Äidin lääkkeet ja imetys

Transkriptio

1 Taustaa Rintamaito on ideaali ravinnonlähde vastasyntyneelle lapselle Imetyksen hyödyt niin lapsen kuin äidin terveydelle, sekä äiti-lapsi suhteelle ovat kiistattomat WHO: täysimetys 6kk ikään asti, korvikkeita vain vauvoille, joita ei voida imettää Käypä Hoito suosittaa lisäksi 4-6 kk iästä kiinteiden maistelua 1

2 Äidin lääkkeet ja imetys Lääkkeitä käyttäviä äitejä saatetaan varmuuden vuoksi neuvoa olemaan imettämättä Tällöin sekä äiti että lapsi jää tarpeettomasti vaille imetyksestä saatavia terveydellisiä vaikutuksia Äidin lääkkeet ja imetys Imeväisen lääkealtistus rintamaidon kautta jää yleensä vähäiseksi ja usein äidin lääkityksen ja imetyksen yhteensovittaminen on mahdollista Imetyksen hyödyt huomioiden rintaruokinta on yleensä lapselle parempi vaihtoehto kuin imettämättä jättäminen, vaikka äiti käyttäisi lääkitystä 2

3 Lääkitykset imetyksen aikana Äidin lääkitykset voivat kuitenkin joissain tapauksissa vaikuttaa rintamaidon tuotantoon ja turvallisuuteen Erityisesti vastasyntyneet ja pienet imeväiset saattavat olla alttiita lääkevaikutuksille Ennenaikaiset ja hyperbilirubinemiasta kärsivien lasten maksan kyky metaboloida joitakin lääkkeitä on pienempi Lääkkeiden lyhytaikainen käyttö on harvoin ongelma, mutta pitkäaikainen lääkitys voi joissain tilanteissa aiheuttaa lapselle lähes terapeuttisia lääkepitoisuuksia 3

4 Farmakokinetiikka 3 tärkeintä tekijää: 1) Jakaantumistilavuus: - Suurempi jakaantumistilavuus - pienempi pitoisuus verenkierrossa - Eliminaatioaika pidempi, kun tilavuus suuri - Toisaalta suurempi jakaantumistilavuus pienempi tilavuus maidossa 2) Äidin proteiineihin sitoutuminen - Suurempi sitoutuminen äidin plasman proteiineihin vähentää imeväisen altistumista 3) Molekyylipaino - Pienen molekyylipainon lääkkeet siirtyvät helpommin rintamaitoon kuin suuripainoiset Farmakokinetiikka Lisäksi vaikuttavat: 4) Lääkeaineen ph RM on plasmaa happamampaa (ph matalampi) -> korkean ph:n lääkkeet kulkeutuvat rintamaitoon helpommin 5) Liukoisuus Rasvaliukoiset lääkkeet kulkeutuvat rintamaitoon vesiliukoisia helpommin 6) Huippupitoisuus Kun lääkeaineen pitoisuus äidin plasmassa on suuri, on se suurempi myös rintamaidossa 7) Puoliintumisaika Nopean puoliintumisajan lääkkeet poistuvat äidin kehosta nopeammin 8) Maito plasma suhde Suhdeluku, kuvaa lääkkeen pitoisuutta RM vs. plasma 9) Aktiiviset kuljettajat Osalla lääkkeistä spesifinen kuljettajaproteiini, joka siirtää lääkettä rintamaitoon 10) Relatiivinen imeväisen annos Lasketaan teoreettisesta imeväisen painoon suhteutetusta annoksesta äidin painoon suhteutettuun annokseen <10% -> sopiva imetyksen aikana 4

5 Farmakokinetiikkaa Käytännössä: Pienen molekyylipainon omaavat, heikosti äidin plasman kuljettajaproteiineihin sitoutuvat ja rasvaliukoiset lääkkeet kulkeutuvat helposti rintamaitoon Keinoja vastasyntyneen lääkealtistuksen vähentämiseksi Vain välttämättömät lääkkeet Pienin vaikuttava annos Mahdollisimman lyhytaikainen käyttö Imetyksen ajoittaminen 5

6 Lääkkeiden käyttö imetyksen aikana Lääkkeiden käyttö imetyksen aikana Kiellettyjä: Amiodaroni Jodi Doksepiini Dopamiiniagonistit (vaikutus maidon eritykseen) Litium Radioaktiiviset lääkkeet Retinoidit Solunsalpaajat 6

7 Lääkkeiden käyttö imetyksen aikana Ei suositeltavia: Barbituraatit Bentsodiatsepiinit (pitkävaikutteiset) Kultavalmisteet Kodeiini, morfiini (toistuva käyttö) Statiinit Lääkkeiden käyttö imetyksen aikana Mahdollinen riski Uudet epilepsialääkkeet Osa immunosuppressiivisista lääkkeistä 7

8 8

9 ja imetys Kaikki psyykenlääkkeet imeytyvät ainakin joissain määrin äidinmaitoon Pitoisuus maidossa vaihtelee kuitenkin suuresti Useimpien psyykenlääkkeiden pitoisuus äidinmaidossa on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta suhteellisen pieni ja selvästi alhaisempi kuin äidin plasmassa ja imetys Imettävän ja psyykenlääkkeitä käyttävän äidin lapsen vointia tulee seurata Itkuisuus ja muut oireet eivät välttämättä kuitenkaan johdu RM:sta saatavasta lääkkeestä -> äidin ahdistuneisuus/masentuneisuus heijastuu myös lapsen käytökseen Ei kuitenkaan ehdotonta kieltoa imetykselle, jos eläintutkimuksissa/ihmisillä ei ole osoitettu olevan kielteisiä vaikutuksia lapsen terveyteen tai kehitykseen 9

10 Antipsykootit 1) Perinteiset antipsykootit Antipsykootit 1) Perinteiset antipsykootit Fentiatsiinit Klooripromatsiini, levomepromatsiini, promatsiini, perfenatsiini, flufenatsiini Tioksantiinit Klooriprotikseeni, tsuklopentiksoli, flupentiksoli Butyrofenonit Melperoni, haloperidoli Bentsamidit Sulpridi 10

11 Antipsykootit 2) Uuden polven antipsykootit Antipsykootit 2) Uuden polven antipsykootit Risperidoni, olantsapiini, ketiapiini, tsiprasidoni, aripipratsoli, sertindoli, klotsapiini 11

12 Antipsykootit Psykoottisten tilojen peruslääkkeitä Pääindikaatio: Skitsofrenia ja muut skitsofreeniset psykoosit Vakavia psykiatrisia sairauksia Sairauden luonne ja pitkäaikaisuus vaativat hyvää lääkehoitoa ja pitkäaikaista hoitosuhdetta Useita vuosia vuosikymmeniä kestäviä sairauksia Antipsykootit Käytössä myös lapsivuodepsykooseissa Kaikki antipsykootit imeytyvät ainakin joissain määrin äidinmaitoon Eri lääkeaineiden pitoisuus vaihtelee kuitenkin suuresti 12

13 Antipsykootit ja imetys Voivat aiheuttaa äidille hyperprolaktinemiaa > maidon eritys lisääntyy Yleensä pitoisuudet RM:ssa varsin pieniä Antipsykootit ja imetys Ei suositeltavia: Haloperidoli: pitoisuus maidossa n. 2/3 äidin plasman pitoisuudesta > lapsi voi saada haloperidolille ominaisia haittavaikutuksia Klotsapiini: Rasvaliukoisuuden vuoksi pitoisuus RM:ssa voi olla jopa suurempi kuin äidin plasmassa > agranulosytoosiriski; klotsapiinille ominaiset haittavaikutukset -> imetystä syytä välttää Klooripromatsiini: Lapsen kehityksessä saattaa esiintyä lääkkeen käytön aiheuttamia häiriöitä Toisen polven antipsykootit Ei riittävästi tutkimustietoa, minkä vuoksi ei suositella 13

14 Antidepressantit Antidepressantit 1) Trisykliset depressiolääkkeet 2) SSRI Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät 3) NaSSA noradrenergiset ja spesifiset serotoninergiset lääkkeet 4) Monoamino-oksidaasin (MAO) -estäjä 5) SNRI serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät 6) SARI Serotoniinin 2A-reseptorin salpaaja ja takaisinoton estäjä 7) NRI Noradrenaliinin takaisinoton estäjä 8) Noradrenaliinin ja dopamiinin takaisinoton estäjä 14

15 Antidepressantit 1) Trisykliset depressiolääkkeet - Amitriptyliini - Doksepiini - Klomipramiini - Nortriptyliini - Trimipramiini Antidepressantit 2) SSRI Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät - Essitalopraami - Fluoksetiini - Fluvoksamiini - Paroksetiini - Sertraliini - Sitalopraami 15

16 Antidepressantit 3)NaSSA noradrenergiset ja spesifiset serotoninergiset lääkkeet - Mianseriini - Mirtatsapiini Antidepressantit 4) Monoamino-oksidaasin (MAO) estäjä - Moklobemidi 16

17 Antidepressantit 5) SNRI serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät - Duloksetiini - Milnasipraani - Venlafaksiini Antidepressantit 6) SARI Serotoniinin 2A-reseptorin salpaaja ja takaisinoton estäjä - Tratsodoni 17

18 Antidepressantit 7) NRI Noradrenaliinin ja dopamiinin takaisinoton estäjä - Reboksetiini - Bupropioni Antidepressantit Eri tyyppisten masennustilojen hoidossa Vakavia sairaustiloja, joihin liittyy suurentunut itsemurhavaara Käytetään myös ahdistuneisuusoireissa ja häiriöissä (esim. paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko) 18

19 Antidepressantit ja imetys Myös synnytyksen jälkeisessä masennuksessa Jos vakavaa synnytyksen jälkeistä masennusta on aiemmissa raskauksissa esiintynyt lääkityksen aloittaminen heti synnytyksen jälkeen voi estää masennustilan uusiutumisen Masennuslääkkeet imeytyvät jossain määrin äidinmaitoon, minkä vuoksi lääkehoidon aikana tapahtuvasta imetyksestä tulee aina neuvotella hoitavan lääkärin kanssa Joitakin masennuslääkkeitä voidaan turvallisesti käyttää myös imetyksen aikana Antidepressantit ja imetys Suositeltavimpia: 1) Trisykliset masennuslääkkeet Suositeltavimpia: amitriptyliini ja notriptyliini Ei suositella: doksepiini Vaikka altistuminen jää suhteellisen vähäiseksi, lääke ja sen aktiivinen metaboliitti saattavat kertyä imeväiseen 19

20 Antidepressantit ja imetys Suositeltavimpia: 2) SSRI-lääkkeet: Imeytyvät äidinmaitoon, mutta pitoisuus pieni ja selvästi äidin plasmapitoisuutta pienempi Suositeltavin sertraliini Vähiten suositeltava (ei mielellään) fluoksetiini Pitkä puoliintumisaika mahdollisten haittavaikutusten häviäminen saattaa kestää pidempään Mielialan tasaajat 20

21 Mielialan tasaajat 1) Litium 2) Antiepileptit - Valproaatti - Karbamatsepiini - Okskarbatsepiini - Lamotrigiini Mielialan tasaajat Kaksisuuntaisen (bipolaarisen) mielialahäiriön eli maanis-depressiivisen sairauden hoitoon Taudin kululle ominaista toisiaan vaihtelevin välein seuraavat mania-/hypomania- ja masennusvaiheet Sairausepisodien toistumista voidaan suurella osalla potilaista estää tehokkaasti lääkehoidolla ja pskoterapeuttisilla keinoilla Toisinaan myös synnytyksen jälkeiseen masennukseen liittyy mania-jaksoja 21

22 Mielialan tasaajat ja imetys 1) Litium Erittyy äidinmaitoon, jossa pitoisuus 30-50% äidin plasmapitoisuudesta Vastasyntyneen epäkypsien munuaisten vuoksi imetystä ei suositella litiumin käytön aikana litiumtoksisuuden kehittymisen vuoksi Mikäli äiti ehdottomasti haluaisi imettää, olisi lääkeannos pidettävä mahd. Pienenä ja lapsen vointia seurata tarkasti toksisten oireiden varalta Seerumin litium-pitoisuus, munuais- ja kilpirauhastoiminta Mielialan tasaajat ja imetys 2) Valproaatti - Imeytyy äidinmaitoon vain vähäisessä määrin 3) Karbamatsepiini - Imeytyy jnkv enemmän -molempien käyttö pidetään kuitenkin suhteellisen turvallisena -teoreettinen maksatoksisuuden riski 22

23 Mielialan tasaajat ja imetys 4) Lamotrigiini - Pitoisuus äidinmaidossa suhteellisen korkea (20-40% äidin plasman pitoisuudesta) - Stevens-Johnsonin oireyhtymän teoreettinen mahdollisuus -> lasta seurattava iho-oireiden varalta, yleisesti ottaen kliinisesti merkittäviä oireita tai ongelmia ei ole todettu Anksiolyytit ja unilääkkeet 23

24 Anksiolyytit ja unilääkkeet 1) Bentsodiatsepiinit 2) Buspironi 3) Beetasalpaaja 4) Tsopikloni, tsolpideemi, tsaleploni 5) Sedatiiviset masennuslääkkeet 6) Melatoniini 7) Sedatiiviset antipsykootit ja antihistamiinit Anksiolyytit ja unilääkkeet Lyhytaikaisessa käytössä erilaisissa ahdistuneisuushäiriöissä ja unettomuusongelmissa Riippuvuutta aiheuttavia 24

25 Anksiolyytit ja imetys Bentsodiatsepiinit erittyvät äidinmaitoon, mutta pitoisuus suhteellisen vähäinen Säännöllistä tai suurempia annoksia ei suositella imetyksen aikana Lapsi voi oireilla väsyneisyytenä, lihasvelttoutena, painon laskuna Suositeltavimpia lyhyen puoliintumisajan lääkkeet (esim. oksatsepaami tai tematsepaami) Pienin tehokkain annos + lapsen voinnin seuranta Unilääkkeet ja imetys Tsolpideemin, tsaleplonin ja tsopiklonin säännöllistä käyttöä ei suositella Buspironin käyttöä imetyksen aikana pidetään turvallisena, joskin käytettävissä ei ole tutkittua tietoa 25

26 ja imetys Psyykenlääkkeiden käytölle imetyksen aikana on varsin vähän ehdottomia vasta-aiheita Huolellinen arvio hoitovaihtoehtojen hyödyistä ja haitoista Päätös tulisi pyrkiä tekemään yhdessä äidin ja hänen puolisonsa kanssa informoiden päätöksen perusteista 26

27 Terveysportti GravBase & LactBase Terveysportti GravBase & LactBase 27

28 Teratologinen tietopalvelu Yhteenveto Imeväisen lääkealtistus rintamaidon kautta jää yleensä vähäiseksi ja usein äidin lääkityksen ja imetyksen yhteensovittaminen on mahdollista Hyödyt ja haitat arvioitava tapauskohtaisesti ja vasta-aiheiset lääkkeet huomioitava Kaikki psyykenlääkkeet imeytyvät ainakin joissain määrin äidinmaitoon; pitoisuus maidossa vaihtelee kuitenkin suuresti Useimpien psyykenlääkkeiden pitoisuus äidinmaidossa on kuitenkin tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta suhteellisen pieni ja selvästi alhaisempi kuin äidin plasmassa 28

29 Kiitos! 29