettu. Masennuksen uusiutumisen riski on suurin ensimmäisen hoidonjälkeisen vuoden aikana, ja se kasvaa iän myötä (Reynolds ym. 1999). Estohoidon kriteerit ovat samat kuin työikäisillä. Masennuslääkitys lopetetaan asteittain saman tai pitemmän ajan kuluessa kuin lääkitystä aloitettaessa saavutettiin ylläpitoannos. Jos vanhus ei toivu masennuksesta Kliinisestä työstä on tuttua, että vanhus ei toivu masennuksesta, vaikka yksilöllisesti räätälöity hoito olisi ollut suositusten mukainen. Tällöin vanha viisaus auttaa: taudinmääritys ei ollut oikea, hoito ei ollut oikea tai hoito ei mennyt perille, eivätkä kaikki parane. Psykogeriatrin tai psykiatrin konsultaatio on paikallaan, jos toipuminen ei etene hyväksyttävästi viimeistään neljän kuukauden aikana tai aiemmin, jos tarvitaan sairaala- tai sähköhoitoa. 396 M. Sorvaniemi

5 Sähköhoito on vanhuksen vakavan masennuksen tehokas ja turvallinen hoito (Heikman 1995). Erotusdiagnostisesti suru, toimintakykyä masennusta voimakkaammin lamaava ahdistuneisuus, kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakso ja psykoottisuus on syytä sulkea pois. Psykoosioireiden kehittyminen vanhuusiän masennustilassa on yleisempää kuin työikäisillä. Korostuneet arvottomuuden ja syyllisyyden tunteet viittaavat psykoottisuuteen. Ulospäin suuntautuvaa vainoharhaisuutta edeltää usein jumittuminen oman kehon etenkin ruoansulatuselimistön toimintaan. Psykoottisen masennuksen ja toisinaan myös vaikean, pitkittyneen ja tavanmukaiseen hoitoon huonosti reagoivan masennustilan hoidossa tarvitaan psykoosilääkitystä. Tavanomaisista psykoosilääkkeistä haloperidoli (0,25 2 mg/vrk), perfenatsiini (2 12 mg/vrk) ja melperoni (10 200mg/vrk) ovat soveltuvimmat. Kardiovaskulaariset riskit ovat suhteellisen vähäiset mutta neurologiset haitat ongelma. Lääkeyhteisvaikutusten riski kasvaa. Myös levomepromatsiini on ensisijaisesti tavanomainen antipsykootti eli neurolepti. Sitä käytetään tarpeettoman paljon vanhusten unihäiriöiden hoidossa. Uusista psykoosilääkkeistä risperidoni ja olantsapiini auttavat paitsi psykoosioireisiin ilmeisesti myös mielialaoireisiin. Risperidonia kannattaa kokeilla annosvälillä 0,5 2 mg/vrk, olantsapiinia annosvälillä 2,5 10 mg/vrk. Risperidonin haitat vanhuksia hoidettaessa ovat käytännössä enimmäkseen neurologisia; olantsapiini aiheuttaa väsymystä ja painonnousua. MARKO SORVANIEMI, LT, apulaisopettaja, ylilääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri, psykiatrian tulosalue Steniuksenkatu Rauma Kirjallisuutta Alexopoulos G. New concepts for prevention and treatment of late-life depression. Am J Psychiatry 2001;158: Futterman A, Thompson L, Gallagher-Thompson D, Ferris R. Depression in later life: epidemiology, assessment, etiology, and treatment. Kirjassa: Beckham E, Leber W, toim. Handbook of depression. New York: Guilford Press, 1995, s Heikman P. Sähköhoito on käypä hoito. Duodecim 1995;111: Newhouse P. Use of serotonin selective reuptake inhibitors in geriatric depression. J Clin Psychiatry 1996;57 Suppl 5:S Reynolds C, Frank E, Perel J, ym. Nortriptyline and interpersonal psychotherapy as maintenance therapies for recurrent major depression: a randomized controlled trial in patients older than 59 years. JAMA 1999;281: Rotschild A. The diagnosis and treatment of late-life depression. J Clin Psychiatry 1996;57 Suppl 5:S5 11. Vaillant G, Mukamal K. Succesful aging. Am J Psychiatry 2001;158: Walker Z, Katona C. Depression in elderly people with physical illness. Kirjassa: Robertson M, Katona C, toim. Depression and physical illness. Chichester: John Wiley & Sons, 1997, s Wilson K, Mottram P, Sivanranthan A, Nightingale A. Antidepressant versus placebo for depressed elderly (Cochrane Review). Cochrane Database Syst Rev 2001;2:CD Mitä opin 1. Merkittävää farmakokinetiikan muutosta iän myötä ei tapahdu a) fluoksetiinilla b) paroksetiinilla c) sertraliinilla d) sitalopraamilla 2. Hyponatremiaa vanhuksilla on todettu a) serotoniiniselektiivisten lääkkeiden b) trisyklisten lääkkeiden c) moklobemidinyhteydessä 3. Trisyklisten masennuslääkkeitten annosriippuvaisia haittoja ovat a) sydämen kinidiinivaikutus b) ääreishermoston antikolinergiset vaikutukset c) keskushermoston antikolinergiset vaikutukset d) asentohypotensio Oikeat vastaukset sivulla

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit 1.12.2014, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Masennuslääkitys päivystystilanteessa. Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen

Masennuslääkitys päivystystilanteessa. Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen Päivystyspsykiatria Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen Masennuslääkityksen aloittaminen päivystystilanteissa ei yksinään riitä hoidoksi, ja se tulee kyseeseen suhteellisen harvoin. Akuutin psyykkisen

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet. Salla Kalsi. Proviisori

Psyykenlääkkeet. Salla Kalsi. Proviisori Psyykenlääkkeet Salla Kalsi Proviisori Ahdistuneisuus Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön taustalla voi olla päihteidenkäyttö, kielteiset elämäntapahtumat, aivojen toimintahäiriöt yms. Oireita mm. jännittyneisyys,

Lisätiedot

Lääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki 8.10.2010

Lääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki 8.10.2010 Lääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki 8.10.2010 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa

Lisätiedot

Masennuslääkkeet yleislääkärin näkökulmasta

Masennuslääkkeet yleislääkärin näkökulmasta Ajankohtaista Lääkärin käsikirjasta Heikki Rytsälä Masennuslääkkeet yleislääkärin näkökulmasta Tavoitteet Masennuslääke on valittava oikein. Annoksen on oltava riittävän suuri, jotta depressioon saadaan

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET UNIVERSITY OF TURKU LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Lemilvo (aripipratsoli)

Lemilvo (aripipratsoli) Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito

Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tiina Merivuori, keuhkosairauksien el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Vaikuttavat vieroitushoidot Yksilöohjaus

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita MIES 72 v Ongelmat alkaneet kesällä ja pahentuneet syyskesällä ja syksyllä - Laihtuminen, 178 cm, paino 54.6 kg - Käsien vapina, ajoittain

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Maksimivuorokausiannos 40 ml (120 mg dekstrometorfaania)

VALMISTEYHTEENVETO. Maksimivuorokausiannos 40 ml (120 mg dekstrometorfaania) VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Resilar 3 mg/ml oraaliliuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi ml sisältää 3 mg dekstrometorfaanihydrobromidia. Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan:

Lisätiedot

Vanhojen ja uudempien masennuslääkkeiden

Vanhojen ja uudempien masennuslääkkeiden Lääkehoito Esa Leinonen Trisykliset masennuslääkkeet muodostivat depression lääkehoidon perustan 1950- ja 1960-lukujen vaihteesta lähtien lähes kolmen vuosikymmenen ajan. 1980-luvun alkupuolella saatiin

Lisätiedot

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet

Lisätiedot

PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011

PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011 PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011 PSYYKENLÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMEISTA Autonominen hermosto säätelee mielen toimintoja (e.tunteet) Aistinelimet (näkö,kuulo) välittävät aistitietoa isoaivojen

Lisätiedot

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Psykoosilääkkeet Antipsykootit Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso

Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso Kroonisen kivun lääkehoidon periaatteet Kivun patofysiologia ja lääkityksen valinta Perussairauteen vaikuttava lääkitys Kudosvauriokipu (nosiseptiivinen

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito

Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tiina Merivuori, keuhkosairauksien el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Vaikuttavat vieroitushoidot Yksilöohjaus

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista

Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osat Tietoa sairauden esiintyvyydestä Lääkevalmiste Dormix 12,5 mg ja 25 mg kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu

Lisätiedot

Masennuslääkkeet ja litium

Masennuslääkkeet ja litium 23. Masennuslääkkeet ja litium Masennuslääkkeet ja litium Depression osalta rajanveto normaalin ja patologisen välille on usein vielä vaikeampaa kuin monissa muissa psyykkisissä sairauksissa. Siksi ei

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Remeron. 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Remeron. 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Remeron 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Masennus on sairaus, jossa surullisuuden tunne ja

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

Ahdistuneisuuden lääkehoito

Ahdistuneisuuden lääkehoito Lääkehoito Ahdistuneisuuden lääkehoito Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen Bentsodiatsepiinit ovat olleet vuosikymmeniä peruslääkkeitä ahdistuneiden potilaiden hoidossa. Eräissä ahdistuneisuushäiriöissä

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSION HOITO

NUORTEN DEPRESSION HOITO NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen

Lisätiedot

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan

Lisätiedot

PSYYKENLÄÄKKEIDEN HAITTA- JA YHTEISVAIKU- TUKSET IKÄÄNTYNEILLÄ Opas Siilinjärven kotihoitoon

PSYYKENLÄÄKKEIDEN HAITTA- JA YHTEISVAIKU- TUKSET IKÄÄNTYNEILLÄ Opas Siilinjärven kotihoitoon OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA PSYYKENLÄÄKKEIDEN HAITTA- JA YHTEISVAIKU- TUKSET IKÄÄNTYNEILLÄ Opas Siilinjärven kotihoitoon T E K I J Ä T : Sari Kalliokoski

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Hyperici (Hypericum perforatum L.) herbae recent. extr. spir. sicc. (3,1-4,0:1) 40-73 mg respond. tot hypericin.

VALMISTEYHTEENVETO. Hyperici (Hypericum perforatum L.) herbae recent. extr. spir. sicc. (3,1-4,0:1) 40-73 mg respond. tot hypericin. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Hyperiforce Nova, tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Hyperici (Hypericum perforatum L.) herbae recent. extr. spir. sicc. (3,1-4,0:1) 40-73 mg respond.

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Psykoosien farmakologinen hoito Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Keskeinen sanoma Skitsofrenia on monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden lääkehoito. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuuden lääkehoito. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuuden lääkehoito 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuuden lääkehoito nikotiinikorvaustuotteet reseptilääkkeet varenikliini

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Aripiprazol Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohdeindikaation esiintyvyys ja levinneisyys

Lisätiedot

Lääkeresistentin depression lääkehoidon suuntaviivoja

Lääkeresistentin depression lääkehoidon suuntaviivoja Lääkevaaka Lääkeresistentin depression lääkehoidon suuntaviivoja Erkki Isometsä ja Erkka Syvälahti Depressiopotilaista noin 15 30 % ei saa selvää vastetta kahdessakaan peräkkäisessä lääkehoitoyrityksessä,

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Triptyl 10 mg tabletti, kalvopäällysteinen Triptyl 25 mg tabletti, kalvopäällysteinen Triptyl 50 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti?

Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti? Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti? Valtakunnallinen vanhuspsykiatrian koulutuspäivä 8.10.2009 Tampere LT, ylilääkäri Hanna-Mari Alanen Neuro- ja vanhuspsykiatria, TAYS Yleistä väen

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Jokainen kalvopäällysteinen tabletti sisältää 15 mg, 30 mg tai 45 mg mirtatsapiinia.

VALMISTEYHTEENVETO. Jokainen kalvopäällysteinen tabletti sisältää 15 mg, 30 mg tai 45 mg mirtatsapiinia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mirtazapine Actavis 15 mg tabletti, kalvopäällysteinen Mirtazapine Actavis 30 mg tabletti, kalvopäällysteinen Mirtazapine Actavis 45 mg tabletti, kalvopäällysteinen

Lisätiedot

Tupakoinnin vähentämisen keinot

Tupakoinnin vähentämisen keinot Tupakoinnin vähentämisen keinot Anne Pietinalho, LKT, keuhkosairauksien dosentti Asiantuntijalääkäri, Filha ry Johtava lääkäri, Raaseporin tk Tupakoinnin ehkäisy/vähentäminen mikä vaikuttaa? Laki Aloittamisen

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

Liite C. (muutos kansallisesti hyväksyttyihin lääkevalmisteisiin)

Liite C. (muutos kansallisesti hyväksyttyihin lääkevalmisteisiin) Liite C (muutos kansallisesti hyväksyttyihin lääkevalmisteisiin) LIITE I TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET MYYNTILUVAN (MYYNTILUPIEN) EHTOJEN MUUTTAMISTA KOSKEVALLE SUOSITUKSELLE Tieteelliset johtopäätökset

Lisätiedot

Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011

Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011 Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011 Sisältö Yleistä vanhusten lääkityksestä Iäkkäillä vältettävät ja sopimattomat lääkkeet Lääkkeiden yhteisvaikutukset Lääketurvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin?

Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin? Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin? (Valitettavan) yleisiä käsityksiä ikäihmisten mielialaongelmista Alavireinen mieliala ja jopa lievä masennus kuuluvat vanhuuteen eikä niitä tarvitse

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet voivat aiheuttaa ongelmia ikäihmisille

Psyykenlääkkeet voivat aiheuttaa ongelmia ikäihmisille Psyykenlääkkeet voivat aiheuttaa ongelmia ikäihmisille Psyykenlääkkeet aiheuttavat iäkkäille herkemmin haittavaikutuksia kuin nuoremmille. Ikäihmiset ovat erityisen alttiita psyykenlääkkeiden hermostoon

Lisätiedot

Histadin- valmisteen tehoa ja turvallisuutta ei ole osoitettu alle 2-vuotiailla lapsilla.

Histadin- valmisteen tehoa ja turvallisuutta ei ole osoitettu alle 2-vuotiailla lapsilla. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Histadin 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 10 mg loratadiinia. Yksi tabletti sisältää 94 mg laktoosimonohydraattia.

Lisätiedot

Ahdistuneisuus/tuskaisuus, johon liittyy depressio-oireita. Paniikkihäiriö, myös silloin kun siihen liittyy foobista välttämiskäyttäytymistä.

Ahdistuneisuus/tuskaisuus, johon liittyy depressio-oireita. Paniikkihäiriö, myös silloin kun siihen liittyy foobista välttämiskäyttäytymistä. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI XANOR 0,5 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 0,5 mg alpratsolaamia. Apuaineet, ks. 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Tabletti. Valmisteen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Lääkkeet ja alkoholi Suomen Apteekkariliitto 2006

Lääkkeet ja alkoholi Suomen Apteekkariliitto 2006 Lääkkeet ja alkoholi Suomen Apteekkariliitto 2006 2 Lääkkeen ja alkoholin samanaikainen käyttö voi aiheuttaa ongelmia Lääkkeitä käytettäessä alkoholia tulisi nauttia vain, jos niillä ei ole haitallisia

Lisätiedot

Kristiina Mikkola OHJEKANSIO YLEISIMMISTÄ PSYYKENLÄÄKKEISTÄ JA HAITTAVAIKUTUSTEN HAVAITSEMISESTA PALVELUKOTI PAJUN HOITOHENKILÖKUNNALLE

Kristiina Mikkola OHJEKANSIO YLEISIMMISTÄ PSYYKENLÄÄKKEISTÄ JA HAITTAVAIKUTUSTEN HAVAITSEMISESTA PALVELUKOTI PAJUN HOITOHENKILÖKUNNALLE Kristiina Mikkola OHJEKANSIO YLEISIMMISTÄ PSYYKENLÄÄKKEISTÄ JA HAITTAVAIKUTUSTEN HAVAITSEMISESTA PALVELUKOTI PAJUN HOITOHENKILÖKUNNALLE Hoitotyön koulutusohjelma 2014 OHJEKANSIO YLEISIMMISTÄ PSYYKENLÄÄKKEISTÄ

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen NUORTEN MASENNUS Tietoa nuorille ja heidän perheilleen 1 LL Linnea Haarasilta Dos Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto 2000 Kuvat: Jonna Vuokola 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu

Lisätiedot

Lääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta?

Lääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta? Depressiofoorumi 17.11.2010 Lääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta? Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY & Tutkimusprofessori, THL Sidonnaisuudet: Osallistunut a) luennoitsijana, b) koulutustilaisuuksien

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen NUOREN DEPRESSIO Potilasopas Linnea Haarasilta Mauri Marttunen Sisältö sivu Johdanto 4 Mitä masennuksella tarkoitetaan? 5 Mistä masennuksen voi tunnistaa? 6 Mistä masennus johtuu? 9 Masennusta voidaan

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Lapset ja alle 18-vuotiaat nuoret Edronaxia ei tule käyttää lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten hoitoon (ks. 4.4).

VALMISTEYHTEENVETO. Lapset ja alle 18-vuotiaat nuoret Edronaxia ei tule käyttää lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten hoitoon (ks. 4.4). VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Edronax 4 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 4 mg reboksetiinia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Depressiiviset tilat, joihin liittyy ahdistuneisuutta ja unettomuutta. Unettomuus.

VALMISTEYHTEENVETO. Depressiiviset tilat, joihin liittyy ahdistuneisuutta ja unettomuutta. Unettomuus. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Surmontil 25 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Trimipramiinimaleaatti, joka vastaa 25 mg trimipramiinia. 3. LÄÄKEMUOTO Tabletti,

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot

Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot Kari Raaska, LT Psykiatrian ja kliinisen farmakologian el Ylilääkäri HySHA:n psykiatrian ty Biomedicum 2014-12-2 Tupakointi ja lääkeinteraktiot

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin.

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Meloxoral 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami 0,5 mg Apuaine: Natriumbentsoaatti 1,75 mg Täydellinen

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Loxicom 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Yksi millilitra sisältää: Vaikuttava aine:

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Loxicom 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Yksi millilitra sisältää: Vaikuttava aine: 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Loxicom 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami Apuaineet: Natriumbentsoaatti 0,5 mg 1,5

Lisätiedot

Aripiprazol Stada. 16.7.2015, Versio 1.7 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Aripiprazol Stada. 16.7.2015, Versio 1.7 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Aripiprazol Stada 16.7.2015, Versio 1.7 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Aripiprazol Stada 5 mg tabletti Aripiprazol Stada 10 mg tabletti Aripiprazol Stada

Lisätiedot