Kaatovalumuotin valmistaminen

Transkriptio

1 Ktovlumuoti vlmistmie Jkko gerlud Opiäytetyörportti Koe j metllil Työvälievlmistj 0.0.0

2 Sisällys Johdto... Työsuuitelm... Koeistus j kokoopo...0. Mterilit...0. Pyöröosie vlmistus..... Iskuvsrt..... Ohjusost..... Koroketolpt.... Levyje jyrsitä..... Kiiityslevyt..... Ulostyötölevyt Kiil...8. Muotoplt Etumuotti Tkmuotti..... Viimeistelyjyrsitä..... Muotokeert...6. Kokoopo Muoti kiilloitus Pyörökeeroje vlmistus Sovitus Ulostyötötpit..... Loppukokoopo... Koevlu...6 Työ rvioiti...8

3 Johdto Opiäytetyöi tvoittee oli vlmist lumiii ktovluu trkoitettu muotti etuist työpiirustuksist sekä CADmlleist. Muotiss ilmei pääosilt kikki muottitekiik peruskäsitteet, ost, työmeetelmät sekä toimiot ilm vltvi vtimuksi trkkuuksist. Tästä johtue sekä ohjv opettji että miä itse pidimme työtä sopiv hsteellise vlmist esimmäiseksi muotiksei j sopiv oppimistvoitteillei sekä osmistsollei. Työ toteuti koeistmll ost teräksestä mulisorvill, CNCjyrsimellä j tsohiomkoeell j viimeisteli sovittmll ost toisiis käsityöä. MsterCAMosmie tuli eduksi opetelless työstörtoje tekemistä pitmlleist j työ yksikertiset muodot trjosivtki sopiv oppimispohj uudelle sille. Erityistä hstett trjosivt krtiokeeroje sorvus sekä kksi vihdettviss olev muoto tekevää os, joiss molemmiss oli sovitust vtivi osi j kiilpit, joide tuli toimi moitteett yhteiste osie kss. Vlmisti muoti Työklutyöt Mttil Oy:ssä työhrjoittelu ik ormli sikstyöä. Muoti tilj toimi Novcst Oy, jok oli sut tuotetilukse Tsowheel Oy:ltä. Tuotteest päätelle kyseessä oli kierukkvälitysvihteisto ruko. Vstvmllise tuottee vh muotti toimitettii Novcst Oy:ltä tutkittvksi opiskelutrkoituksess j suuittelij toteutti uude muoti piirustukset perustue vh mllii. Trkoituksei o käydä työviheet läpi siiä järjestyksessä kui ost vlmistettiiki, jolloi opiäytetyörporttii toimii myös suut tv ohjee yksikertise muoti vlmistukselle j siihe liittyvii työviheisii j tpoihi. Työviheide selostuksest rj pois usesti toistuvt sit, muu muss kierrereikie j ohjusreikie teo esimmäise selitykse jälkee, mutt kirj ämä kuiteki työsuuitelm. Lopuksi rvioi työtäi tuottvuude äkökulmst j esitä omt äkemyksei työ oistumisest j vihtoehtoisist toimitmlleist j pruksist.

4 Työsuuitelm Ulostyöö kiiityslevy Työviheet ro. Kuvus Työstörvot Työstökoe 0 Aihio shus vroille koesh HSS T Ulkomittoje jyrsitä rpor 6 teräpää Pksuude hiot tsohiomkoe hiomkivi Jäysteepoisto krhiomkoe hiomlikk Keskiöporukset CNCjyrsi NCpor 6 M6kierrereiät CNCjyrsi , HSSpor 600 0, M6kierretppi , reiät CNCjyrsi 8, HSSpor , reiät CNCjyrsi 6, HSSpor 0 0, 9, reiät CNCjyrsi, HSSpor , upotus CNCjyrsi 8 KMtppi , upotus CNCjyrsi 8 KMtppi , 8, upotus CNCjyrsi 6 KMtppi , Tsku CNCjyrsi 6 KMtppi , kkuporkoe krtioupoti Viimeistely Ulostyötölevy Työviheet ro. Kuvus Työstörvot Työstökoe 0 Aihio shus vroille koesh HSS T Ulkomittoje jyrsitä rpor 6 teräpää Pksuude hiot tsohiomkoe hiomkivi Jäysteepoisto krhiomkoe hiomlikk Keskiöporukset CNCjyrsi NCpor 6 7 reiät CNCjyrsi 6, HSSpor 7 upotus CNCjyrsi 8 KMtppi 8 Viimeistely kkuporkoe krtioupoti , , ,

5 Iskupiot Työviheet Työstörvot ro. Kuvus Työstökoe Ulkohlkisij sorvus DNMG 060 Pää oikisu j viiste Porus ,, DNMG , 0, 9 HSSpor 0 0, 0 Ktkisu KMpistoterä 00 0, Viiste KMpistoterä 00 6 Viimeistely kkuporkoe krtioupoti Iskuvsroide vrret Työviheet ro. Kuvus Työstörvot Työstökoe 8 sorvus DNMG ,, sorvus DNMG ,, M8 kierre kierrepkk 00 Ktkisu KMpistoterä 800 0, Pää oikisu j viiste DNMG M0kierre 8, HSSpor M0kierretppi Aviväli 8 Viimeistely CNCjyrsi 6 KMtppi kkuporkoe krtioupoti 0 0 Ulostyötöpuole kiiityslevy Työviheet ro. Kuvus Työstörvot Työstökoe 0 Aihio shus vroille koesh HSS T Ulkomittoje jyrsitä rpor 6 teräpää

6 Työviheet ro. Kuvus Työstörvot Työstökoe 0,0 Pksuude hiot tsohiomkoe hiomkivi Jäysteepoisto krhiomkoe hiomlikk Keskiöporukset CNCjyrsi NCpor reiät CNCjyrsi HSSpor reiät CNCjyrsi 8 HSSpor upotus CNCjyrsi 0 KMtppi , 9 Kiiitysurt CNCjyrsi 0 KMtppi , kkuporkoe krtioupoti 0 Viimeistely Etumuoti kiiityslevyt Työviheet ro. Kuvus Työstörvot Työstökoe 0 Aihio shus vroille koesh HSS T Ulkomittoje jyrsitä rpor 6 teräpää Pksuude hiot tsohiomkoe hiomkivi Jäysteepoisto krhiomkoe hiomlikk Keskiöporukset CNCjyrsi NCpor 6 reiät CNCjyrsi 7 7 upotus 8 Kiiitysurt 9 Viimeistely , HSSpor CNCjyrsi 0 KMtppi , CNCjyrsi 0 KMtppi , kkuporkoe krtioupoti Koroketolpt Työviheet Työstörvot ro. Kuvus Työstökoe Päädy oikisu j viiste DNMG 060 Ktkisu KMpistoterä Oikisu vroille j viiste DNMG reikä HSSpor , 60

7 Työviheet ro. Kuvus Työstörvot Työstökoe Tsohiot mitts tsohiomkoe hiomkivi 6 Viimeistely kkuporkoe krtioupoti ,0 Muotokeeroje ohjustpit Työviheet Työstörvot ro. Kuvus Työstökoe Tpi ktkisu mitllee ktkisukoe ktkisulikk Päide viisteet ktkisukoe ktkisulikk R ur DNMG Pyörökeer Työviheet ro. Kuvus Työstörvot Työstökoe 00 Keskiöporus HSSkeskiöpor 7g6 sorvus DNMG , 0g6 sorvus DNMG , Krtio DNMG Ktkisu vroille KMpistoterä 0, 6 Oikisu mitts DNMG M0kierrereikä 8, HSSpor M0kierretppi Kiil Työviheet ro. Kuvus Työstörvot Työstökoe 0 Aihio shus vroille koesh HSS T Ulkomittoje jyrsitä rpor 6 teräpää

8 6 Työviheet ro. Kuvus Työstörvot Työstökoe krhiomkoe hiomlikk Jäysteepoisto Keskiöporukset CNCjyrsi NCpor reiät CNCjyrsi HSSpor upotukset CNCjyrsi 0 KMtppi H7 reiät CNCjyrsi,8 HSSpor H7 klvi 0 0 0, 8 Kiilpit 9 Viimeistely CNCjyrsi teräpää kkuporkoe krtioupoti , Kiil kiiityspl Työviheet ro. Kuvus Työstörvot Työstökoe 0 Aihio shus vroille koesh HSS T Ulkomittoje jyrsitä rpor 6 teräpää Jäysteepoisto krhiomkoe hiomlikk Keskiöporukset CNCjyrsi NCpor M0kierteet CNCjyrsi 8, HSSpor , M0kierretppi 00,8 HSSpor H7 klvi H7 reiät CNCjyrsi Keskiöporukset CNCjyrsi NCpor H7 reiät CNCjyrsi,8 HSSpor H7 klvi Keskiöporus CNCjyrsi NCpor porus CNCjyrsi HSSpor upotus CNCjyrsi 0 KMtppi Viimeistely kkuporkoe krtioupoti 0,

9 7 Keertpit Työviheet ro. Kuvus Työstörvot Työstökoe Pää oikisu DNMG Krtio DNMG Ktkisu KMpistoterä 00 Oikisu j viiste DNMG Mkierrereikä, HSSpor 00 Mkierretppi 00 Muotokeert Työviheet ro. Kuvus Työstörvot Työstökoe 0 Aihio shus vroille koesh HSS T Ulkomittoje jyrsitä rpor 6 teräpää Jäysteepoisto krhiomkoe hiomlikk Keskiöporukset CNCjyrsi NCpor H7 reiät CNCjyrsi 9,8 HSSpor H7 klvi reikä CNCjyrsi HSSpor 7 7H7 reikä CNCjyrsi 0 KMtppi , 8 ulkomuoto CNCjyrsi teräpää , 9 muodo rouhit CNCjyrsi 6 R teräpää , 0 muodo viimeistely CNCjyrsi 8 KMtppi Keskiöporukset CNCjyrsi NCpor reiät CNCjyrsi 6 HSSpor 0 70 Keertppie reiät CNCjyrsi 6 KMtppi , Kiilpit CNCjyrsi teräpää , upotukset CNCjyrsi 0 KMtppi kkuporkoe krtioupoti 6 Viimeistely , ,

10 8 Etumuotti Työviheet ro. Kuvus Työstörvot Työstökoe 0 Aihio shus vroille koesh HSS T Ulkomittoje jyrsitä rpor 6 teräpää Jäysteepoisto krhiomkoe hiomlikk Keskiöporukset CNCjyrsi NCpor M0kierrereiät CNCjyrsi 8, HSSpor M0kierretppi 00 9 HSSpor 0 8 9,8 väljei 0 7 0H7 klvi H7 reiät CNCjyrsi 7 6 upotus CNCjyrsi 8 Muodo rouhit CNCjyrsi 9 Muodo viimeistely CNCjyrsi 8 KMtppi kkuporkoe krtioupoti 0 Viimeistely 6 teräpää , 6 R teräpää , , Tkmuotti Työviheet ro. Kuvus Työstörvot Työstökoe 0 Aihio shus vroille koesh HSS T Ulkomittoje jyrsitä rpor 6 teräpää Jäysteepoisto krhiomkoe hiomlikk Keskiöporukset CNCjyrsi NCpor M0kierrereiät CNCjyrsi 8, HSSpor M0kierretppi 00 9 HSSpor 0 8 9,8 väljei 0 7 0H7 klvi H7 reiät CNCjyrsi upotus CNCjyrsi 6 teräpää 0, 8 0 reiät CNCjyrsi 0 HSSpor M6kierrereiät CNCjyrsi HSSpor 600 0, M6kierretppi 00

11 9 Työviheet ro. Kuvus Työstökoe Työstörvot 0 Muodo rouhit CNCjyrsi Muodo viimeistely CNCjyrsi 8 KMtppi , Tsku CNCjyrsi 6 KMtppi , kkuporkoe krtioupoti Viimeistely 6 R teräpää , Etu j tkmuotti yhdessä Työviheet ro. Työstörvot Kuvus Työstökoe Keskiöporukset CNCjyrsi NCpor H7 reiät CNCjyrsi 9,8 HSSpor H7 klvi Tsku rouhit CNCjyrsi teräpää , Tsku viimeistely CNCjyrsi teräpää , 6 Tskuje viimeistely CNCjyrsi 0 KMtppi , 7 M0kierrereiät CNCjyrsi 8, HSSpor M0kierretppi 00 krtioupoti 9 Viimeistely kkuporkoe Kokoopo Työviheet ro. Kuvus Kiillotus käsi Työstörvot Työstökoe krhiomkoe hiomkivi hiomkivi ktkisukoe ktkisulikk 0,0 Ulostyötötpit Muotokeeroje sovitus krhiomkoe hiomkivi Kiil sovitus tsohiomkoe hiomkivi Loppuhuolittelu käsi 6 Pketoiti lvlle

12 0 Koeistus j kokoopo Muoti piirustuste svuttu tutki kokoopokuv sdksei käsitykse muoti koost, osie toimist j yleisest rketeest. Isoimmt ost olivt mitoilt oi 60 mm pisimmältä sivult j lopullise muoti pio rviolt kymmeiä kiloj.. Mterilit Muoti oslist perusteell etsi vrstost sopivi mterilej, shsi iitä työvroille j merkitsi kikkii tussill osumero. Ost joide mteriliksi oli merkitty Orvr kuumtyöteräs korvsi tvllisell koeteräksellä, sillä se kestää tällisess muotiss erittäi hyvi j o hilt vi oi kymmeykse Orvrii verrttu. Mterileist suorkitee mlliset koeisti piirustuste mukisille ulkomitoille rporll jyrsimällä j os Hermle CNCjyrsimellä (Kuv ), ku rpor oli vrttu. Muotokeeroihi jäti muutm kymmeesosmilli, jott myöhemmässä viheess osist sisi smliset. Levymäiset ihiot hioi tsohiomkoeell puhtiksi j tspksuiksi. Kuv. Aihioide jyrsitä mitoillee

13 Vlmisosist pultit, mutterit j pitpit löytyivät suor vrstost, mutt ulostyötötpit sekä ohjustpit j holkit piti tilt eriksee. Keräsi kikki muoti ost omlle lvlles j merkitsi e työumeroll, jott e eivät kto muihi trkoituksii (Kuv ). Kuv. Muoti osie ihiot j vlmisost kerättyä yhtee. Pyöröosie vlmistus Muottii tulleit pyöröosi olivt iskuvsroide vrret, iide iskupiot, muotokeeroje ohjustpit, keertpit, ulostyötötpit, ohjusholkit j tpit sekä ulostyötöpuole koroketolpt. Näistä ulostyötötpit j keertpit tei vst muoti kokoopoviheess, sillä iide trkt mitt riippuivt muist osist. Kosk muotoploje pitmllit olivt vielä spumtt, pääti sorvt pyöröost vlmiiksi. Kikki sorvukset tei mulisell ll... Iskuvsrt Iskuvsroide vrsii sorvsi esi keskiöreiä toisee päähä, jott si vrre tuettu päästää koko pituude sorvust vrte. Ulkomitt eivät olleet se kummemmi trkkoj, jote työtömit j sorvi omie mittlitteide vrss sorvsi kksi smlist vrtt. M

14 teriliksi oliki eksyyt jotki hiem premp kui tvllist S:ttä, sillä lstu irtosi todell hyvi j piltu oli eriomie. Työpiirustuksist poikete vääsi kierreleull vrre päähä M6kiertee M8 sij, sillä se o yleisempi, M6muttereit oli hyllyssä vlmiiksi j rkee toimisi käyttötrkoituksess silti eriomisesti. Iskuvsr vrre pisti poikki oike mitts, kääsi ympäri, porsi j kierteiti. Lopuksi vrsie päihi piti sd viväli kiristämistä vrte, jote kiiiti vrre Vleukoihi jyrsime puristimee j jyrsi 8 mm: viväli kute piirustuksess oli miittu. Tähä kuiteki olisi ollut prs jyrsiä 7 mm: viväli sillä se o suositeltv stdrdikoko, jolloi kokoopoviheess trvittv kiitovi olisi todeäköisemmi hyllystä löytyvä koko. Iskupiot tei ss ottmll kevye puhdistuslstu pyörötgo pist j oikisemll pää sekä käsivrll terää ohjte viisteyti pää. Morsekrtioisee pikvihtopitimee kiiiti poristuk j keskiöterä, joll pioi piee lu keskelle kpplett. Poristukk pois j tillle 9 mm: por, joll tei hiem kpplee vlmismitt pidemmä reiä käyttämällä sorvi syöttöä (Kuv ). Kpplee pisti poikki oike mitts, kääsi ympäri j viisteyti toiseki pää. Viimeistelyä pioi keskireiä suille viisteet kkuporkoee j krtioupotusterä vull. Kuv. Iskupio porus sorvi pituussyöttöä käyttäe

15 .. Ohjusost Vlmisosi ostetuist ohjustpeist sorvsi hlkisij pieemmäksi heti lkuus, jott e vrmsti toimisivt muoti olless käytössä. Kiiiti ohjustpi kst sorvi kolmileukistukk j tui keskiökärjellä toisest päästä. Ohesi ohjustpi hlkisijst 0,0 mm pois kärjestä voiteluur sti j siitä tpi vrsihlkisij sti vi 0,0 mm. Ohjustppi oli pitkrkistu, mutt leikkutui hyvi DNMG 060 P kovmetlliplll ilm ogelmi. Muotokeeroje ohjustpit tei 0 mm hlkisijlt olleist itrtuist ulostyötötpeist ktkisemll piirustukse mittise pätkä ktkisukoeell (Kuv ) j sorvmll piee pidäkeur kiiitysruuvi vrte. Päät viisteyti pekkihiomkoeess käsivrll. Kuv. Muotokeeroje ohjustppie leikkus ktkisukoeell.. Koroketolpt Ulostyötöpuolelle suutisploje tillle oli suuiteltu yksikertisempi rtkisu eljästä pyöreästä koroketolpst, jotk tulivt muottipl urkkii. Nämä tolpt sorvsi srjtyöä, eli esi pisti sorviss poikki pyörötgost eljä kpplett 76, mm pitkiä pätkiä. Jokie pätkä vuoroll sorvii, oikisulstu päästä, viisteytys j porus mm: porll läpi. Ulkopitoj e sorvut puhtksi j säästämiseksi j turh työtä välttääksei.

16 Kikkie koroketolppie oikisusorvtu päätypi kävi läpi hiomkivellä j seti kyseise pi vste tsohiomkoee mgeettipöytää. Tueksi litoi etupuolelle iso tsohiotu suutispl, jok ylsi miltei koroketolppie yläpille. Jott tolpt ottivt tue vrmsti yläreust, litoi tolppie j tukipl välii 0,0 mm pksu mellpelli. Koroketolppie tkpuolelle seti tueksi mtl suutispl lppeellee, jolloi hiomkive iheuttmt työstövoimt pkottisivt työkppleet ottm tuke suutisploist. Koroketolpt hioi kikki sm mitt mulisell tsohiomkoeell otte lkuu 0,0 mm: oikisulstuj j viimeistelemällä 0,0 mm: lstull.. Levyje jyrsitä Kiiitys j ulostyötölevyje koeistukset tei Hermle CNCjyrsimellä käyttäe pääsiss pikteräksisiä teriä, kosk sopivi kovmetlliteriä ei löytyyt sillä hetkellä.koee etu oli käsikäytettävä pioli, jok helpotti ulostyöö kiiityslevy pormisess... Kiiityslevyt Etumuoti puoleiset kiiityslevyplt olivt idettiset, jote semoi esimmäise kpplee puristime leukoje reu käyttäe pu suutispl leukoje päissä vstee. Näi meetelle toisest kppleest ei trviut hke ollpistettä. Kpplee lle litoi suutisplt, jott si porttu reiät läpi sti ogelmitt. Nollpistee hi leukoje väliltä j kpplee vsemp reu. Esimmäiseksi ohjelmksi tei porustyökierro, jok teki pieet keskiöreiät. Toie porusohjelm porsi mm: reiät läpi kiiityspulttej vrte j lopuksi kolms ohjelm jyrsi ympyrätsku pulttie kupotukset (Kuv ) j kompesoitu profiilijo kiiityspulti ur.

17 Kuv. Etumuoti kiiityslevypuolikk kupotukse ympyrätskujo Ulostyötöpuole kiiityslevyä vrte hi ollpistee keskelle kpplett j muokksi iemmt porusohjelmt uusille koorditeille säästääksei työmäärässä (Kuv 6), sillä reiät, kupotukset j kiiityspulttie urt olivt mitoilt idettiset toiste levyje kss Aio ero oli keskellä symmetrisesti sijieet eljä läpireikää, joide kutt ulostyötöä käytetää (Kuv 7). Näide työstämiseksi porsi läpireiät j jyrsi reiät mitoillee ympyrätsku, mutt mitllee porttu reikäki olisi toimiut j olisi ollut opempi vlmist. Kuv 6. Ktkelm porusohjelmst

18 6 Kuv 7. Ulostyötöpuole kiiityslevy jyrsitää Viisteyti kiiityslevyje reiät kkuporkoee j krtioupottime vull (Kuv 8). Kupotuste pohjill olleisii reikii si tehtyä viistee hiem kupotust pieemmällä upottimell. Näi tehtyiä viisteet vlmistuivt opesti, siististi j ilm hikeä. Kiiityspulttie urt viisteyti suorkrisell hiomkoeell, joho oli seettu piei hiomkivi. Lopuksi kävi levyje pit läpi hieoll hiomkivellä poistksei poruksist j upotuksist johtuvt pieet reuoje kohoumt. Kuv 8. Reikie viisteytys kkuporkoee j krtioupottime vull

19 7.. Ulostyötölevyt Ulostyötölevy porukse j kupotukset tei HermleCNCjyrsimellä kolme ohjelm vull. Nollpiste oli kpplee keskellä j kpple kiiitettyä ruuvipuristimee suutisploje päälle (Kuv 9). Viimeistely suoriti kkuporkoee j krtioupottime vull j hiomkivellä. Kuv 9. Ulostyötölevy kupotuste jyrsitä Ulostyöö kiiityslevyä vrte tei ohjelm keskiöporuksi vrte, mutt ohjelm suoritukse jälkee huomsi reikie olev hiem turh sivuss. Työtömitll suoritettu mittus osoittiki, että kikki reiät olivt jyrsime Ykseli suuss mm väärässä pikss. Piirustukse tutkiss selvisi, että kuvss mitoitukse ollpisteeä kyseisessä suuss ollut reikä ei ollutk kpplee keskilijll, v mm sivuss siitä. Piirustukse puuttee si kuiteki pääteltyä muide reikie sijieist j levyssä oli mterili priki milliä ylimääräistä, jote tsojyrsi pielee meeet keskiöreiät pois, tei ohjelm ollpistesiirro j suoriti se uudellee. Läpireikie porukset suoriti koordittiporukse (Kuv 0), eli pikoiti reiä koee vull j porsi oike kokoise reiä piolill käsi syöttäe. Tämä oli opemp kui muutell ohjelm, vihdell teriä j hke iille uusi ollpisteitä.

20 8 Kuv 0. Ulostyöö kiiityslevy koordittiporust pioli käyttäe Ulostyötötppie kupotukset jyrsi hlkisijlt 6 mm: kovmetllisell jyrsitpill. Nollpiste Zkselille tuli jällee hettu lskemll terää kpplee päällä, kues kpplee pit ilmestyi rmuj pyörivästä terästä... Kiil Piirustukse mukisesti tei kiil toisee päähä pultireiät j kupotukset pulteille j toiselle puolelle 6H7reiät pitppej vrte, joill kiil ohjutuisi pikoillee. Näide pireikie yhteydessä jyrsi myös kltev kiilpi, jott se olisi mhdollisimm hyvi lijss pireikie kss. Kosk kiilpi lskellie syvyys oli kpplee päässä oi, mm, totesi prhksi toteutt jyrsiä khdell syvyyslstull. Ohjelmoi kksi sisäkkäistä silmukk, joist ulompi esi pikoitti terä kpplee urklle j lski ikremetlisesti lspäi kokoissyvyyde verr. Tätä ee oli Zkselille määritellyt ollpistesiirto puolet jyrsittävästä syvyydestä ylöspäi, jote oikesti silmuk esimmäie itertio poisti vi puolet mterilist. Sisemmässä silmukss terä teki suorviivise lähestymise syöttöopeudell j lähti sitte rmppi ylös j sivullepäi (Kuv ), kues piirustuksess miittu kiilpi pituusmitt oli svutettu. Tästä terä ousi ylös j pikoitti X j Ykseleill seurv

21 9 lstu kohdlle j sisempi silmukk toistui äi kert. Ulomm silmuk lopuss oli Zkseli ollpistesiirro poisto, jolloi seurv toisto tphtui lopullisess syvyydessä. Kuv. Kiilpi toise syvyyslstu jo käyissä Kiil kiiityspl porsi piirustukse mukiset kolme pultireikää, iide kupotukset j eljälle pitpille 6H7reiät. Pl viimeistelyksi tei reikie suille viisteet kkuporkoee j krtioupottime vull.. Muotoplt Muotoploje jyrsiä toteuti Primero CNCjyrsimellä, sillä Hermle jyrsimeltä puuttui toimiv tietoliikeeyhteys j postprosessoroitiohjelmisto. Työstördt tei MsterCAM X ohjelmisto vull pitmlleist j siirsi vlmiit työstördt levykkeellä työstökoeelle... Etumuotti Kiiiti etumuottipl ihio ruuvipuristimee, hi ollpistee kpplee keskelle sivuhkijll j oikisi päällipi jyrsimällä pist oi 0, mm pois. Esimmäisellä työstö

22 0 rdll porsi keskiöreiät kierrerei'ille j ohjusholkkie rei'ille. Toisell työstördll porsi urkkii M0kierteille lkureiät j kierteiti reiät käyttäe työstökoee ohjukse om kierteitystyökierto. Ohjusholkkie reiät tei esi pormll 9 mm: porll, väljesi 9,7 mm: väljetimellä j lopuksi klvsi 0H7klvimell. Kupotuksille tei 0, mm kierroksell sisää meevä profiilirmpi, jok joi 6 mm: R0, teräpäällä (Kuv ). Lopuksi viisteyti reikie suut kkuporkoee j krtioupottime vull. Kuv. Etumuoti ohjusholkkie reikie j kierrereikie jyrsitä Kääsi muotopl puristimess ylöslisi, hi ollpistee uudellee keskelle j oikisi pi. Trkisti ohjusholkkie rei'istä vipumittkello vull ollpistee oikeellisuude j oi 0,0 mm: heito tki muuti ollpistee sijii kuv mukiselle mitlle toisest ohjusholki reiästä. Työstörd tekemise loiti piilottmll kikki muut kui etumuoti tso j kääsi sekä siirsi kuv site, että olltso oli sulkupill j ollpiste keskellä kpplett. Muotokeer sulkupit siirsi 0, mm ulospäi, jott jyrsiterät eivät vrmsti osuisi siihe. Tsopitoje reikii loi käyrät reuoille j täyti pioiksi, jott koe ei turh kiertelisi ti pudottisi terää reiä kohdll. Peiti pill myös muotokeer ohjusreiä, sillä se oli trkoitus tehdä myöhemmi pieemmällä terällä (Kuv ).

23 Kuv. Etumuoti pitmlli muokkust tyostörtoje teko vrte Työstörd rjukse suoriti vlitsemll rjukseksi kikki pit j piirtämällä suorkitee muotoje ympäri, jok toimi terä keskiörjukse. Näi koe teki trvittvt liikkeet työstettävä luee sisäpuolell. Mksimisyvyydeksi määritteli muotoje syvimmä kohd, jott terä ei vhigossk tippuisi syvemmälle. Työstörd tyypiksi vlitsi profiilitsku rouhi, lstumissyvyydeksi 0, mm kerrll j työvr reuoille 0, mm viimeistelyä vrte. ksi rouhit vlitsi 6 mm hlkisijlt olev teräpää, jok ploiss oli irkko R,0. Työstörd simuloitituloksess äkyi, että mterili olisi prii pikk jäämässä pystysuor tikku, jok olisi ogelm viimeistelyrdss. Muuti työstörd prmetreist terä ylitysleveyttä kymmeise prosetti j simuloi uudellee. Tällä kert tikkuj ei jääyt j simuloitu kpple äytti siltä kui pitmlliki. Postprosessoroidu työstörd siirsi työstökoeelle levykkeellä j vrmisti, että koko ohjelm vrmsti siirtyi. Syöttö ollii, ohjelm suoritus päälle j hiljksee syöttöä ksvtte, jott äi että koe lähtee tekemää mitä hluki (Kuv ). Säädi syöttöopeude hiem ohjelmoitu opemmksi, sillä lstu ei ollut vielä lähelläkää siertävää j teräplt olivt uusi. Lstuje poistmiseksi suutsi pieilmpuhllukse terä juuree.

24 Kuv. Etumuoti muotoje rouhit käyissä Viimeistelytyöstörd tei pi profiilijo 8 mm: R0, kovmetllisell vrsijyrsimellä j 0, mm: syvyyslstuill. Rjsi syöttökv viimeistelyrd ulkopuolelle, kosk se viimeistely ei trviut oll yhtä hieo. Ldttui työstörd jyrsimelle kokeili simuloid koee omll simulttorill tulost (Kuv ), sillä koee ohjuksess oli joiti pieiä omituisuuksi välillä. Kuv. CTek ohjukse simuloiti etumuoti viimeistelytyöstördlle Simultio tuloksess ei äkyyt mitää hlutust poikkev, jote ohjelm suoritus käytii (Kuv 6). leikkv os oli lyhyempi kui muotoje syvyys, mutt tästä ei ollut hitt pystypitoje päästökulmist johtue.

25 Kuv 6. Etumuoti muotoje viimeistely kovmetllisell vrsijyrsimellä Syöttökv viimeistelyksi vihdoi teräksi pllopäise R8 terä j rjsi työstettäväksi lueeksi pelkä syöttökv luomll käyrä syöttökv reuoille. Työstörd tyypiksi vlitsi muodo viimeistelyjyrsiä pit seurte j työstösuu kääsi stee kulm, jok mhdollist hiem isomm terä sivuttissiirro ilm pystysuori ritoj lopputuloksess. Muotokeer ohjusreiä sekä se viereise pi urkt rouhi uki mm: vrsijyrsimellä j viimeisteli pllopäisellä Rvrsijyrsimellä. Johtue pllopää keskios leikkmttomuudest, jäi iv muotokohtie pohjlle muutm sdsosmilli iemäärä, jok tosi oli merkityksetö j lähtisi pois muoti kiilloitusviheess. Muotokeer ohjusreiä jyrsitä mei hiem pitkäksi kohti syöttökv, kosk rjuksest uohtui yksi pit, mutt mterili jäi kuiteki reilut pri millimetriä. Lopuksi merkitsi tussill ohjusholki reiä, jost oli ollpistee muodoille määritellyt, jott ulostyötöpuole muotoje ollpiste tulisi vstv ohjusholki reiästä kellotettu (Kuv 7).

26 Kuv 7. Kellotusreikä merkitty tussill muotoje kohdistmiseksi.. Tkmuotti Aloiti tkmuoti teo sm tp kui etumuotiki, mutt poruksi tuli tälle puolelle reilusti eemmä ulostyötöreikie tki. Niide pituudet ktsoi työpiirustuksest j äide perusteell porsi esi väistöt j sitte ohjusreiät ulostyötötpeille. Ohjvt reiät porsi ulostyötötppie imellishlkisijoit 0, mm pieemmillä porill j klvsi reiät muutm millimetri trvittv pidemmälle (Kuv 8). Kuv 8. Tkmuoti ohjus, kiiitys j ulostyötöreiät viimeisteltyiä

27 Kääsi kpplee ympäri j hi ollpistee etumuoti merkittyä reikää vstvst reiästä, jott muodot sisi osum kohdillee jkosumst. Muotoje rouhit uki j viimeistely tphtui smll tvll kui etumuotiki, io käytäö ero oli muotoje peilikuvmisuus. Ulostyötöreikie poruksie oistumie pljstui rouhi j viimeistely ik ilmestyeiä reikiä muotopioiss (Kuv 9). Kuv 9. Tkmuoti ulostyötöreiät äkyvissä j syöttökv viimeistely meoss.. Viimeistelyjyrsitä Ku etu j tkmuottie muodot oli jyrsitty, poisti jäysteet tsopioilt hiomkive vull j yhdisti plt khde 0 mm: ulostyötötpi vull ohjusrei'istää. Tämä kokoisuude kiiiti ruuvipuristimee, hi ollpistee keskelle j loiti pormll keskiöreiät muotokeer ohjusreikiä vrte. Nämä reiät vsi 9,8 mm: porll j klvsi 0H7klvimell. Muotokeer potero vrte tei pitmllist työstörd tskujyrsitää. Rouhit tphtui mm: teräpäällä jättäe reuoille 0, mm työvroj. Viimeistely tei smll terällä. Muotokeer ohjuskorvkkeide väistöt viimeistelyjyrsi uki 0 mm: kovmetllisell vrsijyrsimellä etuille mitoille.

28 6 Etumuoti puolell olleet 6H7 pireiät pistivät silmääi, sillä e olivt yllättävä lähellä tsku reu (Kuv 0). Pikie trkistus piirustuksist j pitmllist mitte osoitti, että reikie sijiill oli pri millimetri ero. Reiät oli tehty pitmlli muk, mutt epäilys oli, että siiä o virhe j piirustus olisi oikei. Kuv 0. Etulll pireiät j kierrereikä lii lähellä reu Etu j tkmuoti jyrsiöistä uupui vi siderud reiät, jote ktsoi piirustuksest se oike sijii, kääsi muottipketi oikei päi j hi ollpistee keskelle päätyy. Keskiöreiät, porukse j kierteittämise suoriti työstökoee om ohjukse kutt piirustuste mukisille mitoille... Muotokeert Muottii tuli kksi liikkuv muotokeer, jotk olivt ulkomitoilt idettiset. Kiiiti ihio ruuvipuristimee suutisploje päälle site, että korvkkeide jyrsitä oli mhdollist. Esimmäiseksi tsojyrsi kpplee pi suorksi mm: teräpäällä. Keskiöporsi ohjustppie j pyöreide keeroje reiät. Keer kiiitysreiä porsi piirustukse mukiselle mitlle kppleest läpi j ohjustppie reiät vsi esi 9,8 mm: porll j lopuksi klvsi 0H7klvimell.

29 7 Ulkomuoto vrte tei työstördksi profiilijo rmppi, jok prmetreistä säädi meemää 0, mm kierroksell lspäi. Tällä si jyrsittyä korvkkeet mitoillee sekä tehtyä viisteet ulkoreuoihi (Kuv ). Kuv. Muotokeer ulkopuolise muodo jyrsitä profiilijo Pyöreä keer mitttoleroidu reiä jyrsi esi uki 0 mm: kovmetllisell vrsijyrsimellä, jättäe työvr 0, mm reulle. Tämä jälkee tei viimeistelytyöstörd, joll si hlkisij kohdllee j vrmisti tämä reikätulkill. Sisäpuolise muodo tekemiseksi vlitsi 6 mm: teräpää R0,8 teräploill. Työstört tehdessä vlitsi jällee mksimisyvyydeksi muodo pohj, seti tsiste lueide tuistukse päälle j rjsi työstörd ulkopuolise muodo reulle tehdyllä käyrällä. Rjsi myöski iemmi tekemäi trk reiä peittämällä se pill. ei kuitek mhtuut kulkem muototsku j muotosrekkee välistä, jote viimeistelyteräksi vlitsi 8 mm: R0, kovmetllise vrsijyrsime j tei viimeistelytyöstörd profiilijo. Tämä poisti kyseise srekkee mterili, jok oli jääyt rouhist (Kuv ). Muodo viimeistely jälkee porsi j jyrsi pyöreide keertppie kiiitysreiät muodo pohjlle.

30 8 Kuv. Muotokeer muodo viimeistelyä kovmetllivrsijyrsimellä profiilijo Kääsi muotokeer puristimess ympäri, tsojyrsi kpplee pksuude pitmlli mukiselle mitlle j tei kiilpille rouhit j viimeistelyrd. Rouhitrt mei edestkise port syvyyksittäi j viimeistelyrt kiil pituussuuss pri millimetri sivusiirroill. Viimeistelyrt teki smll kiil päähä iso viistee. Lopuksi pikoiti koee keerreikie kohdlle j mulijo tei kupotukset keeroje kiiitysruuveille kovmetllisell vrsijyrsimellä. Purseide poisto j reikie viisteämie krtioupottimell viimeisteli keert (Kuv ). Kuv. Viimeistelty muotokeer

31 9. Kokoopo Kokoopoo kuului muotopitoje viimeistelyhiot, puuttuvie osie vlmistus, osie sovitus toisiis, viimeistely j kokomie. Kokoopo itsessää oli etuudest tuttu touhu, mutt eteki muoti sovituksess si euvoj työtäi ohjeelt vhemmlt työtekijältä... Muoti kiilloitus Kikist muotopioist tuli poist jyrsime jättämät terä jäljet, jott e ei äkyisi tuotteess. Piltuvtimus oli hyviki väljä, riitti kuh kpple irto muotist. Tämä johtui siitä, että ktovlumuotti pioitet ee vlu triumsiliktill (vesilsill), jok tekee vlukpplee pist hiem rosoise. Syöttökv hioi suorkrisell hiomkoeell, joss oli kiii hiomkivi. Pi tsoittmiseksi käyti rekoo 0 hiomkivitko käsi. Muodo puolelt hioi mm: krhiomkoeell teräjälkiä tsisemmiksi j lopuksi hieoll hiomkivellä käsi tsoiti pitoj j hioi pikkoj, joihi koeell ei päässyt (Kuv). Muotopl kyljessä ollut muotopit tsoittui opesti 90 stee krhiomkoeell, joss oli kiii rekoo 00 pperilikk. Kuv. Muotopitoje tsoittmist hiomkivellä käsityöä

32 0 Pitoje hioss täytyi vro hiomst sulkupitoj, iide reuoj sekä ulostyötöreikie reuoj, jott e pysyisivät teräviä j sulkupioille jäisi sovitusvr. Hio jälkee kävi ulostyötöreiät läpi sopiv kokoisill klvimill j kkuporkoeell, jott si jäysteet poistettu reikie reuoilt... Pyörökeeroje vlmistus Nyt ku kikki muotoplt olivt vlmiit, tei digitlisell syvyystyötömitll mittuksi sekä muotokeerst että muotoploist määrittääksei trvittvt pituudet pyöreille keeroille sorvust vrte. Isommt keert sorvsi 0 mm: pyörötgost kärkituell j pieemmät vedetystä 0 mm: pyörötgost, jolloi vältyi ulkohlkisij sorvukselt. Kikkie keeroje pit hioi rekoo 80 hiomuhll sileäksi... Sovitus Suoriti muotille riittävä kokoopo eri osie sovittmiseksi toisiis. Tähä kuului ohjustppie j holkkie kiiitys, iskuvsroide kokomie sekä muotokeer ohjustppie lukitsemie pikoillee. Aloiti sovittmll pyörökeert muotokeeroje reikii, eli leviti pieellä pesselillä kevyesti siiväriä pyörökeer pohjvlle pille j viisteelle, työsi keer reikääsä j kiristi ruuvill. Tämä jälkee ruuvi uki, keer pois j trkistus, että väriä oli suhteellise tsisesti leviyt reiä pohjlle. Mikää pyörökeeroist ei jääyt ktm viisteestää, jote kikki pikoillee j ruuveill kiii. Isot pyörökeert kiristyivät pikoillee iskuvsr päähä ruuvtull kierretgo pätkällä, jok oli lukiut kierrelukitteell pikoillee. Pesselillä leviti siiväri tsisesti kikille muotokeeroje sulkupioille (Kuv ) sekä muoti jkotsoo, jott äe mistä ost ott kiii toisiis j milloi muotti sulkee hyvi. Ku väri oli levitetty, työsi muotokeer ohjustpeillee melkei perille sti j lski etumuoti päälle. Pikruuvipuristime vull puristi muotokeer muottipuoliskoit vste j

33 löi muutm pk isku etumuoti päälle pri kilo kuprill. Kuv. Muotokeer siivärjättyä sovitust vrte Muoti ukisu jälkee tutki mie siiväriä oli siirtyyt. Iso pyörökeer ei sulkeut päästää vielä, eikä myöskää muotokeer j tämä perusteell hioi suorkrisell hiomkoeell vrovsti mterili pois keskikeeroje sulkupioilt sdksei muotokeer työtymää syvemmälle. Hiompöly puhdisti pois, leviti väri toisee muotokeer j kokeili uudellee. Näi si kokeiltu, että molemmt muotokeert vrmsti tvt smlisi tuloksi j että lopputulos o molemmille toimiv. Tätä vihtelu jtkui kues muotokeert sulkivt muottipuoliskoit vste (Kuv 6). Sulkeutuvuude vrmisti 0,0 mm rkotulkill, jok juuri j juuri mei sulkupitoje välii.

34 Kuv 6. Lähikuv muotokeer hyvästä sulkeutumisest Muottipuoliskoiss olleest muotokeer ohjusreiästä oti vielä muutm sdosmilli pois pohjlt, sillä muoti jkopit ei vielä sulkeut tsisesti. Pri sovituskerr tulokse muoti jkopit äytti tsise sulkemise merkkejä j 0,0 mm rkotulkki ei suostuut välii eää meemää, jote sovitus oli vlmis (Kuv 7). Kuv 7. Jkopit sulkee tsisesti jok puolelt.. Ulostyötötpit Ulostyötötppie oikeide pituuksie selvittämiseksi mittsi mikrometrillä ulostyötölevy pksuude, koroketolp korkeude j ulostyötöpuole muotopl pksuude. Näistä si selville muoti perusmit lskemll yhtee muotopl pksuude j koroketolp korkeu

35 de j vähetämällä ulostyötölevy pksuude. Muodo j syöttökv puolell olevie ulostyötötppie pituuserot mittsi digitlisell mittjlll, joho oli kiiitettyä mittkello. Ulostyötötpi pituude si lskettu vähetämällä eromit perusmitst. Ktkisu oike mitt tei ktkisulikkkoeell, jok o tätä trkoitust vrte kehitelty. Merkitsi pisimpää tppii tussill suuillee oike pituude, ktkisi muutm milliä pidemmältä j trkisti mit mikrometrillä. Tästä mittuksest vähesi tvoitellu pituude, siirsi koee syöttökelkk vstv määrä j ktkisi uudellee j trkisti mit. Muut tpit lyhesi siirtämällä kelkk i eromit verr. Syöttökv tulleet tpit ktkisi hiem trvittv pidemmiksi, sillä molemmt sijitsivt kltevll pill j vtivt siksi muotoilu krhiomkoeell vst kokoopo jälkee. Toisee syöttökv tppii leikksi ktkisukoeess lisäksi suutlukitukse kt, jott tppi ei pääsisi pyörähtämää väärää setoo... Loppukokoopo Aloiti lopullise kokoopo ostmll ulostyötöpuole muottipl ylöslisi khde puuplik päälle, jott ulostyötötpit eivät jäisi kohollee seettess. Pyyhi roskt pois j semoi ulostyöö kiiityslevy muottipl päälle. Työsi ulostyötötpit pikoillee reilull määrällä jrrursv siveltyiä j hiem pyöritteli iitä pikoill, jott rsv leviäisi kuoll. Päälle sesi ulostyötölevy, jok ruuvsi kiii M6kuusiokoloruuveill. Muottipl urkkie lähellä olleide kierrereikie päälle setteli koroketolpt j äide päälle ulostyötöpuole kiiityslevy, jok ruuvsi kiii muottipl pitkillä M0pulteill. Smll koroketolpt lukitsivt ohjustpit pikoillee. Kääsi muottipuolisko ympäri ähdäksei ulostyötötppie oike pituude j muotoillksei syöttökv tpit. Tässä viheess huomsi, että kksi mm tppi muodo puo

36 lell jäivät hiem kohollee, vikk muut olivt pi tsoss. Sormell pimie vhvisti, että e liikkuivt myös pi tsoo, jote jossi oli vik. Puri kiiityslevy j ulostyötölevy pois j pljstui, että oli vhigoss jyrsiyt äille ulostyötötpeille ulostyöö kiiityslevyy, mm syvät kupotukset, vikk piti oll, mm. Korjsi tiltee Mluslevyillä, jotk pujoti ulostyötötppie k lle sdksei ylimääräise välykse pois j kssi muottipuolisko uudellee. Etumuoti kokomiseksi puhdisti etumuoti tustpuole j ruuvsi kiiityslevyt M0 pulteill kiii. Kiil kiiityspl putteli pitpit pikoillee j putteli tämä kiii kiil j ruuvsi kiil kiii M0pulteill. Työsi toise muotokeer pikoillee j lski etumuoti päälle trkistksei kiil sopimise. Vlo pistoi kiilpitoje välistä j rkotulkki vhvisti välykseksi, mm, jok verr pitmlli pireiät olivt ilmeisesti pielessä. Ruuvsi kiil irti muotist j irroiti kiiityspl kiilst. Kävi tsohiomss tästä plst pois,6 mm, jott kiil sulkeutuisi kuoll. Piei jäysteepoisto, seus j 0,0 mm rkotulkki vhvisti kiilpitoje kotkti. Kosk kiil kiiitystp vikutti hiem huterlt, pääti tsohio etumuoti kiiityslevyt smlle tsolle kiil kiiityspl kss. Tällä si vrmistettu, että kiil tukeutuu vlukoee pöytää vste j äi estää kiil tipumst. Lopullise kokoopo viimeisteli rsvmll ohjustpit j holkit sekä kiilpit. Mittsi pikisesti siderud kiiitysreikie väli j shsi lttrudst lyhye pätkä, joho porsi kksi mm: reikää pulttej vrte. Kiiiti siderud etumuottii pultill j tkmuottii M0ostolekillä (Kuv 8).

37 Kuv 8. Täysi vlmis muotti ksttu Vlmii muoti siirsi lvlle j sidoi kiii kuljetust vrte. Muotti lähti seurv päivää Novcst Oy:lle koevlu vrte, jost luvttii soitt ku muotti o meoss koevluu.

38 6 Koevlu Pri viiko kuluttu muoti toimituksest Novcst Oy:ltä soitettii, että muotti o yt koevluss. Meimme yhdessä työjohtj kss piklle ktsom esimmäisiä vluj j seurm mite muotti toimii. Piklle svuttumme muotti oli jo seettu vlukoeesee (Kuv 9) j muutm kpple oli jo ehditty vl. Kuv 9. Ktovlumuotti seettu käsikäyttöisee vlukoeesee Vljlt tiedustelimme mite muotti o toimiut j kuulemm muotokeer poistmie vlu jälkee tuotti hkluuksi. Syyksi pljstui löystyyt muotokeer ohjustppi, jok tki muotokeer pääsi hiem kttm j jäi jumii. Kpple ehti i jäähtyä liiksi, jote lämmittämie esteksupolttimell oli pkollist muotokeer poistmiseksi. Vlj myös toivoi, että muotokeeroje iskuvsrt olisivt vrrelt pidempiä, jott ei trvitsisi oll käsi koee sisällä j että iskupio olisi reilusti mssiivisempi. Itse koevlukppleet vikuttivt olev virheettömiä molemmill muotokeeroill, eikä kppleiss äkyyt päällepäi vluvirheitä. Pit oli rosoie peittusiee jäljiltä j io pit eksyyt rmu oli muotokeer tekemässä osss, jok o muotiss ulostyöö suu

39 7 tisell pystyseiämällä j siksi rh ulostyöössä. Muodot olivt myös hyvi kohdistueit tosiis, sillä jkosumss ei tutuut eikä äkyyt sivusiirtymää. Jkosumss ei myöskää ilmeyt lik väliilyötiä, jote reut olivt viimeistelyssä säilyeet teräviä. Ulostyötötppie pituudet olivt optimlisi, sillä iide jättämät jäljet olivt vi vistukse verr kpplee sisällä (Kuv 0). Kuv 0. Vlmiit koevluerä kppleit jäähtymässä

40 8 Työ rvioiti Muoti kikkie työviheide tekemie itse opetti huomioim jokise os oslt kokoisuutt j etukäteissuuittelu tärkeys korostui moess pikss. Vhemmt työtekijät euvoivt työ kuluess työviheide j meetelmie järkevyydestä j ämä pieet mutt merkitykselliset tiedojyvät prsivt työ tuottvuutt sekä omi työtpoji. Vikkki piirustuksie j pitmllie välillä oli piei ero, si lopputuloksest toimiv ilm suurempi muutostöitä. Tehty muutos oli melkeipä sellie, joit tulee jokisess muottityössä i vst j site mielestäi kuuluu muottivlmistukse yleisii toimittpoihi. Vlmistuksess sttuut virhe ulostyöö kiiityslevy kupotuste jyrsiässä johtui huolimttomst piirustukse lukemisesti, mutt oli helposti j opesti korjttviss tvll, jot käytetää yleisestiki vhoje muottie muutostöissä. Smise levy piirustuksess ilmeyt mitoitukse puute j siitä seurut levy ohetmie väärie keskiöporuste tki ei ollut vkv ogelm j se vikutus työhö käytettyy ik oli miltei merkityksetö. Muotti kokoisuute trkstelle j muihi ktovlumuotteihi verrtess voisi todet, että tekemäi muotti oli osilt turhki jykevä j huoliteltu, mutt toislt ost olivt helpot vlmist j lopputulos oli siisti. Muutmi yksityiskohti muoti rkeertkisuss olisi voiut oll toisi, kute esimerkiksi pireiät olisivt voieet oll kppleist läpi, jolloi iide seus olisi ollut helpomp j purkmist helpottm olisi voiut käyttää poisvetokierteellä vrustettuj pioj. Lisäksi muotokeer ohjustpeiss olisi pitäyt oll ur sij tso ruuvilukitust vrte. Om ihmetyksesä iheutti ohjustppie sijiti muoti ulostyötöpuolell. Muoti tekemisee kului ik työseur muk yhteesä, tuti, jok jkutui eri työviheide muk seurvsti:

41 9 Työvihe Tuit Ktkisu/shus Arporus 6, CNCjyrsitä 6, Sorvus, Tsohiot Kiillotus Kokoopo Muoti kokoiskustuksist 0 prosetti oli suuittelukuluj j ostetut vlmisost sekä mterilit oi prosetti. Vikk työhö kului tutej reilusti eemmä kui ormlisti tällist muotti tehdessä, jäi työ tutihiksi kuiteki hyvi huomttv summ j työ oli tloudellisesti kttv. Nyt ku muoti vlmistmise kokoiskuv o itsellei selkeämpi kui ee tätä työtä, olisi työtueist mhdollist krsi hyviki pljo pois. Vlmisosi käyttämällä olisi ollut mhdollist sd shus, tsohiot j rporll suoritettu jyrsitä väheettyä työjst. Vlmisost olisivt tämä kokoiselle muotille kustteet rviolt 000 euro j smoje osie tekemie itse kustsi suuillee sm verr ellei eemmä j sitoi työstökoeit muilt töiltä. Työhö käytetystä jyrsitäjst kului muutmi tutej ylimääräistä pikteräksiste jyrsiterie käytöstä johtue j suuri os opetellessi työstörtoje tekemistä pitmlleist. Jtkotöissä äide osuus olisi reilusti vähempi j om rvioi perusteell jyrsitää kuluutt ik olisi mhdollist pudott 0 tuti. Lisäksi kokoopoik olisi mhdollist jtkoss vähetää, sillä yt os jst mei vhemm työtekijä opstess työsketelyjärjestystä. Omst mielestäi oistui työssä omie j sikk tvoitteide mukisesti j smll si tutustu muoti vlmistukse jokisee työviheesee om käde kutt, jok opetti eemmä kui seurmie.