Muistisairauksien diagnosointi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muistisairauksien diagnosointi"

Transkriptio

1 Muistisairauksien diagnosointi Geriatri Pirkko Jäntti Lääkärimeeting Muistisairaudet käypä hoito-suositus Käsittelee muistisairauksien ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa ja lääkehoitoa Alzheimerin tauti Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) Parkinsonin taudin muistisairaus Lewyn kappale -tauti Frontotemporaaliset degeneraatiot eli otsa-ohimolohkorappeumat Tavoite: Suosituksen tavoitteena on edistää yleisimpien muistisairauksien ennaltaehkäisyä, vaaratekijöiden tunnistamista ja hoitoa sekä tehostaa ja yhdenmukaistaa muistioireista ja etenevistä muistisairauksista kärsivien diagnostiikkaa ja hoitoa.

2 Muistisairauden lääkehoidon edellytys = diagnoosi Ennen hoidon aloitusta tehdään asianmukaiset diagnostiset tutkimukset suljetaan pois hoidettavat muistihäiriön syyt eliminoidaan muut henkistä suorituskykyä heikentävät tekijät, kuten sopimaton lääkitys Lääkkeitä ei tulisi käyttää epäselvissä muistihäiriöissä.

3 Ohimeneviä Muistihäiriöiden syitä Aivoverenkiertohäiriö, Migreeni, Epilepsia, Lääkkeet ja alkoholi Hoidettavia noin 15% Aineenvaihdunnan häiriöt: hypo- tai hypertyreoosi, hyperkalsemia, hyponatremia Puutostilat: B 12 -vitamiinin puute Kallonsisäiset syyt: NPH, subduraalihematooma Aivojen hapenpuute: sydän- ja keuhkosairaudet, anemia Lääkkeet ja myrkyt Keskushermoston tulehdukset Masennus Etenevien muistisairauksien syyt Alzheimerin tauti % Aivoverenkiertohäiriöistä johtuvat ns. vaskulaariset dementiat % Lewyn kappale tauti % Muut syyt alle 10 % - mm. otsalohkodegeneraatio Parkinsonin taudin muistisairaus 3-4 % Ikäihmisillä usein samanaikaisesti Alzheimerin tauti ja verenkiertomuutoksia

4 ALZHEIMERIN TAUTI YLEISIN ETENEVÄ MUISTISAIRAUS Alois Alzheimer ja Auguste D, Tübingen, Saksa Uusia muistisairaustapauksia n /v Näistä AT sairastaa n.8000 AT:n kliininen oirekuva varmentuu Kognitio DG Patologia Prekliininen Alzheimerin tauti Lievä Alzheimerin tauti AT BIOMARKKERIT: MRI Li-TAU paketti SPECT/PET Genetiikka Keskivaikea Alzheimerin tauti Vaikea Alzheimerin tauti Aika

5 Tarve aikaisemmalle diagnoosille - tieto AT:sta lisääntynyt ja tutkimustekniikat kehittyneet AT:n hoidon tavoite muuttumassa Tunnistaa AT varhain, ennen dementiatasoista häiriötä Vaikuttaminen AT:n aivopatologiaan Tulevaisuudessa: Hidastaa/pysäyttää taudin eteneminen uusilla hoidoilla (rokotteet, ß- ja γ-sekretaasin estäjät, ß- levynrikkojat) Uudet tutkimuskäyttöön tarkoitetut Alzheimerin taudin diagnostiset kriteerit Lancet Neurology 2007 ;6:734-46

6 Todennäköinen AT Dubois B ym. Lancet Neurology 2007 Kohta A (Pääkriteeri) ja yksi tai useampi diagnoosia tukeva löydös B, C,D ja E Kohta A - PÄÄKRITEERI - todennäköinen AT Dubois B ym. Lancet Neurology 2007 Varhainen ja merkittävä episodisen (tapahtuma) muistin häiriö - kesto yli 6 kk, tieto potilaalta tai läheiseltä Thiscriterionshouldallow86 94% - testillä varmennettu merkittävä tapahtumamuistin Lopezym2000, heikentyminen Galtonym2000, (DuboisB of casesto ym. LancetNeurology2007) beincluded. - tapahtumamuistin heikentyminen voi olla joko yksin tai yhdistettynä johonkin muuhun AT:n varhaiseen kognitiiviseen muutokseen

7 Diagnoosia tukevat kriteerit - todennäköinen AT Dubois B ym. Lancet Neurology 2007 Vähintään yksi B. MRI: Sisemmän ohimolohkon atrofia C. Poikkeavat likvorin biomarkkerit (Ambeta42, tau, fosfo-tau) D. AT:lle tyypillinen PET muutos (glukoosiaineenvaihdunta, amyloidi) E. Varmennettu autosomaalinen AT tapaus suvussa (Kolme autosomaalista dominanttia mutaatiota: kromosomit 21 (amyloidi preekursori proteiini), 14 (preseniilini 1), ja 1 (preseniilini 2) Poissulkukriteerit - todennäköinen AT Dubois B ym. Lancet Neurology 2007 Poissulkee: Sairaushistoria Äkillinen alku Varhainen kävelynhäiriö, epilepsiakohtaukset Kliiniset löydökset Varhaiset paikalliset neurologiset löydökset Varhaiset ekstrapyramidaalilöydökset Muut asteeltaan merkittävät tilat jotka voisivat olla syinä: Ei AT dementia Vaikea masennus AVH Toksiset ja aineenvaihdunnan tekijät MK T2 tai FLAIR muutokset sisemmässä ohimolohkossa sopien tulehdukseen tai AVH

8 Alzheimerin tauti Viisi vinkkiä Muistiaukot, tapahtumat unohtuvat Kirjaa lukiessa/elokuvaa katsoessa vaikea seurata juonta, lähimuisti heikkenee Huomattava osa päivästä kuluu esineiden etsimiseen Eksymistaipumus Tuttujen ihmisten nimet eivät tule mieleen edes viiveellä Kuudes: AD-potilas peittelee oireitaan. Vaskulaarisen muistisairauden oirekuvan piirteitä Oirekuva monimuotoinen Alku useimmiten selvä, etenee portaittain Kielelliset vaikeudet Hahmottamisen häiriöitä, toiminnan ohjauksen häiriö Muistin ongelmat ei niin vaikeita kuin AD:ssa Kävelyvaikeudet Ahdistus, masennus Pakkoitku, pakkonauru

9 Lewyn kappale-tauti Älyllisen tason heikentyminen Muisti vaihteleva Mieleen painamiskykyä jäljellä Agnosia, apraxia, afasia Sanojen löytämisen vaikeus Liikkuminen, pukeutuminen hidasta Parkinson-tyyppinen liikkuminen Yksityiskohtaisia näköharhoja Vireystilan vaihtelut Nukahteluja, tajuttomuuskohtauksia, kaatuiluja Masentuneisuus, ahdistuneisuus Herkkyys neurolepteille

10 Otsa-ohimolohkorappeuma eli Frontotemporaalinen degeneraatio Kolme protyyppistä syndroomaa: Frontotemporaalinen dementia Etenevä sujumaton afasia (progressive nonfluent aphasia) Semanttinen dementia Consensus criteria, Neary et al Frontotemporaalinen muistisairaus Alkamisikä yleensä vuotta Jonkin verran yleisempi miehillä Noin puolella positiivinen sukuhistoria Käsittää noin puolet frontotemporaalista degeneraatiota sairastavista Arviolta alle 10 % kaikista muistisairauksista 10 % työikäisten muistisairauksista

11 Frontotemporaalinen muistisairaus (otsa-ohimolohkorappeuma) Käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutos: Aloitekyvyttömyys, apaattisuus, arvostelukyvyttömyys, estottomuus, tahdittomuus Ärsykesidonnaisuus Vaikeuksia toiminnan ohjauksessa: vaikeus tehdä suunnitelmia ja toteuttaa niitä, keskittymiskyvyttömyys Itsestä huolehtiminen heikentynyt Muisti alkuvaiheessa hyvin säilynyt Sairaudentunnoton Etenevä sujumaton afasia Hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen Työläs puheentuotto Fonologisia ja kieliopillisia virheitä Lyhyet lauseet, yksinkertaiset lauserakenteet Sanojen löytämis- ja nimeämisvaikeus (anomia) Luku- ja kirjoittamisvaikeuksia voi esiintyä Puheen ymmärtäminen arkikeskustelussa normaali Muut kognitiiviset osa-alueet alussa säilyneet Alkaa yleensä nuoremmalla iällä kuin Alzheimerin tauti (n. 50% alle 65 v) Yleisempi naisilla kuin miehillä

12 Semanttinen dementia Hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen Sanojen merkitys katoaa: nimeämis- ja ymmärtämishäiriöitä Sujuva, vaivaton, sisällöllisesti tyhjä puheentuotto Toistamiskyky, lukeminen ja sanelusta kirjoittaminen suhteellisen hyvin säilyneet Heikentynyt esineiden ja kasvojen tunnistaminen (assosiatiivinen agnosia) Tapahtumamuisti suhteellisen hyvin säilynyt Alkaa yleensä vuoden iässä (n. 75% alle 65 v) Yleisempi miehillä kuin naisilla

13 Parkinsonin taudin muistisairaus Merkittäviä muistiongelmia havaitaan 15 vuoden sairastamisen jälkeen 48-78%:lla parkinsonpotilaista Muistin heikkeneminen Mieleen painaminen heikentynyt ja mieleen palautus vaikeutunut, mutta tunnistava ja vihjeisiin perustuva palautus melko hyvin säilynyt Tarkkaavuuden häiriöt Toiminnan ohjauksen vaikeudet Avaruudellisen hahmottamisen vaikeudet Depressio ja muisti Depressio heikentää työmuistin toimintaa Keskittymiskyky heikkenee, tahaton mieleen painaminen heikkenee, usean asian yhtä aikaa tekeminen vaikeutuu Muistaa negatiiviset asiat paremmin kuin positiiviset asiat Muistihäiriö voi jatkua kliinisen toipumisen jälkeen Alkavan Alzheimerin taudin ja masennuksen erottaminen erittäin haastavaa Masennus voi myös edeltää Alzheimerin tautia

14 Psykiatrisia muistisairauden alkuoireita Näköhallusinaatiot Lewyn kappale tauti Toiminnan ohjauksen ongelmat, maanisuus, outo käytös, rajattomuus otsalohkodegeneraatiot Paranoidisuus voi olla alkava Alzheimer Milloin geriatrin konsultaatio? Lievä oireisto, erityisesti korkeammin koulutetuilla Epätyypilliset piirteet taudinkuvassa Muistisairauden syyn jäädessä epäselväksi Tarvittaessa apuna ajokykyarviossa Tarvittaessa apuna oikeustoimikelpoisuuden arviossa Vaikeahoitoiset käytösoireet Kohdennetun lääkehoidon heikko teho/sivuvaikutukset Monisairaat, monilääkityt muistisairaat, joiden lääkehoito ongelmallinen ja toimintakyky huononee, esiintyy tasapainohäiriöitä, kaatumisia jne Muut ongelmatilanteet ja perustason lääkärin toteama konsultaation tarve

15 Muistioireen tutkiminen ja diagnostiikka mahdollisimman lähellä potilasta Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa, Suomen Lääkärilehti 10/2008, vsk 63:9-21 Muistisairauden diagnostiikka ja hoidon organisointi tulee järjestää lähipalveluna keskitetysti asiaan perehtyneellä moniammatillisella muistipoliklinikalla. Ongelmatilanteissa perusterveydenhuollon muistipoliklinikka voi konsultoida muistisairauksiin perehtynyttä erikoislääkäriä. Alueellisissa hoitoketjuissa sovitaan työn- ja vastuunjaosta muistipotilaan perus- ja jatkoselvitysten sekä jatkohoidon osalta. Yksityislääkäreillä on vastuu potilaan ohjaamisesta ja tietojen välittämisestä julkiseen terveydenhuoltoon AT:n diagnostiikan vuokaavio Muokattu artikkelista Gauthier S ym. Lancet Neurol 2008;8: Hallikainen M ym. Alzheimerin taudin kliinisen tutkimuksen diagnostiset kriteerit uudistettu. SLL 2010 hyväksyttävänä.

16 Perusselvitykset CERAD, Omaiskysely, toimintakyvyn arviointi, ADL, IADL huolellinen anamneesi - diagnostiikan kulmakivi selvitettäviä asioita ovat potilaan peruskapasiteetti yleinen terveydentila aivojen toimintaa heikentävät tekijät lääkitys päihteidenkäyttö muistin ja tiedonkäsittelyn (kognition) arviointi ensioireet (tiedonkäsittelyn oireet ja käytösoireet) oireiston kehittyminen ja etenemistapa Muistikysely omaiselle

17 CERAD

18 Mitä tutkitaan? Pvk, verensokeri, natrium, kalium, kalsium, kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintakokeet, B12-vit. Harkinnanvaraisesti kokonaiskolesteroli, lasko ja Ekg Ensisijaisesti magneettikuvaus (MK), jos ei vasta-aihetta (tahdistin, muut ferromagneettiset vierasesineet, klaustrofobia). Ei säderasitusta. MK on herkempi osoittamaan taudeille tyypillisiä rakenteellisia muutoksia TT:llä suljetaan pois hoidettavat syyt: vaskulaariset, subduraalihematooma, NPH

19 Lääkehoidon varhainen aloittaminen? Kun muistisairaus on diagnosoitu tulee aina harkita kohdennettua oireenmukaista hoitoa muistisairauslääkkeillä (Muistisairaus käypä hoitosuositus, 2010) Lääkkeistä saadaan paras ja pitkäkestoisin teho sitä paremmin, mitä varhaisemmassa taudin vaiheessa lääkehoito aloitetaan. Lääkehoidon aloituksen lykkääminen muutamalla kuukaudella aiheuttaa sen, ettei potilas enää missään vaiheessa saavuta sitä toimintakyvyn tasoa, johon hän olisi päässyt lääkityksen varhaisemmalla aloittamisella.

20 Toimintakyky (MMSE) Alzheimerin taudin eteneminen + lääkehoidon aloitus KOTIHOIDON KESTO Lääkehoidon aloitus LAITOSHOIDON LYKKÄÄNTYMINEN Aika (v) Alzheimer-lääkkeet Asetyylikoliiniesteraasientsyymin (AKE:n) estäjät, jotka tehostavat kolinergisen järjestelmän toimintaa: donepetsiili, Aricept R, Donepezil R, Doneratio R galantamiini, Reminyl R, Galantamin R rivastigmiini, Exelon R, Rivastigmin R Memantiini, joka salpaa glutamaatti-välitteisiä NMDA (N-metyyli-D-asparagiinihappo)-reseptoreja: Ebixa R, Memantin R

21 Alzheimer-lääkkeiden yleisimmät sivuvaikutukset Esiintyvät lääkkeen aloituksen/annosnoston yhteydessä AKE-estäjät (donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini) Maha-suolikanavan ärsytys, ripuli Hidas sydämen syke Lihaskrampit Päänsärky Rivastigmiini-laastari Laastari-ihottuma Memantiini Heitehuimaus Ummetus Hoidon vasta-aiheet AKE:n estäjät Ehdottomat vasta-aiheet Todettu yliherkkyys valmisteelle Sick sinus -oireyhtymä, ellei potilaalle ole tahdistinta Tuore vatsahaava tai suolisto-operaatio (< 6 kk) Käyttöä syytä välttää tai suurta varovaisuutta noudatettava Vaikea astma tai keuhkoahtaumatauti Vaikea munuaisen tai maksan vajaatoiminta Tuore sydäninfarkti (< 3 kk) Yhdessä sopimattoman muun lääkityksen kanssa Memantiini Ehdottomat vasta-aiheet Todettu yliherkkyys valmisteelle Käyttöä syytä välttää tai suurta varovaisuutta noudatettava Vaikea munuaisen vajaatoiminta

22 Interaktiot ja käyttöön liittyvät varotoimet AKE-estäjät Yhteisvaikutus mahdollinen sydämen syketaajuuttaa hidastavien lääkkeiden kanssa (digoksiini, beetasalpaajat) Ei tule käyttää yhdessä voimakkaiden antikolinergien kanssa Synergistinen vaikutus mahdollinen suksinyylikoliinin ja muiden hermo-lihasliitoksen salpaajien kanssa Maksan P450- järjestelmään vaikuttavat lääkkeet saattavat vaikuttaa donepetsiilin ja galantamiinin pitoisuuksiin CYP2D6:n estäjät voivat suurentaa pitoisuuksia (kinidiini, paroksetiini, fluoksetiini ja fluvoksamiini) CYP3A4:n estäjät saattavat suurentaa pitoisuuksia (ketokonatsoli, itrakonatsoli, erytromysiini) entsyymi-induktorit saattavat pienentää pitoisuuksia (rifampisiini, fenytoiini, karbamatsepiini, alkoholi) Interaktiot ja käyttöön liittyvät varotoimet Memantiini Ei tule käyttää yhdessä muiden NMDA-antagonistien kanssa (amantadiini, dekstrometorfaani, fluoksetiini) Saattaa voimistaa L-dopan ja dopaminergisten agonistien vaikutusta Saattaa voimistaa antikolinergien vaikutusta Interaktio mahdollinen amantadiinin kanssa samaa munuaisten kationikuljetusjärjestelmää käyttävien lääkkeiden kanssa (simetidiini, ranitidiini, prokaiiniamidi, kinidiini, kiniini ja nikotiini) Virtsan ph:ta suurentavat tekijät, kuten antasidin erittäin runsas käyttö, saattavat heikentää eliminaatiota munuaisen kautta

23 Onnistuneen lääkehoidon tukena säännöllinen seuranta Sovitaan ja kirjataan, kuka seuraa Diagnoosi, lääkehoidon aloitus ja alkuvaiheen seuranta Muistihoitajan yhteydenotto noin 1 kk:n kuluttua lääkkeen aloituksesta siedettävyys AT- lääkkeen vastearvio lääkärillä 6-8 kk lääkkeen aloittamisesta ja jatkossa ½-1 vuoden välein Lääkkeiden käytön vaikutusten ja sivuvaikutusten seuranta kotipalvelun toimesta Annosnostojen toteuttaminen KSH:n kautta Laitoksessa hoitoyksikön hoitajat seuraa, yksikön lääkärin säännöllinen tilannearvio 6-12 kk:n välein Kiitos!

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti

Lisätiedot

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 21.9.2015 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

MUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri

MUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri MUISTISEMINAARI 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSET JA ALUEELLINEN MUISTISAIRAUKSIEN HOITOMALLI MIKÄ IHMEEN KÄYPÄ HOITO? Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti

Lisätiedot

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista

Lisätiedot

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Geriatri Pirkko Jäntti 20.4.2015 1 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Suosituksen tavoitteena on edistää yleisimpien muistisairauksien

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 18.10.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Luennon sisältö Mitä on muisti ja tiedonkäsittely Mikä muu voi heikentää muistia kuin muistisairaus

Lisätiedot

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Alzheimerin tauti ja sen hoito Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset

Lisätiedot

KÄYPÄ HOITO VASTAUS HAASTEESEEN

KÄYPÄ HOITO VASTAUS HAASTEESEEN KÄYPÄ HOITO VASTAUS HAASTEESEEN SITRA 1989 Sulkava R, Erkinjuntti T, Palo J. Dementia: tutkimus ja hoito. SITRA ja STM. 1st edition. Helsinki 1989. DEMENTIA: TUTKIMUS JA HOITO 2010 UUSIN 01. 2017 KÄYPÄ

Lisätiedot

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 14 03 2016 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin

Lisätiedot

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Viime aikoina paljon lisätietoa Eri muistisairauksien

Lisätiedot

Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus

Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus 18.4.2012 DEMENTIA TILA, JOSSA USEAT ÄLYLLISET TOIMINNAT OVAT HEIKENTYNEET RAJOITTAEN SOSIAALISTA JA AMMATILLISTA SELVIYTYMISTÄ

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS

TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky tallentaa mieleen uusia asioita ja tarvittaessa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa. 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy

Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa. 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy Kirjallisuus Muistisairaudet Käypä hoito suositus 13.8.2010

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

KÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus

KÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU Salon Muistiyhdistys r.y. 22.9.2009 Pertti Andelmin KÄSITTEITÄ muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus käytösoireet

Lisätiedot

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 MUISTIN OSA-ALUEET TAPAHTUMAMUISTI: ELÄMÄNKERRALLISET ASIAT TIETOMUISTI: OPITUT ASIAT, KUTEN SANOJEN MERKITYS, MATEMATIIKAN

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 16.6.2015 Kehittämistyön menestystekijöitä Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy, IKINÄ, Kide 25, 2015 1. Toimijoilla on riittävästi tietoa. 2.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Alzheimerin tauti 4 Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6 Lewyn kappale -tauti 7 Muut etenevät muistisairaudet 8 Käyttäytymisen muuttuminen 9 Eteenpäin

Lisätiedot

Milloin, mitä ja kuinka kauan lääkitystä Alzheimerin tautiin?

Milloin, mitä ja kuinka kauan lääkitystä Alzheimerin tautiin? Näin hoidan Kimmo Määttä ja Timo Strandberg Milloin, mitä ja kuinka kauan lääkitystä Alzheimerin tautiin? Alzheimerin tauti on tavallisin vanhuusiän dementian muoto, ja sen etiologia on monitekijäinen.

Lisätiedot

Dementia. Opiskelupaketti apteekkihenkilöstölle

Dementia. Opiskelupaketti apteekkihenkilöstölle Dementia Opiskelupaketti apteekkihenkilöstölle Apteekkifarmasian erikoistumisopinnot proviisoreille, PD Projektityö Proviisori Kirsi Puurunen Kuopion yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Heinäkuu 2007

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Muistisairaudet

Käypä hoito -suositus. Muistisairaudet Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen

Lisätiedot

Muistisairaudet. Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS 13.10.2015. Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö

Muistisairaudet. Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS 13.10.2015. Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö Muistisairaudet Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS 13.10.2015 Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö www. muistiliitto.fi Muistisairaudet on kansantauti Neljännes

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 16 03 2015 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva

Muistisairauksien koko kuva Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset

Lisätiedot

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014 Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

MUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti. HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri

MUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti. HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri MUISTISAIRAUDET KÄYPÄ TUTKIMUS JA HOITO Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri VII Kansanterveyspäivät, Ikääntyvän väestön terveyshaasteet Marina Congress Center,

Lisätiedot

Muistisairaudet Käypä Hoito. Päivitys 2017

Muistisairaudet Käypä Hoito. Päivitys 2017 Muistisairaudet Käypä Hoito Päivitys 2017 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen

Lisätiedot

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010

Lisätiedot

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti

Lisätiedot

Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt. 10.3.2008 Geriatrian erikoislääkäri Katri Laitinen

Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt. 10.3.2008 Geriatrian erikoislääkäri Katri Laitinen Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt 10.3.2008 Geriatrian erikoislääkäri Katri Laitinen Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt Suomalainen asiantuntijasuositus Suomen Alzheimer-tutkimusseuran kokoama

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? AJATTELE AIVOJASI AIVOT Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? USKOMUKSIA ELI TARUA VAI TOTTA MITÄ MUISTI ON? tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat

Lisätiedot

Muistisairauksien lääkehoito. Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala

Muistisairauksien lääkehoito. Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala Muistisairauksien lääkehoito Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala Muistisairaudet: määrittelyä Dementian tilalle suositellaan termiä muistisairaus

Lisätiedot

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4. Lääkkeet, päihteet ja muisti Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.2014 Alkoholinkäyttö on lisääntynyt eläkeläisväestön parissa Viikoittain

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Muistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta

Muistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta Muistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta Geriatri Pirkko Jäntti 19.2.2015 1 Muistisairaita on paljon Suomessa oli vuonna 2010 keskivaikea / vaikea muistisairaus

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000

Lisätiedot

Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa?

Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa? Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa? Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Valtakunnallinen PET keskus ja neurologian klinikka Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866

Lisätiedot

Muistisairaudet Diagnostiikka ja hoito. Raimo Sulkava, professori Geriatrian ja neurologian erikoislääkäri Amialife - Töölö

Muistisairaudet Diagnostiikka ja hoito. Raimo Sulkava, professori Geriatrian ja neurologian erikoislääkäri Amialife - Töölö Muistisairaudet Diagnostiikka ja hoito Raimo Sulkava, professori Geriatrian ja neurologian erikoislääkäri Amialife - Töölö Muistisairaudet Alzheimerin tauti (70%) Vaskulaarinen enkefalopatia (15%) Lewyn

Lisätiedot

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Paloturvallisuus 2025 Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Miksi otsikossa vuosi 2025? Liikennemerkit vaihtuvat Väestöennuste 75+ ikäryhmä ja osuus

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Haasteellinen. opastan läheisiä?

Haasteellinen. opastan läheisiä? Haasteellinen käyttäytyminen yttäytyminen ytyminen miten opastan läheisiä? Lääkintöneuvos neuvos Pirkko JänttiJ 25.5.2016 Muistisairaudet ovat erilaisia lzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Vaskulaarinen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) 26 Asianro 4436/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) 26 Asianro 4436/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 26 Asianro 4436/00.02.03/2013 Minna Reijosen kirje 10.4.2013 Nilsiä-neuvottelukunnalle Minna Reijonen on toimittanut 10.4.2013 sähköpostitse kirjeen Nilsiäneuvottelukunnalle.

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien

Lisätiedot

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 19.8.2015 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:

Lisätiedot

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa 5.10.2017 Niko Rantala Palliatiivinen hoito Tarve kasvaa jatkuvasti ikääntymisen ja syöpä- ja muistisairauksien lisääntyessä Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,

Lisätiedot

MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia

MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia Alzheimerin taudin NYKYLÄÄKEHOITO JA LÄÄKEKEHITYKSEN HAASTEET

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen muistisairaiden hoito haaste vanhustyön johtamisessa. Geriatri Riitta Matero

Asiakaslähtöinen muistisairaiden hoito haaste vanhustyön johtamisessa. Geriatri Riitta Matero Asiakaslähtöinen muistisairaiden hoito haaste vanhustyön johtamisessa Rovaniemi 12.6.2012 Geriatri Riitta Matero Muistisairaudet ja niiden hoito Muistioireiden esiintyvyys Kansallinen muistiohjelma 2012

Lisätiedot

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet

Lisätiedot

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO MEMO OHJELMA MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO SELKOKIELINEN OPAS 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähteet: www.muistiliitto.fi Kati

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä

Lisätiedot

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus Tavallisimmat muistisairaudet ja niiden vaikutuksia toimintakykyyn arjessa Liikunnan ja ulkoilun merkitys muistisairaan henkilön toimintakyvyn ylläpitämisessä 4.12.2014

Lisätiedot

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti on hitaasti ja tasaisesti etenevä aivosairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Sairauden

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö

Lisätiedot