Työpaikan ikäohjelma - työkaarimalli

Transkriptio

1 Työpaikan ikäohjelma - työkaarimalli Lasikeraamisen teollisuuden työsuojelun ajankohtaispäivä Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK

2 Työurien pidentäminen tavoitteena jo 20 vuotta Työurien pidentäminen on ollut keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite noin 20 vuoden ajan Taustalla elinajan ja eläkkeellä oloajan pidentyminen, mutta myös eläkejärjestelmän kantokyky ja julkisen talouden kestävyysvaje Jotta hyvinvointiyhteiskunta selviäisi velvoitteistaan, on etuuksien rahoittajien määrän suhteessa etuuksista nauttiviin oltava kunnossa Koska hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa varallisuuden kasvun myötä ja niiden tuottaminen muuttuu samalla jatkuvasti kalliimmaksi, on työn määrää ja tuottavuutta lisättävä Wagnerin laki ja Baumolin tauti Työurien pidentämisessä kyse on koko työiän aikana kertyvästä kokonaisuudesta, ei vain eläkkeelle siirtymisen ajoittumisesta Työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta

3 Työurien pituus ja julkisen talouden kestävyysvaje Jos työurat pitenevät yhdellä vuodella, työllisten määrä kasvaa 3 % Työllisten määrällä mitattuna tämä on noin henkeä BKT kasvaa vastaavassa suhteessa kuin työvoimakin eli 3 % (noin 6 miljardia euroa) Julkisen talouden tasapaino paranee tämän seurauksena noin 2,5 miljardia euroa Vuonna 2011 toteutunut työuran pituus oli keskimäärin 32,5 vuotta kaikista eläkkeelle siirtyneistä laskettuna Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä työura oli keskimäärin 25,4 vuotta Vanhuuseläkkeelle siirtyneillä työura oli keskimäärin 36 vuotta Vuodesta 2006 vuoteen 2011 kaikkien eläkkeelle siirtyneiden osalta toteutuneet työurat pidentyivät keskimäärin 2,4 vuotta Keski-ikäisillä ei havaittu tehdyn työn lisääntymistä, vaan työurat pidentyivät lähinnä loppupäästä

4 Elinajan odote eri elinvaiheisiin ositettuna: miehet Lähde: ETK 2013

5 Elinajan odote eri elinvaiheisiin ositettuna: naiset Lähde: ETK 2013

6 Elinajan odotteen kehitys tasaisessa kasvussa Lähde: ETK 2013

7 Eläkkeellä oloajat kaksin-kolminkertaistuneet Lähde: ETK 2013

8 Ikäryhmittäiset työllisyysasteet Lähde: TEM. Sihto, Sardar. 2012

9 Työkyky ja ikääntyminen Yksilölliset erot työkyvyssä alkavat lisääntyä 45 ikävuodesta lähtien Yli 54-vuotiaista 20% arvioi työkykynsä korkeintaan kohtalaiseksi 98% nuorimpaan (18-24) ikäryhmään kuuluvista palkansaajista arvioi työkykynsä suhteessa työn fyysisiin vaatimuksiin vähintään melko hyväksi, vanhimmassa ikäryhmässä (55+) vastaava osuus oli 75% (Työolobarometri) Pitkäaikaissairaudet yleistyvät iän myötä työssäkäyvillä 50%:lla on ainakin yksi pitkäaikaissairaus Sairauspoissaolot eivät lisäänny suoraviivaisesti iän myötä Vanhimmissa ikäryhmissä on eniten niitä, joilla ei ole lainkaan sairauspoissaoloja Työolobarometri 2009: yli 55-vuotiaista työntekijöistä 46% ei ollut päivääkään pois töistä oman sairauden takia

10 Työkyky ja ikääntyminen Vanhempi elimistö tarvitsee palautumiseen enemmän aikaa kuin nuorempi Tauotus, työvuorojärjestelyt, joustot Liikunta, rentoutumistekniikat, palauttavat harrastukset Unen laatu ja määrä Yli 45-vuotiaiden kyky sopeutua vuorotyöhön heikkenee Aamuvuoroihin sopeudutaan paremmin kuin aiemmin Yhden yksittäisen yön univajetta kestetään nuoria paremmin Useiden peräkkäisten yövuorojen jälkeen ollaan nuoria väsyneempiä Näkökyvyn muutokset Ikänäköisyys Hämäränäkö heikkenee (häikäistyminen, valon tarve) yleensä yli 50 vuoden iässä

11 Työkyky ja ikääntyminen Tarkkaavaisuuden ikämuutokset Iän myötä kyky kohdistaa huomio useampaan asiaan samanaikaisesti heikkenee Kyky suodattaa häiritseviä ärsykkeitä heikkenee, keskittyminen vaikeutuu Reaktionopeuden muutokset Reaktionopeus kasvaa 25 ikävuoteen asti ja alkaa hidastua sen jälkeen Reaktionopeuden hidastuminen on hyvin yksilöllistä, harjoittelulla on suuri vaikutus Muisti ja älykkyys Ikääntyminen kuormittaa työmuistia, mutta ei juurikaan vaikuta pitkäkestoisen muistin ns. taitomuistiin Joustava älykkyys (havaintojen tekeminen, uuden tiedon omaksuminen) heikkenee, mutta kiteytynyt älykkyys (tietotaito) paranee oppimisen myötä Oppimiskyky ei ole iästä kiinni!

12 Terveys 2011: koettu terveys kohentunut

13 Terveys 2011: ikääntyvien työkyky paranemassa

14 Työkaarimallin tavoitteet Työtä, työympäristöä, työyhteisöä sekä esimiestyötä ja johtamista kehitetään eri-ikäisten työntekijöiden työntekoa, työn tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevaksi Eri ikäkausiin liittyvien vahvuuksien hyödyntäminen ja työkykyriskien hallinta Eri elämänvaiheisiin liittyvien kuormitustekijöiden hallinta sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen helpottaminen Osaamisen ja ammattitaidon jatkuva kehittäminen ja ylläpitäminen Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, työkyvyttömyyden ehkäisy Eri-ikäisten yhdenvertaisuus työpaikalla Ikäjohtamisen kehittäminen ja linkittäminen muihin henkilöstön kehittämisen suunnitelmiin ja työvälineisiin

15 Työkykyjohtamisen ja työurien pidentämisen winwin-win Työntekijä hyötyy Parempi toimintakyky Parempi ansio- ja eläketaso Parempi elämänlaatu Työnantaja hyötyy Parempi työn tuottavuus Vähemmän sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä Osaaminen säilyy työnantajan käytössä Työnantajakuva Pienemmät eläkekustannukset ja muut sivukulut Yhteiskunta hyötyy Tehdyn työn määrä säilyy tai jopa lisääntyy Valtiontalouden kestävyysvaje pienenee

16 Työkaarimallin ja oppaan keskeinen sisältö Ikäjohtaminen Työuran ja työssä jatkamisen suunnittelu Työn hallinnan varmistaminen: osaaminen ja ammattitaito Työaikajärjestelyt Työn muokkaaminen Terveystarkastukset Terveellisten elämäntapojen ja elämänhallinnan edistäminen Ikäohjelman käytännön toteutus Tulosten ja vaikuttavuuden arviointi Esimerkkejä organisaatioiden ikäohjelmista

17 Ikäjohtaminen Ikäjohtamisessa otetaan huomioon eri ikävaiheissa olevien työntekijöiden erilaiset johtamistarpeet sekä iän ja elämätilanteen vaikutus työn tekemiseen Ikätarkastelussa huomioidaan kalenteri-iän ohella mm. subjektiivinen sekä biologinen ikä, jotka luovat iälle eri merkityksiä biologinen ikä tarkoittaa fyysisen kunnon ja terveyden mukaista ikää, kun taas subjektiivisen iän määrittävät henkilön omat tuntemukset iästään samassa kalenteri-iässä olevat henkilöt voivat olla hyvin erilaisessa kunnossa ja heidän elämäntilanteensa voivat olla hyvin erilaiset toisaalta henkilöt, joiden kalenteri-ikä on aivan erilainen, voivat subjektiivisesti kokea olevansa samassa ikävaiheessa tai heidän elämäntilanteensa voi olla sama

18 Ikäjohtaminen Ikäjohtamisessa on keskeistä havaita ja huomioida eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien tarpeet työssä erot tapa- ja viestintäkulttuurissa tarpeet töiden yksilölliseen suunnitteluun vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työaikaan yhteistyön sujuminen kokeneiden ja vähemmän kokeneiden kesken Kielteisiä ikäasenteita ei työyhteisössä saa suvaita, vaan niihin on puututtava heti

19 Esimiesten ikäjohtamistaitojen kehittäminen Ikäjohtaminen on osa hyvää työyhteisön johtamiskulttuuria ikäjohtaminen on töiden organisointia ja johtamista ihmisen elämänkulun ja voimavarojen näkökulmasta Esimiesten ikäjohtamistaitoja voidaan kehittää kouluttamalla heitä eri ikävaiheisiin liittyvistä erityispiirteistä ja valmentamalla heitä niiden käsittelemiseen työyhteisössä

20 Työyhteisötaitojen kehittäminen Työyhteisötaitojen kehittäminen ikänäkökulmasta työyhteisön toimintatapojen edistämistä, joilla vähennetään eri ikäkausiin liittyviä kuormitustekijöitä ja kitkaa työpaikoilla lisätään eri-ikäisten työntekijöiden voimavarojen ja kykyjen hyödyntämistä työssä ikäystävällisyys tarkoittaa niin ikääntyvien kuin nuorempienkin työntekijöiden työkykyä tukevia käytäntöjä ja tarpeiden huomiointia ikäintegraatio on onnistunut silloin, kun eri-ikäiset saadaan työskentelemään tuloksellisesti ja motivoituneesti yhdessä sekä jakamaan samalla hiljaista tietoa. Hyvässä työyhteisössä annetaan palautetta, tuetaan toisten ideoita ja ylläpidetään ratkaisukeskeistä toimintatapaa

21 Ikään liittyvä erilaisuus työyhteisön voimavaraksi Ikäjohtaminen on keskeinen monimuotoisuuden johtamisen osaalue Monimuotoisuuden johtamista tarvitaan, jotta työyhteisön jäsenet pystyvät hyödyntämään toistensa erilaisuudesta kumpuavat vahvuudet ja työskentelemään tehokkaasti kaikkien kanssa, vaikka tausta, kokemukset tai identiteetti ovat erilaiset kuin omat Ikään liittyvä erilaisuus ja moninaisuus voi olla työyhteisön voimavara yksilön kokemus oman erityisyytensä arvostuksesta työssään lisää hyvinvointia ja tuo siihen lisää tehokkuutta monimuotoinen henkilökunta luo edellytyksiä laajempaan asioiden ymmärtämiseen sekä uudenlaisiin näkemyksiin ja ideoihin

22 Ikäjohtamisen hyviä käytäntöjä Monimuotoisen työyhteisön johtamisessa huolehditaan kaikkien jäsenten työkyvystä ja jaksamisesta Työpaikan ikärakenne selvitetään, ennakoidaan sen kehittyminen ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet Iän ja elämäntilanteen mukanaan tuoma erilaisuus sekä eriikäisten osaaminen ja kehitystarpeet otetaan huomioon Eri-ikäisten mahdollisesti toisistaan eroavat johtamisodotukset tunnistetaan Työyhteisötaitoja kehitetään siten, että työpaikalla keskustellaan asioista, annetaan palautetta, tuetaan toisten ideoita sekä kannustetaan ja pidetään yllä ratkaisukeskeistä toimintatapaa Työkykyongelmat tunnistetaan varhain ja niihin puututaan

23 Terveystarkastukset Työpaikkakohtaisen terveystarkastusohjelman sisältö pohjautuu säännöllisiin työpaikkaselvityksiin Työterveyshuolto toimii asiantuntijana työpaikalla tarvittavia terveystarkastuksia suunniteltaessa Työpaikkaselvityksen yhteydessä on huomioitava eri-ikäisten työntekijöiden tarpeet, esimerkiksi ikääntyvien tuki- ja liikuntaelimistön kuormitus tai työpaikan riskit lisääntymisterveydelle ja erityisesti raskaana oleville työntekijöille Työpaikkaselvityksen perusteella koko henkilöstölle annetaan ohjausta ja neuvontaa riskeiltä suojautumisesta sekä työstä saatavien voimavarojen vahvistamisesta Arvioidaan ja suunnitellaan ikäperusteinen terveystarkastusohjelma

24 Terveystarkastukset Työstä nousevien riski- ja voimavaratekijöiden ohella tulisi huomioida vähintäänkin ergonomia, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ennaltaehkäisy sekä psykososiaaliset kuormitustekijät ja henkinen hyvinvointi työssä Hyvin laaditut terveyttä, työkykyä ja työhyvinvointia kartoittavat kyselyt ovat käyttökelpoisia itsearvioinnin työkaluja ja omasta terveydestä ja työkyvystä huolehtimisen innoittajia. Ne myös auttavat kohdentamaan tukea niille työntekijöille, jotka sitä eniten tarvitsevat Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa työtehtävissä terveystarkastukset on järjestettävä niistä annetun asetuksen ja ohjeiden mukaisesti.

25 Terveystarkastukset Terveystarkastuksen perusteella laaditaan työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyönä työterveyssuunnitelma, jossa kartoitetaan yksilöllisesti terveyden ja työkyvyn riskit ja voimavarat, sekä ne keinot joilla työhön ja elämäntapoihin liittyen tuetaan henkilön työkykyä ja terveyttä Erilaisten ryhmämuotoisten toimintojen kehittämistä työpaikalla yksilövastaanottotoiminnan ohella ja sen sijasta kannattaa myös pohtia Ryhmämuotoinen toiminta sopii hyvin ennaltaehkäisevään toimintaan sekä terveyttä ja työkykyä tukevaan neuvontaan ja ohjaukseen

26 Terveystarkastustoiminnan hyviä käytäntöjä Terveystarkastukset suunnataan riskinarvioinnin ja työpaikkaselvitysten perusteella Laaditaan työkykyä tukeva terveystarkastusohjelma, joka kohdistuu eri-ikäisten miesten ja naisten työkyky- ja terveysriskeihin sekä voimavarojen vahvistamiseen Työterveyshuollossa laaditaan tarkastusten perusteella yhteistyössä työterveyssuunnitelmat Varmistetaan valmentava työote yksilön ja työyhteisön terveysneuvontaan ja työkyvyn tukitoimiin Huolehditaan lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen toteutumisesta kuntoutustarpeen varhainen tunnistaminen kuntoutussuunnitelma kuntoutuksen toteutumisen ja tulosten seuranta