Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013"

Transkriptio

1 Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

2

3 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä

4 Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita tai modulaattoreita jotka tuotetaan hermosoluissa keskushermostossa tai perifeerisissa ganglioissa Voivat olla aktiivisia myös muissa soluissa (gliasoluissa, endokriinisissa soluissa, epiteelisoluissa, immuunijärjestelmän soluissa)

5 Hermovälittäjäaine (neurotransmitteri) Tuotetaan presynaptisessa solussa Eritetään stimuloitaessa solua, aiheuttaa vasteen postsynaptisessa solussa Farmakologisesti annostellun välittäjäaineen tulee aiheuttaa sama vaste kuin endogeenisesti eritettäessä stimulaation tuloksena Inaktivoidaan tehokkaasti ja spesifisesti

6 Supraoptisen tumakkeen solut tuottavat useita peptideja

7 Enkefaliinia tuottavat lisämunuaisen ytimen solut

8 Sekretorinen mekanismi soluissa

9 Neuropeptidien synteesi

10 Tyypillisen neuropeptidin elinkaari

11 Neuropeptidien eritys

12 Peptiderginen neuroni

13

14 Proneuropeptideja

15 Neuropeptidesiasteen käsittely soluissa

16 Proteolyyttiset entsyymit samoissa rakkuloissa peptidien kanssa

17 Immunoelektronmikroskopiaa

18 Neuropeptidit kuljetetaan suurissa jyväsellisissä rakkuloissa (LDCV)

19 Neuropeptidin eritys

20 Neuropeptien vaikutusmekanismit Muokkaavat välittäjäaineiden toimintaa aktivoivat metabotrooppisia G- proteiinivälitteisiä reseptoreita Aktivoivat harvoin ionkanavareseptoreita

21 Peptidien prosessointi

22 Neuropeptiesiasteiden entsymaattinen käsittely

23 Prosessointi tuottaa erilaisia peptideja samasta esiasteesta

24 Vaihtoehtoinen silmukointi tuottaa uusia vaihtoehtoisia peptideja

25 Dalen sääntö: oikein vai väärin?

26 Neuropeptidit kotransmittereina

27 Opioidipeptidigeenit koodaavat useita peptidikopioita

28 Lisämunuaisen solujen enkefaliinia säätelee tuleva hermotus

29 Selkäytimen enkefaliinisolut

30 Opiaattireseptorit mu, delta, kappa G i /G o -proteiinikytkentäisiä inhiboivat camp:n muodostumista heikentävät Ca 2+ -konduktanssia lisäävät K + -konduktanssia Toimivat yhdessä ja myös yhdessä muiden proteiinien kanssa

31 Opiaattireseptorin rakenteelliset osat

32 Opiaattireseptorit säätelevät K + - ja Ca 2+ -kanavia

33 GPCR:n peptidiligandia sitovat osat

34 Kappareseptoreja on myös kuljetusrakkuloissa

35 Enkefaliinien vaikutus hermosolun ärtyvyyteen I

36 Enkefaliinien vaikutus hermosolun ärtyvyyteen II

37 Substance P sensorisissa soluissa

38 Kipua aistivien neuronien säätely selkäytimessä

39 Nisäkkään RFamidineuropeptidit FLFQPQRF-NH 2 SLAAPQRF- NH 2 neuropeptide FF (NPFF) neuropeptide SF (NPSF) TPDINPAWYAGRGIRPWGRF-NH 2 PrRP 20 MPHSFANLPLRF-NH 2 hrfrp1 VPNLPQRF-NH 2 hrfrp3 ---YNWNSFGLRF-NH 2 KiSS-1 peptide

40 NPFF ja substance P rotan selkäytimessä (NPFF/SP)

41 Uudet opiaateille reagoivat reseptorit ilmentyvät sensorisissa neuroneissa

42 Dopamiinia sisältävät radat

43 Aivojen noradrenaliinijärjestelmä

44 Aivojen serotoniinijärjestelmä

45 Aivojen histamiinijärjestelmä

46 Sakurai Nature Reviews Neuroscience 8, (March 2007) doi: /nrn2092

47 Hypotalamus koostuu tumakkeista ja soluryhmistä joilla on erilaisia tehtäviä

48

49

50

51 Syömisen tutkiminen

52 Ravinnonottoon vaikuttavia hypotalaamisia välittäjäaineita Orexigena NPY AGRP GABA Glutamate Orexin MCH Anorexigena -MSH CART CRH Histamine

53 Ruokahalun ja lihavuuden säätely

54

55 Leptiini vapautuu rasvakudoksesta Meister et al., Läkartidningen,1996.

56 Ruokahalun säätelyn keskeiset aivoalueet

57 Marx, Science, 2003

58

59 Annual Reviews

60 Oreksiini/hypokretiinineuronit ihmisen aivoissa (Mignot 2001)

61

62

63 Oreksiinigeenin rakenne (Sakurai & Mieda, TIPS 2011)

64 Oreksiinijärjestelmän säätely (Sakurai & Mieda, TIPS 2011)

65 Oreksiinisäätelyn kohteet (Sakurai & Mieda, TIPS 2011)

66 Unta säätelevät keskukset (Sakurai & Mieda, TIPS 2011)

67 Sakurai Nature Reviews Neuroscience 8, (March 2007) doi: /nrn2092

68 Yhteenveto Peptidergiset mekanismit ovat tärkeitä useissa toiminnoissa, mm. unen ja ruokahalun säätelyssä Peptidijärjestelmien häiriöitä tavataan monissa häiriötiloissa ja sairauksissa

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015 Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan

Lisätiedot

Tunnetut endokannabinoidireseptorit

Tunnetut endokannabinoidireseptorit Endokannabinoidit Historia Tunnetut endokannabinoidireseptorit Esiintyvät deuterostomeilla (nilviäisistä nisäkkäisiin) Tunnistettu kaksi pääasiallista tyyppiä: CB 1 (1990) ja CB 2 (1993), ensimmäisestä

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin

Lisätiedot

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää

Lisätiedot

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella keskimäärin 10 000-15

Lisätiedot

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä Muonion lukio 20.8.2018 Noora Lindgrén Hermosolu perusyksikkönä äärimmäisen monimutkaisessa verkostossa Aivoissa on lähes sata miljardia hermosolua Aivojen toiminta

Lisätiedot

Signalointi: G-proteiinikytkentäiset reseptorit ja oreksiinit

Signalointi: G-proteiinikytkentäiset reseptorit ja oreksiinit Jyrki ukkonen H, läinlääketieteellisten biotieteiden osasto email jyrki.kukkonen@helsinki.fi ignalointi: -proteiinikytkentäiset reseptorit ja oreksiinit -proteiinikytkentäiset reseptorit uurin solukalvoreseptoriperhe

Lisätiedot

Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta

Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Petri Hyytiä, FT, dosentti Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Sisältö Akuutti päihdealtistus:dopamiinin merkitys Päihteet ja ehdollistuminen

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Hermosto. Enni Kaltiainen

Hermosto. Enni Kaltiainen Hermosto Enni Kaltiainen Hermoston kehittyminen Neurulaatiossa ektodermin solut muodostavat hermostouurteen, joka sulkeutuu hermostoputkeksi ( 8vk ) samalla liitoskohdan solut muodostavat hermostopienan.

Lisätiedot

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin

Lisätiedot

RUOKAHALUN SÄÄTELY JA LIHAVUUDEN LÄÄKEHOITO: LIHAVUUSLÄÄKKEIDEN TEHOSEULONTAMENETELMÄ SEEPRAKALALLA

RUOKAHALUN SÄÄTELY JA LIHAVUUDEN LÄÄKEHOITO: LIHAVUUSLÄÄKKEIDEN TEHOSEULONTAMENETELMÄ SEEPRAKALALLA RUOKAHALUN SÄÄTELY JA LIHAVUUDEN LÄÄKEHOITO: LIHAVUUSLÄÄKKEIDEN TEHOSEULONTAMENETELMÄ SEEPRAKALALLA Sari Heine Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja lääkehoidon osasto Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali Neuronin Fysiologia Lepojännite ja aktiopotentiaali Molekyylitasolla hermosolun toiminnalliset yksiköt koostuvat hermovälittjä-reseptoreista sekä Receptors and channels Ionotropic G-protein coupled Enzyme

Lisätiedot

umpieritysjärjestelmä

umpieritysjärjestelmä umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:

Lisätiedot

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches

Lisätiedot

Ihmisen endokriiniset rauhaset

Ihmisen endokriiniset rauhaset Ihmisen endokriiniset rauhaset Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 2/2 Erittäviä soluja myös Sydämen eteisessä Mahalaukussa (kromaffiiniset solut) Rasvakudoksessa (adiposyytit)

Lisätiedot

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin

Lisätiedot

Depression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa

Depression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa 20.09.2012 Depression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY Ylilääkäri, HYKS Psykiatria Melartin & Isometsä, 2009 Pelko vai ahdistuneisuus? ahdistuneisuus Ahdistuneisuuden

Lisätiedot

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi

Lisätiedot

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus Motoriikan säätely 2 Supraspinaaliset Mekanismit 2013 Pertti Panula Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus 15.1 Overall organization of neural structures involved in the control of movement.

Lisätiedot

Reseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat

Reseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat Reseptorit -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat G-proteini kytketyt reseptorit DRY - 7 transmembrane receptors - > 1% of human genome - > 1000 proteins G-protein selectivity

Lisätiedot

Elintarvikkeet, kylläisyys ja painonhallinta

Elintarvikkeet, kylläisyys ja painonhallinta VTT TIEDOTTEITA 2234 ESPOO 2004 VTT TIEDOTTEITA 2234 Elintarvikkeilla on lihavuuden kehittymisessä keskeinen rooli. Uutta tutkimustietoa aihealueelta julkaistaan jatkuvasti. Tässä kirjallisuuskatsauksessa

Lisätiedot

NON-CODING RNA (ncrna)

NON-CODING RNA (ncrna) NON-CODING RNA (ncrna) 1. Yleistä NcRNA eli non-coding RNA tarkoittaa kaikkia proteiinia koodaamattomia rnamolekyylejä. Näistä yleisimmin tunnetut ovat ribosomaalinen RNA (rrna) sekä siirtäjä-rna (trna),

Lisätiedot

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia

Lisätiedot

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka 10.2.2017 Vireystila UNI UNIPAINE VÄLITTÄJÄAINEET VALVE Vireystilan hienosäätöön Vireyttä lisäävät Unta tuottavat osallistuvat o Noradrenaliini o GABA o Sytokiini

Lisätiedot

Syömisen hormonaalinen säätely. Olavi Ukkola

Syömisen hormonaalinen säätely. Olavi Ukkola Katsaus Olavi Ukkola Monet maha-suolikanavan mekaaniset, kemialliset ja hormonaaliset signaalit vaikuttavat kylläisyyden tunteeseen heti syömisen jälkeen. Kolekystokiniini on syömisen tärkein lyhyellä

Lisätiedot

2. Miten endokriininen järjestelmä osallistuu verenpaineen säätelyyn?

2. Miten endokriininen järjestelmä osallistuu verenpaineen säätelyyn? DC3-Fysiologia: Lopputentti Fysiologian lopputentti 18.12.2015 1. a) i) Selitä elektroneutraliteetti vapaassa tilassa olevassa nesteessä. Laske solunsisäinen natriumkonsentraatio varausneutraliteetin vallitessa,

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

BIOLOGIAN KYSYMYKSET

BIOLOGIAN KYSYMYKSET BIOLOGIAN KYSYMYKSET Biologian osakokeessa on 10 kysymystä. Tarkista, että saamassasi vastausmonisteessa on sivut 1-10 numerojärjestyksessä. Tarkastajien merkintöjä varten 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 max 80p

Lisätiedot

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p. (Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,

Lisätiedot

KIRJALLISUUSKATSAUS HISTAMIININ H3-RESEPTORI LÄÄKEKEHITYKSEN KOHTEENA KOKEELLINEN OSA

KIRJALLISUUSKATSAUS HISTAMIININ H3-RESEPTORI LÄÄKEKEHITYKSEN KOHTEENA KOKEELLINEN OSA KIRJALLISUUSKATSAUS HISTAMIININ H3-RESEPTORI LÄÄKEKEHITYKSEN KOHTEENA KOKEELLINEN OSA NEURONAALISEN HISTAMIININ JA H3-RESEPTORIN MERKITYS ALKOHOLIVAIKUTUSTEN VÄLITTYMISESSÄ Jenni Vanhanen Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely Naishormonit, Kuukautiskierron säätely dos. Leila Unkila-Kallio Gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri HYKS NaLa, Naistenklinikka 21.3.2013 TAVOITTEET Ymmärtää munasarjahormonien merkitys ja niiden

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Laboratorioala. Tutkimuspainotteinen OPINNÄYTETYÖ

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Laboratorioala. Tutkimuspainotteinen OPINNÄYTETYÖ TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Laboratorioala Tutkimuspainotteinen OPINNÄYTETYÖ LEPTIININ JA LEPTIININRESEPTORIN IMMUNOHISTOKEMIALLINEN KUVANTAMINEN ROTAN AIVOISTA Työn tekijä: Sini Hämäläinen Työn valvoja:

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2

Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2 Hermosolu 3 Hermosolu Oppiminen yksinkertaisissa systeemeissä pienen neuronijoukon ominaisuuksissa tapahtuvia muutoksia Hermosolu 1 Hermosolun rakenne 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja

Lisätiedot

G-PROTEIINIKYTKENTÄISET RESEPTORIT

G-PROTEIINIKYTKENTÄISET RESEPTORIT G-PROTEIINIKYTKENTÄISET RESEPTORIT PAULI TURUNEN Medicum/fysiologia email pauli.m.turunen@helsinki.fi Alberts ym. Molecular Biology of the Cell kpl 15 MENU 8.1.2018 Mitä ovat G-proteiinit? Toimintaperiaate

Lisätiedot

Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2

Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2 Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2 Luento 1: Yleisten asioiden jälkeen: MB, luku 1 (s. 28-49) Luento 2: Luku 1 jatkuu +

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I Taksonomiaa ja vertailua Sisällys Historiaa Selkärankaisten taksonomiaa Aikuisten aivojen vertailua Aivoalueet Solutyypit Historiaa Geoffroy Saint-Hillaire:

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakkariippuvuus ensimmäinen terveyshaitta Muut (fyysiset) terveyshaitat

Lisätiedot

Uusia lähestymistapoja aivojen rappeutumistaudien hoidossa

Uusia lähestymistapoja aivojen rappeutumistaudien hoidossa Uusia lähestymistapoja aivojen rappeutumistaudien hoidossa Mart Saarma, Biotekniikan Instituutti Helsingin Yliopisto 11.12.2007 Aivotutkimuksen haasteita: aivojen rakenteellinen ja toiminnallinen monimutkaisuus

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario KEHOLLISUUS LEIKISSÄ Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario Kehollisuus: Havainto on enemmän kuin aistimus, se on synteettinen (kokonaiskuva), moniaistinen,

Lisätiedot

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta.

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Barbivet vet. 30 mg tabletti Barbivet vet. 60 mg tabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine Yksi 30 mg tabletti sisältää fenobarbitaalia 30 mg. Yksi 60 mg tabletti

Lisätiedot

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio 10. Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto Hermoimpulssi siirtyy hermosolusta toiseen kemiallisten välittäjäaineiden, neurotransmitterien

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,

Lisätiedot

ANS YLLÄPITÄÄ ELÄMÄÄ AUTONOMOS = ITSENÄINEN AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT

ANS YLLÄPITÄÄ ELÄMÄÄ AUTONOMOS = ITSENÄINEN AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT AUTONOMINEN HERMOSTO by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia Sympaattinen (efferentti, motorinen) Parasympaattinen (efferentti, motorinen) Enteerinen ruoansulatuselimistön

Lisätiedot

AUTONOMINEN HERMOSTO. by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia

AUTONOMINEN HERMOSTO. by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia AUTONOMINEN HERMOSTO by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia AUTONOMOS = ITSENÄINEN Glaudius Galenos (n. 130 200 jkr): aivoista onttoja hermoja pitkin virtaavat animaaliset henget loivat sympatian

Lisätiedot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15 Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

Neurofarmakologian perusteita

Neurofarmakologian perusteita Neurofarmakologian perusteita Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Neuro- ja psykofarmakologia Neurofarmakologia käsittelee lääkeaineiden vaikutuksia

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

SOSIAALISET AIVOT. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Nina 31.1.2011 1

SOSIAALISET AIVOT. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Nina 31.1.2011 1 SOSIAALISET AIVOT Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Nina Sajaniemi / Esityksen nimi 31.1.2011 1 Vastasyntynyt Ärsykemaailma muuttuu Ärsykkeiden määrä moninkertaistuu Ensimmäisten elinviikkojen aikana

Lisätiedot

MUSIIKIN KÄYTTÖ LEIKKAUKSEN JÄLKEISEN KIVUN HOIDOSSA

MUSIIKIN KÄYTTÖ LEIKKAUKSEN JÄLKEISEN KIVUN HOIDOSSA MUSIIKIN KÄYTTÖ LEIKKAUKSEN JÄLKEISEN KIVUN HOIDOSSA Nina Alaranta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Anestesiologian tutkimusryhmä Joulukuu 2014 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

HERMOSTON FYSIOLOGIA I Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin

Lisätiedot

Jonne Seppälä. Lectio praecursoria

Jonne Seppälä. Lectio praecursoria Jonne Seppälä Lectio praecursoria 22.5.2015 Structural Studies on Filamin Domain Interactions Rakennetutkimuksia filamiini-proteiinin domeenivuorovaikutuksilla Mitä solu- ja molekyylibioginen tutkimus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Ihmisen elimistön energiatalous

Ihmisen elimistön energiatalous Ihmisen elimistön energiatalous Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Painoindeksi = BMI (Body Mass Index) = paino (kg) jaettuna pituuden (m) neliöllä lievä lihavuus (tai hyvin

Lisätiedot

TIOPERAMIDIN VAIKUTUS ETANOLIN STIMULOIMAAN DOPAMIININ VAPAUTUMISEEN ACCUMBENS-TUMAKKEESSA

TIOPERAMIDIN VAIKUTUS ETANOLIN STIMULOIMAAN DOPAMIININ VAPAUTUMISEEN ACCUMBENS-TUMAKKEESSA Sami Ojanen Pro Gradu Antti Korpin tie 4 B 10 00600 HELSINKI Puh. 040 509 4771 21.1.2000 TIOPERAMIDIN VAIKUTUS ETANOLIN STIMULOIMAAN DOPAMIININ VAPAUTUMISEEN ACCUMBENS-TUMAKKEESSA HELSINGIN YLIOPISTO Biotieteiden

Lisätiedot

Hämmentävä ilmiö yleistyy Piilaaksossa

Hämmentävä ilmiö yleistyy Piilaaksossa Hämmentävä ilmiö yleistyy Piilaaksossa Hämmentävä ilmiö yleistyy Piilaaksossa, kertoo Independentlehden artikkeli. Alakulttuurina alkanut LSD:n mikroannostelu työpaikoilla alkaa olla trendikäs elämäntapa

Lisätiedot

KATSAUS. Hermoston kemiallisen tiedonsiirron uusia käsitteitä. Sampsa Vanhatalo ja Seppo Soinila

KATSAUS. Hermoston kemiallisen tiedonsiirron uusia käsitteitä. Sampsa Vanhatalo ja Seppo Soinila KATSAUS Hermoston kemiallisen tiedonsiirron uusia käsitteitä Sampsa Vanhatalo ja Seppo Soinila Vallitsevan käsityksen mukaan hermoston kemiallinen tiedonsiirto tapahtuu synapsivälitteisesti tiettyjen hermovälittäjäaineiden

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Hermoston välittäjäainepitoisuuksien sähkökemialliseen mittaamiseen käytettävät elektrodit

Hermoston välittäjäainepitoisuuksien sähkökemialliseen mittaamiseen käytettävät elektrodit Saila Parmes Hermoston välittäjäainepitoisuuksien sähkökemialliseen mittaamiseen käytettävät elektrodit Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa

Lisätiedot

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Petteri.Arstila@helsinki.fi 2012 Haartman-instituutti Immuunijärjestelmän tarkoituksena on torjua vieraita taudinaiheuttajia. Immuunipuolustus on organisoitu siten, että perifeerisissä

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Neuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut

Neuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut Neuronin fysiologia 3 Ionikanavat Ligandi aktivoidut Ligandi aktivoidut ionikanavat Kanavat koostuvat reseptoriosasta joka sitoo hermovälittäjäaineita sekä ionikanavasta joka aukeaa välittäjän sitouduttua

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Aktivoiva luento-opetus & sillanrakennus kliiniseen opetukseen

Aktivoiva luento-opetus & sillanrakennus kliiniseen opetukseen Aktivoiva luento-opetus & sillanrakennus kliiniseen opetukseen Opintori 10.5.2012 Minna Männikkö Biolääketieteen laitos Lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian kurssi 15 op, 170 opiskelijaa Kemia:

Lisätiedot

NIKOTIININ JA OPIOIDIEN INTERAKTIOT

NIKOTIININ JA OPIOIDIEN INTERAKTIOT NIKOTIININ JA OPIOIDIEN INTERAKTIOT Juri Meijer Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto Lokakuu 2012 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

Lisätiedot

Aminohapot ja proteiinit

Aminohapot ja proteiinit Aminohapot ja proteiinit Proteiinit ovat aminohappoketjusta muodostuvia ihmiselle välttämättömiä yhdisteitä tai useammasta aminohappoketjusta muodostuvia komplekseja. Lähes kaikilla tunnetuilla eliöillä

Lisätiedot

Autoimmunologiaa. Olli Vainio. Diagnostiikan laitos/ Lääketieteellinen mikrobiologia Oulun yliopisto

Autoimmunologiaa. Olli Vainio. Diagnostiikan laitos/ Lääketieteellinen mikrobiologia Oulun yliopisto Atoimmnologiaa Olli Vainio Diagnostiikan laitos/ Lääketieteellinen mikrobiologia Oln yliopisto Kliinisen mikrobiologian laboratorio Oln yliopistollinen sairaala Labqality-Päivät 4.2.2010 Atoimmnisairadet

Lisätiedot

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin

Lisätiedot

PÄIHTEIDENKÄYTÖN TAUSTALLA OLEVAT MUUTOKSET AIVOJEN VIESTINVÄLITYKSESSÄ

PÄIHTEIDENKÄYTÖN TAUSTALLA OLEVAT MUUTOKSET AIVOJEN VIESTINVÄLITYKSESSÄ Sami Ojanen LuK-TUTKIELMA 1 (19) Antti Korpin tie 4 A 4 00600 HELSINKI Puh. 040 509 4771 5.9.1999 PÄIHTEIDENKÄYTÖN TAUSTALLA OLEVAT MUUTOKSET AIVOJEN VIESTINVÄLITYKSESSÄ HELSINGIN YLIOPISTO Biotieteiden

Lisätiedot

Miten työtä voi kehittää aivotutkimuksen keinoin?

Miten työtä voi kehittää aivotutkimuksen keinoin? Miten työtä voi kehittää aivotutkimuksen keinoin? Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti

Lisätiedot

Munuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: Tällä tunnilla:

Munuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: Tällä tunnilla: Maksa & Munuaiset Munuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: - Rakenne - Tehtävät Tällä tunnilla: Mitä kaikkia tehtäviä munuaisilla on elimistössä? Munuaisen tehtävät Kuonan poistaminen Nestetasapainon

Lisätiedot

Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic!

Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3-4/2017 EX TEMPORE Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen Enni-Kaisa Mustonen / Kirjoitettu 18.12.2017 / Julkaistu Oligonukleotidit ovat nukleotideista

Lisätiedot

alfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3.

alfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3. Deksmedetomidiini alfa 2 -agonisf RIKU AANTAA, OYL, Prof. TOTEK ja Anestesiologian ja tehohoidon oppiaine TYKS ja Ty ei vaikuta minkään muun systeemin kaula riku.aantaa@tyks.fi Alfa 2 -reseptoreiden sijainti

Lisätiedot

Dopamiinin neurokemia, sen vaikutukset ihmisen toimintaan ja huumausaineiden käyttöön

Dopamiinin neurokemia, sen vaikutukset ihmisen toimintaan ja huumausaineiden käyttöön Kandidaatintutkielma Dopamiinin neurokemia, sen vaikutukset ihmisen toimintaan ja huumausaineiden käyttöön Veera Hartikainen Oulun yliopisto Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta 2018 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Ruokahalun vaikutus asetyylikoliinisolujen aktiivisuuteen

Ruokahalun vaikutus asetyylikoliinisolujen aktiivisuuteen Karri Niiranen Ruokahalun vaikutus asetyylikoliinisolujen aktiivisuuteen Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Insinöörityö 7.4.2017 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot