Neuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut"

Transkriptio

1 Neuronin fysiologia 3 Ionikanavat Ligandi aktivoidut

2 Ligandi aktivoidut ionikanavat Kanavat koostuvat reseptoriosasta joka sitoo hermovälittäjäaineita sekä ionikanavasta joka aukeaa välittäjän sitouduttua kutstaan myöskin ionotrooppisiksi reseptoreiksi Nämä reseptorit/ionikanavat voivat olle eksitatoorisia tai inhibitoorisia

3 Ligandi aktivoidut ionikanavat Eksitatooriset lisäävät Na + läpäisevyyttä ja aiheuttavat EPSP:n Inhibitooriset lisäävät Cl - läpäisevyyttä, sammuttavat EPSP:n ja voivat aiheuttaa hyperpolarisaation

4 Nikotiinireseptori On parhaiten tunnettu Ligandi aktivoitu ionikanava. Se aktivoituu hermovälittjän asetyylikoliinin kautta. Tämä asetyylikoliini reseptori toimi pääasiassa lihaksessa mutta esiintyy toisena molekylaarisena muotona myös aivoissa hermosoluissa

5 Nicotiinireseptorin ominaisuudet Reseptori/kanava karakterisoitiin,eristettiin ja kloonattiin ensimmäisenä ja antoi siten ensimmäiset tiedot reseptoreiden ja ionikanavien molekyylirakenteesta Syy miksi tiedetään niin paljon tästä reseptorista niin paljon johtuu eri tieteenalojen havainnoista Nimen reseptori sai siitä että tupakassa oleva nikotiini pystyy aktivoimaan reseptorin samalla tavalla kuin asetyylikoliini eli nikotiinilla pystyttiin aikaansaamaan osan asetyylikoliinin aiheuttamista vasteista Pystyttiin erotamaan nikotiinireseptorin toiminta asetylikoliinin toisesta vaikutuskohdasta eli muskariinireseptorista joka reagoi punaisessa kärpässienessä esintyvään muskariiniin. Muskariinireseptori on G-proteiini kytketty reseptori.

6 Tekijät jotka lisäsivät tietämyksemme nikotiinireseptorista 1. Sähkörauskun (torpedo marmorata) sähköelimen tuottamat sähköimpulssit syntyvät elimen nikotiinireseptoreiden toiminnasta. Elimessä on erittäin korkea tiheys nikotiinireseptoreita. 2. Korallikäärmeen (bungarus bungarus) myrkky -bungarotoksiini estää spesifisesti nikotiinireseptorin ionikanavan ja tätä myrkkyä pystyttiin käyttämään reseptorin/kanavan puhdistukseen sähköelimestä. 3. Curare on lamauttava myrkky jota eteläamerikan intiaanit on käyttäneet myrkkynuolissaan toimii estämällä asetyylikoliinin sitoutunmisen nikotiinireseptoriin. Kuraareanalogeja käytetään edelleen anestesiassa lihasrelaksantteina

7 Nikotiinreseptorin rakenne Reseptori koostuu rakenteelisesti samankaltauisista alayksiköistä och yksikkö sitoo asetyylkoliinin Jokainen alayksikkö on koostunut neljästä kalvon yli menevästä -helix segmentistä M1-M4 (tai I-IV) joista M2 i jokaisessa alayksikössä muodostaa osan ionikanavaosasta Eri alayksiköt esiintyvät isomuotoina Eri isomuodot antavat erit toiminnalliset ominaisuudet reseptorille Luurankolihaksessa on och

8 Nikotiinreseptorin rakenne Proteiinin N- ja C-terminus On solun ulkopuolella I II III IV En subenhet från sidan Alayksikkö sivulta katsottuna

9 Neuronaaliset Nikotiinireseptorit Rakenteelisesti ja toiminnallisesti erilaiset kuin lihaksen reseptori Esiintyvät useina isomuotoina sekä Neuronaaliset nikotiinireseptorit eivät ainoastaan läpäise Na + /K + ioneja mutta myöskin Ca 2+ ioneja virtaa näiden kanavien läpi Etenkin isomuodon sisältämät reseptorit ovat Ca 2+ läpäiseviä

10 Glutamaattireseptorit Aivoissa glutamaattireseptorit ovat tärkeimmät eksitoivat ligandi aktivoituvat kanavat Hermovälittäjänä toimii tässä tapauksessa aminohappo glutamaatti Reseptorit esiintyvä useina alluokkina joilla erilaiset ominaisuudet Reseptorit jaetaan NMDA reseptoreihin ja ei NMDA reseptorihin (non NMDA) perustuen reseptorin vasteeseen synteettiseen aminohappoon nimeltään N-metyl-D-aspartat (NMDA) joka siis pystyy ainoastaan aktivoimaan NMDA reseptoreita.

11 Glutamaattireseptoreiden alatyyppejä NMDA reseptorit esiintyvät usenia alaluokkina NR1 ja NR2 alatyyppejä tarvitaan reseptorin toiminnalle Ei NMDA reseptorit jaetaan AMPA ja kainaattireseptoreihin perustuen niiden herkkyydelle näiden nimisille synteettisille aminohapoille

12 Glutamaattireseptoreiden toiminta Toiminta muistuttaa nikotinireseptorin Kuten nikotiinireseptorin mämä aikaansaavat EPSP:n Glutamaattireseptoreita lähes kaikkien keskushermoston hermosolujen pinnalla ja glutamaattireseptorit vastaavat aivojen pääasiallisesta eksitaatiosta Glutamaattireseptoreiden rakenne eroaa jonkinverran nikotiinireseptorin rakenteesta

13 Glutamaattireseptori alayksikön rakenne C-terminus on solun sisällä I II III IV M2 segmentti (kanava) ei mene kalvon läpi vaan tekee kalvon sisällä silmukan

14 NMDA reseptori I Tällä reseptorilla on monta ominaisuutta jotka erottavat sen toiminnallisesti muista ligandi aktivoiduista kanavista II Ionikanavalla on korke Ca 2+ läpäisevyys Mg 2+ sulkee kanavan kun kalvojännite on lähellä lepojännitettä III Aminohappo glysiini on koagonisti reseptorille eli aktivoituakseen reseptorin on sidottava sekä glutamaattia että glysiiniä

15 NMDA reseptron kanava läpäisee Ca 2+ ioneja glutamate + 2+ Na /Ca

16 NMDA reseptori- Mg 2+ esto Lepojännitteessä NMDA reseptorikanava on Mg 2+ ionien salpaama Depolarisaatio poistaa Mg 2+ -salpauksen Tämä tarkoittaa että NMDA-kanava tarvitsee depolarisation muun mekanismin kuten toisen reseptorin aikaansaamana toimiakseen

17 NMDA reseptori - Mg 2+ salpaus depol. Mg 2+ Na + /Ca 2+

18 Glysiini on NMDA reseptorin koagonisti Glysiinin pitää sitoutua sitoutumiskohtaansa NMDA reseptorissa jotta glutamatti pystyisi aukaisemaan kanavan Sanotaan että glysiini on koagonistai Glysiini siis vapautuu toisesta hermopäättestä ja valmistaa NMDA reseptorin aktivoitumisen

19 NMDA reseptori vaatii depolarisaation esim AMPA reseptoriden toimesta jotta Mg 2+ salpaus kumoutuisi GLUTAMATE ++ NMDAR ++ AMPAR Ca 2+ Na +

20 Srkä glysiiniä jotta reseptori aktivoituisi GLUTAMATE Glycine ++ NMDAR ++ AMPAR Ca 2+ Na +

21 Monet muut tekijät kuten G- proteiinikytketyt reseptorit säätelevät myöskin NMDA reseptoreita GLUTAMATE Glycine ++ NMDAR ++ Amine Peptide Ca 2+ Na + G GPCR

22 NMDA reseptori integraattorina NMDA reseptorin monimutkainen säätely, joka siis vaatii useiden samanaikaisen signaalien vaikutusta kutsutaan nimellä coincidence detection. NMDA reseptori pidetäänkin monien eri signaaliteiden integraattorina korkeissa aivotoiminnoissamme Signal 2 Signal 4 Signal 1

23 Muita sitoutumiskohtia NMDA reseptorissa NMDA reseptri sitoo muitakin ligandeja kuin glutamaatti ja glyssiini mm polyamiineja Monet tunnetut hallusinogeenit sitoutuvat ns kanavasitoutumiskohtaan NMDA reseptorin salpauksen tyypillisin oire on hallusinointia

24 NMDA reseptorin sitoutumiskohdat The NMDA receptor sites kanal bindningst glycine PCP glutamate Zn Mg 2+ Polyamine

25 NMDA reseptorin rakenne NMDA reseptori koostu alayksiköistä jotka ovat NR1- ja NR2-tyypiä. NR1-alayksiköt pitää olla kompleksina NR2- (A,B,C,D) alayksikköihin jotta syntyisi toimiva kanava NR2- alayksiköt säätelevät reseptorin herkkyyttä glysiinille, Mg 2+ :lle ja lääkeaineille/huumeille.

26 NMDA reseptorins toiminnat Nopea transmissio Hermosolun kehitys oppiminen ja muisti Hengityksen ja verenpaineen säätely Aistimuksien viestittäminen

27 Eksitoksisuus NMDA reseptoreilla on merkitystä ns eksitoksisuudessaeli hermostovaurion sattuessa glutamaatti vuotaa rikkoutuneista soluista (glutamaattia on korkea pitoisuus kaikissa soluissa) ja aiheutta voimakkaan ei toivotun eksitaation joka lisää sokluvauriota

28 Eksitoksisuus Soluvaurio aiheuttaa glutamaatiin vuotamisen soluista jolloin glutamaatti aktivoi lähellä olevat glutamaattireseptorit Cell damage GLUTAMATE GLUTAMATE Cell damage GLUTAMATE NMDAR AMPAR Ca 2+ Na +

29 Lisää vaurioita syntyy kun Na + ja Ca 2+ ioneja virtaa soluun aiheuttaen osmottista vauriota ja solukuolemaa Cell damage GLUTAMATE GLUTAMATE Cell damage GLUTAMATE NMDAR AMPAR Ca 2+ Na + Ca 2+ Ca 2+ Na + Na + osmotic and chemical damage

30 Aivoiskemia on tyypillinen tilanne jossa eksitoksisuudella on keskeinen merkitys vaurion aiheuttajana Eksitoksisuudella on myös merkitstä mm.: Parkinsonin taudissa Huntingtonin Choreassa Alzheimerin taudissa Etenkin aivoiskemiaa Yritetään korjata NMDA Reseptori salpaajilla Traumassa infektioissa kuten aivohiv ym

31 AMPA ja Kainaattireseptorit Toimivat nikotiinireseptoreiden tavoin eli pääasiassa Na + läpäiseviä ja aiheuttravat EPSP:n Toimivat usei yhdessä NMDA reseptoreiden kanssa integraatiossa sekä eksitoksisuudessa

32 Inhibiitio GABA A Reseptorit GABA reseptorin välittäjänä toimii aminohappo aminobutyraattti eller GABA. GABA reseptorin toiminta on inhibitoorinen GABA reseptorin aktivaatio johtaa eeksitaation estymiseen GABA reseptori siis toimii jarrun tavoin

33 GABA-RESEPTORI GABA tuotetaan glutamaatisat dekarboxyloimalla

34 Inhibiitio GABA- ja glysiini reseptorit ovat Cl - kanavia. Ligand Na+ Cl- Ligand Eksitaation aiheuttma Na + virta ei kykene depolarisoimaan koska Cl - virtaus sammuttaa positiivisten ionien sisäänvirtauksen aiheuttaman jännitemuutoksen ++--

35 Sitoutumiskohtia GABA reseptorissa Kuten NMDA reseptoreilla GABA reseptorilla on useita sitoutumiskohtia eri ligandeille jotka vaikuttavat reseptorin toimintaan. Monilla näistä ligandeilla on kliinistä merkitystä Barbituraatit jotka edistävät Cl- kanavan aukeamista käytetään anestesian iduktiossa. Bentsodiatsepiinit jotka potensoivat GABAn vaikutukset käytetään rauhoittavina lääkeaineina

36 tabell 6: olika bindningsställen på GABA-receptorn GABA/muscimol bicucullin benzodiazepiner barbiturater picrotoxin alkohol stimulerande agonister antagonist ökar på GABAs effect på Cl - kanalen används som lugnande medel binder sannolikt inne i jonkanalen och har en stimulerande effekt på Cl - flödet används som sömnmedel och vid anestesi blockerar jonkanaler stimulerar GABAs effekt på jonkanalen

37 GABA reseptorin sitoutumiskohdat Cl - Benzodiazepine GABA Muscimol Picrotoxin Barbiturates

38 Glysiini-RESEPTORi Glysiinireseptorit toimivat GABA reseptorin tavoin mutta välittäjänä toimii aminohappo glysiini. Nämä reseptorit esiintyvät pääasiassa selkäytimessä Tunnettu myrkky Strykniini toimii glysiinireseptorin salpaajana. Glysiinireseptorit toimivat pääasiassa interneuroneissa estäen esim flexion kun extensoidaan raajaa. Muskel Glycin interneuron

Reseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat

Reseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat Reseptorit -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat G-proteini kytketyt reseptorit DRY - 7 transmembrane receptors - > 1% of human genome - > 1000 proteins G-protein selectivity

Lisätiedot

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin

Lisätiedot

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali Neuronin Fysiologia Lepojännite ja aktiopotentiaali Molekyylitasolla hermosolun toiminnalliset yksiköt koostuvat hermovälittjä-reseptoreista sekä Receptors and channels Ionotropic G-protein coupled Enzyme

Lisätiedot

Neuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat

Neuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat Neuronifysiologia 2 Jänniteherkät ionikanavat Jänniteherkät ionikanavat Tyyppi Na + kanavat K + kanavat Ca 2+ kanavat Merkitys aktiopotentiali aktiopotentiali inhibiitio transmitteri vapautuminen plastisiteetti

Lisätiedot

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää

Lisätiedot

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

HERMOSTON FYSIOLOGIA I Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin

Lisätiedot

Karl Åkerman. Synapsit

Karl Åkerman. Synapsit Karl Åkerman Synapsit Synapsen Kahden hermosolun välinen kytkentä kohta hermopääte eli aksonin päätepiste yhdestä solusta kytkeytyy toiseen soluun Synapsi on tärkein yksikkö hermoston viestinnässä synapsit

Lisätiedot

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita

Lisätiedot

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy

Lisätiedot

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia

Lisätiedot

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä Muonion lukio 20.8.2018 Noora Lindgrén Hermosolu perusyksikkönä äärimmäisen monimutkaisessa verkostossa Aivoissa on lähes sata miljardia hermosolua Aivojen toiminta

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2

Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2 Hermosolu 3 Hermosolu Oppiminen yksinkertaisissa systeemeissä pienen neuronijoukon ominaisuuksissa tapahtuvia muutoksia Hermosolu 1 Hermosolun rakenne 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus

Lisätiedot

Neurofarmakologian perusteita

Neurofarmakologian perusteita Neurofarmakologian perusteita Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Neuro- ja psykofarmakologia Neurofarmakologia käsittelee lääkeaineiden vaikutuksia

Lisätiedot

Lääkeaineiden) vaikutusmekanismit

Lääkeaineiden) vaikutusmekanismit ääkeaineen(annostus Absorptio,) imeytyminen Pitoisuus(syst.( verenkierrossa ääkeaineen(jakautuminen elimistöön ääkeaineen(metabolia ääkeaineiden) vaikutusmekanismit Esko)Kankuri 15.8.2017 Pitoisuus(vaikutuskohteessa

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla

Lisätiedot

Hermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu

Hermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu Hermosolu Hermosolu 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus proteiinit mukana signaalin muodostumisessa ja kuljetuksessa aktiopotentiaali (pitkän matkan kuljetus) Neuronien väliset yhteydet

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

UUDET I.V.-ANESTEETIT

UUDET I.V.-ANESTEETIT UUDET I.V.-ANESTEETIT ANESTESIAKURSSI 25-VUOTTA JUHLAKOKOUS Paasitorni, Helsinki 6.-7.3.2014 Mika Valtonen TYKS Laskimoanesteetit Kemiallinen ryhmä Lääkeaine Barbituraatit Tiopentaali Metoheksitaali Alkyylifenolit

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

NIKOTIININ JA OPIOIDIEN INTERAKTIOT

NIKOTIININ JA OPIOIDIEN INTERAKTIOT NIKOTIININ JA OPIOIDIEN INTERAKTIOT Juri Meijer Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto Lokakuu 2012 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

Lisätiedot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15 Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan

Lisätiedot

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin

Lisätiedot

Tunnetut endokannabinoidireseptorit

Tunnetut endokannabinoidireseptorit Endokannabinoidit Historia Tunnetut endokannabinoidireseptorit Esiintyvät deuterostomeilla (nilviäisistä nisäkkäisiin) Tunnistettu kaksi pääasiallista tyyppiä: CB 1 (1990) ja CB 2 (1993), ensimmäisestä

Lisätiedot

GLUTEENIANALYTIIKKA KELIAKIAN KANNALTA. Viljateknologien Helmikollokvio Hartwall, Lahti 8.2.2008 Päivi Kanerva

GLUTEENIANALYTIIKKA KELIAKIAN KANNALTA. Viljateknologien Helmikollokvio Hartwall, Lahti 8.2.2008 Päivi Kanerva GLUTEENIANALYTIIKKA KELIAKIAN KANNALTA Viljateknologien Helmikollokvio Hartwall, Lahti 8.2.2008 Päivi Kanerva Gluteenittomuus Gluteenittomia tuotteita koskevan standardin on asettanut Codex Alimentarius

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen. Petri Hyytiä, FT, dosentti, yliopistotutkija Biolääketieteen laitos/farmakologia

Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen. Petri Hyytiä, FT, dosentti, yliopistotutkija Biolääketieteen laitos/farmakologia Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen Petri Hyytiä, FT, dosentti, yliopistotutkija Biolääketieteen laitos/farmakologia Päihdepäivä 21.2.2014 Sidonnaisuudet Orion: tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)

Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Parasympatomimeetit ja Antikolinergit Pekka Rauhala 2017 Autonominen hermosto Sympaattinen hermosto Parasympaattinen hermosto Autonomisen hermoston

Lisätiedot

Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta

Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Petri Hyytiä, FT, dosentti Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Sisältö Akuutti päihdealtistus:dopamiinin merkitys Päihteet ja ehdollistuminen

Lisätiedot

Kolinergiset α6*-nikotiinireseptorit ja niihin vaikuttavat yhdisteet: kokeelliset ja kliiniset käyttömahdollisuudet

Kolinergiset α6*-nikotiinireseptorit ja niihin vaikuttavat yhdisteet: kokeelliset ja kliiniset käyttömahdollisuudet Kolinergiset α6*-nikotiinireseptorit ja niihin vaikuttavat yhdisteet: kokeelliset ja kliiniset käyttömahdollisuudet Katariina Volotinen Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian

Lisätiedot

Yleisanestesian komponentit. Yleisanestesian toteutus. Propofoli. Hypnootit laskimoanestesiassa

Yleisanestesian komponentit. Yleisanestesian toteutus. Propofoli. Hypnootit laskimoanestesiassa Yleisanestesian komponentit Yleisanestesian toteutus Hypnootit Tajuttomuus Analgeetit Kivuttomuus Hermo-lihasliitoksen salpaajat Liikkumattomuus Monoanestesia inhalaatioanesteeteilla (tai ivhypnooteilla)

Lisätiedot

Aminohapot ja proteiinit

Aminohapot ja proteiinit Aminohapot ja proteiinit Proteiinit ovat aminohappoketjusta muodostuvia ihmiselle välttämättömiä yhdisteitä tai useammasta aminohappoketjusta muodostuvia komplekseja. Lähes kaikilla tunnetuilla eliöillä

Lisätiedot

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen jakso: FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Farmakologian kurssityössä tutustutaan verisuonen tonuksen fysiologiseen säätelyyn

Lisätiedot

I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2016

I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2016 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2016 2512 2571 2493 2464 2482 2476 2445 2445 385 299 379 269 312 232 364 262 355 366 351 270 305 283 314 264 371 273 357 258 299 231 336 250 341

Lisätiedot

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä

Lisätiedot

Kaisa Taina Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto

Kaisa Taina Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto I KIRJALLINEN OSA EKSTRASYNAPTISET GABA A -RESEPTORIT LÄÄKEKEHITYKSEN KOHTEENA II KOKEELLINEN OSA - [ 3 H]MUSKIMOLIN SITOUTUMISEN ASSOSIAATIO JA DISSOSIAATIO GABA A -RESEPTOREISSA Kaisa Taina Helsingin

Lisätiedot

ASETYYLIKOLIININ NIKOTIINIRESEPTORIT VÄLITTÄJÄAINEIDEN VAPAUTUMISEN SÄÄTELIJÖINÄ

ASETYYLIKOLIININ NIKOTIINIRESEPTORIT VÄLITTÄJÄAINEIDEN VAPAUTUMISEN SÄÄTELIJÖINÄ ASETYYLIKOLIININ NIKOTIINIRESEPTORIT VÄLITTÄJÄAINEIDEN VAPAUTUMISEN SÄÄTELIJÖINÄ Sakari Leino Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto Joulukuu 2013 Tiedekunta/Osasto

Lisätiedot

alfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3.

alfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3. Deksmedetomidiini alfa 2 -agonisf RIKU AANTAA, OYL, Prof. TOTEK ja Anestesiologian ja tehohoidon oppiaine TYKS ja Ty ei vaikuta minkään muun systeemin kaula riku.aantaa@tyks.fi Alfa 2 -reseptoreiden sijainti

Lisätiedot

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Lisätiedot

Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen

Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen Petri Hyytiä, FT, dosentti, yliopistotutkija Biolääketieteen laitos/farmakologia Päihdepäivä 8.3.2012 Riippuvuussykli Akuutti mielihyvä

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella keskimäärin 10 000-15

Lisätiedot

Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit

Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit Ihon aistit Ihotuntoon kuuluvat subjektiiviset aistimukset kosketuksesta, paineesta, vibraatiosta, kuumasta ja kylmästä sekä kivusta. Iholla ja sen alaisissa kudoksissa on suuri joukko sensorisia neuroneita,

Lisätiedot

Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2

Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2 Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2 Luento 1: Yleisten asioiden jälkeen: MB, luku 1 (s. 28-49) Luento 2: Luku 1 jatkuu +

Lisätiedot

Kemiallisen reaktion reaktiodiagrammi

Kemiallisen reaktion reaktiodiagrammi Luento 11 1.4.2016 1 Reaktiokoordinaatti Entsymaattisten reaktioden kinetiikka Elektro-osmoottiset ilmiöt solukalvolla Donnanin potentiaali Solukalvon ionipumput ja kuljetusmekanismit Solukalvon sähköinen

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

FARMAKODYNAMIIKKA 10/14/13. Farmakodynamiikka. Erilaisia lääkeaineita. Mikä on lääke? Mikä lääkeaine? Vaikuttaakseen lääkeaineen on sitouduttava

FARMAKODYNAMIIKKA 10/14/13. Farmakodynamiikka. Erilaisia lääkeaineita. Mikä on lääke? Mikä lääkeaine? Vaikuttaakseen lääkeaineen on sitouduttava Farmakodynamiikka FARMAKO- φάρµακον, lääkeaine- DYNAMIIKKA δύναµις, voima, kyky, taito, teho ääkeaineiden vaikutusmekanismin ja vaikutuksen tutkiminen FARMAKODYNAMIIKKA Esko Kankuri 14.10.2013 Vaikuttaakseen

Lisätiedot

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon Potilasopas Alzheimerin taudin oireet Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Martti Attila, Erja Kuusela, Marja Raekallio ja Outi Vainio (toim.) Eläinanestesiologia

Martti Attila, Erja Kuusela, Marja Raekallio ja Outi Vainio (toim.) Eläinanestesiologia Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Oppimateriaalia 4 Martti Attila, Erja Kuusela, Marja Raekallio ja Outi Vainio (toim.) Eläinanestesiologia LUKU 1. ### Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Lääkeaineiden vaikutusmekanismit: reseptorit*

Lääkeaineiden vaikutusmekanismit: reseptorit* 2. Lääkeaineiden vaikutusekanisit: reseptorit Lääkeaineiden vaikutusekanisit: reseptorit* Lääkeaineiden kohdeolekyylit Melkein kaikki lääkeaineiden vaikutukset potilaissa sekä toivotut hoitovaikutukset

Lisätiedot

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta.

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Barbivet vet. 30 mg tabletti Barbivet vet. 60 mg tabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine Yksi 30 mg tabletti sisältää fenobarbitaalia 30 mg. Yksi 60 mg tabletti

Lisätiedot

SSLY Kortisoni. Heikki Saaren-Seppälä, HYKS

SSLY Kortisoni. Heikki Saaren-Seppälä, HYKS SSLY Kortisoni Heikki Saaren-Seppälä, HYKS 23.3.2017 Mitä se sellainen kortisoni ihan oikeesti on?? Stressireaktion säätelijä Mitä se stressi ihan tarkalleen ottaen sitten on?? Ei vain hetkellinen fyysinen

Lisätiedot

Mitä uutta ketamiinista?

Mitä uutta ketamiinista? Mitä uutta ketamiinista? Anestesiakurssi Helsinki, 28.3.2019 Teema V: Muuttuuko tuntemamme yleisanestesia? Vesa Kontinen, dosentti, ylilääkäri HYKS, Operatiivinen tulosyksikkö, ATeK Jorvin sairaala, Leikkaus-

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 1 psykofyysiset kokeet ja neuroanatomia Unit 1: 1.1.1 Käy hermosolun osat läpi. Tarvitset tietoja myöhemmissä tehtävissä. OK 1.1.4

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016

II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 2589 2512 2571 2493 2464 2482 2476 2445 349 385 299 379 269 312 232 364 334 355 366 351 270 305 283 314 337 371 273 357 258 299 231 336 322

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio 10. Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto Hermoimpulssi siirtyy hermosolusta toiseen kemiallisten välittäjäaineiden, neurotransmitterien

Lisätiedot

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24. 5. 2004 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 Solujen kalvorakenteet rajaavat solut niiden ulkoisesta ympäristöstä

Lisätiedot

Signalointi: G-proteiinikytkentäiset reseptorit ja oreksiinit

Signalointi: G-proteiinikytkentäiset reseptorit ja oreksiinit Jyrki ukkonen H, läinlääketieteellisten biotieteiden osasto email jyrki.kukkonen@helsinki.fi ignalointi: -proteiinikytkentäiset reseptorit ja oreksiinit -proteiinikytkentäiset reseptorit uurin solukalvoreseptoriperhe

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,

Lisätiedot

Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012)

Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012) Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012) 429 445 Sampo Kurvonen 25.10.2017 Sisältö Plasmaproteiineista Albumiini Transferriini

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakkariippuvuus ensimmäinen terveyshaitta Muut (fyysiset) terveyshaitat

Lisätiedot

III/2018 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016

III/2018 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2018 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 2650 2589 2512 2571 2493 2464 2482 2476 417 349 385 299 379 269 312 232 420 334 355 366 351 270 305 283 401 337 371 273 357 258 299 231 404

Lisätiedot

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit 2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset

Lisätiedot

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Ravinto & Terveys Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

IV/2018 III/2018 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017

IV/2018 III/2018 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2018 III/2018 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 2731 2650 2589 2512 2571 2493 2464 2482 744 417 349 385 299 379 269 312 404 420 334 355 366 351 270 305 731 401 337 371 273 357 258 299 390

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE 1. MITÄ NORFLEX INJEKTIONESTE ON JA MIHIN SITÄ KÄYTETÄÄN

PAKKAUSSELOSTE 1. MITÄ NORFLEX INJEKTIONESTE ON JA MIHIN SITÄ KÄYTETÄÄN PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos Sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

Alzheimer-lääkkeiden vaikutusmekanismit. Kari Alhainen

Alzheimer-lääkkeiden vaikutusmekanismit. Kari Alhainen Lääkevaaka Alzheimer-lääkkeiden vaikutusmekanismit Kari Alhainen Suomessa on Alzheimerin taudin hoitoon käytössä kolme kolinergisen järjestelmän kautta vaikuttavaa lääkettä ja yksi glutamaatin liiallista

Lisätiedot

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Neuropaattisen kivun lääkkeet Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus ja aivot. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto

Tupakkariippuvuus ja aivot. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto Tupakkariippuvuus ja aivot Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Viranomaistahot: ei sidonnaisuuksia Lääketeollisuus: ei sidonnaisuuksia Tupakka Nicotiana

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EU) /, annettu , asetuksen (EY) N:o 847/2000 muuttamisesta vastaavanlaisen lääkkeen käsitteen määritelmän osalta

KOMISSION ASETUS (EU) /, annettu , asetuksen (EY) N:o 847/2000 muuttamisesta vastaavanlaisen lääkkeen käsitteen määritelmän osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.5.2018 C(2018) 3193 final KOMISSION ASETUS (EU) /, annettu 29.5.2018, asetuksen (EY) N:o 847/2000 muuttamisesta vastaavanlaisen lääkkeen käsitteen määritelmän osalta (ETA:n

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress

Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Twan Lammers, Fabian Kiessling, Wim E. Hennik, Gert Storm Journal of Controlled Release 161: 175-187, 2012 Sampo Kurvonen 9.11.2017

Lisätiedot