Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg"

Transkriptio

1 Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg

2 Tausta

3 Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella keskimäärin (10 4 ) per neuroni Tämän hermoverkon (10*10 12 *10 4 ) toiminta = aivotoiminta

4 Verkon toimintaedellytykset Riittävästi energiaa -synapsien muodostus ja ylläpito Sopiva reagointiherkkyys (vireystila) - tärkeisiin asioihin kyettävä reagoimaan, muuten säästettävä energiaa

5 Vireystilojen kirjo Kooma Anestesia -eri syvyysasteet Uni -eri tyypit ja syvyysasteet Valve - eri vireystasoja

6 Vireystilan modulointi Aivokuori pidettävä sopivassa vireystilassa Perustila: korkea aktivoitumiskynnys ( hyperpolarisaatio ) Moduloivat välittäjäaineet alentavat aktivoitumiskynnystä

7 AIVOKUORI ETUAIVOJEN POHJA HYPOTALAMUS TALAMUS ACh, Glutamate Adenosiini NO GABA LH Orexin VLPOA GABA TM Histamine HYPOTH. NUCLEI GHRH... RETICULAR NUCLEUS GABA AIVORUNKO LDT/PPT Ach RAPHE 5-HT LOCUS COERULEUS NA

8 Aivorungon säätelykeskukset

9 Hypotalamuksen säätelykeskukset Oreksiini Histamiini

10 Etuaivojen pohjan säätelykeskukset Kolmenlaisia soluja: Ach, GABA ja glutamaatti Adenosiini Typpioksidi (NO)

11 Talamus

12 Talamokortikaalinen piiri Talamus on aistitiedon portti aivokuorelle

13 Talamussolujen sähköinen aktiivisuus

14 Talamokortikaalinen piiri Tooninen aktiivisuus: valve -TC solu välittää tietoa aivokuorelle Bursting aktiivisuus: uni -TC solu ei välitä tietoa

15 Mihin diffuusia hermoverkkojen modulaatiota tarvitaan? Perustoimintatason viritys: matala, jos ympäristössä ei aihetta muuhun Korkea kun tarvitaan toimenpiteitä esim. ravinnon saantiin, puolustukseen tai lisääntymiseen liittyen Tavoittavat suuria neuronijoukkoja kerralla korkea divergenssi

16 Keskeiset tehtävät Vireystilan säätely Mielialan säätely? Uni-valverytmin säätely Eri järjestelmillä myös erityistehtäviä mm. plastisuuden, oppimisen ja muistin ja motoriikan säätelyssä

17 Miksi monta järjestelmää tekee samaa asiaa? Vireystilan ylläpito keskeistä elämän säilymiselle: jos laskee liikaa, eliö ei pysty elämää säilyttäviin tehtäviin Toisaalta korkeaa vireystilaa ei pystytä ylläpitämään jatkuvasti (korkea energiakustannus, muita syitä?) Jos yksi järjestelmä pettää, toinen ottaa sen tehtävät

18 Monet lääkeaineet kohdistuvat näihin järjestelmiin Mielialalääkkeet Muut psyykenlääkkeet Piristeet Kipulääkkeet Anestesia-aineet Huumausaineet

19 Moduloivat järjestelmät

20 Yhteenveto Aminergiset - Noradrenaliini - Serotoniini - Dopamiini - Histamiini Kolinergiset -asetyylikoliini Peptidergiset - Oreksiini - Huom. Myös hypothalamuksen dopamiini-prolaktiini, CRH-ACTH-kortisoli, LHRH-LH/FSHtestosteroni/estrogeeni, GHRH-GH hormoniakselit - Sekä lisämunuaisytimen adrenaliini/autonominen hermosto

21 Historiaa

22 Klassinen retikulääriformaatio (Moruzzi & Magoun )

23 Nykytieto: monta rinnakkaista diffuusia modulatorista järjestelmää Monoamiinit: - histamiini - noradrenaliini - serotoniini - dopamiini Asetyylikoliini Peptidit: - oreksiini

24 Järjestelmät

25 Noradrenerginen järjestelmä - locus coeruleus (sinitäplä) - alfa1, alfa2, beta1, beta2-reseptorit (alfa2 = mm. autoreseptori) - valppaus, stressi, hormonit, plastisuus LC Lisäksi medullassa hypotalamuksen hormoneja ohjaava NA-tumake

26 LC neuronit aktiivisia Uusi, kivuton sensorinen ärsyke eläimen normaalissa ympäristössä Inaktiivisia kun eläin löhöää toimettomana ruokaansa sulatellen LC aktivaatio tekee neuronit alttiimmiksi sensoriselle stimulaatiolle

27 Dopamiinin ja noradrenaliinin metabolia Tyrosiini tyrosiinihydroksyylaasi L-DOPA L-DOPA dopadekarboksylaasi Dopamiini Jatkuu noradrergisissä soluissa: Dopamiini dopamiinibetahydroksylaasi Noradrenaliini (synteesi synaptisissa vesikkeileissä)

28 Locus Coeruleus: alfa2-autoreseptorit hillitsevät LC:n toimintaa (sedaatio) Alfa2-agonistit: Klonidiini, detomidiini, medetomidiini Alfa2-antagonistit: johimbiini, atipametsoli

29 Locus coeruleus ja HPA-akseli vuorovaikutus

30 Dopamiinijärjestelmä D1, D2, D3-reseptorit VTA: ventraalinen tegmentaalinen alue - limbiseen järjestelmään prefrontaalikuoreen SN: substantia nigra -striatumiin Hypotalamuksen DA-tumakkeet hypofyysiin TIDA VTA: mielihyvä, tuska SN: motoriikka (parkinson ym.) Hypotalamus: stressi, prolaktiinin säätely ym.

31 Dopamiinijärjestelmä Substatia nigra (projektio striatumiin): motorinen säätely (liikkeen aloitus) VTA (projektiot frontaaliaivokuoreen ja limbiseen järjestelmään) mesolimbinen dopamiinijärjestelmä: mielihyvä palkkiojärjestelmä, addiktio Hypothalamuksen dopamiinijärjestelmä TIDA: prolaktiinin erityksen säätely Useat skitsofrenian hoitoon tarkoitetut lääkkeet ovat D2 reseptori antagonisteja

32 Dopamiinin ja noradrenaliinin metabolia

33 Serotoniinijärjestelmä - keskiviivan eli raphe-tumakkeet - kraniaalinen ja kaudaalinen ryhmä - valve, stressi, mieliala (kran.) - kivun modulaatio, motoriikka (kaud.) Lukuisia reseptorityyppejä 5-HT1A, B, D (inhib.) 5-HT2A, C (excit.) 5-HT-3 (ionoforiin, excit.) sekä muita

34 Serotoniinijärjestelmä Kaudaaliset tumakkeet: kivun säätely selkäytimen tasolla Rostraaliset tumakkeet: vigilanssitason säätely, mielialan säätely

35 Serotoniinin metabolia Tryptofaani tryptofaanihydroksylaasi 5-hydroksitryptofaani (5-HTP) 5-HTP 5-HTTPdekarboksylaasi 5-hydroksitryptamiini (5-HT, serotoniini)

36 Asetyylikoliinijärjestelmä - etummainen ryhmä: basal forebrain - taaimmainen ryhmä: LDT, PPT - LDT-PPT ohjaa etummaista ryhmää - valve, vireys, kognitio (Alzheimer!), REM-uni Muskariinireseptorit keskeisempiä aivoissa kuin nikotiinireseptorit Lukuisia M- reseptorityyppejä, eksitoivia sekä inhiboivia

37 Kolinerginen järjestelmä Etuaivojen pohjaosa (basal forebrain) ihmisellä nukleus basalis Meynert (projektiot aivokuorelle ja hippokampukseen) - oppiminen ja muisti?, vireystila Ponsin LDT/PPT tumakkeet (projektiot thalamukseen ja BF:ään): - Sensoristen impulssien läpipääsyn säätely, REM unen säätely

38 Asetyylikoliinin metabolia Koliini + AcetylCoA kolinasetyltransferaasi Asetyylikoliini Asetylkolinesteraasi hajottaa (koliini+etikkahappo)

39 Histamiinijärjestelmä tuberomamillaaritumakkeet H1-, H2-, H3-reseptorit mm. valve, verenpaine

40 Histamiini erittyy valveen aikana

41 Hypokretiini = oreksiini: peptiderginen diffuusi modulatorinen järjestelmä Oreksiini A ja B = hypokretiini 1 ja 2 - ravinnonotto - valve - muita autonomisia funktioita

42 Oreksiiniradat aivoissa

43 Vireystilan säätely Valve nonrem-uni REM-uni Amiinit Kolinerginen

44

45 Psykoaktiiviset molekyylit Vaikuttavat välittäjäaineiden pitoisuuteen synapsissa Useat vaikuttavat modulatorisiin järjestelmiin, erityisesti noradrenaliini-, serotoniini- ja dopamiinisynapseihin

46 Psykoaktiiviset molekyylit LSD hallusinogeeni. Serotoniinin kaltainen rakenne vaikuttaa aivojen serotoniinijärjestelmän kautta Kokaiini piriste. Estää dopamiinin takaisinoton synapsiraosta Amfetamiini piriste. Estää dopamiinin ja noradrenaliinin takaisinoton synapsiraosta

47 Psykiatriset sairaudet Skitsofrenia dopamiinijärjestelmä - Lääkket D2 antagonisteja Masennus serotoniinijärjestelmä - Lääkkeet serotoniinin takaisinoton estäjiä Paniikkihäiriöt HPA-akseli - Lääkkeet GABA-A reseptorin toimintaa moduloivia

48 Tietoisuus KESKEISIÄ KOMPONENTTEJA Informaation käsittely useilla aivoalueilla Informaation integrointi Yhteydet eri aivoalueiden välillä

49 Wake Tässäkö tietoisuuden salaisuus? -aivojen stimulointi valveessa ja unen aikana Sleep Massimini et al. Science 2005

50 Tietoinen vaste A. Tietoinen tila B. Stimuluksen ymmärrys C. Tahto regoida stimulukseen D. Kyky reagoida Långsjö J W et al. J. Neurosci. 2012;32:

51 Tietoisuuden palaaminen Anterior cingulate Talamus Locus coeruleus ångsjö J W et al.. Neurosci. 2012;32:

52 Kiitos

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella

Lisätiedot

Neurofarmakologian perusteita

Neurofarmakologian perusteita Neurofarmakologian perusteita Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Neuro- ja psykofarmakologia Neurofarmakologia käsittelee lääkeaineiden vaikutuksia

Lisätiedot

Unen kemia. Katsaus. Vireyttä lisäävät välittäjäaineet

Unen kemia. Katsaus. Vireyttä lisäävät välittäjäaineet Katsaus Tarja Porkka-Heiskanen ja Dag Stenberg Unen kemia Uni ja valve muodostavat vireystilan jatkumon ääripäät. Uni ei ole ainoastaan valveen puuttumista vaan aivojen aktiivinen tila, joka syntyy samaan

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

Uni ja vuorokausirytmit

Uni ja vuorokausirytmit Uni ja vuorokausirytmit Neurobiologian kurssi Tarja Stenberg Mihin aivot tarvitsevat unta? Uni hermoverkon toiminnan ylläpitäjänä Yhteys ulkomaailmaan katkeaa Ei häiritsevää sisääntulevaa tietoa Verkko

Lisätiedot

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy

Lisätiedot

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä Muonion lukio 20.8.2018 Noora Lindgrén Hermosolu perusyksikkönä äärimmäisen monimutkaisessa verkostossa Aivoissa on lähes sata miljardia hermosolua Aivojen toiminta

Lisätiedot

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka 10.2.2017 Vireystila UNI UNIPAINE VÄLITTÄJÄAINEET VALVE Vireystilan hienosäätöön Vireyttä lisäävät Unta tuottavat osallistuvat o Noradrenaliini o GABA o Sytokiini

Lisätiedot

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin

Lisätiedot

umpieritysjärjestelmä

umpieritysjärjestelmä umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus ja aivot. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto

Tupakkariippuvuus ja aivot. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto Tupakkariippuvuus ja aivot Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Viranomaistahot: ei sidonnaisuuksia Lääketeollisuus: ei sidonnaisuuksia Tupakka Nicotiana

Lisätiedot

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu

Lisätiedot

Unen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt. Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys

Unen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt. Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys Unen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys Unen merkitys Mihin unta tarvitaan Lähes kaikki eläimet nukkuvat jopa yksi-soluisilla

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

MITEN LÄÄKE VIE TIETOISUUDEN? Deksmedetomidiinin ja propofolin vaikutukset fysiologiseen vireystilansäätelyjärjestelmään

MITEN LÄÄKE VIE TIETOISUUDEN? Deksmedetomidiinin ja propofolin vaikutukset fysiologiseen vireystilansäätelyjärjestelmään MITEN LÄÄKE VIE TIETOISUUDEN? Deksmedetomidiinin ja propofolin vaikutukset fysiologiseen vireystilansäätelyjärjestelmään Maija Vainikka Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakkariippuvuus ensimmäinen terveyshaitta Muut (fyysiset) terveyshaitat

Lisätiedot

UNI JA ANESTESIA. Maria Mäkelä. Syventävien opintojen kirjallinen työ. Tampereen yliopisto. Lääketieteen laitos

UNI JA ANESTESIA. Maria Mäkelä. Syventävien opintojen kirjallinen työ. Tampereen yliopisto. Lääketieteen laitos UNI JA ANESTESIA Maria Mäkelä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Kirjallisuuskatsaus unen ja anestesian välisistä yhtäläisyyksistä Tammikuu 2010 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus - tupakkariippuvuuden neurobiologiaa

Nikotiiniriippuvuus - tupakkariippuvuuden neurobiologiaa Nikotiiniriippuvuus - tupakkariippuvuuden neurobiologiaa Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakkariippuvuus

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,

Lisätiedot

TIOPERAMIDIN VAIKUTUS ETANOLIN STIMULOIMAAN DOPAMIININ VAPAUTUMISEEN ACCUMBENS-TUMAKKEESSA

TIOPERAMIDIN VAIKUTUS ETANOLIN STIMULOIMAAN DOPAMIININ VAPAUTUMISEEN ACCUMBENS-TUMAKKEESSA Sami Ojanen Pro Gradu Antti Korpin tie 4 B 10 00600 HELSINKI Puh. 040 509 4771 21.1.2000 TIOPERAMIDIN VAIKUTUS ETANOLIN STIMULOIMAAN DOPAMIININ VAPAUTUMISEEN ACCUMBENS-TUMAKKEESSA HELSINGIN YLIOPISTO Biotieteiden

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian

Lisätiedot

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli 13.9.2017 Uni ja valve Säännöllistä, rytmistä vireystilan vaihtelua Niin nukut kuin valvot Vireystilan rytmisyyteen vaikuttavat: neurofysiologiset tekijät

Lisätiedot

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Psykoosilääkkeet Antipsykootit Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden

Lisätiedot

EEG EEG EEG EEG EEG EEG. Mika Kallio LT Kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri. Electron Encephalon Graphia. Aivosähkökäyrä

EEG EEG EEG EEG EEG EEG. Mika Kallio LT Kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri. Electron Encephalon Graphia. Aivosähkökäyrä Mika Kallio LT Kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Electron Encephalon Graphia Aivosähkökäyrä :n perusteita Rekisteröinti Normaali Aikuiset Lapset Poikkeavat löydökset Historiaa Richard Caton (1842-1926)

Lisätiedot

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa 2 Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki Hermoston rakenne 23 Aivojen kuvantaminen 25 Aivojen rakenne 25 Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta

Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Petri Hyytiä, FT, dosentti Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Sisältö Akuutti päihdealtistus:dopamiinin merkitys Päihteet ja ehdollistuminen

Lisätiedot

Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)

Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Parasympatomimeetit ja Antikolinergit Pekka Rauhala 2017 Autonominen hermosto Sympaattinen hermosto Parasympaattinen hermosto Autonomisen hermoston

Lisätiedot

Psykoosit. Psykoosin määritelmä. Mistä tämä johtuu?

Psykoosit. Psykoosin määritelmä. Mistä tämä johtuu? Psykoosit Kliiniset piirteet Etiologia Hoito Jesper Ekelund, LT, dos. Professori, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Vaasan sairaanhoitopiiri Tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Psykoosin määritelmä

Lisätiedot

Hermosto (L/H1k) ydinaines

Hermosto (L/H1k) ydinaines Hermosto (L/H1k) ydinaines A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot

Lisätiedot

Hermosto. Enni Kaltiainen

Hermosto. Enni Kaltiainen Hermosto Enni Kaltiainen Hermoston kehittyminen Neurulaatiossa ektodermin solut muodostavat hermostouurteen, joka sulkeutuu hermostoputkeksi ( 8vk ) samalla liitoskohdan solut muodostavat hermostopienan.

Lisätiedot

Neurobiologia L/H1k-L/H2s

Neurobiologia L/H1k-L/H2s Neurobiologia L/H1k-L/H2s A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot

Lisätiedot

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015 Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan

Lisätiedot

UUDET I.V.-ANESTEETIT

UUDET I.V.-ANESTEETIT UUDET I.V.-ANESTEETIT ANESTESIAKURSSI 25-VUOTTA JUHLAKOKOUS Paasitorni, Helsinki 6.-7.3.2014 Mika Valtonen TYKS Laskimoanesteetit Kemiallinen ryhmä Lääkeaine Barbituraatit Tiopentaali Metoheksitaali Alkyylifenolit

Lisätiedot

Hermoston välittäjäainepitoisuuksien sähkökemialliseen mittaamiseen käytettävät elektrodit

Hermoston välittäjäainepitoisuuksien sähkökemialliseen mittaamiseen käytettävät elektrodit Saila Parmes Hermoston välittäjäainepitoisuuksien sähkökemialliseen mittaamiseen käytettävät elektrodit Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa

Lisätiedot

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio 10. Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto Hermoimpulssi siirtyy hermosolusta toiseen kemiallisten välittäjäaineiden, neurotransmitterien

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus (ja sen seuraukset)

Tupakkariippuvuus (ja sen seuraukset) Tupakkariippuvuus (ja sen seuraukset) Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakkariippuvuus - oireyhtymä

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

Ihmisen endokriiniset rauhaset

Ihmisen endokriiniset rauhaset Ihmisen endokriiniset rauhaset Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 2/2 Erittäviä soluja myös Sydämen eteisessä Mahalaukussa (kromaffiiniset solut) Rasvakudoksessa (adiposyytit)

Lisätiedot

Psykoosilääkkeet Antipsykootit. Pekka Rauhala

Psykoosilääkkeet Antipsykootit. Pekka Rauhala Psykoosilääkkeet Antipsykootit Pekka Rauhala 28.8. 2017 Mielenterveyden häiriöitä Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen

Lisätiedot

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin

Lisätiedot

Tunnetut endokannabinoidireseptorit

Tunnetut endokannabinoidireseptorit Endokannabinoidit Historia Tunnetut endokannabinoidireseptorit Esiintyvät deuterostomeilla (nilviäisistä nisäkkäisiin) Tunnistettu kaksi pääasiallista tyyppiä: CB 1 (1990) ja CB 2 (1993), ensimmäisestä

Lisätiedot

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Psykoosilääkkeet Antipsykootit Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2013 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden

Lisätiedot

Dopamiinin neurokemia, sen vaikutukset ihmisen toimintaan ja huumausaineiden käyttöön

Dopamiinin neurokemia, sen vaikutukset ihmisen toimintaan ja huumausaineiden käyttöön Kandidaatintutkielma Dopamiinin neurokemia, sen vaikutukset ihmisen toimintaan ja huumausaineiden käyttöön Veera Hartikainen Oulun yliopisto Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta 2018 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Uusia lähestymistapoja aivojen rappeutumistaudien hoidossa

Uusia lähestymistapoja aivojen rappeutumistaudien hoidossa Uusia lähestymistapoja aivojen rappeutumistaudien hoidossa Mart Saarma, Biotekniikan Instituutti Helsingin Yliopisto 11.12.2007 Aivotutkimuksen haasteita: aivojen rakenteellinen ja toiminnallinen monimutkaisuus

Lisätiedot

Oppimisen psykologia Nina Sajaniemi

Oppimisen psykologia Nina Sajaniemi Oppimisen psykologia Nina Sajaniemi Kehitys on prosessi ilmiönä ihmiset ja oppiminen Integratiivinen näkökulma kehitykseen ja oppimiseen Emotionaalinen, kognitiivinen ja sosiaalinen kehitys etenevät toisiinsa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

STRESSIN FYSIOLOGINEN VAIKUTUS UNEEN, MUISTIIN JA OPPIMISEEN

STRESSIN FYSIOLOGINEN VAIKUTUS UNEEN, MUISTIIN JA OPPIMISEEN STRESSIN FYSIOLOGINEN VAIKUTUS UNEEN, MUISTIIN JA OPPIMISEEN Sanni Kurtti LuTK-kandidaatin tutkielma Joulukuu 2016 Oulun yliopisto TIIVISTELMÄ Oulun yliopisto Biologian koulutusohjelma, eläinfysiologia

Lisätiedot

AKTIIVINEN ELÄMÄNTAPA, UNI JA AIVOT

AKTIIVINEN ELÄMÄNTAPA, UNI JA AIVOT AKTIIVINEN ELÄMÄNTAPA, UNI JA AIVOT Juho Strömmer Jyväskylän yliopisto 16.4.2018 juho.strommer@jyu.fi Sisältö Fyysinen aktiviisuus Uni ja aivojen lymfaattinen järjestelmä Kofeiini ja alkoholi Yhteenveto

Lisätiedot

Sympatomimeetit ja sympatolyytit

Sympatomimeetit ja sympatolyytit Sympatomimeetit ja sympatolyytit 28.9.2012 Anni-Maija Linden, FaT, dosentti Biolääketieteen laitos Farmakologia Lääketieteellinen tiedekunta Luentorunko Sympaattisen hermoston välittäjäaineet ja reseptorit

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

ASETYYLIKOLIININ NIKOTIINIRESEPTORIT VÄLITTÄJÄAINEIDEN VAPAUTUMISEN SÄÄTELIJÖINÄ

ASETYYLIKOLIININ NIKOTIINIRESEPTORIT VÄLITTÄJÄAINEIDEN VAPAUTUMISEN SÄÄTELIJÖINÄ ASETYYLIKOLIININ NIKOTIINIRESEPTORIT VÄLITTÄJÄAINEIDEN VAPAUTUMISEN SÄÄTELIJÖINÄ Sakari Leino Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto Joulukuu 2013 Tiedekunta/Osasto

Lisätiedot

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia

Lisätiedot

Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen

Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen Petri Hyytiä, FT, dosentti, yliopistotutkija Biolääketieteen laitos/farmakologia Päihdepäivä 8.3.2012 Riippuvuussykli Akuutti mielihyvä

Lisätiedot

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus Motoriikan säätely 2 Supraspinaaliset Mekanismit 2013 Pertti Panula Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus 15.1 Overall organization of neural structures involved in the control of movement.

Lisätiedot

Iho ja psyyke. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 23.3.2012 1

Iho ja psyyke. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 23.3.2012 1 Iho ja psyyke Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 23.3.2012 1 Sairaudet kumuloituvat Sairaudet kasaantuvat tietyille yksilöille Niillä joilla on psykiatrinen häiriö on

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen. Petri Hyytiä, FT, dosentti, yliopistotutkija Biolääketieteen laitos/farmakologia

Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen. Petri Hyytiä, FT, dosentti, yliopistotutkija Biolääketieteen laitos/farmakologia Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen Petri Hyytiä, FT, dosentti, yliopistotutkija Biolääketieteen laitos/farmakologia Päihdepäivä 21.2.2014 Sidonnaisuudet Orion: tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, akatemiatutkija teemu.rinne@helsinki.fi Käyttäytymistieteiden laitos HY

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus

Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus 12.10.2015 1 Lapsen kehitys on aikuisen varassa Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa moniulotteisen ympäristön kanssa

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) luentokuvat: http://www.helsinki.fi/~tjrinne/neuroi_syksy2009_espoo/ Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori

Lisätiedot

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

Martti Attila, Erja Kuusela, Marja Raekallio ja Outi Vainio (toim.) Eläinanestesiologia

Martti Attila, Erja Kuusela, Marja Raekallio ja Outi Vainio (toim.) Eläinanestesiologia Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Oppimateriaalia 4 Martti Attila, Erja Kuusela, Marja Raekallio ja Outi Vainio (toim.) Eläinanestesiologia LUKU 1. ### Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Kolinergiset α6*-nikotiinireseptorit ja niihin vaikuttavat yhdisteet: kokeelliset ja kliiniset käyttömahdollisuudet

Kolinergiset α6*-nikotiinireseptorit ja niihin vaikuttavat yhdisteet: kokeelliset ja kliiniset käyttömahdollisuudet Kolinergiset α6*-nikotiinireseptorit ja niihin vaikuttavat yhdisteet: kokeelliset ja kliiniset käyttömahdollisuudet Katariina Volotinen Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian

Lisätiedot

Masennuslääkkeet. Pekka Rauhala

Masennuslääkkeet. Pekka Rauhala Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 28.8. 2017 Psyykenlääkkeet Ahdistusneisuushäiriöiden lääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Sic! 2/2016 Masennus? Tunnetila Mieliala

Lisätiedot

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä

Lisätiedot

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi

Lisätiedot

Depression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa

Depression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa 20.09.2012 Depression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY Ylilääkäri, HYKS Psykiatria Melartin & Isometsä, 2009 Pelko vai ahdistuneisuus? ahdistuneisuus Ahdistuneisuuden

Lisätiedot

Alzheimerin taudin lääkkeet

Alzheimerin taudin lääkkeet Alzheimerin taudin lääkkeet Alzheimerin tauti Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus, se käsittää n. 60 % kaikista dementioista. Vaskulaarinen dementia ja Lewyn kappale -dementia ovat

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I Taksonomiaa ja vertailua Sisällys Historiaa Selkärankaisten taksonomiaa Aikuisten aivojen vertailua Aivoalueet Solutyypit Historiaa Geoffroy Saint-Hillaire:

Lisätiedot

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen

Lisätiedot

Elämisen taakka ja psyykkiset. Psykiatrian professori Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Elämisen taakka ja psyykkiset. Psykiatrian professori Ylilääkäri, Harjavallan sairaala Elämisen taakka ja psyykkiset oireet Jyrki Korkeila Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Ylilääkäri, Harjavallan sairaala Perimää ja ympäristöä Perimää ja ympäristöä (kokemusta) Variaatiojakauma trade-off

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla

Lisätiedot

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin

Lisätiedot

Aivot riippuvuuden kierteessä

Aivot riippuvuuden kierteessä Aivot riippuvuuden kierteessä Petri Hyytiä, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto Jyväskylä, 16.11.2012 Riippuvuuden kierre Riippuvuussyndrooma Riippuvuuden kehittyminen Päihdehimo Vieroitus

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

Hakanto, Aleksi Karhunen, Lassi Rauvala, Eemeli Unihäiriöisen potilaan tutkiminen, ohjaus ja osteopaattinen hoito Tapaustutkimus

Hakanto, Aleksi Karhunen, Lassi Rauvala, Eemeli Unihäiriöisen potilaan tutkiminen, ohjaus ja osteopaattinen hoito Tapaustutkimus Hakanto, Aleksi Karhunen, Lassi Rauvala, Eemeli Unihäiriöisen potilaan tutkiminen, ohjaus ja osteopaattinen hoito Tapaustutkimus Metropolia Ammattikorkeakoulu Osteopaatti Osteopatian Koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää

Lisätiedot

Aivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa

Aivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa Sinikka Hiltunen 23.8.2013 1/12 Aivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa Julkaistu alun perin kirjassaterävä pää kaiken ikää, Valitut palat, 2011, ss. 266 279. Joiltakin osin korjattu versio sanastosta

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset

Lisätiedot

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Jukka Kemppainen CT koulutusta isotooppilääkäreille PET / SPECT muistihäiriöiden/dementian diagnostiikassa PET ja SPECT eivät ole rutiinidiagnostiikan

Lisätiedot

Mielialahäiriöiden oireiden kirjo ja sitä

Mielialahäiriöiden oireiden kirjo ja sitä Kaksisuuntainen mielialahäiriö Biologiset tekijät kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä Timo Partonen Kaksisuuntaisen mielialahäiriön taustalta on löydetty joitakin merkittäviä biologisia tekijöitä. Ongelmana

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit

Lisätiedot

Kipulääkkeet: opioidit euforisoivat analgeetit

Kipulääkkeet: opioidit euforisoivat analgeetit Kipulääkkeet: opioidit euforisoivat analgeetit Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kivun käsitteistöä akuutti kipu (fysiologinen) biologinen

Lisätiedot

Kuinka nukkuminen elvyttää aivojamme?

Kuinka nukkuminen elvyttää aivojamme? Henna-Kaisa Wigren ja Tarja Stenberg KATSAUS Kuinka nukkuminen elvyttää aivojamme? Unen keskeinen tehtävä on pitää aivomme toimintakykyisinä. Mutta mitä elvyttävää uni saa aikaan? Jo pitkään on tiedetty,

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Yleisanestesian komponentit. Yleisanestesian toteutus. Propofoli. Hypnootit laskimoanestesiassa

Yleisanestesian komponentit. Yleisanestesian toteutus. Propofoli. Hypnootit laskimoanestesiassa Yleisanestesian komponentit Yleisanestesian toteutus Hypnootit Tajuttomuus Analgeetit Kivuttomuus Hermo-lihasliitoksen salpaajat Liikkumattomuus Monoanestesia inhalaatioanesteeteilla (tai ivhypnooteilla)

Lisätiedot

VERENLUOVUTUKSEN VAIKUTUS UNEN LAATUUN JA UNENAIKAISEEN IHOHIILIDIOKSIDIIN

VERENLUOVUTUKSEN VAIKUTUS UNEN LAATUUN JA UNENAIKAISEEN IHOHIILIDIOKSIDIIN VERENLUOVUTUKSEN VAIKUTUS UNEN LAATUUN JA UNENAIKAISEEN IHOHIILIDIOKSIDIIN Aila Härkönen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Keuhkosairausoppi Elokuu 2011 Tampereen

Lisätiedot

5-hydroksitryptamiini ja 5-HTreseptoreihin

5-hydroksitryptamiini ja 5-HTreseptoreihin 18. 5-hydroksitryptaiini ja 5-HT-reseptoreihin vaikuttavat lääkeaineet 5-hydroksitryptaiini ja 5-HTreseptoreihin vaikuttavat lääkeaineet 5-hydroksitryptaiini (5-HT, serotoniini) toiii välittäjäaineena

Lisätiedot

Neuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut

Neuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut Neuronin fysiologia 3 Ionikanavat Ligandi aktivoidut Ligandi aktivoidut ionikanavat Kanavat koostuvat reseptoriosasta joka sitoo hermovälittäjäaineita sekä ionikanavasta joka aukeaa välittäjän sitouduttua

Lisätiedot

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 Neuraalimallinnuksen osuus neljä luentokertaa, muutokset alla olevaan suunnitelmaan todennäköisiä

Lisätiedot

Aminohapot ja proteiinit

Aminohapot ja proteiinit Aminohapot ja proteiinit Proteiinit ovat aminohappoketjusta muodostuvia ihmiselle välttämättömiä yhdisteitä tai useammasta aminohappoketjusta muodostuvia komplekseja. Lähes kaikilla tunnetuilla eliöillä

Lisätiedot