Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Selkäydinneste vai geenitutkimus?"

Aino Väänänen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Selkäydinneste vai geenitutkimus? Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus

2 Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan neuropatologiaa? Aivobiopsia Selkäydinnesteen biomarkkerit Geneettiset tutkimukset

3 Alzheimerin taudin diagnostiset kriteerit Muistisairaudet oppikirja (Duodecim 2015) 3

4 Katsuno M et al. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2012;83:

5 Alzheimerin taudin neuropatologia Histopatologia heterogeeninen Alzheimerin taudin sisälläkin AT:n diagnoosin osuvuus 80-90% Väestötutkimuksessa 33% ei-dementoituneista seniilejä plakkeja vastaten mahdollista tai varmaa Alzheimerin tautia Alzheimer patologiaa myös muissa dementioissa (LBD, vaskulaarinen) AT:ssa sekapatologiaa 5

6 Selkäydinnesteen merkkiaineet Alzheimerin taudin diagnostiikassa Heijastelee AT:n neuropatologisia muutoksia Aβ1 42 tau ja fosfo-tau Esityksen nimi / Tekijä

7 Sensitiivisyys & spesifisyys Tutkimusmenetelmät vaihtelevat eri laboratorioiden välillä Tulosten vertaaminen vaikeaa Menetelmien luotettavuus? Aβ1 42 (sensitiivisyys ja spesifisyys 80-90%) p-tau181 (sensitiivisyys 40-80%) Aβ1 42 ja p-tau181/ Aβ1 42 erottelevat hyvin AT vs. FTD vs. terveet (sensit. ja spesif. 90%), mutta muihin degeneratiivisiin muistisairauksiin heikko erottelukyky Blennow K and Hampel H. CSF markers for incipient Alzheimer s disease. Lancet Neurology 2003;

8 Selkäydinnesteen AT-profiili suhteessa kliiniseen kuvaan Optimaalinen löydös olisi matala Aβ1 42 ja koholla oleva p-tau Riittääkö diagnostiikkaan Pelkästään matala Aβ1 42 Herkin kuvastamaan AT-patologiaa, mutta On matala myös esim otsalohkodementiassa (30%:lla) Koholla oleva tau Kuvastaa yleistä neurodegeneraatiota Voi olla koholla monissa hermosoluja tuhoavissa tiloissa Koholla oleva p-tau AT-patologia Myös puolessa otsalohkodementioista p-tau patologia

9 Milloin geenitestiin? Äidillä Alzheimerin tauti onko se perinnöllistä? Perinnöllinen Alzheimerin tauti Usein Alzheimerin tautia / dementiaa suvussa Autosomissa vallitsevasti periytyvä Alzheimerin tauti Alzheimerin taudin riskigeenit

10 Alzheimerin taudin riskigeenit Riski 100 % Preseniliini 1 & 2 APP ApoE4 0% ADAM 10 TREM BIN1, CLU, ABCA7, CR1, PICALM, MS4A6A, CD33, MS4A4E, CD2AP, FRMD4A, INPP5D, HLA_DRB5, NME8, EPHA1, PTK2B, CELF1, SORL1, FERMT2, SLC24A4, DSG2, CASS4 Esiintyvyys väestössä

11 Onko äidin muistisairaus varmasti Alzheimerin tauti? Äidin sairastumisikä? Miten äidin diagnoosi varmennettu? Onko Alzheimerin taudin selkäydinnesteen biomarkkerit normaalit? Etsimmekö sittenkin muita geneettisiä syitä?

12 Otsa-ohimolohkorappeumat yleisin perinnöllinen muistisairaus FTLD Otsalohkodementia Primaarinen progressiivinen afasia Progressiivinen nonfluentti afasia Semanttinen dementia Lokopeninen afasia

13 Otsa-ohimolohkorappeumien geneettiset syyt Geeni Locus Tunnistetut mutatiot Frekvenssi ei populaatioissa Fenotyyppi C9ORF72 9p FTLD ± ALS MAPT 17q21.1 > bvftd ± parkinsonismi PGRN 17q bvftd, PNFA CHMP2B 3p < 1 bvftd VCP 9p <1 bvftd, luu ja lihas TARDBP 1p < 1 bvftd ± ALS FUS 16p < 1 ALS ± FTLD

14 C9ORF72 toistojakso laajentuma Merkittävä syy sekä otsaohimolohkorappeumiin ja ALS-tautiin Heksanukleotidi GGGGCC Normaali geeni (< 30 toistoa) Geeni + toistojaksomonistuma ( toistoa) Renton ym. 2011, DeJesus-Hernandez ym. 2011

15 C9ORF72 toistojaksomutaation penetranssi The Lancet Neurology Volume 11, Issue

16 Miten valmistaudun geenitutkimukseen? Dominantti geneettinen syy (C9ORF72, PSEN1,2, APP) Mitä geenitieto tuo tullessaan potilaalle diagnoosin Suvulle riskin Jos geneettinen syy varmistuu, tulee perhe ohjata perinnöllisyysneuvontaan Prediktiivinen geenitutkimus Pääsääntöisesti perinnöllisyyslääkärin toimesta AT-geenien osalta (APP, PSEN 1, 2) mahdollista C9ORF72 osalta ei tule tehdä

Samankaltaiset tiedostot

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu